Aihearkisto: Kansanlähetys

Kansanlähetyksen vuosikertomus

Lähetysjohtajan sydämeltä (vuosiraportti 2018)

VUOSI 2018 oli lähetystyömme juhlavuosi. Ensimmäiset lähetystyöntekijämme lähtivät matkaan 50 vuotta sitten Japaniin, Etiopiaan ja Keski-Aasiaan. Katsomme kiitollisina menneisiin vuosiin näillä hyvin erilaisilla työalueilla. Sitoudumme vieläkin lähetystyöhön, sillä tiedostamme, että maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Uskomme, että Jeesus Kristus on ainutlaatuinen ja ainoa tie Jumalan yhteyteen.

Kotimaan työstä

Kotimaassa vietimme useiden piirijärjestöjen 50-vuotisjuhlia. Kansanlähetyksen varsinainen ruohonjuuritason toiminta tapahtuu 17 piirijärjestömme kautta. Ne huolehtivat omalta osaltaan alueensa evankelioimisesta, raamatunopetuksesta, lähetysnäyn lisäämisestä ja uskovien vahvistamisesta. Piirijärjestöt pitävät yhteyttä seurakuntiin. Vietimme Kansanlähetyspäiviä jo kolmannen kerran peräkkäin Ryttylässä.

Yhteistyötä

Toimintavuoden aikana yhteydenpito vahvistui kolmen niin sanotun viidesläisen järjestön, Suomen Raamattuopiston, Lähetysyhdistys Kylväjän ja Opiskelija- ja koululaislähetyksen kanssa. Järjestimme toukokuussa ensimmäisen yhteisen työntekijäpäivän. Tulemme vahvistamaan yhteyttä edelleenkin itsenäisinä järjestöinä, mutta yhdessä kulkien aikamme haasteissa.

Muutoksia hallinnossa

Keskustoimistolla toimintavuotta kuvasi muutos. Uudistimme taloushallinnon, it-hallinnon ja henkilöstöhallinnon ohjelmia sekä talousarvion laatimisen ja seuraamisen järjestelmää. Vahvistimme varainhankinnan osaamista. Muutimme johtamisen rakennetta. Lakkautimme laajan kotimaisen ja ulkomaisen työn osaston sekä taloustoimiston ja lähetysjohtajan toimiston muodostamalla neljä osastoa: ulkomaantyönosasto, kotimaantyönosasto, hallinto-osasto ja viestintäosasto.

Kirkossa

Toimintavuonna oli seurakuntavaalit, joissa arvioiden mukaan sekä niin sanotut liberaalit että konservatiivit vahvistivat asemaansa. Kirkossa keskusteltiin paljon avioliitosta. Opetuksessamme sitouduimme kirkon nykyiseen avioliittoon miehen ja naisen välisenä liittona. Allekirjoitimme Suomen ev.lut. kirkon kanssa uudistetun perussopimuksen lähetystyöstä.

Työnäkymme

Työssämme edellisenä vuonna käyttöön otettu uusi visiomme “Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille” sai hyvän vastaanoton. Haluamme lukea ja opettaa Raamattua sekä toimia sen mukaisesti työssämme. Uskomme, että Jumalan ilmoitettuun tahtoon sitoutuminen tuo lopulta työlle siunauksen ja merkityksen. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta sitoo yhteen evankelioimis- ja lähetysnäkymme. Työn tarkoituksena on, että mahdollisimman moni ottaisi Jeesuksen vastaan pelastajanaan ja eläisi hänen yhteydessään.

Kiitos!

Tämä vuosiraportti kertoo osan vuoden 2018 aikana tehdystä työstä. Olen kiitollinen yhteistyökumppaneillemme Suomen ev.lut. kirkossa ja seurakunnissa. Kiitos piirijärjestöillemme ja vastuuryhmille, rukoilijoille, työn tukijoille sekä työntekijöillemme piireissä, keskustoimistolla, Kansanlähetysopistolla ja ulkomailla. Tärkeimpänä kiitoksen kohteena on Herra: “Ylistä Herraa, minun sie luni, ja kaikki mitä minussa on…älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt” (Ps. 103).

Mika Tuovinen, lähetysjohtaja


Teksi on julkaistu Kansanlähetyksen vuosiraportissa 2018. Otsikot, lihavoinnit ja kursiivit lisätty.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylä

Mediahuomiota juuri ennen Kansanlähetyspäiviä

Kansanlähetyspäivät on taas tällä viikolla. Se tietää aina myös haastatteluja ja nettinäkyvyyttä. Mainitsen tässä kolme viimeistä juttua niitä hieman kommentoiden.

Kansanlähetysnäky

Uusi Tie -lehti kirjoitti minusta jutun, jossa kerroin Kansanlähetyksen työnäystä sekä vasta ilmestyneestä kirjastani Ainutlaatuinen tehtävä. Kirjassani kerron Kansanlähetysnäystä, jonka perustana on Raamattu ja luterilainen tunnustus.

Uskomme, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, joka välittää meille Jeesuksen. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Siksi lähetystyö ja henkilökohtainen usko Jeesukseen ovat meille niin tärkeitä asioita.
Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky tulee vahvasti esiin järjestön strategias­sa, johon kuuluu maallikkokeskeisyys ja paikallisuus.

Uskomme, että jokaisen uskovan tehtävänä on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä omassa lähipiirissään. Mitä tulee lähetystyöhön ulkomailla, jokainen meistä on joko lähtijä tai lähettäjä. Lisäksi rohkaisemme uskovia Raamatun lukemiseen ja rukoilemiseen.

Minulta kysyttiin, mitä haluaisin juuri nyt Kansanlähetyksessä vahvistaa.

Tuovinen toivoo, että Kansanlähetys panostaisi tavoittavaan työhön internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jossa ihmiset viettävät aikaa.
– Meidän tulee olla avoimia uusille tavoille viedä evankeliumia eteenpäin, hän toteaa.

Tästä haastattelusta voi lukea lisää seurakuntalainen.fi -sivulta.

Kansanlähetyspäivien edellä

Kansanlähetyspäivien nettisivulla minulle esitettiin 11 kysymystä. Eräs kysymys oli, mikä merkitys suurilla tapahtumilla on kristityille. Vastasin:

Ne pitävät esillä kristillistä uskoa ajassamme, jossa media pyrkii vaikenemaan tai työntämään kristinuskon syrjään. Henkilökohtaisesti tällaiset tapahtumat ovat olleet minulle hengellisesti merkittäviä jo nuoruudesta alkaen. Niissä julistetun sanoman kautta elämässäni on tapahtunut suuria muutoksia, hengellistä uudistumista ja lähetyskutsun vahvistumista. Tämän vuoksi itse uskon, että tällaisten kesätapahtumien ja suurten hengellisten tapahtumien aika ei ole ohi.

Tämä haastattelu on luettavissa Kansanlähetyspäivien sivulla.

Herännäisyyden ja Kansanlähetyksen eroja ja yhteneväisyyksiä

Kirkko ja kaupunki -lehti oli kiinnostunut viikon lopun kesätapahtumista. Herättäjäjuhlat ovat Nivalassa ja Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. Toimittaja löysi eroja liikkeiden välillä. Lähetän tässä siunauksen toivotukset heränneelle kansalle ja herättäjäjuhlille!

Ensi viikonloppuna tuhannet suomalaiset suuntaavat kohti Nivalaa, jossa pidetään heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat. Juhlakentällä avoimen taivaan alla enimmillään runsaat 10 000 ihmistä veisaa Siionin virsiä ja kuuntelee virsien lomassa lyhyitä seurapuheita.

Samaan aikaan tuhannet suomalaiset matkaavat Ryttylään kansanlähetyspäiville. Tämän viidesläisen herätysliikkeen väki kokoontuu isossa valkoisessa juhlateltassa. Paikalla on yhtä aikaa noin 5000–6000 ihmistä. Sielläkin lauletaan, mutta bändin säestyksellä.

Ollaan saman kirkon sisällä. Armosta ja Jeesuksesta puhutaan kummassakin juhlassa. Herättäjäjuhlilta lähetään terveisiä kansanlähetyspäiville ja varmaan ne kulkevat myös toiseen suuntaan.

Pääset lukemaan tekstin tästä.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville 5.-7.7.2019

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Hausjärven Ryttylään. Ohjelma pähkinänkuoressa löytyy täältä blogistani. Kokonaisuudessaan Kansanlähetyspäivien sivulta.

Nähdään toivottavasti Ryttylässä!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetysnäky

Ainutlaatuinen tehtävä

Tänään kirjapainosta saapui Ryttylään kirjani Ainutlaatuinen tehtävä. Ensimmäinen kirjoittamani teos.

Ajatus kirjasta sai alkunsa pari vuotta sitten kiertäessäni Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlien vuoksi kaikissa 17 piirijärjestössä. Puhuin Kansanlähetyksestä sekä sen teologiasta ja työnäystä. Sydäntä särki, koska meillä ollut näkyämme ja toimintaamme käsitteleviä kirjoja.

Kerroin murheestani Uusi Tie -lehden päätoimittajalle Leif Nummelalle, joka rohkaisi kirjoittamaan. Hän oli nähnyt erään monisteeni, jossa kerron Kansanlähetyksestä ja kehotti ottamaan sen pohjaksi. Näin tein. Vähitellen kirjoitusprosessi eteni.

Eniten aikaa meni yhteenvedon koostamiseen Kansanlähetyksen työalueista. Siitä oli tehtävä lyhyt, mutta kattava. Siinä en valitettavasti voi kertoa kaikkea lähetystyöstämme. Jokainen työala vaatisi oman historiateoksensa. Mutta sen kyllä näkee, että paljon ja monenlaista on viidenkymmenen vuoden aikana tehty!

Kansanlähetysnäky

Kuvaan kirjassa Kansanlähetyksen taustalla olevaa työnäkyä. Jaan näyn kolmeen osaan: teologinen näky, toiminnallinen näky ja rakenteellinen näky. Tästä muodostuu Kansanlähetysnäky. Tämä toisen kappaleen näkymme kuvaus on minulle tärkein osa kirjasta.

Teologisessa näyssä haluamme sitoutua Raamattuun, jota luemme ja opetamme luterilaisen tunnustuksen valossa. Olemme luterilaisia herätyskristittyjä.

Toiminnallisessa näyssä tärkeää on evankeliumin julistus kotimaassa ja lähetystyössä. Tämä onnistuu vain saamalla Jumalan kansan liikkeelle.

Rakenteellinen näky kuvaa Kansanlähetyksen neljän ”tason” työtä: paikkakuntakohtainen työ, maakunnallinen työ, valtakunnallinen työ ja kansainvälinen työ.

Lähetystyömme

Kirjassa painottuu lähetystyö. Vastaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi teemme lähetystyötä?
  • Miten teemme lähetystyötä?
  • Mikä haastaa lähetystyötä?
  • Missä teemme lähetystyötä?
  • Mitä olemme tehneet lähetystyössä?

Lähetystyössä olemme näkymme ytimessä. Emme ole vain lähetysjärjestö, mutta emme ole myöskään vain kotimaantyötä tekevä järjestö. Toiminta kotimaassa tähtää lähetystyön toteuttamiseen kuten heti alussa sanottiin: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja! Aito herätys synnyttää aina lähetystä.

Näky kirkkaaksi

Toivon, että kirja antaa yleiskuvan Kansanlähetyksen työstä, rakenteesta ja teologiasta. Ehkä joku ajattelee kirjaa lukiessa, että tuollaisessa joukossa haluan olla mukana. Kutsun kaikkia mukaan, mutta samalla toppuuttelen:

Tämä kirja on myös kutsu. Olen halunnut kertoa työstäme ja opetuksestamme. Ehkä näet työn samalla tavoin tärkeäksi. Olet tervetullut mukaan. Emme voi luvata täydellistä joukkoa. Täällä joutuu pettymään. Mutta täältä voi löytää paikkansa, jos haluaa olla sellaisessa joukossa, jossa tahdotaan toimia Raamatun mukaisesti ja ihmisten pelastumiseksi.

Toivon myös, että muutkin tarttuvat kynään ja kirjoittavat sekä Kansanlähetyksestä että viidesläisestä herätyksestä ja niiden merkityksestä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivien ohjelma

Kansanlähetyspäivien 2019 ohjelma tiivistettynä

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään! Kansanlähetyspäivät järjestetään nyt 53. kerran. Aiemmin kesätapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea, nyt olemme jo neljättä kertaa Etelä-Hämeen Ryttylässä.

Minulle Kansanlähetyspäivät ovat työtä ja lepoa. Lähetystyöntekijänä olin lähetysnäyttelyssä kertomassa työstämme. Nyt johtajana tehtäviini kuuluu enemmän puhevastuuta. Suuri ilo tulee ystävien tapaamisesta ja sanankuulossa istumisesta juhlateltassa.

Mitä Kansanlähetyspäivillä on ohjelmassa tänä vuonna? Tässä päivien ohjelma tiivistettynä. Tarkempi ohjelma löytyy Kansanlähetyspäivien kotisivulta.

PERJANTAI 5.7.2019

14.30 Kansanlähetyksen nykyisten ja entisten työntekijöiden tapaaminen (Puimala)
16.00 Kansanlähetyspäivien alkupalat -kaikenikäisille (Puimala)
18.00 Oi mikä riemu
19.00 Raamattu rakkaaksi -iltajuhla
21.00 Ilta yhdessä
22.00 Iltajatkot (Puimala)

LAUANTAI 6.7.2019

7.30-9.00 Rukousaamiainen (Puimala)
9.00 Jumala on puhunut -raamattuopetus
10.30 Kanavat
– Miten kerron evankeliumin maahanmuuttajalle, PERUNAKELLARIN VINTTI
– Antaminen ja vastaanottaminen Jumalan lähetyksessä, VILJAMAKASIINI
– Kummilapsityö, mikä, miksi, miten mukaan? PUIMALA
– Miten opetan Raamattua lapsille, KAPPELIN LUOKKA
– Vainotut kristityt, UNHOLA
– Rakkauden kielet avioliitossa, AUTOTALLI
– Innostu Raamatusta, RYTTYLÄN KYLÄTALO
– Armolahjat, RYTTYLÄN KIRKKO
– Virsikanava, KAPPELIN SALI
10.30 Lähetysavain-LIVE
12.00 Lappi-riparin konfirmaatio (Puimala) Yksityistilaisuus
13.00 Polttopisteessä
14.00 Piirien lähettisihteerien ja lähetysvastaavien kutsuvierastilaisuus
14.15 Seurakuntien työntekijöiden tapaaminen, Unhola
15.00 Maailman mahtavin stoori (perhetilaisuus)
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
– Kansanlähetysopiston opistotapaaminen, VILJAMAKASIINI
– Vankilatyön tapaaminen, KAPPELIN SALI
– Kutsuvierastilaisuus, PUIMALA
– Yrittäjän tilipäivä. Yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden yhteinen hetki Liikemiesten lähetysliiton kanssa, RYTTYLÄN KYLÄTALO
– Israel-kanava, RYTTYLÄN KIRKKO, kolehti: Israelissa tehtävä työ, bussikuljetus klo 14.45 (Kansanlähetyspäivien bussivuoro)
– Tule tapaamaan Kansanlähetysopiston uusia lähetyslinjalaisia teekupin äärelle, LÄHETYSKELLARI
16.30 Lähetyskeskus Ryttylässä 50 v. juhla
18.30 Evankeliumi kaikille -iltajuhla
20.30 Ilta yhdessä
21.30 Iltajatkot (Puimala)

SUNNUNTAI 7.7.2019

7.30-9.00 Rukousaamiainen (Puimala)
9.00 Hengen miekka -raamattuopetus
10.30 Sunnuntaiaamun riemua, Puuhun ja Takaisin -musikaali (perhetilaisuus)
10.30 Raamattu rakkaammaksi -opetus (Puimala)
13.00 Jumalanpalvelus & lähettien siunaaminen

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville!

Edellä kuvatun pääohjelman lisäksi Kansanlähetyspäivillä on mm.

  • lastenohjelma 3-6 -vuotiaille
  • junioriohjelma 7-14 -vuotiaille
  • Raamattulava -opetusta taukojen aikana
  • Suomi sydämellä -traktorilava
  • Raamattukesä-ennakkoseminaari
  • Talkooleiri
  • Kahvilat ja monipuolinen ruokatarjonta
  • Lähetysnäyttely ja lähetystyöntekijöiden tapaamista

Olet tervetullut Kansanlähetyspäiville Ryttylään! Tarkempi ohjelma ja uutisia tapahtumasta löytyy Kansanlähetyspäivien sivulta.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
herätys Raamattu lähetys

Kutsumuksena lähetys, evankelioiminen ja Raamattu

”Kansan evankelioiminen lähtikin voimalla käyntiin, mutta meillä kansanlähetysnäyn innoittamilla oli vielä paljon opittavaa. Evankelioimisemme oli aika aggressiivista ja psykologisesti epäempattista. Protestimme kirkon puolivillaista lököluterilaisuuta kohtaan oli ankaraa. Liberaaliteologit saivat kuulla kunniansa. Kummajaisina meitä usein seurakunnissa pidettiin. Jumala on rakkaudessaan opettanut meille nöyryyttä ja laittanut erimittaisilla koivuhaloilla pienelle paikalle, armon kerjäläisiksi, armosta elämään. Virheistämme ja vajaisuuksistamme huolimatta Jumala on siunannut Kansanlähetystä. Se on nyt yksi kirkkomme lähetysjärjestöistä, ja sillä on hyvät ja rakentavat suhteet paikallisseurakuntiin. Ilo on ollut seurata Kansanlähetyspäivillä nuorten runsautta. Meno on usein ollut nuorekasta, niin kuin liikkeen alussakin, joskin tyyliltään tykkänään toisenlaista.”

Näin kirjoitti Pekka Eskelinen Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen ystäväkirjeessä (1/2019) muistoistaan Kansanlähetyksen alkuajoista. Pastori Eskelinen kertoo olleensa mukana ensimmäisillä Kansanlähetyspäivillä Tampereen yliopistolla kesällä 1967 naulakkovahtina. Sen jälkeen hän on toiminut Ryttylässä Kansanlähetyksen lähetyskoulussa tuntiopettajana vuosina 1973-1991. Minäkin sain istua hänen jalkojensa juuressa.

Eskelinen näkee Kansanlähetyksessä kolme pääjuonnetta: Lähetys, evankelioiminen ja Raamattu.

”Raamatullisuus onkin ollut lähetyksen ja evankelioimisen ohella kansanlähetysliikkeen toisena vahvana pääjuonteena. Liikkeessä uskotaan, että Raamattu on Jumalan sanaa ja totta. Liikkeessä torjutaan tietoisesti liberaaliteologiset olettamat, jotka vähintäänkin kyseenalaistavat Raamatun totuusluonnetta, jolloin auktoriteetti siirtyy Raamatulta ajan muotivirtauksille, jotka määrittävät, mitä Raamatusta voidaan hyväksyä ja mitä ei.”

Tämä on hyvä huomio. Aina jokin määrittele, sen mitä pidämme oikeana ja Jumalan tahdon mukaisena. Kun valitsemme aatteellisten ja poliittisten muotivirtausten sijasta Raamatun, olemme rakentaneet kestävälle pohjalle. Liberaaliteologian lisäksi Eskelisen mukaan on varottava ”ainoaa oikeaa” tulkintaa Raamatusta.

”Liberaaliteologian ohella on syytä torjua jokainen ”ainoa oikea” Raamatun tulkinta, koska ihminen on erehtyväinen ja vajavainen myös Raamatun ymmärtäjänä ja tulkitsijana. Raamatun pyhän sanan ymmärtäminen edellyttää lukijalta nöyrää ja kyselevää mieltä. Pyhä Henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen kirkastaessaan meille Jeesusta Kristusta, mutta ei hän tee meistä erehtymättömiä eikä kaikkitietäviä.”

Nöyryyttä tarvitaan, mutta ei epäilyä Raamatun totuudesta. Eskelinen kirjoittaa:

”Tarpeetonta on epäillä Raamatun totuutta, sillä ei ole olemassa sellaisia vanhoja tietolähteitä, jotka osoittaisivat Raamatussa kerrottujen tapahtumien tapahtuneen toisin kuin Raamattu kertoo. Ihmeet eivät tee Raamatun kertomuksia epätosiksi. Ellei näet mitään epätavallista olisi tapahtunut, ei koko Raamattua olisi kannattanut kirjoittaa. Fiktiivisistä (sepitetyistä) kertomuksista ei olisi voinut syntyä koko kristinuskoa ja tuskin mitään muutakaan uskontoa. Peruskirjamme totuuspohja pitää.”

Kansanlähetyksessä elämme vieläkin näiden linjausten mukaisesti. Toimintatavat ja -asenteet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta pysyvää on ollut sitoutuminen lähetykseen, evankelioimiseen ja Raamattuun.

”Evankelioikaa kansa evankelioimana kansoja”  sekä  ”Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille -periaateet ovat hyviä vielä tänäänkin. Ja myös tulevaisuudessa ne ohjaavat Kansanlähetyksen työtä. Ne ovat asioita, joita ei tarvitse hävetä ihmisten eikä Jumalan edessä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetysnäky

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä 2018

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriittiä vietettiin taas syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna eli 7.-9.9.2018. En pysytynyt joidenkin neuvottelujen vuoksi olemaan koko aikaa retriitin ohjelmassa mukana. Tämä retriitti kokoaa edustajia kaikista 17 maakunnallisesta kansanlähetyspiiristä sekä Ruotsin suomenkielisestä Kansanlähetyksestä.

Tässä joitakin muistikuvia viisi päivää retriitin jälkeen sinulle luettavaksi.

Perjantai 7.9.2018 – Väki saapuu

Olin täynnä iloa kun melkein 300 työntekijää ja vastuunkantajaa alkoi iltapäivällä virrata Ryttylään Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen. Meillä on Etelä-Hämeen pienessä Ryttylän kylässä hyvä kansanlähetysliikkeen keskuspaikka, jossa on Kansanlähetyksen keskustoimisto, Kansanlähetysopisto sekä Uusi Tie Osakeyhtiön päämaja. Lähetyskeskuksen moderniin monitoimisaliin mahtuu yli 300 henkeä, ja ruokala toimii hyvin. Unelmana on vielä uusien majoitusrakennusten saaminen (ja 2,7 miljoonan euron rahoitus siihen). Tällä hetkellä majoituskapasiteetti on alle kaksi sataa henkeä.

Perjantaina en valitettavasti päässyt kuulemaan Vesa Ollilaisen opetusta Jeesuksen ainutlaatuisuudesta enkä kuulumisia maakunnallisista piirijärjestöistä.

Lauantai 8.9.2018 – Liittokokous & lähetystyön juhlaa

Lauantai olikin sitten hulinaa aamusta iltaan. Heti aamulla Kansanlähetyksen johtoryhmän kanssa vastasimme osallistujien tiukkoihin kirjallisiin kysymyksiin muun muassa uudelleen avioituneiden mahdollisuudesta työskennellä meillä sekä  naisen asemasta Kansanlähetyksessä. Meillä on työssä eronneita ja uudelleen avioituneita. Nämä asiat eivät aina ole helppoja, mutta ero ei ole ollut este työskennellä Kansanlähetyksessä. Suhtaudumme varauksella naisten pappeuteen, mutta esimerkiksi piirihallitusten ja liittohallituksen jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat naisille avoinna.

Aamupäivällä pidin esityksen kansanlähetysnäystä. Jaoin työnäkymme kolmeen osaan:

  • toiminnalliseen näkyyn,
  • rakenteelliseen näkyyn ja
  • teologiseen näkyyn.

Puheeni kuvineen tulee pian tänne blogiin. Maltathan odottaa!

iltapäivällä oli Kansanlähetyksen korkeimman hallintoelimen Liittokokouksen aika. Kokouksessa käsittelimme tavanomaiset yhdistyksen asiat kuten toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä vuonna tuli liittohallituksen puheenjohtajasta äänestys. Ennen äänestystä kandidaatit Tuomo Heikkilä ja Regina Leppänen vastailivat kysymyksiin. Vaalissa voittanut Tuomo Heikkilä jatkaa puheenjohtajana. Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet. Liittohallitus kokoontuu 7 kertaa vuodessa. Joka vuosi kolme hallituksen jäsentä kahdestatoista on erovuorossa. Liittohallitukseen valittiin toiselle kaudelle Regina Leppänen ja Tuula Vainio-Syrjälä. Uudeksi jäseneksi liittohallitukseen valittiin teologian opiskelija Mattias Kaitainen, joka on liittohallituksen nuorin jäsen.

ilta päättyi Kansanlähetyksen lähetystyön 50-vuotisjuhlatilaisuuteen. Tässä juhlassa ei muuten ollut yhtään puhetta! Ei ihan tavallista kun meillä on kuin saavista kaatamalla puheen ammattilaisia ja veteraaneja. Johdin tilaisuutta aina sanavalmiin Anssi Savosen kanssa. Ainakin meillä oli kivaa, ja palautteesta päätellen toisillakin! Juhlassa oli lavalla kolme Kansanlähetyksen johtajaa, kun kyselin Matti Väisäseltä ja Timo Rämältä, mikä heidät sytytti lähetykselle. (Minä olin se kolmas johtaja.) Sain kysyttyä myös, mikä tilanne heidän johtajakaudella jäi mieleen erityisen vaikeana. Matti mainitse Kylväjän ja Sansan erkaantumisen Kansanlähetyksestä ja Timo Japanin suomalaisen koulun (Jasuko) lakkauttamisen. Olisin vielä kysynyt, mikä jäi positiivisena mieleen, mutta aika oli kortilla. Tämän jälkeen komensimme lavalle viiden työalueen/ työmuodon edustajat kertomaan työstä, joka alkoi vuonna 1968. Nämä alueet olivat:

  • Työ Japanissa
  • Työ Etiopiassa
  • Työ Keski-Aasiassa
  • Medialähetystyö (turkin kieleisten radio-ohjelmien kustantaminen)
  • Operaatiotyö (kesäaktiotyö Euroopassa)

Japanissa olemme perustaneet useita seurakuntia; Etiopiassa olemme olleet aloittamassa työtä, josta muodostui Mekane Yesus -kirkon  nykyinen Jimma Bethel synodi, Keski-Aasissa olemme tukeneet köyhää kansaa ja työntekijämme ovat vuodattaneet marttyyriveren. Turkinkielisten kansojen parissa työ jatkuu. Kesäaktiot ovat olleet usean vuoden tauolla. Minulle vuoden 1989 kesäaktio Italiassa oli tärkeä linkki Kansanlähetykseen. Kunpa aktiotyö syttyisi uudelleen!

Musiikissa meitä palveli Kipinät -lauluyhtye Satakunnasta sekä työntekijöistä paikan päällä koottu orkesteri Jarkko Haapasen johdolla. Kiitos teille!

Sunnuntai 9.9.2018 – Jeesus kanssamme

Aamu alkoi rukouksella ja Kansanlähetyksen uuden koulutusstrategian esittämisellä. Tässä kapellimestareina toimivat Teijo Peltola ja Niilo Räsänen.

Sitten olikin raamattutunnin aika. Leif Nummelan aiheena oli Jeesuksen sanat ”Minä olen teidän kanssanne”. Leif toi ensin esille taustaksi kaksi kristittyjen ryhmää, jotka tunnustuivat Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus ei ollut tyytyväinen heihin.

  • Vuorisaarnassa (Matt. 7) kuvattu uskovien ryhmä, jossa tapahtui suuria ihmeitä ja jotka  vakuuttivat, että Jeesus on Herra. Jeesus kuitenkin kutsui tätä joukkoa vääryyden ja laittomuuden tekijöiksi. Tämä saattaa viitata siihen, etteivät he noudattaneet Jumalan sanaa elämässään. He eivät päässeet Jumalan valtakuntaan. Jeesus varoittaa heistä seuraajiaan.
  • Ilmestyskirjassa kuvataan Laodikean seurakuntaa (Ilm. 3), joka oli ulkoisesti malliseurakunta. Talouskin oli hoidettu mallikkaasti. Mutta Jeesus seisoi oven väärällä puolella. Seurakunta voi olla rikas ja toimiva, mutta jättänyt tärkeimmän ulkopuolelle.

Leif viittasi myös heprealaiskirjeen kohtiin (esim. luku 4), joissa varoitettiin uskosta luopumisesta. Voiko uskosta luopua? Luterilainen teologia ei opeta niin sanottua ikuista pelastusta, jossa pelastusta ei voisi menettää. Pitäydymme luterilaisina Paavalin ja heprealaiskirjeen käsitykseen, että kaikki uskon tielle lähteneet (ja kastetut) eivät pääse perille taivaaseen. Siksi uskosta on huolehdittava ja pysyttävä Jeesuksen omana loppuun asti.

Tämän taustan jälkeen Leif pääsi varsinaiseen teemaansa: Miten Jeesus on meidän kanssamme? Hän painotti, että Jeesus on läsnä Raamatussa ja ehtoollisella. Jeesuksen läsnäolo elämässämme on avain myös kaikenlaiseen hengelliseen työhön ja vastuunkantamiseen. Ilman Jeesusta emme saa mitään pysyvää hedelmää aikaan. Jeesus sanoi: Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää. Jeesus meissä ja me Jeesuksessa! Siinä uskon ja palvelun salaisuus.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa toimitin lyhyesti uusien työntekijöiden ja tehtävämuutoksen läpikäyneiden tehtäväänasettamisen. Jumalanpalveluksessa Etelä-Saimaan kansanlähetyspiirin johtaja Antti Nironen saarnasi vahvasti ja voimakkaasti rahasta. Jeesus puhui rahasta todella paljon, ja Antti sai aikaan myllerrystä monen sydämessä kysellen, mikä on asenteemme rahaan samaan aikaan kun köyhyys ja siitä johtuva lapsikuolleisuus on maailmassa todellisuutta. Antti ei päästänyt meitä helpolla. Kukapa tykkää kun rahan epäjumaluutta elämässämme ravistellaan. Eräs lääke tähän epäjumalanpalvelukseen on omastaan antaminen.

Tällaisia muistoja viisi päivää retriitin jälkeen. Kiitollisena ajattelen ystäviä, joita tapasin. Tätä kirjoittaessa olen kiitollinen, koska

  • Jumala on antanut yhden tällaisen pienen Kansanlähetyksenkin syntyä toisten liikkeiden rinnalle Suomeen.
  • olemme nähneet työmme hedelmää kotimaassa ja lähetystyössä.
  • loma on alkanut!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kaija Martin ja Seija Järvenpää kutsumus

Rakkauden tähden annettu elämä

Muistan 24.7.2014 tapahtumat oikein hyvin. Siitä on tänään neljä vuotta. Aamulla sain tiedon kahden avustustyöntekijämme kuolemasta. Seija Järvenpää ja Kaija Martin oli ammuttu autoon Heratissa Afganistanissa. Kutsuin työpaikalla kriisiorganisaation koolle. Sanomalehdissä alkoi spekulaatio kuolemantapauksista, ja vähitellen medialle oli selvää, että kyseessä on Kansanlähetyksen työntekijät. Pian olin pääuutislähetyksissä kommentoimassa tapahtunutta. Kirjoitimme useita lehdistötiedotteita.

Kaija ja Seija tekivät avustustyötä Afganistanissa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. He eivät halunneet itselleen suurta nimeä ja korkeaa asemaa. Rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin oli syy heidän lähtöönsä ihmisten auttajaksi.

Afganistanissa ei muuten ole yhtään kirkkorakennusta. Kristittyjä on vähän ja he joutuvat toimimaan salassa.

Mitä on tapahtunut viime vuosien aikana? Tuhannet kotimaansa jättäneet afgaanit on löytänyt uskon Jeesukseen. Me voimme puhua herätyksestä. Timo Keskitalo toteaa: ”Afgaanien parissa on meneillään herätys, jollaista ei ole islamin piirissä koskaan aikaisemmin nähty”. Evankeliumi jatkaa leviämistään.

Siunauspuheessani Seija Järvenpään hautajaisissa sanoin:

”Olen usein katsellut Seijan ja hänen ystävänsä Kaijan kuvia. Silloin rukoilen: Jumala, anna minullekin enemmän tuollaista rakkautta.

Seija rakasti niin paljon, että oli valmis antamaan elämänsä. Seijan muisto kysyy: Mitä minä olen valmis antamaan tai tekemään niiden puolesta, joilta puuttuu maallinen ja iankaikkinen toivo. Seija luopui kaikesta. Lopulta elämästäänkin.”

Seija ja Kaija, teidän elämänne puhuu meille voimakkaasti vielä rajankin takaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
kansanlähetyksen näky

Puheenjohtajan testamenttisanat Kansanlähetysliikkeelle: Totelkaa taivaallista näkyä!

Eino J. Honkasen testamentti-puheenvuoro kansanlähetysliikkeelle Kansanlähetyspäivillä Tampereella 1983

Pastori Eino J. Honkanen toimi muun muassa Uusi Tie –lehden päätoimittajana ja Kansanlähetyksen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Löysin työhuoneeni kansioista monisteen, jossa luki otsikkona sanat: Eino J. Honkasen testamentti-puheenvuoro kansanlähetysliikkeelle Kansanlähetyspäivillä Tampereella 1983. Lisäsin tekstiin väliotsikot.


Teksti: seuraavan sunnuntain epistola, Apostolien teoista Paavalin sana: ”Minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä.”

Tässä on Paavalin työn salaisuus: Ellei Herra saa antaa meille tätä näkyä, ellei Herra saa uudistaa meille tätä näkyä, niin että sille elämme ja siitä palamme, niin elämämme on oikeastaan turha.

Hyvät ystävät! Kansanlähetyspäivät ovat toisen kerran Tampereella sen historian aikana. Ensimmäisen kerran kokoonnuimme -67 Tampereen yliopistolla. Silloin Suomen Kansanlähetys oli toiminut pari kuukautta. Silloin meillä oli näky, oli kivet ja halot.

Tuolla yliopiston juhlasalissa kokoontui joukko ystäviä, jotka tunsivat tämän näyn omakseen, jotka syttyivät sille näylle ja niin oli kymmeniä nuoria, jotka olivat valmiita lähtemään lähetyskentille, jos siihen vain avautuu mahdollisuus. Siitä se alkoi.

Hyvät ystävät! Me olemme nyt juurillamme. Oli aika uskallettua koota kesäjuhlille kansaa. Rohkenen sanoa: Siihen ajoi näky, joka oli vallannut.

Rohkenen sanoa niistä Kansanlähetyspäivistä: ”Me emme voineet olla tottelematta taivaallista näkyä”.

Uskollisuus näylle

Se joukko ja ne nuoret, jotka olivat valmiita lähetyskentille, nehän tulivat sinne eteen, monta kymmentä nuorta. Se osoitti, että se oli Herran antamaa näkyä. Meidän on annettava Herran kysellä nyt, onko se näky, jolla liikkeelle läksimme, jonka kautta Herra kutsui meitä liikkeelle, onko se myös tänään meidän omakohtainen näkymme. Olemmeko olleet uskollisia sille näylle? Olemmeko valmiit vannomaan uskollisuutta Herralle tänään? ”Sitä tässä huoneenhaltijalta ennen muuta vaaditaan, että hänet havaitaan uskolliseksi”, muistuttaa Paavali. Muistamme Habakukin kirjata Herran sanan: ”Muista näky ja piirrä se selvästi tauluihin niin, että sen voi juostessa lukea.”

Ei riitä, että olemme kerran saaneet sen näyn. Herra kysyy uskollisuutta ja ennen muuta uskollisuutta. Siksi se näky on kirjoitettava niin, että sen voi juostessakin lukea. Juostessa, työn keskellä, kaikissa paineissa. Tiedämme, että tällainen työ, lähetystyö, sisälähetystyö, jonka olemme saaneet, antaa monenlaista juoksua, monenlaista kiirettä. Talous painaa ja milloin miltäkin puolelta tulee painetta. Näky voi helposti siinä unohtua. Voimme unohtaa sen olennaisimman. Ehkä jonkinlainen taistelumieli säilyy, mutta taistelemme kuin ilmaan hosuen, umpimähkään ja sellainen on turhaa. Onko näky pysynyt selvänä niin, että sen juostessakin voi lukea, silmien edessä.

Kristityllä oltava suuri näky

Tunnettu kansainvälinen nuorisotyöntekijä, John Ermot, joka vaikutti voimallisesti ennen sotia, toisti yhtenä tunnusajatuksenaan nuorille: Nuori ei voi tulla suureksi ilman suurta näkyä.
Ja totta on, että niitä, joita Herra on saanut käyttää siunaukseksi, joiden elämällä on ollut merkitystä, on ollut koko elämää hallitseva näky.

Mooseksesta Heprealaiskirjeessä sanotaan: ”Koska hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön, hän kesti.” Ja me voisimme puhua monista Jumalan ihmisistä, joita Jumala on saanut käyttää. Heillä on ollut näky, joka on vallannut heidän elämänsä, jolle he ovat olleet uskollisia kaikessa.

Näkyjen ihmisiä tarvitaan

Mutta Vanhassa testamentissa sanotaan eräästä vaikeasta ajasta: ”Jumalan sana oli harvinainen, eivätkä näyt olleet tavallisia”.

Tuntuu kuin meidän aikanamme suuri määrä olisi näin. Näkyjen ihmiset ovat vähän hassuja. On hartaita uskovia ihmisiä, mutta vähän tosi näkyjen ihmisiä, heitä ei kestetä. Mukaudutaan maailmaan. Maailma antaa niistä haasteita. Puhutaan maailmaan haasteista. Se on pop, mutta ei Herran antama näky.

Tänä vuonna vietetään Lutherin juhlavuotta. On puhuttu paljon Lutherista. Älkäämme unohtako Lutherin näkyä, joka antoi hänelle rohkeutta niin, että kun hän oli menossa Wormsiin vastaamaan kirjoituksistaan, monet sanoivat: Älä mene sinne, sinun käy huonosti. Niin Luther sanoi: Vaikka Wormsissa olisi perkeleitä niin paljon kuin on tiiliä katolla, menisin minä sinne sittenkin. Niin, niin meni ja voitti, sillä hänellä oli näky, jonka hän oli saanut Herralta. Siitä on nyt 500 vuotta. Kiitämme tänään siitä Herraa ja ylistämme Lutheriakin.

Näky Jeesuksesta ja hänen antamasta tehtävästä

Tämä näky ei merkitse sitä, että meidän pitäisi olla semmoisia ihmisiä, jotka saavat unia ja ilmestyksiä, ja menevät niitten mukana. Se tarkoittaa näkyä, joka on saatu Jumalan sanasta, Raamatusta. Se liittyy sanaan.

Se, että meillä on elämäämme kannattava näky Jumalan valtakunnasta, Jumalasta, Jeesuksesta, joka tuli ihmiseksi meidän keskellemme, joka kärsi ristillä, joka ylösnousi, joka korotettiin Isän oikealle puolelle ja vaikuttaa ja tekee työtään Isän oikealla puolella vielä tänäänkin, joka toimii Pyhässä Hengessä, ja joka on tuleva takaisin.

Kun Paavali puhui tuosta näystä, niin se oli näky Jeesuksesta. Hän muisti ja häntä hallitsi se päivä, kun hän oli joutunut Jeesuksen eteen. Jeesus kohtasi. Se oli näky Jeesuksesta. Myös Jeesuksen antamasta tehtävästä. Se oli elämää kannattava ja hallitseva asia. Meillä voi olla Raamatun sanoja, mutta jos meillä ei ole tällaista laajempaa näkyä, me voimme käyttää niitä sanoja hyvin omalla tavallamme.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Raamattu ylin ohje

Kansanlähetyksen oppiperusta

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Se otti käyttöön saman oppiperustan, joka oli Ylioppilaslähetyksellä. Timo Junkkaala kertoi, että sen oppiperustan taustalla oli IFES:n oppiperusta, jota täydennettiin luterilaisittain painottuneella sakramenttiopilla. IFES on kansainvälinen opiskelijajärjestö International Fellowship of Evangelical Students. Kyseinen oppiperusta on sama useilla viidesläisillä järjestöillä.

Tein oppiperustaan liittyvät kuvat Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin, ja laitan ne myös tänne kotisivulle.

Oppiperustassa on johdanto ja seitsemän kohtaa.


Korostamme erityisesti seuraavaa: Pyhä Raamattu on meidän uskomme, elämämme ja opetuksemme ylin ohje ja sen mukaan kaikkea oppia on tutkittava ja arvosteltava. Ohjeenamme ovat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
Raamattu ylin ohje


1. Koko Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt ja on Jumalan sanana ehdoton totuus.
Raamattu Jumalan sana


2. Kolmiyhteinen Jumala on Sanallaan luonut maailmankaikkeuden. Historiassa tapahtuneessa syntiinlankeemuksessa ihminen saatanan houkutuksesta asettui vastustamaan Jumalan pyhää tahtoa, joutui eroon Hänen yhteydestään ja Hänen vihansa alaiseksi.
Lankeemuksen jälkeen ihmiset syntyvät synnin läpikotaisin turmelemina ja ovat luonnollisessa tilassaan saatanan orjia. Ihminen ei voi eikä tahdo rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään eikä pelastaa itseään tästä tilasta.
Synnin seuraukset


3. Rakkaudessaan Jumala lähetti ainoan Poikansa, joka syntyi neitsyt Mariasta todelliseksi ihmiseksi. Synnittömänä Kristus sovitti ristinkuolemallaan maailman Jumalan kanssa ja kantoi synnin, syyllisyyden ja rangaistuksen sekä valmisti syntisille vapahduksen synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Jumalan herättämä Kristus nousi kuolleista ruumiillisesti ja astui taivaaseen.
Jeesus kuoli ja nousi kuolleista


4. Kun ihminen ottaa uskossa vastaan Kristuksen omakohtaisena Vapahtajanaan, Jumala ei lue hänelle hänen syntejään, vaan antaa ne Kristuksen tähden anteeksi ja pukee hänet Kristuksen puhtauteen ja pyhyyteen: Jumala vanhurskauttaa ihmisen yksin armosta uskon kautta. Kun ihminen on uudestisyntynyt ja siirtynyt armotilaan, hän pysyy kuitenkin syntisenä ja tarvitsee uudistuvaa anteeksiantamusta Jeesuksen veressä ja yhä kokonaisempaa antautumista hänessä asuvan Pyhän Hengen hallintaan.
Usko Jeesukseen, herätys ja uudestisyntyminen


5. Kaste ja ehtoollinen, joissa armo tarjotaan, ovat Jumalan teko ja lahja uskon herättämiseksi ja vahvistamiseksi. Ilman uskoa sakramentteihin yhdistettyyn Jumalan sanaan sen lupaukset jäävät toteutumatta.
sakramentit kaste ja ehtoollinen


6. Jumalan seurakunta on kaikkien Pyhästä Hengestä syntyneiden uskovien yhteisö, jossa evankeliumia puhtaana julistetaan ja sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan. Kristuksen omat ovat yhtä Pyhässä Hengessä, joka tekee heidät Kristuksen todistajiksi ja lähimmäisen palvelijoiksi seurakunnan rakentamiseksi.
kristillinen seurakunta


7. Seurakunta odottaa Kristuksen toista tulemista. Viimeisellä tuomiolla uskovat saavat omistaa heille varatun iankaikkisen ilon ja epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen.
Jeesuksen toinen tuleminen ja tuomio

Lisää tietoa Kansanlähetyksestä: www.suuressamukana.fi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Neuvostoliitto ja Kansanlähetys

Suomalaiset kristilliset järjestöt ja KGB

KGB:n arkistosta löytyi mainintoja Kansanlähetyksestä (Narodnaja Missija) ja pienestä Ryttylästä (Rittulja).

Seura-lehden verkkosivulla on 21.7.2017 ilmestynyt dosentti Arto Luukkasen kirjoittama artikkeli Arkistolöytö: KGB:n oppikirja paljasti imperialismin keskuksen Suomesta.

Luukkanen löysi Ukrainan salaisen poliisin ohjeet, joissa arvioidaan myös suomalaisia kristillisiä järjestöjä. Ne löytyvät Moskovassa vuonna 1986 julkaistussa kirjassa Ulkomaiset ja vahingolliset uskonnolliset organisaatiot. Kirja on tarkoitettu oppi- ja ohjekirjaksi kenttätyöhön.

”Kirjassa on annettu erityinen asema järjestölle nimeltä NM – Narodnaja Missija eli Kansanlähetys. Nimi kuulostaa äärimmäisen neuvostovastaiselta ja ehkä siksi tämä painotus. Sen päämajan sanottiin sijaitsevan ”Rittuljassa” lähellä kaupunkia nimeltä ”Rjahtomjaki”.”

Artikkelissa mainitaan myös Avainsanoma, Stefanus-lähetys, Richard Wurmbrand, Aleksandr Solženitsyn, Matti Väisänen, Valoa itään, Per-Olof Malk, Patmos, Leo Meller sekä ”Poyhonen, Heinomäki ja Leskinen”.

Surullisinta oli lukea KGB:n soluttautumisesta Kirkkojen Maailmanneuvostoon. KGB:n oman tulkinnan mukaan se kykeni kääntämään Maailmanneuvoston toimintaa haluamaansa suuntaan. KGB yritti viedä Kirkkojen Maailmanneuvoston pois hengellisistä asioista ja piti ansionaan sitä, että se lähti rauhanpuolustamiseen sekä apartheidia ja kolonialismia vastaan.

Voit lukea lisää Kansanlähetyksen tekemästä idäntyöstä kahdesta kirjasta. Piia Latvalan väitöskirja Valoa itään? – Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973 ilmestyi vuonna 2008. Pentti Heinilän kirjan Erittäin salainen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995.

Monet olivat vainojen vuosina tukemassa Neuvostoliiton kristittyjä, seurakuntia ja Jumalan valtakunnan edistämistä. Myös nyt monissa maissa kristityt elävät ahdistettuina ja vainottuina.

”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun” (Hepr. 13:3)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa