Kirjoittajan arkistot: Mika Tuovinen

Tietoja Mika Tuovinen

Kirjoittaja johtaa Kansanlähetystä. Sydämenasiana lähetystyö ja se, että tavallinen suomalainen voisi löytää uskon Jeesukseen elämän voimavaraksi ja pelastukseksi.Olisi tosi kiva, jos TILAAT TÄSTÄ ILMAISEN LÄHETYSJOHTAJAN KIRJEEN (Jos et jostain syystä ole siihen tyytyväinen, sen peruuttaminen onnistuu helposti linkkiä klikkaamalla. Lisäksi tarjoan sinulle kahvit, jos tulet Ryttylään - kunhan otat yhteyttä ja sopiva aika löytyy!).

Neuvostoliitto ja Kansanlähetys

Suomalaiset kristilliset järjestöt ja KGB

KGB:n arkistosta löytyi mainintoja Kansanlähetyksestä (Narodnaja Missija) ja pienestä Ryttylästä (Rittulja).

Seura-lehden verkkosivulla on 21.7.2017 ilmestynyt dosentti Arto Luukkasen kirjoittama artikkeli Arkistolöytö: KGB:n oppikirja paljasti imperialismin keskuksen Suomesta.

Luukkanen löysi Ukrainan salaisen poliisin ohjeet, joissa arvioidaan myös suomalaisia kristillisiä järjestöjä. Ne löytyvät Moskovassa vuonna 1986 julkaistussa kirjassa Ulkomaiset ja vahingolliset uskonnolliset organisaatiot. Kirja on tarkoitettu oppi- ja ohjekirjaksi kenttätyöhön.

”Kirjassa on annettu erityinen asema järjestölle nimeltä NM – Narodnaja Missija eli Kansanlähetys. Nimi kuulostaa äärimmäisen neuvostovastaiselta ja ehkä siksi tämä painotus. Sen päämajan sanottiin sijaitsevan ”Rittuljassa” lähellä kaupunkia nimeltä ”Rjahtomjaki”.”

Artikkelissa mainitaan myös Avainsanoma, Stefanus-lähetys, Richard Wurmbrand, Aleksandr Solženitsyn, Matti Väisänen, Valoa itään, Per-Olof Malk, Patmos, Leo Meller sekä ”Poyhonen, Heinomäki ja Leskinen”.

Surullisinta oli lukea KGB:n soluttautumisesta Kirkkojen Maailmanneuvostoon. KGB:n oman tulkinnan mukaan se kykeni kääntämään Maailmanneuvoston toimintaa haluamaansa suuntaan. KGB yritti viedä Kirkkojen Maailmanneuvoston pois hengellisistä asioista ja piti ansionaan sitä, että se lähti rauhanpuolustamiseen sekä apartheidia ja kolonialismia vastaan.

Voit lukea lisää Kansanlähetyksen tekemästä idäntyöstä kahdesta kirjasta. Piia Latvalan väitöskirja Valoa itään? – Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973 ilmestyi vuonna 2008. Pentti Heinilän kirjan Erittäin salainen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995.

Monet olivat vainojen vuosina tukemassa Neuvostoliiton kristittyjä, seurakuntia ja Jumalan valtakunnan edistämistä. Myös nyt monissa maissa kristityt elävät ahdistettuina ja vainottuina.

”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun” (Hepr. 13:3)

Opetuslasten tekeminen ja moninkertaistuminen

Elämän tarkoituksena moninkertaistuminen

Turun Varikkoyhteisön pastori Pyry Winter on kirjoittanut kolme blogikirjoitusta Jeesuksen tavasta tehdä opetuslapsia.

Jumalan maailmassa on luomisesta asti moninkertaistumisen periaate, jossa kasvit, eläimet ja ihmiset kantavat uutta elämää ja hedelmää lisääntyen laajasti lajinsa mukaan. Kristittyjenkin tehtävä on hengellinen moninkertaistuminen, jotta mahdollisimman moni tulisi uskoon ja eläisi Jumalan yhteydessä ja tekisi  taas uusia opetuslapsia.

Olemassaoleva ihmissuhdeverkosto

Pyry pohti ensin Jeesuksen ihmissuhteita ja kirjoitti: ”kaikki, mitä ja miten Jeesus toimi, perustui ihmissuhteisiin”. Jeesus hakeutui ainakin aluksi olemassaoleviin ihmissuhdeverkostoihin, joihin myös hänen ensimmäiset opetuslapsensa kuuluivat.

Jeesus vietti aikaa näiden ystäviensä, heidän ystäviensä ja perheidensä kanssa. Jeesuksen ystäviin kuuluivat muun muassa Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes. Poikien äiti oli luultavasti Salome, joka oli ehkä Jeesuksen äidin Marian sisko (”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar” Joh. 19:25). Sebedeuksen pojat olivat siis luultavasti Jeesuksen serkkuja. Toinen veljespari – Pietari ja Andreas – olivat varmaankin Sebedeuksen, Jaakobin ja Johanneksen yhtiökumppaneita kalastusalalla.

Meilläkin on jo ihmissuhdeverkostot olemassa, joita voimme käyttää evankeliumin viemiseen ja opetuslasten tekemiseen. Jeesus toimi ihmissuhdekeskeisesti.

Jumalallista ruokaa

Toisessa kirjoituksessa Pyry mainitsee kaksi Raamatun kohtaa. Ensin Johanneksen evankeliumin 4. luvusta, jossa Jeesus sanoo: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen” (4:34). Jeesus sanoo nämä sanat opetuslapsilleen Sykarin kaivolla, kun he olivat palanneet ruuanhakureissusta. Aiemmin Jeesus oli ollut nälkäinen ja väsynyt, mutta nyt hän on täynnä energiaa. Opetuslapset ihmettelivät, että kuka Jeesuksen on ruokkinut, kun hän on noin voimissaan. Jeesus oli kohdannut Sykarin kaivolla naisen, joka vakuuttui Jeesuksen messiaanisuudesta, ja nainen oli lähtenyt kylään kertomaan tuntemilleen ihmisille, ihmissuhdeverkostolleen, mitä oli tapahtunut.

Jeesus sanoi opetuslapsille, että hän on tullut jo ruokituksi Jumalan tahdon tekemisellä: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä” (4:32). ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen” (4:34). Jeesus oli kohdannut naisen, joka oppi tuntemaan hänessä messiaan ja joka lähti jakamaan sanomaa eteenpäin. Tämä taivaallisen isän tahdon tekeminen oli Jeesukselle ravitsevaa yliluonnollista ruokaa.

Pyry mainitsee myös Jeesuksen sanat niin sanotussa ylimmäispapillisessa rukouksessa Getsemanen puutarhassa juuri ennen vangitsemistaan ja kuolemaansa: ”Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni” (Joh. 17:4).

Jeesus sanoi saattaneensa päätökseen työn, jonka Isä antoi hänelle. Pyryn mielestä Jeesus ei puhu tässä sovituskuolemastaan vaan opetuslasten tekemisestä: ”Mistä työstä siis oikein voi olla kyse? Väitän, että lähettäjän työ on tehdä opetuslapsia, jotka tekevät opetuslapsia, jotka tekevät opetuslapsia. Jeesus on rakentanut liikehdinnän, jonka ensisijainen tarkoitus on viedä sanomaa rististä aina maan ääriin saakka! Ellei Jeesus olisi mennyt ristille ja kantanut meidän syntejämme, olisi opetuslasten tekeminen ollut yksinkertaisesti turhaa, sillä mitään, mitä tulisi viedä eteenpäin, ei olisi!”

Omista unelmista Jumalan unelmiin

Trilogian viimeisessä osassa Pyry kertoo Jeesuksen työn koskevan meitäkin. Jeesus käski rukoilla lisää työmiehiä, sillä maailmassa satoa on paljon (Luuk. 10:2). Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät” (Joh. 20:21). Lähetyskäsky löytyy kaikkien evankeliumien lopusta. Meidänkin ruokamme tulee olla se, että täytämme lähettäjämme tahdon ja viemme hänen työnsä päätökseen. Työn ytimessä on opetuslasten tekeminen.

Kasteteologian (Room. 6:1-4) perustalta Pyry sanoo, että meidän pitää kuolla omalle itsellemme, itsekkäille haluille ja itsekkäälle elämälle, tunnustaa syntimme ja pyytää Pyhän Hengen voimaa päivittäiseen kilvoitteluumme. Kasteessa meidät haudattiin ja me nousemme uudessa voimassa ylös. Uudesssa elämässä elämme uuden Herran alaisuudessa ja alamme haluta Lähettäjämme tahdon tekemistä.

Tämä tarkoittaa myös jokapäiväisen ristin kantamista. Pyry kysyy: ”Mikä on sinun ja minun risti elämässämme? Sen voisi sanoa yksinkertaisesti näin: Siinä kohden, missä sinun ja Jumalan tahto risteävät, siellä on sinun ristisi, jota Herra kutsuu sinua kantamaan – tekemään Jumalan tahdon.”

Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset uskoisivat Jeesukseen ja olisivat hänen opetuslapsiaan. Jumalan tahto on, että joku tekee heistä opetuslapsia. Tässä on tehtävää jokaiselle uskovalle. Kun valitsemme Jumalan tahdon mukaisen elämäntavan, tiedämme, että se on lopulta parasta meille itsellemme ja toisille.

Me korostamme maallikkoutta?!

Kirkossa ja hengellisissä järjestöissä puhutaan mallikoiden ja seurakuntalaisten merkityksestä. Monesti tämä on vain tyhjää puhetta, sillä maallikkoja, joita Raamattu kutsuu myös kuninkaalliseksi papistoksi, ei kohdella kuninkaallisina eikä pappeina. Liian usein heitä pidetään yleisönä, jotka tulevat katsomaan papin tai saarnaajan performanssia.

Kristityillä on tässä maailmassa monenlaisia kutsumuksia. Mainitsen tässä yhden suuren tehtävän.

Me korostamme kristittyjen vapaaehtoistyön merkitystä, mutta emme ole antaneet malleja ja työvälineitä kuninkaalliselle papistollemme sielujen voittamiseen, opetuslapseuttamiseen ja moninkertaistumiseen.

Näin olemme ottaneet heiltä pois tämän kutsumuksen ja ilon. Olemme muuttaneet kirkon tärkeimmän sotajoukon kokouskeskeisiksi istumakristityiksi. Sanankuulossa istumistakin tarvitaan, mutta Jeesus lähettää meidät maailman keskelle elämään ja palvelemaan.

Miten elämäni voi moninkertaistua?

Miten voisin olla Kristuksen soturi, opetuslapsi ja moninkertaistaja? Miten voisin olla opetuslapsi, joka tekee opetuslapsia, jotka taas tekevät opetuslapsia? Tässä muutama vinkki:

  • Sinulla on kutsumus tehdä opetuslapsia. Älä luovuta tätä oikeutta pois.
  • Sinä voit moninkertaistaa sen siunauksen, jonka olet itse saanut, jakamalla tietojasi ja kokemuksiasi toisille.
  • Sinun ei tarvitse lähteä kauas. Käytä olemassaolevaa ihmissuhdeverkoastoasi, josta etsit heidät, joiden kanssa voisit keskustella uskosta. Kysy, haluaisiko hän tulla kylään, jotta voisit kertoa, mitä usko sinulle merkitsee.
  • Älä lyö häntä hengen miekalla vaan tarjoa kuppi kuumaa. Kahvikuppi on parempi väline opetuslapseuttamisessa kuin kirves. Ystävällisyys ja nöyryys avaa ennakkoluulon lukitsemaa ovea.
  • Kysy, voisitko rukoilla hänen puolestaan. Onko hänellä jotain vaikeuksia tai sairautta, johon hän toivoisi saada taivaallista apua? Rukoile ytimekkäästi.
  • Ole hänelle lähimmäinen ja ystävä myös silloin, kun hän ei halua kuulla uskostasi.
  • Jos hän tulee uskoon, pyydä häntä tekemään toisille samaa, mitä sinä teit hänen kanssaan.
  • Jos hän johtaa jonkun uskoon, sinusta on tullut jo hengellinen isoisä tai isoäiti!
  • Myös uskovat tarvitsevat hengellisiä matkakumppaneita, joilta saavat ohjausta ja tukea. Ole vierelläkulkija ja rohkaisija.
  • Kaikissa keskusteluissa tutkikaa, mitä Raamattu sanoo.
  • Elämäsi voi kasvaa satakertaista hedelmää ikuisuuteen.

Ole siunattu ja suureksi siunaukseksi!

50 vuotta armoa

Siunausten saattamana

En osaa kuvitella hienompaa asiaa tässä maailmassa kuin tuntea kolmiyhteinen Jumala Jeesuksen kautta. Se oli ihanaa jo nuorena. Ja mitä enemmän ikää ja elämänkokemusta tulee, sitä ihmeellisemmältä se maistuu. Jeesus ja kaikki hänen mukanaan tuomansa siunaukset kuuluvat minulle vieläkin.

Parasta aikaa

Synnyin tähän maailmaan maaliskuisena pitkäperjantaina viisikymmentä vuotta sitten. Sain viettää hienot syntymäpäiväjuhlat ystävien ja työtovereiden kesken (jälkimmäiset ovat myös edellisiä). Jokainen hetki on Jumalan armoa. Olen saanut elää rikasta elämää, nauttia läheisten seurasta, tehdä mielekästä työtä ja olla teidän monen ystävä. Onko viisikymppinen vanha? 30 vuotta sitten olisin sanonut, että kyllä on! Nyt viisikymppiset tuntuvat paljon nuorekkammilta. Totuus on kuitenkin se, että ihmisen parasta aikaa on parasta aikaa.

Jeesus lahjana ja esimerkkinä

Jeesus on meille ennen kaikkea lahja. Mutta hän on myös esimerkki Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Koska olemme siirtymässä yhä enemmän työssämme yksittäisten tukijoiden varaan, minua on puhutellut se, että Jeesus halusi olla muiden henkilöiden lahjoitusten varassa. Hänelläkin oli oma lähettäjärengas (Luukas 8:3). Se ei ollut hänestä varmaankaan nöyryyttävää vaan hän halusi antaa toisille mahdollisuuden olla varoillaan työssä mukana. Uskon, että hän halusi antaa myös esimerkin seuraajilleen. Jeesukselle itselleen ei olisi ollut mikään ongelma tehdä ihmeitä, joilla olisi huolehtinut elannostaan. Tai ehkä suurin ihme on tämä hänen osoittamansa malli!

Tule mukaan!

Tässä on otteita heinäkuun 2017 kirjeestäni. Laitan kirjeitä tulemaan kaikille, jotka haluavat olla työtoveruudessa evankeliumin hyväksi. Voit tilata kirjeen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi. Lue lisää klikkaamalla tästä: Tervetuloa mukaan!


Yllä olevan kuvan on ottanut Philippe Gueissaz 50-vuotissyntymäpäivänäni.

puhe Kansanlähetyspäivillä

Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Täällä teltassa sekä radioiden ja tietokoneiden äärellä on monta sellaista, jotka olitte perustamassa Kansanlähetystä 50-vuotta sitten. Täällä on kaksi ensimmäistä pääsihteeriä, edeltäjäni Matti Väisänen ja Timo Rämä. Tällä on hallituksen puheenjohtajat Heimo Karhapää ja Tuomo Heikkilä. Ensimmäinen puheenjohtaja Eino J. Honkanen on jo päässyt kirkkauteen.

Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että opin nuorena tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana. Jo pian sain myös vision maailmanlaajasta tehtävästä. Luin hengellistä kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa.

RADIKAALI NÄKY

Maailmanlaaja näky oli myös niillä, jotka perustivat Kansanlähetyksen toukokuussa 1967. Näky oli suuri. Ja uskon, että Jumalan valtakunnassa näyn tuleekin olla suurempi kuin omat rahkeemme riittävät, sillä työ on Jumalan ja tehtävät inhimillisesti mahdottomia.

Perustamisen jälkeen vuonna 1968 lähetettiin ensimmäiset lähetystyöntekijät Keski-Aasiaan, Etiopiaan ja Japaniin. Suomeen syntyi piiriorganisaatio kolmessa vuodessa ja toimintaa oli pian kahdessa kolmasosassa seurakuntia. Nykyään olemme samoissa prosenteissa.

Vanha sanoma tuotiin moderneissa muodoissa. Järjestimme telttakokouksia, lähetimme nuoria pikkubusseilla ulkomaan aktioihin, veimme Raamattuja ja kirjallisuutta idän vainotulle kirkolle. Tästä olimme myös viranomaisten kuulusteltavana. Noin 50-vuotta sitten syntyi myös näky kristillisestä radioasemasta, joka perustetaan tänne Ryttylään. Kotimassa radio olisi vastavoimana Yleisradion uskonnollisille ohjelmille ja lyhytaaltoradio lähettäisi evankeliumia Aasian miljoonille. Visio oli vuosikymmeniä etuajassa.

Työtä on kuvannut ennakkoluulottomuuden lisäksi vastustus. Työtä on vaikeutettu, rahalla on yritetty muuttaa teologiaamme ja mainettamme mustattu. Suurimmat inhimilliset menetykset ovat olleet Eeva ja Erik Barendsenin, Seija Järvenpään ja Kaija Martinin marttyyrisurmat kohdemaissaan. Työssä on iloittu, mutta on myös paljon itketty. Olemme surreet myös omaa taitamattomuuttamme, vääriä sanoja ja asenteita. Mutta yhdessä kansanlähetysväkenä voimme todeta: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Tarkemmin Kansanlähetyksen 50-vuotisesta historiasta kertoo juuri painosta tullut kuvapainotteinen juhlakirja, jota saa kirjamyynnistä.

TÄHÄN NÄKYYN OLI HELPPO LIITTYÄ

Tässä liikkeessä on hyvin erilaista väkeä, mielipiteiden runsautta, ajatusten moninaisuutta. Järjestömme kokosi syntyessään erilaisia liikkeitä ja ryhmiä, ja se näkyy työssämme. Meitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Monenkirjavaa kansanlähetysväkeä on punonut yhteen samankaltainen näky.

Näyn ollessa vahva on ollut tilaa hengittää. Näyn muuttuessa tiukan yksityiskohtaiseksi raitis tila loppuu ja alamme rakentamaan raja-aitoja ystäviimme. Vahva Raamattuun perustuva evankelioimis- ja lähetysnäky on tuonut joustavuutta vanhan sanonnan mukaisesti: ”Pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikissa asioissa rakkaus”.

Tämä Raamatusta nouseva kansanlähetysnäky sytyttää minut yhä uudelleen. Näyn ytimessä ovat seuraavat asiat:

A) Lähetyskäsky lahjana ja vaatimuksena.

Kansanlähetys syntyi lähetysnäyn ympärille. Nuoret ja vanhemmat saivat herätyksessä Jumalan kutsun lähteä ja lähettää. Meillä on nyt 63 lähetystyöntekijää. Heidän tärkeän työnsä tekee mahdolliseksi suuri ystävien ja seurakuntien joukko.

Lähetystyö on Jumalan antama etuoikeus meille. Hän antaa meidän olla mukana historian tärkeimmässä tehtävässä. Lähetystyö on myös Jumalan vaatimus meille. Se on selvä käsky, joka vaatii kristikansalta myös uhrauksia. Lähetystyömme ytimessä on evankeliumin levittäminen Jeesuksesta ja ihmisten kutsuminen uskoon ja uskovien varustaminen.

Kun 26 vuotta sitten, opiskelin täällä Ryttylässä, kävelin näitä teitä ja rukoilin: Anna minun päästä kertomaan evankeliumia niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Pidän suurena etuoikeutena, että Jumala on johdattanut minut liikkeeseen ja joukkoon, jossa evankeliumikeskeinen lähetystyö on arvossa.

B) Herätyksen kaipuu.

Kansanlähetys pyrkii herätykseen. Herätyksessä yksittäinen ihminen löytää Jumalassa pelastuksen ja elämän tarkoituksen. Ihmiset täytyy herättää Jumalan valtakunnan totuuksille, sillä ilman herätystä ja uskoa Jeesukseen meidän ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme joutuu kadotukseen. Tälläkin viikolla olemme kuulleet onnettomuuksista, joissa kymmeniä on kuollut. Oliko heidät herätetty vai nukutettu? Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan, tulevan tuomion, taivaan ja kadotuksen totuuksien eteen. Herätä pitää jo tässä ajassa. Ikuisuudessa se on myöhästä. Moni suomalainen on nukutettu uneen ja kadotuksen tielle väittämällä, että ole huoleti sinuthan on kastettu se riittää. Tai on väitetty, että Jumalan armo lopulta pelastaa kaikki. Tai on vain vaiettu tuomiosta, kadotuksesta ja taivaasta, koska siihen ei uskota tai se tuntuu pahalta. Tunteemme tai vaitonaisuutemme ei poista itse asiaa.

Suuren lahjan löytäminen on tuonut halun auttaa muita. Herätyskristillisyyden kolme kulmakiveä ovat ihmisen radikaalin ja kadottavan syntisyyden korostaminen, Jeesuksen ihmeellinen sovitustyö jokaisen ihmisen puolesta sekä kutsu uskon vastaanottamiseksi. Herätyskristillisyyden varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus ja iloinen sanoma Jeesuksesta. Kaikki raamatullinen kristillisyys on herätyskristillisyyttä, joka tähtää uskon syntymiseen. Koko kirkon toiminta kasteesta alkaen tähtää uskon syntymiseen ja siihen, että kaikki kirkon jäsenet ja muutkin uskoisivat Jeesukseen ja pääsisivät ikuiseen elämään.

C) Radikaali palvelu ja uhrialttius.

Kansanlähetyksessä alusta tähän päivään asti minua on innostanut halu tehdä tekoja, jotka muuttavat ihmisten maanpäällistä elämää ja ikuisuuskohtaloa. Monet ovat antaneet voimia, aikaa ja ammattitaitoaan kauttamme tehtävään työhön. Suurelle osalle palkka tullaan maksamaan vasta taivaassa.

Tänä kesänä olen lukenut vanhoja lähetyskirjoja sadan vuoden takaa, joissa puhuttiin suurista uhrauksista lähetystyön toteuttamiseksi. Näissä kirjoissa puhuttiin rohkeammin kuin nykyään omasta luopumisesta parempien päämäärien hyväksi. Niissä tultiin lähelle Jeesuksen sanoja, joka käskee meitä omasta elämästä luopumiseen ja ristin kantamiseen. Dietrich Bonhoeffer sanoi asian näin: Kun Kristus kutsuu ihmisen, hän kutsuu hänet kuolemaan.

Ihmettelen ja iloitsen siitä, että kansanlähetyksen ystävät ovat viime aikoina tehneet testamentteja ja paljon kuukausilahjoittamissopimuksia. Tämä on tärkeä lähetystehtävän toteuttamisen muoto.

Meidän tulee olla valmiita ristin kantamiseen. Jumalan sanan seuraaminen voi viedä kärsimykseen, rahojen menetykseen, kavereiden katoamiseen ja inhimilliseen epäonnistumiseen.

Mutta ristin kantaminen voi olla myös vapaaehtoista valintaa ja luopumista hyvistä asioista Jumalan ja lähimmäisten hyväksi. Moni on luopunut korkeammasta elintasosta, tavaroista ja elämästään Jumalan valtakunnan hyväksi.

D) Raamattu Jumalan ilmoituksena uskon ja työn perustana.

Työmme ja uskomme perustana on usko, että Jumala on puhunut meille Raamatussa. Raamatun jumalisuus perustuu Pyhän Hengen inspiraatioon. Raamatulla on itsessään arvovalta kirkossa. Raamatun tulkintamme on vajavaista, mutta luotamme Raamatun erehtymättömyyteen.

Kansanlähetyksen pahimmat uhkakuvat eivät liity ulkoisiin haasteisiin vaan omaan sisäiseen elämäämme järjestönä ja uskovina. Pahin huolemme järjestönä ei ole maallistuminen tai liberaalit vaikuttajat kirkossa vaan se, että emme enää itse tunne Raamattua emmekä usko, opeta ja elä sen mukaisesti.

Raamattu on armoväline, joka herättää ja vahvistaa uskoamme. Jos koemme uskossamme heikkoutta, emme ole ehkä ruokkineet itseämme tarpeeksi Raamatulla. Uskonelämän vahvistumiseksi tarvitsemme Jumalan sanaa.

Raamattu myös näyttää, mikä on Jumalan tahto, mitä kristityn tulee uskoa ja toimia. Se on ohje oikeaan ja pyhään elämään.

Paavali muistuttaa Timoteusta: ”Taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan” (1. Tim. 1:18-19).

Meidän on taisteltava yhdessä. Rukoiltava, opetettava ja autettava toisiamme, että säilytämme kristillisen uskon kaksi puolta: Ensinnäkin henkilökohtaisen uskon Jeesukseen. Tässä maailmassa siitä on mahdollista luopua, ja jotkut ovat luopuneet. Toiseksi kristillisen uskon sisällön, oikean opin. Siitäkin tässä maailmassa on helppo luopua ja omaksua Jumalan sanan vastakkaisia mielipiteitä. Molemmissa luopumuksista usko kokee Paavalin mainitseman haaksirikon. Säilytä sinäkin usko ja hyvä omatunto!

Kiitos teille, jotka olette taistelleet ja säilyttäneet uskon. Kiitän teitä, jotka olette perustaneet tämän järjestön. Ja kiitän teitä, jotka olette pitäneet sen elinvoimaisena. Usein Jumala on valinnut heikon ja pienen ihmisen tai ryhmän toteuttamaan tahtoansa ja olemaan todistaja. Se ei tarkoita, että nuo ihmiset olisivat olleet parempia, mutta he ovat suostuneet seuraamaan Jumalan tahtoa.

KANSANLÄHETYKSEN STRATEGIATYÖSKENTELYSTÄ

Hengellisen järjestön tulee säännöllisesti arvioida toimintaansa ja työmuotojaan. Kansanlähetyksen identiteettiin on kuulunut uusiutuminen ja uusien työmuotojen käyttö.

Ryhdyimme apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan vetämänä viime syksynä muovaamaan uutta strategiaa. Kävimme 17 kansanlähetyspiirissä ja Ruotsin suomenkielisessä Kansanlähetyksessä arvioimassa toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Strategiaprosessi oli talven ja kevään aikana esillä kaikissa työntekijätapahtumissamme ja pyysimme siihen palautetta kirkkohallitukselta, yhteistyöjärjestöiltä sekä työntekijöiltämme kotimaassa ja ulkomailla. Työskentelyyn osallistui yhteensä 700 ihmistä. Tiiviin ja monipuolisen työskentelyn seurauksena syntyi Kansanlähetyksen uusi strategia, jonka Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa. Syntynyt ja hyväksytty strategia on koko kansanlähetysliikkeen strategia, joka koskee kaikkea työtämme täällä Ryttylässä, piirijärjestöissä ja lähetysalueilla.

Kansanlähetyksen visio

Kansanlähetyksen uusi visio on ilmaistu sanoilla:

Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

Uudessa visiossa näkyy kaksi tärkeää asiaa: Raamattu ja evankeliumin vieminen lähelle ja kauas. Kaikille tarkoittaa erityisesti niitä, jotka eivät ole sitä kuulleet.
Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille, kuvaa hyvin tavoitteitamme ja se pitää sisällään kolme Kansanlähetykselle tärkeää sanaa Raamattu, herätys ja lähetys. Tähän visioon sydämeni yhtyy täysillä: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille!

Kansanlähetyksen missio

Missiossa on neljä kohtaa:

  1. Luemme, opetamme ja noudatamme Jumalan sanaa.
  2. Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
  3. Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
  4. Varustamme yhteisöt ja uskovat toimimaan evankeliumin ja lähetystyön puolesta.

Missiossa korostuu Raamattu, uskovien yhteys, hengellisten ja diakonisten tarpeiden huomioiminen sekä Jumalan kansan mobilisointi. Näissä neljässä mission kohdassa on tehtävämme ydin.

Kansanlähetyksen arvot

Kansanlähetysliikkeen arvot uudessa strategiassa on määritelty seuraavasti:

  1. Uskollisuus,
  2. Perheystävällisyys,
  3. Palvelualttius,
  4. Laadukkuus ja
  5. Läpinäkyvyys.

Uskollisuus tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta Raamatulle. Uskollisuus tarkoittaa myös herätyskristillisen pietistisen työnäkymme arvostamista. Identitettimme nousee luterilaisesta pietistisestä herätyskristillisyydestä.

Perheystävällisyys tarkoittaa perheiden, kaikkien sukupolvien, ottamista huomioon toiminnassamme. Tuemme avioliittoa.

Palvelualttius muistuttaa työmme diakonisesta ulottuvuudesta. Palvelemme sanoin ja teoin ja olemme valmiita antamaan oman elämämme alttiiksi toisten tähden. Kasvavien kirkkojen ja yhteisöjen arkeen kuuluu uskollisuus Raamatulle ja lähimmäisen auttaminen.

Laadukkuus kutsuu meitä arvostamaan työntekijöiden ja vastuunkantajien osaamista. Haluamme kehittää jatkuvasti toimintaamme.

Läpinäkyvyys kertoo, että olemme avoimesti sitä mitä olemme.

Edellä mainittujen mission, vision ja arvojen lisäksi meillä on operatiivista työtä varten laadittu tarkempi toimenpidesuunnitelma, johon olemme kirjanneet seuraavien vuosien käytännön askeleet vision toteuttamiseksi.

AJANKOHTAISIA ASIOITA

Seuraavaksi kaksi ajankohtaista asiaa. Eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi.

Avioliitto

Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista.Suomessa maaliskuun ensimmäinen päivä tuli voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä.

Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliitoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä.

Kirkko

Moni on kysynyt suhteestamme kirkkoon. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tärkein yhteistyökumppanimme. Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa.

Suomen seurakunnat ovat hyvin erilaisia. Suuri osa seurakunnasta haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Toisaalla paimenet sanovat, ettei voi tietää, onko Jumalaa olemassa, jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois.

Tiedostamme, että tässä maailmassa ei ole täydellistä seurakuntaa, yhteisöä eikä työntekijää. Mutta yhteisöt ja työntekijät suhtautuvat Jumalan ilmoitukseen eri tavoin. Jotkut pitävät Raamattua ihmisten mielipiteinä, meille se on ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa. Nykyaika tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia meillekin. Meidän on huolehdittava niistä uskovista, jotka sekavassa hengellisessä ajassa hakeutuvat meidän luoksemme.

Me järjestämme seurakuntien kanssa jumalanpalveluksia. Meillä ei pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on ollut kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille. Yksi konkreettinen askel on esimerkiksi avata koti toisille kristityille, jotta he tulevat yhteen rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Kristikansa tarvitsee tällaisia koteja.

Tärkeämpää kuin missä olemme, on se mitä olemme ja miten olemme. Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme, ja rohkeasti julistaa sanaa kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia.

Viime viikolla eräs äiti tuossa pihassa antoi tunnustusta Kansanlähetyksen työtä ja sanoi, että kiitos teidän perheleireille meidän lapsemme ovat vielä tänäänkin uskossa. Järjestämämme leirit ovat paikkoja, joissa lapset saavat raamattuopetusta ja tutustuvat toisten uskovien perheiden lapsiin. Tämä palaute meni sydämeen asti. Tänä aikana meidän pitää tukea erityisesti perheiden ja lasten kristillistä kasvua.

Tarvitsemme erilaisia yhteisöjä, pieniä ja suuria, jotta me itse ja lapsemme pysymme uskossa. Tärkeää on se, mitä olemme ja miten olemme eli miten huolehdimme niistä uskovista, jotka hakeutuvat luoksemme.

MITÄ ANNETTAVAA KANSANLÄHETYKSELLÄ ON?

Mitä annettavaa Kansanlähetyksellä on Suomen kristikunnan keskuudessa? Muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, Jumalan sanan opetus, lapsityö, nuorisotyö ja perhetyö. Meillä on Kansanlähetysopisto, jossa on lukuvuoden kursseja ja viikonlopputapahtumia. Viime lukuvuosi oli Kansanlähetysopiston kaikkien vilkkain vuosi. Meillä on Uusi Tie –lehti, joka on todella tärkeä lehti herätyskristilliselle väelle. Tällainen lehti ei ole itsestään selvyys. Tilaamalla kannattaa tukea sen ilmestymistä.

Meillä on piirijärjestöt, joissa kotimaan työmme tapahtuu. Niissä tehdään yhteistyötä seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa sekä rakennetaan omaa itsenäistä työtä. Haluaisin, että Kansanlähetys olisi ajassamme kuin majakka joka valaisee yöllä. Valoa tarvitaan! Haluaisin, että olisimme kuin synnytyslaitos, jossa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Syntyneistä huolehtiminen vaatii vaivannäköä, siihen kuluu rahaa, ehkä yövalvomista ja tilanteita, joissa kalenterimme ja suunnitelmamme menevät uusiksi. Mutta uusista Jumalan lapsista tulee huolehtia. Meidän on oltava kuin ensiapuasema tai sairaala, sillä elämä on kovaa ja monet tarvitsevat tukea ja huolenpitoa. Moni teistä on lähipiirissä sitoutunut kaikkeen tähän. Se on liikkeemme vahvuus.

Olemme monessa mukana oleva liike. Laaja työmme on tuonut myös taloudellisia haasteita. Meillä ei ole suuria omaisuuksia vaan raha on laitettu evankeliumin työhön. Meillä on talous tiukalla. Nyt Kansanlähetyspäivillä voit tulla yhteisen työn taakse. Toivon, että moni tulee tänään Ilonkorjuu -lähetyskahvioon tai Suomi sydämellä -pisteelle tehden lujan päätöksen: Minä tulen uudella tavalla tähän työhön mukaan. Haluan antaa omastani tälle työlle. Erityisesti kuukausilahjoittajien merkitys on meille suuri. Kiitos kaikille teille, jotka olette antaneet omastanne yhteiseen työhön ja teille, jotka näiden päivien aikana haluatte tulla kantamaan työn hellettä ja taakkaa sekä iloitsemaan siitä, mitä Jumala tekee.

JEESUS KESKIPISTEENÄ!

Hyvät ystävät! Olen puhunut siitä, mikä on Kansanlähetyksen näky. Kysymys on tärkeä. Mutta vieläkin tärkeämpää on kysyä, kuka on Kansanlähetyksen näky? Silloin kaikki saa oikeat mittasuhteet ja suunnan.

Toimintamme keskipisteenä ei lopulta ole Suomen ja maailman evankelioiminen, ei yhteisöjen muodostaminen, ei kannanotot Raamatun puolesta kirkollisiin kiistoihin, ei eettiset ja moraaliset asiat eikä mikään hengellinen työ. Keskipisteenä on Jeesus. Pääasian tulee olla pääasiana ja pääasia on Jeesus Kristus.

Jeesus on universumin keskus. Hän oli ennen maailman luomista, hän tuli ihmiseksi minun ja sinun pelastuksen tähden, hän kantoi syntimme ristillä ja nousi kuolleista.

Tulin nuorena uskoon ja rakastuin Jeesukseen. Hän on niin hyvä. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin tarvitsen häntä vähintään yhtä paljon. Olen ollut kohta kuusi vuotta Kansanlähetysliikkeen johtaja. Yksi kuva tästä ajasta on pesukoneen kuivausrumpu, johon olen joutunut. Rumpu on käynyt kierroksilla ja poistanut rummussa olevasta esineestä turhia asioita. Minulla se on tarkoittanut sitä, että kuvitelma omista kyvyistä ja hyvyydestä on vähentynyt ja tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi minä rakastan Jeesusta. Hän on ollut minulle hyvä. Hän antaa kaikki syntini anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Jeesus ei ole hylännyt minua. Hän antoi elämälle tarkoituksen. Hän kutsui hengelliseen työhön. Hän vain jakaa, antaa, tarjoilee ja lahjoittaa hyvyyttään. Jeesus antaa minun olla mukana yhdessä teidän kanssanne suurimmassa tehtävässä maan päällä: sielujen pelastamisessa eli helvetin tyhjentämisessä ja taivaan täyttämisessä. Ei ole suurempaa etuoikeutta ja elämäntarkoitusta. Jeesus antoi Pyhän Hengen lohduttamaan ja täyttämään minut.

Jeesus tulee takaisin ja hänen armostaan pääsen uuteen kotiin. Jos kuolen ennen hänen paluutaan, kuolen uskossa Jeesukseen ja tiedän lunastajani elävän ja nostavan minut kuolleista.

Jotkut viime vuonna mukana olevista ovat kuluneen 12 kuukauden aikana päässeet kotiin taivaaseen. Jotkut meistä pääsevät ennen seuraavia Kansanlähetyspäiviä. Ikuisuuden näkökulmasta avautuu Jeesuksen suuri merkitys. He ovat perillä Jeesuksen tähden!

Kansanlähetyksen näyn tulee olla Jeesus! Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.


Polttopiste-puheeni Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 8.7.2017
Kuvassa juhlaväki kuuntelee kun kirkkoherra Jussi Kauranne puhuu. Kuva Marjaana Perttula.

Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

51 kysymystä vuoden 2017 Kansanlähetyspäivistä

  1. Milloin ja milloin Kansanlähetyspäivät järjestetään? 7.-9.7.2017 Kanta-Hämeen Ryttylässä.
  2. Miten iso paikka Ryttylä on? Täällä on noin 1900 asukasta.
  3. Onko Ryttylässä kauppoja? K-kauppa ja Sale. Löytyy myös bensa-asema ja kahvio. Pizzaa ja kebabia saa Vanhasta Trokarista.
  4. Miten Kansanlähetyspäivien ajankohta määräytyy? Päivät järjestetään heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna. Tämän myöhäisempään aikaan päivät eivät voi mennä.
  5. Mikä osoite auton navigaattoriin pitää asettaa? Opistotie 1, Ryttylä.
  6. Miten pääsen Riihimäeltä Kansanlähetyspäiville? Voit ottaa taksin tai tulla paikallisjunalla Ryttylän asemalle, josta on vartin kävelymatka tapahtumapaikalle. Kansanlähetyspäivien juhlabussi ajaa Riihimäen ja Kansanlähetyspäivien väliä kerran tunnissa tapahtuman ajan. Matkustaminen Riihimäeltä Ryttylään on ilmaista. Ryttylästä Riihimäelle kerta maksaa 5 euroa. Koko viikonlopun bussipassi 10 euroa. Riihimäellä juhlabussi lähtee tilausajolaiturista.
  7. Mihin aikaan juhlabussi Riihimäeltä kulkee? Matkakeskuksesta perjantaina kello 14.45 alkaen tunnin välein ja viimeinen bussi lähtee 22.45. Lauantaina 7.45 alkaen 23.45 asti. Sunnuntaina 7.45 alkaen ja 15.45 on viimeinen bussi. Takaisin Riihimäelle pääsee noilla busseilla aina 15 minuuttia yli tasatunnin.
  8. Milloin järjestettiin ensimmäiset Kansanlähetyspäivät? Vuonna 1967 Tampereella. Nyt on 51. kerta.
  9. Mikä juttu tämä Kansanlähetyspäivät on? Se on Suomessa toimivan kansainvälisen kristillisen järjestön Kansanlähetyksen vuosittainen päätapahtuma.
  10. Ja Kansanlähetys on? Kristilliseen uskoon perustuva luterilainen herätyskristillinen järjestö, joka on tullut tänä vuonna 50 vuoden ikään. Visiomme on Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille.
  11. Onko tapahtumaan pääsyliput? Ei. Tapahtumaan pääsee ilmaiseksi.
  12. Maksaako pysäköinti? Henkilöauton pysäköintimaksu on 5 euroa päivä tai 10 euroa viikonloppu.
  13. Missä voin viettää yöni? Asuntoautolla ja -vaunulla voi tulla alueelle. On hyvä ilmoittautua etukäteen. Lisäksi tarjolla on telttapaikkoja sekä koulumajoitus. Lähikaupungeissa on hotelleja. Lisätietoja majoituksesta Kansanlähetyspäivien sivulta.
  14. Mikä on KLP? Se on monin paikoin Kansanlähetyspäivien lyhenne.
  15. Onko lapsille omaa ohjelmaa? 3-6 -vuotialle sekä 7-14 -vuotiaille on perjantaina ja lauantaina oma ohjelma. Sunnuntaina osallistutaan yhteiseen ohjelmaan. Tästäkin tiedot KLP:n sivulta.
  16. Onko siellä pomppulinna? Kyllä sellainenkin löytyy. Ja leikkikenttä. Ja niiden vieressä kahvila.
  17. Saako ruokaa? Kyllä saa.
  18. Saako makkaraa? Sitä riittää!
  19. Saako jäätelöä? Kyllä.
  20. Entä pop cornia? Kyllä.
  21. Hattaraa? Kyllä.
  22. Onko gluteenitonta ja laktoositonta ruokaa? Sitäkin löytyy. Ruokalista on KLP:n kotisivulla.
  23. Onko kirjamyynti? Kirjateltta löytyy.
  24. Saako tapahtumasta ostaa Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlakirjan? Kyllä saa. Sitä löytyy kirjateltasta 20 euron hintaan.
  25. Onko kirja-alea? Ohjelmalehtisessä on kuponki, jolla saat kirjan puoleen hintaan.
  26. Äänitetäänkö kaikki puheet? Kyllä. Voit myös ostaa ennakkoseminaarin ja tapahtuman puheet.
  27. Saako jostain jonkun ohjelmalehtisen? Niitä löytyy juhlatoimistossa. Ainakin nopeimmille riittää.
  28. Miten lähetystyö on esillä? Meillä on Ilonkorjuu-lähetyskahvila, lähetysnäyttely, lähetystyöntekijöitä puhumassa ja laulamassa sekä kulkemassa alueella.
  29. Voiko Kansanlähetyspäivien aikana liittyä lähetystyön tai kotimaantyön kuukausilahjoittajaksi? Siihen on mahdollisuus muun muassa Suomi sydämellä pisteessä ja lähetysnäyttelyssä.
  30. Onko päivillä ulkomaalaisia vieraita? Meillä on juhlavieraina Bulgariasta Feymi Madjirov sekä Etiopiasta Hailu Abebe.
  31. Käännetäänkö puheita muille kielille? Useat tilaisuudet käännetään dariksi ja arabiaksi.
  32. Tarvitaanko talkoolaisia? Kyllä. Käy kotisivulla ilmoittautumassa.
  33. Mistä koko päivien ohjelma löytyy? Kansanlähetyspäivät.fi -sivulta.
  34. Voiko tapahtumaa seurata internetistä? Tapahtumat striimataan nettiin avaimia.net -sivulla.
  35. Entä kuunnella radiosta? Kansanlähetyspäivän radio kuuluu lähialueella. Lisäksi ohjelmaa tulee Radio Dein kautta.
  36. Löytyykö lepohuone, jos alkaa uuvuttaa? Kyllä Pirttilästä löytyy.
  37. Mikä on ennen tapahtumaa oleva ennakkoseminaari? Se on kahden päivän raamatunopetussarja Paavalin 1. kirjeestä Timoteukselle.
  38. Mikä on lauantain ja sunnuntain rukousaamiainen? Puimalassa saa aamupalaa 7.30-8.45. Kello 8 on rukousosio, jonka aikana voi vielä syödä. Aamupalan hinta on 5 euroa.
  39. Onko raamatunopetusta? Meillä on kaksi varsinaista raamattuopetusta, jotkä pitää Piia-Maaria Matkoski ja Leif Nummela.
  40. Entä, jos tulee hätä? Paikalle on hankittu vessoja.
  41. Onko Kansanlähetyspäivillä ehtoollinen? Kyllä. Viimeisessä tilaisuudessa on ehtoollisen vietto.
  42. Kerätäänkö kolehtia? Kyllä muutamaan otteeseen. Jos rahaa ei ole mukana voi osallistua puhelinkolehtiin tai maksaa pankkikortilla.
  43. Ohjelmassa lukee kanavat. Mitä ne on? Lauantaina 10.30-12-00 osallistujilla on mahdollisuus mennä johonkin yhdeksästä tilaisuudesta. Näissä saa syventää tietojaan jostain aiheesta.
  44. Millaista musiikkia päivillä on? Oma housebandi säestää lauluja, lisäksi musiikkivastuussa ovat Kirsti Malmi, Outi&Lee Itävallasta, Ilona Gill sekä Merja ja Pekka Laaksonen. Laulut ovat hengellisiä lauluja pääosin Viisikielisestä ja osin Virsikirjasta.
  45. Mikä on Viisikielinen? Uusi hengellisten laulujen kokoelma. Taustalla on niin sanottu viides herätysliike.
  46. Mitä voin tehdä Kansanlähetyspäivien onnistumiseksi? Tule talkoisiin, tule itse tapahtumaan, tuo ystäviä, levitä sosiaalisessa mediassa sanaa, rukoile tapahtuman puolesta.
  47. Voiko tulla jos en ole erityisen uskonnollinen? Kaikki ovat tapahtuma-alueelle ja tilaisuuksiin tervetulleita.
  48. Uskotteko te ihan oikeasti Raamattuun ja Jeesukseen? Kyllä uskomme.
  49. Kannattaako Kansanlähetyspäiville tulla? Kannattaa! Täällä viihtyy, on hyvää seuraa ja hyviä puheita.
  50. Mihin lauluun Kansanlähetyspäivät päättyvät? Virteen 345 Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin viettää.
  51. Missä Kansanlähetyspäivät järjestetään ensi vuonna? Ryttylässä taas!
Pixabay_CJ_stress-2061408

Anglikaaninen kirkko kriisissä avioliittokäsityksen muutosten vuoksi

Vuosituhannen alussa anglikaanisissa kirkoissa syntyi suuria jännitteitä. Taustalla oli naispappeus ja naispiispuus sekä erityisesti homoseksuaalisuuden hyväksyntä kirkossa. Yhdysvalloissa vihittiin ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen piispa virkaansa vuonna 2003. Siitä alkoi anglikaanisen kirkon rakoilu. Yhdysvalloissa moni hiippakunta erosi omasta kirkostaan ja liittyi perinteisessä kristillisessä avioliittokäsityksessä pitäytyviin afrikkalaisiin kirkkoihin. Afrikkalaiset kirkot vihkivät piispoja Yhdysvaltoihin kaitsemaan heihin liittyneitä kristittyjä.

GAFCON huolissaan kirkon tulevaisuudesta

Anglikaanisen kirkkoperheen ongelmia haluttiin sovitella vuonna 2008 anglikaanipiispojen Lambeth-konferenssissa, joita järjestetään joka kymmenes vuosi. Tuolloin kolmannes kirkon piispoista kieltäytyi tulemasta konferenssiin liberaalien amerikkalaisten piispojen osallistumisen vuoksi. Ennen Lambeth-konferenssia yli tuhat anglikaanivaikuttajaa – arkkipiispoja, piispoja, pappeja ja maallikkojohtajia – pitävät Jerusalemissa Global Anglican Future Conference -tapahtuman (GAFCON).

Toinen GAFCON-konferenssi pidettiin Nairobissa vuonna 2013. Kokoukseen osallistui yli 1300 edustajaa 38:sta maasta. Kolmas konferenssi pidetään Jerusalemissa kesäkuussa 2018. GAFCON on muotoutunut laajaksi tunnustukselliseksi kirkolliseksi rakenteeksi anglikaanisen kirkon sisällä.

Pohjois-Amerikan anglikaaninen kirkko – ACNA

Pohjois-Amerikan anglikaaninen kirkko (Anglican Church in North America, ACNA) syntyi vuonna 2009 kun monet Yhdysvaltojen episkopaalikirkon (joissakin maissa anglikaaneja kutsutaan episkopaaleiksi) ja Kanadan anglikaanisen kirkon jäsenet pettyivät omien kirkkojensa liberalisoitumiseen. Viimeisin liittyminen ACNA:n jäsenyyteen sai alkunsa maaliskuussa 2017 kun Yhdysvaltojen episkopaalikirkon Etelä-Carolinan hiippakunta päätti yksimieliseseti siirtyä ACNA:n yhteyteen. Hiippakuntaan kuuluu 53 seurakuntaa, 22 149 kastettua jäsentä ja 142 pappia. ACNA päätti ottaa tällä viikolla hiippakunnan vastaan, ja siitä tuli kirkon suurin hiippakunta.  ACNAssa on noin tuhat seurakuntaa ja yli 100 000 jäsentä.

Skotlannin episkopaalikirkko vaihtoi avioliitto-oppiaan

Kesäkuun 8. päivä 2017 Skotlannin episkopaalikirkko hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliiton. The Guardian lehden mukaan ainoana lakia vastustavana hiippakuntana oli Aberdeenin ja Orkneyn hiippakunta. Pastori Ian Ferguson tästä hiippakunnasta sanoi: ”Tämä on yksi surullisimmista ja tuskallisimmista päivistä meille. Me olemme murtuneita. Tämä skismaattinen teko tulee aiheuttamaan paljon vaikeuksia yhteydelle”. Hänen mukaansa kirkon jäsenet etsivät vaihtoehtoista piispallista kaitsentaa.

Arkkipiispa Yhdysvalloista: Vihimme Eurooppaan lähetyspiispan

Vain muutaman minuutin kuluttua kirkon päätöksestä pohjois-amerikkalaisen anglikaanisen kirkon ACNA:n arkkipiispa Foley Beach ilmoitti, että anglikaaninen kirkkoyhteisö on kriisissä, koska revisionistisen teologian ja käytännön viirus jatkaa leviämistään eri puolilla. Sen sijaan, että jotkut kirkon johtajat ojentaisivat niitä, jotka ovat luopuneet raamatullisesta uskosta ja käytännöstä, joka meille on annettu apostolien kautta, he ovat omaksuneet väärän opetuksen, ja kaiken lisäksi menevät pidemmälle edistämällä sitä kaikkialla maailmassa.

Tämän vuoksi GAFCON vihkii Skotlantiin lähetyspiispaksi Andy Linesin. Hänen toivotaan tuovan piispallista kaitsentaa perinteisestä avioliitosta kiinni pitäville.

Jo huhtikuussa Nigeriassa järjestetyssä GAFCON-kokouksessa GAFCON-yhteisön primaatit (anglikaanisessa kirkossa primaatit ovat alueellisten kirkkojen ylimpiä piispoja tai arkkipiispoja) päättivät tarjota lähetyspiispan Euroopalle. Piispan tehtävä on keskittyä erityisesti Skotlannin ja myös Englannin kirkon ulkopuolelle jääneisiin anglikaaneihin.

Arkkipiispa Foleyn mukaan Skotlannin episkopaalikirkon päätös on muuttanut avioliiton raamatullista ja historiallista määritelmää. Hän korostaa tarvetta vastata niiden skottien pyyntöihin, jotka on kirkossa tämän päätöksen vuoksi marginalisoitu. Avioliiton uudelleentulkinta on asia, jota uskollinen kristitty ei voi tukea.

GAFCONin primaatit ovat pyytäneet Pohjois-Amerikan Anglikaanikirkkoa vihkimään Andy Linesin lähetyspiispaksi. Andy Lines vihitään piispaksi 30. kesäkuuta 2017.

ACNA:n arkkipiispa Foley Beach lopettaa viestinsä Samuel Seaburyn sanoihin:  Harha tulee usein suosituksi ja tarttuvaksi. Silloin kukaan ei pysty sanomaan, miten kauaksi se leviää tai mihin se päättyy. Tällaisissa tapauksissa meidän tulee palata perusteisiin ja pysyä lujina. Raamatun tulee olla uskomme perusta!

Arkkipiispa Nigeriasta: Jo kirkkoisä Athanasios vihki piispoja harhaoppisiin hiippakuntiin

Monet anglikaanisen kirkon johtajat, mukaan luettuna Canterburyn arkkipiispa Justin Welby, pitävät lähetyspiispan vihkimistä toisten hiippakuntien alueelle vahingollisena ja sanovat sen rikkovan kirkon yhteyttä.

Nigerian anglikaanisen kirkon arkkipiispa Nicholas Okoh, joka toimii myös GAFCONin primaattien puheenjohtajana, kirjoitti kesäkuun 14. päivä viestin, jossa hän muistutti, että neljännellä vuosisadalla areiolaiset olivat melkein vallanneet kirkon. Areiolaiset olivat Areioksen seuraajia, joka väitti, että Jeesus on luotu olento eikä lainkaan Jumala.  Jos kirkko olisi seurannut Areiosta, kristillinen usko olisi hävinnyt.

Arkkipiispa Okoh viittaa viestissään kirkkoisä Athanasiokseen (298-373), joka oli valmis maksamaan kovan hinnan totuuden puolesta.  Okoh haluaa muistuttaa Athanasioksesta, sillä hän näkee nyt samanlaisen taistelun evankeliumista. Nyt Skotlannin episkopaalikirkko muutti avioliitto-opetustaan. Avioliiton uudelleen määrittely ei ole toissijainen asia, josta voitaisiin olla eri mieltä, ja silti jatkaa yhteistä matkaa.  Uudelleen määrittely tarkoittaisi, että Jeesus olisi erehtynyt opettaessaan, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Okoh toteaa, että Raamatun mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen ilman parannusta erottaa Jumalan valtakunnasta. Kun kirkko väittää, että se voi siunata käyttäytymisen, jonka Jumalan sana selvästi opettaa olevan syntiä, silloin hylätään radikaalilla tavalla Raamatun auktoriteetti.

Arkkipiispa Okoh väitti, että Athanasios vihki oikeaoppisia piispoja areiolaisten johtamiin hiippakuntiin, koska tiesi apostolisen uskon olevan vaakalaudalla.

Tämän vuoksi samana päivänä kun Skotlannin episkopaalikirkko muodollisesti kääntyi pois historiallisesta kristillisestä uskosta, GAFCON ilmoitti, että Andy Lines vihitään GAFCONin Euroopan lähetyspiispaksi.

Avioliittokeskustelu Suomen ev.lut. kirkossa

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vihitään avioliittoon vain eri sukupuolta olevia pareja. Käytännössä monet kirkossa ovat luopuneet pitämästä homoseksuaalisia suhteita syntinä eli Raamatun sanan vastaisena, mistä kertoo se, että homoseksuaalisessa suhteessa eläminen ei ole este kirkon papin virkaan. Myös Raamatun kielteisestä kannasta homoseksuaalisuuteen julkisuudessa vaietaan.

Toukokuun 2017 kirkolliskokouksessa oli käsittelyssä aloite kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Siksi sitä ei tule hyväksyä.

Homoliittojen hyväksyminen on aiheuttanut ennen näkemätöntä kirkkojen hajaantumista ja sirpaloitumista sekä kristikunnan uudelleen muotoutumista viime vuosien aikana kuten edellä kuvattu anglikaanisen kirkon tapaus osoittaa.

Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

Kansanlähetyspäivät 2017 – ohjelma pähkinänkuoressa

Kansanlähetyksen vuosittaisia kesäjuhlia Kansanlähetyspäiviä vietetään Kanta-Hämeen Ryttylässä 7.-9. heinäkuuta 2017. Alueelle on vapaa pääsy.Tässä ohjelma lyhyessä muodossaan. Yksityiskohtaisempi ohjelma löytyy KLP-kotisivulta.

Ennakkoseminaarissa opiskellaan Raamattua

Kansanlähetyspäiviä edeltää seminaari torstaista perjantaihin, jossa Leif Nummela, Vesa Ollilainen ja Niilo Räsänen käsittelevät Paavalin 1. kirjettä Timoteukselle. Lisätietoja seminaarista.

Kansanlähetyksen strategian esittely

Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa Kansanlähetyksen uuden strategian. Tule tutustumaan uuteen missioon, visioon ja arvoihin perjantaina 7.7.kello 15.00-15.45 Kappeliin.

Ohjelma perjantai 7.7.

15.00 Kesäkylä aukeaa

  • Lähetysnäyttely ja Lähetysbasaari
  • Uuden Tien kirjamyynti ja haastatteluja
  • Lapsille pomppulinna, leikkipuisto ja pelikenttä
  • Esittely- ja myyntipisteitä

16.00 Kansanlähetyksen entisten ja nykyisten työntekijöiden ja lähettien tapaaminen
18.00 Suuressa mukana – Kansanlähetyspäivien avajaiset
19.00 Suomi sydämellä –missioilta
21.00 Herätä meidät –rukousilta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma lauantai 8.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Raamattutunti: Iloa alusta loppuun
10.30 Kanavat
13.00 Polttopisteessä-puhe
14.00 Ilo lähetyksestä – Donkin lähetysjuhla
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
16.00 Ilo Sanomasta – Kansanlähetystyötä ja -juhlaa jo 50 v.
18.30 Hyvän sanoman missiolta
20.30 Iltaseurat – musiikkia ja puhujia vuosikymmenten varrelta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma sunnuntai 9.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Ilo Taivaasta! –Raamattutunti
10.30 Koko perheen riemujuhla
13.00 Lähetysjuhla. Ehtoollisen vietto ja lähetystyöntekijöiden lähettäminen.

Lasten ohjelmat

Kansanlähetyspäivillä on omaa lastenohjelmaa 3-6 -vuotiaille ja 7-14 -vuotiaille.

Tärkeää tietoa Kansanlähetyspäivistä

Jos et osaa tulla paikalle, laita navigaattorin osoitteeksi Opistotie 1, Ryttylä. Lisäksi Riihimäeltä on bussikuljetus tunnin välein kuljetus Kansanlähetyspäiville ja vastavuoroisesti tunnin välein takaisin Riihimäelle. Tässä juhlabussin aikataulu. Ryttylässä pysähtyy myös paikallisjunia, joista löytyy tietoa VR:n sivulta.

Kansanlähetyspäivillä purtavaa saa ainakin seuraavissa paikoissa

  • Rukousaamiainen Puimalassa 7.30-8.45
  • Ruokateltassa lounas ja päivällinen
  • Cafe Wanha Pumppaamo. Täytettyjä sämpylöitä, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia.
  • Puimalassa aamupalan lisäksi kahvia, teetä, pientä suolaista, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia ja herkkuja.
  • Cafe Ilonkorjuu – Lähetyskahvila. Pientä suolaista, täytettyjä sämpylöitä, kahvia, teetä, jäätelöä, virvokkeita, karkkia ja herkkuja
  • Lataamo. Juhlalähetyslettuja kermavaahdolla, makkaroita ja italialaista jäätelöä kahvin kera.
  • Etelä-Savon lettumyynti ja kahvila. Myynnissä herkullisia lettuja ja hyvää kahvia sekä muita herkkuja.
  • Makkaragrillit useassa paikassa.
  • Hernekeittoa soppatykistä.
  • Pop cornin ja jäätelön myyntipiste.
    Ja paljon muuta.

Majoitus. Kansanlähetysopiston majoitustilat on jo täynnä. Lähiseudun hotelleissa saattaa olla tilaa. Paikkoja löytynee myös 12 kilometrin päästä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa. Asunto-autolle ja asuntovaunulle löytynee vielä tilaa, telttamajoitusmahdollisuus on. Lisäksi on mahdollista majoittua läheisellä koululla. Tästä kaikesta lisätietoja majoituksesta.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään!

Kummi ja kummilapsi

Kummilapsityö Afrikassa

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön Etiopiassa vuonna 2007. Silloin projektiin otettiin lapsia, jotka menivät ensimmäiselle luokalle. Kohta suuri osa heistä valmistuu. Itse asiassa jo viime vuonna (2016) iloa toi se, että ensimmäinen kummilapsiohjelmassa mukana ollut pääsi opiskelemaan yliopistoon.

Kummilapsiprojektit ovat Etiopiassa neljällä paikkakunnalla: Agaro, Bonga, Limu, Sokoru, joissa kussakin projektissa on 110 lasta.

Kummilapsityön sisältö

Radio Deissä oli haastattelu kummilapsitoiminnasta. Etiopiassa toimiva kummilapsityön koordinaattori Tania Lehtinen kertoi Anne Tuoviselle, että projektissa keskeistä on lasten koulunkäynti, terveys, ravitsemus ja elämäntaitojen opetus. Viimeksi mainittu pitää sisällään opetusta muun muassa itseluottamuksesta, sosiaalisista taidoista ja ympäristön luomien paineiden hallinnasta, jolloin lapsi osaa sanoa ei esimerkiksi huumeille.

Kummiprojektin paikkakunnilla on kaksi paikallista työntekijää, projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä, ja sen lisäksi on vapaaehtoisia, jotka tekevät kotikäyntejä. Projektityöntekijät käyvät säännöllisesti kummilasten kotona ja koulussa.

Kummit lähettävät kummilapsille kirjeitä, jotka voidaan kirjoittaa myös suomeksi. Myös lapsen vastaus kummille käännetään suomeksi.

Lapset valitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Sosiaalityöntekijät tietävät, ketkä lapsista ovat köyhimpiä ja tarvitsevat tukea. Kummilapset tulevat köyhistä perheistä.

Kummin tarpeellisuus

Mitä lapsille tapahtuisi, jos heillä ei olisi kummia? Etiopiassa koulunkäynti on pakollista, mutta ei halpaa. Etiopiassa käytetään koulupukua ja suurperheille usean koulupuvun hankinta on kallista. Köyhillä ehkä yhdenkin puvun hankinta on vaivalloista. Koulunkäynnin kalleuden vuoksi lapset saattavat jäädä koulusta pois, vaikka se onkin laitonta. Vanhemmat saattavat pitää lasten työtä perheen elättämiseksi tärkeämpänä kuin koulunkäyntiä.

Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt. 25:40).

Tietoja kummilapsityöstä

Lapset tarvitsevat kummeja. Kansanlähetyksen kummiohjelman 440 lapsella on Suomessa oma kummi. Lisäksi jonotuslistalla on varakummeja. On myös niitä, jotka eivät halua henkilökohtaista kummilasta, mutta pitävät tätä työtä niin tärkeänä, että haluavat tukea lasten opiskelua kertalahjoituksella tai kuukausittain. Hekin ovat tervetulleita kummitoimintaan.

Tästä saat lisätietoja:


Linkit johtavat Kansanlähetyksen Suuressa Mukana -sivustolle. Kansanlähetys on lähetysjärjestö, joka toimii kotimaan lisäksi Oseaniassa, Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Lähetystyö on sekä kristillistä sananjulistusta, seurakuntien perustamista ja tukemista sekä diakonista auttamista, johon myös kummilapsitoiminta kuuluu.

uskoontulokertomus

”Nyt minä olen Jumalan lapsi”

Tunsin miehen, joka nuorena asuessaan leskiäitinsä kanssa hänen pienessä mökissään, oli alkanut viettää juopottelevaa elämää, pelaten korttia ja harjoittaa muutakin syntiä. Eräänä keväisenä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, – niin hän itse myöhemmin kertoi – , hän tuli tällaisilta retkiltään kotiin klo 1-2 tienoissa aamulla ja tapasi äidin valvomassa pöydän ääressä avoin Raamattu edessään.

Kun poika astui sisään, katsahti äiti häneen silmät kyynelissä ja huokasi:

”Kyllä sinä, poika parka, tuolla elämälläsi vielä minut hautaan saatat.”

Tämä sana pisti kuin veitsi hänen sydämeensä, ja hän tiuskasi:

”Kunhan vielä yhden kerran tarpeeksi itkette, niin kyllä sitte lakkaatte.”

Kääntyi ja meni lyöden oven peräänsä kiinni.

Jonkun matkan päässä oli vuori, joka kohtisuorana laskeutui alla olevaan pieneen mutta syvään lampeen. Sinne ylös jyrkänteen reunalle hän suuntasi kulkunsa ja istahti sinne elämäänsä miettimään.

”Kyllä tämä on kurjaa. Ihmisetkin jo alkavat minua elämäni tähden ylenkatsoa ja nyt äitikin itkee itsensä kuoliaaksi. Paras on, kun heittäydyn tuonne ja lopetan tämän kurjan elämän.”

Hänen näin miettiessään nousee keväisen sunnuntai-aamun aurinko kullaten puitten latvoja vuoren huipulla. Käki lentää tuohon likelle ja alkaa siinä kukkua. Silloin kävi taas kuin pistos läpi miehen sydämen.

”Nythän on sunnuntai-aamu. Koko luomakunta virittää kiitosvirtensä Jumalan kunniaksi. Ja minä, Jeesuksen verellä ostettu ihmislapsi aioin syöstä itseni helvettiin”.

Ja hän nousi ja lähti juoksemaan. Oli kuin perässä vielä olisi kutsuttu: ”Tule takaisin, tule takaisin!”

Mutta hän riensi eteenpäin ilman päämäärää, samoili metsiä ja polkuja koko sen aamun.
Vihdoin aamupäivällä hän jouduttuaan maantielle tapasi erään tuttavan herran, joka sanoi hänelle:

”Kuule, tänään on rukoushuoneen vihkimisjuhla, sinun pitää tulla sinne!”

Ja sinne hän meni. Voi kuinka ihmeellistä oli nyt kuulla Jumalan sanaa. Kaikki oli kuin juuri hänelle puhuttua. Lopuksi täytyi ihan polvilleen painautua ja sydämessään huutaa:

”Herra, täällä on yksi syntinen, tule tänne minun raukan sydämeen!”

Kun hän illalla tuli kotiin, istui äiti jälleen Raamattunsa ääressä. Nopeasti poika riensi hänen luokseen, kavahti hänen kaulaansa ja huudahti:

”Nyt, äiti, et tiedä, missä poikasi on ollut, mutta sen vain sanon, ettei sinun enää tarvitse minun tähteni itkeä, sillä nyt minä olen Jumalan lapsi.”


Tuo kuvaus on Suomen Lähetysseuran kustantamassa kirjassa Kuninkaan sanoma, joka sisältää lähetystyöhön liittyviä puheita. Kirja on painettu vuonna 1928. Tuo Hannu Haahtin puhe antaa valoa niille, jotka pohtivat itsemurhaa. Jeesus kutsuu itsemurhaa suunnittelevia luokseen ja haluaa antaa elämään tarkoituksen ja valoa. Ehkä hän juuri nyt kutsuu sinua uskomaan?

Kirjan varsinainen sanoma on lähetystyön haasteet ja uhrautuminen lähetystyön puolesta. Lähetystyö on kesken. Nyt tarvitaan sekä lähtijöitä ja lähettäjiä. Kansanlähetyksessä etsimme erityisesti kuukausilahjoittajia kotimaan ja ulkomaan työntekijöidemme tukijoukkoihin. Olemme kiitollisia Kansanlähetykselle tehdyistä testamenteista sekä puhelimella tehdyistä lahjoituksista. Minun työni tukijoukkoihin voi liittyä Suuressa mukana -sivulta.

Ainutlaatuinen Jeesus Kristus

Ainutlaatuinen Jeesus

Tämä on viimeinen osa puheestani Mikä kansanlähetysnäyssä innostaa? Olen jakanut puheen kuuteen osaan, joista aiemmat olivat

  1. Osana herätysten historiaa – Herätysten historia
  2. Jumala onkin puhetaitoinen – Rakkaus Raamattuun
  3. Herätyksen kaipuu – Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen – Innostus lähetykseen
  5. Kuninkaallinen pappeus – Kuninkaallinen pappeus

Tämän viimeisen osan aiheena on Jeesus Kristus. Hänen tulee olla kristillisen uskon ja kaiken toiminnan keskipiste Kansanlähetyksessä. Hän on herätyksen keskus. Hän on Raamatun keskus. Hän on kuninkaallisten pappien eli kristittyjen keskus. Hän on koko universumin ja kirkon keskus.

Kansanlähetys on toiminnallisesti suuntautunut liike, mutta työ ei saa koskaan olla rakkaampi kuin Jeesus.

Joitakin asioita Jeesuksesta

Voimme lukea messiasennustuksia Jeesuksesta Vanhasta testamentista. Uuden testamentin evankeliumit kuvaavat hänen toimintaansa ja opetustaan. Myös ilmestyskirjassa kerrotaan ylösnousseesta taivaassa hallitsevasta Jeesuksesta. Tässä joitakin kolmen uskontunnustuksen näkökulmia Jeesukseen:

Apostolinen uskontunnustus kertoo Jeesuksesta seuraavaa: Hän on Jumalan ainoa Poika, Herramme, sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariastas. Jeesus kärsi Pontius Pilatuksen aikaan, kuoli ristillä, haudattiin ja astui alas tuonelaan. Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaaseen ja istuu nyt Isän oikealla puolella, josta tulee takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Nikaian uskontunnustus lisää apostoliseen uskontunnustukseen Jeesuksen syntymästä seuraavan ajatuksen: ”joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”.

Athanasioksen uskontunnustus sanoo Jeesuksesta näin: uskomme kolminaiseen Jumalaan, joka on yksi Jumala, mutta siinä on kolme erillistä persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki), Jeesus on luomaton, ääretön, ikuinen, kaikivaltias ja Herra. Kukaan kolminaisuuden persoona ei ole suurempi toistaan. Jeesus on tullut ihmiseksi, kärsi pelastuksemme tähden, astui alas helvettiin, nousi kuolleista, astui taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella, tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Missä on joku toinen, josta sanotaan vastaavaa?

Näkemys Jeesuksesta on tärkeää. Eri uskonnoissa ja ideologioissa on Raamatusta ja uskontunnustuksista poikkeavia opetuksia Jeesuksesta. Myös kristillisiin kirkkoihin tulee helposti omatekoisia käsityksiä Jeesuksesta, jotka poikkeavat Raamatun ilmoituksesta. Koska Jeesus on kristillisen kirkon ja universumin syvin ihmiskunnalle annettu salaisuus, kirkon on pitänyt muotoilla mahdollisimman tarkasti se, kuka Jeesus on ja mitä hän on tehnyt.

Sen valossa Athanasioksen uskontunnustuksen alkulause on ymmärrettävä: ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Investoi ikuisuuteen

Me teemme suunnitelmia ajallista elämäämme varten. Se on ihan oikein. Mutta tämän elämän asiat eivät ole kaikki. Lopulta ainoa asia mikä täältä maan päältä lähtee ikuisuuteen on ihmiset ja heidän ikuiset sielunsa. Ehkäpä siksi Paavali piti maan päällisiä kunnia-asioita roskana Kristuksen tuntemisen verrattuna (Fil. 3:8).

Jeesuksen tunteminen on jo itsessään etuoikeus. Lisäksi se tuo pelastuksen ikuisesta kadotuksesta. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko tuomitaan kadotukseen (Markus 16:16).

Rukoukseni on, että Kansanlähetys olisi yksi niistä paikoista, jotka pyrkivät johdattamaan mahdollisimman monta ihmistä kadotuksen tieltä taivastielle. Tehtävämme on herättää ihmisiä nyt kun vielä on mahdollisuus herätä. Helvetissä se on myöhäistä.

Ole uskollinen loppuun asti

Pidä Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja taivaaseen pääseminen tärkeimpänä asiana elämässäsi.

Rukoile ja toimi sen puolesta, että mahdollisimman moni kuulisi evankeliumin Jeesuksesta ja ottaisi sen vastaan oman elämänsä voimavaraksi. Oma rukoukseni on, ettei kukaan läheiseni joutuisi kadotukseen! Jeesuksen lähettiläänä ja pelastussanoman välittäjänä toimiminen on suuri kutsumus ja etuoikeus jokaiselle kristitylle.