Aihearkisto: Kansanlähetys

Kansanlähetysnäky

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä 2018

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriittiä vietettiin taas syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna eli 7.-9.9.2018. En pysytynyt joidenkin neuvottelujen vuoksi olemaan koko aikaa retriitin ohjelmassa mukana. Tämä retriitti kokoaa edustajia kaikista 17 maakunnallisesta kansanlähetyspiiristä sekä Ruotsin suomenkielisestä Kansanlähetyksestä.

Tässä joitakin muistikuvia viisi päivää retriitin jälkeen sinulle luettavaksi.

Perjantai 7.9.2018 – Väki saapuu

Olin täynnä iloa kun melkein 300 työntekijää ja vastuunkantajaa alkoi iltapäivällä virrata Ryttylään Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen. Meillä on Etelä-Hämeen pienessä Ryttylän kylässä hyvä kansanlähetysliikkeen keskuspaikka, jossa on Kansanlähetyksen keskustoimisto, Kansanlähetysopisto sekä Uusi Tie Osakeyhtiön päämaja. Lähetyskeskuksen moderniin monitoimisaliin mahtuu yli 300 henkeä, ja ruokala toimii hyvin. Unelmana on vielä uusien majoitusrakennusten saaminen (ja 2,7 miljoonan euron rahoitus siihen). Tällä hetkellä majoituskapasiteetti on alle kaksi sataa henkeä.

Perjantaina en valitettavasti päässyt kuulemaan Vesa Ollilaisen opetusta Jeesuksen ainutlaatuisuudesta enkä kuulumisia maakunnallisista piirijärjestöistä.

Lauantai 8.9.2018 – Liittokokous & lähetystyön juhlaa

Lauantai olikin sitten hulinaa aamusta iltaan. Heti aamulla Kansanlähetyksen johtoryhmän kanssa vastasimme osallistujien tiukkoihin kirjallisiin kysymyksiin muun muassa uudelleen avioituneiden mahdollisuudesta työskennellä meillä sekä  naisen asemasta Kansanlähetyksessä. Meillä on työssä eronneita ja uudelleen avioituneita. Nämä asiat eivät aina ole helppoja, mutta ero ei ole ollut este työskennellä Kansanlähetyksessä. Suhtaudumme varauksella naisten pappeuteen, mutta esimerkiksi piirihallitusten ja liittohallituksen jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat naisille avoinna.

Aamupäivällä pidin esityksen kansanlähetysnäystä. Jaoin työnäkymme kolmeen osaan:

  • toiminnalliseen näkyyn,
  • rakenteelliseen näkyyn ja
  • teologiseen näkyyn.

Puheeni kuvineen tulee pian tänne blogiin. Maltathan odottaa!

iltapäivällä oli Kansanlähetyksen korkeimman hallintoelimen Liittokokouksen aika. Kokouksessa käsittelimme tavanomaiset yhdistyksen asiat kuten toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä vuonna tuli liittohallituksen puheenjohtajasta äänestys. Ennen äänestystä kandidaatit Tuomo Heikkilä ja Regina Leppänen vastailivat kysymyksiin. Vaalissa voittanut Tuomo Heikkilä jatkaa puheenjohtajana. Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet. Liittohallitus kokoontuu 7 kertaa vuodessa. Joka vuosi kolme hallituksen jäsentä kahdestatoista on erovuorossa. Liittohallitukseen valittiin toiselle kaudelle Regina Leppänen ja Tuula Vainio-Syrjälä. Uudeksi jäseneksi liittohallitukseen valittiin teologian opiskelija Mattias Kaitainen, joka on liittohallituksen nuorin jäsen.

ilta päättyi Kansanlähetyksen lähetystyön 50-vuotisjuhlatilaisuuteen. Tässä juhlassa ei muuten ollut yhtään puhetta! Ei ihan tavallista kun meillä on kuin saavista kaatamalla puheen ammattilaisia ja veteraaneja. Johdin tilaisuutta aina sanavalmiin Anssi Savosen kanssa. Ainakin meillä oli kivaa, ja palautteesta päätellen toisillakin! Juhlassa oli lavalla kolme Kansanlähetyksen johtajaa, kun kyselin Matti Väisäseltä ja Timo Rämältä, mikä heidät sytytti lähetykselle. (Minä olin se kolmas johtaja.) Sain kysyttyä myös, mikä tilanne heidän johtajakaudella jäi mieleen erityisen vaikeana. Matti mainitse Kylväjän ja Sansan erkaantumisen Kansanlähetyksestä ja Timo Japanin suomalaisen koulun (Jasuko) lakkauttamisen. Olisin vielä kysynyt, mikä jäi positiivisena mieleen, mutta aika oli kortilla. Tämän jälkeen komensimme lavalle viiden työalueen/ työmuodon edustajat kertomaan työstä, joka alkoi vuonna 1968. Nämä alueet olivat:

  • Työ Japanissa
  • Työ Etiopiassa
  • Työ Keski-Aasiassa
  • Medialähetystyö (turkin kieleisten radio-ohjelmien kustantaminen)
  • Operaatiotyö (kesäaktiotyö Euroopassa)

Japanissa olemme perustaneet useita seurakuntia; Etiopiassa olemme olleet aloittamassa työtä, josta muodostui Mekane Yesus -kirkon  nykyinen Jimma Bethel synodi, Keski-Aasissa olemme tukeneet köyhää kansaa ja työntekijämme ovat vuodattaneet marttyyriveren. Turkinkielisten kansojen parissa työ jatkuu. Kesäaktiot ovat olleet usean vuoden tauolla. Minulle vuoden 1989 kesäaktio Italiassa oli tärkeä linkki Kansanlähetykseen. Kunpa aktiotyö syttyisi uudelleen!

Musiikissa meitä palveli Kipinät -lauluyhtye Satakunnasta sekä työntekijöistä paikan päällä koottu orkesteri Jarkko Haapasen johdolla. Kiitos teille!

Sunnuntai 9.9.2018 – Jeesus kanssamme

Aamu alkoi rukouksella ja Kansanlähetyksen uuden koulutusstrategian esittämisellä. Tässä kapellimestareina toimivat Teijo Peltola ja Niilo Räsänen.

Sitten olikin raamattutunnin aika. Leif Nummelan aiheena oli Jeesuksen sanat ”Minä olen teidän kanssanne”. Leif toi ensin esille taustaksi kaksi kristittyjen ryhmää, jotka tunnustuivat Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus ei ollut tyytyväinen heihin.

  • Vuorisaarnassa (Matt. 7) kuvattu uskovien ryhmä, jossa tapahtui suuria ihmeitä ja jotka  vakuuttivat, että Jeesus on Herra. Jeesus kuitenkin kutsui tätä joukkoa vääryyden ja laittomuuden tekijöiksi. Tämä saattaa viitata siihen, etteivät he noudattaneet Jumalan sanaa elämässään. He eivät päässeet Jumalan valtakuntaan. Jeesus varoittaa heistä seuraajiaan.
  • Ilmestyskirjassa kuvataan Laodikean seurakuntaa (Ilm. 3), joka oli ulkoisesti malliseurakunta. Talouskin oli hoidettu mallikkaasti. Mutta Jeesus seisoi oven väärällä puolella. Seurakunta voi olla rikas ja toimiva, mutta jättänyt tärkeimmän ulkopuolelle.

Leif viittasi myös heprealaiskirjeen kohtiin (esim. luku 4), joissa varoitettiin uskosta luopumisesta. Voiko uskosta luopua? Luterilainen teologia ei opeta niin sanottua ikuista pelastusta, jossa pelastusta ei voisi menettää. Pitäydymme luterilaisina Paavalin ja heprealaiskirjeen käsitykseen, että kaikki uskon tielle lähteneet (ja kastetut) eivät pääse perille taivaaseen. Siksi uskosta on huolehdittava ja pysyttävä Jeesuksen omana loppuun asti.

Tämän taustan jälkeen Leif pääsi varsinaiseen teemaansa: Miten Jeesus on meidän kanssamme? Hän painotti, että Jeesus on läsnä Raamatussa ja ehtoollisella. Jeesuksen läsnäolo elämässämme on avain myös kaikenlaiseen hengelliseen työhön ja vastuunkantamiseen. Ilman Jeesusta emme saa mitään pysyvää hedelmää aikaan. Jeesus sanoi: Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää. Jeesus meissä ja me Jeesuksessa! Siinä uskon ja palvelun salaisuus.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa toimitin lyhyesti uusien työntekijöiden ja tehtävämuutoksen läpikäyneiden tehtäväänasettamisen. Jumalanpalveluksessa Etelä-Saimaan kansanlähetyspiirin johtaja Antti Nironen saarnasi vahvasti ja voimakkaasti rahasta. Jeesus puhui rahasta todella paljon, ja Antti sai aikaan myllerrystä monen sydämessä kysellen, mikä on asenteemme rahaan samaan aikaan kun köyhyys ja siitä johtuva lapsikuolleisuus on maailmassa todellisuutta. Antti ei päästänyt meitä helpolla. Kukapa tykkää kun rahan epäjumaluutta elämässämme ravistellaan. Eräs lääke tähän epäjumalanpalvelukseen on omastaan antaminen.

Tällaisia muistoja viisi päivää retriitin jälkeen. Kiitollisena ajattelen ystäviä, joita tapasin. Tätä kirjoittaessa olen kiitollinen, koska

  • Jumala on antanut yhden tällaisen pienen Kansanlähetyksenkin syntyä toisten liikkeiden rinnalle Suomeen.
  • olemme nähneet työmme hedelmää kotimaassa ja lähetystyössä.
  • loma on alkanut!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kaija Martin ja Seija Järvenpää kutsumus

Rakkauden tähden annettu elämä

Muistan 24.7.2014 tapahtumat oikein hyvin. Siitä on tänään neljä vuotta. Aamulla sain tiedon kahden avustustyöntekijämme kuolemasta. Seija Järvenpää ja Kaija Martin oli ammuttu autoon Heratissa Afganistanissa. Kutsuin työpaikalla kriisiorganisaation koolle. Sanomalehdissä alkoi spekulaatio kuolemantapauksista, ja vähitellen medialle oli selvää, että kyseessä on Kansanlähetyksen työntekijät. Pian olin pääuutislähetyksissä kommentoimassa tapahtunutta. Kirjoitimme useita lehdistötiedotteita.

Kaija ja Seija tekivät avustustyötä Afganistanissa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. He eivät halunneet itselleen suurta nimeä ja korkeaa asemaa. Rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin oli syy heidän lähtöönsä ihmisten auttajaksi.

Afganistanissa ei muuten ole yhtään kirkkorakennusta. Kristittyjä on vähän ja he joutuvat toimimaan salassa.

Mitä on tapahtunut viime vuosien aikana? Tuhannet kotimaansa jättäneet afgaanit on löytänyt uskon Jeesukseen. Me voimme puhua herätyksestä. Timo Keskitalo toteaa: ”Afgaanien parissa on meneillään herätys, jollaista ei ole islamin piirissä koskaan aikaisemmin nähty”. Evankeliumi jatkaa leviämistään.

Siunauspuheessani Seija Järvenpään hautajaisissa sanoin:

”Olen usein katsellut Seijan ja hänen ystävänsä Kaijan kuvia. Silloin rukoilen: Jumala, anna minullekin enemmän tuollaista rakkautta.

Seija rakasti niin paljon, että oli valmis antamaan elämänsä. Seijan muisto kysyy: Mitä minä olen valmis antamaan tai tekemään niiden puolesta, joilta puuttuu maallinen ja iankaikkinen toivo. Seija luopui kaikesta. Lopulta elämästäänkin.”

Seija ja Kaija, teidän elämänne puhuu meille voimakkaasti vielä rajankin takaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
kansanlähetyksen näky

Puheenjohtajan testamenttisanat Kansanlähetysliikkeelle: Totelkaa taivaallista näkyä!

Eino J. Honkasen testamentti-puheenvuoro kansanlähetysliikkeelle Kansanlähetyspäivillä Tampereella 1983

Pastori Eino J. Honkanen toimi muun muassa Uusi Tie –lehden päätoimittajana ja Kansanlähetyksen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Löysin työhuoneeni kansioista monisteen, jossa luki otsikkona sanat: Eino J. Honkasen testamentti-puheenvuoro kansanlähetysliikkeelle Kansanlähetyspäivillä Tampereella 1983. Lisäsin tekstiin väliotsikot.


Teksti: seuraavan sunnuntain epistola, Apostolien teoista Paavalin sana: ”Minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä.”

Tässä on Paavalin työn salaisuus: Ellei Herra saa antaa meille tätä näkyä, ellei Herra saa uudistaa meille tätä näkyä, niin että sille elämme ja siitä palamme, niin elämämme on oikeastaan turha.

Hyvät ystävät! Kansanlähetyspäivät ovat toisen kerran Tampereella sen historian aikana. Ensimmäisen kerran kokoonnuimme -67 Tampereen yliopistolla. Silloin Suomen Kansanlähetys oli toiminut pari kuukautta. Silloin meillä oli näky, oli kivet ja halot.

Tuolla yliopiston juhlasalissa kokoontui joukko ystäviä, jotka tunsivat tämän näyn omakseen, jotka syttyivät sille näylle ja niin oli kymmeniä nuoria, jotka olivat valmiita lähtemään lähetyskentille, jos siihen vain avautuu mahdollisuus. Siitä se alkoi.

Hyvät ystävät! Me olemme nyt juurillamme. Oli aika uskallettua koota kesäjuhlille kansaa. Rohkenen sanoa: Siihen ajoi näky, joka oli vallannut.

Rohkenen sanoa niistä Kansanlähetyspäivistä: ”Me emme voineet olla tottelematta taivaallista näkyä”.

Uskollisuus näylle

Se joukko ja ne nuoret, jotka olivat valmiita lähetyskentille, nehän tulivat sinne eteen, monta kymmentä nuorta. Se osoitti, että se oli Herran antamaa näkyä. Meidän on annettava Herran kysellä nyt, onko se näky, jolla liikkeelle läksimme, jonka kautta Herra kutsui meitä liikkeelle, onko se myös tänään meidän omakohtainen näkymme. Olemmeko olleet uskollisia sille näylle? Olemmeko valmiit vannomaan uskollisuutta Herralle tänään? ”Sitä tässä huoneenhaltijalta ennen muuta vaaditaan, että hänet havaitaan uskolliseksi”, muistuttaa Paavali. Muistamme Habakukin kirjata Herran sanan: ”Muista näky ja piirrä se selvästi tauluihin niin, että sen voi juostessa lukea.”

Ei riitä, että olemme kerran saaneet sen näyn. Herra kysyy uskollisuutta ja ennen muuta uskollisuutta. Siksi se näky on kirjoitettava niin, että sen voi juostessakin lukea. Juostessa, työn keskellä, kaikissa paineissa. Tiedämme, että tällainen työ, lähetystyö, sisälähetystyö, jonka olemme saaneet, antaa monenlaista juoksua, monenlaista kiirettä. Talous painaa ja milloin miltäkin puolelta tulee painetta. Näky voi helposti siinä unohtua. Voimme unohtaa sen olennaisimman. Ehkä jonkinlainen taistelumieli säilyy, mutta taistelemme kuin ilmaan hosuen, umpimähkään ja sellainen on turhaa. Onko näky pysynyt selvänä niin, että sen juostessakin voi lukea, silmien edessä.

Kristityllä oltava suuri näky

Tunnettu kansainvälinen nuorisotyöntekijä, John Ermot, joka vaikutti voimallisesti ennen sotia, toisti yhtenä tunnusajatuksenaan nuorille: Nuori ei voi tulla suureksi ilman suurta näkyä.
Ja totta on, että niitä, joita Herra on saanut käyttää siunaukseksi, joiden elämällä on ollut merkitystä, on ollut koko elämää hallitseva näky.

Mooseksesta Heprealaiskirjeessä sanotaan: ”Koska hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön, hän kesti.” Ja me voisimme puhua monista Jumalan ihmisistä, joita Jumala on saanut käyttää. Heillä on ollut näky, joka on vallannut heidän elämänsä, jolle he ovat olleet uskollisia kaikessa.

Näkyjen ihmisiä tarvitaan

Mutta Vanhassa testamentissa sanotaan eräästä vaikeasta ajasta: ”Jumalan sana oli harvinainen, eivätkä näyt olleet tavallisia”.

Tuntuu kuin meidän aikanamme suuri määrä olisi näin. Näkyjen ihmiset ovat vähän hassuja. On hartaita uskovia ihmisiä, mutta vähän tosi näkyjen ihmisiä, heitä ei kestetä. Mukaudutaan maailmaan. Maailma antaa niistä haasteita. Puhutaan maailmaan haasteista. Se on pop, mutta ei Herran antama näky.

Tänä vuonna vietetään Lutherin juhlavuotta. On puhuttu paljon Lutherista. Älkäämme unohtako Lutherin näkyä, joka antoi hänelle rohkeutta niin, että kun hän oli menossa Wormsiin vastaamaan kirjoituksistaan, monet sanoivat: Älä mene sinne, sinun käy huonosti. Niin Luther sanoi: Vaikka Wormsissa olisi perkeleitä niin paljon kuin on tiiliä katolla, menisin minä sinne sittenkin. Niin, niin meni ja voitti, sillä hänellä oli näky, jonka hän oli saanut Herralta. Siitä on nyt 500 vuotta. Kiitämme tänään siitä Herraa ja ylistämme Lutheriakin.

Näky Jeesuksesta ja hänen antamasta tehtävästä

Tämä näky ei merkitse sitä, että meidän pitäisi olla semmoisia ihmisiä, jotka saavat unia ja ilmestyksiä, ja menevät niitten mukana. Se tarkoittaa näkyä, joka on saatu Jumalan sanasta, Raamatusta. Se liittyy sanaan.

Se, että meillä on elämäämme kannattava näky Jumalan valtakunnasta, Jumalasta, Jeesuksesta, joka tuli ihmiseksi meidän keskellemme, joka kärsi ristillä, joka ylösnousi, joka korotettiin Isän oikealle puolelle ja vaikuttaa ja tekee työtään Isän oikealla puolella vielä tänäänkin, joka toimii Pyhässä Hengessä, ja joka on tuleva takaisin.

Kun Paavali puhui tuosta näystä, niin se oli näky Jeesuksesta. Hän muisti ja häntä hallitsi se päivä, kun hän oli joutunut Jeesuksen eteen. Jeesus kohtasi. Se oli näky Jeesuksesta. Myös Jeesuksen antamasta tehtävästä. Se oli elämää kannattava ja hallitseva asia. Meillä voi olla Raamatun sanoja, mutta jos meillä ei ole tällaista laajempaa näkyä, me voimme käyttää niitä sanoja hyvin omalla tavallamme.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Raamattu ylin ohje

Kansanlähetyksen oppiperusta

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Se otti käyttöön saman oppiperustan, joka oli Ylioppilaslähetyksellä. Timo Junkkaala kertoi, että sen oppiperustan taustalla oli IFES:n oppiperusta, jota täydennettiin luterilaisittain painottuneella sakramenttiopilla. IFES on kansainvälinen opiskelijajärjestö International Fellowship of Evangelical Students. Kyseinen oppiperusta on sama useilla viidesläisillä järjestöillä.

Tein oppiperustaan liittyvät kuvat Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin, ja laitan ne myös tänne kotisivulle.

Oppiperustassa on johdanto ja seitsemän kohtaa.


Korostamme erityisesti seuraavaa: Pyhä Raamattu on meidän uskomme, elämämme ja opetuksemme ylin ohje ja sen mukaan kaikkea oppia on tutkittava ja arvosteltava. Ohjeenamme ovat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
Raamattu ylin ohje


1. Koko Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt ja on Jumalan sanana ehdoton totuus.
Raamattu Jumalan sana


2. Kolmiyhteinen Jumala on Sanallaan luonut maailmankaikkeuden. Historiassa tapahtuneessa syntiinlankeemuksessa ihminen saatanan houkutuksesta asettui vastustamaan Jumalan pyhää tahtoa, joutui eroon Hänen yhteydestään ja Hänen vihansa alaiseksi.
Lankeemuksen jälkeen ihmiset syntyvät synnin läpikotaisin turmelemina ja ovat luonnollisessa tilassaan saatanan orjia. Ihminen ei voi eikä tahdo rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään eikä pelastaa itseään tästä tilasta.
Synnin seuraukset


3. Rakkaudessaan Jumala lähetti ainoan Poikansa, joka syntyi neitsyt Mariasta todelliseksi ihmiseksi. Synnittömänä Kristus sovitti ristinkuolemallaan maailman Jumalan kanssa ja kantoi synnin, syyllisyyden ja rangaistuksen sekä valmisti syntisille vapahduksen synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Jumalan herättämä Kristus nousi kuolleista ruumiillisesti ja astui taivaaseen.
Jeesus kuoli ja nousi kuolleista


4. Kun ihminen ottaa uskossa vastaan Kristuksen omakohtaisena Vapahtajanaan, Jumala ei lue hänelle hänen syntejään, vaan antaa ne Kristuksen tähden anteeksi ja pukee hänet Kristuksen puhtauteen ja pyhyyteen: Jumala vanhurskauttaa ihmisen yksin armosta uskon kautta. Kun ihminen on uudestisyntynyt ja siirtynyt armotilaan, hän pysyy kuitenkin syntisenä ja tarvitsee uudistuvaa anteeksiantamusta Jeesuksen veressä ja yhä kokonaisempaa antautumista hänessä asuvan Pyhän Hengen hallintaan.
Usko Jeesukseen, herätys ja uudestisyntyminen


5. Kaste ja ehtoollinen, joissa armo tarjotaan, ovat Jumalan teko ja lahja uskon herättämiseksi ja vahvistamiseksi. Ilman uskoa sakramentteihin yhdistettyyn Jumalan sanaan sen lupaukset jäävät toteutumatta.
sakramentit kaste ja ehtoollinen


6. Jumalan seurakunta on kaikkien Pyhästä Hengestä syntyneiden uskovien yhteisö, jossa evankeliumia puhtaana julistetaan ja sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan. Kristuksen omat ovat yhtä Pyhässä Hengessä, joka tekee heidät Kristuksen todistajiksi ja lähimmäisen palvelijoiksi seurakunnan rakentamiseksi.
kristillinen seurakunta


7. Seurakunta odottaa Kristuksen toista tulemista. Viimeisellä tuomiolla uskovat saavat omistaa heille varatun iankaikkisen ilon ja epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen.
Jeesuksen toinen tuleminen ja tuomio

Lisää tietoa Kansanlähetyksestä: www.suuressamukana.fi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Neuvostoliitto ja Kansanlähetys

Suomalaiset kristilliset järjestöt ja KGB

KGB:n arkistosta löytyi mainintoja Kansanlähetyksestä (Narodnaja Missija) ja pienestä Ryttylästä (Rittulja).

Seura-lehden verkkosivulla on 21.7.2017 ilmestynyt dosentti Arto Luukkasen kirjoittama artikkeli Arkistolöytö: KGB:n oppikirja paljasti imperialismin keskuksen Suomesta.

Luukkanen löysi Ukrainan salaisen poliisin ohjeet, joissa arvioidaan myös suomalaisia kristillisiä järjestöjä. Ne löytyvät Moskovassa vuonna 1986 julkaistussa kirjassa Ulkomaiset ja vahingolliset uskonnolliset organisaatiot. Kirja on tarkoitettu oppi- ja ohjekirjaksi kenttätyöhön.

”Kirjassa on annettu erityinen asema järjestölle nimeltä NM – Narodnaja Missija eli Kansanlähetys. Nimi kuulostaa äärimmäisen neuvostovastaiselta ja ehkä siksi tämä painotus. Sen päämajan sanottiin sijaitsevan ”Rittuljassa” lähellä kaupunkia nimeltä ”Rjahtomjaki”.”

Artikkelissa mainitaan myös Avainsanoma, Stefanus-lähetys, Richard Wurmbrand, Aleksandr Solženitsyn, Matti Väisänen, Valoa itään, Per-Olof Malk, Patmos, Leo Meller sekä ”Poyhonen, Heinomäki ja Leskinen”.

Surullisinta oli lukea KGB:n soluttautumisesta Kirkkojen Maailmanneuvostoon. KGB:n oman tulkinnan mukaan se kykeni kääntämään Maailmanneuvoston toimintaa haluamaansa suuntaan. KGB yritti viedä Kirkkojen Maailmanneuvoston pois hengellisistä asioista ja piti ansionaan sitä, että se lähti rauhanpuolustamiseen sekä apartheidia ja kolonialismia vastaan.

Voit lukea lisää Kansanlähetyksen tekemästä idäntyöstä kahdesta kirjasta. Piia Latvalan väitöskirja Valoa itään? – Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973 ilmestyi vuonna 2008. Pentti Heinilän kirjan Erittäin salainen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995.

Monet olivat vainojen vuosina tukemassa Neuvostoliiton kristittyjä, seurakuntia ja Jumalan valtakunnan edistämistä. Myös nyt monissa maissa kristityt elävät ahdistettuina ja vainottuina.

”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun” (Hepr. 13:3)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
puhe Kansanlähetyspäivillä

Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Täällä teltassa sekä radioiden ja tietokoneiden äärellä on monta sellaista, jotka olitte perustamassa Kansanlähetystä 50-vuotta sitten. Täällä on kaksi ensimmäistä pääsihteeriä, edeltäjäni Matti Väisänen ja Timo Rämä. Tällä on hallituksen puheenjohtajat Heimo Karhapää ja Tuomo Heikkilä. Ensimmäinen puheenjohtaja Eino J. Honkanen on jo päässyt kirkkauteen.

Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että opin nuorena tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana. Jo pian sain myös vision maailmanlaajasta tehtävästä. Luin hengellistä kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa.

RADIKAALI NÄKY

Maailmanlaaja näky oli myös niillä, jotka perustivat Kansanlähetyksen toukokuussa 1967. Näky oli suuri. Ja uskon, että Jumalan valtakunnassa näyn tuleekin olla suurempi kuin omat rahkeemme riittävät, sillä työ on Jumalan ja tehtävät inhimillisesti mahdottomia.

Perustamisen jälkeen vuonna 1968 lähetettiin ensimmäiset lähetystyöntekijät Keski-Aasiaan, Etiopiaan ja Japaniin. Suomeen syntyi piiriorganisaatio kolmessa vuodessa ja toimintaa oli pian kahdessa kolmasosassa seurakuntia. Nykyään olemme samoissa prosenteissa.

Vanha sanoma tuotiin moderneissa muodoissa. Järjestimme telttakokouksia, lähetimme nuoria pikkubusseilla ulkomaan aktioihin, veimme Raamattuja ja kirjallisuutta idän vainotulle kirkolle. Tästä olimme myös viranomaisten kuulusteltavana. Noin 50-vuotta sitten syntyi myös näky kristillisestä radioasemasta, joka perustetaan tänne Ryttylään. Kotimassa radio olisi vastavoimana Yleisradion uskonnollisille ohjelmille ja lyhytaaltoradio lähettäisi evankeliumia Aasian miljoonille. Visio oli vuosikymmeniä etuajassa.

Työtä on kuvannut ennakkoluulottomuuden lisäksi vastustus. Työtä on vaikeutettu, rahalla on yritetty muuttaa teologiaamme ja mainettamme mustattu. Suurimmat inhimilliset menetykset ovat olleet Eeva ja Erik Barendsenin, Seija Järvenpään ja Kaija Martinin marttyyrisurmat kohdemaissaan. Työssä on iloittu, mutta on myös paljon itketty. Olemme surreet myös omaa taitamattomuuttamme, vääriä sanoja ja asenteita. Mutta yhdessä kansanlähetysväkenä voimme todeta: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Tarkemmin Kansanlähetyksen 50-vuotisesta historiasta kertoo juuri painosta tullut kuvapainotteinen juhlakirja, jota saa kirjamyynnistä.

TÄHÄN NÄKYYN OLI HELPPO LIITTYÄ

Tässä liikkeessä on hyvin erilaista väkeä, mielipiteiden runsautta, ajatusten moninaisuutta. Järjestömme kokosi syntyessään erilaisia liikkeitä ja ryhmiä, ja se näkyy työssämme. Meitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Monenkirjavaa kansanlähetysväkeä on punonut yhteen samankaltainen näky.

Näyn ollessa vahva on ollut tilaa hengittää. Näyn muuttuessa tiukan yksityiskohtaiseksi raitis tila loppuu ja alamme rakentamaan raja-aitoja ystäviimme. Vahva Raamattuun perustuva evankelioimis- ja lähetysnäky on tuonut joustavuutta vanhan sanonnan mukaisesti: ”Pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikissa asioissa rakkaus”.

Tämä Raamatusta nouseva kansanlähetysnäky sytyttää minut yhä uudelleen. Näyn ytimessä ovat seuraavat asiat:

A) Lähetyskäsky lahjana ja vaatimuksena.

Kansanlähetys syntyi lähetysnäyn ympärille. Nuoret ja vanhemmat saivat herätyksessä Jumalan kutsun lähteä ja lähettää. Meillä on nyt 63 lähetystyöntekijää. Heidän tärkeän työnsä tekee mahdolliseksi suuri ystävien ja seurakuntien joukko.

Lähetystyö on Jumalan antama etuoikeus meille. Hän antaa meidän olla mukana historian tärkeimmässä tehtävässä. Lähetystyö on myös Jumalan vaatimus meille. Se on selvä käsky, joka vaatii kristikansalta myös uhrauksia. Lähetystyömme ytimessä on evankeliumin levittäminen Jeesuksesta ja ihmisten kutsuminen uskoon ja uskovien varustaminen.

Kun 26 vuotta sitten, opiskelin täällä Ryttylässä, kävelin näitä teitä ja rukoilin: Anna minun päästä kertomaan evankeliumia niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Pidän suurena etuoikeutena, että Jumala on johdattanut minut liikkeeseen ja joukkoon, jossa evankeliumikeskeinen lähetystyö on arvossa.

B) Herätyksen kaipuu.

Kansanlähetys pyrkii herätykseen. Herätyksessä yksittäinen ihminen löytää Jumalassa pelastuksen ja elämän tarkoituksen. Ihmiset täytyy herättää Jumalan valtakunnan totuuksille, sillä ilman herätystä ja uskoa Jeesukseen meidän ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme joutuu kadotukseen. Tälläkin viikolla olemme kuulleet onnettomuuksista, joissa kymmeniä on kuollut. Oliko heidät herätetty vai nukutettu? Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan, tulevan tuomion, taivaan ja kadotuksen totuuksien eteen. Herätä pitää jo tässä ajassa. Ikuisuudessa se on myöhästä. Moni suomalainen on nukutettu uneen ja kadotuksen tielle väittämällä, että ole huoleti sinuthan on kastettu se riittää. Tai on väitetty, että Jumalan armo lopulta pelastaa kaikki. Tai on vain vaiettu tuomiosta, kadotuksesta ja taivaasta, koska siihen ei uskota tai se tuntuu pahalta. Tunteemme tai vaitonaisuutemme ei poista itse asiaa.

Suuren lahjan löytäminen on tuonut halun auttaa muita. Herätyskristillisyyden kolme kulmakiveä ovat ihmisen radikaalin ja kadottavan syntisyyden korostaminen, Jeesuksen ihmeellinen sovitustyö jokaisen ihmisen puolesta sekä kutsu uskon vastaanottamiseksi. Herätyskristillisyyden varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus ja iloinen sanoma Jeesuksesta. Kaikki raamatullinen kristillisyys on herätyskristillisyyttä, joka tähtää uskon syntymiseen. Koko kirkon toiminta kasteesta alkaen tähtää uskon syntymiseen ja siihen, että kaikki kirkon jäsenet ja muutkin uskoisivat Jeesukseen ja pääsisivät ikuiseen elämään.

C) Radikaali palvelu ja uhrialttius.

Kansanlähetyksessä alusta tähän päivään asti minua on innostanut halu tehdä tekoja, jotka muuttavat ihmisten maanpäällistä elämää ja ikuisuuskohtaloa. Monet ovat antaneet voimia, aikaa ja ammattitaitoaan kauttamme tehtävään työhön. Suurelle osalle palkka tullaan maksamaan vasta taivaassa.

Tänä kesänä olen lukenut vanhoja lähetyskirjoja sadan vuoden takaa, joissa puhuttiin suurista uhrauksista lähetystyön toteuttamiseksi. Näissä kirjoissa puhuttiin rohkeammin kuin nykyään omasta luopumisesta parempien päämäärien hyväksi. Niissä tultiin lähelle Jeesuksen sanoja, joka käskee meitä omasta elämästä luopumiseen ja ristin kantamiseen. Dietrich Bonhoeffer sanoi asian näin: Kun Kristus kutsuu ihmisen, hän kutsuu hänet kuolemaan.

Ihmettelen ja iloitsen siitä, että kansanlähetyksen ystävät ovat viime aikoina tehneet testamentteja ja paljon kuukausilahjoittamissopimuksia. Tämä on tärkeä lähetystehtävän toteuttamisen muoto.

Meidän tulee olla valmiita ristin kantamiseen. Jumalan sanan seuraaminen voi viedä kärsimykseen, rahojen menetykseen, kavereiden katoamiseen ja inhimilliseen epäonnistumiseen.

Mutta ristin kantaminen voi olla myös vapaaehtoista valintaa ja luopumista hyvistä asioista Jumalan ja lähimmäisten hyväksi. Moni on luopunut korkeammasta elintasosta, tavaroista ja elämästään Jumalan valtakunnan hyväksi.

D) Raamattu Jumalan ilmoituksena uskon ja työn perustana.

Työmme ja uskomme perustana on usko, että Jumala on puhunut meille Raamatussa. Raamatun jumalisuus perustuu Pyhän Hengen inspiraatioon. Raamatulla on itsessään arvovalta kirkossa. Raamatun tulkintamme on vajavaista, mutta luotamme Raamatun erehtymättömyyteen.

Kansanlähetyksen pahimmat uhkakuvat eivät liity ulkoisiin haasteisiin vaan omaan sisäiseen elämäämme järjestönä ja uskovina. Pahin huolemme järjestönä ei ole maallistuminen tai liberaalit vaikuttajat kirkossa vaan se, että emme enää itse tunne Raamattua emmekä usko, opeta ja elä sen mukaisesti.

Raamattu on armoväline, joka herättää ja vahvistaa uskoamme. Jos koemme uskossamme heikkoutta, emme ole ehkä ruokkineet itseämme tarpeeksi Raamatulla. Uskonelämän vahvistumiseksi tarvitsemme Jumalan sanaa.

Raamattu myös näyttää, mikä on Jumalan tahto, mitä kristityn tulee uskoa ja toimia. Se on ohje oikeaan ja pyhään elämään.

Paavali muistuttaa Timoteusta: ”Taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan” (1. Tim. 1:18-19).

Meidän on taisteltava yhdessä. Rukoiltava, opetettava ja autettava toisiamme, että säilytämme kristillisen uskon kaksi puolta: Ensinnäkin henkilökohtaisen uskon Jeesukseen. Tässä maailmassa siitä on mahdollista luopua, ja jotkut ovat luopuneet. Toiseksi kristillisen uskon sisällön, oikean opin. Siitäkin tässä maailmassa on helppo luopua ja omaksua Jumalan sanan vastakkaisia mielipiteitä. Molemmissa luopumuksista usko kokee Paavalin mainitseman haaksirikon. Säilytä sinäkin usko ja hyvä omatunto!

Kiitos teille, jotka olette taistelleet ja säilyttäneet uskon. Kiitän teitä, jotka olette perustaneet tämän järjestön. Ja kiitän teitä, jotka olette pitäneet sen elinvoimaisena. Usein Jumala on valinnut heikon ja pienen ihmisen tai ryhmän toteuttamaan tahtoansa ja olemaan todistaja. Se ei tarkoita, että nuo ihmiset olisivat olleet parempia, mutta he ovat suostuneet seuraamaan Jumalan tahtoa.

KANSANLÄHETYKSEN STRATEGIATYÖSKENTELYSTÄ

Hengellisen järjestön tulee säännöllisesti arvioida toimintaansa ja työmuotojaan. Kansanlähetyksen identiteettiin on kuulunut uusiutuminen ja uusien työmuotojen käyttö.

Ryhdyimme apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan vetämänä viime syksynä muovaamaan uutta strategiaa. Kävimme 17 kansanlähetyspiirissä ja Ruotsin suomenkielisessä Kansanlähetyksessä arvioimassa toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Strategiaprosessi oli talven ja kevään aikana esillä kaikissa työntekijätapahtumissamme ja pyysimme siihen palautetta kirkkohallitukselta, yhteistyöjärjestöiltä sekä työntekijöiltämme kotimaassa ja ulkomailla. Työskentelyyn osallistui yhteensä 700 ihmistä. Tiiviin ja monipuolisen työskentelyn seurauksena syntyi Kansanlähetyksen uusi strategia, jonka Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa. Syntynyt ja hyväksytty strategia on koko kansanlähetysliikkeen strategia, joka koskee kaikkea työtämme täällä Ryttylässä, piirijärjestöissä ja lähetysalueilla.

Kansanlähetyksen visio

Kansanlähetyksen uusi visio on ilmaistu sanoilla:

Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

Uudessa visiossa näkyy kaksi tärkeää asiaa: Raamattu ja evankeliumin vieminen lähelle ja kauas. Kaikille tarkoittaa erityisesti niitä, jotka eivät ole sitä kuulleet.
Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille, kuvaa hyvin tavoitteitamme ja se pitää sisällään kolme Kansanlähetykselle tärkeää sanaa Raamattu, herätys ja lähetys. Tähän visioon sydämeni yhtyy täysillä: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille!

Kansanlähetyksen missio

Missiossa on neljä kohtaa:

  1. Luemme, opetamme ja noudatamme Jumalan sanaa.
  2. Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
  3. Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
  4. Varustamme yhteisöt ja uskovat toimimaan evankeliumin ja lähetystyön puolesta.

Missiossa korostuu Raamattu, uskovien yhteys, hengellisten ja diakonisten tarpeiden huomioiminen sekä Jumalan kansan mobilisointi. Näissä neljässä mission kohdassa on tehtävämme ydin.

Kansanlähetyksen arvot

Kansanlähetysliikkeen arvot uudessa strategiassa on määritelty seuraavasti:

  1. Uskollisuus,
  2. Perheystävällisyys,
  3. Palvelualttius,
  4. Laadukkuus ja
  5. Läpinäkyvyys.

Uskollisuus tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta Raamatulle. Uskollisuus tarkoittaa myös herätyskristillisen pietistisen työnäkymme arvostamista. Identitettimme nousee luterilaisesta pietistisestä herätyskristillisyydestä.

Perheystävällisyys tarkoittaa perheiden, kaikkien sukupolvien, ottamista huomioon toiminnassamme. Tuemme avioliittoa.

Palvelualttius muistuttaa työmme diakonisesta ulottuvuudesta. Palvelemme sanoin ja teoin ja olemme valmiita antamaan oman elämämme alttiiksi toisten tähden. Kasvavien kirkkojen ja yhteisöjen arkeen kuuluu uskollisuus Raamatulle ja lähimmäisen auttaminen.

Laadukkuus kutsuu meitä arvostamaan työntekijöiden ja vastuunkantajien osaamista. Haluamme kehittää jatkuvasti toimintaamme.

Läpinäkyvyys kertoo, että olemme avoimesti sitä mitä olemme.

Edellä mainittujen mission, vision ja arvojen lisäksi meillä on operatiivista työtä varten laadittu tarkempi toimenpidesuunnitelma, johon olemme kirjanneet seuraavien vuosien käytännön askeleet vision toteuttamiseksi.

AJANKOHTAISIA ASIOITA

Seuraavaksi kaksi ajankohtaista asiaa. Eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi.

Avioliitto

Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista.Suomessa maaliskuun ensimmäinen päivä tuli voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä.

Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliitoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä.

Kirkko

Moni on kysynyt suhteestamme kirkkoon. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tärkein yhteistyökumppanimme. Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa.

Suomen seurakunnat ovat hyvin erilaisia. Suuri osa seurakunnasta haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Toisaalla paimenet sanovat, ettei voi tietää, onko Jumalaa olemassa, jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois.

Tiedostamme, että tässä maailmassa ei ole täydellistä seurakuntaa, yhteisöä eikä työntekijää. Mutta yhteisöt ja työntekijät suhtautuvat Jumalan ilmoitukseen eri tavoin. Jotkut pitävät Raamattua ihmisten mielipiteinä, meille se on ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa. Nykyaika tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia meillekin. Meidän on huolehdittava niistä uskovista, jotka sekavassa hengellisessä ajassa hakeutuvat meidän luoksemme.

Me järjestämme seurakuntien kanssa jumalanpalveluksia. Meillä ei pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on ollut kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille. Yksi konkreettinen askel on esimerkiksi avata koti toisille kristityille, jotta he tulevat yhteen rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Kristikansa tarvitsee tällaisia koteja.

Tärkeämpää kuin missä olemme, on se mitä olemme ja miten olemme. Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme, ja rohkeasti julistaa sanaa kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia.

Viime viikolla eräs äiti tuossa pihassa antoi tunnustusta Kansanlähetyksen työtä ja sanoi, että kiitos teidän perheleireille meidän lapsemme ovat vielä tänäänkin uskossa. Järjestämämme leirit ovat paikkoja, joissa lapset saavat raamattuopetusta ja tutustuvat toisten uskovien perheiden lapsiin. Tämä palaute meni sydämeen asti. Tänä aikana meidän pitää tukea erityisesti perheiden ja lasten kristillistä kasvua.

Tarvitsemme erilaisia yhteisöjä, pieniä ja suuria, jotta me itse ja lapsemme pysymme uskossa. Tärkeää on se, mitä olemme ja miten olemme eli miten huolehdimme niistä uskovista, jotka hakeutuvat luoksemme.

MITÄ ANNETTAVAA KANSANLÄHETYKSELLÄ ON?

Mitä annettavaa Kansanlähetyksellä on Suomen kristikunnan keskuudessa? Muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, Jumalan sanan opetus, lapsityö, nuorisotyö ja perhetyö. Meillä on Kansanlähetysopisto, jossa on lukuvuoden kursseja ja viikonlopputapahtumia. Viime lukuvuosi oli Kansanlähetysopiston kaikkien vilkkain vuosi. Meillä on Uusi Tie –lehti, joka on todella tärkeä lehti herätyskristilliselle väelle. Tällainen lehti ei ole itsestään selvyys. Tilaamalla kannattaa tukea sen ilmestymistä.

Meillä on piirijärjestöt, joissa kotimaan työmme tapahtuu. Niissä tehdään yhteistyötä seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa sekä rakennetaan omaa itsenäistä työtä. Haluaisin, että Kansanlähetys olisi ajassamme kuin majakka joka valaisee yöllä. Valoa tarvitaan! Haluaisin, että olisimme kuin synnytyslaitos, jossa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Syntyneistä huolehtiminen vaatii vaivannäköä, siihen kuluu rahaa, ehkä yövalvomista ja tilanteita, joissa kalenterimme ja suunnitelmamme menevät uusiksi. Mutta uusista Jumalan lapsista tulee huolehtia. Meidän on oltava kuin ensiapuasema tai sairaala, sillä elämä on kovaa ja monet tarvitsevat tukea ja huolenpitoa. Moni teistä on lähipiirissä sitoutunut kaikkeen tähän. Se on liikkeemme vahvuus.

Olemme monessa mukana oleva liike. Laaja työmme on tuonut myös taloudellisia haasteita. Meillä ei ole suuria omaisuuksia vaan raha on laitettu evankeliumin työhön. Meillä on talous tiukalla. Nyt Kansanlähetyspäivillä voit tulla yhteisen työn taakse. Toivon, että moni tulee tänään Ilonkorjuu -lähetyskahvioon tai Suomi sydämellä -pisteelle tehden lujan päätöksen: Minä tulen uudella tavalla tähän työhön mukaan. Haluan antaa omastani tälle työlle. Erityisesti kuukausilahjoittajien merkitys on meille suuri. Kiitos kaikille teille, jotka olette antaneet omastanne yhteiseen työhön ja teille, jotka näiden päivien aikana haluatte tulla kantamaan työn hellettä ja taakkaa sekä iloitsemaan siitä, mitä Jumala tekee.

JEESUS KESKIPISTEENÄ!

Hyvät ystävät! Olen puhunut siitä, mikä on Kansanlähetyksen näky. Kysymys on tärkeä. Mutta vieläkin tärkeämpää on kysyä, kuka on Kansanlähetyksen näky? Silloin kaikki saa oikeat mittasuhteet ja suunnan.

Toimintamme keskipisteenä ei lopulta ole Suomen ja maailman evankelioiminen, ei yhteisöjen muodostaminen, ei kannanotot Raamatun puolesta kirkollisiin kiistoihin, ei eettiset ja moraaliset asiat eikä mikään hengellinen työ. Keskipisteenä on Jeesus. Pääasian tulee olla pääasiana ja pääasia on Jeesus Kristus.

Jeesus on universumin keskus. Hän oli ennen maailman luomista, hän tuli ihmiseksi minun ja sinun pelastuksen tähden, hän kantoi syntimme ristillä ja nousi kuolleista.

Tulin nuorena uskoon ja rakastuin Jeesukseen. Hän on niin hyvä. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin tarvitsen häntä vähintään yhtä paljon. Olen ollut kohta kuusi vuotta Kansanlähetysliikkeen johtaja. Yksi kuva tästä ajasta on pesukoneen kuivausrumpu, johon olen joutunut. Rumpu on käynyt kierroksilla ja poistanut rummussa olevasta esineestä turhia asioita. Minulla se on tarkoittanut sitä, että kuvitelma omista kyvyistä ja hyvyydestä on vähentynyt ja tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi minä rakastan Jeesusta. Hän on ollut minulle hyvä. Hän antaa kaikki syntini anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Jeesus ei ole hylännyt minua. Hän antoi elämälle tarkoituksen. Hän kutsui hengelliseen työhön. Hän vain jakaa, antaa, tarjoilee ja lahjoittaa hyvyyttään. Jeesus antaa minun olla mukana yhdessä teidän kanssanne suurimmassa tehtävässä maan päällä: sielujen pelastamisessa eli helvetin tyhjentämisessä ja taivaan täyttämisessä. Ei ole suurempaa etuoikeutta ja elämäntarkoitusta. Jeesus antoi Pyhän Hengen lohduttamaan ja täyttämään minut.

Jeesus tulee takaisin ja hänen armostaan pääsen uuteen kotiin. Jos kuolen ennen hänen paluutaan, kuolen uskossa Jeesukseen ja tiedän lunastajani elävän ja nostavan minut kuolleista.

Jotkut viime vuonna mukana olevista ovat kuluneen 12 kuukauden aikana päässeet kotiin taivaaseen. Jotkut meistä pääsevät ennen seuraavia Kansanlähetyspäiviä. Ikuisuuden näkökulmasta avautuu Jeesuksen suuri merkitys. He ovat perillä Jeesuksen tähden!

Kansanlähetyksen näyn tulee olla Jeesus! Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.


Polttopiste-puheeni Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 8.7.2017
Kuvassa juhlaväki kuuntelee kun kirkkoherra Jussi Kauranne puhuu. Kuva Marjaana Perttula.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

51 kysymystä vuoden 2017 Kansanlähetyspäivistä

  1. Milloin ja milloin Kansanlähetyspäivät järjestetään? 7.-9.7.2017 Kanta-Hämeen Ryttylässä.
  2. Miten iso paikka Ryttylä on? Täällä on noin 1900 asukasta.
  3. Onko Ryttylässä kauppoja? K-kauppa ja Sale. Löytyy myös bensa-asema ja kahvio. Pizzaa ja kebabia saa Vanhasta Trokarista.
  4. Miten Kansanlähetyspäivien ajankohta määräytyy? Päivät järjestetään heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna. Tämän myöhäisempään aikaan päivät eivät voi mennä.
  5. Mikä osoite auton navigaattoriin pitää asettaa? Opistotie 1, Ryttylä.
  6. Miten pääsen Riihimäeltä Kansanlähetyspäiville? Voit ottaa taksin tai tulla paikallisjunalla Ryttylän asemalle, josta on vartin kävelymatka tapahtumapaikalle. Kansanlähetyspäivien juhlabussi ajaa Riihimäen ja Kansanlähetyspäivien väliä kerran tunnissa tapahtuman ajan. Matkustaminen Riihimäeltä Ryttylään on ilmaista. Ryttylästä Riihimäelle kerta maksaa 5 euroa. Koko viikonlopun bussipassi 10 euroa. Riihimäellä juhlabussi lähtee tilausajolaiturista.
  7. Mihin aikaan juhlabussi Riihimäeltä kulkee? Matkakeskuksesta perjantaina kello 14.45 alkaen tunnin välein ja viimeinen bussi lähtee 22.45. Lauantaina 7.45 alkaen 23.45 asti. Sunnuntaina 7.45 alkaen ja 15.45 on viimeinen bussi. Takaisin Riihimäelle pääsee noilla busseilla aina 15 minuuttia yli tasatunnin.
  8. Milloin järjestettiin ensimmäiset Kansanlähetyspäivät? Vuonna 1967 Tampereella. Nyt on 51. kerta.
  9. Mikä juttu tämä Kansanlähetyspäivät on? Se on Suomessa toimivan kansainvälisen kristillisen järjestön Kansanlähetyksen vuosittainen päätapahtuma.
  10. Ja Kansanlähetys on? Kristilliseen uskoon perustuva luterilainen herätyskristillinen järjestö, joka on tullut tänä vuonna 50 vuoden ikään. Visiomme on Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille.
  11. Onko tapahtumaan pääsyliput? Ei. Tapahtumaan pääsee ilmaiseksi.
  12. Maksaako pysäköinti? Henkilöauton pysäköintimaksu on 5 euroa päivä tai 10 euroa viikonloppu.
  13. Missä voin viettää yöni? Asuntoautolla ja -vaunulla voi tulla alueelle. On hyvä ilmoittautua etukäteen. Lisäksi tarjolla on telttapaikkoja sekä koulumajoitus. Lähikaupungeissa on hotelleja. Lisätietoja majoituksesta Kansanlähetyspäivien sivulta.
  14. Mikä on KLP? Se on monin paikoin Kansanlähetyspäivien lyhenne.
  15. Onko lapsille omaa ohjelmaa? 3-6 -vuotialle sekä 7-14 -vuotiaille on perjantaina ja lauantaina oma ohjelma. Sunnuntaina osallistutaan yhteiseen ohjelmaan. Tästäkin tiedot KLP:n sivulta.
  16. Onko siellä pomppulinna? Kyllä sellainenkin löytyy. Ja leikkikenttä. Ja niiden vieressä kahvila.
  17. Saako ruokaa? Kyllä saa.
  18. Saako makkaraa? Sitä riittää!
  19. Saako jäätelöä? Kyllä.
  20. Entä pop cornia? Kyllä.
  21. Hattaraa? Kyllä.
  22. Onko gluteenitonta ja laktoositonta ruokaa? Sitäkin löytyy. Ruokalista on KLP:n kotisivulla.
  23. Onko kirjamyynti? Kirjateltta löytyy.
  24. Saako tapahtumasta ostaa Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlakirjan? Kyllä saa. Sitä löytyy kirjateltasta 20 euron hintaan.
  25. Onko kirja-alea? Ohjelmalehtisessä on kuponki, jolla saat kirjan puoleen hintaan.
  26. Äänitetäänkö kaikki puheet? Kyllä. Voit myös ostaa ennakkoseminaarin ja tapahtuman puheet.
  27. Saako jostain jonkun ohjelmalehtisen? Niitä löytyy juhlatoimistossa. Ainakin nopeimmille riittää.
  28. Miten lähetystyö on esillä? Meillä on Ilonkorjuu-lähetyskahvila, lähetysnäyttely, lähetystyöntekijöitä puhumassa ja laulamassa sekä kulkemassa alueella.
  29. Voiko Kansanlähetyspäivien aikana liittyä lähetystyön tai kotimaantyön kuukausilahjoittajaksi? Siihen on mahdollisuus muun muassa Suomi sydämellä pisteessä ja lähetysnäyttelyssä.
  30. Onko päivillä ulkomaalaisia vieraita? Meillä on juhlavieraina Bulgariasta Feymi Madjirov sekä Etiopiasta Hailu Abebe.
  31. Käännetäänkö puheita muille kielille? Useat tilaisuudet käännetään dariksi ja arabiaksi.
  32. Tarvitaanko talkoolaisia? Kyllä. Käy kotisivulla ilmoittautumassa.
  33. Mistä koko päivien ohjelma löytyy? Kansanlähetyspäivät.fi -sivulta.
  34. Voiko tapahtumaa seurata internetistä? Tapahtumat striimataan nettiin avaimia.net -sivulla.
  35. Entä kuunnella radiosta? Kansanlähetyspäivän radio kuuluu lähialueella. Lisäksi ohjelmaa tulee Radio Dein kautta.
  36. Löytyykö lepohuone, jos alkaa uuvuttaa? Kyllä Pirttilästä löytyy.
  37. Mikä on ennen tapahtumaa oleva ennakkoseminaari? Se on kahden päivän raamatunopetussarja Paavalin 1. kirjeestä Timoteukselle.
  38. Mikä on lauantain ja sunnuntain rukousaamiainen? Puimalassa saa aamupalaa 7.30-8.45. Kello 8 on rukousosio, jonka aikana voi vielä syödä. Aamupalan hinta on 5 euroa.
  39. Onko raamatunopetusta? Meillä on kaksi varsinaista raamattuopetusta, jotkä pitää Piia-Maaria Matkoski ja Leif Nummela.
  40. Entä, jos tulee hätä? Paikalle on hankittu vessoja.
  41. Onko Kansanlähetyspäivillä ehtoollinen? Kyllä. Viimeisessä tilaisuudessa on ehtoollisen vietto.
  42. Kerätäänkö kolehtia? Kyllä muutamaan otteeseen. Jos rahaa ei ole mukana voi osallistua puhelinkolehtiin tai maksaa pankkikortilla.
  43. Ohjelmassa lukee kanavat. Mitä ne on? Lauantaina 10.30-12-00 osallistujilla on mahdollisuus mennä johonkin yhdeksästä tilaisuudesta. Näissä saa syventää tietojaan jostain aiheesta.
  44. Millaista musiikkia päivillä on? Oma housebandi säestää lauluja, lisäksi musiikkivastuussa ovat Kirsti Malmi, Outi&Lee Itävallasta, Ilona Gill sekä Merja ja Pekka Laaksonen. Laulut ovat hengellisiä lauluja pääosin Viisikielisestä ja osin Virsikirjasta.
  45. Mikä on Viisikielinen? Uusi hengellisten laulujen kokoelma. Taustalla on niin sanottu viides herätysliike.
  46. Mitä voin tehdä Kansanlähetyspäivien onnistumiseksi? Tule talkoisiin, tule itse tapahtumaan, tuo ystäviä, levitä sosiaalisessa mediassa sanaa, rukoile tapahtuman puolesta.
  47. Voiko tulla jos en ole erityisen uskonnollinen? Kaikki ovat tapahtuma-alueelle ja tilaisuuksiin tervetulleita.
  48. Uskotteko te ihan oikeasti Raamattuun ja Jeesukseen? Kyllä uskomme.
  49. Kannattaako Kansanlähetyspäiville tulla? Kannattaa! Täällä viihtyy, on hyvää seuraa ja hyviä puheita.
  50. Mihin lauluun Kansanlähetyspäivät päättyvät? Virteen 345 Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin viettää.
  51. Missä Kansanlähetyspäivät järjestetään ensi vuonna? Ryttylässä taas!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

Kansanlähetyspäivät 2017 – ohjelma pähkinänkuoressa

Kansanlähetyksen vuosittaisia kesäjuhlia Kansanlähetyspäiviä vietetään Kanta-Hämeen Ryttylässä 7.-9. heinäkuuta 2017. Alueelle on vapaa pääsy.Tässä ohjelma lyhyessä muodossaan. Yksityiskohtaisempi ohjelma löytyy KLP-kotisivulta.

Ennakkoseminaarissa opiskellaan Raamattua

Kansanlähetyspäiviä edeltää seminaari torstaista perjantaihin, jossa Leif Nummela, Vesa Ollilainen ja Niilo Räsänen käsittelevät Paavalin 1. kirjettä Timoteukselle. Lisätietoja seminaarista.

Kansanlähetyksen strategian esittely

Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa Kansanlähetyksen uuden strategian. Tule tutustumaan uuteen missioon, visioon ja arvoihin perjantaina 7.7.kello 15.00-15.45 Kappeliin.

Ohjelma perjantai 7.7.

15.00 Kesäkylä aukeaa

  • Lähetysnäyttely ja Lähetysbasaari
  • Uuden Tien kirjamyynti ja haastatteluja
  • Lapsille pomppulinna, leikkipuisto ja pelikenttä
  • Esittely- ja myyntipisteitä

16.00 Kansanlähetyksen entisten ja nykyisten työntekijöiden ja lähettien tapaaminen
18.00 Suuressa mukana – Kansanlähetyspäivien avajaiset
19.00 Suomi sydämellä –missioilta
21.00 Herätä meidät –rukousilta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma lauantai 8.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Raamattutunti: Iloa alusta loppuun
10.30 Kanavat
13.00 Polttopisteessä-puhe
14.00 Ilo lähetyksestä – Donkin lähetysjuhla
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
16.00 Ilo Sanomasta – Kansanlähetystyötä ja -juhlaa jo 50 v.
18.30 Hyvän sanoman missiolta
20.30 Iltaseurat – musiikkia ja puhujia vuosikymmenten varrelta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma sunnuntai 9.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Ilo Taivaasta! –Raamattutunti
10.30 Koko perheen riemujuhla
13.00 Lähetysjuhla. Ehtoollisen vietto ja lähetystyöntekijöiden lähettäminen.

Lasten ohjelmat

Kansanlähetyspäivillä on omaa lastenohjelmaa 3-6 -vuotiaille ja 7-14 -vuotiaille.

Tärkeää tietoa Kansanlähetyspäivistä

Jos et osaa tulla paikalle, laita navigaattorin osoitteeksi Opistotie 1, Ryttylä. Lisäksi Riihimäeltä on bussikuljetus tunnin välein kuljetus Kansanlähetyspäiville ja vastavuoroisesti tunnin välein takaisin Riihimäelle. Tässä juhlabussin aikataulu. Ryttylässä pysähtyy myös paikallisjunia, joista löytyy tietoa VR:n sivulta.

Kansanlähetyspäivillä purtavaa saa ainakin seuraavissa paikoissa

  • Rukousaamiainen Puimalassa 7.30-8.45
  • Ruokateltassa lounas ja päivällinen
  • Cafe Wanha Pumppaamo. Täytettyjä sämpylöitä, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia.
  • Puimalassa aamupalan lisäksi kahvia, teetä, pientä suolaista, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia ja herkkuja.
  • Cafe Ilonkorjuu – Lähetyskahvila. Pientä suolaista, täytettyjä sämpylöitä, kahvia, teetä, jäätelöä, virvokkeita, karkkia ja herkkuja
  • Lataamo. Juhlalähetyslettuja kermavaahdolla, makkaroita ja italialaista jäätelöä kahvin kera.
  • Etelä-Savon lettumyynti ja kahvila. Myynnissä herkullisia lettuja ja hyvää kahvia sekä muita herkkuja.
  • Makkaragrillit useassa paikassa.
  • Hernekeittoa soppatykistä.
  • Pop cornin ja jäätelön myyntipiste.
    Ja paljon muuta.

Majoitus. Kansanlähetysopiston majoitustilat on jo täynnä. Lähiseudun hotelleissa saattaa olla tilaa. Paikkoja löytynee myös 12 kilometrin päästä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa. Asunto-autolle ja asuntovaunulle löytynee vielä tilaa, telttamajoitusmahdollisuus on. Lisäksi on mahdollista majoittua läheisellä koululla. Tästä kaikesta lisätietoja majoituksesta.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kummi ja kummilapsi

Kummilapsityö Afrikassa

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön Etiopiassa vuonna 2007. Silloin projektiin otettiin lapsia, jotka menivät ensimmäiselle luokalle. Kohta suuri osa heistä valmistuu. Itse asiassa jo viime vuonna (2016) iloa toi se, että ensimmäinen kummilapsiohjelmassa mukana ollut pääsi opiskelemaan yliopistoon.

Kummilapsiprojektit ovat Etiopiassa neljällä paikkakunnalla: Agaro, Bonga, Limu, Sokoru, joissa kussakin projektissa on 110 lasta.

Kummilapsityön sisältö

Radio Deissä oli haastattelu kummilapsitoiminnasta. Etiopiassa toimiva kummilapsityön koordinaattori Tania Lehtinen kertoi Anne Tuoviselle, että projektissa keskeistä on lasten koulunkäynti, terveys, ravitsemus ja elämäntaitojen opetus. Viimeksi mainittu pitää sisällään opetusta muun muassa itseluottamuksesta, sosiaalisista taidoista ja ympäristön luomien paineiden hallinnasta, jolloin lapsi osaa sanoa ei esimerkiksi huumeille.

Kummiprojektin paikkakunnilla on kaksi paikallista työntekijää, projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä, ja sen lisäksi on vapaaehtoisia, jotka tekevät kotikäyntejä. Projektityöntekijät käyvät säännöllisesti kummilasten kotona ja koulussa.

Kummit lähettävät kummilapsille kirjeitä, jotka voidaan kirjoittaa myös suomeksi. Myös lapsen vastaus kummille käännetään suomeksi.

Lapset valitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Sosiaalityöntekijät tietävät, ketkä lapsista ovat köyhimpiä ja tarvitsevat tukea. Kummilapset tulevat köyhistä perheistä.

Kummin tarpeellisuus

Mitä lapsille tapahtuisi, jos heillä ei olisi kummia? Etiopiassa koulunkäynti on pakollista, mutta ei halpaa. Etiopiassa käytetään koulupukua ja suurperheille usean koulupuvun hankinta on kallista. Köyhillä ehkä yhdenkin puvun hankinta on vaivalloista. Koulunkäynnin kalleuden vuoksi lapset saattavat jäädä koulusta pois, vaikka se onkin laitonta. Vanhemmat saattavat pitää lasten työtä perheen elättämiseksi tärkeämpänä kuin koulunkäyntiä.

Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt. 25:40).

Tietoja kummilapsityöstä

Lapset tarvitsevat kummeja. Kansanlähetyksen kummiohjelman 440 lapsella on Suomessa oma kummi. Lisäksi jonotuslistalla on varakummeja. On myös niitä, jotka eivät halua henkilökohtaista kummilasta, mutta pitävät tätä työtä niin tärkeänä, että haluavat tukea lasten opiskelua kertalahjoituksella tai kuukausittain. Hekin ovat tervetulleita kummitoimintaan.

Tästä saat lisätietoja:


Linkit johtavat Kansanlähetyksen Suuressa Mukana -sivustolle. Kansanlähetys on lähetysjärjestö, joka toimii kotimaan lisäksi Oseaniassa, Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Lähetystyö on sekä kristillistä sananjulistusta, seurakuntien perustamista ja tukemista sekä diakonista auttamista, johon myös kummilapsitoiminta kuuluu.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Ainutlaatuinen Jeesus Kristus

Ainutlaatuinen Jeesus

Tämä on viimeinen osa puheestani Mikä kansanlähetysnäyssä innostaa? Olen jakanut puheen kuuteen osaan, joista aiemmat olivat

  1. Osana herätysten historiaa – Herätysten historia
  2. Jumala onkin puhetaitoinen – Rakkaus Raamattuun
  3. Herätyksen kaipuu – Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen – Innostus lähetykseen
  5. Kuninkaallinen pappeus – Kuninkaallinen pappeus

Tämän viimeisen osan aiheena on Jeesus Kristus. Hänen tulee olla kristillisen uskon ja kaiken toiminnan keskipiste Kansanlähetyksessä. Hän on herätyksen keskus. Hän on Raamatun keskus. Hän on kuninkaallisten pappien eli kristittyjen keskus. Hän on koko universumin ja kirkon keskus.

Kansanlähetys on toiminnallisesti suuntautunut liike, mutta työ ei saa koskaan olla rakkaampi kuin Jeesus.

Joitakin asioita Jeesuksesta

Voimme lukea messiasennustuksia Jeesuksesta Vanhasta testamentista. Uuden testamentin evankeliumit kuvaavat hänen toimintaansa ja opetustaan. Myös ilmestyskirjassa kerrotaan ylösnousseesta taivaassa hallitsevasta Jeesuksesta. Tässä joitakin kolmen uskontunnustuksen näkökulmia Jeesukseen:

Apostolinen uskontunnustus kertoo Jeesuksesta seuraavaa: Hän on Jumalan ainoa Poika, Herramme, sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariastas. Jeesus kärsi Pontius Pilatuksen aikaan, kuoli ristillä, haudattiin ja astui alas tuonelaan. Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaaseen ja istuu nyt Isän oikealla puolella, josta tulee takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Nikaian uskontunnustus lisää apostoliseen uskontunnustukseen Jeesuksen syntymästä seuraavan ajatuksen: ”joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”.

Athanasioksen uskontunnustus sanoo Jeesuksesta näin: uskomme kolminaiseen Jumalaan, joka on yksi Jumala, mutta siinä on kolme erillistä persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki), Jeesus on luomaton, ääretön, ikuinen, kaikivaltias ja Herra. Kukaan kolminaisuuden persoona ei ole suurempi toistaan. Jeesus on tullut ihmiseksi, kärsi pelastuksemme tähden, astui alas helvettiin, nousi kuolleista, astui taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella, tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Missä on joku toinen, josta sanotaan vastaavaa?

Näkemys Jeesuksesta on tärkeää. Eri uskonnoissa ja ideologioissa on Raamatusta ja uskontunnustuksista poikkeavia opetuksia Jeesuksesta. Myös kristillisiin kirkkoihin tulee helposti omatekoisia käsityksiä Jeesuksesta, jotka poikkeavat Raamatun ilmoituksesta. Koska Jeesus on kristillisen kirkon ja universumin syvin ihmiskunnalle annettu salaisuus, kirkon on pitänyt muotoilla mahdollisimman tarkasti se, kuka Jeesus on ja mitä hän on tehnyt.

Sen valossa Athanasioksen uskontunnustuksen alkulause on ymmärrettävä: ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Investoi ikuisuuteen

Me teemme suunnitelmia ajallista elämäämme varten. Se on ihan oikein. Mutta tämän elämän asiat eivät ole kaikki. Lopulta ainoa asia mikä täältä maan päältä lähtee ikuisuuteen on ihmiset ja heidän ikuiset sielunsa. Ehkäpä siksi Paavali piti maan päällisiä kunnia-asioita roskana Kristuksen tuntemisen verrattuna (Fil. 3:8).

Jeesuksen tunteminen on jo itsessään etuoikeus. Lisäksi se tuo pelastuksen ikuisesta kadotuksesta. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko tuomitaan kadotukseen (Markus 16:16).

Rukoukseni on, että Kansanlähetys olisi yksi niistä paikoista, jotka pyrkivät johdattamaan mahdollisimman monta ihmistä kadotuksen tieltä taivastielle. Tehtävämme on herättää ihmisiä nyt kun vielä on mahdollisuus herätä. Helvetissä se on myöhäistä.

Ole uskollinen loppuun asti

Pidä Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja taivaaseen pääseminen tärkeimpänä asiana elämässäsi.

Rukoile ja toimi sen puolesta, että mahdollisimman moni kuulisi evankeliumin Jeesuksesta ja ottaisi sen vastaan oman elämänsä voimavaraksi. Oma rukoukseni on, ettei kukaan läheiseni joutuisi kadotukseen! Jeesuksen lähettiläänä ja pelastussanoman välittäjänä toimiminen on suuri kutsumus ja etuoikeus jokaiselle kristitylle.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa