Kirjoittajan arkistot: Mika Tuovinen

Tietoja Mika Tuovinen

Kirjoittaja johtaa Kansanlähetystä. Sydämenasiana lähetystyö ja se, että tavallinen suomalainen voisi löytää uskon Jeesukseen elämän voimavaraksi ja pelastukseksi. Olisi tosi kiva, jos TILAAT TÄSTÄ ILMAISEN LÄHETYSJOHTAJAN KIRJEEN (Jos et jostain syystä ole siihen tyytyväinen, sen peruuttaminen onnistuu helposti linkkiä klikkaamalla. Lisäksi tarjoan sinulle kahvit, jos tulet Ryttylään - kunhan otat yhteyttä ja sopiva aika löytyy!).

Pixabay_Kappadokian matka

Kansanlähetyksen matka Kappadokiaan keväällä 2019

Olen tehnyt useita matkoja Turkkiin. Tällä kertaa olen matkanjohtajana Kansanlähetysopiston matkalla yhdessä Timo Tuikan kanssa. Kevään 2019 opintomatkalla 27.4.-4.5.2019 vierailemme useissa Apostolien teoissa mainituissa paikoissa. Nykyisen Turkin alue on tärkeä Raamatun historian kannalta.

Apostoli Paavali syntyi Tarsoksessa ja teki kolme lähetysmatkaa Turkin alueella. Paavali kirjoitti kirjeet Efeson seurakunnalle ja galatalaisille. Pietari kirjoitti kirjeensä tämän alueen kristityille, jotka elävät ”muukalaisina Pontoksessa, Galatiassa, Kappadokiassa, Bityniassa ja Aasian maakunnassa” (1. Piet. 1:1). Nämä kaikki maakunnat ovat nykyisen Turkin alueella. Ilmestyskirjan luvuissa 2 ja 3 on Jeesuksen tervehdykset seitsemälle seurakunnalle, jotka sijaitsevat nykyisen Izmirin ympäristössä: Efeso, Smyrna, Pergamon, Tyatira, Sardes, Filadelfia ja Laodikea.

Tällä opintomatkalla vierailemme useissa Apostolien teoissa mainituissa paikoissa, jotka sijaitsevat tämän päivän Turkissa ja liittyvät apostoli Paavalin historiaan.

Vierailukohteita

Opintomatkalla vieraillaan muun muassa seuraavissa paikoissa:

*Tarsos, Paavalin kotikaupunki, joka tuolloin oli monikulttuurinen kauppapaikka ja Rooman Kilikian provinssin pääkaupunki.
*Antiokia (nyk. Hatay) oli Rooman valtakunnan Syyrian provinssin pääkaupunki ja koko Roomalle tärkeä kauppakaupunki. Tutustumme moniin historiallisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. Antiokian seurakunta lähetti Paavalin ja Barnabaksen ensimmäiselle lähetysmatkalle.
*Perge oli Paavalin ensimmäinen kohde lähetysmatkoillaan nykykyisen Turkin alueella (Ap.t. 13:13). Perge oli Rooman valtakunnan Pamfylian maakunnan pääkaupunki.
*Attalia (nyk. Antalya) oli Rooman aikana tärkeä satamakaupunki. Paavali kävi täällä ensimmäisellä lähetysmatkallaan: ”Kuljettuaan sitten Pisidian halki Paavali ja Barnabas tulivat Pamfyliaan. He julistivat sanaa Pergessä ja jatkoivat matkaansa Attaliaan.”(Apt.14:24-25).
*Aspendos on hyvin säilynyt arkeologinen kohde. Sen teatteri on yksi parhaiten säilyneistä antiikin teattereista.

(teksti jatkuu kuvan jälkeen)

Pixabay_Kansanlähetyksen matka

Ihmeellinen Kappadokia

Matkallamme tutustumme myös Kappadokiaan, jossa apostoli Pietarin 1. kirjeen mukaan asui juutalaiskristittyjä. Apostoli Paavalin lähetysmatkat eivät ulottuneet tänne.

  • Kappadokia on ollut tärkeä kristillinen alue ensimmäisillä vuosisadoilla ja sieltä ovat kotoisin muun muassa ”kolme kappadokialaista kirkkoisää”: Basileios Suuri (k. 379), Gregorios Nazianzilainen (Teologi) (k. 389) ja Gregorios Nyssalainen (k. 395). Opintomatkalla tutustumme myös heidän merkitykseensä kristinuskolle.
  • Kappadokia on kuuluisa maisemansa vuoksi: tuuli ja vesi ovat kuluttaneet vulkaanista maaperää epätasaisesti niin että maisemaa leimaavat sadat eri tavoin pyöristyneet kalliopaasit. Näihin kaiverrettuihin monikerroksisiin taloihin kristityt piiloutuivat vainojen vuosina.
  • Luonnonkaunis ja syvä Ihlaran laakso on yksi patikkaretkikohteemme. Pidämme hartaushetken kallioon koverretusssa kirkossa.
  • Vierailemme Göremen ulkoilmamuseossa. Tämä on yksi alueen kuuluisimmista käyntikohteista. Alueella voimme nähdä kristittyjen kiveenlouhittuja kirkkoja.
  • Tutustumme Selimen katedraaliin ja luostariin. Selimen katedraali on suurin kiveen louhittu kirkko Kappadokiassa. Sen varhaisimmat vaiheet ovat 800-900 -luvuilta.
  • Alueelta löytyy yli 200 maanalaista kaupunkia. Esimerkiksi kristittyjen vainojen aikana uskovat piiloutuivat näihin kaupunkeihin.
  • Käymme Derinkuyun maanalaisessa kaupungissa. Kaupungissa on 11 kerrosta ja sen syvimmät osat ovat 85 metrin syvyydessä. Kaupunkiin on mahtunut kymmeniä tuhansia asukkaita.
  • Vierailemme Çavuşinin kylässä.
  • (Kuumailmapalloretki mahdollinen lisähinnalla.)

Matkakohteena Konya

Kappadokiasta lähtiessä seuraava kohde on muinaisen Frygian Ikonion (nyk. Konya). Täällä Paavalin puheen vaikutuksesta monet juutalaiset ja kreikkalaiset tulivat uskoon. Tästä kaupungista Paavali joutui kuolemanvaarassa pakenemaan viereisen Lykanonian maakunnan Lystraan ja Derbeen.

Konyassa on nykyisin noin miljoona asukasta. Tutustumme tähän tärkeään kauppa- ja kulttuurikaupunkiin. Kaupunki on yksi Turkin uskonnollisimmista kaupungeista. Täällä asui muun muassa islamilainen runoilija ja mystikko Rumi. Pohdimme matkallamme islamin ja kristinuskon olemusta. Konyasta matkaamme Välimeren rantakaupunki Antalyaan viimeiseksi matkayöksi. Lennämme Antalyasta Finnairin suoralla lennolla Helsinkiin.

(jatkuu kuvan jälkeen)

Pixabay_Konya

Perustiedot matkasta

Matka alkaa lauantaina 27.4. ja päättyy viikon päästä lauantaina 4.5. Opintomatkan hinta 1.12.2018 mennessä ilmoittautuneille on 1190 euroa, sisältäen Finnairin suorat lennot Antalyaan, opastetut päivämatkat bussikuljetuksineen sekä majoitukset hyvätasoisissa hotelleissa 2hh (1hh lisä 200 euroa).

Aamiaiset, lounaat ja päivälliset kuuluvat hintaan (poikkeuksena muut ruokajuomat kuin vesi sekä lentojen ateriat). 1.12. jälkeen ilmoittautuneiden hinta 1250 euroa. Opiskelija-alennus 50 euroa.

Olet tervetullut matkalle!

Soita ja kysy lisätietoja Kansanlähetysopiston linjavastaavalta Timo Tuikalta (sähköposti timo.tuikka@sekl.fi, puhelin 044 5651391). Opintomatkaan kuuluu opetusta vierailukohteista, aamuhartaudet ja kokemusten jakoa.

Matkanjohtajina pastori ja lähetysjohtaja Mika Tuovinen ja Kansanlähetysopiston opettaja Timo Tuikka. Matkan järjestää Kansanlähetysopisto yhteistyössä Nestravelin kanssa.

Kuva_Pixabay_Kappadokia
Kuvat: Pixabay

elämäntaparemontti

Kohti parempaa elämänlaatua

Otin rantalomalukemiseksi Aki Hintsasta kertovan kirjan Voittamisen anatomia. Kirjan on kirjoittanut Oskari Saari. Kirjassa vilisi Hintsan lähipiiriin kuuluvien formulakuskien ja urheilijoiden nimiä. Vaikutelmaksi muodostuu: Kyllä Hintsa tietää, mistä puhuu. Kirjan sanoma on Aki Hintsan kokonaisvaltainen hyvinvointimalli.

Pahoinvoinnin ja kiireen keskellä tälle ilosanomalle on markkinarako. Eikä vain huippu-urheilijoille. Myös omassa työssäni kristillisen järjestön johtajana joudun pohtimaan sekä omaa että työyhteisön hyvinvointia, ja tämä kirja antoi monta langanpäätä tulevaan.

Kristittynä iloitsin, että kirjasta ei ajallemme tyypilliseen tapaan ole tislattu pois Hintsan kristillistä maailmankatsomusta. Kristillinen usko mainitaan luontevasti. Aki Hintsan isoäiti oli harras kristitty, jonka valoisa olemus puhutteli Akia. Aki osallistui Ähtärin luterilaisen seurakunnan nuorteniltoihin sekä helluntaiseurakunnan kesäleireille. Hän kuitenkin kamppaili uskon kanssa eikä ollut varma Jumalan olemassaolosta. Hän rukoili:

”Jumala, jos olet olemassa, junaile minut lääkikseen. Tavalla tai toisella. Sitten tiedän.”

Hintsa lupaili, että jos näin käy, hän elää Jumalan tahdon mukaan ja palvelee Jumalaa. Tämä oli Hintsalle kuin riskitön vedonlyönti: Jos Jumala on olemassa, hän voittaa. Jos Jumala ei ole olemassa, hän ei menetä mitään.

Hintsa pääsi Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Hintsa lähtihelluntaiseurakuntien kehitysyhteistyöjärjestö Fidan kautta Etiopiaan vuodeksi lähetyslääkäriksi. Myöhemmin hän lähti vielä uudelleen Addis Abebaan johtamaan Fidan terveysprojektia. Olosuhteet ja työ oli rankaa, ja Hintsa koki olevansa loppuun palamisen partaalla. Hän päätti käyttää oman elämänsä kuntoon laittamiseen työssään käyttämää LFA (Logical Framework Approach) -mallia, jossa iso kokonaisuus pilkottiin pienempiin osiin. Hän kirjoitti tavoitteeksi oman elämän selkeyttämisen ja elämän optimoinnin. Tämän jälkeen hän loi kolme osa-aluetta:

  • Elämä, jossa tavoite on hyvän tekeminen ja toisten auttaminen.
  • Keho, jossa tavoite on huolehtia terveydestä ja hyvästä kunnosta.
  • Mieli, jossa tavoite on hyvä energiataso.

”Kalenteriin oli yksinkertaisesti raivattava tilaa itselle, levolle, kuntoilulle ja perheelle. Hintsa ymmärsi nyt, että ottamalla vastaan jokaisen mahdollisen projektin hän itse asiassa teki hallaa autettavilleen. Mikäli hän tekisi näennäisesti vähemmän mutta huolehtisi paremmin jaksamisestaan, hän olisi huomattavasti enemmän hyödyksi.”

Nämä olivat ensimmäisiä askeleita Aki Hintsan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin konseptista.

VOITTAMISEN ANATOMIA

Hintsalle oli merkittävää tutustua etiopialaiseen juoksijatähteen Haile Gebrselassieen. Juoksijan sisäinen elämänsä oli järjestyksessä. Vuorokausirytmi oli säännöllinen. Aamulenkin (2-3 tuntia) jälkeen oli työpäivä, lounas, toinen harjoitus ja illan vietto kotona. Ruokavalio oli tasapainen. Perhe oli tiivis ja läheinen. Missä oli ero eurooppalaisiin huippujuoksijoihin, joiden harjoittelu ja ravinto on samoin kunnossa? Hintsan arvion mukaan ”ero Gebrselassien ja eurooppalaisten juoksijoiden välillä syntyi kaikesta muusta, ennen kaikkea energiasta ja sitoutumisesta. Harjoittelu, työ, lepo, ravinto, perhe ja ystävät – Geberselassie tuntui lataavan kaikesta voimaa, jota hän käytti juoksemiseen. Hänen elämässsään ei ollut yhtään ylimääräistä asiaa, joka olisi syönyt juoksemisesta energiaa tai häirinnyt keskittymistä.”

Hintsa näki tässä menestyksen avaimen: Hyvinvointi luo pohjan huippumenestykselle. ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”. Jos ihminen ei voi hyvin, häneltä ei voi odottaa urheilullista eikä muutakaan menestystä.

MENESTYKSEN KUUSI OSA-ALUETTA


Pohdinnan jälkeen Hintsa kirjasi hyvinvoinnin osa-alueita, jotka olivat myös Gebrselassien elämässä tasa-painossa. Osa-alueet pätevät urheilijoiden lisäksi muihin.

  • Yleinen terveys
  • Biomekaniikka
  • Fyysinen aktiivisuus
  • Ravinto
  • Lepo
  • Henkinen energia.

MENESTYKSEN YMPYRÄ

Edellisten pohjalta Hintsa alkoi luoda menestyksen ympyrää hyvinvoinnin, elämänilon ja energian lisäämiseksi. Tarkoitus on lisätä osa-alueiden hyvinvointia, jolloin kokonaishyvinvointi vahvistuu. Kuusi osa-aluetta muodostavat menestyksen ympyrän (Circle of Success).

Menestyksen ympyrän keskiön muodostaa motivaation liittyvä ydin. Kaikki osa-alueet liittyvät ytimeen.

YDIN – CORE

Ydin kertoo ihmisen henkisen profiilin. Jokaisen on tarpeen tuntea itsensä, tavoitteensa ja motivaationsa. Ydin muodostuu vastauksista kolmeen kysymykseen:

  • Tiedätkö, kuka olet?
  • Tiedätkö, mitä haluat?
  • Hallitsetko omaa elämääsi?

Ensimmäinen käsittelee identiteettiämme, toinen elämäntarkoitustamme ja kolmas pohtii esteitä pyrkimyksiemme mukaiselle elämälle.

Kuka olet?
Kun kysytään ”Kuka olet”, vastaukseksi saadaan usein raportteja koulutuksesta, ammatista, menestyksestä ja varallisuudesta, mutta ne eivät kerro ihmisestä itsestään juuri mitään.

Minuus perustuu arvoihin, jotka ovat sellaisia, joita ei voi ottaa pois.

Mitä haluat?
Oletko tyytyväinen siihen, mihin käytät aikasi? Tiedätkö, mikä on seuraava askel elämässäsi? Oravanpyörässä suunta voi kadota. Jos omat arvot ja tavoitteet repivät eri suuntiin, seurauksena on identiteettikriisi.

Hallitsetko itse omaa elämääsi?
Joudumme tekemään arvovalintoja. Vertailemme ja punnitsemme vaihtoehtoja. Mistä olemme valmiita luopumaan? Mihin arvoni ja maailmankatsomukseni sopii?

Itsetuntemus on lähtöruutu kohti parempaa hyvinvointia.

YLEINEN TERVEYS

Kirjassa annettiin vinkkejä polvivaivaiselle asiakkaalle, mutta ne sopivat monelle muullekin.

  • Rajoita työaikoja.
  • Hanki lenkkarit ja tee pitkiä kävelylenkkejä.
  • Varaa kalenterista omaa aikaa; esimerkiksi hierojalle meno.
  • Delegoi tehtäviä.
  • Vältä turhia ulkomaan työmatkoja.
  • Syö monipuolisesti.

Hintsa lisää näihin:

  • Selvitä ja hoidata akuutit vaivasi. Laadi perusteellinen selvitys tämänhetkisestä terveydentilastasi.
  • Selvitä perinnölliset riskitekijäsi.
  • Selvitä henkilökohtaiset riskitekijäsi (pohdi omia elintapojasi).
  • Panosta ennaltaehkäisyyn. Millaisilla elämäntavoilla ja valinnoilla voit vähentää riskin sairastua kroonisiin sairauksiin?

Pienillä muutoksilla useimmat voivat pidentää elinikäänsä ja saada elämän loppupäähän hyviä vuosia.

UNI – PALAUTUMINEN

Hintsan vastaanotolle tuli toimitusjohtaja, joka kertoi nukkuvansa viiden tunnin yöunia. Hintsa sanoi, että kaikki tarvitsevat kahdeksan tunnin unia.

Univajeesta tulee olla huolissaan, sillä yöunen puute on yhteiskuntamme merkittävimpiä terveysriskejä.

Unenpuute johtaa väsymykseen, ja väsymys tarkkaavaisuuden ja suorituskyvyn heikkenemiseen. Myös loukkaantumis- ja onnettomuusriskit kasvavat.

”Sekä lyhytaikainen univaje että pitkäaikainen liian vähäinen nukkuminen johtavat suorituskyvyn alenemiseen. Esimerkiksi kielellisten ja matemaattisten ongelmien ratkaisukyvyn on havaittu alenevan jo kolmessa yössä. Kuusi tuntia nukkuneiden suorituskyky putosi erään tutkimuksen mukaan kaksikymmentä perosenttia ja neljä tuntia nukkuneiden kolmekymmentä prosenttia verrattuna kahdeksan tuntia nukkuneiden ryhmään.”

Univaje vaikuttaa myös lihomiseen. Univaje saa aikaan halua syödä runsaasti rasvaista ja hiilihydraattipitoista ruokaa. Mitä vähemmän nukkuu, sitä todennäköisemmin lihoo! Univaje vaikuttaa ruokahalua sääteleviin hormoneihin. Univaje lisää myös kroonisten sairauksien riskiä (mm. liikalihavuus, sydänsairaudet, diabetes, jotkin syöpäsairaudet).

Vähäinen nukkuminen alentaa vastustuskykyä, jolloin flunssaan altistuminen voimistuu.

”Muun muassa kaikki tämä valtaosin siksi, ettemme malta mennä nukkumaan ajoissa.”

Jos haluamme käyttää vastaisuudessa koko älyllisen kapasiteettimme, tulee mennä nukkumaan ajoissa.

Hyvä uni on tärkeä suorituskykymme vuoksi, mutta vaikuttaa myös kunnon kohotukseen ja painon pudotukseen.

Viisi perussääntöä parempaan uneen:

  1. Kunnioita unentarvettasi. Tarvitset unta 7,5-8,5 tuntia yössä.
  2. Vältä valoa illalla. Kun aivot aistivat valoa, ne tulkitsevat päivän saapuvan ja käynnistävät päivää vastaavat toiminnot. Minimoi kirkkaan ja niin sanotun sinisen valon määrä useita tunteja ennen nukkumaan menoa.
  3. Pimennä näytöt ajoissa. Älä käytä tietokonetta, kännykkää tai tablettia tuntia tai kahta ennen nukkumaan menoa. Älä katso televisioita ennen nukkumaan menoa.
  4. Rajoita kofeiinin ja alkoholin käyttöä. Kofeiini poistuu elimistöstä hitaasti. Jopa aamulla nautittu kofeiini voi vaikuttaa negatiivisesti tulevaan yöuneen. Kofeiini vähentää syvän unen määräää. Alkoholi voi antaa tunteen helposti nukahtamisesta, mutta uni on huonoa. Vältä alkoholin juomista ennen nukkumista. Älä myöskään syö illalla raskaasti.
  5. Mene nukkumaan aina samaan aikaan. Nukkumaanmenon vaihteluvälin tulisi olla enintään puoli tuntia.

RAVINTO

Kirjassa esitellään Helene Patounasin kuusi sääntöä paremmasta ravinnosta:

  1. Löydä rytmisi. Ruokarytmi on yksilöllinen, joillekin riittää kaksi ateriaa päivässä, joillekin viisi. Kuuntele kehoasi. Pidä verensokeri tasaisena sinulle sopivalla rytmillä. Syö säännöllisesti ja vältä muun muassa sokerisia herkkuja, makeita hedelmiä, mehuja, virvoitusjuomia ja valkoista leipää. Ihmiset syövät keskimäärin liikaa ja liian usein.
  2. Syö oikeaa ruokaa. Vältä pitkälle prosessoituja ruokia, kuten pikaruoat. Ota ruokavalion perustaksi luonnollinen ja vähän prosessoitu ruoka kuten kala, vähärasvainen liha, palkokasvit, kasvikset, hedelmät, pähkinät, siemenet, perunat ja täysjyvätuotteet.
  3. Älä ryhdy kuureille. Laihdutuskuurit eivät toimi. Monissa dieteissä ruokavaliosta poistetaan yksi kolmesta pääryhmästä proteiinista, rasvasta ja hiilihydraateista. Keho tarvitsee näitä kaikkia. Jätä nopeat hiilihydraatit kuten makeiset, jälkiruuat ja leivonnaiset väliin.
  4. Syö sateenkaari päivässä. Syö runsaasti kasviksia. Niissä on runsaasti kuituja, vitamiineja ja vettä. Täytä kaupassa ostoskori kaikista sateenkaaren väreistä; syömme usein aina samoja tuotteita.
  5. Rakasta vettä. Juo vähintään noin kaksi litraaa vettä päivässä. Treenatessa enemmän.
  6. 80-20 – pidä hauskaa! Kun syöt ja juot järkevästi noin 80 % ajastasi, voit ottaa rennommista 20 % osalta. Ruoka on myös nautinnon lähde.

AKTIIVISUUS

Amerikkalainen 40-vuotias johtaja tuli Hintsan vastaanotolle. Hän valitteli muun muassa ettei ehdi enää harrastaa liikuntaa. Hintsa vastasi: ”Jos et ehdi treenaamaan, älä treenaa.” Hintsa kehotti arvioimaan arkielämää. Keskustelussa selvisi, että työmatkallaan johtaja matelee ruuhkassa pari mailia. Päätettiin, että auto pysäköidään kahden mailin päähän ja kävellen mies on nopeammin töissä kuin autolla. Ja samalla liikuntamäärä lisääntyy.

Hintsa korostaa perusliikuntaa. Se voi olla kävelemistä kauppaan, portaiden kiipeämistä tai töihin pyöräilyä.

”Puolitoista tuntia kävelyä päivässä tai noin 8000-10000 askelta riittää tuomaan merkittäviä terveyshyötyjä, vaikka ei harrastaisi hikiliikuntaa lainkaan.”

”Uusimpien tutkimusten valossa on jopa perusteltua väittää, että urheilua harrastamaton, mutta koko päivän jaloillaan oleva, paikasta toiseen kävelevä myymäläapulainen viettää terveellisempää elämää kuin viidesti viikossa tunnin urheileva, mutta päivät toimistotyössä istuva henkilö. Toisin sanoen vaikka urheilisi ahkerasti, päivittäisen perusliikunnan ja aktiivisuuden määrä on tärkeämpi terveyteen vaikuttava tekijä.”

Istuminen tappaa! Istuminen on yksi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vaivaava vakava terveysuhka.

”Tuoreet tutkimukset osoittavat selvästi, että istuminen ja passiivisuus lisäävät merkittävästi diabetekseen sekä sydän-ja verisuonitautiin sairastumisen riskiä. Ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa suorassa suhteessa istumisen määrään. Siitä huolimatta toimistotyö ja esimerkiksi television katsominen istuttavat meitä käsittämättömän paljon.”

Kävelemällä noin 10 000 askelta vuorokaudessa saamme merkittävän terveyshyödyn. Tutkimuksen mukaan länsimainen ihminen kävelee keskimäärin vain 4000-7000 askelta päivässä.

Oman askelmäärän mittaus on nykyään helppoa. Kaupasta voi ostaa askelmittarin ja puhelimiin on saatavissa askelmäärää mittaavia sovelluksia. Mittaamisella on merkittävä motivoiva vaikutus.

Hintsalla on kolme ohjetta aktiivisempaan elämään:

  1. Huolehdi, että saat riittävästi perusliikuntaa. Mittaa askelmäärä ja pyri 8000-10000 askeleen päivävauhtiin.
  2. Tee aktiivisuudesta tapa – liiku säännöllisesti. Tee pieniä muutoksia: Kävele kauppaan, järjestä kävelypalavereja, pysäköi auto vähän kauemmaksi. Näistä voi tulla tuhansia askeleita. Seisominen istumisen sijasta on hyödyllistä myös kalorien kuluttamisessa. Käy rauhallisella kävelylenkillä kesken työpäivän tai illalla.
  3. Liiku monipuolisesti, niin elät pidempään. Harjoittele erityisesti kahta osa-aluetta: aerobista kestävyyttä ja lihaskuntoa.

BIOMEKANIIKKA

Kallein ja yleisin sairaus länsimaissa on selkäkipu. Selän kivut pilaavat monen elämän. Selkäkivut rajoittavat istumista, työntekijä, nukkumista ja liikkumista.

”Biomekaniikka tutkii, toimivatko keho ja erityisesti sen tukirakenteet ja nivelet niin kuin niiden pitäisi.”

Kirja esittelee Hannu Luomajoen neljä sääntöä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

  1. Tarkista biomekaaninen toimivuutesi. Moni kuormittaa kehoaan väärin ja luo itselleen liikuntaelinongelmaa. (Kirjan lopussa on kahdeksankohtainen testi, jolla voi testata oman biomekaniikan toimivuuden.)
  2. Pidä huolta lihaskunnostasi. Lihasmassamme alkaa pienentyä 30-ikävuoden jälkeen. Lihaskunnon heikkeneminen johtaa tasapainon huonontumiseen, hitaampiin reflekseihin ja kävelyn hidastumiseen. Sillä on yhteys myös sydämen ja verisuoniston terveyteen. Lihasmassan määrästä voi ennustaa jäljellä olevaa elinikää ja elämänlaatua. Voimaharjoittelulla lihasmassa voidaan säilyttää ja sitä voidaan jopa lisätä. Helpoin konsti lihasvoiman lisäämiseksi on kävely.
  3. Keskity erityisesti keskivartalon tukilihasten kuntoon. Monilla oma selkä ja keskivartalo ovat saaneet liian vähän huomiota. Esimerkiksi kaikkien neljän vatsalihasryhmän tulisi toimia tehokkaasti yhdessä (usein treenataan vain niin sanottua six packia). Myös selkälihasten neljää lajia tulisi harjoittaa.
  4. Venyttele! Nivelten liikkuvuus ja liikelaajuus heikentyvät 30 ikävuoden jälkeen. Liike voitelee niveliä, poistaa lihasjännitystä ja stressiä. Selkäkivun iskiessä varomme selän liikkuttamista, mikä pitkittää vaivasta toipumista. Oikeat liikkuvuusharjoitukset lievittävät kipua.

HENKINEN ENERGIA

Akkuja on ladattava enemmän kuin niistä ottaa virtaa. Eräs 54-vuotias loppuunpalanut johtaja on Hintsan vastaanotolla. Hintsa piirtää kolmion, jakaa sen kolmeen kerrokseen ja nimeää sen energiapyramidiksi.

Pyramidi kertoo, mistä henkinen energia koostuu. Pohjakerroksen läheiset ihmissuhteet on kaiken perusta. Kirjoita sinne henkilöt, jotka ovat sinulle tärkeimpiä. Kirjoita syy, miksi he ovat tärkeitä. Anna näille ihmisille huomiotasi ja aikaasi. Pyramidin keskikerros kuvaa työtä. Työstä pitää saada energiaa. Listaa työsi hyvät ja huonot puolet sekä työssä energiaa tuovat ja vievät asiat ja ihmiset. Jossain määrin kaikilla on mahdollista vaikuttaa omaan työhön positiivisia asioita vahvistaen ja negatiivisia heikentäen. Pyramidin huipulla on ”minä”. Kun ihmisellä on aikaa huolehtia itsestään, hänestä tulee energisempi ja tehokkaampi ihminen ja työntekijä.

Kuinka paljon käytämme aikaa kuhunkin pyramidin osaan? Pelkkä käytetty aika on huono mittari. Kotona ollessa energiaa saattaa kulua työpaikan asioihin. Kuinka paljon käytät energiaa kuhunkin pyramidin osaan?

Parhaimmillaan kaikki kolme energiapyramidin tasoa – tärkeiden ihmisen kanssa oleminen, työ ja omasta itsestä huolehtiminen – antavat energiaa.

Työ ei saa vallata kaikkea aikaa ja energiaa, jos näin käy, loppuunpalaminen uhkaa.

Hintsan ohjeet loppuunpalamisen uhkan edessä ovat riittävän yöunen saamisen lisäksi nämä:

  1. Tiedosta, ketkä ovat sinulle tärkeimmät ihmiset ja anna heille aikaasi.
  2. Huolehdi siitä, että saat energiaa myös työstäsi
  3. Järjestä itsellesi omaa aikaa
  4. Määritä omat perusarvosi ja elä niiden mukaan – joka päivä

Hintsan hyvinvointimalliin maalaisjärki sanoo aamenen. Tarvittaessa jokaista osa-aluetta syventämällä päästään tarkempaan analyysiin, jota kannattaa tehdä ammattilaisten kanssa. Hyvinvointimallissa korostetaan kokonaisuutta ja kaiken nivoutumista toisiinsa. Kuitenkin kirjassa ne on erotettu – varmaan hahmottamisen vuoksi – toisistaan omiksi luvuikseen. Samat teemat toistuvat läpi kirjan, ja lukija saa poimittua sieltä itselleen tarvittavat seuraavat askeleet.

Mikä on sinun seuraava askeleesi oman kokonaisvaltaisen hyvinvointisi vahvistamiseksi? Omani kerron myöhemmin toisessa kirjoituksessa.

Kansanlähetysnäky

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä 2018

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriittiä vietettiin taas syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna eli 7.-9.9.2018. En pysytynyt joidenkin neuvottelujen vuoksi olemaan koko aikaa retriitin ohjelmassa mukana. Tämä retriitti kokoaa edustajia kaikista 17 maakunnallisesta kansanlähetyspiiristä sekä Ruotsin suomenkielisestä Kansanlähetyksestä.

Tässä joitakin muistikuvia viisi päivää retriitin jälkeen sinulle luettavaksi.

Perjantai 7.9.2018 – Väki saapuu

Olin täynnä iloa kun melkein 300 työntekijää ja vastuunkantajaa alkoi iltapäivällä virrata Ryttylään Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen. Meillä on Etelä-Hämeen pienessä Ryttylän kylässä hyvä kansanlähetysliikkeen keskuspaikka, jossa on Kansanlähetyksen keskustoimisto, Kansanlähetysopisto sekä Uusi Tie Osakeyhtiön päämaja. Lähetyskeskuksen moderniin monitoimisaliin mahtuu yli 300 henkeä, ja ruokala toimii hyvin. Unelmana on vielä uusien majoitusrakennusten saaminen (ja 2,7 miljoonan euron rahoitus siihen). Tällä hetkellä majoituskapasiteetti on alle kaksi sataa henkeä.

Perjantaina en valitettavasti päässyt kuulemaan Vesa Ollilaisen opetusta Jeesuksen ainutlaatuisuudesta enkä kuulumisia maakunnallisista piirijärjestöistä.

Lauantai 8.9.2018 – Liittokokous & lähetystyön juhlaa

Lauantai olikin sitten hulinaa aamusta iltaan. Heti aamulla Kansanlähetyksen johtoryhmän kanssa vastasimme osallistujien tiukkoihin kirjallisiin kysymyksiin muun muassa uudelleen avioituneiden mahdollisuudesta työskennellä meillä sekä  naisen asemasta Kansanlähetyksessä. Meillä on työssä eronneita ja uudelleen avioituneita. Nämä asiat eivät aina ole helppoja, mutta ero ei ole ollut este työskennellä Kansanlähetyksessä. Suhtaudumme varauksella naisten pappeuteen, mutta esimerkiksi piirihallitusten ja liittohallituksen jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat naisille avoinna.

Aamupäivällä pidin esityksen kansanlähetysnäystä. Jaoin työnäkymme kolmeen osaan:

  • toiminnalliseen näkyyn,
  • rakenteelliseen näkyyn ja
  • teologiseen näkyyn.

Puheeni kuvineen tulee pian tänne blogiin. Maltathan odottaa!

iltapäivällä oli Kansanlähetyksen korkeimman hallintoelimen Liittokokouksen aika. Kokouksessa käsittelimme tavanomaiset yhdistyksen asiat kuten toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä vuonna tuli liittohallituksen puheenjohtajasta äänestys. Ennen äänestystä kandidaatit Tuomo Heikkilä ja Regina Leppänen vastailivat kysymyksiin. Vaalissa voittanut Tuomo Heikkilä jatkaa puheenjohtajana. Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet. Liittohallitus kokoontuu 7 kertaa vuodessa. Joka vuosi kolme hallituksen jäsentä kahdestatoista on erovuorossa. Liittohallitukseen valittiin toiselle kaudelle Regina Leppänen ja Tuula Vainio-Syrjälä. Uudeksi jäseneksi liittohallitukseen valittiin teologian opiskelija Mattias Kaitainen, joka on liittohallituksen nuorin jäsen.

ilta päättyi Kansanlähetyksen lähetystyön 50-vuotisjuhlatilaisuuteen. Tässä juhlassa ei muuten ollut yhtään puhetta! Ei ihan tavallista kun meillä on kuin saavista kaatamalla puheen ammattilaisia ja veteraaneja. Johdin tilaisuutta aina sanavalmiin Anssi Savosen kanssa. Ainakin meillä oli kivaa, ja palautteesta päätellen toisillakin! Juhlassa oli lavalla kolme Kansanlähetyksen johtajaa, kun kyselin Matti Väisäseltä ja Timo Rämältä, mikä heidät sytytti lähetykselle. (Minä olin se kolmas johtaja.) Sain kysyttyä myös, mikä tilanne heidän johtajakaudella jäi mieleen erityisen vaikeana. Matti mainitse Kylväjän ja Sansan erkaantumisen Kansanlähetyksestä ja Timo Japanin suomalaisen koulun (Jasuko) lakkauttamisen. Olisin vielä kysynyt, mikä jäi positiivisena mieleen, mutta aika oli kortilla. Tämän jälkeen komensimme lavalle viiden työalueen/ työmuodon edustajat kertomaan työstä, joka alkoi vuonna 1968. Nämä alueet olivat:

  • Työ Japanissa
  • Työ Etiopiassa
  • Työ Keski-Aasiassa
  • Medialähetystyö (turkin kieleisten radio-ohjelmien kustantaminen)
  • Operaatiotyö (kesäaktiotyö Euroopassa)

Japanissa olemme perustaneet useita seurakuntia; Etiopiassa olemme olleet aloittamassa työtä, josta muodostui Mekane Yesus -kirkon  nykyinen Jimma Bethel synodi, Keski-Aasissa olemme tukeneet köyhää kansaa ja työntekijämme ovat vuodattaneet marttyyriveren. Turkinkielisten kansojen parissa työ jatkuu. Kesäaktiot ovat olleet usean vuoden tauolla. Minulle vuoden 1989 kesäaktio Italiassa oli tärkeä linkki Kansanlähetykseen. Kunpa aktiotyö syttyisi uudelleen!

Musiikissa meitä palveli Kipinät -lauluyhtye Satakunnasta sekä työntekijöistä paikan päällä koottu orkesteri Jarkko Haapasen johdolla. Kiitos teille!

Sunnuntai 9.9.2018 – Jeesus kanssamme

Aamu alkoi rukouksella ja Kansanlähetyksen uuden koulutusstrategian esittämisellä. Tässä kapellimestareina toimivat Teijo Peltola ja Niilo Räsänen.

Sitten olikin raamattutunnin aika. Leif Nummelan aiheena oli Jeesuksen sanat ”Minä olen teidän kanssanne”. Leif toi ensin esille taustaksi kaksi kristittyjen ryhmää, jotka tunnustuivat Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus ei ollut tyytyväinen heihin.

  • Vuorisaarnassa (Matt. 7) kuvattu uskovien ryhmä, jossa tapahtui suuria ihmeitä ja jotka  vakuuttivat, että Jeesus on Herra. Jeesus kuitenkin kutsui tätä joukkoa vääryyden ja laittomuuden tekijöiksi. Tämä saattaa viitata siihen, etteivät he noudattaneet Jumalan sanaa elämässään. He eivät päässeet Jumalan valtakuntaan. Jeesus varoittaa heistä seuraajiaan.
  • Ilmestyskirjassa kuvataan Laodikean seurakuntaa (Ilm. 3), joka oli ulkoisesti malliseurakunta. Talouskin oli hoidettu mallikkaasti. Mutta Jeesus seisoi oven väärällä puolella. Seurakunta voi olla rikas ja toimiva, mutta jättänyt tärkeimmän ulkopuolelle.

Leif viittasi myös heprealaiskirjeen kohtiin (esim. luku 4), joissa varoitettiin uskosta luopumisesta. Voiko uskosta luopua? Luterilainen teologia ei opeta niin sanottua ikuista pelastusta, jossa pelastusta ei voisi menettää. Pitäydymme luterilaisina Paavalin ja heprealaiskirjeen käsitykseen, että kaikki uskon tielle lähteneet (ja kastetut) eivät pääse perille taivaaseen. Siksi uskosta on huolehdittava ja pysyttävä Jeesuksen omana loppuun asti.

Tämän taustan jälkeen Leif pääsi varsinaiseen teemaansa: Miten Jeesus on meidän kanssamme? Hän painotti, että Jeesus on läsnä Raamatussa ja ehtoollisella. Jeesuksen läsnäolo elämässämme on avain myös kaikenlaiseen hengelliseen työhön ja vastuunkantamiseen. Ilman Jeesusta emme saa mitään pysyvää hedelmää aikaan. Jeesus sanoi: Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää. Jeesus meissä ja me Jeesuksessa! Siinä uskon ja palvelun salaisuus.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa toimitin lyhyesti uusien työntekijöiden ja tehtävämuutoksen läpikäyneiden tehtäväänasettamisen. Jumalanpalveluksessa Etelä-Saimaan kansanlähetyspiirin johtaja Antti Nironen saarnasi vahvasti ja voimakkaasti rahasta. Jeesus puhui rahasta todella paljon, ja Antti sai aikaan myllerrystä monen sydämessä kysellen, mikä on asenteemme rahaan samaan aikaan kun köyhyys ja siitä johtuva lapsikuolleisuus on maailmassa todellisuutta. Antti ei päästänyt meitä helpolla. Kukapa tykkää kun rahan epäjumaluutta elämässämme ravistellaan. Eräs lääke tähän epäjumalanpalvelukseen on omastaan antaminen.

Tällaisia muistoja viisi päivää retriitin jälkeen. Kiitollisena ajattelen ystäviä, joita tapasin. Tätä kirjoittaessa olen kiitollinen, koska

  • Jumala on antanut yhden tällaisen pienen Kansanlähetyksenkin syntyä toisten liikkeiden rinnalle Suomeen.
  • olemme nähneet työmme hedelmää kotimaassa ja lähetystyössä.
  • loma on alkanut!
Lähetysjohtaja Mika Tuovisen kirje 8_2018

Lähettäjäpiirikirje 8/2018

Tervehdys!

Minulla on lähettäjäpiiri, joka rukoilee puolestani ja tukee työtäni taloudellisesti. Kerran kuussa kirjoitan heille kirjeen. Tässä kirjeeni 8/2018. Alla on linkki myös vanhempiin kirjeisiin sekä kaksi kuvaa, joissa on kirje kokonaisuudessaan. Mutta tästä kirje alkaa:

Hyvää kesän jatkoa!

Palasin lyhyeltä kesälomajaksolta töihin innolla ja useita kiloja kevyempänä. Rouvan ajatus lenkkikengistä muutti kesäpäivieni kulkua. Tästä kerroin viime kirjeessä. Elokuussa ensimmäinen työtehtävä oli ottaa vastaan etiopialainen kirkonjohtaja tohtori Bruk. Samalla alkoi työskentely ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman kanssa. Ohjelmassa oli myös nykyisten ja entisten lähetystyöntekijöiden kokoontuminen Ryttylässä sekä Evankelistapäivät Jyväskylässä. Työpaikalle Ryttylässä uutta ilmettä tuo taas uudet kansanlähetysopiston opiskelijat.

Parin viikon sisällä edessä on puhujamatkat Mikkeliin (26.8.), Lahteen (29.8.) ja Turkuun (2.9.). Tärkeää on myös Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitti (7.-9.9.), jonka yhteydessä on Liittokokous, jossa hyväksytään muun muassa ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma.

Hyvän sanoman ihmisiä tarvitaan!

Minulle oli merkittävä kokemus pitää raamattuopetus Evankelistojen yhteyspäivillä Jyväskylässä 14.8. Olen kokenut koko uskossaoloni ajan evankelistan kutsua. Olen epäillyt kutsua, koska toimin pääasiassa uskovien parissa. Omaa opetustani valmistaessani sain ahaa- elämyksiä! Kun Uusi testamentti kuvaa evankelistoja – kolmessa yhteydessä eli Ef 4, 2 Tim 4 ja Filippoksen kuvausta Ap.t. 8 ja 21 – se avaa paljon laajemman kuvan tehtävään kuin stadioneilla tai halleissa tapahtuva kokoustoiminta tai kadulla ihmisten tapaaminen.

Nuokin mahtuvat evankelistan kutsuun, mutta tehtävä on paljon laajempi. Esimerkiksi kirkkoherra Timoteus saa Paavalilta kehotuksen tehdä myös evankelistan tehtävä (2. Tim. 4:5), Paavali kuvaa evankelistojen tehtäväksi uskovien kasvattamisen ja lähettämisen (Ef. 4:11-16). Evankelista Filippos kiersi ympäri Israelia kertomassa Jeesuksesta (Ap.t. 8 ja 21). Onneksi evankelistan tehtävää ei ole napitettu liian tiukasti kiinni.

EVANKELISTA SELVITTÄÄ ITSELLEEN SANOMANSA. Hänen tulee selvittää itselleen mahdollisimman tarkasti, mitä kaikkea evankeliumi pitää sisällään. Tämä tarkoittaa teologista työskentelyä. Kun viime vuosisadan merkittävin evankelista Billy Graham arvioi työtään, hän sanoi, että olisi pitänyt julistaa vähemmän ja opiskella enemmän.
Evankelistalle on hyödyksi, jos hänellä on käsitys kristikunnan laajasta teologiasta. Evankelistan sanoma ei ole koko kristillinen oppi, mutta sanoma kuuluu tuohon oppiin.

EVANKELISTA ON KIELENKÄÄNTÄJÄ. Evankelista pohtii, miten Raamatun ilmoittama ja teologian tulkitsema evankeliumi käännetään tämän ajan ihmiselle siten, että sanoma ymmärretään ja otetaan vastaan.

EVANKELISTA RAKASTAA IHMISIÄ. Hän rakastaa niitä, joita kohtaa. Tämä rakkaus on Pyhän Hengen lahja. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä ”Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen” (Room. 5:5).

EVANKELISTA ON VIERELLÄKULKIJA. Ihmiset eivät ole evankeliumin julistajalle aivopesun tai käännyttämisen kohde. He ovat Jumalalle rakkaita ja lunastettuja. Evankeliumin leviämiselle voi tehdä hyvää hidastaa tahtia, suorittaa vähemmän ja huomata ihmiset lähellämme. Ketä asuukaan naapurustossani, mitä työtoverille kuuluu, lähtisinkö kaverin kanssa kahville ja kutsuisin sukulaiset ja ystävät kylään? Aina ei tarvitse ottaa askeltakaan päästäkseen keskusteluyhteyteen. Joskus pysähdys riittää.

EVANKELISTA USKALTAA PUHUA JEESUKSESTA. Häntä ei vaivaa Jeesus-allergia. Evankelistan hyvä sanoma liittyy Jeesuksen persoonaan. Siksi evankelistan on rohkeasti syvennyttävä Jeesuksen elämään, opetukseen ja merkitykseen. Jeesus on koko Raamatun keskus ja siksi myös evankelistan sanoman ydin. Evankelista puhuu rohkeasti Jeesuksesta!

Ole siunattu ja siunaukseksi

Hyvä lähettäjäni! Olet kallisarvoinen, olet lunastettu ja ostettu Jumalalle Jeesuksen Kristuksen kalliilla verellä.

Älä anna kenenkään sanoa sinulle ettet ole mitään tai olet täysin turha ihminen maailmassa! Olet rakas, olet tärkeä ja Jumalalla on elämällesi tarkoitus!

Kiitos, että saan olla matkakumppaninasi polullamme Kotimaahan!

Mika Tuovinen

PS1. Olet tervetullut Turkin matkalle!

Kansanlähetysopisto pyysi minua matkanjohtajaksi ensi kevään opintomatkalle Turkkiin 27.4.-4.5.2019. Nyt menemme seuduille, jossa monet eivät ole käyneet. Matkakohteina mm. Paavalin syntymäkaupunki Tarsos, Apostolien teoista tutut Antiokia ja Perge. Vietämme aikaa Kappadokiassa. Matkan hinta 1.12. mennessä ilmoittautuneille 1190 euroa. Sisältää Finnairin suorat lennot Antalyaan, hyvät hotellit, aamiaiset, lounaat ja illalliset. Liikumme bussilla. Lisätietoja Kansanlähetysopiston linjavastava Timo Tuikalta sähköpostitse timo.tuikka@sekl.fi tai puhelimella 044 5651 391 (Ps. Lisämaksusta mahdollisuus Kappadokiassa kuumailmapallolentoon.)

PS2. Olet tervetullut lähettäjärenkaaseeni!

Silloin saat koko kirjeen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi. Liity tätä kautta: Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen. (kahden kuvan  jälkeen vanhoja kirjeitä)

Lähetys johtaja Mika Tuovinen 8_2018_1

Lähetys johtaja ystäväkirje 8_2018_2

Vanhoja kirjeitä
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Lähetystyöhön lähtö

Kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on kutsumukseni. Jumala johdatti niin, että 28.2.1995 suuntasimme vaimon ja kahden pienen lapsen kanssa Georg Ots -laivalla Helsingistä Tallinnaan, ja samana päivänä Tallinnasta Pöltsamaalle. Olimme Virossa lähetystyössä 1995-1998, 1999-2004 ja 2008-2010; Saksassa olimme 2005-2007.

Nyt olen työskennellyt Kansanlähetyksen keskustoimistossa kesästä 2010 alkaen. Vuoden 2012 alusta Kansanlähetyksen (lähetys)johtajana. Tehtäväni on nyt olla toisten lähettäjä sekä auttaa muita lähtemään. Iloitsen, että saan olla näköalapaikalla maailman valloittamisessa Kristuksen rakkaudella ja evankeliumilla. Siksi iloitsen uusien lähetystyöntekijöiden etsimisestä.

Lähetystyö

Suomen ev.lut. kirkossa on useita ulkomaantoimijoita:

  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
  • Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland
  • Suomen ev.lut. Kansanlähetys
  • Lähetysyhdistys Kylväjä
  • Medialähetys Sanansaattajat
  • Suomen Pipliaseura
  • Kirkon Ulkomaanapu

Kansanlähetys on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Kansanlähetyksellä on tällä hetkellä 64 lähetystyöntekijää. He toimivat mm. raamatunkäännöstyön tehtävissä, mediatyössä, maahanmuuttatyössä  sekä perustavat ja ylläpitävät seurakuntia.

Lähetystyöntekijämme perustavat itselleen henkilökohtaiset renkaat, joiden jäsenet rukoilevat työntekijöiden puolesta sekä tukevat työtä taloudellisesti. Etsimme läheteillemme myös nimikkoseurakuntia sekä lähettäviä maakunnallisia kansanlähetyspiirejä.

Kutsu lähetystyöhön

Juuri nyt on haku lähetystyöntekijäkoulutukseen,  joka alkaa vuonna 2019. Uudet lähetystyöntekijät pääsevät lähtemään aikaisintaan 2020.

Vuoden 2019 lähetyskurssille haetaan pitkäaikaisia työntekijöitä erityisesti seuraaviin tehtäviin:

  • tavoittavaan seurakuntatyöhön ja koulutustehtäviin Etu-Aasiaan
  • teologisen oppilaitoksen opettajiksi Etiopiaan ja Venäjälle (koulutus TT tai TM)
  • raamatunkäännöstyön tehtäviin
  • mahdollisesti muihin tehtäviin eri työalueillemme

Odotamme lähetystyöhön lähteviltä henkilökohtaista uskoa, ymmärrystä evankeliumin ainutlaatuisuudesta, sosiaalisia taitoja, joustavuutta, paineensietokykyä, sitoutumista Kansanlähetyksen työnäkyyn sekä hyvää hengellistä, henkistä ja fyysistä terveyttä.

Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä Kansanlähetysopiston lähetyslinjan linjavastaavaan Timo Tuikkaan, puh. 044 565 1391, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@sekl.fi. Kun otat yhteyttä 15.9.2018 mennessä, ehdit kurssin 2019 hakuprosessiin.

Menkää ja tehkää!

Lähetystyössä tarvitaan rohkeutta ja eteenpäin menevää asennetta.

Kirkkoa ei ole kutsuttu vain jotenkin pärjäämään ja selviämään hengissä vaan menemään ja tekemään kaikista kansoista Jeesuksen seuraajia!

Nyt evankeliumin jakajia tarvitaan! Lähde lähetystyöhön ja/tai lähetystyön mahdollistajaksi!

”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille” (Jeesus, Mark. 16:15).
Lähetyskurssi

Kansanlähetyspäivät 2018

Lähettäjäpiirikirje 7/2018

Tervehdys! Tässä joitakin osia kirjeestäni, jota kirjoitan säännöllisesti niille, jotka haluavat rukoilla puolestani ja/tai tehdä työtäni mahdolliseksi lahjoitusten kautta. Tässä koostetta kirjeestä 7/2018.

”Kesäloma alkoi hyvin. Rouva otti minut ensimmäisenä päivänä mukaan urheilukauppaan. Hän tarvitsi itselleen lenkkikengät. Vähän ajan päästä kassalla maksoin kaksista kengistä. Rouva ei ole kertonut, oliko kyseessä suunniteltu operaatio. Tämä tapahtui viisi päivää sitten. Nyt olen viitenä päivänä tehnyt parin tunnin kävelyretkiä helteessä. Lomalla ehtii ja jaksaa. Lomalla tajuaa, että töissä on ollut liiaksi kiirettä eikä itsestä ja toisista huolehtimiselle ole jäänyt aikaa. Loma on hyvä keksintö!”

Kerron kirjeessäni viidestä haasteesta, jotka esitin Kansanlähetyspäivillä:

1. Ole aikamme myllerrysten keskellä uskollinen Jumalan sanalle!
Uskon, että elämmme lopun aikaa, jota Jeesus kuvasi puheessaan (Matt. 24). Hän kertoi lopunajan merkeistä mullistuksista luonnossa, hämmennyksestä yhteiskunnassa ja luopumuksesta kirkossa. Yksi lopunajan merkki on innostava: Evankeliumi julistetaan kaikille kansoille ennen Jeesuksen paluuta (Matt. 24:!4). Elämme nyt juuri tällaista aikaa. ”Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa” (Ilm. 13:10).

2. Sitoudu uudelleen lähetystehtävän toteuttamiseen!
Jumala antoi meille mahtavan tehtävän: Evankeliumi Jeesuksesta viedään kaikkeen maailmaa. Sitoudu lähetystehtävän täyttämiseen. Kysy Jumalalta paikkasi, miten voit rakkauden teoin ja evankeliumia kertomalla olla mukana historian suurimmassa projektissa: Tämän maailman evankelioimisessa.

3. Ota Suomi sydämellesi!
Kaikki Suomen suuret liikkeet ovat syntyneet herätyksen vaikutuksesta. Raamattu ei missään lupaa herätyksiä, mutta Jumala antaa niitä.T odellinen herätys on aina lopulta Jumalan työtä, mutta Jumala käyttää herätyksissä inhimillisiä välikappaleita, usein yhteiskunnallista murrosta ja aina evankeliumin julistamista.

Mitä meidän on tehtävä? Rukoile läheistesi ja kansamme puolesta. Rukoile kirkkojen ja järjestöjen puolesta. Minun rukoukseni on, että kristityt yhdessä eri kirkoissa omasta traditiostaan käsin löytäisivät yhteisen innostavan vision ja strategian Suomen evankelioimiseksi. Siinä jokainen kristitty, järjestö ja kirkko voi olla mukana. Ehkä unelmoin liikaa toivoessani, että jonain päivänä Suomessa rukoilevaiset, heränneet, evankeliset, lestadiolaiset ja viidesläiset Kansanlähetyksessä, Kylväjässä. Sansassa, Opkossa, Raamattuopistolla, Kansan Raamattuseurassa ja kaikki muutkin luterilaiset lähetyshiippakuntalaiset ja muut sekä hellutailaiset, vapaakirkkoiset, ortodoksit ja katoliset, baptistit ja kaikki muut kristityt voisimme antaa yhteisen todistuksen Jeesuksesta.

4. Fokusoi hengellinen näkökykysi!
Älä kiinnitä mieltäsi uskovien tai kirkon tai järjestön vajavaisuuteen. Raamattu sanoo ” kiinnittäkää mielenne Jeesukseen.” (Hepr. 3:1). Me näemme sen, mihin katselemme. Mihin suuntaamme mielemme, se valtaa meidät. Vallatkoon meidät ja ajatuksemme Herramme Jeesus Kristus! Jos kiinnität kaiken huomiosi aikamme aaltoihin, vajoat syvyyteen. Katso Jeesukseen, joka nostaa ja kantaa ja saapuu pian takaisin.

5. Suostu rakastetuksi ja lunastetuksi!
Sinä olet Jeesukselle rakas, olet sovitettu, olet rakastettu, olet lunastettu, kalliisti ostettu ja uskossa Jeesukseen olet täysin vanhurskas. Sinun edestäsi ja syntiesi puolesta on vuodatettu maailmanhistorian kallein hinta, Jeesuksen Kristuksen pyhä veri. Älä väheksy itseäsi. Tämä on se, mitä haluan teroittaa sinulle tänään, sillä moni uskova on väsynyt, uupunut, epätietoinen, ahdistunut. Jeesus näkee sinut ja hän rakastaa sinua. Tästä sanomasta elämme itse ja tätä julistamme maailmalle.

Matkalle Turkin Kappadokiaan

Kansanlähetysopisto pyysi minua matkanjohtajaksi ensi kevään opintomatkalle Turkkiin 27.4.-4.5.2019. Nyt menemme seuduille, jossa monet eivät ole käyneet. Matkakohteina mm. Paavalin syntymäkaupunki Tarsos, Apostolien teoista tutut Antiokia ja Perge. Vietämme aikaa Kappadokiassa.

Matkan hinta 1.12. mennessä ilmoittautuneille 1190 euroa. Sisältää Finnairin suorat lennot Antalyaan, hyvät hotellit, aamiaiset, lounaat ja illalliset. Liikumme bussilla. Lisätietoja minulta sähköpostitse mika.tuovinen@sekl.fi tai puhelimella 044 5505899. (Ps. Lisämaksusta mahdollisuus Kappadokiassa kuumailmapallolentoon.)

Kaksi hyvää kehotusta

Muista kesällä kaksi Jeesuksen kehotusta:

  • ”Katsokaa taivaan lintuja.”
  • ”Katsokaa kedon kukkia.”

Pysähdy, katso ja luota Jumalan huolenpitoon. Siunauksen toivotuksin!

Mika
*
Olet tervetullut lähettäjärenkaaseeni! Silloin saat koko kirjeen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi. Liity tätä kautta: Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Kirjeitä
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Yläkuva: Mika Tuovinen puhumassa Kansanlähetyspäivillä 2018. Kuva Marjaana Perttula.

Lähetystyö Mongoliassa - vierailu jurtassa

Lähettäjäpiirikirje 6/2018

Tässä otteita kesäkuun kirjeestäni lähettäjäjoukolleni.

”Tätä kirjoittaessa Johannes Kastajan juhlaan on vain pari päivää. Edellisen kirjeen jälkeen kilometrien määrä on vähentynyt, mutta työtahti Kansanlähetyksen keskustoimistossa kiihtynyt rakennemuutosten ja taloushallinnon uudistusten vuoksi.

Kansanlähetyksen liittohallitus päätti neljä viikkoa sitten uudesta organisaatiorakenteesta. Minulta poistuvat suorat alaiset (ennen minulla oli johdettavana lähetysjohtajan toimiston 6 työntekijää sekä vastuu taloustoimistosta). Olen monesti tuntenut itseni enemmän toimitusjohtajaksi kuin evankeliumin airueksi. Uudistuksen myötä keskityn enemmän Raamatun opettamiseen, evankeliumin julistamiseen ja kirjoittamiseen. Tämä on ollut pitkäaikainen toive. Hallinnossa vastuulleni jää vastuu johtoryhmästä, hallituksesta, vuosikokouksesta ja työntekijätapahtumista. Olen tyytyväinen.”

Kesän hengelliset juhlat – osoitusta Jumalan suuresta siunauksesta

Suomen yllä on ollut suuri Jumalan armo. Siitä kertovat monet kirkot, seurakunnat, herätysliikkeet ja järjestöt. Jumala on antanut maahamme useita herätyksen aikoja vuosisatojen varrella. Suuret hengelliset kesäjuhlat ovat yksi muistutus siitä.

Tänä vuonna olen ehtinyt vierailla kolmilla kesäjuhlilla: Sansan Medialähetyspäivillä Vivamossa, Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäivillä Kangasniemellä sekä Kylväjän Lähetyksen Kesäpäivillä.Sää suosi tapahtumia ja sain nauttia hyvästä sanomasta ja ystävien tapaamisista ja kesätapahtumien ainutlaatuisesta tunnelmasta. Suosittelen käyntiä kesäjuhlilla!

Edessä on ainakin Kansanlähetyspäivät Ryttylässä 6.-8.7. Vieraaksemme tulee Länsi-Japanin ev.lut. kirkon johtaja Rei Nagata, sävelin kesätunnelmaan meitä virittelee mm. Nina Åström ja Pekka Simojoki, Raamatun sanaa jakaa mm. Ilkka Rytilahti, Leif Nummela ja Tuisku Winter. Kansanlähetyspäivät loppuvat lähetystyöntekijöiden matkaansiunaamiseen ja ehtoolliseen. Tapahtumassa nautin myös maalaismaisemassa ruokaa, kahvia ja italialaista jäätelöä sekä tapaan tuttuja.

Olen järjestänyt hetken myös sinun tapaamiseksi: Olen Kansanlähetyspäivien Suomi Sydämellä pisteellä lauantaina 7.7. klo 18.00-18.30. Tervetuloa tapaamaan!

Jeesus tuntee seurakuntansa

Juuri ennen kuin ryhdyin kirjoittamaan sinulle, sain käsiini painotuoreen Pirkko Valkaman Ilmestyskirjan selitysteoksen Tulevaisuuden ja toivon kirja. Luin heti sen alkuluvut, joissa käsiteltiin Ilmestyskirjan 2. ja 3. luvun seitsemää seurakuntakirjettä. Nämä kirjeet ovat puhutelleet minua kauan. Niissä kerrotaan, että Jeesus tuntee seurakuntansa, näkee mitä niissä tapahtuu, nuhtelee ja varoitaa vääristä opettajista ja rohkaisee pysymään uskossa loppuun saakka. Kirjeillä on ajankohtainen sanoma myös kristityille ja kirkoille Suomessa tänäänkin. Ystäväni Pirkko kertoo, että lyhyissä kirjeissä on samankaltainen rakenne:

  1. Kirjeet alkavat johdannolla, jossa Jeesus käskee Johannesta kirjoittamaan seurakunnille.
  2. Jeesus kuvaa itseään (mm. ensimmäinen ja viimeinen, Daavidin avaimen haltija).
  3. Jeesus muistuttaa, että hän tietää seurakuntien ja sen jäsenten teot ja elämäntilanteet.
  4. Jeesus puhuu seurakunnalle Pyhän Hengen kautta. Hän kehottaa ja rohkaisee.
  5. Jeesus antaa voittajille lupauksen palkinnosta (mm. valkeat vaatteet, valkoinen kivi).

Kutsumukseni kristittynä ja pappina on pysyä uskollisena Jumalan sanalle. Vasta sen jälkeen tulee evankeliumin julistus sekä seurakuntien ja uskovien tukeminen. Tässä ajassa on paljon vaikeuksia, epäonnistumista ja luopumusta, mutta katsomme pidemmälle ikuisuuteen asti. Herramme kokoaa. kaikki uskovat. Vasta silloin on yksi ja täydellinen seurakunta

Ollaan siinä joukossa mukana!

Siunattua kesää sinulle!

Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta Psalmin 23 sanoin:

”Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä”

Kuva: Olin Kylväjän Kesäpäivillä, jossa kävin mongolialaisessa jurtassa. Lähetysyhdistys Kylväjä aloitti lähetystyön Mongoliassa 1997.
Liity Lähettäjäpiiriini: Saat koko kirjeen valokuvineen ja teksteineen joko sähköpostiin tai postilaatikkoon. Lisätietoja täältä: Mika Tuovisen lähettäjäpiiri.

Kirjeitä
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Evankelistan tehtävä

Tää on mun juttu!

Puhe Evankelistojen yhteyspäivillä Jyväskylässä 14.8.2018

Hyvät evankelistat ja evankelioimisen ystävät! On kunnia osallistua tapahtumaan, joka on merkittävin evankelioimistyön vuosittainen tapahtuma Suomen siionissa. Tämä taitaa olla myös tärkein säännöllinen kristittyjen yhteistä työtä korostava juttu maassamme.

Tässä puheessani osoitan ensin kolme Uuden testamentin kuvausta evankelistasta, sitten pohdin evankelistan tehtävää, kiusauksia ja pääsyvaatimuksia ja lopuksi esitän haasteen Suomen evankelioimisen strategiasta.

MIKÄ ON EVANKELISTA?

Meidän vuoden 1992 raamatunkäännöksessä evankelista mainitaan yhden kerran. Se löytyy Apostolien teoista. ”Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle, ja niin tulimme Kesareaan. Siellä menimme evankelista Filippoksen luo ja majoitumme hänen kotiinsa. Hän oli yksi seitsemästä avustajasta” (Ap.t. 21:8). Filippos on ainoa nimeltä mainittu evankelista Raamatussa.

Uusi testamentti on kirjoitettu kreikaksi. Kreikankielisessä Uudessa testamentissa sana evankeliumi on euangelion. Tuossa sanassa on kaksi osaa. Etuliite eu-on monesta muustakin sanasta tuttu kuten vaikka euforia. Tuo eu-alkuliite tarkoittaa hyvää. Sitten on sana angelion, joka tarkoittaa viesti tai sanomaa. Evankeliumi on hyvä sanoma. Verbi evankelioida on euangelizomai, ja se tarkoittaa hyvin uutisten ilmoittamista. Evankelista on siis hyvän sanoman julistaja.

Evankelioiminen on yleinen sana Uudessa testamentissa. Siellä kerrotaan muun muassa, miten enkeli evankelioi paimenille: ”enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra” (Luuk. 2:10-11). Enkeli evankelioi eli ilmoitti suuren ilon Jeesuksesta.

Kun apostolit pääsivät vankilasta vapaaksi he ”julistivat, että Jeesus on Messias”. Tässä sana evankelioida on käännetty ”julistivat”. He evankelioivat väittäen, että Jeesus on odotettu Messias.

Paavali Ateenassa ”julisti evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta” (Ap.t. 17:18). Paavali evankelioi kuuluisassa Ateenassa puhumalla ilosanomaa Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.

Tässä vain muutama esimerkki Uuden testamentin evankelioimisesta. Näissä kaikissa on kolme asiaa: Ensiksi on evankelista eli hyvän sanoman julistaja, toiseksi on sanoma Jeesuksesta ja kolmanneksi on henkilö, jolle puhutaan.

Kun kysytään, kuka on evankelista, vastaan näin: Evankelista henkilö, jolle Jumala on antanut halun kertoa Jeesuksesta niille, jotka eivät vielä häntä tunne.

KOLME UUDEN TESTAMENTIN KUVAUSTA EVANKELISTASTA

Mikä on evankelistan tehtävä? Uudessa testamentissa sana evankelista esiintyy kolmessa eri kohdassa. Efesolaiskirjeen 4. luvussa, Paavalin 2. kirjeessä Timoteukselle 4. luvussa sekä Apostolien teoissa viitataan evankelista Filippokseen luvuissa 8 ja 21. Valitettavasti vuoden 1992 käännöksessä, sana evankelista on kahdesta häivytetty. Sen sijaan esimerkiksi Raamattu Kansalle käännös ja Uuden Testamentin vuoden 1938 käännös kunnioittaa evankelista-sanaa näissä kaikissa. Otan kuitenkin tuon yleisimmän käytössä olevan 1992 käännöksen tässä pohjatekstiksi.

Käsittelen lyhyesti nämä kolme kohtaa:

Efesolaiskirje 4

”Kirjoituksissa sanotaankin:
— Hän [Kristus] nousi korkeuteen vangit voittosaaliinaan, hän antoi lahjoja ihmisille.
Eikö se, että hän nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikkeuden läsnäolollaan. Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat [evankelistat], sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita. Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää. Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.” (Ef. 4:8-16).

Tämä on yksi kohta kolmesta, jossa Uusi testamentti mainitsee evankelistat. Raamatunkäännöksessä sana evankelista on häivytetty ja sen tilalle on laitettu evankeliumin julistaja. Tämä on huono valinta, sillä jokaisen palveluviran tulee julistaa evankeliumia. Evankelistalla on aivan oma tehtävänsä tässä. Ensin Paavali kertoo Jeesuksen astumisesta maan alimpiin paikkoihin. Tämä viitannee ihmiseksi syntymiseen eli inkarnaatioon. Lopulta Jeesus nousi voittajana taivaita ylemmäs. Hän oli suorittanut voittoisan tehtävän maailmassa. Tuon ajan voittoisat sotapäälliköt toivat sotaretkiltään omalle väelleen saalista ja lahjoja. Myös Jeesus Kristus antaa omalle väelleen, seurakunnalle lahjoja. Yllättävää on, että nämä lahjat ovat seurakunnan virkoja, joista Paavali mainitsee viisi: apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat. Evankelista on Jeesuksen lahja seurakunnalle. Heidän tulee toimia seurakunnassa uskovien varustajina. Tarkoitus on saada koko seurakunta toimimaan evankeliumin puolesta. Tarkoitus on myös kasvattaa seurakunta yhteiseen ja aikuiseen uskoon, joita opintuulet eivät heittele.

Evankelista on Jeesuksen lahja seurakunnalle. Tässä ei mainita, että evankelista julistaisi ei-uskoville vaan uskoville. Evankelistoilla on tehtävä seurakunnan sisäisessä hengellisessä kasvussa.

Paavalin 2. kirje Timoteukselle luku 4

”Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen nimessä, hänen, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, ja hänen ilmestymisensä ja hänen valtakuntansa kautta: julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia [”Tee evankelistan työ”] ja hoida virkasi tehtävät” (2. Tim. 4:1-5).

Paavali kuvaa Timoteuksen työtä Efeson seurakunnan pastorina aika hankalaksi. Seurakuntalaiset ovat taipuvaisia etsimään mielensä mukaisia opettajia. Oppia ei silloin määrää Jumalan sana vaan yleinen mielipide. Tällaisessa tilanteessa Timoteuksen tulee julistaa oikeaa oppia sekä evankeliumia tai kuten toisessa raamatunkäännöksessä sanotaan: ”Tee evankelistan työ”. Kun luopumus valtaa kirkossa tai seurakunnassa tilaa, tarvitaan evankelistoja, jotka opettavat uskovia ja johdattavat ihmisiä uskoon. Herätys voi muuttaa kristikunnan suunnan maassamme. ”Tee evankelistan työ.”

Apostolien teot, luvut 8 ja 21, evankelista Filippos

Kolmas evankelista-sanan käyttö Uudessa testamentissa liittyy Filippokseen. Hänen evankelistan toimestaan kerrotaan kahdessa luvussa.

Otan ensin lyhyen tekstin luvusta 21. Jossa mainitaan, että Filippos on evankelista. Tämä on sama Filippos, joka valittiin luvussa seitsemän seurakunnan diakoniksi. Häntä ei kuitenkaan tule sekoittaa Filippukseen, joka oli yksi Jeesuksen 12 opetuslapsesta. Tämä evankelista Filippos on ainoa evankelista, joka Raamatussa mainitaan nimeltä.

”Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle, ja niin tulimme Kesareaan. Siellä menimme evankelista Filippoksen luo ja majoituimme hänen kotiinsa. Hän oli yksi seitsemästä avustajasta, ja hänellä oli neljä naimatonta tytärtä, joilla oli profetoimisen lahja” (Ap.t. 21:8-9).

Mitä evankelista Filippos teki? Hyvän kuvauksen tästä antaa Apostolien tekojen luku 8, jossa Filippos toimii ensin Samariassa ja sitten Gazaan menevällä tiellä.

”Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, kulkivat seudulta toiselle ja levittivät evankeliumin sanaa [evankelioi]. Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta. Kun samarialaiset kuulivat, mitä hän puhui, ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki, he tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä. Monet vapautuivat saastaisista hengistä, jotka lähtivät heistä kovalla äänellä huutaen, ja monet halvaantuneet ja rammat paranivat. Kaupungin täytti ilo ja riemu.” (Ap.t. 8:4-8).

Tässä oli ensimmäinen kaupunkimissio. Filippos lähti Samariaan, joka ei ollut erityisen ystävällistä aluetta juutalaisille. Mutta evankeliumi synnytti yhteyden ja ilon. Tässä sanoma leviää juutalaisen kulttuuripiirin ulkopuolelle: Ensin Jerusalemiin, sitten Juudeaan ja Samariaan ja lopulta maan ääriin (ks. Ap.t. 1:8). Filippoksen sanomana on Jeesus. Hänen sanojaan seurasivat tunnusteot, joita tultiin katsomaan. Tunnusteot, riivaajien ulosajamiset, halvaantuneiden ja rampojen parantaminen toivat ilon kaupunkiin. Filippoksen ei tarvinnut kysellä, kiinnostaako kristinusko. Kyllä varmasti kiinnosti, kun se toi sekä pelastuksen että avun arkeen.

”Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa. Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: ”Hän on Suuri Voima, Jumalan voima.” Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä. Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset. Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan. (Ap.t. 8:9-13)

Tässä paikallinen Samarian julkkisnoita tulee uskoon. Hänen huomionsa herättää tunnusteot, mutta pelastus tulee, kun hän kuulee hyvän uutisen Jeesuksesta.

Kahdeksannen luvun lopussa Filippos johtaa vielä etiopialaisen hoviherran Jeesuksen yhteyteen.

”Herran enkeli puhui Filippokselle: ”Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio.” Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
Henki sanoi Filippokselle: ”Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä.” Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: ”Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?” Mies vastasi: ”Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo.” Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään. Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä:
— Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi,
niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut.
Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.
Hoviherra sanoi Filippokselle: ”Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?” Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: ”Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” [Filippos sanoi hänelle: ”Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista.” Hoviherra vastasi: ”Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.”] Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.
Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan” (Ap.t. 8:26-40)

Evankelista Filippos sai enkeliltä käskyn mennä Gazan tielle. Kun hoviherra luki Jesajan kirjan lukua 53, Filippos tiesi, että nyt tulee julistaa Kristusta tuon tekstin pohjalta. Hoviherra tuli uskoon ja kastettiin. Tämän jälkeen Filippos siirtyi toisiin kaupunkeihin julistamaan. Joskus evankelista kohtaa yhden ihmisen, toisinaan suuremman joukon.

Mitä johtopäätöksiä voimme näistä kolmesta raamatunkohdasta tehdä?

  • Timoteus oli Efeson seurakunnan johtaja. Tätä kirkkoherra kehotettiin tekemään evankelistan työ. Paimenen piti nuhdella vääriä opettajia ja opettaa itse oikein. Mutta Timoteuksella oli myös evankelistan kutsumus. Tässä on ilosanoma evankelistoille, jotka toimivat pastoreina. Myös paikallisessa työssä voi olla evankelista. Sen sijaan diakoni-evankelista Filippos kulki maata ympäriinsä. Evankelista Filippos on välillä Jerusalemissa, siten Samariassa, kohta hänet tavataan Jerusalemista Gazaan menevällä tiellä kohtaamassa Etiopian hoviherraa, joka tulee uskoon ja kastetaan, sitten evankelista Filippos tavataan myös Asdodissa ja Kesareassa.
  • Filippoksen esimerkki osoittaa, että evankelistan julistukseen voi kuulua myös ihmeet.
  • Evankelista johtaa väkeä uskoon.
  • Kaikki kolme tekstiä osoittavat, että evankelistan työ tähtää paikallisen seurakunnan vahvistamiseen. Uskoontulleet kastetaan ja liitetään seurakuntaan.

Näissä kolmessa tapauksessa, joissa mainitaan sana evankelista, on ainakin kolmenlaisia evankelistoja:

  1. Paimen-evankelista, jonka tehtävä oli hoitaa seurakuntaa, julistaa oikein evankeliumia ja Raamattua sekä suojella seurakuntaa vääriltä opettajilta ja opeilta.
  2. Efesolaiskirjeen evankelista, jonka erityinen tehtävä on opettaa uskovia siten, että he alkavat arjessa palvella Herraa.
  3. Kiertävä evankelista, joka julistaa Kristusta kaikkialla.

Tämä avartaa näkemystä evankelistasta. Jotkut toimivat paikallisesti, jotkut kiertävät ja kaikkien tulee palvella seurakuntaa.

Evankelistan on hyvä tuntea nämä evankelistan kutsumuksesta kertovat tekstit.

EVANKELISTAN TEHTÄVÄ

Evankelistan tulee välittää hyvää sanomaa Jeesuksesta eli evankeliumia. Evankelistan tulee selvittää itselleen mahdollisimman tarkasti, mitä kaikkea tuo hyvä sanoma pitää sisällään. Tämä tarkoittaa teologista työskentelyä. Kun viime vuosisadan merkittävin evankelista Billy Graham arvioi työtään, hän sanoi, että olisi pitänyt julistaa vähemmän ja opiskella enemmän. Evankelistalle on hyödyksi, jos hänellä on käsitys kristikunnan laajasta teologiasta. Evankelista keskittyy sanomassaan osaan siitä. Evankelistan sanoma ei ole koko kristillinen oppi, mutta evankelistan sanoma kuuluu tuohon oppiin.

Evankelistan tulee perehtyä Raamattuun, joka on taisteluaseemme. Evankelista uskoo, että Jumala on puhekykyinen, halukas puhumaan ja että hän on puhunut Raamatussa. Jumalan puhe Raamatussa on luotettava. Koko evankelistan työ perustuu Raamatun luotettavuuteen. Evankelistan sanoman voima ei ole hänessä itsessään, vitseissä, kertomuksissa vaan ennen kaikkea Jumalan sanassa. Kun käytämme työssämme Raamattua ja opetamme ja todistamme sen mukaan, voimme olla varmoja, että puhumme Jumalan sanoja. Evankelistan ei tarvitse käyttää jumalapuheessaan sanoja ”luulenpa”, ”ehkäpä” tai ”voi olla”. Kun evankelistalla on luottamus Raamattuun hän voi käyttää sanoma ”Minä tiedän”, ”Jumala haluaa”, ”Jumala vaatii” tai ”Jumala antaa”.

Evankelista Billy Graham joutui ennen suurta menestystään vuonna 1949 raamattukriisiin. Hänelle osoitettiin ristiriitaisuuksia ja Raamatun jumalakuvan sopimattomuutta nykyaikaan. Graham koki epäilystensä keskellä saarnoistaan puuttuvan yliluonnollisen voiman. Hän kävi taistelua Raamatun luotettavuudesta. Hän lähti epäilystensä kanssa rukoilemaan ja polvistui avoimen Raamattunsa kanssa: ”Herra, tässä kirjassa on monia asioita, joita en ymmärrä. Mutta olet sanonut, että ”Vanhurskas elää uskosta”. Kaiken, mitä olen sinulta saanut, olen vastaanottanut uskossa. Tässä ja nyt otan uskossa vastaan Raamatun sinun sananasi. Otan sen kokonaan, ilman varauksia. Kun siellä on asioita, joita en ymmärrä, en tuomitse kirjaa vaan odotan lisää valoa. Jos tämä on tahtosi mukaista, anna minun saarnata sanaasi auktoriteetilla ja anna auktoriteetin vakuuttaa minut synnistä ja anna minun kääntää syntisiä pelastajan luokse.”
Kuusi viikkoa tämän jälkeen vuonna 1949 Billy Graham aloitti historian kirjoihin jääneen Los Angelesin kokoussarjan. Hän sanoo, että kokoussarjan aikana hän löysi salaisuuden, joka muutti hänen evankelistan tehtävänsä: En enää yrittänyt todistella, että Raamattu on totta. Nyt saarnasin sitä uskossa. Yhä uudelleen sanoin: ”Raamattu sanoo”. Koin olevani ääni, jonka kautta Pyhä Henki puhuu.

Vain Raamatusta tiedämme Jumalan tahdon. Vain Raamattu kertoo ihmisen ongelman eli synnin vakavuuden. Vain Raamattu kertoo ratkaisun. Evankelistan tehtävä on tutkia Raamattua. Billy Grahamista kerrotaan, että hänellä oli useampi Raamattu asunnossaan auki, ja hän ohi kulkiessaan vilkuili niitä.

Evankelistan tulee arvioida opetustaan. Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat” (1. Tim. 4:16). Vielä vakavamman varoituksen opetuksen valvomisesta ja julistuksen sisällöstä esittää apostoli Paavali galatalaiskirjeen 1. luvusta. Siinä Paavali käyttää evankelioiminen verbiä julistuksesta, jota kohtaa Jumalan kirous. Tämä evankelioiminen on tässä käännetty sanoilla ”julistaa evankeliumia”. ”Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme — vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli — hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8-9). Nämä ovat rajuja sanoja. Tämän vuoksi evankelistan tulee itse opiskella sekä arvioida opettajat, joilta hän opetuksensa ottaa. Ja hänen tulee suostua toisten arviotavaksi.

Evankelista on kielenkääntäjä. Evankelista pohtii, miten tuo Raamatun ilmoittama ja teologian tulkitsema evankeliumi käännetään tämän ajan ihmiselle siten, että sanoma ymmärretään ja otetaan vastaan.

Koska evankelista on Jumalan lahja seurakunnalle, hänen tulee rakentaa seurakuntaa, ei repiä sitä. Evankelista on kristittyjen varustaja. Evankelista auttaa uskovia kasvamaan Jeesuksen tuntemisessa, etteivät seurakuntalaiset ole kaikkien opintuulten heiteltävinä. Evankelistan tulee kunnioittaa kutsuvaa seurakuntaa.

Evankelistan tehtävä on rakastaa ihmisiä. Rakastaa niitä joille puhumme ja joita kohtaamme. Tämä rakkaus on Pyhän Hengen lahja, kuten Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä ”Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen” (Room. 5:5).

Evankelista on vierelläkulkija. Ihmiset eivät ole evankeliumin julistajalle aivopesun tai käännyttämisen kohde. He ovat Jumalalle rakkaita ja lunastettuja. Evankeliumin leviämiselle voi tehdä hyvää hidastaa tahtia, suorittaa vähemmän ja huomata ihmiset lähellämme. Ketä asuukaan naapurustossani, mitä työtoverille kuuluu, lähtisinkö kaverin kanssa kahville ja kutsuisin sukulaiset ja ystävät kylään? Aina ei tarvitse ottaa askeltakaan päästäkseen keskusteluyhteyteen. Joskus pysähdys riittää.

Evankelista on yhteydenrakentaja. Evankelistan tehtävä on auttaa uusi yhteys ihmisen ja Jumalan välille. Monen evankelistan kutsumuksena on myös yhden rakentaminen kristittyjen välillä. Evankelistan sanoman ytimessä on usko Jeesukseen, ja tämä yhdistää koko kristikuntaa katolisia, luterilaisia, ortodokseja, helluntailaisia, vapaakirkollisia, baptisteja ja kaikkia kristittyjä. Tällainen evankelista on valtakunnankristitty.

Evankelistan tehtävä on leikata satoa Jumalan valtakuntaan. Jeesus sanoi: ”Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.” (Joh. 4:37-38). Evankelista esittää kutsun lähteä Jeesuksen seuraan. Evankeliumin julistamiseen kuuluu sekä evankeliumin kertominen että kutsun esittäminen Jeesuksen seuraan. ”Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa” (2. Kor. 5:20). Evankelista haluaa ohjata toisia uskoon. Hän herättää kysymyksen: Minne olet matkalla? Tunnetko Jeesuksen pelastajanasi? Evankelista on kuin kätilö, joka auttaa uuden elämän synnytyksessä.

Evankelista uskaltaa puhua Jeesuksesta. Häntä ei vaivaa Jeesus-allergia. Evankelistan hyvä sanoma liittyy Jeesuksen persoonaan. Siksi evankelistan on rohkeasti syvennyttävä Jeesuksen elämään, opetukseen ja merkitykseen. Jeesus on koko Raamatun keskus ja siksi myös evankelistan sanoman ydin. Puhu rohkeasti Jeesuksesta!

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela paljasti kerran, että hänen unelma-ammattinsa olisi se, että pankki palkkaisi hänet kiertämään ovelta ovelle kertomaan ihmisille, että heidän velkansa on annettu anteeksi. Siinä on pieni välähdys evankelistan hommasta.

EVANKELISTAN KIUSAUKSIA

Perinteisesti on väitetty, että hengellisen työntekijän kolme suurta kiusauksen aluetta ovat raha, seksi ja valta. Nämä kaikki voivat pilata myös evankelistan. Jokainen näistä voi muodostua synniksi ja viedä voiman evankelistan työstä. Niistä voi tulla myös maineen menetys, jolloin evankelista ei voi jatkaa työssään.

Evankelistoilla olen tavannut muitakin kiusauksen alueita kuin raha, seksi ja valta. Mainitsen tässä muutaman:

Masennus

Paholaisen yksi suosikkiharrastus on iskeä evankelista maan rakoon. Hän osaa käyttää monia metkuja tässä. Jotkut liittyvät evankelistan persoonaan, ulkonäköön, kykyihin, työhön, aktiivisuuteen, vähäisiin tuloksiin. Evankelistalla on kiusaus masentua, jos sanomaa ei oteta vastaan. Esimerkiksi Vanhan testamentin evankelista-profeetta Jeremian elämää kuvataan Jeremian kirjan luvussa 20. Hän ei nähnyt työnsä tuloksia. Jeremia teki uskollisesti työtä eikä mikään näyttänyt muuttuvan. Oli vaikea aika Jeremia kiroaa jopa oman syntymäpäivänsä. Jeremia itse koki näin, mutta hän oli masennuksenkin keskellä koko Jumalan kansalle siunaukseksi. Pimeyden keskeltä puristuksista voi tulla elämän kirkkaimmat aarteet. Masentuneen julistajan sanat ovat rohkaisuna yli kaksi ja puoli vuosituhatta myöhemmin.

Ahdistukset

Kristityt johtajat ovat kautta historian kokeneet tilanteita, jossa Jumala tuntuu vaikenevan. He pohtivat, onko tämä Jumalan tuomiota synnistä tai jopa Jumalan hylkääminen. Mutta tällainen ahdistus saattaa olla väline, jolla Jumala vetää meitä lähemmäksi. Silloin meidän uskomme voi kasvaa ja luottamuksemme Jumalan sanaan kasvaa. Jumala vahvistaa evankelistan uskoa ja kutsumusta tavalla, joka herättää myös epäilyjä Jumalan olemassaolosta. Tällaisessa sielun pimeässä yössä jäljelle jää kaksi asiaa. Huuto, että älä Jumala hylkää. Lisäksi uskon pohjaksi ei jää tunteet vaan Jumalan sanan lupaukset. Sisäiset ahdistukset voivat olla Jumalan väline uskomme vahvistamiseksi. Mutta evankelistalle raskasta kokea hengellinen yksinäisyys ja Jumalan poissaolo. Jos koet tällaista, se on ehkä Jumalan koulua, jossa hän vetää sinut enemmän riippuvaiseksi itsestään.

Oman syntisyyden kohtaaminen

Evankelistalle suurta murhetta tuo oman syntisyyden ja pahuuden tajuaminen. Ei vain teoriassa vaan ihan oman elämän arjessa. Moni kokenut evankelista ihmettelee, että miksi hän ei näytä tulevan lainkaan paremmaksi uskovaksi. Minun on helppo yhtyä vanhaan toteamuksen, että pyhitys yhä suurempaa armon ja oman syntisyyden kokemista. Tämä ajaa myös Jeesuksen luokse ja armon kokemiseen. Evankelista, joka on saanut paljon anteeksi, rakastaa paljon. Evankelista ymmärtää, että Jumala pelasti hänet syntisenä, Jumala kutsui evankelistaksi syntisen ja evankelista säilyy syntisenä loppuun asti.

Halu olla joku toinen

Evankelistan kiusauksena on halu olla joku toinen, joku kauniimpi, parempi ja tehokkaampi. Mutta evankelistan tulee löytää oma kutsumuksensa. Minä olen ajatellut, että olisi kiva olla lauluevankelista, mutta kun en osaa laulaa. Olen ajatellut, että olisi kiva jos minulla olisi ihmetekojen ja terveeksitekemisen lahjat, että ihmiset täyttäisivät kokoushallit, ja saisi sitten palvella ja julistaa. Mutta kun minulla ei ole. Kun kuuntelen hyviä puhujia, ajattelen, että olinpa tuollainen, joka tuntuu puhuvan ex-tempore niin hyvin. Minä tarvitsen aikaa, jotta voin järjestellä ajatuksiani. Evankelistan tulee löytää oma persoonansa ja kutsumuksensa.

Yksinäisyys

Evankelistan kiusaus voi olla yksinäisyys. Me näemme paljon ihmisiä, puhumme monille, saamme huomiota, mutta moni evankelista on yksinäinen. Missä ovat ystävät, joille voin jakaa asioita. Moni kokee kuin Elia: Minä olen yksin jäänyt jäljelle. Jumala sanoi: On 7000 muutakin (Ks. Room 11:26). Evankelistapäivien yksi tarkoitus on poistaa evankelistojen yksinäisyyttä. Tutustu tällä toisiin lajitovereihin, vaihtakaa osoitteita ja puhelinnumeroita, ottakaa toisianne facebook-ystäviksi.

Anteeksiantamattomuus

Ihmisinä, kristittyinä ja evankelistoina voimme kokea, että toiset eivät ymmärrä kutsuamme. Sitä vähätellään eikä meille anneta mahdollisuutta toimia eikä rohkaista lahjan käyttöön. Joku voi haukkua evankelistan pystyyn. Varsinkin julkisuudessa kokeva evankelista saa kokea väärinymmärrystä, asioiden tietoista vääristelyä ja pahaa puhetta. Jos alamme elämään sen pahan kanssa, mitä meille on tehty, me pilaamme lopulta oman tehtävämme. On vaikea olla ilon julistaja, jos sydämessä on katkeruus toista ihmistä, kristittyä, järjestöä tai kirkkoa kohtaan. Sinä itse tiedät, mitä tai kenelle pitää antaa anteeksi. Anteeksiantaminen on myös päätös. Päätä antaa anteeksi ja ala rukoilla hyvää niille, jotka ovat loukanneet sinua.

EVANKELISTAN KELPOISUUSVAATIMUKSET

Mitä tarvitaan ollakseen ja päästäkseen evankelistaksi? Evankelistaksi pääsee yksinomaan Jumalan armosta. Ensin Jumala vetää armosta pelastukseen. Sitten hän antaa armostaan joillekin kutsun evankelistoiksi.

Historiassa Jumala on kutsunut monenlaisia evankelistoja. Miehiä ja naisia, lapsia ja vanhuksia, pappeja ja maallikoita, neroja ja tavallisia. Usein Jumala valitsee sellaisen, joka ihmisten mielestä ei olisi tehtävään kelvollinen.

Kun Jumala on kutsunut sinut evankelistaksi, hän on kutsunut sinut! Sinä voit oppia paljon toisista evankelistoista, mutta älä yritä olla joku muu. Älä pakota itseäsi jonkun ihailemasi evankelistan muottiin kuvitellen, että evankelistan pitää olla tuollainen kuin tuo toinen. Jumala on kutsunut sinut, jotta se ainutlaatuinen persoona pääsisi valloilleen ja juuri sinunlainen evankelistan työ tulisi toteutetuksi. Laita oma persoona ja lahjat likoon. Evankelistat ovat erilaisia. Myös evankelistan lahja tulee näkyviin eri tavoin eri henkilöiden kohdalla. Siihen vaikuttaa persoona, kutsumus ja elämäntilanteet. Evankelistoilla on erilaisia kutsumuksia kohderyhmänsä suhteen: Jotkut tavoittavat lapsia, toiset naisia tai miehiä, jotkut jakavat hengellistä kirjallisuutta, jotkut evankelioivat facebookissa, jotkut ajamalla toisten kanssa moottoripyörällä ympäri suomea, jotkut ovat kokousevankelistoja toiset henkilökohtaisessa työssä. Toiset teologisesti orientoituneita pohtien teologiaa ja apologiaa. Jotkut rukoilevat ihmisten puolesta kadulla. Jotkut pyytävät kaveria lukemaan kanssaan Raamattua. Jotkut palvelevat ja auttavat ja etsivät kontaktia ihmiseen. Älä yritä olla joku toinen kuin sinä itse, ja älä yritä puristaa itseäsi johonkin muottiin, joka tekee elämästäsi kauhean.

Evankelistan ei tarvitse käydä Jyväskylän Seminaarinmäeltä hakemassa korkeaa filosofista koulutusta. Hänen ei tarvitse puhua monimutkaisesti kapulakieltä, jota ei ehkä itsekään ymmärrä kuulijasta puhumattakaan. Evankelistan sanoman ydin  on yksinkertainen ja selvä:

  • Jumala on Luoja ja ihminen löytää elämän tarkoituksen vain elämällä yhteydessä Jumalaan.
  • Synti on katkaissut yhteyden, ja jokainen on erossa Jumalasta.
  • Jeesus tuli pelastajaksi.
  • Jokaisella joka uskoo Jeesukseen, hänellä on ikuinen elämä

Koulutuksesta ei ole haittaa, ja evankelistan on hyvä oppia syventämän evankeliumin ydinsanomaa tuomalla siihen Raamatun pohjalta erilaisia näkökulmia. Evankeliumia voi tutkia syvällisesti ja siitä kertoa hyvin perusteellisesti. Evankeliumin voi kuvata myös lyhyellä tarinalla kuten Jeesus teki kertomuksessa tuhlaajapojasta. Evankeliumi suunniteltiin ennen maailmankaikkeuden luomista, se on samaan aikaan syvällinen ja yksinkertainen ja sen pohdinta ja siitä eläminen lyö ällikällä uudelleen ja uudelleen.

Mutta kyllä Jumalalla on itse asiassa koulu evankelistoille. Hän räätälöi jokaiselle henkilökohtaisen opetussuunnitelman, joissa oppiaineina ovat vaikeudet ja voitot, pettymykset, riisuminen omasta voimasta ja monesti myös evankelistan kutsumuksesta, jotta jäljelle jäisi kutsun antaja.

Ilkka Puhakka, vai kuka sanoi viime vuoden evankelistapäivillä, että kutsumus on sama kuin rakastuminen. Joku asia vaan vetää sinua puoleensa. Silloin voit ajatella vain kutsumistasi. Kutsumus on sekoamista. Pyhä Henki toimii monesti näin. Huomaamme kutsumuksemme siitä, mikä herättää meissä tunnetta.

Toinen vuosi sitten kuultu tärkeä sana oli Petri Välimäeltä. Kun Petri valitteli heikkouttaan, hänelle sanottiin: ”Petri, jos sä et olisi niin heikko, sä et voisi olla heikkojen evankelista”. Niin kun joudumme itse syömään paljon armon leipävartaasta, osaamme pitää sen alhaalla muitakin varten.

Evankelista ei ole supersankari. Usein hän kokee syyllisyyttä ja riittämättömyyttä katsoessaan suurta tehtävää ja omaa elämäänsä. Evankelista saa voimansa samasta armosta ja anteeksiantamuksen sanomasta, jota hän julistaa toisille. Se tekee sanomasta aidon. Evankelistan heikkous voi Jumalan vaakakupissa kääntyä vahvuudeksi, kuten Paavalin elämässä: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa” (2. Kor. 12:9). Tällaiseen evankelistakouluun ei kukaan halua, mutta sinne Jumala monesti vie.

SUOMEN EVANKELIOIMISEN STRATEGIA

Jyväskylässä on tehty Suomen evankelioimistyön historiaa aiemminkin. Vuonna 1799 täällä heräsi Paavo Ruotsalainen, ja siitä sai alkunsa yksi mahtavimmista herätyksistä, mitä tämä maa on kokenut. Taulumäen kirkon lähellä on muistokivi, johon on kaiverrettu sanat: ”Tällä paikalla sijainneessa pajassa Paavo Ruotsalainen vuonna 1799 ensimmäisen kerran tapasi Jaakko Högmanin, jyväskyläläisen sepän, jonka sanat: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen kanssa kaikki: Kristuksen sisällinen tunto”, tekivät hänestä kansamme herättäjän.”

Sanoista alkoi yksi suomen suurimmista herätyksistä, herännäisyys. Uskovat lähtivät liikkeelle, seuroja pidettiin kielloista huolimatta ja myös lähetysnäky vahvistui. Mutta herätys koki takaiskun, kun Kalajoen käräjille viisi pappia ja kymmeniä maallikkoja tuomittiin seurojen pidosta ja lähetystyön tukemisesta.

Jospa täältä Jyväskylästä lähtisi taas jotain uutta liikkeelle. Se voi olla tuore ja rohkea todistus Herrastamme. Se voi olla kristittyjen yhteys. Se voi olla – mitä itse toivon myös – ajatus suomalaisten kirkkojen, järjestöjen ja kristittyjen yhteisestä Suomen evankelioimisen strategiasta, jossa olisi huomioitu sekä seurakunnat, järjestöt ja kaikki kristityt. Toiveeni on, että ajatus yhteisestä evankelioimisen strategiasta maamme hyväksi lähtisi liikkeelle.

Siinä evankelistoilla on oma paikkansa. Mutta tärkeintä on saada koulutettua ja innostettua koko seurakunta eri kirkkokunnista liikkeelle. Rukoilethan, että joku lähtisi tällaista evankelioimisen strategiaa viemään eteenpäin ja että se saisi uskovan kansan liikkeelle. Suomea ei saavuteta vain evankelistojen eikä palkallisten työntekijöiden avulla. Tarvitaan laaja määrätietoinen suunnitelma.

TÄÄ ON MUN JUTTU

Evankelistapäivien teema sanoo: Tää on mun juttu.

Tää

Tää evankeliumin vieminen toisille. Evankelistan ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Hänen ei tarvitse osata koko opinkohtien kokoelmaa. Ja vaikka hän osaisikin – mikä on tietysti hyvä asia – hän tietoisesti rajoittaa sanomansa siihen, että yrittää johdattaa ihmisiä ja Jumalan yhteyteen. ”Päivää Jumala, tässä on Pekka ja Maija.” ”Pekka ja Maija tässä on Jumala. Mä haluaisin viedä teidät yhteen. Tutustuttaa teidät toisiinne.”

On

Tämä viittaa tähän hetkeen. En odota tulevaisuuteen tai että pääsen parrasvaloihin. Vaikka oma minä ja ehkä perkelekin väittää, että odota, et ole vielä evankelistaksi sopiva, hetki nousta on nyt.

Mun

Se, mitä evankelistan tehtävästä on kerrottu, koskettaa juuri minua. Voi minua ellen evankeliumia julista. Minun on ryhdyttävä toimeen. Jumala antaa toisille toiset askareet, mutta odottaa, että sinä toimit evankelistana.

Juttu

Evankelistan tehtävä on elämäntehtävä ja kutsumus. Minä lähden viemään hyvää sanomaa.

”Tää on mun juttu!”

Kun sanot näin, ja haluat sitä, olet evankelista. Olet ilosanoman jakaja, Jumalan särkynyt ja säteilevä lahja seurakunnalle ja maailmalle.

Evankelioiminen ja kristittyjen yhteys

Suloisia teitä ja onnen polkuja

Ensimmäisenä lomapäivänä suuntasin aamukahville Hämeenlinnan torille. Olihan sinne asiaakin, koska rouvan piti saada uudet lenkkarit. Lähdin makutuomariksi, ja lopulta tulimme kaupasta ulos kaksien lenkkareiden kanssa. Omissa kellertävissä tossuissa on 30 päivän vaihto-oikeus ja kävin ne heti sisäänkävelemässä.

Tänä kesänä tallustelin monilla hengellisillä juhlakentillä. Ehdin nähdä Medialähetyspäivät, Lähetyksen kesäpäivät, Sanan Suvipäivät, Juhannuskonferenssin, Kansanlähetyspäivät ja New Wine -kesätapahtuman. Jotkut vierailut jäivät ohikulkumatkalla puolen tunnin visiiteiksi; Kansanlähetyspäivillä olin koko ajan. Pikainenkin kävijä sai vatsantäytettä nopeasti Juhannuskonferenssissa ja Kansanlähetyspäivillä. Molemmissa oli myös paljon maahanmuuttajia. Lähetyksen kesäpäivillä ostin kirjoja halvalla. Medialähetyspäivillä henkilöstöjohtaja tarjosi kahvit. Sanan Suvipäivillä oli järjestetty raamattuopetusta taukojen ajaksi puolen tunnin pätkissä. New Wine -tapahtumassa rukoiltiin pienryhmissä enemmän kuin muissa yhteensä.

Kesäjuhlat rakentavat yhteyttä uskovien välillä. Näin tuttuja ja huomasin, että kaikissa juhlissa oli väkeä eri herätysliikkeistä ja kirkoista. Juhlilla huomasin erilaisia teologisia korostuksia. Luonteeltaan kesäjuhlat ovat silti ekumeenisia, kristittyjä yhdistäviä. En ole sukulaisiani – myöskään siskojani ja veljiäni Jeesuksessa – itse valinnut. Olemme syntyneet samaan perheeseen.

Juhlat ovat myös kristillistä vastakulttuuria. Aikanamme usko ja kristillinen sanoma yritetään työntää julkisuudesta periferiaan. Kesällä se ei onnistu. Kesäjuhlista kuhistaan joka vuosi. Täällä me kristityt olemme! Ja meitä on paljon!

Vielä yksi tapahtuma on kalenterissa: Evankelistojen yhteyspäivät Jyväskylässä elokuussa. En pidä itseäni kovinkaan kummoisena evankelistana. Silti menen Jyväskylään olemaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka sytyttävät omaa sydäntäni ja joita haluan tukea. Päivät ovat muuttuneet huippuevankelistojen tapaamisesta tavallisten evankelioimisesta syttyneiden kristittyjen tapaamiseksi. Meitä yhdistää unelma hyvän sanoman laajasta jakeluverkostosta Suomessa. Siksi uskallan mennä paikalle. Uskon, että yhdessä voimme tehdä enemmän, jotta Suomi-neidon ylle laskeutuisi Kristuksen tuntemisen suloinen tuoksu. Rukoilen, että löytäisimme yhdessä Suomen evankelioimisen strategian, jossa kristityt sekä yhdessä että omissa seurakunnissaan voisivat tuoreella tavalla tavoittaa kansamme.

Lenkkareiden sisäänkävely sujui hyvin. En aio palauttaa. En aio myöskään luopua Jumalan antamasta kutsusta sitoa jalkineikseni alttius julistaa rauhan evankeliumia (Ef. 6:15). Haluan kulkea polkuja, jotka johtavat hengelliseen uudistukseen, uskon syvenemiseen, evankelioimisen vahvistumiseen ja yhteyden lisääntymiseen maassamme.


Mika Tuovisen palstakirjoitus Uusi Tie -lehdessä heinäkuussa 2018.

Kaija Martin ja Seija Järvenpää kutsumus

Rakkauden tähden annettu elämä

Muistan 24.7.2014 tapahtumat oikein hyvin. Siitä on tänään neljä vuotta. Aamulla sain tiedon kahden avustustyöntekijämme kuolemasta. Seija Järvenpää ja Kaija Martin oli ammuttu autoon Heratissa Afganistanissa. Kutsuin työpaikalla kriisiorganisaation koolle. Sanomalehdissä alkoi spekulaatio kuolemantapauksista, ja vähitellen medialle oli selvää, että kyseessä on Kansanlähetyksen työntekijät. Pian olin pääuutislähetyksissä kommentoimassa tapahtunutta. Kirjoitimme useita lehdistötiedotteita.

Kaija ja Seija tekivät avustustyötä Afganistanissa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. He eivät halunneet itselleen suurta nimeä ja korkeaa asemaa. Rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin oli syy heidän lähtöönsä ihmisten auttajaksi.

Afganistanissa ei muuten ole yhtään kirkkorakennusta. Kristittyjä on vähän ja he joutuvat toimimaan salassa.

Mitä on tapahtunut viime vuosien aikana? Tuhannet kotimaansa jättäneet afgaanit on löytänyt uskon Jeesukseen. Me voimme puhua herätyksestä. Timo Keskitalo toteaa: ”Afgaanien parissa on meneillään herätys, jollaista ei ole islamin piirissä koskaan aikaisemmin nähty”. Evankeliumi jatkaa leviämistään.

Siunauspuheessani Seija Järvenpään hautajaisissa sanoin:

”Olen usein katsellut Seijan ja hänen ystävänsä Kaijan kuvia. Silloin rukoilen: Jumala, anna minullekin enemmän tuollaista rakkautta.

Seija rakasti niin paljon, että oli valmis antamaan elämänsä. Seijan muisto kysyy: Mitä minä olen valmis antamaan tai tekemään niiden puolesta, joilta puuttuu maallinen ja iankaikkinen toivo. Seija luopui kaikesta. Lopulta elämästäänkin.”

Seija ja Kaija, teidän elämänne puhuu meille voimakkaasti vielä rajankin takaa!