Krakow Poland efcx

Unelmia

Olen ollut kaksi viikkoa matkoilla. Ensin Etu-Aasiassa pohtimassa paikallisten seurakuntien tulevaisuutta, sitten SAT-7 -televisioaseman vuosikokouksessa ja juuri nyt olen Puolan Krakovassa kirkon moninkertaistumisen konferenssissa. Neljätoista päivää on tuonut paljon uusia ihmissuhteita ja tutustumista erilaisiin tapoihin tehdä työtä jälkikristillisessä Euroopassa ja islamin hallitsemassa Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Todella suuri joukko erilaisia ihmisiä eri maista eri kirkkokunnista erilaisin välinein rakentaa samaa Valtakuntaa. Onhan tämä jonkinlainen ihme.

Rohkeita näkyjä?

Kaikkia konferensseja on yhdistänyt evankeliumin vieminen mahdollisimman monelle. Meillä Suomessa korostetaan harvoin uskon näkökulmaa siten, että meidän pitää yrittää Jumalan kunniaksi suurempia asioita kuin mihin itse pystymme. Täällä sitä on korostettu. Ja suuria on tehty. Näkymme ja tekomme pitää olla suurempia kuin mihin omat voimamme riittävät. Muutenhan emme tarvitse Jumalaa seurakuntiemme ja järjestöjemme pyörittämiseksi.

Jotain matkallani on puuttunut. En ole kohdannut lainkaan toisten kristittyjen moittimista. Kaikki energia on laitettu haluun uudistaa kirkkoja Raamattua opettamalla, evankeliumia julistamalla ja johdattamalla ihmisiä Jeesuksen tuntemiseen. Kyllä kaikki tietävät ja näkevät vaikeat tilanteet. Raikkaana asenteena on ollut kynttilöiden sytyttäminen pimeyden kiroamisen sijaan.

Unelmana mahdollisimman moni pelastuisi

Unelmani Kansanlähetyksestä on uskovien joukko, jossa kaikki toimivat evankeliumin puolesta ihmisten pelastamiseksi ja saattamiseksi taivaaseen. Vaarana meilläkin on ajautuminen työntekijäkeskeiseen kulttuuriin, jossa työ kutistuu työntekijän voimavarojen suuruiseksi. Moninkertaistumisen periaatteen mukaan jokainen voi johdattaa toisia Jeesuksen tuntemiseen ja auttaa uusia uskovia tekemään samoin ystäviensä kanssa.

Tämä näky on avain kirkon ja järjestön kasvuun. Se kantaa hedelmää myös Etiopiassa, jossa Kansanlähetys aloitti työn 50 vuotta sitten. Mekane Yesus -kirkon lähetysjohtaja kertoi matkalla minulle kolme syytä, miksi hänen kirkkonsa on kasvanut räjähdysmäisesti: 1) Kasvu on Jumalan armoa, 2) Kaikki kristityt evankelioivat ja 3) Pyhä Henki toimii näkyvällä tavalla ihmeiden ja merkkien kautta.

Unelmana kristikansan liikkeellelähtö

Toinen unelmani koskee kristittyjen yhteistä Suomen evankelioimisen strategiaa. Millainen sen pitäisi olla meidän kylässämme, kaupungissamme tai maassamme? Lähdettäisikö tekemään tätä yhdessä?


 

Mika Tuovisen palstakirjoitus Uusi Tie -lehdessä toukokuussa 2018. Otsikot lisätty.

Mika Tuovisen kirje

Lähettäjäpiirikirje 3-4/2018

Lähettäjäpiirikirje 3-4/2018

Hyvä ystäni,

Istanbulissa – entisessä Konstantinopolissa – ajattelen sinua ystäväni. Kiireissäni maaliskuussa huomasin, etten saanut kirjettä määräaikaan mennessä valmiiksi. Nyt vuorossa on kahden kuukauden yhdistelmäkirje. Olen ollut viikon matkalla pohtimassa ja kuuntelemassa, miten evankeliumi leviää Lähi-Idän monilla alueilla uskomattoman nopeasti. Mutta ei kaikkialla.

Turkissa kristittyjä on noin 0,2 prosenttia kansasta. Evankelisten kristittyjen lukumäärä on kasvanut, mutta on silti vielä alle 10 000. Nykyisen Turkin alueelle sijoittuu Raamatun tapahtumista mm. Ilmetyskirjan seitsemän seurakuntaa, ensimmäinen lähetysseurakunta Antioikiassa, Paavalin matkat sekä monet Uuden testamentin kirjeet. Mutta maa on nykyisin kova. Rukoilethan Turkin puolesta, jotta evankeliumi voisi kaikua ja sana otettaisiin vastaan.

Seuraavalla sivulla kerron evankeliumin menestyksestä, joka tapahtuu monesti menetyksen saattamana.

Manilassa helmikuussa

Kiitos teille, jotka rukoilitte Filippiinien matkani puolesta. Osallistuin konferenssiin, jossa pohdittiin, miten vuoteen 2020 mennessä voidaan luoda 5 miljoonaa uutta seurakuntaa niiden keskelle, jotka eivät ole vielä kristittyjä. Lähtökohtana on, että maailmassa on noin 5 miljardia ei-kristittyjä. Jokaisen tuhannen ihmisen ulottuville pitäisi saada uskovien joukko, jota kutsutaan seurakunnaksi. Oli innostavaa kuulla kertomuksia Aasiasta, jossa yhteisöllisen kulttuurin keskelle syntyy helposti uskovien ryhmä seurakunta.

Kuulin kertomuksen uudesta uskoontulleesta, joku sanoi, että hänestä tuli viime viikolla kristitty ja hän on jo nyt perustanut kaksi seurakuntaa: yhden hänen todistuksestaan kääntyneille sukulaisille ja toisen kavereille.

Maailman evankelioimiseen tarvitaan suuri näky, hyvä strategia ja Jumalan voima. Strategiana tässä on jokaisen kristityn ryhtyminen työmieheksi sekä moninkertaistumisen ajatus. Kyllä suuri näky innostaa samoin kuin pieni latistaa.

Sat-7

Osallistuin kristillisen satelliititelevisioaseman vuosikokoukseen. Täälläkin oli suuri näky. Kansanlähetys on jäsenenä yli 20 vuotta sitten perustetussa asemassa, joka lähettää ohjelmaa kolmella kielellä (arabia, farsi ja turkki) ja sillä on viisi ohjelmakanava: turkin-, arabian- ja farsinkieliset kanavat sekä kaksi arabiankielistä lastenkanavaa. Televisioaseman katselijat löytyvät Pohjois-Afrikan Marokosta Iraniin asti. Tästä työstä on helppo innostua.

Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvu

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kirkko on kasvanut kuudessa vuosikymmenessä noin 20 000 jäsenestä 9,2 miljoonan jäsenen kirkoksi. Kysyin Wondimulta kirkon kasvun salaisuuksista Etiopiassa. Hän mainitsi seuraavat asiat:

  1. Jumalan suosio,
  2. jokainen kristitty sitoutuu kirkkoon ja vie evankeliumia eteenpäin,
  3. karismaattinen luterilaisuus.

Kirkko on aloittanut lähetystyön maansa ulkopuolella. Mielenkiintoista on nähdä, seuraako etiopialaisten omassa maassa kokema herätys mukana lähetystyöhön.

Pastori Wondimu kertoi, että muutos lähetystyön ymmärtämisessä on vaikeaa. Se mielletään valkoisen kristityn tekemäksi työksi Etiopiassa. Tämän kääntäminen siten, että etiopialainen kristitty lähtee itse tukemaan kirkkonsa ulkomailla tehtävää lähetystyötä on haaste. Mutta kun asiasta puhutaan, sydämet syttyvät.

Wondimu kertoi, että eräs köyhä maanvieljelijä sanoi: ”Minulla on vain yksi vasikka. Haluaisin antaa sen lähetystyölle.”

Toinen nainen sanoi: ”Minulla on vain yksi lammas. Haluaisin antaa tämän lampaan lähetystyölle.”

Ja eräs evankelista sanoi: ”Minulla ei ole mitään! Mutta minulla on verta suonissani. Voitteko ottaa vastaan verta lähetyksen hyväksi.”

Wondumun mukaan nyt Jumala valmistaa kirkon jäseniä lähetystehtävään, mutta ei heidän rikkautensa vuoksi vaan siksi että heidän sydämessä on halu viedä evankeliumia niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet.

Heitä vielä verkot veteen!

Etusivulla olevat suurkaupungin kalastajat muistuttavat minua Jeesuksen ja Pietarin kohtaamisesta. Pietari ei ollut saanut yöllä kalaa. Vaikka Pietari kavereineen oli väsynyt ja aikaa vievä verkkojen puhdistaminen oli ehkä jo loppusuoralla, Jeesus käskee heittämään verkot veteen. Väsynyt tottelee: Sinun käskystäsi heitä vielä verkot kerran järveen. Ja kalaa tuli. Heitetään vielä verkkoja ihmismereen. Ehkä Jumala vielä nyt tuo lähellä ja kaukana olevia uskoon ja taivas täyttyy. Heitetään vieläkin verkkoja Herran käskystä!

Siunauksen toivotuksin
Mika Tuovinen

Tietoja lähettäjäkseni tulemisesta löydät suuressamukana.fi -sivulta.

pixabay_krakow-poland-2746886

European Forum for Church Multiplication – EFCX – 3. päivä

Konferenssin kolmantena päivänä alkaa viime viikkojen väsymys painaa. Mutta tämäkin päivä meni vauhdilla toisillemme omia näkyjämme avaten. Syntyi myös ajatus Suomen evankelioimisen strategiasta.

Discovery Bible Study (DBS)

Aamu alkoi Discovery Bible Study -raamattututkistelulla. Tällaisessa ryhmässä sekä uskovat että ei-uskovat voivat tutkia Raamattua. Ryhmässä tapahtuvassa Raamatun tutkistelussa oli tämänkaltainen metodi:

  1. Alkutyöskentely. Kysy ensin, mikä on ollut hyvää tällä viikolla? Sen jälkeen kysy, mikä on ollut haastavaa? Älä kysy, mitä kuuluu. Kierroksen jälkeen rukouksessa kiittäkää hyvästä ja rukoilkaa haasteiden puolesta. Tämän jälkeen kysy, miten viime kerralla annettu tehtävä onnistui (jokaisen tapaamiskerran jälkeen annetaan arkeen liittyvä tehtävä).
  2. Raamatun opiskelu. Tarkoituksena ei ole, että joku opettaa ryhmää vaan että kaikki tekevät havaintoja valitusta tekstistä (esim. tietty evankeliumien kertomus). Ensin luetaan teksti ääneen, sitten joku kertoo sen omin sanoin. Tämän jälkeen pohditaan, tuliko kaikki olennainen sanottua. Teksti luetaan uudestaan. Ryhmän vetäjä ei ala opettaa toisia vaan hän johtaa ryhmää kyselemällä ja muistuttamalla, että kukaan ei pidä pitkiä monologeja. Hän yrittää rajoittaa suulaimpien puheaikaa, jotta hiljaisempien hyvät näkökulmat saadaan esille. Vetäjä voi kysyä muun muassa: Mitä tämä teksti sanoo Jumalasta? Mitä meistä? Mikä siinä on vaikea ymmärtää tai hyväksyä? Mistä pidät erityisesti? Mitä se käskee meidän tehdä? Keskittykää vain kyseiseen Raamatun tekstiin; älkää etsikö viittauksia muualla.
  3. Käytännön sovellus. Jeesus käski tehdä opetuslapsia, jotka pitävät hänen sanansa eli tottelevat sitä. Tällaisen kristityn elämä kestää rankkasateet ja tulvat, sillä hän tekee Jumalan sanan mukaan (Matt. 7:24-27). Kysy ryhmältäsi, miten he aikovat ennen seuraavaa kokoontumista toteuttaa tänään opittuja asioita elämässään. Kysy myös, kenelle he voisivat kertoa, mitä ovat tällä kertaa oppineet. Seuraavalla kerralla keskustellaan, miten tämä meni.

DBS-raamattutukisteluja voidaan köydä eri tavoin. Edellä kuvasin, miten me toteutimme sen ryhmässämme.

Kristityn kasvun neljä kenttää

Kahtena päivänä saimme kaksi kertaa valita tunnin pituiset seminaarit. Tämän päivän ensimmäisen seminaarin jätin väliin, sillä piti kirjoittaa kolumni Uusi Tie -lehteen. Toisen seminaarin teemana oli, miten toimia perinteisissä kirkoissa. Tämän valinta oli helppoa, sillä halusin tietää, mitä sanottavaa konferenssilla on työstä esimerkiksi katolisessa, ortodoksisessa tai luterilaisessa kirkossa. Seminaarin sisältö ei ollut seminaarikuvauksen mukainen. Siellä ei puhuttu vanhoista kirkoista, vaan esiteltiin evankelioimisen maailmanlaaja Raamatusta nousevaa näkyä sekä opetuslapseuden neljää kenttää kuvaava malli. Jälkimmäinen oli hyvä keino kuvata evankeliumin kasvu kylvöstä moninkertaistumiseen Jeesuksen kylväjävertauksen avulla. Palaan tähän tarkemmin joskus. Netistä ja Youtubesta löytyy kuvaa selvittäviä juttuja esimerkiksi hakusanalla ”four fields” ja discipleship. Itse malli sopii kyllä hyvin kaikenlaisiin ryhmiin ja seurakuntiin, myös niihin perinteisiin kirkkoihin kristittyjen varustamiseksi toimimaan maailmassa.

Four Fields T4T

Suomen evankelioimisen strategia

Jakaannuimme ryhmiin pohtimaan, mitkä ovat kunkin omassa työssä seuraavat käytännön askeleet. Tehtävä oli rukoilla, että Jumala laittaisi jonkin ajatuksen sydämellemme ja tämä askel tuli kirjoittaa taululle. Minulle tuli mieleen Suomi ja se, että kaikkien pitäisi kuulla Jumalan hyvyydestä ja henkilökohtaisen uskon lahjasta. Kirjoitin, että haluaisin nähdä Suomen evankelioimisen strategian syntymisen. ”Huh-huh”, ajattelin.  Tämän jälkeen jakaannuimme kolmen hengen ryhmiin, joissa kerroimme oman rukouksemme ja seuraavan askeleemme.  Päätimme, että kesäkuun alussa olemme yhteydessä, jotta voimme katsoa, missä suunnitelmamme on menossa.

Kun nuo ajatukset Suomen evankelioimisen strategiasta tulivat mieleeni, pyysin Jumalalta pienenpää näkyä kuten vaikka 2000 hengen kotikylän Ryttylän evankelioimisen strategia tai raamattupiirin perustaminen. Mutta kun  muuta ei tullut mieleen, kuin tuo evankelioimisen strategia niin olihan se kirjoitettava paperille. Ja kirjoitettava tähänkin rohkeasti, mutta sormet väristen. Eihän näky lähde liikkelle, ellemme puhu ja etsi saman näyn omaavia. Jos näky lähtee liikkeelle, mitähän se tuo tullessaan.

Päätös

Konferenssi loppui iltajuhlaan, jossa lauloimme, annoimme palautetta konferenssista, söimme täytekakkua ja jätimme jäähyväisiä. Viimeisenä iltana tuli luotua vielä uusia kaverisuhteita. Sain myös sovittua haastattelun tapahtuman takana olevaan Global Church Movements -liikehdinnän johtajan Bekele Shankon kanssa aamuksi kello 7. Lähtö hotellilta kello 8 ja kotona Ryttylässä kello 14.

Olen Kansanlähetykselle kiitollinen, että sain olla tässä konferenssissa.


Bekele Shanko kertoi, mikä saa hänet toimimaan evankeliumin puolesta, suuresta näystään sekä rukousherätyksestä, joka on ollut Etiopian herätysten perustana. Tämä  haastattelu kannattaa lukea

Bekele_Shanko_CGM_Campus_Crusade_CCC

Herätyksen perusta ja seuraus Etiopiassa

Tapasin Puolan Krakovassa etiopialaisen Bekele Shankon. Pyysin kiireiseltä johtajalta haastatteluaikaa, ja hän löysi kalenteristaan ajan aamiaisen yhteyteen kello 7.

Bekele Shanko toimii Global Church Movements -liikkeen johtajana. Kahdeksan vuotta sitten liike asetti tavoitteekseen synnyttää vuoteen 2020 mennessä 5 000 000 uutta seurakuntaa tai muuta uskovien yhteisöä. Maailmassa on noin 5 miljardia ei-kristittyä, ja jokaista tuhatta ihmistä kohden pyritään luomaan yksi yhteisö. Näin on määritelty tuo viiden miljoonan yhteisön tavoite. Yhteistyökumppaneiden avulla yli miljoona yhteisöä on jo syntynyt. Halusin selvittää, mitä on suuren näyn taustalla.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Mikä motivoi sinua kristillisen järjestön johtajana lähtemään aamuisin töihin?

Bekele Shanko: Minua motivoi Jumalan rakkaus ja armo. Tulen rikkinäisestä perheestä Etiopiasta. Synnyin maaseutukylässä 50 vuotta sitten. Tuolloin meidän keskellämme ei ollut kirkkoja eikä ketään, joka tunsi Jeesuksen henkilökohtaisesti. Ihmiset palvoivat puita, kiviä, kuuta ja aurinkoa. Isäni toimi noitatohtorina. Elämämme oli jatkuvaa taistelua pahojen henkien vaatimusten täyttämiseksi.

Sitten isälleni ilmestyi kaksi enkeliä, jotka puhuivat Jumalasta. Jonkin ajan kuluttua kaksi miestä tuli puhumaan isälleni siitä, miten Jumala rakastaa meitä ja lähetti Jeesuksen kuolemaan syntiemme tähden. Isäni, äitini, sisareni ja minä tulimme uskoon. Isäni oli lukutaidoton. Uskoon tullessa Jumala teki ihmeen ja avasi hänen silmänsä siten, että hän pystyi lukemaan Raamattua. Kun isäni sai käteensä jonkun muun kirjan, hän ei osannut lukea sitä. Isäni toimi evankelistana 37 vuoden ajan Etiopiassa ja oli väkevä työkalu Jumalan käytössä. Jumala pelasti isäni, äitini ja minut ja antoi meille toivon. Tämä motivoi minua nousemaan vuoteesta joka päivä palvelemaan Jumalaa.

Johdat Global Church Movements -järjestöä. Millainen työnäky teillä on?

Global Church Movements (GCM) on osa Campus Crusade for Christ -järjestöä. Teemme määrätietoista yhteistyötä kirkkojen ja lähetysjärjestöjen kanssa tarkoituksenamme perustaa seurakuntia. Pidämme tärkeänä yhteistyötä kirkkojen kanssa, jotta seurakunnat osallistuisivat lähetyskäskyn toteuttamiseen. Teemme työtä myös kirkon yhteyden hyväksi.

Aloitimme kahdeksan vuotta sitten. Minulla oli hyvin pieni tiimi ja rukoilimme, että Jumala näyttäisi, mitä meidän tulee tehdä. Silloin ymmärsin maailman tarpeen. Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä, ja heistä vain noin 2,3 miljardia on kristittyjä. Enemmistö maailman ihmisistä ei ole vielä kokenut Jumalan rakkautta.

Näkymme on perustaa jokaista 1000 ihmistä kohden seurakunta tai muu uskovien yhteisö. Haluamme, että nämä yhteisöt ovat moninkertaistuvia opetuslapseuttavia yhteisöjä, jotka tekevät opetuslapsia, jotka puolestaan tekevät opetuslapsia. Rukoilemme, että näkisimme olemassa olevien seurakuntien lisäksi vielä 5 miljoonaa uutta seurakuntaa tai uskonyhteisöä. Aloitimme kahdeksan vuotta sitten, ja nyt olemme nähneet yli miljoonan uuden seurakunnan aloittavan toimintansa.

Kristinusko kasvaa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa-Amerikassa. Mikä on näkynne Euroopan kohdalla?

Jumala on käyttänyt Eurooppaa. Eurooppa on ollut kristinuskon keskus ja täältä on lähtenyt paljon lähetystyöntekijöitä jakamaan hyviä uutisia.

Esimerkiksi Etiopiassa olemme saaneet paljon siunausta eurooppalaisilta lähetysjärjestöiltä muun muassa Englannista, Suomesta, Ruotsista ja Saksasta. Ensimmäisen evankelisen kirkon Etiopiaan perustivat ruotsalaiset noin 125 vuotta sitten.

Maailma on saanut paljon eurooppalaisilta, mutta nyt kirkon tilastot ja työ ovat laskusuunnassa. Rukoilen herätystä Eurooppaan. Jumala tekeekin uutta Euroopassa. Monet kirkon johtajat rukoilevat tosissaan maansa ja maanosansa puolesta.

Minun näkyni Euroopan kirkoista on, että kirkot työskentelevät yhdessä toisiaan rakastaen.
Jeesus rukoili, että olisimme yhtä. Yhdessä toimien olemme myös vahvempia. Haluamme tukea olemassa olevien kirkkojen uudistumista. Näkyni on, että Euroopassa perustetaan myös monia uusia yhteisöjä. Jumalahan lähettää nyt Eurooppaan ihmisiä sellaisista maista, joissa he eivät voi kuulla evankeliumia.

Tämä on minun visioni ja uskon, että Jumala tekee tämän.

Millainen voisi olla jokaisen kristityn tehtävä osana tämän näyn toteuttamista?

Kaikilla kristityillä on tehtävä ja kutsumus jakaa Jumalan rakkautta toisille. Sitä ei saa jättää vain pappien ja evankelistojen tehtäväksi. Emme voi piilotella hyvää uutisia.

Jumala loi jokaisen ihmisen kuvakseen ja hän rakastaa kaikkia. Jumala lähetti poikansa Jeesuksen kuolemaan puolestamme. Meillä kaikilla ihmisillä on tehtävä kertoa tästä kaikille. Meidän ei kuitenkaan tule vain puhua, vaan meidän tulee elää elämää, joka heijastaa Jeesusta. Kun ihmiset näkevät Jeesuksen meissä, he kiinnostuvat elämästä Jumalan yhteydessä.

Jokaisen kristityn tulee rakastaa kaikkia kirkkoja – ei vain omaa seurakuntaansa tai kirkkokuntaansa vaan koko Jumalan seurakuntaa.

Minua on puhutellut tämä Apostolien tekojen kohta: ”Palveltuaan omana aikanaan Jumalan suunnitelmaa Daavid nukkui pois” (Apt. 13:36; Bekele lainaa jaetta englanniksi: ”Kun Daavid oli palvellut Jumalan suunnitelmaa oman sukupolvensa aikana, hän nukkui pois”).

Elämme vain kerran tässä maailmassa. Jumala on asettanut meidät tänne juuri tätä sukupolvea varten. Tämä on meidän sukupolvemme. Nyt jokaisen tulisi tehdä jotain Herralle.

Tämä on minun rohkaisuni, rukoukseni ja sanomani kaikille kristityille. Olemme saaneet kokea Jumalan rakkautta. Nyt olemme maan suola ja annamme toivoa ja elämää toisille.

Tapasin muutama päivä sitten toisen etiopialaisen Wondimu Mathewosin. Hän mainitsi, että Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvuun on kolme syytä: 1) Jumalan suosio, 2) Jokainen uskova on evankelista ja 3) Pyhän Hengen työ. Jotenkin Jumalan suosio tuntuu olevan Etiopian maan ja Etiopian kristikunnan päällä, koska kirkko kasvaa ja lähetätte lähetystyöntekijöitä. Mistä tämä johtuu?

Wondimu on ystäväni. Olen samaa mieltä näistä kolmesta kasvun syystä. Lisäisin siihen vielä muutaman asian.

Etiopian kirkko, erityisesti evankelinen kirkko, kasvoi 1970-luvulla. Kun vuonna 1974 tapahtui kommunistinen vallankumous, kirkkojen elämä muuttui vaikeaksi. Emme saaneet kokoontua vapaasti. Melkein kaikki seurakunnat suljettiin ja vainot alkoivat.

Mutta vainojen Jumala kutsui meidät olemaan maanalainen kirkko, jossa rukouksesta tuli tärkein asia. Me rukoilimme Jumalaa muuttamaan Etiopian kristittyjen tilanteen. Kaikkialla oli koko yön kestäviä rukoustapaamisia.

Muistan, että kommunistivallan aikana 17-vuotiaana lukiolaisena menimme joka viikko koko yöksi rukoilemaan. Rukoilimme lakkaamatta 8 tai 10 tuntia.  Jumala puhui meille ja koimme Pyhän Hengen voiman. Saimme intoa ja motivaatiota. Tästä rukousherätyksestä versoi kirkon nykyinen menestys Etiopiassa.

Noina kommunismin vuosina Jumala yhdisti kirkkoaan Etiopiassa. Kirkot suljettiin ja kokoonnuttiin kodeissa. Tuona aikana tärkein kysymys minulle ei ollut se, mihin kirkkokuntaan kuulun vaan se, olenko Jumalan lapsi ja kristitty.

Jos tuohon aikaan halusi olla kristitty, piti olla valmis kuolemaan uskon puolesta. Meille tuolloin toisen kristityn näkeminen oli kuin Jeesuksen näkemistä. Koimme valtavaa rakkautta toisia uskovia kohtaan ja intoa rukoilla toistemme kanssa ja opiskella Raamattua. Näin Jumala valmisti vahvan pohjan kristityille Etiopiassa kristittyjen yhteyden ja rukouksen voiman kautta.

Jumala myös lupasi, että hän nostaa monia etiopialaisia palvelemaan lähetystyössä maailman ääriin asti ja kertomaan hyvää uutista Jeesuksesta. Kommunistisen vainon vuoksi ja joistakin muista syistä kuten työpaikkojen etsimisen vuoksi Jumala on lähettänyt etiopialaisia kristittyjä kaikkialle maailmaan. Kaikkialla he kertovat uskostaan ja Jeesuksesta.

Kiitin Bekele Shankoa haastattelusta ja jatkoimme aamiaispöydässä keskustelua muun muassa Kansanlähetyksen lähetystyöstä Etiopiassa. Hän ilmaisi kiitollisuutensa siitä, että olemme lähettäneet työntekijöitä hänen kotimaahansa. Työtä on vielä paljon sekä Suomessa että Etiopiassa.

Voisivatko meidänkin sydämemme syttyä samalla tavoin kuin Etiopiassa on tapahtunut?Etiopiassa ulkoisena tekijänä herätystä kiihdytti kirkon kokema vaino ja yhteiskunnallinen ahdinko. Se ajoi kristityt yhteiseen rukoukseen ja toistensa rakastamiseen.  Bekelen mielestä se on perustana tämän hetken vahvalle evankelioimis- ja lähetysnäylle.

Lue myös Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtaja Wondimu Mathewosin haastattelu, jossa hän kertoo kirkkonsa kasvun syistä ja lähetysnäystä.

European Forum for Church Multiplication – EFCX – 2. päivä

Euroopassa on 50 valtiota ja yli 700 000 000 asukasta. Valtaosa väestöstä on kristittyjä. Tilastojen mukaan kristinuskon tulevaisuus ei kuitenkaan täällä näytä hyvältä. Suuri osa 16-29 -vuotiaista väittää ettei heillä ole uskonnollista vakaumusta. Suuri osa Euroopan nuorisosta ei käy jumalanpalveluksista, ei rukoile eikä kuulu kirkkoon. Euroopan valtioista vain kolmessa maassa enemmän kuin yksi kymmenestä sanoi osallistuvansa uskonnolliseen tilaisuuteen viikottain. Näin oli Puolassa, Portugalissa ja Irlannissa. Euroopan uskonnollinen kartta on muutoksessa.

Onko niin, että vanhat toimintamallit eivät enää toimi (ovatko ne kaikki edes toimineet menneisyydessä) maanosassamme?

Tämän vuoksi moni eurooppalainen kristillinen vaikuttaja etsii yhteistyötä maanosamme tavoittamiseksi Jumalan rakkaudella, evankeliumilla ja Raamatun sanomalla. Siksi myös minä osallistun EFCX-tapahtumaan Puolan Krakovassa.

Tässä muutama mieleen jäänyt asia tältä päivältä:

  • Parasta mitä kristillisten järjestöjen ja kirkkojen johtajat voivat antaa yhteisölleen on elää Jumalan yhteydessä keskittyen rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen (katso apostolien esimerkki Ap.t. 6:1-4)
  • Jumala sanoi, ettei tule Mooseksen ja kansan kanssa luvattuun maahan, jossa virtaa maitoa ja hunajaa (2. Moos. 33:1-3,15). Mooses kieltäytyi menemästä sinne, jos Jumala ei tule mukaan. Jumalan läsnäolo oli tärkeämpi kuin maalliset siunaukset. Jos Jumala tarjoaisi kristilliselle järjestöllesi suuria siunauksia, mutta ei läsnäoloaan, olisitko tyytyväinen? Mooses ei ollut.
  • Löydämme kutsumuksemme kun jokin huomaamamme asia särkee sydämemme. Nehemia löysi kutsumuksensa kun kuuli Jerusalemin kaupungin tilasta. Kuultuaan hän itki, murehti, paastosi ja rukoili. Jumala avasi tien kutsumuksen toteuttamiseen. Asia mikä murtaa sydämesi, on varmaan kutsumuksesi.
  • Kristillisen johtajan tulee nähdä Jumalan valtakunnan vähän käytetyt resurssit ja saada ne liikkeelle toteuttamaan Jumalan antamaa tehtävää. Seurakunnassa on liikaa jäseniä, joita ei ole varustettu toimimaan evankeliumin puolesta.
  • Ihmiset seuraavat kirkasta visiota. Hio näkysi selväksi.

Eurooppa on minun maanosani ja kristittynä haluan toimia maanosani hengellisen heräämisen ja hyvinvoinnin hyväksi. Erityinen rukoukseni on, että Euroopan vanhat kirkot voisivat kokea virkistymisen aikoja ja johdattaa paljon kansaa Jumalan tuntemiseen. Samaan aikaan Eurooppaan syntyy paljon uusia seurakuntia. Halusimmepa sitä tai emme. Yhdessä voimme rukoilla, että Jumalan valtakunta tulee keskellemme ja Jeesuksen Kristuksen tunteminen lisääntyisi.

Jumalan voima ja evankeliumin sanoma on ennenkin ravistellut Eurooppaa ja synnyttänyt uutta. Täällä on vaikuttanut uskonpuhdistus, pietismi ja monet kirkkojen uudistusliikkeet. Jospa saisimme uudistuksen aikoja. Siksi rukoilemme, suunnittelemme ja teemme työtä myös täällä Krakovassa. Herra, uudista kirkko(j)asi Euroopassa!


 

Katso myös:

European Forum for Church Multiplication – 1. päivä

Lähetyskenttänä Eurooppa

European Forum for Church Multiplication – EFCX – 1. Päivä

Olen Puolan Krakovassa ”European Forum for Church Multiplication” -konferenssissa. Tällainen kirkon moninkertaistumiseen keskittyvä konferenssi järjestetään nyt toista kertaa. Taustajärjestöinä on Agape Europe/Cru, Global Church Movements ja Greater Europe Mission. Avauspuheessa puolalainen työntekijä kertoi oman näkynsä tästä konferenssista kolmella asialla:

    • Tämä muistuttaa jokaisen uskovan ja kirkon ydintehtävästä tehdä opetuslapsia.
    • Korostus on kristittyjen yhteistyössä Euroopassa.
    • Tämä konferenssi yhdistää Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan kristittyjä.

Global Church Movements -järjestön johtaja Bekele Shanko puhui kristittyjen yhteistyöstä. Bekele on kotoisin Etiopiasta ja asuu nyt Floridassa, Yhdysvalloissa. Hän kysyi, miksi me haluamme työskennellä yhdessä ja vastasi seuraavilla tavoilla:

1 Jumala asettaa esimerkin
Kolmiyhteinen Jumala tekee itsessään kolmessa persoonassa (Isä, Poika ja Pyhä Henki) yhteistyötä. ”Tehkäämme ihminen” (1. Moos. 1:26). ”Menkäämme sekoittamaan” (1. Moos. 11:7). ”Kuka lähtee meidän puolestamme?” (Jesaja 6:8).

2 Jeesus rukoili yhteyden puolesta
Jesus rukoili kristittyjen yhteyden puolesta: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. ”Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” (Joh. 17:21-22).

3 Yhdessä olemme voimakkaita
Nehemian aikana Jerusalemin muuri rakennettiin 52 päivässä (Nehemia 6:15). Rakennustyö oli ollut vuosia kesken, mutta Nehemia sai väen liikkeelle: ”Meidän on ryhdyttävä rakentamaan Jerusalemin muureja” (Nehemia 2:17). Voimme oppia toisiltamme, rohkaista toisiamme ja motivoida toisiamme. Saamme enemmän aikaan kun yhdistämme voimaveroja

4  Olemme yksi Jumalan valtakunta
Jumalan valtakunta on suurempi kuin meidän organisaatiomme ja kirkkomme. Jumalalla on yksi kansa, yksi seurakunta, jonka hyvinvointia meidän tulee etsiä.

5 Moninkertaistuminen
Jumala sanoi kansalleen: ”Viisi teistä ajaa pakoon sata vihollista, sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta.” (3. Moos. 26:8). Siis 5 ajaa pakoon 100 (suhde 1:20) ja 100 ajaa pakoon 10 000 (1:100). Tehokkuutemme moninkertaistuu yhteistyössä.  Edellä olevassa Raamatun luvussa korostuu pyhä, Jumalan tahdon mukainen elämä, jolloin Jumala voi antaa siunauksen.

Global Church Movements
Bekele kertoi työnäystään Global Church Movementsissa (GCM): Maailman yli kaksi miljardia kristittyä pitää saada toimimaan niiden yli 5 miljardin hyväksi, jotka eivät vielä ole kristittyjä. GCM pyrkii luomaan yhteistyökumppaneidensa kanssa viisi miljoonaa kristillistä kirkkoa tai uskonyhteisöä luomaan niille, jotka eivät ole kuulleet. Yksi yhteisö 1000 ihmistä kohden.

Kirkkojen ja kristittyjen tulee selkeyttää käsitystään tehtävästä evankeliumin julistajana ja opetuslasten tekijänä. Meidän tulee johdattaa ihmisiä Jeesuksen tuntemiseen ja seuraamiseen.

Lähtökohtana konferenssissa on lisätä Euroopan kirkoissa opetuslapseuttamisen ja moninkertaistumisen näkyä. Tavoite on perustaa uusia seurakuntia sekä missionaarisia uskonyhteisöjä olemassa olevien kirkkojen yhteyteen.

Ensimmäinen konferenssipäivä oli lyhyt: vain yksi iltatilaisuus. Mitä tästä päivästä jäi käteen?

1. Näky Euroopasta. Monet kantavat huolta eurooppalaisista. Eurooppa on muuttumassa/muuttunut lähetyskentäksi ja täällä olevien kristittyjen olisi syytä tehdä yhteistyötä ja etsiä parhaita välineitä maanosamme uudelleen evankeliointiin ja uskovien varustamiseen.

2. Yhteistyö. Olemme kristittyinä yksi kansa. Jeesus rukoili kristittyjen yhteyden puolesta. Miten tämä rukous näkyy toiminnassamme ja asenteissamme toisiin kristittyihin?

3. Laaja näky. Meidän tulee muistaa, että Jumalan valtakunnassa ei ole tarkoitus rakentaa vain omaa organisaatiota tai kirkkoa vaan tukea toisiakin. Kirkkokunnat ja järjestöt ovat rakenteita, joita Jumalan käyttää tehtävässään. Ne eivät ole itsetarkoitus. Kristitty rakentaa Jumalan valtakuntaa.

4. Moninkertaistuminen. Kristikunnassa tulee löytää uudelleen jokaisen uskovan yhteinen pappeus. Jumala haluaa käyttää kaikkia työtovereinaan johtamaan uusia ihmisiä uskoon sekä olemaan uusille uskoville hengellinen vanhempi.

5. Toivo. Vaikka kristittyjen lukumäärä vähenee Euroopassa, tällaiset hetket kristittyjen vaikuttajien kanssa eri Euroopan maista ja kirkkokunnista antaa toivoa: Ehkä Jumala kääntää vielä Euroopan kristillisyyden alakulon ylistyslauluksi. Tehtävää on paljon. Jumala rakastaa jokaista ja haluaa pelastaa jokaisen eurooppalaisen. Siksi kirkolla on toivo jaettavana.

6. Kirkko elää. Kristinusko ei ole Euroopassa kuollut. Jumala tekee työtään vanhojen ja uusien kirkkojen sisällä ja niiden kautta.

Huomenna kertomuksen toinen osa.

Ps. Puola on Euroopan kristillisimpiä maita. Täällä 83 % nuorista kertoo olevansa kristittyjä. Illalla keskustelin ystäväni Pyryn kanssa paikallisen nuoren aikuisen kanssa, jonka nimi tarkoittaa Jumalan rakastamaa. Hän ei varmaan ollut siitä tietoinen. Kun kerroimme kauniin nimen salaisuuden, hän sanoi, että ainakaan siltä ei tunnu.

Olisipa meillä paljon toisenlaisia kertomuksia.

 

 

Istanbul_hagia_sofia

Matkalla Istanbulissa

Kävin Istanbulissa. Eräässä suosikkikaupungissani. Lensin Helsingistä ja ajoin taksilla Aasian puolelle hotelliin. Sunnuntaina kävin Euroopan puolella Istanbulin luterilaisen seurakunnan jumalanpalveluksessa. Matkan Aasiasta Eurooppaan Bosporin salmen ylitse tein laivalla, kävelin Galatan siltaa pitkin taas ihmettelemässä kun miehet pyydystävät pieniä kaloja sulassa sovussa tiiviissä rivistössä. Ihmettelen aina, miksi siimat eivät sotkeudu toisiinsa. Raitiovaunulla kävin myös katsomassa Hagia Sofian ja Sinisen moskeijan ympäristöä. Tässä muutamia kuvia matkalta.

Istanbul_silta_eurooppa_aasia

Kirkkomatkalla laivalla Aasian puolelta Eurooppaan. Taustalla näkyy silta, joka yhdistää kaksi mannerta.

laivaliikenne_bosporin salmi

Kätevä kulkuväline Bosporin ylittämiseen. Istanbulin joukkoliikenne toimii hyvin.

Istanbul_eurooppa_dolmabahce

Euroopan puolella rannassa näkyy Dolmabahçen palatsi. Se toimi Osmanien valtakunnan hallinnollisena keskuksena 1856–1923. Takana Istanbulin uutta rakennuskantaa. Tässä kaupungissa rakennetaan todella paljon uutta.

Istanbul_galatan_torni

Taustalla näkyy Galatan torni.

laivaliikenne_bosporin_salmi_2

Euroopan puolella.

Istanbul_sininen_moskeija_2

Taustalla Sininen moskeija. Vuonna 1616 valmistuneen moskeijan nimi tulee sisäpuolella olevien laattojen väristä. Moskeijassa on kuusi minareettia.

Istanbul_hagia_sofia

Hagia Sofia. Aikanaan kristikunnan merkittävimpiä kirkkoja. Muslimien vallattua Konstantinopoli 1453 siitä tehtiin moskeija. Nykyään se toimii museona.

Istanbul_uusimoskeija_galatansilta

Galata-sillalla jään aina katselemaan kalastajia. Taustalla Uusi moskeija, joka ei kuitenkaan ole kovin uusi. Rakentaminen aloitettiin 1500-luvun lopulla ja se valmistui 1600-luvulla.

Galatan_silta_kalastajia

Ihmettelen aina ohi kulkiessani, että näiden kalastajien siimat eivät mene sekaisin. Toiseksi ihmettelen, että heidän pyydystämänsä kalat ovat aika pieniä.

Galatan_silta

Galata-siltaa pääsee kulkemaan ylä- ja alakautta. Alhaalla on kalaravintoloita, ja itsekin pysähdyin syömään yhteen niistä.

Istanbulin_luterilainen_kirkko_uskontunnustus

Sunnuntaina osallistuin turkinkieliseen jumalanpalvelukseen Istanbulin luterilaisessa kirkossa. Kristittyjä on Turkissa äärettömän vähän vaikka tämä on monen Vanhan testamentin ja Uuden testamentin tapahtumien näyttämönä. Muun muassa Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus (325/381) on laadittu näillä seuduilla. Historian havinaa.

Istanbulin_luterilainen_kirkko_krusifiksi

Konstantinopoli/Istanbul oli aikoinaan kristikunnan keskuksia. Ristejä ei juuri kaupungilla näy. Onneksi useita kirkkorakennuksia on säilynyt historian pyörteissä, ja risti muistuttaa, että Jumala on kerran tullut ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä sanoma pitäisi saada kuuluviin.

Istanbulin_luterilainen_kirkko_alttari_ehtoollinen

Ehtoollinen.

Istanbul_

Ilta saapuu tarunhohtoiseen Istanbuliin. Aika jättää Euroopan puoli ja lähteä Aasian puoleiseen majapaikkaan. Hyppään Üsküdarin lauttaan.

Istanbul_laivaliikenne

Valot kimaltelevat Bosporin aalloissa. Huhtikuun ilta alkaa viiletä.

Istanbul_neidon torni

Neidon torni.

Istanbul_dolmabahce

Dolmabahçe illalla.

Turkissa on noin 80 000 000 asukasta, ja heistä kristittyjä on noin 200 000 eli vain 0,25 % kansasta. Suurin osa kristityistä kuuluu katolisiin ja ortodoksisiin kirkkoihin. Uudempia protestanttisia kristittyjä on alle 10 000.

Rukoilethan Turkin ja turkkilaisten puolesta sekä kristittyjen puolesta tuossa maassa.

Matka Israeliin

Matkakertomus Israelin matkasta 9.-17.3.2018

Tässä on matkakertomus tekemästämme Israelin matkasta. Vastuullisena matkanjärjestäjänä oli Toiviomatkat. Kiitos Toiviomatkoille ja kaikille matkalaisille sekä toisten samaan aikaan olevien ryhmien jäsenille tapaamisista. Tulimme tänä aamuna kello 6 Helsinkiin, josta jatkoin junalla Ryttyläään. Pienten päiväunien jälkeen kirjoitin tämän matkakertomuksen. Odotan jo innolla, milloin järjestämme uuden matkan. Olet tervetullut mukaan!

Perjantaina 9.3. – Matkapäivä

Lähdimme Helsingistä Finnairin lennolla Toiviomatkojen järjestämälle Kansanlähetysopiston ja Varsinais-Suomen Kansanlähetyksen matkalle kello 20.05 lennolla. Olin toisen matkajohtajan Pyry Winterin kanssa kello 18 lentoasemalla vastassa matkailijoita. Laitoimme kaikkien laukut ruumaan, menimme turvatarkastuksen ja passitarkastuksen ohi lähtöportille. Lento Helsingistä Tel Aviviin kesti vähän yli neljä tuntia. Matkalaisella pitää olla passi, joka on vielä matkan jälkeen 6 kuukautta voimassa.

Tel Avivissa huolehdimme, että kaikki matkalaiset ovat tallella, autoimme passintarkastuksessa suomi-englanti -tulkkeina. Passintarkastuksessa saimme sinisen viivakoodilipukkeen, jossa lukee että saan olla maassa kolme kuukautta. Tätä pientä lappua minulta kysyttiin pari kertaa matkan aikana palestiinalaisalueiden raja-asemia ylittäessä. Tämä pieni lappu tulee pitää tallessa matkan ajan. Heti passitarkastuksen jälkeen tällä lapulla pääsi portista matkalaukkujen luokse. Matkalaukkuja vetäen menimme tullitarkastuksen ohitse, jossa Toiviomatkojen edustaja ohjasi meidät ulos linja-autoille. Siinä hetkessä koin ensimmäisen lämpimän yön henkäyksen ja tunteen, että kyllä kannatti kaikkien kiireiden keskeltä lähteä tälle lomamatkalle (jolla tosin toimin matkajohtajana). Ajoimme bussilla Jerusalemin kautta Betlehemiin, jossa pääsimme Paradise Hotelliin yöllä kahden aikoihin.

Betlehem tarkoittaa leivän taloa. Nimi viittaa maan hedelmällisyyteen. Vanhassa testamentissa kaupunkia kutsutaan myös nimellä Efrata. Betlehemistä löytyy Jaakobin puolison Raakelin hauta, Ruut poimi tähkiä pellolla ja rakastui Boaaseen, täällä syntyi Daavid ja Samuel voiteli hänet täällä kuninkaaksi. Merkittävin Betlehemiin liittyvä asia on Jeesuksen syntymä.

Lauantai 10.3. – Jerusalem

Jerusalem-päivä. Nukuimme pitkään. Aamupalan jälkeen lähdimme Betlehemistä kohti Jerusalemia.

Ajoimme Öljymäelle, joka oli Jeesukselle tärkeä paikka. Hän vietti täällä paljon aikaa. Kun Jeesus oleskeli Jerusalemin seudulla, hän asui ystäviensä luona Betaniassa. Hän kulki Betanian ja Jerusalemin väliä Öljymäen kautta. Täällä Jeesus katseli opetuslasten kanssa temppeliä ja ennusti sen tuhon ja itki kaupungin ja sen ihmisten kohtaloa (Luuk. 19:37-41). Täällä sijaitsee Getsemane, jossa Jeesus rukoili tuskissaan ennen vangitsemistaan ja ristinkuolemaansa. Täällä Jeesus vangittiin ja Öljymäeltä hän nousi taivaaseen ja palaa sinne takaisin. Öljymäeltä on hienot maisemat Jerusalemin vanhaankaupunkiin. Öljymäeltä näkyy myös juutalainen hautausmaa. Juutalainen perimätieto kertoo, että kun Messias saapuu, hän herättää kuolleet. Siksi moni juutalainen on halunnut tulla haudatuksi tänne, jotta näkisi Messiaan ensimmäisten joukossa. Me kristityt uskomme Jeesuksen saapuvan ja herättävän kaikki ihmiset tuomiolle.

Vierailimme Öljymäen alarinteessä sijaitsevassa Getsemanessa, jossa on vanoja oliivipuita. Getsemane-sana on hepreaa ja tarkoittaa öljynpuristamoa. Öljynpuristamossa oliivit murskattiin, ja oliiveista erotettiin suurten painojen avulla oliiviöljy. Getsemanessa Jeesus koki tällaisia painoja käydessään rukoustaistelua ennen vaikealta tuntuvaa tehtäväänsä, joka edellytti kuolemaa ristillä. Getsemanessa on Kaikkien kansojen kirkko, jonka alttarin edessä on kallio, jonka äärellä Jeesuksen arvellaan rukoillessaan hikoilleen verta.

Kävimme Isä meidän -kappelissa. Tämän karmeliittaluostarin alueella seinillä on Isä meidän -rukouksia kymmenillä kielillä. Myös suomeksi.

Ehtoollinen puutarhahaudalla. Vierailimme Puutarhahaudalla, jota monet protestantit pitävät Jeesuksen hautapaikan ja ylösnousemuksen paikkana. Puutarhahaudan lähellä on kumpu, jota pidetään Golgatana. Vuonna 1882 brittikenraali Gordon piti kukkulaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen paikkana ja Lontoon Puutarhayhdistys osti alueen vuonna 1893. Paikka on tärkeä rukouksen paikka. Lähellä oleva Pyhän haudan kirkko lienee oikeampi Jeesuksen hautapaikka. Vietimme Puutarhahaudalla ehtoollista. Se oli joidenkin mielestä matkan koskettavimpia hetkiä.

Kävimme Länsimuurilla eli Itkumuurilla. Länsimuuri ei kuulunut Jerusalemin temppeliin. Sen vanhimmat osat ovat Herodeksen vuonna 20 eKr. rakennuttamaa tukimuuria. Myöhemmin muuria on korotettu. Kun Jerusalemin temppeli tuhottiin ja juutalaiset karkotettiin maasta, juutalaiset tulevat tänne valittamaan temppelin menetystä.

Daavidin poika Salomo rakensi Jerusalemiin ensimmäisen temppelin 964-957 eKr. Nebukadnessar tuhosi temppelin 586 eKr. Toinen temppeli rakennettiin pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen 525-520 eKr. Herodes Suuri laajensi sitä, ja Jeesuksen aikana sen rakennustyöt olivat vielä kesken. Roomalaiset ryöstivät tämän temppelin 70 jKr ja keisari Hadrianus tuhosi sen vuonna 135. Temppelivuoren keskellä on kalliomoskeija, jonka kultainen kupoli on yksi Jerusalemin tunnetuimmista maamerkeistä.

Sunnuntai 11.3. – Toinen Jerusalem-päivä

Aamulla kävimme Vainojen museossa Yad Vashemissa. Alle 10-vuotiaille olisi ollut samaan aikaan vierailu Jerusalemin eläintarhassa. Vainojen museo on perustettu lähes seitsemän miljoonan tapetun juutalaisen ja kaikkien natsien käsissä kärsineiden muistolle. Yad Vashem -nimi tulee Jesajan kirjasta: ”Annan teille ikuisen nimen ja muiston muurieni sisällä” (56:5).

Museossa oli luettelo maista, joissa murhattiin juutalaisia tai luovutettiin heitä tapettavaksi. Myös Suomi on päässyt listalle. Saksa toivoi, että Suomi luovuttaisi kaikki juutalaiset Saksaan. Suomesta saksalaiseen laivaan saatiin siirrettyä 9 juutalaista. Yksi heistä hyppäsi Suomenlahteen ja hukkui. Kahdeksan siirrettiin Auschwitzin keskitysleirille, ja heistä vain yksi selvisi. Vainojen museossa Suomen kohdalla oli numero 7.

Kävimme Daavidin kaupungissa. Daavidin kaupunki on se vanha osa Jerusalemia, jonka Daavid valloitti jebusilaisilta. Tämä Siionin linnoitus (Jerusalem) oli muutaman sadan talon kaupunki.

Kuljimme Hiskian vesitunnelin läpi. Raamatun aikana Jerusalemin ainoa vedensaantipaikka oli Gihonin lähde. Vihollisten piirittäessä kaupunkia oli tärkeää turvata vedensaanti asukkaille. Assyyrian sotajoukkojen uhatessa kuningas Hiskia peitti Gihonin yläjuoksun ja johti veden maan alta Daavidin kaupunkiin. Tämä kanava tunnetaan nimillä Hiskian tunneli ja Siloan tunneli. Tunneli kaivettiin noin vuonna 700 eKr. Kaksi eri työjoukkoa alkoivat kaivaa tunnelia eri päistä ja he kohtasivat puolivälissä. Hiskian tunnelin pituus on 533 metriä. Tunnelin voi kävellä päästä päähän. Kävelijät tarvitsevat asianmukaiset kengät kävelyyn; ensimmäisten metrien aikana minulla vesi ulottui polviin ja loppumatkasta nilkkoihin. Myös pieni lamppu on tarpeen, sillä tunnelissa ei ole valoa. Tunnelin vesi johtaa Siloan altaalle, jossa Jeesus paransi syntymästään saakka ollut sokean miehen (Joh. 9).

Vierailimme Davidson Centerissä. Jerusalemin temppeli on rakennettu Moorian vuorelle. Sen eteläisellä reunalla on kaivauksissa löydetty temppelialuetta reunustava 12 metriä leviä tie, 91 metriä levä portaikko, joka nousee Huldanportille. Jeesus opetuslapsineen nousi aina näitä portaita pitkin mennessään temppeliin. Jeesus kävi temppelissä useita kertoja. Hänet tuotiin kahdensan päivän ikäisenä Betlehemistä temppelialueelle ympärileikattavaksi. Joosef ja Maria perheensä kanssa vierailivat ehkä vuosittain Nasaretista Jerusalemissa juutalaisen tavan mukaan. Uusi testamentti kertoo vierailusta, kun Jeesus oli 12-vuotias.

Maanantai 12.3. – Betlehemissä

Vapaapäivä. Kello 11 lähdimme hotellilta taksilla kohti Betlehemin keskustaa ja Jeesuksen syntymäkirkkoa. Taksin hinta oli 20 sekeliä. Astuimme kirkkoon sisälle ja Jeesuksen syntymäluolaan jonottavan joukon jatkoksi. Tavoitteena oli laskeutua Jeesuksen syntymäluolaan, jossa 14-sakarainen hopeatähti osoittaa Jeesuksen syntymäpaikan. Yhtäkkiä hitaasti etenevä, pitkä ja levä jono ei enää liikkunut. Kello oli 12. Vielä odotimme parikymmentä minuuttia, ja sitten joiltakin meistä loppui usko ja lopetimme jonottamisen. Nousin kirkon etuosan alueelle, ja ajattelin katsoa, miltä jonosta katsottuna toisella sivustalla näyttää. Siitä meni muutama kaveri alas ja päätin uteliaana mennä minäkin. Satuin keskelle katolista jumalanpalvelusta metrin päähän arvioidusta Jeesuksen syntymäpaikasta. Jumalanpalvelusta vietettiin latinaksi, isä meidän -rukouksen lausuin suomeksi, Ave Marian osaan vain latinaksi, mutta se jäi rukoilematta. Oli hienoa kuitenkin nähdä näin yllättäen (johdatuksesta) Jeesuksen arvioitu syntymäpaikka.

Jeesuksen syntymäkirkko on armenialaisten, kreikkalaisortodoksien ja roomalaiskatolisten kristittyjen yhteinen kirkko.

Tämän jälkeen suuntasin tutustumaan Jerusalemissa toimivaan etiopialaiseen messiaaniseen amharankieliseen seurakuntaan. Taksimatka Betlehemista Jerusalemiin osoittautui hankalaksi. Palestiinalainen taksimme ei voinut ajaa Israelin puolelle ja välillä tarvitsimme taksinvaihdon. Rajalla odotimme aika kauan sovitun taksin tuloa. Jouduimme maksamaan matkasta turistihintaa eli 200 sekeliä. Vähän halvemmalla pääsimme paluumatkalla, mutta juutalainen taksikuski ei voinut ajaa Betlehemiin Palestiinan puolelle ja jouduimme taas vaihtamaan kulkupeliä päästäksemme hotellille.

Tiistai 13.3. – Kohti Galileaa

Lähdimem aamulla Betlehemistä. Aamuinen ajo Betlehemin ja Jerusalemin ruuhkassa kesti aika kauan, mutta lopulta pääsimme Jerikon tielle. Jerusalemin ja Jerikon välinen tie on tuttu Jeesuksen Laupiaan samarialaisen vertauksesta.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Jerikon rauniokumpu. Nousimme Jerikon rauniokummulle, josta oli hyvät näkymät Juudean vuoristoon ja muun muassa kiusauksien vuoren luostariin. Tällä paikalla moni uskoo Jeesuksen kiusanneen Jeesusta. Tämä luostari rakennettiin vuonna 1874. On ajateltu myös, että Jeesuksen kolmesta kiusauksesta kaksi ensimmäistä tapahtui täällä autiomaassa ja kolmas Jerusalemissa temppelin harjalla, paikalla, josta pappi ilmoittaa pasuunalla sapatin alkamisen.

Jeriko kuuluu maailman vanhimpiin kaupunkeihin. Se sijaitsee 244 metriä merenpinnan alapuolella. Joosua valloitti kaupungin. Jerikossa on myös Elisan lähde, jonka profeetta Elisa teki terveeksi heittämällä siihen suolaa (2. Kun. 2). Myöhemmin Sakkeus kiipesi kaupungissa metsäviikunapuuhun nähdäkseen paremmin Jeesuksen.

Matkalainen oli taas tyytyväinen, että rauniokummun juurella oli vessat ja mahdollisuus ostaa postikortteja. Moni osti niitä, ja niihin myös Palestiinan postimerkkejä. Jotkut laittoivat ne postiin Israelin puolelta. Saapas nähdä kuljettaako posti ne perille. Myös paikalla ollut kameli pääsi useampaan kuvaan.

Seuraavaksi siirryimme Jeesuksen kastepaikkaan Qaser el Yehudiin. Jordanilla on kaksi Jeesuksen kastepaikkaa. Jordanin yläjuoksulla lähellä Tiberiasta on Yardenit, joka avattiin silloin kul Qaser el Yahud kuului Jordanialle. Tarvittiin paikka, jossa voisi muistella Jeesuksen kastetta. Oikeampi kastepaikka on tämä Jerikon lähellä oleva. Täällä oli vierailupäivänämme varsinkin venäläisiä ortodokseja, jotka kastautuivat Jordanin veteen kolme kertaa.

Tämä kastepaikka lienee sama kun miestä Joosua astui luvattuun maahan ja suunasi kohti Jerikoa. Tässä voi nähdä symboliikkaa kasteen ja luvatun maan kanssa. Myös Elisan ja Elian historia liittyy tälle seudulle (2 Kun. 2). Jordanissa syyrialainen Naaman kastautui seitsemästi veteen ja parani spitaalistaan. Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen luultavasti tällä kohtaa. Tuossa tapauksessa oli läsnä kolmiyhteinen Jumala: Poika kastettiin, Isä puhui, Pyhä Henki laskeutui.

Qumran. Kävimme syömässä vuoristossa Qumran-nimisessä keskuksessa, jossa oli sekä ruokala että suuri kauppa. Qumran tunnetaan Vanhan testamentin kopioiden löytämisestä. Kaksi beduiinipaimenpoikaa löysi täältä vuonna 1947 arvokkaita Raamatun käsikirjoituksia.

Kuollut meri. Ajoimme Kuolleen meren (joka on oikeastaan järvi) Kalya-rannalle. Aluetta on uusittu. Ensin voi pukukopeissa vaihtaa vaatteet ja sitten mennä portaita alas rantaan, jossa on aurinkotuoleja. Tämän jälkeen kelluimme suolaisessa vedessä. Olimme täällä vähän yli kaksi tuntia. Kuollutmeri on maailman alin kohta ja järven pinta on laskenut viime vuosina metrin vuodessa.

Täältä alkoi matkakohti pohjoista. Matka Tiberiaaseen kesti kolmisen tuntia, ja matkalla pysähdyimme ihastelemaan kedon kukkia, punaisia unikoita. Jeesus kehotti katselemaan kedon kukkia ja taivaan lintuja!

Tiberiaan perusti vuonna 20 jKr Herodes Suuren poika Herodes Antipas. Kaupunki antautui roomalaisille rauhallisesti vuonna 67. Jerusalemin kukistuttua vuonna 70, Tiberiaaseen tuli paljon juutalaisia. Myös Sanhedrin muutti Sipporista Tiberiaaseen, ja kaupungissa koottiin Jerusalemin Talmud, joka sisältää Vanhaan testamenttiin sisältyviä kommentteja. Alkuperäinen Tiberias on muutaman nykyisen kaupungin eteläpuolella.

Tiberias sijaitsee Gennesaretinjärven rannalla. Tämä järvi tunnetaan monilla nimillä kuten Tiberiaanjärvi ja Galileanjärvi tai Galileanmeri. Järvi on 21 kilometriä pitkä ja 12 kilometriä leviä. Jeesus muuten vietti suurimman osan kolme vuotta kestäneestä julkisesta toiminnasta tämän järven rantakaupungeissa ja järven ympäristössä. Gennesaretinjärven äärellä on kuumia lähteitä, joilla on arveltu olevan parantava vaikutus. Ehkä juuri siksi tällä alueella oli paljon sairaita, joita Jeesus paransi.

Tiberiaassa hotellimme oli Prima too, josta oli noin parin kilometrin matka keskustaan. Ei mikään loistelias hotelli, mutta edulliselle matkallemme sopiva. Ruuat olivat monipuolisempia kuin Betlehemissä.

Keskiviikko 14.3. – Tiberias

Vapaapäivä. Ryhmämme vietti tämän vapaapäivän Tiberiaksessa. Aamupalan jälkeen lähdimme bussilla keskustaan kello 9.30. Matka maksoi sekeleissä 2,50. Bussikyyti on täällä edullista. Kävelimme rantakatua, ihailimme Galileanjärven kauneutta ja katselimme lintuja. Teimme ostoksia ja puolen päivän jälkeen palasimme hotellille, jotkut bussilla, toiset kävellen. Illallinen ja iltaohjelma olivat hotellissa.

Torstai 15.3.2018

Lähdimme bussilla maittavan aamiaisen jälkeen hotellilta kello 7.45 kohti Hermon-vuorta. Ohitimme Magdalan, Arbel-vuoren, Kyyhkyssolan, Hasorin rauniokummun, Hulenlaakson ja Kirjat-Shmonan kaupungin.

Hasor oli Joosuan aikana suurin kanaanilaisista kaupunkivaltioista. Joosua valloitti kaupungin ja surmasi sen kuninkaan (Joosua 11). Hula oli aikoinaan soinen alue, jota vuonna 1883 juutalaisasuttajat alkoivat kuivattaa. Tällä alueella oli aikaisemmin paljon malariaa (myös Pietarin anopin tauti oli ehkä malaria), ja eukalyptuspuita istuttavalla maata kuivatettiin ja malariakin hävisi.

Arbel-vuori on yli 400 metriä korkea vuori lähellä Genesaretin järven rantaa. Se mainitaan Joosuan valloitusten yhteydessä (Joosua 19:35). Josefus mainitsee Arbelin, sillä siellä galilealaiset nousivat kapinaan roomalaismielistä Herodesta vastaan, hänen tultuaan Israelin kuninkaaksi. Jotkut väittävät, että Jeesus antoi Matteuksen evankeliumissa olevan lähetyskäskyn Arbel-vuorella (Matt. 28:18-20).

Arbel-vuoren alapuolella on Kyyhkyssola. Kyyhkyssolan vastapäätä on Migdalin kylä, Magadalan Marian kotikylä Jeesus ajoi Mariasta seitsemään riivaajaa pois.

Parin tunnin bussimatkan jälkeen tulimme Hermonille. Hermonin korkein kohta (2814 metriä) on Syyrian puolella. Ajoimme bussilla Israelin puolella sijaitsevan laskettelukeskuksen pihaan, josta nousimme hiihtohissillä ylös tuuliselle huipulle kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Tuuli, kylmä ja pilvinen sää eivät latistaneet kauniita näköaloja. Onneksi ryhmäläisiämme oli muistutettu lämpimien vaatteiden tarpeesta. Pipo olisi kuitenkin ollut hyvä lisä matkavarustukseen.

Parin tunnin vuoristokokemuksen jälkeen lämmin bussi tuntui ihanalta paikalta. Siispä nukahdin hetkeksi. Ajoimme Golanin ylängölle Katzrinin kaupunkiin lounastauolle. Täällä ruokapaikka oli aika kallis – leipä pienellä salaatilla ja juomalla 50 sekeliä (noin 13 euroa). Israel valloitti Golanin ylängön – Golanin kukkulat – Syyrialta Kuuden päivän sodassa 1967. Mutta ruoka ja kahvi maistuivat silti!

Kapernaumissa tutustuimme synagoogan raunioihin ja kävimme kirkossa, joka on rakennettu Pietarin (otaksutun) kodin kohdalle. Aikanaan Kapernaum oli rikas juutalaiskaupunki. Täällä Jesus tapasi ensimmäiset opetuslapsensa: Pietarin, Andreaan, Jaakobin, Johanneksen ja Matteuksen. Kapernaumissa Jesus paransi muun muassa Pietarin anopin kuumeesta ja roomalaisen sadanpäämiehen palvelijan. Täällä halvaantunut mies laskettiin katon kautta Jeesuksen parannettavaksi. Jeesus ajoi täällä ihmisistä pahoja henkiä ulos ja paransi sairaita. Silti suuret joukot eivät uskoneet Jeesusta.

Kapernaumin lähellä on Autuuksien vuori, jossa Jeesuksen on arveltu pitäneen vuorisaarnansa (Matt. 5-7). Kirkkoon vievällä kävelytiellä on kiveen hakattuna Vuorisaarnan kahdeksan autuaaksijulistusta. Kävimme kahdeksankulmaisessa autuuksien vuoren kirkossa, jossa lauloimme ”Maa on niin kaunis” -laulun.

Ajoimme bussilla Ginossarin kibbutsin alueelle, josta on löytynyt Jeesuksen aikainen vene. Historioitsija Josefus kertoo, että roomalaiset ja Migdalin asukkaat kävivät rajun meritaistelun. Roomalaiset voittivat ja upottivat kaikki Migdalin veneet. Ehkäpä tämä ”Jeesuksen vene” on yksi näistä.

Ginossarista lähdimme laivaretkelle. Lähtö alkoi Suomen lipun nostolla sekä Maamme-laululla. matkan aikana lauloimme ja tanssimme heprealaisia lauluja.

Illalla meillä oli ryhmän kanssa hetki omaa ohjelmaa sekä minulla oli videon kautta opetusilta Hämeen Kansanlähetyksen ystäväiltaan Tampereelle. Skype-yhteys toimi hyvin!

Perjantai 16.3. – Kotimatkalle

Kotiinlähtöpäivä. Meillä oli rauhallinen aamu. Halukkaat pääsivät kello 11 matkalle Tiberiaksen lähellä olevan Arbel-vuoren huipulle.

Matka vuorella kesti noin 15 minuuttia. Vuori on merkittävä siksi, että joidenkin mielestä se on paikka, jossa Jeesus antoi Matteuksen evankeliumissa olevan lähetyskäskyn. Miksi Jeesus käski opetuslasten tehdä vaivalloinen matka Jerusalemista Galileaan Jeesuksen osoittamalle vuorelle? Emme tiedä tarkasti. Eräs syy voi olla se, että Galileassa Arbel-vuorelta katsottaessa kaikkialla ympäristössä asui pakanakansoja. Täällä Jeesus pystyi osoittamaan kädellään kaikkiin ilmansuuntiin sanoessaan: ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni” (Matteus 28:18). Tämä oli valtava haaste opetuslapsille. He näkivät omin silmin Galileaa ympäröivät vieraat kansat, mutta näky koski myös kansoja, joita he eivät olleet nähneet.

Arbel-vuorella esitetty haaste on vielä kesken. Maailmassa on viisi miljardia ihmistä, jotka eivät ole vielä kristittyjä. Suuri osa heistä ei ole kuullut Jumalan pelastussuunnitelmasta. Tehtävä on kesken ja meillä on etuoikeus olla tässä Jumalan työtovereita. En tiedä suurempaa kutsumusta!

Arbel-vuorella vierailun jälkeen alkoi kotimatka Kaanan ja Nasaretin kautta. Kaanan kylässä Nasaretin lähellä Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä (Joh. 2). Pysähdyimme katsomaan kaukaa Nasaretin kaupunkia, josta erottui myös Ilmoituskirkon torni. Kirkko on rakennettu paikalle, jossa arvellaan enkeli Gabrielin ilmoittaneen Marialle Jeesuksen syntymästä. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1969 ja on viides kyseiselle paikalle rakennettu kirkko.

Näköalapaikalta näkyi myös 588 metriä korkea Taborin vuori, jonka on arveltu olevan se kirkastusvuori, jossa Jeesuksen kasvot loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo (Matt. 17:2). Kirkastusvuoreksi on arvioitu myös Karmel-vuorta.

Ajoimme Jisreelin-laakson läpi kohti Karmel-vuorta. Tien varrella oli Megiddon rauniokumpu. Megiddon vanhin kerrostuma on kuuden vuosituhannen takaa. Joosua valloitti Megiddon, ja Salomo vahvisti kaupungin linnoituksia. Megiddo tuo monelle mieleen Ilmestyskirjan Harmageddonin (Megiddon vuori), jossa tullaan käymään taistelu pyhien ja pahojen voimien välillä (Ilm. 16:16).

Jatkoimme matkaa Karmel-vuorelle. Vuoren kuuluisimmat tapahtumat liittyvät Vanhan testamentin profeetta Eliaan. Hän oli aiemmin ennustanut, ettei Israelissa sada vettä epäjumalanpalvelemisen vuoksi. Näin tapahtui ja seurauksena oli kuivuus ja nälänhätä. Lopulta Elia meni kuningas Ahabin luokse ja pyysi, että Baal ja Astarte -epäjumalien profeetat kootaan Karmelin vuorelle, jotta selviää, kuka on oikeassa. Baalin ja Astarten profeetat yrittivät jumaliltaan tulta taivaasta uhriensa päälle, mutta eivät onnistuneet. Elia käski kastella uhrinsa vielä vedellä. Jumala vastasi tulella. Elian käskystä väärät profeetat ja papit tapettiin ja vesisade tuli kastelemaan kuivan maan.

Illalla ajoimme Jaffoon. Istuimme kauniin katolisen kirkon vieressä kahvilla. Jotkut lähtivät keskustaan syömään. Kokoonnuimme kello kellotornin luona, josta lähdimme kello 20.45 Ben Gurionin lentokentälle. Lentokentälle ajo kesti noin 20 minuuttia. Tulimme kolme ja puoli tuntia ennen koneeseen pääsyä. Tämä tarvitaan sillä turvatarkastuksessa voi mennä aikaa.

Jaffo on ollut tärkeä satamakaupunki tuhansien vuosien ajan. Legendan mukaan kaupungin perusti Nooan poika Jafet. Joona lähti Jaffosta pakomatkalle Espanjan Tarsiiseen. Pietari herätti kaupungissa Tabitan kuolleista ja asui nahkuri Simonin luona. Jaffassa (Joppe) Pietari sai näyn, jonka seurauksena evankeliumia julistettiin pakanoille kun Pietari lähti näyn vuoksi Kesareaan roomalaisen Korneliuksen luokse. Kornelius uskoi ja hänen perheensä kastettiin (Ap.t. 10). Tel Aviv on puolestaan uudempi vuonna 1906 perustettu moderni kaupunki.

Passintarkastus ja turvatarkastus lentokentällä

Passintarkastus ja turvatarkastus meni tähän tapaan: menimme Finnairin lennolle tarkoitettuun jonoon omana ryhmänä. Joskus virkailija nimittäin kysyy matkanjohtajalta, ketkä kuuluvat samaan ryhmään ja on helpompi vastata, kun voi osoittaa henkilöt. Tällä kertaa tätä kysymystä ei ollut. Jokainen matkalainen joutui vuorollaan kyseltäväksi muun muassa siitä, kuka on laukun pakannut ja antoiko joku jotain Suomeen vietäväksi. Tämän jälkeen pääsee lähtöselvitykseen, jossa matkalaukku jätetään ruumaan ja saadaan lippu, jossa lukee lähtöportti ja lentokoneeseen nousun aika. Sitten siirrytään käsimatkatavaroiden läpivalaistukseen ja myös matkustaja menee metallinpaljastimen läpi. Kun tästä on selvitetty, vuorossa on passintarkastus. Suomalaiset passit voi tarkastuttaa koneilla (ei tarvitse jonottaa), joihin laitetaan passi ja sitten katse kameraan päin. Jos kaikki menee hyvin, matkalainen saa punaisen kortin, joka pitää vilauttaa laitteeseen seuraavassa tarkastuspisteessä. Tämän jälkeen passintarkastukset on tehty. Nyt olemme lentokentän ostosalueella. Tällä voi tehdä viimeiset ostokset (normaalia kalliimmat hinnat) ja juoda kahvia. Myös lähtöportin luona on kahvila.

Lento Helsingistä oli ajoissa Tel Avivissa, ja pääsimme aikataulun mukaisesti koneeseen. Lento nousi yläilmoihin kello 01.30.

Lauantai 17.3. – Kiitollisena kotona

Saavuimme Helsinkiin 05.55. Ensin oli passitarkastus, sitten saimme laukut. Mukana on myös paljon muistoja ja uusia tuttavuuksia. Paljon uutta on taas koettu ja nähty!

Nyt olen kotona ja suunnittelen seuraavaa matkaa. Tervetuloa mukaan!

Ps. Valokuvia tulee pian toiseen tiedostoon.

Evankelista Grahamin suosio

10 asiaa Billy Grahamin menestyksen takaa

Nuorena kristittynä löysin kirjaston hyllyiltä evankelista Billy Grahamin kirjoja. Ne avasivat oven uuteen maailmaan ja tämän saarnamiehen toimintaan. Kirjat koskettivat siksi, että ymmärsin omankin elämäntehtävän liittyvän evankeliumin julistamiseen. Ihmettelin, miten joku voi olla noin suosittu pastori.

Billy Graham (7.11.1918-21.2.2018) kuuluu merkittävimpiin maailmanlaajan kirkon vaikuttajiin.

Olisiko jotain, mitä voisimme oppia hänestä? Kun olen vuosien varrella lukenut ja kuullut hänestä, nousee mieleeni nämä kymmenen asiaa.

1. Saarnaajan tehtävä on julistaa Jumalan sanaa

Billy Graham kertoo, että alkoi hengellisten taistelujen ja epäilyjen jälkeen käyttää enemmän Raamattua julistuksessaan – sanomalla puheissaan kymmeniä kertoja ”Raamattu sanoo…” ja siteeraamalla Jumalan sanaa – työhön tuli uudenlainen voima. Saarnaajan voima ei ole hänen omissa vaan Jumalan sanoissa. Jumala siunaa oman sanansa. Graham kertoo, että kotona ja majapaikoissaan hän asetti aina Raamatun paikkaan, jossa näkisi sen usein voidakseen lukea sieltä muutamia jakeita tai lukuja; tai viettää tunti tai kaksi Raamatun äärellä. Graham sanoi, ettei halua luopua päivittäisestä ravinnostaan.

2. Rukouksen merkitys

Billy Grahamin lähellä olevat kertovat, että hän rukoili paljon yksin ja toisten kanssa. Uran alkuvaiheessa lääkäri oli huolissaan Grahamin polvien kestävyydestä polvirukousten tähden. Grahamin missioiden valmistamisessa rukouksella on tärkeä osa ja niissä pyrittiin saamaan paljon rukoilijoita tapahtumien taakse. Julkinen esiintyminen saa voimansa sisäisestä hengellisestä elämästä. Evankeliumin julistaja keskustelee paljon työnantajansa kanssa.

3. Rakkaus kaikkia kristittyjä kohtaan

Graham teki yhteistyötä hyvin monenlaisten kristittyjen ja kirkkojen kanssa. Hän ei ollut vielä 31-vuotiaana noussut kuuluisuuteen kun hän vuonna 1948 laati läheisten työtovereittensa kanssa ”Modeston manifestin”, jossa he lupasivat tehdä yhteistyötä kaikkien kristittyjen kanssa, jotka haluavat tulla mukaan järjestön evankelioimistyöhön. Evankelioimisessa paikalliset seurakunnat ovat tärkeitä. Billy Graham pidättäytyi arvostelemasta kristittyjä ja kirkkoja.

4. Evankeliumin kuuleminen on kaikkien ihmisoikeus

Graham halusi viedä Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mahdollisimman monelle. Kaikkien tulee kuulla evankeliumia ja saada mahdollisuus pelastukseen. Graham julisti evankeliumia melkein 215 miljoonalle ihmiselle yli 185 maassa. Lisäksi hän saavutti moninkertaiset joukot radion, television ja kirjallisuuden avulla. Jokaisen sukupolven on kuultava Jumalan pelastusteoista Jeesuksessa. Näky vei hänet myös rautaesiripun taakse. Hän lähti arvostelusta huolimatta julistamaan evankeliumia Neuvostoliittoon: Kuka kertoo heille evankeliumin, jos me emme mene. Virolaiset ystäväni ovat kertoneet, että Grahamin vierailu Tallinnassa 1984 oli heille vaikeana aikana merkittävä rohkaisu.

5. Evankeliumin keskuksessa on Jeesus ja hänen ristinkuolemansa

Grahamin puheet kääntyvät jossain vaiheessa Jeesuksen Kristuksen persoonaan ja hänen ristinkuolemaansa. Erään saarnan jälkeen Graham oli masentunut, sillä mitään tulosta  ei näkynyt. Hänen työtoverinsa antoi palautetta: Tänään sinä et saarnannut rististä, Jeesuksen kuolemasta ja verestä. Voima on tässä sanomassa. Graham ei saanut nukuttua seuraavana yönä. Hän teki päätöksen, ettei saarnaa enää koskaan siten, että Jeesuksen sovituskuoleman merkitys jää jollekin epäselväksi.

6. Evankeliumin julistamiseen kuuluu kutsu sen vastaanottamiseen

Graham lopetti saarnansa antamalla kuulijoille mahdollisuuden vastata Jumalan kutsuun. Merkkinä tästä oli astuminen kokoussalin etuosaan tai stadionin nurmelle, jossa rukoillaan uskoontulon puolesta sekä keskustellaan sielunhoitajan kanssa. Sielunhoitaja ottaa yhteystiedot, ja seurakunnasta otetaan pian yhteyttä kutsuun vastanneeseen. Evankeliumin julistamiseen on jo Uudesta testamentista alkaen liittynyt kutsu sen uskomiseen ja vastaanottamiseen.

7. Uskollisuus tehtävässä

Jumala kutsui Billy Grahamin evankelistaksi. Hän sai uransa aikana ehdotuksia ryhtyä filmitähdeksi, suurlähettilääksi ja presidentiksi. Hän väitti kuitenkin, että Jumala on kutsunut hänet evankelistaksi julistaman sanomaa Jumalan rakkaudesta, joka ilmeni siinä, että hän lähetti poikansa maailmaan. NBC televisiokanava kysyi, miten Graham haluaa tulla muistetuksi. Hän vastasi: ”Toivon, että ihmiset sanovat, että hän oli uskollinen. Että hän oli uskollinen sanomalleen koko elämänsä ajan.”

8. Rohkeus ja into toimia evankeliumin puolesta

Billy Graham oli toiminnan mies. Hänen ideastaan syntyi merkittävä Christianity Today -lehti, hänen järjestönsä tuotti elokuvia, kirjoja ja lehtiartikkeleita. Graham aloitti Lausannen-liikkeen, jota hän piti yhtänä merkittävimmistä saavutuksistaan. Graham alkoi tehdä yhteistyötä katolisten ja ortodoksien kanssa, vaikka moni vastusti sitä. Hän lähti saarnaaman Pohjois-Koreaan ja Neuvostoliittoon, vaikka monet pitivät sitä huonoa ajatuksena. Hän kutsui kolme kertaa tuhansia evankelistoja kaikkialta maailmasta Amsterdamiin. Evankeliumin vuoksi – jotta sukupolvemme aikana kaikki voisivat kuulla evankeliumin – oli saarnattava ja toimittava.

9. Nöyryys

Billy Grahamin lähellä olleet kuvaavat häntä nöyräksi. Hän oli presidenttien ja julkisuuden henkilöiden ystävä, mutta hän kohtasi tavallisia kansalaisia kunnioituksella. Keskusteluissa hän halusi kuulla, miten toisilla menee ja oppia heiltä.  Graham kertoi, että taivaassa hän aikoo kysyä Jumalalta, miksi ihmeessä sinä valitsit minut. Hän sanoi usein, että mikään hänen saavutuksistaan ei ole hänen ansiotaan; kaikki on Jumalan työtä. Hän piti itseään vain maalaispoikasaarnaajana, joka seurasi, mitä Jumala saa aikaan.

10. Toisten tukeminen

Billy Graham loi nimeään kantavan evankelioimisjärjestön (BGEA – Billy Graham Evangelistic Association) lähinnä raha-asioiden läpinäkyvyyden tähden. Järjestönsä avulla Graham koulutti kristittyjä ja toisia evankelistoja. Hän rohkaisi monia julistajia aloittamaan evankelioimistyön; muun muassa muassa Bill Brightia perustamaan Campus Crusade for Christ -järjestön ja antoi siihen varoja. Graham tiesi, että vaikka työtä on paljon, hän ei voi itse tehdä paljoakaan. Siksi hän rohkaisi toisia evankelistoja työssään järjestämällä Amsterdamissa kolme kertaa maailmanlaajan kiertävien evankelistojen kongressin. Graham ei pelännyt toisten menestystä.

”Minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää” (Jeesus, Joh. 15:16)

Jäähyväispuhessaan Jeesus kehotti kristittyjä lähtemään liikkeelle ja kantamaan hedelmää Jumalan valtakuntaan. Kun tuotamme runsaasti hedelmää, Jumalan kirkkaus tulee maailmalle julki.

Billy Graham on muokannut länsimaista – ja erityisesti yhdysvaltalaista – kristillisyyttä ja evankelikaalisuutta näköisekseen. Hän on monille esikuva uskollisesta Herran palvelijasta. Nyt hän on siirtynyt Herransa luo. Mutta hänen hedelmänsä pysyy. Minullakin on monia ystäviä, jotka kertovat tulleensa uskoon Billy Grahamin julistuksen kautta. Monet ovat myös saaneet kutsun Jumalan valtakunnan työhön hänen kauttaan.

Maailma on muuttunut paljon kahden tuhannen vuoden aikana. Mutta ihmisen syntiongelma pysyy, ja johtaa kadotukseen. Jumalan ratkaisu myös pysyy muutoin muuttuvassa maailmassa: Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa Jeesuksen kuolemaan, ettei yksikään joka uskoo häneen, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tässä on evankelistan sanoman ydin.