Aihearkisto: Herätys

Rukous herätyksen puolesta

Herätyksen kaipuu

Herätyksiä on kahdenlaisia. Minä-keskeinen herätys etsii itselle hyvää oloa, menestystä, profetioita, ihmeitä ja siunauksia. Jeesus-keskeinen herätys korostaa Jeesuksen ristiä ja sovitusta, josta nousee halu koko elämänsä alttiiksi paneminen toisten hyväksi. Painotus ratkaisee.

Herätyksiä on kahdenlaisia. Sielullinen herätys nostattaa tunteen (ehkä pidemmäksikin) hetkeksi pintaan, mutta laantuu pian jättäen sisimpään suuren hengellisen tyhjyyden. Jumalan antama herätys jättää pysyvän jäljen, jonka hedelmä kestää vaikeuksienkin keskellä. Ensin mainittu herätys saattaa kestää illan, jälkimmäinen sukupolvien ajan. Sisältö ratkaisee.

Herätyksiä on kahdenlaisia. On henkilökohtainen herätys, jossa joku tajuaa tarvitsevansa Jumalaa ja löytää uskon Jeesukseen. Sitten on paikkakuntakohtainen tai kansallinen herätys, jossa näitä Jumalaa etsiviä on paljon. Ensimmäinen johtaa jälkimmäiseen.

Rukous ja todistus

Herätys syntyy kun Jumalan Pyhä Henki pääsee puhuttelemaan. Kaikissa herätyksissä historiassa yhteistä on rukous ja Jumalan sanan rohkea julistus, jossa on kutsuttu ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Jo kirkon ensimmäisen saarnan jälkeen helluntaina kansa kysyi saarnan jälkeen: Mitä meidän on tehtävä? Kirkon ja herätysjulistuksen tulee tähdätä tähän: Mitä minun on tehtävä? Jokaisen on tehtävä parannus.

Herätyksen vastamyrkkkyä

Herätys, herätysjulistus ja ihmisten uskoon johdattaminen on helppo tukahduttaa. Mainitsen tässä kolme asiaa, joilla se kirkossa onnistuu.

Ensiksi kasteen yksipuoleinen korostaminen. Luterilaisessa kirkossa sakramentit ovat tärkeitä. Tähän on hyvät perusteet Raamatussa. Mutta jos väitetään, että kasteen lisäksi tietoista uskoa Jeesukseen ei tarvita tai kastettua ei saa kutsua uskoon, herätys tukahdutetaan. Tässä yksi keino tuhota herätys.

Toinen myrkky herätykselle on väite, että kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Tämä on täysin vastoin Raamatun opetusta. Raamattu puhuu kadotuksesta, jonne joutuu ihan oikeita ihmisiä. Tämä on hyvin selvä luterilaisen kirkon oppi. Synnin tähden me olemme matkalla kadotukseen. Pelastus voidaan saada vain kääntymällä ja uskomalla Jeesukseen. Jos harhaoppi ihmisen hyvyydestä ja kaikkien pelastumisesta leviää julistajien ja pappien keskellä, silloin heiltä on turha odottaa raamatullista kutsua kääntymykseen ja uskoon.

Kolmas herätyksen este on toisenlainen. Saarnoissa pidetään keskiössä tunnehuumaa, parantumisia ja ihmeitä. Ihmisiä ei johdeta Jeesuksen ristin luokse vaan erilaisten kokemuksen yhteyteen. Jotkut lupaavat hengellistä voimaa, rauhaa ja iloa. Näissä saattaa syntyä yhden illan herätyksiä kun tunteet ovat pinnassa. Aamulla se on poissa ja pahimmillaan vain hengellinen tyhjyys. Pysyvä herätys syntyy siellä, missä joku löytää kalliopohjan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä. Ne herätykset kestävät sukupolvelta toiselle. Ne kestävät myös vaikeuksien ja vainojen keskellä. Raamatullisessa herätyksessä etsitään pelastusta ja Jeesusta.

Jokaisen on herättävä

Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan ja ikuisuuden todellisuuteen. Jostain kumman syystä Raamatun suorat sanat uskoontulon ja parannuksen tekemisen välttämättömyydestä sekä helvetin todellisuudesta lakaistaan usein maton alle. Se on väärin! Suuri osa suomalaisista on matkalla kadotukseen! Meidän uskovien on herättävä tällekin totuudelle ja tehtävä voitavamme, jotta voisimme auttaa ihmisiä pelastumaan.

Nykyisin puhumme enemmän kadotukseen menevistä kuin kadotukseen meneville. Jos tähän tulee muutos, ehkäpä herätyksen tuulet koskettavat maatamme.

Pyhä Henki herätyksen sytyttäjänä

Vain Jumala voi synnyttää meissä näyn, halun ja innon toimia evankeliumin puolesta lähimmäisen hyväksi. Tarvitsemme Pyhä Hengen voimaa. Pyhä Henki sai opetuslapset liikkeelle. Pyhä Henki on ollut kirkon ja kristittyjen liikuttaja 2000 vuoden ajan. Jeesus lupasi: Kun Pyhä Henki tulee teihin, te tulette olemaan minun todistajiani (Ap.t. 1:8).

Rukous herätyksen puolesta ei sisällä vain rukousta ihmisten pelastumiseksi. Rukoile myös, että Jumala täyttää sinut sekä toiset kristityt Hengellään. Erityisesti meidät papit ja hengellisessä työssä olevat. Jumalan Pyhän Hengen täyteydessä on avain.

Mahdollisimman monta – taivas täyteen

Minua innostaa kansanlähetysnäyssä se, että tarkoituksemme on auttaa mahdollisimman monta ihmistä henkilökohtaiseen uskoon. Teemme sen, jotta he pelastuisivat ikuisesta kadotuksesta taivaaseen. Rukoilemme herätystä, jotta Jumalan nimeä kirkastettaisiin ja taivas täyttyisi.

Herätysliikkeen tehtävä on herättää ja pitää hereillä.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

1. Osana herätysten historiaa
2. Jumala onkin puhetaitoinen

Jumalan kunnia ja sielun pelastus

Jumalalle kunnia ja ihmiselle pelastus!

Suomen kirkon papit kokoontuivat synodaalikokoukseensa. Meidän Lapuan hiippakunnan papiston kutsukirjeessä mainittiin synodaalikokouksen teema ”Jumalalle kunnia ja ihmisille pelastus”.

Loistava teema!

Jumalalle kunnia

Raamattu kertoo kymmeniä kertoja kunnian kuuluvan Jumalalle. Viimeisen kerran Ilmestyskirjan lopussa: ”Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika” (19:7).

Koko luomakunta – ihminen mukaan lukien – on olemassa, jotta Jumalaa ylistettäisiin ja kunnioitettaisiin. Tätä tehtävää varten meidät on luotu ja sielumme löytää levon kun se on yhteydessä Kaikkivaltiaaseen.

Kirkon tehtävä on tuottaa Jumalalle kunniaa. Se tapahtuu muun muassa siten, että pidämme arvossa hänen Raamatussa ilmoittamaa tahtoa, opetamme ja elämme sen mukaisesti. Kunnioitamme Jumalaa kun kerromme hänen teoistaan Jeesuksessa ja toteutamme hänen antamaa lähetyskäskyä: teemme kaikista kansoista opetuslapsia ja julistamme evankeliumia syntien anteeksiantamiseksi.

Ihmiselle pelastus

Jeesus sanoi: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?” (Matt. 16:26). Jeesus kuvaa ihmistä sieluna, joka voi pelastua tai hukkua. Taivas ja kadotus on totta. Jokainen maan päälle syntynyt ihminen – myös minä ja sinä – vietämme ikuisuutemme taivaassa ja kadotuksessa.

Jeesus on tullut pelastamaan meitä. Hän valmisti moitteettomalla elämällään, ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan pelastuksen. Kun otamme sen uskossa vastaan, pelastumme.

Kirkon tärkeä tehtävä

Synodaalikokouksen tunnuslauseessa on mainittu kirkon kaksi tärkeää tehtävää: tuoda kunniaa Jumalalle ja pelastaa ihmisiä. Ja kun joku pelastuu, kunniakin menee oikeaan paikkaan.

Kutsumuksemme kristittyinä on auttaa toisia uskoon. Ei se ole mieletön, joka tekee uhrauksia toisten pelastumisen tähden. Mieletön on se, joka luulee, että tämä elämä on kaikki, ei pelasta omaa sieluaan eikä tekee voitavaansa edes joidenkin ikuisten sielujen pelastamiseksi.

Tule mukaan muuttamaan maailman, tuomaan kunniaa Jumalalle ja pelastamaan sieluja! Suuressamukana.fi -sivulla on mainittu mahdollisuuksia.

Kadotus ja helvetti

Heräänkö helvetissä?

Ole Hallesbyn radiopuhe herätti rajun kiistan Norjassa vuonna 1953. Sitä kutsutaan myös helvettikiistaksi.

Hallesby sanoi Norjan yleisradion puheessaan: Voi olla, että menet tänä iltana kaikessa rauhassa nukkumaan ja heräät aamulla helvetissä.

Hallesby kehotti kuulijoita parannukseen ja uskomaan Jeesukseen, joka voi pelastaa.

Seuraavana päivänä puhe tuomittiin Dagbladet -lehden etusivulla. Myös valtakunnan radio NRK sai kritiikkiä koska päästi Hallesbyn puhumaan. Luterilaisessa kirkossa heräsi raju keskustelu helvetistä. Suurin osa kirkosta tuki Hallesbyn näkemyksiä helvetistä, vaikkakin jotkut olisivat sanoittaneet asian toisin.

Norjan yleisradio pyysi Hallesbyta oikaisemaan käsityksiään. Wilhelm Buschin mukaan Hallesby astui mikrofonin eteen ja sanoi kansalle:

”Tämä asia on selvitettävä ja haluan tehdä sen. Voi nimittäin hyvinkin olla, että käytte tänä iltana rauhallisesti nukkumaan, mutta heräätte huomenaamuna helvetissä. Tahdon varoittaa teitä.”

Näin vakava, mutta usein vaiettu asia todettiin kahdesti.

Jeesus puhui helvetistä vielä rajummin. Ja hän puhui siitä usein. Hän varoitti ja kehotti ihmisiä parannukseen, etteivät he hukkuisi. Ehkäpä kristikunnan hiljaisuus johtuu siitä, että moni luulee Jeesuksen erehtyneen.

Helvetistä puhutaan liian vähän. Joku haluaa vaieta kadotuksesta sen epämiellyttävyyden ja kamaluuden vuoksi. Moni ehkä pelkää ihmisten pahastumista kun heitä varoitetaan: Entäpä jos joku suuttuu!

Jos ja kun kadotus on totta, sinne joutuva varmasti toivoo, että häntä olisi kunnolla häiritty ja varoitettu. Ja kerrottu Jeesuksesta, joka yksin voi sielun, hengen ja ruumiin helvetistä pelastaa.

Jokaiselle ihmisellä on oikeus tietää, mitä Jumala kertoo Raamatussa helvetistä. Jotta he voisivat välttää sen turvautumalla Jeesukseen, pelastajaan!

Pelastus on Jumalan lahja

Jeesuksen ja ihmisen kohtaaminen tuo pelastuksen

Wilhelmi Malmivaara (1854-1922) tiivisti pelastuksen kahden persoonan kohtaamiseen. Kristillisen uskon ydin on kaikessa ytimekkyydessään tässä tapaamisessa.

Minkä ilon ja vapauden tämä Jeesuksen ja ihmisen ystävyys tuokaan jo tässä elämässä. Ja vielä sitten vielä yli äyräiden virtaavana tulevassa, ikuisessa ja täydellisessä elämässä.

”Koko Jumalan armotaloudessa on vain kaksi asiaa: Kristus ja syntinen. Näitä kahta koettaa Jumala sovittaa yhteen. Meidän pelastuksemme riippuu kokonansa siitä, pääsevätkö ne toistensa pariin vai ei.”

Tämä muistuttaa pelastuksen tarpeesta. Jokainen ihminen tarvitsee synnin vuoksi pelastusta ikuisesta ja kauheasta kadotuksesta. Jos vaaraa ei ole, pelastustakaan ei tarvita.

Jeesus Kristus kärsi kantoi meidän rangaistuksemme. Tämä pelastus tulee ihmisen osaksi kun hän turvautuu Jeesukseen.

Tästä voi olla apua, kun pohdit, miten tullaan uskoon?

C.O.Rosenius

Carl Olof Rosenius – 200 vuotta syntymästä

Tänään tulee 200 vuotta Carl Olof Roseniuksen (3.2.1816-24.2.1868) syntymästä. Rosenius oli herätyssaarnaaja ja tuottelias kirjoittaja. Hänen teoksiaan on julkaistu yli kolme miljoonaa kappaletta, suomeksikin pieniä ja suuria teoksia puolisen sataa. Rosenius tunnetaan Suomessa lähinnä kirjoistaan.

Ruotsalainen kirkkohistorioitsija Hjalmar Holmqvist väitti viime vuosisadan alussa, ettei uskonpuhdistuksen jälkeen kukaan toinen ruotsalainen ole vaikuttanut niin laajalti ja syvästi Ruotsin kansan hengelliseen elämään kuin Rosenius.

Roseniuksen kirjoja ovat muun muassa Isä meidän rukouksen selitys ja tutkistelu, Elämän leipää – Tutkisteluja vuoden joka päivälle, Vanhurskaana Jeesuksessa, Tie rauhaan sekä Kristus, meidän elämämme. Aapeli Saarisalo on kirjoittanut kirjan Rosenius – evankelisen uskon mies.

Olavi Peltolalla on netissä kirjoitus Roseniolainen herätyskristillisyys.

Viisikielinen laulukirjasta löytyy Roseniuksen runo Tule luokse Jeesuksesi, johon Jarmo Sormunen on tehnyt sävelen (Viisikielisen laulu 93).

Ensimmäinen säkeistö kertoo olennaisen Roseniuksen teologiasta, jossa korostuu pelastuksen sanoma Jeesuksen ansaitsemana, jonka jokainen saa omistaa uskon kautta omakseen ilman suuria hengellisiä kokemuksia Jeesuksen veren perusteella.

”Tule luokse Jeesuksesi,
tule aivan sellaisnaan.
Ilman rahaa, ilman hintaa
kaikki sulle annetaan.
Verelläänhän sydämesi
tahtoo pestä puhdistaa.
Isän eteen saastatonna
voidakseen sut asettaa.”

Silloin tällöin tartun Roseniuksen kirjoihin. Ne ovat olleet lähteitä, joista ei tarvitse janoisena palata takaisin.

*Mitä Rosenius on merkinnyt sinulle? Kirjoita kommentti.

Pixabay_cattu_lifebuoy-967474

Herätysjulistuksen esteitä nykyaikana

Norjalainen professori Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) käsittelee kirjassaan Kaikki eivät pääse taivaaseen (Uusi Tie 2005) luterilaista herätyskristillisyyttä. Kirjan alkuperäisnimi norjaksi on Gjør en evangelists gjerning (Tee evankelistan työ).

Kirjassa on kuusi lukua:

  1. Herätysjulistuksen esteitä.
  2. Opetus kasteesta.
  3. Laki ja evankeliumi julistuksessa.
  4. Julistuksen tulee olla raamatullista – mitä se tarkoittaa?
  5. Julistuksen tulee olla ajankohtaista.
  6. Pietismin haaste.

Tässä nostan joitakin asioita kirjan ensimämäisestä luvusta.

Tee evankelistan työ

Kirjan alkuperäinen nimi tulee Paavalin sanoista Timoteukselle: ”Tee evankelistan työ” (2. Tim. 4:5). Evankelistan tehtävä on julistaa evankeliumia, sanomaa Jumalan valmistamasta pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa.

Kristillisen kirkon ensimmäinen herätyssaarna pidettiin Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen helluntaina (Apt. 2). Pietari kertoi helluntaisaarnassa uuden ajan koittaneen. Kansan täytyy katua syntejään ja kääntyä. Pietarin saarna herätti kuulijoissa synnintunnon: ”Veljet, mitä meidän pitää tehdä?” Vastaus oli: ”Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana” (Apt. 2:37-40). Tähän liittyi parannuksen tekeminen ja kaste.

Seurakunnan on vietävä evankeliumia kaikille ihmisille.  Julistukseen kuuluu kutsu kääntymykseen ja syntien anteeksiantamukseen.

5 herätyksen estettä

Wislöffin mielestä herätysjulistuksen esteitä luterilaisessa kirkossa on ainakin seuraavat viisi.

1. Kasteen yksipuoleinen korostaminen

Luterilaisessa kirkossa sakramentit ovat tärkeitä. Tähän on hyvät perusteet Raamatussa.

Ongelmaksi muodostuu kasteen korostaminen siten, ettei tilaa jää julistukselle, joka johtaa ihmisiä kääntymykseen. Jotkut saattavat pitää kastetta pelastukseen riittävänä eikä tietoista uskoa Jeesukseen tarvita. Tällaisessa opissa ei jää kääntymiskehotukselle tilaa.

Wislöff sanoo arvostavansa kastetta, mutta pitää kasteen yksipuolista korostamista vaarallisena, sillä se ”tukkii suun totiselta kääntymyksen julistamiselta”. Hän siteeraa professori Gisle Johnsonin sanoja:

”Tuskin on olemassa sopivampaa keinoa estää herätys kuin muistuttaa jatkuvasti siitä, että kaikki kastetut ovat edelleen Jumalan lapsia.”

2. Universalismi

Toinen herätysjulistuksen este opetus, jonka mukaan kaikki ihmiset pelastuvat (universalismi).

Wislöffin mukaan oppi kaikkien pelastumisesta on nyt kirkossa hyväksytympää kuin koskaan aiemmin.

Raamatun mukaan ihmisiä joutuu kadotukseen. Tämä on myös selvä luterilaisen kirkon oppi. Pelastus voidaan saada vain kääntymällä ja uskomalla Jeesukseen.

Jos harhaoppi kaikkien pelastumisesta leviää julistajien ja pappien keskellä, silloin heiltä on turha odottaa raamatullista kutsua kääntymykseen ja uskoon.

3. Herätykset, joista puuttuu ristin tunnusmerkki

Martti Luther kuuli Wartburgissa olleessaan (1522), että kotikaupungissa Wittenbergissä on syntynyt merkillinen herätys. Wittenbergiin oli tullut uuden sanoman saarnaajia, jotka korostivat lupauksia hengellistä voimasta, rauhasta ja ilosta.

Luther ei innostunut sanomasta, sillä siinä ei ollut ristin tunnusmerkkiä:

”Todelliseen kristillisyyteen kuuluu aina myös ahdistukset, hengellinen hätä ja taistelu.”

Wislöff kuvaa aikaamme:

”Meidänkin aikanamme on ilmaantunut maineikkaita julistajia, joilla on esittää suuria lupauksia siitä, mitä Jumalalla on annettavanaan. Ilo, rauha, menestys – kaikki, mitä ihminen vain voi toivoa, on sidottu näihin luvattuihin erityiskokemuksiin.”

Wislöffin mukaan uudet julistajat eroavat vanhoista herätyssaarnaajista, jotka olivat julistuksessaan paljon radikaalimpia. He halusivat tietää, ovatko kuulijat jo kääntyneet ja selvittäneet Jumalan kanssa syntinsä. Sitten he julistivat syntien anteeksiantamusta Jeesuksen sovituskuoleman tähden niille syntisille, jotka ymmärsivät kadotetun tilansa.

”Raamatullinen herätys on jotain, joka tapahtuu kadotetuille syntisille, jotka tarvitsevat pelastusta ikuisesta kadotuksesta. Pelastus on siinä, että synnit annetaan anteeksi ja syntinen pestään Jeesuksen veressä – ja nostetaan uuteen elämään Hengen voimassa.”

4. Väärä optimismi

Herätysjulistuksen esteenä on myös väärä optimismi ihmisen hyvyydestä.

Luterilaisen opin mukaan kaikki ihmiset syntyvät ilman jumalanpelkoa. Tämä perisynti on todellinen synti, josta pitää pelastua syntien anteeksiantamuksen kautta.

”Uskonpuhdistuksen kirkot olivat vakuuttuneita siitä, että ihminen syntyy syntisenä ja Jumalan vihan alaisena. Mutta teologia on kulkenut kauas tämän tunnustamisestea. Ihmiskunta on tehnyt niin suuria edistysaskeleita kaikilla elämän osa-alueilla, emme kai sentään voi olla täysin pahoja?”

Pappi, joka sitoutuu oppiin ihmisten syntisyydestä ja sen seurauksista, kutsuu ihmisiä pelastukseen. Hän haluaa pelastaa ihmisiä ikuisesta kadotuksesta.

Pappi, joka ei usko tähän, ei todennäköisesti koskaan mainitse Raamatun ja luterilaisen opin radikaalia näkemystä synnistä ja helvetistä eikä kehota ihmisiä kääntymykseen ja pelastukseen.

5. Raamatun auktoriteetin kieltäminen

Mistä edellä olevat herätysjulistuksen esteet johtuvat?

”Vastaus on melko selvästi seuraava: ihmiset eivät usko Raamatun olevan Jumalan Sanaa, joka annettiin profeetoille ja apostoleille Pyhän Hengen inspiraation kautta. He eivät usko, että Jumalan pyhät mieheeet puhuivat Pyhän Hengen johtamina (1. Piet. 1:21)”. ”Profeettoja ja apostoleja ei pidetä Jumalan viestintuojina; he ovat vain hengellisiä ajattelijoita, joiden kanssa luonnollisesti voi olla myös eri mieltä.”

Wislöff kehottaa kristikansaa rukoilemaan Jumalaa, että hän loisi uskovien sydämeen vakuuttuneisuuden Raamatun erehtymättömyydestä. Tarvitsemme teologeja, joka muistuttavat Raamatun auktoriteetista.

Wislöff mainitsee nämä viisi asiaa herätyksen ja julistuksen esteinä ajassamme. Herätys on aina Pyhän Hengen työtä, jossa ihmisten omattunnot heräävät niin, että alkavat etsiä pelastusta.

Siinä on herätyksen todellinen tuntomerkki.

*Suorat lainaukset Wislöffin kirjasta.

Urho Muroma

Urho Muroman näky kadotukseen joutuvista

”Rovasti Urho Muroma kertoi aikanaan näystään, jossa lukemattomia ihmisjonoja hiljaisena virtana valui kohden jyrkännettä ja syöksyi syvyyteen. Siinä näyssä hän juoksenteli jonojen välissä, yritti varoittaa ihmisiä. Ani harvat kiinnittivät häneen mitään huomiota. Useimmat jatkoivat kulkuaan kohti jyrkännettä suistuakseen syvyyteen. Evankelista Muromalla oli näky hukkuvista sieluista ja se vei hänet tekemän kaikkensa pelastaakseen ihmisiä hukkumasta kadotukseen.”

Tänään Kansanlähetyksen sopimusperusteiset vapaaehtoiset työntekijät ovat puhuneet evankelioimisesta. Tässä oli eräästä esitelmästä pieni ote ja kuva.

Kristilliseen julistukseen kuuluu ikuisuusnäköala, jossa ei vaieta taivaasta eikä kadotuksesta. Tehtävämme on auttaa ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon ja pelastukseen.

*Urho Muroma (1890-1966) oli suomalainen pappi, evankelista ja herätysliikejohtaja.

bloggaaminen

Vinkkejä hengellisen kokouksen järjestäjille

Liisi Jokirannan esitelmä Luterilainen – herätyskristitty – ihmisten kalastaja löytyy netistä.

Pietismi on luterilaista herätyskristillisyyttä. Pietismin synnyinsijat ovat 1600-luvun Saksassa. Sieltä se levisi nopeasti ja on vaikuttanut myös Suomen herätysliikkeiden syntyyn. Jokiranta mainitsee pietismin olennaisimmaksi piirteeksi uskoontulon korostamisen. Hän kirjoittaa:

”Pietismissä korostuu ennen muuta henkilökohtaisen uskon välttämättömyys eli ihmisen uudestisyntyminen Jumalan sanan vaikutuksesta.

Tämä pietistinen korostus on meillekin tärkeä. Meidän tulee sekä liikkeenä että jokaisen vastuunkantajan henkilökohtaisesti piirtää aivan kuin tulikirjaimin mieleemme toimintamme, julistuksemme ja sielunhoitomme päätavoite: ihmisten uudestisyntyminen.

Uudestisyntyminen

Kuka on uudestisyntynyt? Jokiranta vastaa:

”Uudestisyntynyt ihminen on se, joka on uskonut kaiken syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ei vain sitä tai tätä, vaan ihan kaiken. Raamatun kielikuvaa käyttäen: hänen vaatteensa ovat valkaistut Karitsan veressä.”

Ohjeita hengellisen tilaisuuden järjestäjille

Liisi Jokiranta antaa ohjeita evankelioimistapahtumien puhujille, juontajille ja muusikoille. Lue loppuun

herännäisjohtaja Väinö Malmivaara

Piispa Väinö Malmivaaran toiminta ja rukous herätyksen puolesta

Mökillä on vanhoja hengellisiä kirjoja. Illalla käteeni sattui piispa Väinö Malmivaaran (1879-1958) puheista ja saarnoista koottu kirja Se armo on sanomaton (Herättäjä-Yhdistys, 1960).

Väinö Malmivaara oli Wilhelmi Malmivaaran poika ja Niilo Kustaa Malmbergin pojanpoika. Niilo Kustaa Malmberg on ollut yksi merkittävimmistä hengellisistä johtajista ja saarnaajista Suomen historiassa.

Kirjassa piispa Väinö Malmivaara osoittautuu herätyssaarnaajaksi, jonka puheiden keskuksena oli ikuisuuden näköala (taivas ja kadotus), viimeisen tuomion todellisuus, eron tekeminen uskovien ja ei-uskovien välille. Malmivaara kutsuu ihmisiä kääntymään ja seuraamaan Jeesusta. Hän puhuttelee kohtikäyvästi kuulijoita ja ottaa kantaa paikkakuntien hengelliseen tilaan. Kaikki Lue loppuun

Herätys Suomessa

Herätyksen hetki eilen ja nyt

Herätyksen aikana tapahtuu enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä yhteensä.

Vuonna 450 eKr

On vuosi 450 eKr. Ensimmäiset juutalaiset ovat palanneet pakkosiirtolaisuudesta Jerusalemiin. Siellä he ovat kuulleet kertomuksia vanhoista loistokkaista ajoista. Nyt arkea vietetään raunioiden keskellä hengellisen apatian vallassa.

Yhdessä miehessä herää kaipaus muutokseen. Nehemia itkee, paastoaa ja rukoilee kansan ja seurakunnan vuoksi. Silloin Jumala antaa tehtävän: Sinun on rakennettava kaupunki ja kunnostettava sen muuri. Jeremian on avattava kaikkien silmät todellisuudelle! Kaupungin ja muurin rakentaminen on katkennut 19 vuodeksi. Surkeaan tilaan tottuu. Nyt yhteistyössä muurin kunnostaminen kestää vain 52 päivää. Herätyksen aikana saavutetaan uskomattomia tuloksia.

Vuonna 1967

On vuosi 1967. Suomessa eletään herätyksen aikaa. Kristuksen rakkauden kokeminen synnyttää herätyksen, jonka keskellä syntyy myös Kansanlähetys, jonka johtana toimin. Kansanlähetys on toiminut kirkon parhaaksi ja ihmisten pelastumiseksi. Tunnussanoina ovat olleet aina ajankohtaiset Raamattu, herätys ja lähetys. Kiitollisuus täyttää mieleni kun katson tämän herätyksen hedelmiä.

Vuonna 2015

On vuosi 2015. Monin paikoin koetaan tyytymättömyyttä kristillisyytemme laatuun. Herätyksen jano, tietämättömyys uskon perusteista ja hätä kadotetuista ajaa uskovia rukoilemaan kristittyjen ja kirkkojen uudistuksen puolesta.

Herätys tarvitsee hengellisiä johtajia ja uudistajia. Ei vain yhtä vaan tuhansia! Ole sinä niiden joukossa!

Kun Nehemia otti johtajan tehtävän vastaan, hän istui ”monta päivää maassa itkien ja murehtien ja paastoten.” Hän tunnusti omat syntinsä sekä ne kansansa synnit, jotka olivat johtaneet kansan itsenäisyyden menettämiseen ja pakkosiirtolaisuuteen. Tämän jälkeen Nehemia ei odottanut jonkun toisen toimivan vaan lähti itse liikkeelle.

Rukoukseen

Nehemia on esimerkki Suomen uskoville. Kerää sinäkin oman paikkakuntasi uskovia rukoukseen ja toimintaan herätyksen ja Jumalan valtakunnan puolesta. Nehemiaa pilkattiin ja ehkä sinuakin.

Vaarana on, ettet uskalla lentää kotkan tavoin uusiin korkeuksiin. Korkealla lentäviä on helppo arvostella ja ampua alas. Nehemia joutui valtapelin, juonien ja väärien syytöksien kohteeksi. Hän voitti pelkonsa ja toimi oikean asian puolesta.

Rakkaus saa aikaan rukousta ja rukous rakkautta.

Sadonkorjuu

Jumala on säännöllisesti tuonut herätyksen tuulahduksia maahamme. Rukoilen, että ihmisten sielujen tähden saisimme vielä nähdä odotetun sadonkorjuun. Ikuisuuden näkökulmasta muu on merkityksetöntä.

Ps. Sain juuri tietää, että eräs rukoilija on siirtynyt ikuisuuteen Jeesuksen luokse. Se on tietenkin hyvä juttu hänelle, mutta nyt tarvitaan uusia esirukoilijoita muurinaukkoon rukoilemaan paikkakuntamme, kansamme, kirkkomme ja herätyksen puolesta.

 (julkaistu aikaisemmin hieman muutettuna Uusi Tie -lehdessä)