Aihearkisto: Henkilökohtaista

Seija_Järvenpää_Kaija_Martin_2014

Muistoja kolmen vuoden takaa – Seija ja Kaija in memoriam

Kolme vuotta sitten torstaina 24.7.2014 kello 11.31 sain tiedon avustustyöntekijöidemme Seija Järvenpään ja Kaija Martinin surmasta Afganistanin Heratissa. Heidät oli ammuttu taksin takapenkille matkalla kangasostoksille. Välittömästi kutsuin kriisiryhmän koolle ja otimme yhteyttä omaisiin. Tässä muistelen tapahtumia laatimiemme lehdistötiedotteiden avulla.

Ensimmäinen tieto lehdistölle

Tiedotusvälineissä pian uutisoitiin kahden suomalaisen kuolemasta Afganistanissa. Huhuja liikkui keitä he olisivat, ja meitäkin yritettiin tavoittaa aktiivisesti. Kello 15 jälkeen laitoimme lehdistölle tiedotteen:

Syvästi surren ja järkyttyneinä vahvistamme, että kaksi avustustyöntekijäämme on surmattu Länsi-Afganistanissa, Heratissa. Otamme osaa omaisten suruun ja rukoilemme heille voimia tämän suunnattoman menetyksen keskellä.

Viranomaiset tutkivat parhaillaan surmatöitä. Lähetämme uuden lehdistötiedotteen mahdollisimman pian.

SUOMEN EV.LUT. KANSANLÄHETYS

Toinen lehdistötiedote

Jatkoimme kriisiryhmässä asoiden käsittelyä ja järjestelyä. Ja illalla kahdeksalta alkoi päivän työt olla ohitse. Laitoimme toisen lehdistötiedotteen liikkeelle:

Torstaiaamuna Heratissa Afganistanissa surmatut avustustyöntekijät olivat Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kehitysyhteistyöntekijöitä. Afganistanissa he toimivat kansainvälisen kristillisen International Assistance Missionin (IAM) palveluksessa.
Naiset surmattiin Heratin Shar-e-Now -nimisellä alueella. He olivat matkalla autossa kun heidän vierelleen ajoi moottoripyörällä kaksi miestä, jotka ampuivat heidät.
Avustustyöntekijät olivat työskennelleet Afganistanissa pitkään. Molemmat puhuivat sujuvasti paikallista darin kieltä ja tunsivat hyvin paikallisen kulttuurin ja kunnioittivat sitä.
Toinen työntekijä aloitti työnsä Afganistanissa ensimmäisen kerran vuonna 1999. Hän koulutti mielenterveysalan työntekijöitä ja kehitti sosiaalihuoltoa muun muassa kartoittamalla mielenterveysongelmien taustalla olevia sosiaalisia ongelmia.
Toinen työntekijä aloitti kehitysyhteistyössä Afganistanissa vuonna 1998. Hän oli juuri palannut maahan IAM-järjestön aluejohtajaksi. Hänen tehtäviinsä kuului naisten aseman ja toimeentulomahdollisuuksien parantaminen.
International Assistance Mission on vuonna 1966 perustettu kansainvälinen kristillinen järjestö, joka kehittää Afganistanin terveydenhuoltoa ja taloutta. IAM muun muassa kouluttaa silmäsairauksien ja mielenterveyden ammattilaisia sekä tekee vammais- ja lukutaitotyötä.
Afganistanissa on aiemminkin surmattu Kansanlähetyksen työntekijöitä. Vuonna 1980 Eeva ja Erik Barendsen murhattiin kotonaan Kabulissa.
Vuonna 2010 IAM menetti 10 työntekijää, kun sen liikkuvan silmäklinikan työntekijöiden kimppuun hyökättiin Nuristanissa Koillis-Afganistanissa.
”Menetimme erinomaisia työntekijöitä, jotka olivat löytäneet Jumalan rakkauden Kristuksessa ja halusivat jakaa sitä muille. Heidän kutsumuksenaan oli palvella paljon kärsinyttä kansaa samalla rakkaudella, jota olivat itse kokeneet”, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoo.
”Kutsumme kaikkia rukoilemme uhrien omaisten ja Afganistanin kansan puolesta sekä vakautta tähän maahan, jota työntekijämme rakastivat”, Tuovinen jatkaa.
Uhrien muistoksi pidetään hiljainen hetki perjantaina 25. heinäkuuta kello 12.
Surunvalitteluja voi lähettää sähköpostitse osoitteella suru@sekl.fi

Muistotilaisuus 25.7.2014

Seuraavana päivänä kello 12 vietettiin Ryttylän Kansanlähetysopistolla uhrien muistoksi hiljainen hetki. Tilaisuus, jossa rovasti Matti Korpiaho puhui, kesti noin puoli tuntia. Matti sanoi muun muassa: ”He olivat hyvällä asialla mukana. Kaikki turvallisuusmääräykset ja toimintaohjeet otettiin huomioon ennen kuin heidät lähetettiin matkaan. Jostain syystä Jumala on meitä varten tällaisen surun valmistanut.” Matti muistutti myös roomalaiskirjeen sanoista: ”Mikään luotu ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Muistotilaisuuksia seurakunnissa

Monet ilmaisivat osanottonsa ja esittivät surunvalittelunsa Seijan ja Kaijan omaisille ja ystäville. Muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen, joka muistutti, että autuaita ovat rauhantekijät. Monessa seurakunnassa järjestettiin muistohetkiä, hartauksia ja jumalanpalveluksissa sytytettiin kynttilöitä ja rukoiltiin Seijan ja Kaijan omaisten, ystävien ja Afganistanin puolesta.

Kolmas lehdistötiedote 25.7.2017

Kolmas lehdistötiedote lähti matkaan surmatyön jälkeisen päivän alkuillasta. Sen sisältö oli tämä:

Useat tahot ovat ilmaisseet osanottonsa Afganistanissa surmattujen suomalaisten avustustyöntekijöiden kuoleman johdosta.
”Olemme kiitollisia lukuisista surun ilmauksista, jotka olemme saaneet suru@sekl.fi- sähköpostiosoitteeseemme. Välitämme ne kootusti lähiomaisille myöhemmin. Meitä ovat lohduttaneet myös arkkipiispan ja useiden muiden piispojen sekä eri järjestöjen surunvalittelut”, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoo.
Eri seurakunnissa järjestetään viikonlopun aikana hartauksia Afganistanissa menehtyneiden avustustyöntekijöiden muistoksi. Lisäksi sunnuntaina monessa kirkossa jumalanpalveluksen yhteisessä esirukouksessa sytytetään kynttilä ja rukoillaan omaisten ja ystävien sekä Afganistanin kansan puolesta. Omaisten pyynnöstä toivomme, että julkisuudessa ei mainita uhrien nimiä.
”Minua on syvästi lohduttanut sen huomaaminen, etteivät omaiset emmekä me, sure yksin”, Mika Tuovinen sanoo.
Halutessasi voit lähettää osanottosi osoitteella suru@sekl.fi.

Neljäs lehdistötiedote 28.7.2014

Neljännessä lehdistötiedotteessa kiitimme osanotoista, joita oli tullut paljon kotimaasta ja ulkomailta. Myös ilmoittamaamme sähköpostiin tuli paljon viestejä, joista koostimme omaisille kirjasen. Tässä lehdistötiedote:

Kansanlähetys kiittää osanotoista
Yhteinen suru yhdistää
Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kiittää lämpimästi seurakuntia siitä, että kirkoissa muistettiin surmattuja avustustyöntekijöitä viime viikonloppuna.
”Olemme syvästi liikuttuneita siitä, miten tämä traaginen tapahtuma on yhdistänyt kristittyjä”, Mika Tuovinen sanoo.
Kansanlähetykselle ja omaisille on tullut lukuisia osanottoviestejä yksityisiltä ihmisiltä, kristillisiltä järjestöiltä ja kirkon johdolta. Muun muassa Luterilainen Maailmanliitto ja Viron ev.lut. kirkko ovat ottaneet osaa suruun. Lisäksi surunvalitteluja on tullut Afganistanista.
Osanottoja voi edelleen lähettää osoitteella suru@sekl.fi. Kansanlähetys toimittaa viestit omaisille.

Viides lehdistötiedote 5.8.2014

Lähetimme viimeisen lehdistötiedotteen päivänä, jona Seija ja Kaija saapuivat arkuissaan Helsinki-Vantaan lentokentälle.  He saivat arvokkaan ja kauniin vastaanoton. Illalla Seinäjoelle ajaessani kuuntelin vielä radion uutislähetyksestä tapahtuneesta. Kansa suri heidän kanssaan.

Afganistanissa surmansa saaneet avustustyöntekijät Seija Järvenpää ja Kaija Martin tuotiin kotimaahan tiistaina 5. elokuuta iltapäivällä. Helsinki-Vantaan lentokentällä heitä vastaanottamassa oli lähiomaisten lisäksi valtiovallan, Keskusrikospoliisin ja Kansanlähetyksen edustajia.
Helsinki-Vantaan lentokentän terminaali, johon arkut saapuivat, oli suruliputettu. Sisäministeri Päivi Räsänen välitti omaisille valtioneuvoston osanoton. Hän totesi, että uutiset Heratista pysähdyttivät ja järkyttivät laajasti. Seija Järvenpään ja Kaija Martinin työ oli hänen mukaansa arvostettua niin Afganistanissa kuin täällä Suomessa.
”Oman valtiovaltamme näkökulmasta se avustus- ja kehitysyhteistyö, jossa he olivat mukana, ansaitsee syvän kunnioituksen”, ministeri Räsänen sanoi.
”Seijan ja Kaijan työllä oli tarkoitus. Rakkautta ja valoa tarvitaan juuri siellä, missä on pimeää. Tämä oli heidän kutsumuksensa. Heidän esikuvansa osoittaa, että kohdatessamme pahan, meidän ei pidä lannistua, lamaantua, meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä vain valo voi voittaa pimeyden”, ministeri Räsänen lohdutti.
Työ ei mene hukkaan
Alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläinen esitti kehitysministeri Pekka Haaviston osanoton. ”Tänään meillä on päällimmäisenä järkytys ja suru. Tulee vielä päivä, jolloin omaiset ja ystävät tulevat myös ylpeydellä muistamaan kehitysyhteistyön tekijöitä, jotka oman turvallisuutensa vaarantaen auttoivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sellainen työ ei koskaan mene hukkaan”, ministeri Haaviston tervehdyksessä todettiin.
Lähetysjohtaja Mika Tuovinen mainitsi puheessaan, että Jumalan rakkaus oli koskettanut näitä kahta työntekijää. ”He ymmärsivät, etteivät voi auttaa jostain kaukaa, vaan on mentävä niin lähelle kuin mahdollista”, Tuovinen sanoi.
Vainajien omaisten puheenvuoroissa tuli esille heidän kiitollisuutensa siitä, miten ulkoministeriö, Suomen viranomaiset ja Kansanlähetys ovat olleet omaisten tärkeänä tukena tänä vaikeana aikana. Toisessa puheenvuorossa todettiin, miten rukoukset läheisten puolesta ovat kantaneet heitä ja tuoneet valoisuutta surun keskelle.
Kokeneita työntekijöitä
Afganistanissa 24. heinäkuuta surmansa saaneet avustustyöntekijät lähtivät yhtä aikaa ensimmäiselle työkaudelleen Afganistaniin alkuvuonna 1998. Ylioppilasmerkonomi Kaija Martin työskenteli yhteistyöjärjestön aluejohtajana ja vastasi useasta kehitysyhteistyöprojektista. Työnsä ohella hän opiskeli kehitysmaatutkimusta. Martin oli juuri palannut Afganistaniin kotimaanjaksoltaan.
Seija Järvenpää suoritti pidemmällä kotimaanjaksolla sosionomin tutkinnon ja palasi Afganistaniin puolitoista vuotta sitten. Hän toimi naisten mielenterveysprojektissa ja oli aloittamassa kansallisesti merkittävää sosiaalityön kehittämisprojektia.
Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kiittää osanotoista, joita on tullut runsaasti kotimaasta ja ulkomailta.
”Seija Järvenpään ja Kaija Martinin läheisille voi edelleen lähettää osanottoja osoitteella suru@sekl.fi. Toimitamme viestit omaisille,” Tuovinen sanoo.

Hautajaiset

Rovasti Ari Juntunen siunasi Kaija Martinin haudan lepoon Oulussa 30. elokuuta.
Minä siunasin Seijä Järvenpään Seinäjoella seuraavana päivänä. Siunauspuheessani ihmettelin, miten nämä kaksi naista huomattiin:

Seija Järvenpään ja Kaija Martinin kohdatessa kuolema koko kansamme havahtui. Radio, televisio, internet ja lehdet nostivat nämä kaksi työnsä vuoksi matalaa profiilia pitänyttä naista uutisten pääaiheeksi. Kuolema pysäytti, koska järki sanoi, että nyt tapahtui vääryys. Hyvää tehneet tapettiin. Köyhän kansan puolustajien työ jäi kesken.

Itse asiassa uskon, että heidät otettiin vastaan kuten ensimmäinen kirkon marttyyri Stefanos: Vapahtajamme seisoi häntä vastassa.

Siunauspuheessa kerroin, miksi Seijan (ja Kaijan) kuolema puhuttelee minua. Ensiksi he ovat esikuvia rohkeudesta. Heidän esimerkkinsä muistuttaa minua elämäni loppuun saakka uskollisesta palvelemisesta. Sanoin: ”Seija ikään kuin kuiskaa hymyillen: Älä pelkää ketään muuta kuin Jumalaa. Mitä voi ihminen sinulle tehdä? Elä rohkeasti ja palvele Kristusta, että sinäkin voisit kerran sanoa Paavalin tavoin: ”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni.” Seijan esimerkki antaa meille rohkeutta Jumalan seuraamisessa.” Toiseksi heidän elämänsä osoitti, että rakkaus vaatii tekoja. En voi rakastaa kaukaa, vaan pitää mennä lähelle. Auttaminen vaatii toimintaa, pelkkä sympatia ei auta. Haluaisin olla samanlaisen rakkauden lähde kuin Seija ja Kaija olivat. Kolmanneksi heidän kuolemansa muistuttaa taivaasta. Heillä on nyt asiat paremmin kuin kenelläkään meistä. Nämä kaksi naista muistuttavat meitä siitä, että oma matkammekin tulee kerran päättymään. On tärkeää valmistautua omaan viimeiseen päivään Seijan ja Kaijan tavoin uskossa Herramme Jeesukseen Kristukseen.

Silloin viimeinen päivä raottaa ovea parempaan.


 

50 vuotta armoa

Siunausten saattamana

En osaa kuvitella hienompaa asiaa tässä maailmassa kuin tuntea kolmiyhteinen Jumala Jeesuksen kautta. Se oli ihanaa jo nuorena. Ja mitä enemmän ikää ja elämänkokemusta tulee, sitä ihmeellisemmältä se maistuu. Jeesus ja kaikki hänen mukanaan tuomansa siunaukset kuuluvat minulle vieläkin.

Parasta aikaa

Synnyin tähän maailmaan maaliskuisena pitkäperjantaina viisikymmentä vuotta sitten. Sain viettää hienot syntymäpäiväjuhlat ystävien ja työtovereiden kesken (jälkimmäiset ovat myös edellisiä). Jokainen hetki on Jumalan armoa. Olen saanut elää rikasta elämää, nauttia läheisten seurasta, tehdä mielekästä työtä ja olla teidän monen ystävä. Onko viisikymppinen vanha? 30 vuotta sitten olisin sanonut, että kyllä on! Nyt viisikymppiset tuntuvat paljon nuorekkammilta. Totuus on kuitenkin se, että ihmisen parasta aikaa on parasta aikaa.

Jeesus lahjana ja esimerkkinä

Jeesus on meille ennen kaikkea lahja. Mutta hän on myös esimerkki Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Koska olemme siirtymässä yhä enemmän työssämme yksittäisten tukijoiden varaan, minua on puhutellut se, että Jeesus halusi olla muiden henkilöiden lahjoitusten varassa. Hänelläkin oli oma lähettäjärengas (Luukas 8:3). Se ei ollut hänestä varmaankaan nöyryyttävää vaan hän halusi antaa toisille mahdollisuuden olla varoillaan työssä mukana. Uskon, että hän halusi antaa myös esimerkin seuraajilleen. Jeesukselle itselleen ei olisi ollut mikään ongelma tehdä ihmeitä, joilla olisi huolehtinut elannostaan. Tai ehkä suurin ihme on tämä hänen osoittamansa malli!

Tule mukaan!

Tässä on otteita heinäkuun 2017 kirjeestäni. Laitan kirjeitä tulemaan kaikille, jotka haluavat olla työtoveruudessa evankeliumin hyväksi. Voit tilata kirjeen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi. Lue lisää klikkaamalla tästä: Tervetuloa mukaan!


Yllä olevan kuvan on ottanut Philippe Gueissaz 50-vuotissyntymäpäivänäni.

hengellinen näky

5 kiitosaihetta ja 5 unelmaa

Nyt ensimmäistä päivää 50-vuotiaana kirjoitan viidestä kiitollisuutta tuovasta asiasta elämässäni ja työssäni. Sen jälkeen viisi tulevaisuuden unelmaa. Olen kiitollinen tätä kirjoittaessani.

Viisi kiitosaihetta

1. Jumala.

Olen saanut olla kolmiyhteisen Jumalan pelastavien ja pyhittävien tekojen kohde. Välillä aina kysyn, miksi uskon lahja on avautunut ja annettu juuri minulle. En tietenkään voi ymmärtää Jumalan tekoja ja olemusta, mutta hän on säteily, jonka valossa näen itseni, tämän elämän ja ikuisuuden kirkkaammin.

2. Raamattu.

Jumalan rakkaus näkyy puheena. Raamattu on minulle sekä informaation että armon väline. Lahja, joka ohjaa oikeaan elämään ja jossa itsessään on jumalallinen voima. Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa jo nuoresta sellaisessa joukossa, jossa arvostettiin, luettiin, opiskeltiin ulkoa ja opetettiin Raamattua.

3. Kristittyjen yhteys.

Jumala on johdattanut tielleni luterilaisia, körttejä, lestadiolaisia, evankelisia, rukoilevaisia, viidesläisiä, katolisia, ortodokseja, baptisteja, helluntailaisia, vapaakirkollisia, metodisteja, karismaatikkoja ja karismoja karttavia, suomalaisia ja ulkomaisia uskovia, liturgikkoja ja kaavoista pois pyrkiviä, säilyttäjiä ja jakavia, mölyäviä ja hiljaisia, hyvin monimuotoisia kristittyjä. Haluan rakastaa teitä kaikkia, sisaret ja veljet Jeesuksessa!

4. Jumalan johdatus.

Sain sisäisen kutsun evankeliumin kuriiriksi nuorena. Matkalla on ollut monta risteystä, joista oli valittava aina yksi tie. En olisi osannut kuvitella, että vietän 50-vuotisjuhliani arvostamani lähetysherätysliikkeen johtajana. Raamatun lupaus Jumalan johdatuksesta, kun kuljemme rukoillen, on ollut minulle tärkeä. Tässä on kaksi asiaa: ole liikkeellä ja rukoile. Jumala on ohjaimissa.

5. Jumalattoman vanhurskauttaminen.

Viiden vuosikymmenen ikäisenä en ole vielä saavuttanut täydellisyyttä! Olen monta kertaa antanut pahalle lähtöpassit sydämessäni, mutta aina se palaa takaisin kuin bumerangi. Minua lohduttaa Roomalaiskirjeen ajatus, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, joka uskoo häneen (4:5). Vanhurskauttaminen on Jumalalle kelpaamista. Minutkin kelpuutetaan.

Viisi tulevaisuuden unelmaa

1. Kirkko herää ja uudistuu.

Rakas kirkko kokee hengellisen uudistuksen ja herätyksen ajan. Siihen liittyy vahva raamattuopetus, uskoontulojen runsaus ja kyky kantaa evankeliumiin ja Raamattuun sitoutumisen ristiä.

2. Hengelliset johtajat nousevat.

Nousee uusi sukupolvi, joka pystyy omaani paremmin kirkastamaan Jumalaa ja evankelioimaan tämän maan ja sitoutumaan koko maailman valloittamiseen evankeliumilla ja Jumalan rakkaudella.

3. Lähetystuli leimahtaa.

Lasten, nuorten ja vanhojen sydämessä syttyy uudenlainen lähetystuli. Lähetysherätys näkyy kirkkojen ja järjestöjen vahvistuvana lähetystyönä. Jokainen uskova on rukouksin, taloudellisesti ja toisia kannustaen täysillä tehtävässä mukana. Lähetyskentillä saadaan apua ja seurakuntia perustetaan. Kansojen keskeltä nousee runsaampi Jumalan kiitos!

4. Jumalan rakkaus valloittaa.

Kristityt tunnetaan Jeesuksen seuraajiksi keskinäisestä rakkaudesta. Rakkaus, hengen hedelmistä ensimmäinen antaa kirkossa tilaa hengittää, muuttaa asenteita ja vetää ihmisiä puoleensa. Rakkaus sitoutuu myös Jumalan sanaan.

5. Maallikkojen armeija nousee ylös.

Suomen kylissä ja kaupungeissa kristityistä koostuva Kuninkaallinen papisto sanoo: ”Nyt riittää! Tästä hommasta ei tule mitään, jos se on vain palkattujen taakoitettujen työntekijöiden harteilla! Kristus tulee kohta ja meillä on paljon tehtävää!” Kristityt ottavat uudenlaisen vastuun todistajina, puhujina, kotikokouksien pitäjinä, sielunhoitajina, ihmisten vierelläkulkijana, lähetystyöhön lähettäjänä, rukoilijoina ja rohkaisijoina.

Kai sitä saa unelmoida ja sen hyväksi tehdä työtä! Myös 50-vuotiaana ja siitä eteenpäin.

ryttyla_syksy

Mika Tuovisen kirje ystäville – Lokakuu 2016

Tässä on otteita Mika Tuovisen rukouskirjeestä ystäville ja lähettäjille. Lue alkuperäinen rukouskirje pdf-muodossa. Siinä on mukana myös kuvat.

Kiitollisena!

Monesti mietin, miksi juuri minä olen kristitty ja kuulun pelastettujen joukkoon. Samalla monet ystävät ja sukulaiset elävät Jumalasta erossa. Olen syntynyt maahan, jonne Jumalan ainutlaatuinen ilmoitus Jeesuksesta on tuotu, ja jossa hänen sanaansa julistetaan ja Raamattu on kaikkien saatavilla. Satojen vuosien ajan täällä on kuultu evankeliumia, meillä on paljon kristillisiä kirkkoja ja järjestöjä. Olen kiitollinen kaikesta tästä! Miksi kysymykset jäävät Jumalan salaisuudeksi.

Piirivierailuja

Piirikierroksemme 17 maakunnallisessa kansanlähetyspiirissä jatkuvat. Olen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan ja aluekoordinaattori Anssi Savosen kanssa käynyt 10 piirissä ja marras-joulukuussa odottaa vielä 7 piiriä. Monien vaikeuksien ja kysymyksien keskellä meidät on vallannut Joosuan ja Kaalebin tavoin uskon henki. Yhteisellä työllämme ja Kansanlähetyksellä on hyvä tulevaisuus edessään! Kansanlähetyspiirit ovat erityisesti painottaneet yhteisöllisyyden ja raamattuopetuksen merkitystä. Vahvuuksista on noussut esille erityisesti halu rakentaa toiminta Jumalan sanan perustalle.

Opetuksia, saarnoja ja kirjoituksia

Työstäni suuri osa tapahtuu työhuoneessani palavereissa, puhelimessa, opetusten, saarnojen ja kirjoitusten valmistelussa. En halua olla vain hallinnollinen johtaja vaan kutsumukseni on evankeliumin viemisessä ja työntekijöiden rohkaisemisessa. Suuria hetkiä on päästä opettamaan Raamattua ja julistamaan evankeliumia. Sekä niille, jotka eivät vielä usko että myös väsyneille ja vaivatuille uskoville. Molemmat tarvitsevat sanomaa Jumalan täydellisestä rakkaudesta Jeesuksessa. Toivon, että pystyisin varaamaan valmisteluihin enemmän aikaa.

Suuria haasteita ja kysymyksiä

Yksi kuormittava asia on sen pohtiminen, miten tulee toimia uuden avioliittolain tullessa mahdollisesti voimaan 1.3.2017. Sekä kirkossa että järjestöissä tarvitaan viisautta. Arvostan niitä kirkon johtajia – kuten omaa piispaani Simo Peuraa – jotka odottavat papistonsa pysyvän kirkon nykyisessä Raamattuun perustuvassa avioliittokäsityksessä ja sen mukaisissa käytännön ratkaisuissa. Kansanlähetyksessä ja myös minulle asia on selvä. Sukupuolineutraalille avioliitolle eikä homoseksuaalisten suhteiden kirkolliselle siunaukselle ei löydy Raamatusta perusteluja. Samalla jokainen ihminen on Jumalalle rakas ja hän haluaa kaikille ihmisille hyvää ja pelastaa kaikki. Nyt pohdimme, miten toimia uudessa tilanteessa.

Yhteistyötä

Neljän vanhan herätysliikkeen – rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, herännäisyys ja evankelisuus – lisäksi maassamme vaikuttaa viidesläisyys, joka on 1900-luvulla syntynyttä luterilaista herätyskristillisyyttä. Kansanlähetyksen, Kylväjän, Opiskelija- ja Koululaislähetyksen ja Suomen Raamattuopiston johtajien kanssa olemme muutaman kerran kokoontuneet pohtimaan tulevaisuuden haasteita. Tarkoituksena ei ole yhdistää liikkeitämme, mutta samankaltaisen näyn omaavina yhteistyötä kannattaa tehdä. Yksi tärkeä asia on mielestäni viidesläisen luterilaisen herätyskristillisyyden teologian selvitystyö. Tällaista ei ole vielä tehty.

Olen mukana myös Suomen Teologisen Instituutin hallituksessa. STI kokoaa laajan joukon kirkon järjestöjä yhteen ja tukee erityisesti teologian opiskelijoita Helsingissä. Viikko sitten minut valittiin jatkokaudelle Suomen Evankelisen Allianssin hallitukseen. Tässäkin olen mielelläni mukana, sillä tuen kristittyjen yhteyttä. En tässäkään ajattele, että kaikkien kristittyjen tulisi liittyä yhteen (se on sitten Jumalan ihme taivaassa), mutta tarvitsemme kristittyinä toistemme tukea sekä Raamatusta nousevaa vaikuttamista yhteiskunnassamme ja kirkoissamme.

Kiitos kun olet lähettämässä!

Kiitos sinulle rukouksistasi ja taloudellisesta tuesta! Sinua kiitollisena ajatellen laitan tämän kirjeen matkaan.

Lähetyksen ja evankelioimisen terveisin Ryttylästä
Mika

Lue alkuperäinen rukouskirje pdf-muodossa kuvien kera.


Lahja Kansanlähetyksen ja Mikan työlle:

ystavakirje_maksuinfo


 

herätys ja rukous

Mika Tuovisen kirje ystäville – syyskuu 2016

Kirjoitin kirjeen ystäville ja työni tukijoille. Tässä joitakin kohtia siitä sekä alla linkki PDF-muotoiseen kirjeeseen, jonka voit ladata koneellesi.


Monella meistä on sama ongelma. Elämä täyttyy monenlaisesta kiireestä ja aktiviteetista eikä yhteydenpidolle Jumalan kanssa tahdo löytyä tarpeeksi aikaa. Monesti syynä on saamattomuus, laiskuus tai moni muu asia tuntuu tärkeämmältä. Ainakin minä huomaan oman syntisyyteni tässä helposti.
Tämä on huolestuttavaa, sillä herätysten historia korostaa rukouksen merkitystä. Eräs ystävä kirjoitti: ”Jälleen kerran Pyhä Henki muistuttaa, mikään työ ei saavuta päämääränsä ilman sen johtajien ja seuraajien antautunutta rukouselämää”.


Viikonloppuna olin Lapuan hiippakunnan lähetysseminaarissa. Erityisen puhuttelevaa oli tansanialaisen piispan Oscar Leman kuvaus kirkon kasvusta. Tansaniassa kasvun edistäjiä ovat muun muassa julkiset evankelioimiskokoukset, vahva raamatunopetus, monipuolinen jumalanpalveluselämä, jossa rukoillaan seurakuntalaisten puolesta, seurakuntalaisten tarpeista huolehtiminen, työn mahdollistava yhteiskunnan vakaus sekä Jeesuksen tuoma rauha ihmisten pelätessä pahoja henkiä. Jeesus on suurempi kuin paholainen ja kaikki pahuuden voimat!


Herätys on suuri tarpeemme Suomessakin. Joka päivä ikuisuuteen siirtyy paljon ainutlaatuisia ihmisiä, jotka eivät tunne Jeesusta. Kristillinen elämä kuihtuu, Raamatun tunteminen vähenee ja evankelioiminen surkastuu. Luin eilen illalla Walesin herätyksestä viime vuosisadan alussa. Herätyksen keskushahmona oli alle 30-vuotias Evan Roberts. Hänen saarnojensa keskiössä oli neljä asiaa:

  1. Tunnusta kaikki syntisi ja vastaanota anteeksianto Jeesuksen Kristuksen kautta.
  2. Siirrä elämässäsi syrjään sellaiset asiat, joiden kohdalla epäilet, ettei se ole Jumalan tahdon mukaista.
  3. Tottele Pyhää Henkeä.
  4. Tunnusta julkisesti Herraa Jeesusta Kristusta.

Herätykset ovat erilaisia. Jumalan antamat eivät ole yhden illan tunnekuohuja vaan jättävät jälkensä ihmisen koko elämän ajaksi. Ne vaikuttavat yhteiskunnassa ja kirkossa sukupolvienkin ajan. Tarvitsemme Jumalan antamaa herätystä ainakin seuraavista syistä: Pysymme vaikeana aikana itse uskossa loppuun asti, moni pelastuu löytäessään uskon Jeesukseen, seurakuntien elämä vahvistuu ja lähetystyö saa uuden innon.


Jokaisella kristityllä on etuoikeus olla mukana Jumalan valtakunnan tulemisessa. Olemme erilaisia ja toteutamme kutsumustamme eri tavoin ja eri paikoissa kuitenkin saman Jumalan palveluksessa. Minä haluan toimia sen puolesta, että monet voisivat pelastua ikuisesta kadotuksesta taivaaseen ja Jumalan nimi tulisi kunnioitetuksi.


Lue koko kirje tästä: Mika Tuovisen kirje ystäville syyskuussa 2016.
Tilaa kirje sähköpostiisi/Tule lähettäjäksi.
Laita kirje jakoon alla olevista napeista.


Kansanlähetyspäivät Ryttylässä

Kirje ystäville elokuu 2016

Hyvä lähettäjäni!

Tyttäreni totesi kuusi vuotta sitten palatessamme lähetystyöstä Virosta: ”Sitten kun me olemme Suomessa kukaan ei enää rukoile meidän puolestamme!” Nimikkolähetteinä meillä oli seurakuntien ja lähettirenkaan rukoustuki olemassa. Tuntui väärältä, että kotimaassa olevilla työntekijöillä ei ole tätä samaa mahdollisuutta. Hei, mekin tarvitsemme tukea ja rukousta!

Olemme saaneet tämän epäkohdan korjattua ja nyt myös monilla kotimaassa evankeliumin työssä olevilla on lähettäjärenkaat.

Kesän huippukohtia

Tämä oli elämäni viideskymmenes kesä. Huippukohtia olivat onnistuneet Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. Hyvä sää suosi runsaslukuista joukkoa kauniilla Lähetyskeskuksemme alueella. Ensi kesänä vietämme Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlaa samassa miljöössä.

Kesä oli ystävien juhlien ja hengellisillä kesäpäivillä vierailujen aikaa. Kesäkauden aikana kävin puhujamatkoilla muun muassa Vaasassa, Seinäjoella, Alavudella, Orivedellä, Raumalla ja Lapualla. Oli upeaa olla Sanan äärellä ja saada uusia ystäviä.

Syyskausi käyntiin!

Syksy on lähtenyt liikkeelle normaalilla kaavalla. Johtoryhmän kanssa olemme viimeistelleet kotimaisen ja ulkomaisen työmme budjetteja, toimintasuunnitelmia ja aloittaneet uuden Kansanlähetyksen strategian pohtimisen. On ollut ilo nähdä työntekijöiden palaavan kesälomilta ja aloittamassa innolla työtä.

Näkyni työssä on kolmiosainen: Ensiksi haluan, että elämäni on ylistystä Jumalalle. Jumalaa ei ylistetä vain lauluin vaan elämällä hänen tahtonsa mukaista elämää. Toiseksi haluan, että auttaa ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Jumala rakastaa jokaista ja haluaa pelastaa kaikki. Kerran kansanedustaja Antero Laukkanen kertoi visiostaan, jossa miljoona suomalaista tulee uskoon. Sama iso unelma miljoonasta oli evankelista Kalevi Lehtisellä. Isot näyt, mutta uskon, että Jumalalla on vielä suuremmat: Hän haluaa, ettei yksikään hukkuisi! Haluan sitoutua tähän suureen näkyyn. Tässä tarvitaan kaikkia kristittyjä. Kolmanneksi haluan olla erityisesti niiden kristittyjen tukena, jotka kokevat, etteivät ole tarpeeksi hyviä kristittyjä. Haluan kulkea rinnalla ja kehua Jeesusta, jotta he saisivat monesti vaikean arjen keskellä elämänsä kiintopisteeksi Jeesuksen.

Evankelistapäivät

Osallistuin tapani mukaan Evankelistojen yhteyspäiville. Tämä on kahdesta syystä ainutlaatuinen tapahtuma. Se kokoaa kristittyjä eri kirkkokunnista, seurakunnista ja herätysliikkeistä yhteen. Kaiken keskipisteenä on Jeesus ja se, miten sanoma hänestä leviäisi tehokkaasti. Kuvassa piispa Seppo Häkkinen opettaa erinomaisesti evankelioimisesta. Pekka Simojoki kuuntelee tarkkaavaisena.

Uusi työtoveri

Apulaislähetysjohtaja Jukka Kallioinen on siirtymässä juuri eläkkeelle. Hänen seuraajakseen valitsimme Teijo Peltolan, joka on viimeksi toiminut Tammelan seurakunnan kirkkoherrana. Ota Teijokin rukouksiin!

Suuressa mukana

Jokaisella kristityllä on etuoikeus olla mukana Jumalan valtakunnan tulemisessa. Olemme erilaisia ja toteutamme kutsumustamme eri tavoin ja eri paikoissa kuitenkin saman Jumalan palveluksessa.

Perhe

Vaimoni Anne on töissä Kansanlähetyksen lähetysosastolla ja vastaa aluekoordinaattorina useiden lähetystyöalamme toiminnasta. Lapsemme opiskelevat Tukholmassa ja Järvenpäässä. Voimme kaikki ihan hyvin!

Rukousaiheita

  • Kansanlähetyksen vastuunkantajaretriitti ja liittokokous 2.-4.9.
  • Voimia ja viisautta piirivierailuille. Käymme syksyn aikana kaikissa 17 kansanlähetyspiirissä. Tapaamme työntekijät, piirihallitukset ja pidämme seuroja.
  • Lähettäjiä lähetystyössä ja kotimaan työssä puurtajille.

Kiitosaiheita

  • Saan olla mukana Jumalan valtakunnan rakentamisessa.
  • Monista vaikeuksista huolimatta Suomi on ihana isänmaa! Kiitos

Ajattelen sinua kiitollisin mielin!

Tällaisen näyn koen työssäni keskeiseksi. Rukoilethan puolestani, että voisin toteuttaa rohkeammin ja enemmän Jumalan kutsua elämässäni. Kiitos myös taloudellisesta tuesta! Kansanlähetykselle annetut lahjat tekevät myös minun työni mahdolliseksi. En voi olla tarpeeksi kiittämättä teitä, jotka kuukausittain tuette minua ja meitä. Kiitos teillekin, jotka teette yksittäisiä lahjoja. Tämä on erittäin tärkeää meidän maailmanlaajan työmme kannalta! Kiitos!!

Ps. Tässä vain kirjeeni tekstit ilman kuvia. Voit tilata ystäväkirjeeni Suuressamukana.fi -sivulta.

Koko kirje tässä alkuperäisessä  pdf-muodossa.

Kansanlähetyksen tukeminen

Maaliskuun 2016 lähettäjäkirje

Tässä maaliskuun lähettäjäkirjeeni.

Pääset lukemaan kirjettä myös tästä Lähettäjäkirje_MikaTuovinen_2016_maaliskuu. Tuosta linkistä kirje näkyy suurempana kuin tässä alhaalla.

Kiitän kaikkia esirukoilijoita ja niitä, jotka tukevat työtä myös taloudellisesti.

Download the PDF file .

MikaTuovisen_joulukirje_2015_kuvakaappaus

Mika Tuovisen ystäväkirje – joulukuu 2015

Vuoden loppuessa

On tämän vuoden viimeiseen tervehdykseen aika sinulle ystäväni. Kiitos kun olet kulkenut mukana. Jotkut rukoillen, toiset taloudellisesti työtäni tukien ja jotkut olemalla mukana tämän kirjeen vastaanottajien joukossa. Olen teistä kaikista kiitollinen!

Vuosi 2015

Tätä vuotta on vielä pari päivää jäljellä. Katsoin juuri kalenteria, jotta muistaisin, mitä kaikkea vuoteen 2015 on sisältynyt.

Lähetysjärjestön johtajana kalenteri täyttyy monenlaisista neuvotteluista ja kokouksista täällä Ryttylässä. Niitä ovat Kansanlähetyksen liittohallitus ja johtoryhmä, teologinen jaos, toimintakertomuksen ja –suunnitelman valmistelut, budjetin laatiminen, työhönottohaastattelut, tapahtumien järjestelyihin liittyvät neuvottelut sekä monet muut. Suuren osan ajasta on vienyt myös Suomen Teologisen Instituutin puheenjohtajuus, Kirkon lähetystyön toimikunta sekä jonkin verran Suomen Evankelisen Allianssin hallituksen jäsenyys.

Olen vuoden aikana käynyt puhujamatkoilla muun muassa Kajaanissa, Porissa, Turussa, Helsingissä, Soinissa, Mynämäellä, Mikkelissä, Kokkolassa, Hakunilassa, Jyväskylässä ja Tampereella sekä pitänyt saarnoja ja luentoja Ryttylässä. Vuoteen mahtui uusien työntekijöiden tehtäväänsiunaamisia, 50-vuotisjuhlia sekä eläkejuhlia. Olin monissa radio-ohjelmissa opettamassa Raamattua sekä kirjoitin säännöllisesti Uusi Tie –lehteen.

Osallistuin Viron ev.lut. kirkon arkkipiispa Urmas Viilman tehtävään siunaamiseen helmikuussa sekä Tarton Paavalin kirkon uudelleen käyttöönottoon syyskuussa. Olin Puolassa European Leadership Foorumissa toukokuussa. Pääsin tapaamaan työntekijöitämme Virossa ja Japanissa. Olin marraskuussa tutustumassa Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Luterilaisen Maailmanliiton työhön Genevessä. Lomaviikon vietin – tosin matkanjohtajana – Israelissa.

Vuoden aikana mieleen jäi myös evankelista Matti Karin muistokonsertti Seinäjoen Lakeuden Ristissä tammikuussa, pappisvihkimys Tampereella, jossa Kansanlähetys sai toukokuussa uusia pappeja, lähetystyöntekijöidemme tehtäväänsiunaaminen Hausjärvellä kesäkuussa sekä Turun Kansanlähetyspäivät heinäkuussa.

Tässä oli vain muutamia poimintoja kalenterista. Kaiken keskellä on kiitollinen mieli. Pohdin Timo Junkkaala sanoja keväällä eläkejuhlissaan: ”Kaikki nämä päivät, jotka tulivat ja menivät, enhän minä tiennyt, että se oli elämä.”

Vuosi 2016

Kun käännän katseeni vuoden 2016 kalenteriin, kaikki näyttää tässä vaiheessa olevan hyvin. Työ ja lepo tuntuvat olevan tasapainossa. Kuitenkin mieleeni tulevat erään kristillisen vaikuttajan sanat, joka kiireessään katsoi aina kalenteriaan ja sanoi kotiväelleen: ”Kohta hellittää!” Perheen mukaan koskaan ei hellittänyt vaan tyhjät kohdat kalenterissa täyttyivät sitä mukaan kun kalenterivuosi meni eteenpäin.

Toivon uudelle vuodelle seuraavia asioita:

  • Pystyisin järjestämään itselleni enemmän aikaa rukoukseen ja raamatunlukuun.
  • En joutuisi työn houkuttelemaan oravanpyörään.
  • Osaisin antaa enemmän aikaa läheisilleni ja ystävilleni.
  • Viisautta kaikkiin työtehtäviin.
  • Voisimme palvella lähetystyöntekijöitämme siten, että heidän uskonsa säilyisi elävänä ja he voisivat levittää evankeliumia mahdollisimman monelle.
  • Uudistusta Suomen kristikunnalle.

Sinä, joka rukoilet, ota nämä myös rukousaiheiksesi.

Enkelit, paimenet ja me evankelistoina

Jouluevankeliumissa enkeli ilmoitti paimenille suuren ilosanoman. Uuden testamentin alkukielessä kreikassa kerrotaan enkelin evankelioineen paimenia kertomalla sanoman Jeesuksen syntymästä. Paimenet ottivat viestikapulan vastaan ja lähtivät Betlehemiin. He kertoivat, sen minkä olivat kuulleet ja nähneet. Tässä tavassa he ovat roolimalleja ilosanoman tuojista. Nyt on meidän vuoromme kertoa, mitä olemme nähneet ja kuulleet. Luulenpa, että monet ovat valmiita kuuntelemaan.

Kristikunta Suomessa ei kaipaa vain puhujapöntöissä loistavia esiintyjiä vaan kristittyjen joukkoliikettä, jossa rohkea lähelle ihmistä menevä kristillisyys vaikuttaa kirkoissa ja sen seinien ulkopuolella. Tarvitaan niitä, joilla on aikaa olla ihmisten kanssa ja tuoda sinne teoillaan helpotusta ja rakkautta sekä sanoma evankeliumista ja siitä, miten Jeesus voidaan ottaa vastaan omaan elämään.

Tämän kanssa itsekin kipuilen. Oma aikani menee suurelta osin uskovien keskellä. Mutta eihän evankeliumi sillä tavalla leviä. Tämä on kipuni, ja monet kokeneet työntekijät sanovat, että johtajan täytyy tämä ristiriita vain hyväksyä. Heidän työnsä on toisenlaista. He eivät itse juurikaan pääse eturintamalle, jossa kristityt vievät evankeliumia eteenpäin.

Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti

Olen taas ihmetellyt ja iloinnut joulun sanomasta. Jumala itse tuli luomaansa maailmaan. Iankaikkinen syntyi luomansa ihmisen kautta. Pienessä Jeesus-lapsessa ”asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kol 2:9).

Jumala antoi ihmiskunnan suurimman lahjan kokemattomiin, nuoriin käsiin, joiden elämä oli tehty tuolla hetkellä varsin raskaaksi. Enkelitkään eivät jouluyönä ilahduttaneet ja rohkaisseet heitä vaan paimenia kedolla.

Mariaa ja Joosefia yhdisti usko Jumalan lupauksiin: Tämän lapsen nimeksi annetaan Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä. Juuri tämä lapsi, jolta on juuri napanuora leikattu, joka painaa muutaman kilon ja on alle puoli metriä pitkä ja syntyy syrjässä kesken pitkän matkan, on ihmiseksi tullut Jumalan poika. Juuri tätä lasta nuorten, Marian ja Joosefin, on kasvatettava ja pidettävä hengissä suurta tehtävää varten.

Martti Luther kirjoitti:

Tätä aarretta hän ei kuitenkaan laske pelkästään äitinsä syliin, vaan myös minun ja sinun, ja sanoo meille: Hän on sinun omasi; sinä saat nauttia hänestä ja omistaa kaiken, mitä hänellä on taivaassa ja maan päällä.

Onnittelen sinua! Sinullekin on syntynyt Vapahtaja! Uskon kautta Jeesukseen Jumalan suuret siunaukset tulevat myös sinulle nyt ja ikuisesti.

Kyllä! Jumala rakastaa sinua!

Siunausta sinulle toivottaen,

Mika Tuovinen
Lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Liity tämän kirjeen saajiin & lähetysrenkaaseen & tue Mikan työtä taloudellisesti.

Lue kirje kuvien kanssa.

Kansanlähetys Ryttylä

Jumalani avulla minä hyppään muurien yli (Ps 18:30) – Neljä vuotta Kansanlähetyksen johtajana

Tänään tulee 4 neljä vuotta siitä, kun aloitin Kansanlähetyksen johtajana. Ensin olin pari kuukautta lähetysjohtajan sijainen, sillä Timo Rämä siirtyi eläkkeelle vuodenvaiheessa.

Neljän vuoden aikana olen mennyt monenlaisten ilojen ja koettelemustenkin lävitse. Kyllähän ikä alkaa painaa, palaverikiintiö kasvaa, istumalihakset kehittyy, keho rapistuu ja lääkkeet lisääntyy. Mutta samalla kokemus ja ymmärrys kasvaa.

Näky on sama kuin nuorena. Suurin iloni on se, että saan kuulua Jumalan kansaan ja olen Jeesuksen sovitustyön tähden matkalla taivaaseen. Kiitollinen ihmetyksen aihe on se, että saan tehdä työtä Jumalan valtakunnassa. Muistan kun nuorena opiskelijana tuossa Ryttylän lähetyskeskuksen teitä kuljeskelin ja rukoilin, että Jumala johdattaisi tietäni. En osannut lainkaan ajatella, että päätyisin töihin tänne. Unelmapaikka oli jossain tuhansien kilometrien päässä!

Toivon, että Kansanlähetys voisi rohkaista kristikansaa pysymään uskossa. Raamattu varoittaa monissa kohdin uskosta luopumisesta ja vääristä opettajista. Siksi meidän on tutkittava ja opetettava Raamattua. Haluan myös sytyttää lähetystulta kristikansaan. Tulemme tarvitsemaan vahvaa kristittyjen yhteyttä; emme välttämättä toimi yhdessä, mutta meidän on kunnioittaen tuettava toisiamme ja rukoiltava toistemme puolesta. Ja ennen kaikkea haluan, että edustamani liike tunnettaisiin siitä, että siellä rakastetaan Jeesusta. Ja lähimmäistä.

Iloitsen siitä, että neljän vuoden aikana olen saanut tutustua suureen joukkoon kristittyjä eri puolilla Suomea ja maailmaa. Erityisen pienelle paikalle joutuu kun moni sanoo rukoilevansa myös minun puolestani. Kiitos rukouksistanne!

Tästä on hyvä jatkaa huomiseen. Varsinkin tietäen, että moni rukoilee uutta herätyksen aikaa Suomeen. Uskossa vaan eteenpäin olkoon edessä risti tai kruunu, menetys tai menestys.


Mika Suuressa mukana sivustolla.

kesä 2015

Joitakin kesän 2015 tapahtumia

Katselin kalenteria ja muistelin mennyttä kesää, joka kyllä tänä vuonna jatkuu yli elokuun puolivälin erittäin kauniin ja lämpimänä. Tässä joitakin kesän 2015 tapahtumia: Lue loppuun