Aihearkisto: Kansanlähetys

Neuvostoliitto ja Kansanlähetys

Suomalaiset kristilliset järjestöt ja KGB

KGB:n arkistosta löytyi mainintoja Kansanlähetyksestä (Narodnaja Missija) ja pienestä Ryttylästä (Rittulja).

Seura-lehden verkkosivulla on 21.7.2017 ilmestynyt dosentti Arto Luukkasen kirjoittama artikkeli Arkistolöytö: KGB:n oppikirja paljasti imperialismin keskuksen Suomesta.

Luukkanen löysi Ukrainan salaisen poliisin ohjeet, joissa arvioidaan myös suomalaisia kristillisiä järjestöjä. Ne löytyvät Moskovassa vuonna 1986 julkaistussa kirjassa Ulkomaiset ja vahingolliset uskonnolliset organisaatiot. Kirja on tarkoitettu oppi- ja ohjekirjaksi kenttätyöhön.

”Kirjassa on annettu erityinen asema järjestölle nimeltä NM – Narodnaja Missija eli Kansanlähetys. Nimi kuulostaa äärimmäisen neuvostovastaiselta ja ehkä siksi tämä painotus. Sen päämajan sanottiin sijaitsevan ”Rittuljassa” lähellä kaupunkia nimeltä ”Rjahtomjaki”.”

Artikkelissa mainitaan myös Avainsanoma, Stefanus-lähetys, Richard Wurmbrand, Aleksandr Solženitsyn, Matti Väisänen, Valoa itään, Per-Olof Malk, Patmos, Leo Meller sekä ”Poyhonen, Heinomäki ja Leskinen”.

Surullisinta oli lukea KGB:n soluttautumisesta Kirkkojen Maailmanneuvostoon. KGB:n oman tulkinnan mukaan se kykeni kääntämään Maailmanneuvoston toimintaa haluamaansa suuntaan. KGB yritti viedä Kirkkojen Maailmanneuvoston pois hengellisistä asioista ja piti ansionaan sitä, että se lähti rauhanpuolustamiseen sekä apartheidia ja kolonialismia vastaan.

Voit lukea lisää Kansanlähetyksen tekemästä idäntyöstä kahdesta kirjasta. Piia Latvalan väitöskirja Valoa itään? – Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973 ilmestyi vuonna 2008. Pentti Heinilän kirjan Erittäin salainen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995.

Monet olivat vainojen vuosina tukemassa Neuvostoliiton kristittyjä, seurakuntia ja Jumalan valtakunnan edistämistä. Myös nyt monissa maissa kristityt elävät ahdistettuina ja vainottuina.

”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun” (Hepr. 13:3)

puhe Kansanlähetyspäivillä

Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Täällä teltassa sekä radioiden ja tietokoneiden äärellä on monta sellaista, jotka olitte perustamassa Kansanlähetystä 50-vuotta sitten. Täällä on kaksi ensimmäistä pääsihteeriä, edeltäjäni Matti Väisänen ja Timo Rämä. Tällä on hallituksen puheenjohtajat Heimo Karhapää ja Tuomo Heikkilä. Ensimmäinen puheenjohtaja Eino J. Honkanen on jo päässyt kirkkauteen.

Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että opin nuorena tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana. Jo pian sain myös vision maailmanlaajasta tehtävästä. Luin hengellistä kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa.

RADIKAALI NÄKY

Maailmanlaaja näky oli myös niillä, jotka perustivat Kansanlähetyksen toukokuussa 1967. Näky oli suuri. Ja uskon, että Jumalan valtakunnassa näyn tuleekin olla suurempi kuin omat rahkeemme riittävät, sillä työ on Jumalan ja tehtävät inhimillisesti mahdottomia.

Perustamisen jälkeen vuonna 1968 lähetettiin ensimmäiset lähetystyöntekijät Keski-Aasiaan, Etiopiaan ja Japaniin. Suomeen syntyi piiriorganisaatio kolmessa vuodessa ja toimintaa oli pian kahdessa kolmasosassa seurakuntia. Nykyään olemme samoissa prosenteissa.

Vanha sanoma tuotiin moderneissa muodoissa. Järjestimme telttakokouksia, lähetimme nuoria pikkubusseilla ulkomaan aktioihin, veimme Raamattuja ja kirjallisuutta idän vainotulle kirkolle. Tästä olimme myös viranomaisten kuulusteltavana. Noin 50-vuotta sitten syntyi myös näky kristillisestä radioasemasta, joka perustetaan tänne Ryttylään. Kotimassa radio olisi vastavoimana Yleisradion uskonnollisille ohjelmille ja lyhytaaltoradio lähettäisi evankeliumia Aasian miljoonille. Visio oli vuosikymmeniä etuajassa.

Työtä on kuvannut ennakkoluulottomuuden lisäksi vastustus. Työtä on vaikeutettu, rahalla on yritetty muuttaa teologiaamme ja mainettamme mustattu. Suurimmat inhimilliset menetykset ovat olleet Eeva ja Erik Barendsenin, Seija Järvenpään ja Kaija Martinin marttyyrisurmat kohdemaissaan. Työssä on iloittu, mutta on myös paljon itketty. Olemme surreet myös omaa taitamattomuuttamme, vääriä sanoja ja asenteita. Mutta yhdessä kansanlähetysväkenä voimme todeta: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Tarkemmin Kansanlähetyksen 50-vuotisesta historiasta kertoo juuri painosta tullut kuvapainotteinen juhlakirja, jota saa kirjamyynnistä.

TÄHÄN NÄKYYN OLI HELPPO LIITTYÄ

Tässä liikkeessä on hyvin erilaista väkeä, mielipiteiden runsautta, ajatusten moninaisuutta. Järjestömme kokosi syntyessään erilaisia liikkeitä ja ryhmiä, ja se näkyy työssämme. Meitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Monenkirjavaa kansanlähetysväkeä on punonut yhteen samankaltainen näky.

Näyn ollessa vahva on ollut tilaa hengittää. Näyn muuttuessa tiukan yksityiskohtaiseksi raitis tila loppuu ja alamme rakentamaan raja-aitoja ystäviimme. Vahva Raamattuun perustuva evankelioimis- ja lähetysnäky on tuonut joustavuutta vanhan sanonnan mukaisesti: ”Pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikissa asioissa rakkaus”.

Tämä Raamatusta nouseva kansanlähetysnäky sytyttää minut yhä uudelleen. Näyn ytimessä ovat seuraavat asiat:

A) Lähetyskäsky lahjana ja vaatimuksena.

Kansanlähetys syntyi lähetysnäyn ympärille. Nuoret ja vanhemmat saivat herätyksessä Jumalan kutsun lähteä ja lähettää. Meillä on nyt 63 lähetystyöntekijää. Heidän tärkeän työnsä tekee mahdolliseksi suuri ystävien ja seurakuntien joukko.

Lähetystyö on Jumalan antama etuoikeus meille. Hän antaa meidän olla mukana historian tärkeimmässä tehtävässä. Lähetystyö on myös Jumalan vaatimus meille. Se on selvä käsky, joka vaatii kristikansalta myös uhrauksia. Lähetystyömme ytimessä on evankeliumin levittäminen Jeesuksesta ja ihmisten kutsuminen uskoon ja uskovien varustaminen.

Kun 26 vuotta sitten, opiskelin täällä Ryttylässä, kävelin näitä teitä ja rukoilin: Anna minun päästä kertomaan evankeliumia niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Pidän suurena etuoikeutena, että Jumala on johdattanut minut liikkeeseen ja joukkoon, jossa evankeliumikeskeinen lähetystyö on arvossa.

B) Herätyksen kaipuu.

Kansanlähetys pyrkii herätykseen. Herätyksessä yksittäinen ihminen löytää Jumalassa pelastuksen ja elämän tarkoituksen. Ihmiset täytyy herättää Jumalan valtakunnan totuuksille, sillä ilman herätystä ja uskoa Jeesukseen meidän ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme joutuu kadotukseen. Tälläkin viikolla olemme kuulleet onnettomuuksista, joissa kymmeniä on kuollut. Oliko heidät herätetty vai nukutettu? Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan, tulevan tuomion, taivaan ja kadotuksen totuuksien eteen. Herätä pitää jo tässä ajassa. Ikuisuudessa se on myöhästä. Moni suomalainen on nukutettu uneen ja kadotuksen tielle väittämällä, että ole huoleti sinuthan on kastettu se riittää. Tai on väitetty, että Jumalan armo lopulta pelastaa kaikki. Tai on vain vaiettu tuomiosta, kadotuksesta ja taivaasta, koska siihen ei uskota tai se tuntuu pahalta. Tunteemme tai vaitonaisuutemme ei poista itse asiaa.

Suuren lahjan löytäminen on tuonut halun auttaa muita. Herätyskristillisyyden kolme kulmakiveä ovat ihmisen radikaalin ja kadottavan syntisyyden korostaminen, Jeesuksen ihmeellinen sovitustyö jokaisen ihmisen puolesta sekä kutsu uskon vastaanottamiseksi. Herätyskristillisyyden varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus ja iloinen sanoma Jeesuksesta. Kaikki raamatullinen kristillisyys on herätyskristillisyyttä, joka tähtää uskon syntymiseen. Koko kirkon toiminta kasteesta alkaen tähtää uskon syntymiseen ja siihen, että kaikki kirkon jäsenet ja muutkin uskoisivat Jeesukseen ja pääsisivät ikuiseen elämään.

C) Radikaali palvelu ja uhrialttius.

Kansanlähetyksessä alusta tähän päivään asti minua on innostanut halu tehdä tekoja, jotka muuttavat ihmisten maanpäällistä elämää ja ikuisuuskohtaloa. Monet ovat antaneet voimia, aikaa ja ammattitaitoaan kauttamme tehtävään työhön. Suurelle osalle palkka tullaan maksamaan vasta taivaassa.

Tänä kesänä olen lukenut vanhoja lähetyskirjoja sadan vuoden takaa, joissa puhuttiin suurista uhrauksista lähetystyön toteuttamiseksi. Näissä kirjoissa puhuttiin rohkeammin kuin nykyään omasta luopumisesta parempien päämäärien hyväksi. Niissä tultiin lähelle Jeesuksen sanoja, joka käskee meitä omasta elämästä luopumiseen ja ristin kantamiseen. Dietrich Bonhoeffer sanoi asian näin: Kun Kristus kutsuu ihmisen, hän kutsuu hänet kuolemaan.

Ihmettelen ja iloitsen siitä, että kansanlähetyksen ystävät ovat viime aikoina tehneet testamentteja ja paljon kuukausilahjoittamissopimuksia. Tämä on tärkeä lähetystehtävän toteuttamisen muoto.

Meidän tulee olla valmiita ristin kantamiseen. Jumalan sanan seuraaminen voi viedä kärsimykseen, rahojen menetykseen, kavereiden katoamiseen ja inhimilliseen epäonnistumiseen.

Mutta ristin kantaminen voi olla myös vapaaehtoista valintaa ja luopumista hyvistä asioista Jumalan ja lähimmäisten hyväksi. Moni on luopunut korkeammasta elintasosta, tavaroista ja elämästään Jumalan valtakunnan hyväksi.

D) Raamattu Jumalan ilmoituksena uskon ja työn perustana.

Työmme ja uskomme perustana on usko, että Jumala on puhunut meille Raamatussa. Raamatun jumalisuus perustuu Pyhän Hengen inspiraatioon. Raamatulla on itsessään arvovalta kirkossa. Raamatun tulkintamme on vajavaista, mutta luotamme Raamatun erehtymättömyyteen.

Kansanlähetyksen pahimmat uhkakuvat eivät liity ulkoisiin haasteisiin vaan omaan sisäiseen elämäämme järjestönä ja uskovina. Pahin huolemme järjestönä ei ole maallistuminen tai liberaalit vaikuttajat kirkossa vaan se, että emme enää itse tunne Raamattua emmekä usko, opeta ja elä sen mukaisesti.

Raamattu on armoväline, joka herättää ja vahvistaa uskoamme. Jos koemme uskossamme heikkoutta, emme ole ehkä ruokkineet itseämme tarpeeksi Raamatulla. Uskonelämän vahvistumiseksi tarvitsemme Jumalan sanaa.

Raamattu myös näyttää, mikä on Jumalan tahto, mitä kristityn tulee uskoa ja toimia. Se on ohje oikeaan ja pyhään elämään.

Paavali muistuttaa Timoteusta: ”Taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan” (1. Tim. 1:18-19).

Meidän on taisteltava yhdessä. Rukoiltava, opetettava ja autettava toisiamme, että säilytämme kristillisen uskon kaksi puolta: Ensinnäkin henkilökohtaisen uskon Jeesukseen. Tässä maailmassa siitä on mahdollista luopua, ja jotkut ovat luopuneet. Toiseksi kristillisen uskon sisällön, oikean opin. Siitäkin tässä maailmassa on helppo luopua ja omaksua Jumalan sanan vastakkaisia mielipiteitä. Molemmissa luopumuksista usko kokee Paavalin mainitseman haaksirikon. Säilytä sinäkin usko ja hyvä omatunto!

Kiitos teille, jotka olette taistelleet ja säilyttäneet uskon. Kiitän teitä, jotka olette perustaneet tämän järjestön. Ja kiitän teitä, jotka olette pitäneet sen elinvoimaisena. Usein Jumala on valinnut heikon ja pienen ihmisen tai ryhmän toteuttamaan tahtoansa ja olemaan todistaja. Se ei tarkoita, että nuo ihmiset olisivat olleet parempia, mutta he ovat suostuneet seuraamaan Jumalan tahtoa.

KANSANLÄHETYKSEN STRATEGIATYÖSKENTELYSTÄ

Hengellisen järjestön tulee säännöllisesti arvioida toimintaansa ja työmuotojaan. Kansanlähetyksen identiteettiin on kuulunut uusiutuminen ja uusien työmuotojen käyttö.

Ryhdyimme apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan vetämänä viime syksynä muovaamaan uutta strategiaa. Kävimme 17 kansanlähetyspiirissä ja Ruotsin suomenkielisessä Kansanlähetyksessä arvioimassa toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Strategiaprosessi oli talven ja kevään aikana esillä kaikissa työntekijätapahtumissamme ja pyysimme siihen palautetta kirkkohallitukselta, yhteistyöjärjestöiltä sekä työntekijöiltämme kotimaassa ja ulkomailla. Työskentelyyn osallistui yhteensä 700 ihmistä. Tiiviin ja monipuolisen työskentelyn seurauksena syntyi Kansanlähetyksen uusi strategia, jonka Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa. Syntynyt ja hyväksytty strategia on koko kansanlähetysliikkeen strategia, joka koskee kaikkea työtämme täällä Ryttylässä, piirijärjestöissä ja lähetysalueilla.

Kansanlähetyksen visio

Kansanlähetyksen uusi visio on ilmaistu sanoilla:

Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

Uudessa visiossa näkyy kaksi tärkeää asiaa: Raamattu ja evankeliumin vieminen lähelle ja kauas. Kaikille tarkoittaa erityisesti niitä, jotka eivät ole sitä kuulleet.
Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille, kuvaa hyvin tavoitteitamme ja se pitää sisällään kolme Kansanlähetykselle tärkeää sanaa Raamattu, herätys ja lähetys. Tähän visioon sydämeni yhtyy täysillä: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille!

Kansanlähetyksen missio

Missiossa on neljä kohtaa:

  1. Luemme, opetamme ja noudatamme Jumalan sanaa.
  2. Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
  3. Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
  4. Varustamme yhteisöt ja uskovat toimimaan evankeliumin ja lähetystyön puolesta.

Missiossa korostuu Raamattu, uskovien yhteys, hengellisten ja diakonisten tarpeiden huomioiminen sekä Jumalan kansan mobilisointi. Näissä neljässä mission kohdassa on tehtävämme ydin.

Kansanlähetyksen arvot

Kansanlähetysliikkeen arvot uudessa strategiassa on määritelty seuraavasti:

  1. Uskollisuus,
  2. Perheystävällisyys,
  3. Palvelualttius,
  4. Laadukkuus ja
  5. Läpinäkyvyys.

Uskollisuus tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta Raamatulle. Uskollisuus tarkoittaa myös herätyskristillisen pietistisen työnäkymme arvostamista. Identitettimme nousee luterilaisesta pietistisestä herätyskristillisyydestä.

Perheystävällisyys tarkoittaa perheiden, kaikkien sukupolvien, ottamista huomioon toiminnassamme. Tuemme avioliittoa.

Palvelualttius muistuttaa työmme diakonisesta ulottuvuudesta. Palvelemme sanoin ja teoin ja olemme valmiita antamaan oman elämämme alttiiksi toisten tähden. Kasvavien kirkkojen ja yhteisöjen arkeen kuuluu uskollisuus Raamatulle ja lähimmäisen auttaminen.

Laadukkuus kutsuu meitä arvostamaan työntekijöiden ja vastuunkantajien osaamista. Haluamme kehittää jatkuvasti toimintaamme.

Läpinäkyvyys kertoo, että olemme avoimesti sitä mitä olemme.

Edellä mainittujen mission, vision ja arvojen lisäksi meillä on operatiivista työtä varten laadittu tarkempi toimenpidesuunnitelma, johon olemme kirjanneet seuraavien vuosien käytännön askeleet vision toteuttamiseksi.

AJANKOHTAISIA ASIOITA

Seuraavaksi kaksi ajankohtaista asiaa. Eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi.

Avioliitto

Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista.Suomessa maaliskuun ensimmäinen päivä tuli voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä.

Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliitoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä.

Kirkko

Moni on kysynyt suhteestamme kirkkoon. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tärkein yhteistyökumppanimme. Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa.

Suomen seurakunnat ovat hyvin erilaisia. Suuri osa seurakunnasta haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Toisaalla paimenet sanovat, ettei voi tietää, onko Jumalaa olemassa, jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois.

Tiedostamme, että tässä maailmassa ei ole täydellistä seurakuntaa, yhteisöä eikä työntekijää. Mutta yhteisöt ja työntekijät suhtautuvat Jumalan ilmoitukseen eri tavoin. Jotkut pitävät Raamattua ihmisten mielipiteinä, meille se on ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa. Nykyaika tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia meillekin. Meidän on huolehdittava niistä uskovista, jotka sekavassa hengellisessä ajassa hakeutuvat meidän luoksemme.

Me järjestämme seurakuntien kanssa jumalanpalveluksia. Meillä ei pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on ollut kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille. Yksi konkreettinen askel on esimerkiksi avata koti toisille kristityille, jotta he tulevat yhteen rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Kristikansa tarvitsee tällaisia koteja.

Tärkeämpää kuin missä olemme, on se mitä olemme ja miten olemme. Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme, ja rohkeasti julistaa sanaa kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia.

Viime viikolla eräs äiti tuossa pihassa antoi tunnustusta Kansanlähetyksen työtä ja sanoi, että kiitos teidän perheleireille meidän lapsemme ovat vielä tänäänkin uskossa. Järjestämämme leirit ovat paikkoja, joissa lapset saavat raamattuopetusta ja tutustuvat toisten uskovien perheiden lapsiin. Tämä palaute meni sydämeen asti. Tänä aikana meidän pitää tukea erityisesti perheiden ja lasten kristillistä kasvua.

Tarvitsemme erilaisia yhteisöjä, pieniä ja suuria, jotta me itse ja lapsemme pysymme uskossa. Tärkeää on se, mitä olemme ja miten olemme eli miten huolehdimme niistä uskovista, jotka hakeutuvat luoksemme.

MITÄ ANNETTAVAA KANSANLÄHETYKSELLÄ ON?

Mitä annettavaa Kansanlähetyksellä on Suomen kristikunnan keskuudessa? Muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, Jumalan sanan opetus, lapsityö, nuorisotyö ja perhetyö. Meillä on Kansanlähetysopisto, jossa on lukuvuoden kursseja ja viikonlopputapahtumia. Viime lukuvuosi oli Kansanlähetysopiston kaikkien vilkkain vuosi. Meillä on Uusi Tie –lehti, joka on todella tärkeä lehti herätyskristilliselle väelle. Tällainen lehti ei ole itsestään selvyys. Tilaamalla kannattaa tukea sen ilmestymistä.

Meillä on piirijärjestöt, joissa kotimaan työmme tapahtuu. Niissä tehdään yhteistyötä seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa sekä rakennetaan omaa itsenäistä työtä. Haluaisin, että Kansanlähetys olisi ajassamme kuin majakka joka valaisee yöllä. Valoa tarvitaan! Haluaisin, että olisimme kuin synnytyslaitos, jossa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Syntyneistä huolehtiminen vaatii vaivannäköä, siihen kuluu rahaa, ehkä yövalvomista ja tilanteita, joissa kalenterimme ja suunnitelmamme menevät uusiksi. Mutta uusista Jumalan lapsista tulee huolehtia. Meidän on oltava kuin ensiapuasema tai sairaala, sillä elämä on kovaa ja monet tarvitsevat tukea ja huolenpitoa. Moni teistä on lähipiirissä sitoutunut kaikkeen tähän. Se on liikkeemme vahvuus.

Olemme monessa mukana oleva liike. Laaja työmme on tuonut myös taloudellisia haasteita. Meillä ei ole suuria omaisuuksia vaan raha on laitettu evankeliumin työhön. Meillä on talous tiukalla. Nyt Kansanlähetyspäivillä voit tulla yhteisen työn taakse. Toivon, että moni tulee tänään Ilonkorjuu -lähetyskahvioon tai Suomi sydämellä -pisteelle tehden lujan päätöksen: Minä tulen uudella tavalla tähän työhön mukaan. Haluan antaa omastani tälle työlle. Erityisesti kuukausilahjoittajien merkitys on meille suuri. Kiitos kaikille teille, jotka olette antaneet omastanne yhteiseen työhön ja teille, jotka näiden päivien aikana haluatte tulla kantamaan työn hellettä ja taakkaa sekä iloitsemaan siitä, mitä Jumala tekee.

JEESUS KESKIPISTEENÄ!

Hyvät ystävät! Olen puhunut siitä, mikä on Kansanlähetyksen näky. Kysymys on tärkeä. Mutta vieläkin tärkeämpää on kysyä, kuka on Kansanlähetyksen näky? Silloin kaikki saa oikeat mittasuhteet ja suunnan.

Toimintamme keskipisteenä ei lopulta ole Suomen ja maailman evankelioiminen, ei yhteisöjen muodostaminen, ei kannanotot Raamatun puolesta kirkollisiin kiistoihin, ei eettiset ja moraaliset asiat eikä mikään hengellinen työ. Keskipisteenä on Jeesus. Pääasian tulee olla pääasiana ja pääasia on Jeesus Kristus.

Jeesus on universumin keskus. Hän oli ennen maailman luomista, hän tuli ihmiseksi minun ja sinun pelastuksen tähden, hän kantoi syntimme ristillä ja nousi kuolleista.

Tulin nuorena uskoon ja rakastuin Jeesukseen. Hän on niin hyvä. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin tarvitsen häntä vähintään yhtä paljon. Olen ollut kohta kuusi vuotta Kansanlähetysliikkeen johtaja. Yksi kuva tästä ajasta on pesukoneen kuivausrumpu, johon olen joutunut. Rumpu on käynyt kierroksilla ja poistanut rummussa olevasta esineestä turhia asioita. Minulla se on tarkoittanut sitä, että kuvitelma omista kyvyistä ja hyvyydestä on vähentynyt ja tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi minä rakastan Jeesusta. Hän on ollut minulle hyvä. Hän antaa kaikki syntini anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Jeesus ei ole hylännyt minua. Hän antoi elämälle tarkoituksen. Hän kutsui hengelliseen työhön. Hän vain jakaa, antaa, tarjoilee ja lahjoittaa hyvyyttään. Jeesus antaa minun olla mukana yhdessä teidän kanssanne suurimmassa tehtävässä maan päällä: sielujen pelastamisessa eli helvetin tyhjentämisessä ja taivaan täyttämisessä. Ei ole suurempaa etuoikeutta ja elämäntarkoitusta. Jeesus antoi Pyhän Hengen lohduttamaan ja täyttämään minut.

Jeesus tulee takaisin ja hänen armostaan pääsen uuteen kotiin. Jos kuolen ennen hänen paluutaan, kuolen uskossa Jeesukseen ja tiedän lunastajani elävän ja nostavan minut kuolleista.

Jotkut viime vuonna mukana olevista ovat kuluneen 12 kuukauden aikana päässeet kotiin taivaaseen. Jotkut meistä pääsevät ennen seuraavia Kansanlähetyspäiviä. Ikuisuuden näkökulmasta avautuu Jeesuksen suuri merkitys. He ovat perillä Jeesuksen tähden!

Kansanlähetyksen näyn tulee olla Jeesus! Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.


Polttopiste-puheeni Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 8.7.2017
Kuvassa juhlaväki kuuntelee kun kirkkoherra Jussi Kauranne puhuu. Kuva Marjaana Perttula.

Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

51 kysymystä vuoden 2017 Kansanlähetyspäivistä

  1. Milloin ja milloin Kansanlähetyspäivät järjestetään? 7.-9.7.2017 Kanta-Hämeen Ryttylässä.
  2. Miten iso paikka Ryttylä on? Täällä on noin 1900 asukasta.
  3. Onko Ryttylässä kauppoja? K-kauppa ja Sale. Löytyy myös bensa-asema ja kahvio. Pizzaa ja kebabia saa Vanhasta Trokarista.
  4. Miten Kansanlähetyspäivien ajankohta määräytyy? Päivät järjestetään heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna. Tämän myöhäisempään aikaan päivät eivät voi mennä.
  5. Mikä osoite auton navigaattoriin pitää asettaa? Opistotie 1, Ryttylä.
  6. Miten pääsen Riihimäeltä Kansanlähetyspäiville? Voit ottaa taksin tai tulla paikallisjunalla Ryttylän asemalle, josta on vartin kävelymatka tapahtumapaikalle. Kansanlähetyspäivien juhlabussi ajaa Riihimäen ja Kansanlähetyspäivien väliä kerran tunnissa tapahtuman ajan. Matkustaminen Riihimäeltä Ryttylään on ilmaista. Ryttylästä Riihimäelle kerta maksaa 5 euroa. Koko viikonlopun bussipassi 10 euroa. Riihimäellä juhlabussi lähtee tilausajolaiturista.
  7. Mihin aikaan juhlabussi Riihimäeltä kulkee? Matkakeskuksesta perjantaina kello 14.45 alkaen tunnin välein ja viimeinen bussi lähtee 22.45. Lauantaina 7.45 alkaen 23.45 asti. Sunnuntaina 7.45 alkaen ja 15.45 on viimeinen bussi. Takaisin Riihimäelle pääsee noilla busseilla aina 15 minuuttia yli tasatunnin.
  8. Milloin järjestettiin ensimmäiset Kansanlähetyspäivät? Vuonna 1967 Tampereella. Nyt on 51. kerta.
  9. Mikä juttu tämä Kansanlähetyspäivät on? Se on Suomessa toimivan kansainvälisen kristillisen järjestön Kansanlähetyksen vuosittainen päätapahtuma.
  10. Ja Kansanlähetys on? Kristilliseen uskoon perustuva luterilainen herätyskristillinen järjestö, joka on tullut tänä vuonna 50 vuoden ikään. Visiomme on Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille.
  11. Onko tapahtumaan pääsyliput? Ei. Tapahtumaan pääsee ilmaiseksi.
  12. Maksaako pysäköinti? Henkilöauton pysäköintimaksu on 5 euroa päivä tai 10 euroa viikonloppu.
  13. Missä voin viettää yöni? Asuntoautolla ja -vaunulla voi tulla alueelle. On hyvä ilmoittautua etukäteen. Lisäksi tarjolla on telttapaikkoja sekä koulumajoitus. Lähikaupungeissa on hotelleja. Lisätietoja majoituksesta Kansanlähetyspäivien sivulta.
  14. Mikä on KLP? Se on monin paikoin Kansanlähetyspäivien lyhenne.
  15. Onko lapsille omaa ohjelmaa? 3-6 -vuotialle sekä 7-14 -vuotiaille on perjantaina ja lauantaina oma ohjelma. Sunnuntaina osallistutaan yhteiseen ohjelmaan. Tästäkin tiedot KLP:n sivulta.
  16. Onko siellä pomppulinna? Kyllä sellainenkin löytyy. Ja leikkikenttä. Ja niiden vieressä kahvila.
  17. Saako ruokaa? Kyllä saa.
  18. Saako makkaraa? Sitä riittää!
  19. Saako jäätelöä? Kyllä.
  20. Entä pop cornia? Kyllä.
  21. Hattaraa? Kyllä.
  22. Onko gluteenitonta ja laktoositonta ruokaa? Sitäkin löytyy. Ruokalista on KLP:n kotisivulla.
  23. Onko kirjamyynti? Kirjateltta löytyy.
  24. Saako tapahtumasta ostaa Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlakirjan? Kyllä saa. Sitä löytyy kirjateltasta 20 euron hintaan.
  25. Onko kirja-alea? Ohjelmalehtisessä on kuponki, jolla saat kirjan puoleen hintaan.
  26. Äänitetäänkö kaikki puheet? Kyllä. Voit myös ostaa ennakkoseminaarin ja tapahtuman puheet.
  27. Saako jostain jonkun ohjelmalehtisen? Niitä löytyy juhlatoimistossa. Ainakin nopeimmille riittää.
  28. Miten lähetystyö on esillä? Meillä on Ilonkorjuu-lähetyskahvila, lähetysnäyttely, lähetystyöntekijöitä puhumassa ja laulamassa sekä kulkemassa alueella.
  29. Voiko Kansanlähetyspäivien aikana liittyä lähetystyön tai kotimaantyön kuukausilahjoittajaksi? Siihen on mahdollisuus muun muassa Suomi sydämellä pisteessä ja lähetysnäyttelyssä.
  30. Onko päivillä ulkomaalaisia vieraita? Meillä on juhlavieraina Bulgariasta Feymi Madjirov sekä Etiopiasta Hailu Abebe.
  31. Käännetäänkö puheita muille kielille? Useat tilaisuudet käännetään dariksi ja arabiaksi.
  32. Tarvitaanko talkoolaisia? Kyllä. Käy kotisivulla ilmoittautumassa.
  33. Mistä koko päivien ohjelma löytyy? Kansanlähetyspäivät.fi -sivulta.
  34. Voiko tapahtumaa seurata internetistä? Tapahtumat striimataan nettiin avaimia.net -sivulla.
  35. Entä kuunnella radiosta? Kansanlähetyspäivän radio kuuluu lähialueella. Lisäksi ohjelmaa tulee Radio Dein kautta.
  36. Löytyykö lepohuone, jos alkaa uuvuttaa? Kyllä Pirttilästä löytyy.
  37. Mikä on ennen tapahtumaa oleva ennakkoseminaari? Se on kahden päivän raamatunopetussarja Paavalin 1. kirjeestä Timoteukselle.
  38. Mikä on lauantain ja sunnuntain rukousaamiainen? Puimalassa saa aamupalaa 7.30-8.45. Kello 8 on rukousosio, jonka aikana voi vielä syödä. Aamupalan hinta on 5 euroa.
  39. Onko raamatunopetusta? Meillä on kaksi varsinaista raamattuopetusta, jotkä pitää Piia-Maaria Matkoski ja Leif Nummela.
  40. Entä, jos tulee hätä? Paikalle on hankittu vessoja.
  41. Onko Kansanlähetyspäivillä ehtoollinen? Kyllä. Viimeisessä tilaisuudessa on ehtoollisen vietto.
  42. Kerätäänkö kolehtia? Kyllä muutamaan otteeseen. Jos rahaa ei ole mukana voi osallistua puhelinkolehtiin tai maksaa pankkikortilla.
  43. Ohjelmassa lukee kanavat. Mitä ne on? Lauantaina 10.30-12-00 osallistujilla on mahdollisuus mennä johonkin yhdeksästä tilaisuudesta. Näissä saa syventää tietojaan jostain aiheesta.
  44. Millaista musiikkia päivillä on? Oma housebandi säestää lauluja, lisäksi musiikkivastuussa ovat Kirsti Malmi, Outi&Lee Itävallasta, Ilona Gill sekä Merja ja Pekka Laaksonen. Laulut ovat hengellisiä lauluja pääosin Viisikielisestä ja osin Virsikirjasta.
  45. Mikä on Viisikielinen? Uusi hengellisten laulujen kokoelma. Taustalla on niin sanottu viides herätysliike.
  46. Mitä voin tehdä Kansanlähetyspäivien onnistumiseksi? Tule talkoisiin, tule itse tapahtumaan, tuo ystäviä, levitä sosiaalisessa mediassa sanaa, rukoile tapahtuman puolesta.
  47. Voiko tulla jos en ole erityisen uskonnollinen? Kaikki ovat tapahtuma-alueelle ja tilaisuuksiin tervetulleita.
  48. Uskotteko te ihan oikeasti Raamattuun ja Jeesukseen? Kyllä uskomme.
  49. Kannattaako Kansanlähetyspäiville tulla? Kannattaa! Täällä viihtyy, on hyvää seuraa ja hyviä puheita.
  50. Mihin lauluun Kansanlähetyspäivät päättyvät? Virteen 345 Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin viettää.
  51. Missä Kansanlähetyspäivät järjestetään ensi vuonna? Ryttylässä taas!
Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

Kansanlähetyspäivät 2017 – ohjelma pähkinänkuoressa

Kansanlähetyksen vuosittaisia kesäjuhlia Kansanlähetyspäiviä vietetään Kanta-Hämeen Ryttylässä 7.-9. heinäkuuta 2017. Alueelle on vapaa pääsy.Tässä ohjelma lyhyessä muodossaan. Yksityiskohtaisempi ohjelma löytyy KLP-kotisivulta.

Ennakkoseminaarissa opiskellaan Raamattua

Kansanlähetyspäiviä edeltää seminaari torstaista perjantaihin, jossa Leif Nummela, Vesa Ollilainen ja Niilo Räsänen käsittelevät Paavalin 1. kirjettä Timoteukselle. Lisätietoja seminaarista.

Kansanlähetyksen strategian esittely

Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa Kansanlähetyksen uuden strategian. Tule tutustumaan uuteen missioon, visioon ja arvoihin perjantaina 7.7.kello 15.00-15.45 Kappeliin.

Ohjelma perjantai 7.7.

15.00 Kesäkylä aukeaa

  • Lähetysnäyttely ja Lähetysbasaari
  • Uuden Tien kirjamyynti ja haastatteluja
  • Lapsille pomppulinna, leikkipuisto ja pelikenttä
  • Esittely- ja myyntipisteitä

16.00 Kansanlähetyksen entisten ja nykyisten työntekijöiden ja lähettien tapaaminen
18.00 Suuressa mukana – Kansanlähetyspäivien avajaiset
19.00 Suomi sydämellä –missioilta
21.00 Herätä meidät –rukousilta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma lauantai 8.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Raamattutunti: Iloa alusta loppuun
10.30 Kanavat
13.00 Polttopisteessä-puhe
14.00 Ilo lähetyksestä – Donkin lähetysjuhla
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
16.00 Ilo Sanomasta – Kansanlähetystyötä ja -juhlaa jo 50 v.
18.30 Hyvän sanoman missiolta
20.30 Iltaseurat – musiikkia ja puhujia vuosikymmenten varrelta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma sunnuntai 9.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Ilo Taivaasta! –Raamattutunti
10.30 Koko perheen riemujuhla
13.00 Lähetysjuhla. Ehtoollisen vietto ja lähetystyöntekijöiden lähettäminen.

Lasten ohjelmat

Kansanlähetyspäivillä on omaa lastenohjelmaa 3-6 -vuotiaille ja 7-14 -vuotiaille.

Tärkeää tietoa Kansanlähetyspäivistä

Jos et osaa tulla paikalle, laita navigaattorin osoitteeksi Opistotie 1, Ryttylä. Lisäksi Riihimäeltä on bussikuljetus tunnin välein kuljetus Kansanlähetyspäiville ja vastavuoroisesti tunnin välein takaisin Riihimäelle. Tässä juhlabussin aikataulu. Ryttylässä pysähtyy myös paikallisjunia, joista löytyy tietoa VR:n sivulta.

Kansanlähetyspäivillä purtavaa saa ainakin seuraavissa paikoissa

  • Rukousaamiainen Puimalassa 7.30-8.45
  • Ruokateltassa lounas ja päivällinen
  • Cafe Wanha Pumppaamo. Täytettyjä sämpylöitä, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia.
  • Puimalassa aamupalan lisäksi kahvia, teetä, pientä suolaista, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia ja herkkuja.
  • Cafe Ilonkorjuu – Lähetyskahvila. Pientä suolaista, täytettyjä sämpylöitä, kahvia, teetä, jäätelöä, virvokkeita, karkkia ja herkkuja
  • Lataamo. Juhlalähetyslettuja kermavaahdolla, makkaroita ja italialaista jäätelöä kahvin kera.
  • Etelä-Savon lettumyynti ja kahvila. Myynnissä herkullisia lettuja ja hyvää kahvia sekä muita herkkuja.
  • Makkaragrillit useassa paikassa.
  • Hernekeittoa soppatykistä.
  • Pop cornin ja jäätelön myyntipiste.
    Ja paljon muuta.

Majoitus. Kansanlähetysopiston majoitustilat on jo täynnä. Lähiseudun hotelleissa saattaa olla tilaa. Paikkoja löytynee myös 12 kilometrin päästä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa. Asunto-autolle ja asuntovaunulle löytynee vielä tilaa, telttamajoitusmahdollisuus on. Lisäksi on mahdollista majoittua läheisellä koululla. Tästä kaikesta lisätietoja majoituksesta.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään!

Kummi ja kummilapsi

Kummilapsityö Afrikassa

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön Etiopiassa vuonna 2007. Silloin projektiin otettiin lapsia, jotka menivät ensimmäiselle luokalle. Kohta suuri osa heistä valmistuu. Itse asiassa jo viime vuonna (2016) iloa toi se, että ensimmäinen kummilapsiohjelmassa mukana ollut pääsi opiskelemaan yliopistoon.

Kummilapsiprojektit ovat Etiopiassa neljällä paikkakunnalla: Agaro, Bonga, Limu, Sokoru, joissa kussakin projektissa on 110 lasta.

Kummilapsityön sisältö

Radio Deissä oli haastattelu kummilapsitoiminnasta. Etiopiassa toimiva kummilapsityön koordinaattori Tania Lehtinen kertoi Anne Tuoviselle, että projektissa keskeistä on lasten koulunkäynti, terveys, ravitsemus ja elämäntaitojen opetus. Viimeksi mainittu pitää sisällään opetusta muun muassa itseluottamuksesta, sosiaalisista taidoista ja ympäristön luomien paineiden hallinnasta, jolloin lapsi osaa sanoa ei esimerkiksi huumeille.

Kummiprojektin paikkakunnilla on kaksi paikallista työntekijää, projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä, ja sen lisäksi on vapaaehtoisia, jotka tekevät kotikäyntejä. Projektityöntekijät käyvät säännöllisesti kummilasten kotona ja koulussa.

Kummit lähettävät kummilapsille kirjeitä, jotka voidaan kirjoittaa myös suomeksi. Myös lapsen vastaus kummille käännetään suomeksi.

Lapset valitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Sosiaalityöntekijät tietävät, ketkä lapsista ovat köyhimpiä ja tarvitsevat tukea. Kummilapset tulevat köyhistä perheistä.

Kummin tarpeellisuus

Mitä lapsille tapahtuisi, jos heillä ei olisi kummia? Etiopiassa koulunkäynti on pakollista, mutta ei halpaa. Etiopiassa käytetään koulupukua ja suurperheille usean koulupuvun hankinta on kallista. Köyhillä ehkä yhdenkin puvun hankinta on vaivalloista. Koulunkäynnin kalleuden vuoksi lapset saattavat jäädä koulusta pois, vaikka se onkin laitonta. Vanhemmat saattavat pitää lasten työtä perheen elättämiseksi tärkeämpänä kuin koulunkäyntiä.

Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt. 25:40).

Tietoja kummilapsityöstä

Lapset tarvitsevat kummeja. Kansanlähetyksen kummiohjelman 440 lapsella on Suomessa oma kummi. Lisäksi jonotuslistalla on varakummeja. On myös niitä, jotka eivät halua henkilökohtaista kummilasta, mutta pitävät tätä työtä niin tärkeänä, että haluavat tukea lasten opiskelua kertalahjoituksella tai kuukausittain. Hekin ovat tervetulleita kummitoimintaan.

Tästä saat lisätietoja:


Linkit johtavat Kansanlähetyksen Suuressa Mukana -sivustolle. Kansanlähetys on lähetysjärjestö, joka toimii kotimaan lisäksi Oseaniassa, Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Lähetystyö on sekä kristillistä sananjulistusta, seurakuntien perustamista ja tukemista sekä diakonista auttamista, johon myös kummilapsitoiminta kuuluu.

Ainutlaatuinen Jeesus Kristus

Ainutlaatuinen Jeesus

Tämä on viimeinen osa puheestani Mikä kansanlähetysnäyssä innostaa? Olen jakanut puheen kuuteen osaan, joista aiemmat olivat

  1. Osana herätysten historiaa – Herätysten historia
  2. Jumala onkin puhetaitoinen – Rakkaus Raamattuun
  3. Herätyksen kaipuu – Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen – Innostus lähetykseen
  5. Kuninkaallinen pappeus – Kuninkaallinen pappeus

Tämän viimeisen osan aiheena on Jeesus Kristus. Hänen tulee olla kristillisen uskon ja kaiken toiminnan keskipiste Kansanlähetyksessä. Hän on herätyksen keskus. Hän on Raamatun keskus. Hän on kuninkaallisten pappien eli kristittyjen keskus. Hän on koko universumin ja kirkon keskus.

Kansanlähetys on toiminnallisesti suuntautunut liike, mutta työ ei saa koskaan olla rakkaampi kuin Jeesus.

Joitakin asioita Jeesuksesta

Voimme lukea messiasennustuksia Jeesuksesta Vanhasta testamentista. Uuden testamentin evankeliumit kuvaavat hänen toimintaansa ja opetustaan. Myös ilmestyskirjassa kerrotaan ylösnousseesta taivaassa hallitsevasta Jeesuksesta. Tässä joitakin kolmen uskontunnustuksen näkökulmia Jeesukseen:

Apostolinen uskontunnustus kertoo Jeesuksesta seuraavaa: Hän on Jumalan ainoa Poika, Herramme, sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariastas. Jeesus kärsi Pontius Pilatuksen aikaan, kuoli ristillä, haudattiin ja astui alas tuonelaan. Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaaseen ja istuu nyt Isän oikealla puolella, josta tulee takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Nikaian uskontunnustus lisää apostoliseen uskontunnustukseen Jeesuksen syntymästä seuraavan ajatuksen: ”joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”.

Athanasioksen uskontunnustus sanoo Jeesuksesta näin: uskomme kolminaiseen Jumalaan, joka on yksi Jumala, mutta siinä on kolme erillistä persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki), Jeesus on luomaton, ääretön, ikuinen, kaikivaltias ja Herra. Kukaan kolminaisuuden persoona ei ole suurempi toistaan. Jeesus on tullut ihmiseksi, kärsi pelastuksemme tähden, astui alas helvettiin, nousi kuolleista, astui taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella, tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Missä on joku toinen, josta sanotaan vastaavaa?

Näkemys Jeesuksesta on tärkeää. Eri uskonnoissa ja ideologioissa on Raamatusta ja uskontunnustuksista poikkeavia opetuksia Jeesuksesta. Myös kristillisiin kirkkoihin tulee helposti omatekoisia käsityksiä Jeesuksesta, jotka poikkeavat Raamatun ilmoituksesta. Koska Jeesus on kristillisen kirkon ja universumin syvin ihmiskunnalle annettu salaisuus, kirkon on pitänyt muotoilla mahdollisimman tarkasti se, kuka Jeesus on ja mitä hän on tehnyt.

Sen valossa Athanasioksen uskontunnustuksen alkulause on ymmärrettävä: ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Investoi ikuisuuteen

Me teemme suunnitelmia ajallista elämäämme varten. Se on ihan oikein. Mutta tämän elämän asiat eivät ole kaikki. Lopulta ainoa asia mikä täältä maan päältä lähtee ikuisuuteen on ihmiset ja heidän ikuiset sielunsa. Ehkäpä siksi Paavali piti maan päällisiä kunnia-asioita roskana Kristuksen tuntemisen verrattuna (Fil. 3:8).

Jeesuksen tunteminen on jo itsessään etuoikeus. Lisäksi se tuo pelastuksen ikuisesta kadotuksesta. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko tuomitaan kadotukseen (Markus 16:16).

Rukoukseni on, että Kansanlähetys olisi yksi niistä paikoista, jotka pyrkivät johdattamaan mahdollisimman monta ihmistä kadotuksen tieltä taivastielle. Tehtävämme on herättää ihmisiä nyt kun vielä on mahdollisuus herätä. Helvetissä se on myöhäistä.

Ole uskollinen loppuun asti

Pidä Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja taivaaseen pääseminen tärkeimpänä asiana elämässäsi.

Rukoile ja toimi sen puolesta, että mahdollisimman moni kuulisi evankeliumin Jeesuksesta ja ottaisi sen vastaan oman elämänsä voimavaraksi. Oma rukoukseni on, ettei kukaan läheiseni joutuisi kadotukseen! Jeesuksen lähettiläänä ja pelastussanoman välittäjänä toimiminen on suuri kutsumus ja etuoikeus jokaiselle kristitylle.

yhteinen pappeus kansanlähetyksessä

Kuninkaallinen pappeus

Kansanlähetyksessä korostamme kaikkien kristittyjen hengellistä pappeutta. Pietari kirjoitti uskoville:

”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.” (1. Piet.2:9).

Tässä uskovista annetaan useita määritelmiä: valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa. Jumala on kutsunut tämän joukon pimeydestä valoon. Jumala antoi juuri heille tehtävän: julistakaa Jumalan suuria tekoja.

Jumalan suuret teot viittaavat varsinkin Jeesuksen elämään. Jumalan tekojen julistaminen on jokaisen kristityn etuoikeus.

Kansanlähetys kansan lähetyksenä

Kansanlähetystoiminnan ytimessä on Jumalan kansan liikekannallepano. Haluan nähdä liikkeemme olevan Jumalan kansan lähetystä, jossa jokaiselle siihen mukaan haluavalla on oma tärkeä paikkansa.

Jos tämä ei onnistu, tulevaisuutemme ei ole valoisa. Meillä on vaarana se, että palkattu työntekijä organisoi, toimii, juoksee, puhuu, saarnaa, järjestää, kopio, siivoaa, leipoo, lukitsee ovet, järjestelee ja uupuu. Jos näin on,olemme epäonnistuneet.

Kaikkien kansanliikkeiden elinvoima perustuu siihen, miten hyvin he saavat kannattajansa liikkeelle.

Jos haluamme nähdä uudistusta kirkossamme, meidän tulee nähdä vaivaa seurakunnissa, puhua lähetyksen ja evankelioimisen puolesta. Meidän tulee löytää uudelleen maallikkotodistajat ja maallikkopuhujat, sekä antaa heille tilaa kokouksissamme. Vain kuninkaallisen papiston valtuuttamisella toimintamme ja evankeliumin julistaminen voi moninkertaistua. Varsinkin kodeissa voimme vapaasti julistaa evankeliumia ja kutsua sinne uskovia.

Jokainen kristitty voi rukoilla ja etsiä itselleen opetuslasta, jonka kanssa tutkia Raamattua, rukoilla ja oppia yhdessä kristittynä elämisestä. Nuoret ja uudet kristityt tarvitsevat hengellisiä vanhempia. Olen kiitollinen, että minulla oli tällaisia vierelläkulkijoita.

Lähettäjän tärkeä tehtävä

Kotimaan evankelioimisen ja lähetystyön ongelmana meillä ei ole evankelistojen, opettajien ja lähetystyöntekijöiden olemattomuus. Meidän ongelma ei ole lähtijöiden vaan lähettäjien puute. Tarvitsemme työssä myös niitä, jotka tukevat sitä taloudellisesti. Se on suuri Jumalan antama tehtävä.

Sekä lähetystyöntekijöillä että kotimaassa työskentelevillä on omat renkaansa, joihin mahtuu lähettäjiä.Moni toteuttaa lähettäjänä toimimista myös testamentin laatimisella.

Kansanlähetysnäyssä minua innostaa jokaisen kristityn tärkeys. Kaikki uskovat on Jeesuksen Kristuksen pappeja, joilla on merkittävä tehtävä palvella, rukoilla ja tuoda elämällään kunniaa Jumalalle.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

  1. Osana herätysten historiaa
  2. Jumala onkin puhetaitoinen
  3. Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen

Herätys ja Kansanlähetys

Osana herätysten historiaa

Suomi on ollut herätysten maa.

Herätys on Jumalan ja pelastuksen löytämisen erityistä aikaa.

Suomen hengellisistä herätyksistä on helppo poimia rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus eri muodoissaan, jotka ovat vaikuttaneeet vuosisatojen ajan. Vapaan kristillisyyden nousu on myös herätyksen seurausta. Lisäksi on ollut paikallisia herätyksiä, jotka eivät ole päässeet kirkkohistorian kirjoihin. 1900-luvulla nousi uudenlainen luterilainen herätyskristillisyys, jonka vaikuttajia olivat muun muassa Helena Konttinen ja Parikanniemisäätiö, Frans Hannula ja hannulan herätys, Urho Muroma ja Suomen ev.lut. Sisälähetyssäätiö (nykyisin Suomen Raamattuopisto), Frank Mangs ja Kansan Raamattuseura, Ylioppilaslähetys (nykyisin Opiskelija- ja Koululaislähetys), Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat sekä muita järjestöjä. Herätykset nivoutuvat aina ihmisten arkeen ja johonkin paikalliseen tilanteeseen ja usein paikallisen seurakunnan elämään.

Pietismi

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Sen juuret ovat edellä kuvatussa herätysliikemaastossa. Suurimmalle osalle Suomen herätyksistä yhteinen nimitys on pietismi, joka pyrki uudistamaan kirkkoa ja kristillistä elämää. Pietismi on monimuotoista, mutta sille on olennaista henkilökohtaisen uskonelämän korostus hartauskirjoja ja Raamattua lukemalla, kokoontuminen pieniin ryhmiin ja seuroihin, kristillisen rakkauden painottaminen, maallikkous, lähetystyö ja kutsu henkilökohtaiseen uskoon.

Aina tällaista herätyskristillisyyttä ei ole ymmärretty. Norjalainen teologi Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) kertoo viidestä herätyksen ja herätysjulistuksen esteestä:

  1. Vakuuttelu, että pelkkä kaste riittää pelastukseeen ja henkilökohtaista uskoa ei tarvita.
  2. Väite, jonka mukaan kaikki pääsevät lopulta taivaaseen.
  3. Opetus, jossa usko keskittyy kokemuksiin eikä Jeesuksen ristiin.
  4. Julistus, joka ei ota huomioon synnin radikaalisuutta ja sen iankaikkista seurausta eli kadotusta.
  5. Toiminta, jossa Raamattua ei pidetä Jumalan sanana.

Tällaista herätyksiä turmelevia väitteitä kuulee vieläkin. Herätyskristillisyys opettaa juuri päinvastaista:

  • Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen.
  • Taivas ja kadotus ovat totta. Usko Jeesukseen avaa taivaan; muuten kohtalona on ikuinen kadotus.
  • Herätyksen ydin on Jumalan teossa meidän puolestamme Jeesuksen ristissä ja veressä.
  • Synti kadottaa, jos sitä ei saa anteeksi.
  • Raamattu on Pyhän Hengen johtamana syntynyt Jumalan todellinen sana ihmiskunnalle.

Zinzendorfilainen pietismi

Minulle tärkeää on herrnhutilainen pietismi, jonka suuri vaikuttaja oli Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760). Hän pyrki luomaan yhteyttä uskovien välille luterilaisen kirkon sisällä. Pietistit olivat aktiivisia seurakuntalaisia paikallisseurakunnassaan, jossa he kävivät jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella. Jumalanpalvelusten lisäksi heillä oli omia kokoontumisia. Herrnhutilaisten pietistien painotuksina olivat muun muassa seuraavat asiat:

  • Jeesuksen veren korostus anteeksiantamuksen perustana. Pelastus otetaan vastaan uskolla.
  • Jeesus on yksityisen ja julkisen kristillisen elämän keskus.
  • Kristittyjen tulee rakastaa toisiaan.
  • Ihmiset halutaan johtaa henkilökohtaiseen uskoon.
  • Iloinen kristillisyys ja pelastusvarmuuden korostaminen. Jumala ei jätä meitä epävarmuuteen pelastuksen asiassa.
  • Kristityt kokoontuivat koteihin rukoilemaan ja lukemaan Raamattua yhdessä.
  • Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille; vahva lähetysnäky.

Tuossa on sydäntäni sytyttäviä kristillisyyden painotuksia. Minua innostaa  se, että olemme yksi osa herätysten historiaa. Juuremme ovat siinä monimuotoisessa joukossa, jotka haluavat rakastaa Jumalaa, arvostaa Raamattua, kasvaa uskossa ja päästä itse taivaaseen ja viedä sinne mahdollisimman paljon muita mukana.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron seuraavasta minua innostavasta asiasta työssäni. Tekstin pohjana on puheeni Mikä Kansanlähetyksessä innostaa.

Kansanlähetyksen työ

Yhdessä suurta työtä maailman hyväksi

Eräs järjestö tekee todella monipuolista työtä maailmanlaajuisesti. Tämän työn toimeenpaneva voima on tuhansien ihmisten sitoutuminen tehtävään. Into ajaa heikäläisiä antamaan aikaansa, varojansa ja elämänsä parhaimpia vuosia suuren näyn toteuttamiseksi.

Lentokoneet, televisioasema, sairaala

Afrikassa heidän työntekijänsä ovat vastuussa lähetyslentäjien lentokoneiden laitteistosta. Nämä koneet kuljettavat avun turvallisesti perille. Lähi-idässä he ovat mukana kristillisessä televisioasemassa, joka lähettää päivittäin kellon ympäri evankeliumia maailman vähiten evankelioidulle alueelle. Tällä alueella he tukevat myös kristillistä sairaalaa.

Perustettuja seurakuntia

Suuri näky vei Japaniin asti. Kovassa hengellisessä maaperässä on perustettu jo kahdeksan seurakuntaa. Samanlaista työtä on tehty muslimien parissa. Nyt heillä on näky myös Tallinnan suurimmasta, 120 000 asukkaan Lasnamäen lähiöstä. Sieltä luterilainen seurakunta vielä puuttuu. Eiköhän sekin synny, kun näky ja into näyttävät olevan kohdallaan.

Vainotun seurakunnan auttamista ja kirjallisuuden jakamista

Heillä oli intoa jo Neuvostoliiton aikana, jolloin he tukivat vainottua seurakuntaa. He kuljettivat suuret määrät Raamattuja ja kirjallisuutta hengellisesti nälkäisen kristikansan tueksi. Heidän raportistaan selviää, että viime vuonna he julkaisivat ja painattivat entisen Neuvostoliiton alueella yhteistyökumppaninsa kanssa noin 650 000 kristillistä kirjaa tai Raamatun osaa. Lisäksi kristillistä kirjallisuutta käännetään, julkaistaan ja jaetaan islamilaisen maailman keskellä.

Siperiassa ja Jerusalemissa

Venäjällä he ovat levittäytyneet Siperiaan asti. Siellä he tukevat vankilasta vapautuvia, vahvistavat paikallisia seurakuntia ja tukevat kirkon lastenleirejä. Jerusalemissa heidän uusi projektinsa on messiaanisten juutalaisten koulun tukeminen.

Kehitysyhteistyötä köyhien parissa

Tämä järjestö on Suomen valtion kehitysyhteistyökumppani. Monet aids-orvot ovat saaneet apua, etiopialaiset puhdasta vettä ja afgaaninaiset köyhyyteensä apua liiketoiminnan aloittamisella.

Raamattu kääntyy ja kirjakieli luodaan

Raamattu on kirkon peruskirja. Tämä lienee syynä siihen, että he ovat lähettäneet raamatunkääntäjiä, jotka ovat tuoneet monille kansoille ilon tunteen: Nyt meilläkin on äidinkielinen Raamattu. Eikä siinä kaikki. Järjestön agricolat ovat luoneet puhutuista kielistä kirjakieliä ja opettaneet kansoja lukemaan!

Kasvavan kirkon tukena

Etiopiassa he ovat auttamassa kirkkoa, jonka kasvukäyrä näyttää jyrkkää ylämäkeä. Kummilapsiohjelmansa kautta he antavat sadoille lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin. Kasvava kirkko tarvitsee työntekijöitä, siksi he maksavat kymmenien tulevien kirkon työntekijöiden opiskelijamaksuja. He ovat neuloneet ja välittäneet vastasyntyneille lapsille on yli 100 000 nuttua pyrkimyksenä vähentää lapsikuolleisuutta.

Yhdessä tehty suuria. Kiitos sinulle!

Tässä on vain pikainen kuvaus Kansanlähetyksen kansainvälisestä työstä. Myös kotimaasta riittäisi paljon innostavaa kerrottavaa. Haluan kertoa tämän siksi, että tietäisit, mitä kaikkea olemme yhdessä tehneet. Toiseksi haluan järjestömme puolesta kiittää sinua. Kiitos, että olet suuressa mukana!


Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen kolumni Uusi Tie -lehdessä huhtikuussa 2016. Otsikot lisätty.
Saa jakaa eteenpäin vaikka klikkaamalla alla olevia jakonappeja.

Evankeliumi ja Jeesuksen risti

Ystäville 1/2016

Tässä ystävilleni tänään lähettämän kirjeen sisältö.


Riemukasta alkuvuotta

Tässä vuoden 2016 ensimmäinen viestini sinulle, hyvä ystäväni! Iloitsen, että olet tämän kirjeen saajien joukossa.

Tammikuun tekoja

Raamattubuffet -äänityksessä tällä kertaa Tode Jurvanen, Mika Tuovinen, Veijo Olli ja Tapani Kaitainen.

Raamattubuffet -äänityksessä tällä kertaa Tode Jurvanen, Mika Tuovinen, Veijo Olli ja Tapani Kaitainen.

Tammikuun 31 vuorokautta olivat menoa ja energiaa täynnä. Vuosi alkoi entisten lähetystyökolleegojen Maria ja Jukka Revon 50-vuotispäivillä Lappeenrannassa. Siinä kaksi uskollista Kansanlähetyksen ja seurakunnan työntekijää, joiden sitoutumista arvostan.

Hieman myöhemmin vietimme Leif Nummelan 60-vuotispäiviä Ryttylässä. Arvostan Leifissä sitä, että samaan aikaan kun hän on nöyrä ja kuunteleva, hän haluaa noudattaa Jumalan tahtoa vaikka se veisi vaikeuksiin. Nämä molemmat syntymäpäivät osoittavat, että ystäväjoukkoni vanhenee!

Tammikuussa oli ensimmäinen piispainkokouksen asettaman jumalanpalvelusyhteisöjä käsittelevän toimikunnan kokous. Tehtävämme on laatia vuoden loppuun mennessä piispainkokoukselle selvitys jumalanpalvelusyhteisöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista kirkossamme sekä tekemään esitys sääntömuutoksista tai antamaan suosituksia seurakunnille. Tämä tärkeä asia tarvitsee esirukouksianne. Lienee selvää, että tulevaisuuden jumalanpalvelustoiminta tulee olemaan monimuotoisempaa kuin nykyään.

Kansanlähetyksellä on ohjelmia Radio Deissä joka päivä. Tein aamuisin kuultavaan Raamattubuffet-ohjelmaan opetussarjan: ”Miten elää lopun aikoina?” sekä sunnuntain Raamattuavaimeen saarna, jonka tekstinä oli ”rakkausluku” 1. Kor. 13.

Kirkon lähetystyön juhlaa

pixabay_geralt_continents-975935
Tammikuussa juhlimme Kirkon lähetystyön keskuksen 40-vuotista taivalta.

Professori Miikka Ruokasen juhlaluennosta jäi mieleen uskon ja rakkauden suhde.

Lähetystyössä ja kirkon elämässä tarvitaan sekä uskoa että rakkautta. Tässä jaottelussa rakkaus viittaa diakoniaan ja hyvän tekemiseen. Ne olivat tärkeitä jo silloin kun kristinusko levisi nopeasti Rooman valtakunnassa. Uskon alueeseen liittyy kristillisen uskon opettaminen ja julistaminen. Näiden kahden alueen painopisteet vaihtelevat eri aikoina ja eri kirkoissa. Ruokanen sanoi näiden suhteesta kirkon kasvuun näin:

”Globaalin kirkon kasvunumeroiden valossa selviää, että dynaamisimmin kasvavat sellaiset kirkot, joiden teologiassa, spiritualiteetissa ja käytännöissä painottuu uskon kori tai uskon kori ja rakkauden kori ovat molemmat vahvoja.”

Ruokasen mukaan rakkautta ja etiikkaa korostavien kirkkojen jäsenmäärät pienenevät. Kirkon tulevaisuus kuuluu kirkoille, joiden toiminnassa toteutuvat Johannes Kastajan kuvaukset Jeesuksesta: ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” ja ”hän kastaa Pyhällä Hengellä”. Siis Kristus-keskeisyys ja Pyhän Hengen voima!

Juhlaa Joensuussa

Kirkkokahvi
Olin viikonloppuna Joensuussa. Matka oli siunattu muun muassa seuraavalla tavalla:

  • Olin Pyhäselän seurakunnan vieraana. Saarnasin sunnuntaina ja olin mukana seuroissa. Oli ilo tutustua kirkkoherra Ville Ojalaan.
  • Kansanlähetyksen Pohjois-Karjalan piirihallitus kokoontui ja toin terveisiä heille. Kansanlähetysliikkeen muodostavat 17 itsenäistä maakunnallista kansanlähetyspiiriä. Pohjois-Karjalassa on tehty hyvää työtä!
  • Gerson Mgaya on tansanialainen teologian tohtori, joka on valittu Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen piirijohtajaksi. Gerson mainitsi keskusteluissa, että me suomalaiset toivomme usein herätystä, mutta emme ole valmiita tekemään sen eteen paljoakaan. Hän kehotti tutkimaan Raamattua yksin ja ryhmissä sekä elämään Pyhän Hengen voimassa.
  • Matka oli iloinen muistutus siitä, että eri puolilla Suomea evankeliumia julistetaan ja Raamattua opetetaan. Monesti emme huomaa hyvää pitkäjänteistä työtä lähellämme.
  • Sunnuntai-illan Leipäsunnuntaissa Noljakan kirkossa oli yli sata henkeä. Enemmän kuin osasimme odottaa. Sen vuoksi kirkon pihasta loppuivat autopaikat ja keittiöstä kahvipullat. Pullaa saatiin onneksi pian lisää!
  • Opetin Leipäsunnuntaissa Jeesuksen ristin ja veren merkityksestä. Se on koko Raamatun punainen lanka alusta loppuun asti.

Kiitoksen paikka

Pixabay_thank-you-515514_edit
Kiitos sinulle, joka olet tilannut tämän kirjeen. Ja kiitos myös teille, joille tämä tuli vanhan ystävyyden perusteella. Kiitos rukouksista ja taloudellisesta tuesta. Molempia tarvitaan kristillisen järjestön työssä!

Edellisessä kirjeessä toin esille rukousaiheita, jotka ovat vieläkin ajankohtaisia.

  • Pystyisin järjestämään itselleni enemmän aikaa rukoukseen ja raamatunlukuun.
  • En joutuisi työn houkuttelemaan oravanpyörään.
  • Osaisin antaa enemmän aikaa läheisilleni ja ystävilleni.

Näiden lisäksi vielä kaksi työhöni liittyvää suurta haastetta:

  • Kansanlähetyksen talous. Lähetysjärjestöt tarvitsevat taloudellista tukea evankeliumin levittämiseen. Rukoilethan, että saisimme tarvittavat varat. Myös minun työssäni kuluja riittää.
  • Herätys. Rukoilethan, että saisimme taas kansamme keskelle herätyksen aikoja.

Kiitos kun kuljet vierellä! Muista, että Jumala rakastaa sinuakin!

Siunausta sinulle toivottaen,

Mika Tuovinen
Lähetysjohtaja

Tukijoukko

Liity kirjeen saajiin & tue Mikan työtä taloudellisesti. Lue lisää.