Aihearkisto: Kansanlähetys

Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

51 kysymystä vuoden 2017 Kansanlähetyspäivistä

  1. Milloin ja milloin Kansanlähetyspäivät järjestetään? 7.-9.7.2017 Kanta-Hämeen Ryttylässä.
  2. Miten iso paikka Ryttylä on? Täällä on noin 1900 asukasta.
  3. Onko Ryttylässä kauppoja? K-kauppa ja Sale. Löytyy myös bensa-asema ja kahvio. Pizzaa ja kebabia saa Vanhasta Trokarista.
  4. Miten Kansanlähetyspäivien ajankohta määräytyy? Päivät järjestetään heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna. Tämän myöhäisempään aikaan päivät eivät voi mennä.
  5. Mikä osoite auton navigaattoriin pitää asettaa? Opistotie 1, Ryttylä.
  6. Miten pääsen Riihimäeltä Kansanlähetyspäiville? Voit ottaa taksin tai tulla paikallisjunalla Ryttylän asemalle, josta on vartin kävelymatka tapahtumapaikalle. Kansanlähetyspäivien juhlabussi ajaa Riihimäen ja Kansanlähetyspäivien väliä kerran tunnissa tapahtuman ajan. Matkustaminen Riihimäeltä Ryttylään on ilmaista. Ryttylästä Riihimäelle kerta maksaa 5 euroa. Koko viikonlopun bussipassi 10 euroa. Riihimäellä juhlabussi lähtee tilausajolaiturista.
  7. Mihin aikaan juhlabussi Riihimäeltä kulkee? Matkakeskuksesta perjantaina kello 14.45 alkaen tunnin välein ja viimeinen bussi lähtee 22.45. Lauantaina 7.45 alkaen 23.45 asti. Sunnuntaina 7.45 alkaen ja 15.45 on viimeinen bussi. Takaisin Riihimäelle pääsee noilla busseilla aina 15 minuuttia yli tasatunnin.
  8. Milloin järjestettiin ensimmäiset Kansanlähetyspäivät? Vuonna 1967 Tampereella. Nyt on 51. kerta.
  9. Mikä juttu tämä Kansanlähetyspäivät on? Se on Suomessa toimivan kansainvälisen kristillisen järjestön Kansanlähetyksen vuosittainen päätapahtuma.
  10. Ja Kansanlähetys on? Kristilliseen uskoon perustuva luterilainen herätyskristillinen järjestö, joka on tullut tänä vuonna 50 vuoden ikään. Visiomme on Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille.
  11. Onko tapahtumaan pääsyliput? Ei. Tapahtumaan pääsee ilmaiseksi.
  12. Maksaako pysäköinti? Henkilöauton pysäköintimaksu on 5 euroa päivä tai 10 euroa viikonloppu.
  13. Missä voin viettää yöni? Asuntoautolla ja -vaunulla voi tulla alueelle. On hyvä ilmoittautua etukäteen. Lisäksi tarjolla on telttapaikkoja sekä koulumajoitus. Lähikaupungeissa on hotelleja. Lisätietoja majoituksesta Kansanlähetyspäivien sivulta.
  14. Mikä on KLP? Se on monin paikoin Kansanlähetyspäivien lyhenne.
  15. Onko lapsille omaa ohjelmaa? 3-6 -vuotialle sekä 7-14 -vuotiaille on perjantaina ja lauantaina oma ohjelma. Sunnuntaina osallistutaan yhteiseen ohjelmaan. Tästäkin tiedot KLP:n sivulta.
  16. Onko siellä pomppulinna? Kyllä sellainenkin löytyy. Ja leikkikenttä. Ja niiden vieressä kahvila.
  17. Saako ruokaa? Kyllä saa.
  18. Saako makkaraa? Sitä riittää!
  19. Saako jäätelöä? Kyllä.
  20. Entä pop cornia? Kyllä.
  21. Hattaraa? Kyllä.
  22. Onko gluteenitonta ja laktoositonta ruokaa? Sitäkin löytyy. Ruokalista on KLP:n kotisivulla.
  23. Onko kirjamyynti? Kirjateltta löytyy.
  24. Saako tapahtumasta ostaa Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlakirjan? Kyllä saa. Sitä löytyy kirjateltasta 20 euron hintaan.
  25. Onko kirja-alea? Ohjelmalehtisessä on kuponki, jolla saat kirjan puoleen hintaan.
  26. Äänitetäänkö kaikki puheet? Kyllä. Voit myös ostaa ennakkoseminaarin ja tapahtuman puheet.
  27. Saako jostain jonkun ohjelmalehtisen? Niitä löytyy juhlatoimistossa. Ainakin nopeimmille riittää.
  28. Miten lähetystyö on esillä? Meillä on Ilonkorjuu-lähetyskahvila, lähetysnäyttely, lähetystyöntekijöitä puhumassa ja laulamassa sekä kulkemassa alueella.
  29. Voiko Kansanlähetyspäivien aikana liittyä lähetystyön tai kotimaantyön kuukausilahjoittajaksi? Siihen on mahdollisuus muun muassa Suomi sydämellä pisteessä ja lähetysnäyttelyssä.
  30. Onko päivillä ulkomaalaisia vieraita? Meillä on juhlavieraina Bulgariasta Feymi Madjirov sekä Etiopiasta Hailu Abebe.
  31. Käännetäänkö puheita muille kielille? Useat tilaisuudet käännetään dariksi ja arabiaksi.
  32. Tarvitaanko talkoolaisia? Kyllä. Käy kotisivulla ilmoittautumassa.
  33. Mistä koko päivien ohjelma löytyy? Kansanlähetyspäivät.fi -sivulta.
  34. Voiko tapahtumaa seurata internetistä? Tapahtumat striimataan nettiin avaimia.net -sivulla.
  35. Entä kuunnella radiosta? Kansanlähetyspäivän radio kuuluu lähialueella. Lisäksi ohjelmaa tulee Radio Dein kautta.
  36. Löytyykö lepohuone, jos alkaa uuvuttaa? Kyllä Pirttilästä löytyy.
  37. Mikä on ennen tapahtumaa oleva ennakkoseminaari? Se on kahden päivän raamatunopetussarja Paavalin 1. kirjeestä Timoteukselle.
  38. Mikä on lauantain ja sunnuntain rukousaamiainen? Puimalassa saa aamupalaa 7.30-8.45. Kello 8 on rukousosio, jonka aikana voi vielä syödä. Aamupalan hinta on 5 euroa.
  39. Onko raamatunopetusta? Meillä on kaksi varsinaista raamattuopetusta, jotkä pitää Piia-Maaria Matkoski ja Leif Nummela.
  40. Entä, jos tulee hätä? Paikalle on hankittu vessoja.
  41. Onko Kansanlähetyspäivillä ehtoollinen? Kyllä. Viimeisessä tilaisuudessa on ehtoollisen vietto.
  42. Kerätäänkö kolehtia? Kyllä muutamaan otteeseen. Jos rahaa ei ole mukana voi osallistua puhelinkolehtiin tai maksaa pankkikortilla.
  43. Ohjelmassa lukee kanavat. Mitä ne on? Lauantaina 10.30-12-00 osallistujilla on mahdollisuus mennä johonkin yhdeksästä tilaisuudesta. Näissä saa syventää tietojaan jostain aiheesta.
  44. Millaista musiikkia päivillä on? Oma housebandi säestää lauluja, lisäksi musiikkivastuussa ovat Kirsti Malmi, Outi&Lee Itävallasta, Ilona Gill sekä Merja ja Pekka Laaksonen. Laulut ovat hengellisiä lauluja pääosin Viisikielisestä ja osin Virsikirjasta.
  45. Mikä on Viisikielinen? Uusi hengellisten laulujen kokoelma. Taustalla on niin sanottu viides herätysliike.
  46. Mitä voin tehdä Kansanlähetyspäivien onnistumiseksi? Tule talkoisiin, tule itse tapahtumaan, tuo ystäviä, levitä sosiaalisessa mediassa sanaa, rukoile tapahtuman puolesta.
  47. Voiko tulla jos en ole erityisen uskonnollinen? Kaikki ovat tapahtuma-alueelle ja tilaisuuksiin tervetulleita.
  48. Uskotteko te ihan oikeasti Raamattuun ja Jeesukseen? Kyllä uskomme.
  49. Kannattaako Kansanlähetyspäiville tulla? Kannattaa! Täällä viihtyy, on hyvää seuraa ja hyviä puheita.
  50. Mihin lauluun Kansanlähetyspäivät päättyvät? Virteen 345 Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin viettää.
  51. Missä Kansanlähetyspäivät järjestetään ensi vuonna? Ryttylässä taas!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivien ohjelma Ryttylässä

Kansanlähetyspäivät 2017 – ohjelma pähkinänkuoressa

Kansanlähetyksen vuosittaisia kesäjuhlia Kansanlähetyspäiviä vietetään Kanta-Hämeen Ryttylässä 7.-9. heinäkuuta 2017. Alueelle on vapaa pääsy.Tässä ohjelma lyhyessä muodossaan. Yksityiskohtaisempi ohjelma löytyy KLP-kotisivulta.

Ennakkoseminaarissa opiskellaan Raamattua

Kansanlähetyspäiviä edeltää seminaari torstaista perjantaihin, jossa Leif Nummela, Vesa Ollilainen ja Niilo Räsänen käsittelevät Paavalin 1. kirjettä Timoteukselle. Lisätietoja seminaarista.

Kansanlähetyksen strategian esittely

Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa Kansanlähetyksen uuden strategian. Tule tutustumaan uuteen missioon, visioon ja arvoihin perjantaina 7.7.kello 15.00-15.45 Kappeliin.

Ohjelma perjantai 7.7.

15.00 Kesäkylä aukeaa

  • Lähetysnäyttely ja Lähetysbasaari
  • Uuden Tien kirjamyynti ja haastatteluja
  • Lapsille pomppulinna, leikkipuisto ja pelikenttä
  • Esittely- ja myyntipisteitä

16.00 Kansanlähetyksen entisten ja nykyisten työntekijöiden ja lähettien tapaaminen
18.00 Suuressa mukana – Kansanlähetyspäivien avajaiset
19.00 Suomi sydämellä –missioilta
21.00 Herätä meidät –rukousilta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma lauantai 8.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Raamattutunti: Iloa alusta loppuun
10.30 Kanavat
13.00 Polttopisteessä-puhe
14.00 Ilo lähetyksestä – Donkin lähetysjuhla
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
16.00 Ilo Sanomasta – Kansanlähetystyötä ja -juhlaa jo 50 v.
18.30 Hyvän sanoman missiolta
20.30 Iltaseurat – musiikkia ja puhujia vuosikymmenten varrelta
21.30 Iltajatkot Puimalassa

Ohjelma sunnuntai 9.7.

7.30–8.45 Rukousaamiainen Puimalassa
9.00 Ilo Taivaasta! –Raamattutunti
10.30 Koko perheen riemujuhla
13.00 Lähetysjuhla. Ehtoollisen vietto ja lähetystyöntekijöiden lähettäminen.

Lasten ohjelmat

Kansanlähetyspäivillä on omaa lastenohjelmaa 3-6 -vuotiaille ja 7-14 -vuotiaille.

Tärkeää tietoa Kansanlähetyspäivistä

Jos et osaa tulla paikalle, laita navigaattorin osoitteeksi Opistotie 1, Ryttylä. Lisäksi Riihimäeltä on bussikuljetus tunnin välein kuljetus Kansanlähetyspäiville ja vastavuoroisesti tunnin välein takaisin Riihimäelle. Tässä juhlabussin aikataulu. Ryttylässä pysähtyy myös paikallisjunia, joista löytyy tietoa VR:n sivulta.

Kansanlähetyspäivillä purtavaa saa ainakin seuraavissa paikoissa

  • Rukousaamiainen Puimalassa 7.30-8.45
  • Ruokateltassa lounas ja päivällinen
  • Cafe Wanha Pumppaamo. Täytettyjä sämpylöitä, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia.
  • Puimalassa aamupalan lisäksi kahvia, teetä, pientä suolaista, jäätelöä, virvokkeita sekä karkkia ja herkkuja.
  • Cafe Ilonkorjuu – Lähetyskahvila. Pientä suolaista, täytettyjä sämpylöitä, kahvia, teetä, jäätelöä, virvokkeita, karkkia ja herkkuja
  • Lataamo. Juhlalähetyslettuja kermavaahdolla, makkaroita ja italialaista jäätelöä kahvin kera.
  • Etelä-Savon lettumyynti ja kahvila. Myynnissä herkullisia lettuja ja hyvää kahvia sekä muita herkkuja.
  • Makkaragrillit useassa paikassa.
  • Hernekeittoa soppatykistä.
  • Pop cornin ja jäätelön myyntipiste.
    Ja paljon muuta.

Majoitus. Kansanlähetysopiston majoitustilat on jo täynnä. Lähiseudun hotelleissa saattaa olla tilaa. Paikkoja löytynee myös 12 kilometrin päästä Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa. Asunto-autolle ja asuntovaunulle löytynee vielä tilaa, telttamajoitusmahdollisuus on. Lisäksi on mahdollista majoittua läheisellä koululla. Tästä kaikesta lisätietoja majoituksesta.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kummi ja kummilapsi

Kummilapsityö Afrikassa

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön Etiopiassa vuonna 2007. Silloin projektiin otettiin lapsia, jotka menivät ensimmäiselle luokalle. Kohta suuri osa heistä valmistuu. Itse asiassa jo viime vuonna (2016) iloa toi se, että ensimmäinen kummilapsiohjelmassa mukana ollut pääsi opiskelemaan yliopistoon.

Kummilapsiprojektit ovat Etiopiassa neljällä paikkakunnalla: Agaro, Bonga, Limu, Sokoru, joissa kussakin projektissa on 110 lasta.

Kummilapsityön sisältö

Radio Deissä oli haastattelu kummilapsitoiminnasta. Etiopiassa toimiva kummilapsityön koordinaattori Tania Lehtinen kertoi Anne Tuoviselle, että projektissa keskeistä on lasten koulunkäynti, terveys, ravitsemus ja elämäntaitojen opetus. Viimeksi mainittu pitää sisällään opetusta muun muassa itseluottamuksesta, sosiaalisista taidoista ja ympäristön luomien paineiden hallinnasta, jolloin lapsi osaa sanoa ei esimerkiksi huumeille.

Kummiprojektin paikkakunnilla on kaksi paikallista työntekijää, projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä, ja sen lisäksi on vapaaehtoisia, jotka tekevät kotikäyntejä. Projektityöntekijät käyvät säännöllisesti kummilasten kotona ja koulussa.

Kummit lähettävät kummilapsille kirjeitä, jotka voidaan kirjoittaa myös suomeksi. Myös lapsen vastaus kummille käännetään suomeksi.

Lapset valitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Sosiaalityöntekijät tietävät, ketkä lapsista ovat köyhimpiä ja tarvitsevat tukea. Kummilapset tulevat köyhistä perheistä.

Kummin tarpeellisuus

Mitä lapsille tapahtuisi, jos heillä ei olisi kummia? Etiopiassa koulunkäynti on pakollista, mutta ei halpaa. Etiopiassa käytetään koulupukua ja suurperheille usean koulupuvun hankinta on kallista. Köyhillä ehkä yhdenkin puvun hankinta on vaivalloista. Koulunkäynnin kalleuden vuoksi lapset saattavat jäädä koulusta pois, vaikka se onkin laitonta. Vanhemmat saattavat pitää lasten työtä perheen elättämiseksi tärkeämpänä kuin koulunkäyntiä.

Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt. 25:40).

Tietoja kummilapsityöstä

Lapset tarvitsevat kummeja. Kansanlähetyksen kummiohjelman 440 lapsella on Suomessa oma kummi. Lisäksi jonotuslistalla on varakummeja. On myös niitä, jotka eivät halua henkilökohtaista kummilasta, mutta pitävät tätä työtä niin tärkeänä, että haluavat tukea lasten opiskelua kertalahjoituksella tai kuukausittain. Hekin ovat tervetulleita kummitoimintaan.

Tästä saat lisätietoja:


Linkit johtavat Kansanlähetyksen Suuressa Mukana -sivustolle. Kansanlähetys on lähetysjärjestö, joka toimii kotimaan lisäksi Oseaniassa, Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. Lähetystyö on sekä kristillistä sananjulistusta, seurakuntien perustamista ja tukemista sekä diakonista auttamista, johon myös kummilapsitoiminta kuuluu.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Ainutlaatuinen Jeesus Kristus

Ainutlaatuinen Jeesus

Tämä on viimeinen osa puheestani Mikä kansanlähetysnäyssä innostaa? Olen jakanut puheen kuuteen osaan, joista aiemmat olivat

  1. Osana herätysten historiaa – Herätysten historia
  2. Jumala onkin puhetaitoinen – Rakkaus Raamattuun
  3. Herätyksen kaipuu – Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen – Innostus lähetykseen
  5. Kuninkaallinen pappeus – Kuninkaallinen pappeus

Tämän viimeisen osan aiheena on Jeesus Kristus. Hänen tulee olla kristillisen uskon ja kaiken toiminnan keskipiste Kansanlähetyksessä. Hän on herätyksen keskus. Hän on Raamatun keskus. Hän on kuninkaallisten pappien eli kristittyjen keskus. Hän on koko universumin ja kirkon keskus.

Kansanlähetys on toiminnallisesti suuntautunut liike, mutta työ ei saa koskaan olla rakkaampi kuin Jeesus.

Joitakin asioita Jeesuksesta

Voimme lukea messiasennustuksia Jeesuksesta Vanhasta testamentista. Uuden testamentin evankeliumit kuvaavat hänen toimintaansa ja opetustaan. Myös ilmestyskirjassa kerrotaan ylösnousseesta taivaassa hallitsevasta Jeesuksesta. Tässä joitakin kolmen uskontunnustuksen näkökulmia Jeesukseen:

Apostolinen uskontunnustus kertoo Jeesuksesta seuraavaa: Hän on Jumalan ainoa Poika, Herramme, sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariastas. Jeesus kärsi Pontius Pilatuksen aikaan, kuoli ristillä, haudattiin ja astui alas tuonelaan. Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaaseen ja istuu nyt Isän oikealla puolella, josta tulee takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Nikaian uskontunnustus lisää apostoliseen uskontunnustukseen Jeesuksen syntymästä seuraavan ajatuksen: ”joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”.

Athanasioksen uskontunnustus sanoo Jeesuksesta näin: uskomme kolminaiseen Jumalaan, joka on yksi Jumala, mutta siinä on kolme erillistä persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki), Jeesus on luomaton, ääretön, ikuinen, kaikivaltias ja Herra. Kukaan kolminaisuuden persoona ei ole suurempi toistaan. Jeesus on tullut ihmiseksi, kärsi pelastuksemme tähden, astui alas helvettiin, nousi kuolleista, astui taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella, tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Missä on joku toinen, josta sanotaan vastaavaa?

Näkemys Jeesuksesta on tärkeää. Eri uskonnoissa ja ideologioissa on Raamatusta ja uskontunnustuksista poikkeavia opetuksia Jeesuksesta. Myös kristillisiin kirkkoihin tulee helposti omatekoisia käsityksiä Jeesuksesta, jotka poikkeavat Raamatun ilmoituksesta. Koska Jeesus on kristillisen kirkon ja universumin syvin ihmiskunnalle annettu salaisuus, kirkon on pitänyt muotoilla mahdollisimman tarkasti se, kuka Jeesus on ja mitä hän on tehnyt.

Sen valossa Athanasioksen uskontunnustuksen alkulause on ymmärrettävä: ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”

Investoi ikuisuuteen

Me teemme suunnitelmia ajallista elämäämme varten. Se on ihan oikein. Mutta tämän elämän asiat eivät ole kaikki. Lopulta ainoa asia mikä täältä maan päältä lähtee ikuisuuteen on ihmiset ja heidän ikuiset sielunsa. Ehkäpä siksi Paavali piti maan päällisiä kunnia-asioita roskana Kristuksen tuntemisen verrattuna (Fil. 3:8).

Jeesuksen tunteminen on jo itsessään etuoikeus. Lisäksi se tuo pelastuksen ikuisesta kadotuksesta. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko tuomitaan kadotukseen (Markus 16:16).

Rukoukseni on, että Kansanlähetys olisi yksi niistä paikoista, jotka pyrkivät johdattamaan mahdollisimman monta ihmistä kadotuksen tieltä taivastielle. Tehtävämme on herättää ihmisiä nyt kun vielä on mahdollisuus herätä. Helvetissä se on myöhäistä.

Ole uskollinen loppuun asti

Pidä Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja taivaaseen pääseminen tärkeimpänä asiana elämässäsi.

Rukoile ja toimi sen puolesta, että mahdollisimman moni kuulisi evankeliumin Jeesuksesta ja ottaisi sen vastaan oman elämänsä voimavaraksi. Oma rukoukseni on, ettei kukaan läheiseni joutuisi kadotukseen! Jeesuksen lähettiläänä ja pelastussanoman välittäjänä toimiminen on suuri kutsumus ja etuoikeus jokaiselle kristitylle.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
yhteinen pappeus kansanlähetyksessä

Kuninkaallinen pappeus

Kansanlähetyksessä korostamme kaikkien kristittyjen hengellistä pappeutta. Pietari kirjoitti uskoville:

”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.” (1. Piet.2:9).

Tässä uskovista annetaan useita määritelmiä: valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa. Jumala on kutsunut tämän joukon pimeydestä valoon. Jumala antoi juuri heille tehtävän: julistakaa Jumalan suuria tekoja.

Jumalan suuret teot viittaavat varsinkin Jeesuksen elämään. Jumalan tekojen julistaminen on jokaisen kristityn etuoikeus.

Kansanlähetys kansan lähetyksenä

Kansanlähetystoiminnan ytimessä on Jumalan kansan liikekannallepano. Haluan nähdä liikkeemme olevan Jumalan kansan lähetystä, jossa jokaiselle siihen mukaan haluavalla on oma tärkeä paikkansa.

Jos tämä ei onnistu, tulevaisuutemme ei ole valoisa. Meillä on vaarana se, että palkattu työntekijä organisoi, toimii, juoksee, puhuu, saarnaa, järjestää, kopio, siivoaa, leipoo, lukitsee ovet, järjestelee ja uupuu. Jos näin on,olemme epäonnistuneet.

Kaikkien kansanliikkeiden elinvoima perustuu siihen, miten hyvin he saavat kannattajansa liikkeelle.

Jos haluamme nähdä uudistusta kirkossamme, meidän tulee nähdä vaivaa seurakunnissa, puhua lähetyksen ja evankelioimisen puolesta. Meidän tulee löytää uudelleen maallikkotodistajat ja maallikkopuhujat, sekä antaa heille tilaa kokouksissamme. Vain kuninkaallisen papiston valtuuttamisella toimintamme ja evankeliumin julistaminen voi moninkertaistua. Varsinkin kodeissa voimme vapaasti julistaa evankeliumia ja kutsua sinne uskovia.

Jokainen kristitty voi rukoilla ja etsiä itselleen opetuslasta, jonka kanssa tutkia Raamattua, rukoilla ja oppia yhdessä kristittynä elämisestä. Nuoret ja uudet kristityt tarvitsevat hengellisiä vanhempia. Olen kiitollinen, että minulla oli tällaisia vierelläkulkijoita.

Lähettäjän tärkeä tehtävä

Kotimaan evankelioimisen ja lähetystyön ongelmana meillä ei ole evankelistojen, opettajien ja lähetystyöntekijöiden olemattomuus. Meidän ongelma ei ole lähtijöiden vaan lähettäjien puute. Tarvitsemme työssä myös niitä, jotka tukevat sitä taloudellisesti. Se on suuri Jumalan antama tehtävä.

Sekä lähetystyöntekijöillä että kotimaassa työskentelevillä on omat renkaansa, joihin mahtuu lähettäjiä.Moni toteuttaa lähettäjänä toimimista myös testamentin laatimisella.

Kansanlähetysnäyssä minua innostaa jokaisen kristityn tärkeys. Kaikki uskovat on Jeesuksen Kristuksen pappeja, joilla on merkittävä tehtävä palvella, rukoilla ja tuoda elämällään kunniaa Jumalalle.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

  1. Osana herätysten historiaa
  2. Jumala onkin puhetaitoinen
  3. Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Herätys ja Kansanlähetys

Osana herätysten historiaa

Suomi on ollut herätysten maa.

Herätys on Jumalan ja pelastuksen löytämisen erityistä aikaa.

Suomen hengellisistä herätyksistä on helppo poimia rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus eri muodoissaan, jotka ovat vaikuttaneeet vuosisatojen ajan. Vapaan kristillisyyden nousu on myös herätyksen seurausta. Lisäksi on ollut paikallisia herätyksiä, jotka eivät ole päässeet kirkkohistorian kirjoihin. 1900-luvulla nousi uudenlainen luterilainen herätyskristillisyys, jonka vaikuttajia olivat muun muassa Helena Konttinen ja Parikanniemisäätiö, Frans Hannula ja hannulan herätys, Urho Muroma ja Suomen ev.lut. Sisälähetyssäätiö (nykyisin Suomen Raamattuopisto), Frank Mangs ja Kansan Raamattuseura, Ylioppilaslähetys (nykyisin Opiskelija- ja Koululaislähetys), Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat sekä muita järjestöjä. Herätykset nivoutuvat aina ihmisten arkeen ja johonkin paikalliseen tilanteeseen ja usein paikallisen seurakunnan elämään.

Pietismi

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Sen juuret ovat edellä kuvatussa herätysliikemaastossa. Suurimmalle osalle Suomen herätyksistä yhteinen nimitys on pietismi, joka pyrki uudistamaan kirkkoa ja kristillistä elämää. Pietismi on monimuotoista, mutta sille on olennaista henkilökohtaisen uskonelämän korostus hartauskirjoja ja Raamattua lukemalla, kokoontuminen pieniin ryhmiin ja seuroihin, kristillisen rakkauden painottaminen, maallikkous, lähetystyö ja kutsu henkilökohtaiseen uskoon.

Aina tällaista herätyskristillisyyttä ei ole ymmärretty. Norjalainen teologi Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) kertoo viidestä herätyksen ja herätysjulistuksen esteestä:

  1. Vakuuttelu, että pelkkä kaste riittää pelastukseeen ja henkilökohtaista uskoa ei tarvita.
  2. Väite, jonka mukaan kaikki pääsevät lopulta taivaaseen.
  3. Opetus, jossa usko keskittyy kokemuksiin eikä Jeesuksen ristiin.
  4. Julistus, joka ei ota huomioon synnin radikaalisuutta ja sen iankaikkista seurausta eli kadotusta.
  5. Toiminta, jossa Raamattua ei pidetä Jumalan sanana.

Tällaista herätyksiä turmelevia väitteitä kuulee vieläkin. Herätyskristillisyys opettaa juuri päinvastaista:

  • Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen.
  • Taivas ja kadotus ovat totta. Usko Jeesukseen avaa taivaan; muuten kohtalona on ikuinen kadotus.
  • Herätyksen ydin on Jumalan teossa meidän puolestamme Jeesuksen ristissä ja veressä.
  • Synti kadottaa, jos sitä ei saa anteeksi.
  • Raamattu on Pyhän Hengen johtamana syntynyt Jumalan todellinen sana ihmiskunnalle.

Zinzendorfilainen pietismi

Minulle tärkeää on herrnhutilainen pietismi, jonka suuri vaikuttaja oli Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760). Hän pyrki luomaan yhteyttä uskovien välille luterilaisen kirkon sisällä. Pietistit olivat aktiivisia seurakuntalaisia paikallisseurakunnassaan, jossa he kävivät jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella. Jumalanpalvelusten lisäksi heillä oli omia kokoontumisia. Herrnhutilaisten pietistien painotuksina olivat muun muassa seuraavat asiat:

  • Jeesuksen veren korostus anteeksiantamuksen perustana. Pelastus otetaan vastaan uskolla.
  • Jeesus on yksityisen ja julkisen kristillisen elämän keskus.
  • Kristittyjen tulee rakastaa toisiaan.
  • Ihmiset halutaan johtaa henkilökohtaiseen uskoon.
  • Iloinen kristillisyys ja pelastusvarmuuden korostaminen. Jumala ei jätä meitä epävarmuuteen pelastuksen asiassa.
  • Kristityt kokoontuivat koteihin rukoilemaan ja lukemaan Raamattua yhdessä.
  • Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille; vahva lähetysnäky.

Tuossa on sydäntäni sytyttäviä kristillisyyden painotuksia. Minua innostaa  se, että olemme yksi osa herätysten historiaa. Juuremme ovat siinä monimuotoisessa joukossa, jotka haluavat rakastaa Jumalaa, arvostaa Raamattua, kasvaa uskossa ja päästä itse taivaaseen ja viedä sinne mahdollisimman paljon muita mukana.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron seuraavasta minua innostavasta asiasta työssäni. Tekstin pohjana on puheeni Mikä Kansanlähetyksessä innostaa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyksen työ

Yhdessä suurta työtä maailman hyväksi

Eräs järjestö tekee todella monipuolista työtä maailmanlaajuisesti. Tämän työn toimeenpaneva voima on tuhansien ihmisten sitoutuminen tehtävään. Into ajaa heikäläisiä antamaan aikaansa, varojansa ja elämänsä parhaimpia vuosia suuren näyn toteuttamiseksi.

Lentokoneet, televisioasema, sairaala

Afrikassa heidän työntekijänsä ovat vastuussa lähetyslentäjien lentokoneiden laitteistosta. Nämä koneet kuljettavat avun turvallisesti perille. Lähi-idässä he ovat mukana kristillisessä televisioasemassa, joka lähettää päivittäin kellon ympäri evankeliumia maailman vähiten evankelioidulle alueelle. Tällä alueella he tukevat myös kristillistä sairaalaa.

Perustettuja seurakuntia

Suuri näky vei Japaniin asti. Kovassa hengellisessä maaperässä on perustettu jo kahdeksan seurakuntaa. Samanlaista työtä on tehty muslimien parissa. Nyt heillä on näky myös Tallinnan suurimmasta, 120 000 asukkaan Lasnamäen lähiöstä. Sieltä luterilainen seurakunta vielä puuttuu. Eiköhän sekin synny, kun näky ja into näyttävät olevan kohdallaan.

Vainotun seurakunnan auttamista ja kirjallisuuden jakamista

Heillä oli intoa jo Neuvostoliiton aikana, jolloin he tukivat vainottua seurakuntaa. He kuljettivat suuret määrät Raamattuja ja kirjallisuutta hengellisesti nälkäisen kristikansan tueksi. Heidän raportistaan selviää, että viime vuonna he julkaisivat ja painattivat entisen Neuvostoliiton alueella yhteistyökumppaninsa kanssa noin 650 000 kristillistä kirjaa tai Raamatun osaa. Lisäksi kristillistä kirjallisuutta käännetään, julkaistaan ja jaetaan islamilaisen maailman keskellä.

Siperiassa ja Jerusalemissa

Venäjällä he ovat levittäytyneet Siperiaan asti. Siellä he tukevat vankilasta vapautuvia, vahvistavat paikallisia seurakuntia ja tukevat kirkon lastenleirejä. Jerusalemissa heidän uusi projektinsa on messiaanisten juutalaisten koulun tukeminen.

Kehitysyhteistyötä köyhien parissa

Tämä järjestö on Suomen valtion kehitysyhteistyökumppani. Monet aids-orvot ovat saaneet apua, etiopialaiset puhdasta vettä ja afgaaninaiset köyhyyteensä apua liiketoiminnan aloittamisella.

Raamattu kääntyy ja kirjakieli luodaan

Raamattu on kirkon peruskirja. Tämä lienee syynä siihen, että he ovat lähettäneet raamatunkääntäjiä, jotka ovat tuoneet monille kansoille ilon tunteen: Nyt meilläkin on äidinkielinen Raamattu. Eikä siinä kaikki. Järjestön agricolat ovat luoneet puhutuista kielistä kirjakieliä ja opettaneet kansoja lukemaan!

Kasvavan kirkon tukena

Etiopiassa he ovat auttamassa kirkkoa, jonka kasvukäyrä näyttää jyrkkää ylämäkeä. Kummilapsiohjelmansa kautta he antavat sadoille lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin. Kasvava kirkko tarvitsee työntekijöitä, siksi he maksavat kymmenien tulevien kirkon työntekijöiden opiskelijamaksuja. He ovat neuloneet ja välittäneet vastasyntyneille lapsille on yli 100 000 nuttua pyrkimyksenä vähentää lapsikuolleisuutta.

Yhdessä tehty suuria. Kiitos sinulle!

Tässä on vain pikainen kuvaus Kansanlähetyksen kansainvälisestä työstä. Myös kotimaasta riittäisi paljon innostavaa kerrottavaa. Haluan kertoa tämän siksi, että tietäisit, mitä kaikkea olemme yhdessä tehneet. Toiseksi haluan järjestömme puolesta kiittää sinua. Kiitos, että olet suuressa mukana!


Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen kolumni Uusi Tie -lehdessä huhtikuussa 2016. Otsikot lisätty.
Saa jakaa eteenpäin vaikka klikkaamalla alla olevia jakonappeja.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Evankeliumi ja Jeesuksen risti

Ystäville 1/2016

Tässä ystävilleni tänään lähettämän kirjeen sisältö.


Riemukasta alkuvuotta

Tässä vuoden 2016 ensimmäinen viestini sinulle, hyvä ystäväni! Iloitsen, että olet tämän kirjeen saajien joukossa.

Tammikuun tekoja

Raamattubuffet -äänityksessä tällä kertaa Tode Jurvanen, Mika Tuovinen, Veijo Olli ja Tapani Kaitainen.

Raamattubuffet -äänityksessä tällä kertaa Tode Jurvanen, Mika Tuovinen, Veijo Olli ja Tapani Kaitainen.

Tammikuun 31 vuorokautta olivat menoa ja energiaa täynnä. Vuosi alkoi entisten lähetystyökolleegojen Maria ja Jukka Revon 50-vuotispäivillä Lappeenrannassa. Siinä kaksi uskollista Kansanlähetyksen ja seurakunnan työntekijää, joiden sitoutumista arvostan.

Hieman myöhemmin vietimme Leif Nummelan 60-vuotispäiviä Ryttylässä. Arvostan Leifissä sitä, että samaan aikaan kun hän on nöyrä ja kuunteleva, hän haluaa noudattaa Jumalan tahtoa vaikka se veisi vaikeuksiin. Nämä molemmat syntymäpäivät osoittavat, että ystäväjoukkoni vanhenee!

Tammikuussa oli ensimmäinen piispainkokouksen asettaman jumalanpalvelusyhteisöjä käsittelevän toimikunnan kokous. Tehtävämme on laatia vuoden loppuun mennessä piispainkokoukselle selvitys jumalanpalvelusyhteisöjen merkityksestä ja mahdollisuuksista kirkossamme sekä tekemään esitys sääntömuutoksista tai antamaan suosituksia seurakunnille. Tämä tärkeä asia tarvitsee esirukouksianne. Lienee selvää, että tulevaisuuden jumalanpalvelustoiminta tulee olemaan monimuotoisempaa kuin nykyään.

Kansanlähetyksellä on ohjelmia Radio Deissä joka päivä. Tein aamuisin kuultavaan Raamattubuffet-ohjelmaan opetussarjan: ”Miten elää lopun aikoina?” sekä sunnuntain Raamattuavaimeen saarna, jonka tekstinä oli ”rakkausluku” 1. Kor. 13.

Kirkon lähetystyön juhlaa

pixabay_geralt_continents-975935
Tammikuussa juhlimme Kirkon lähetystyön keskuksen 40-vuotista taivalta.

Professori Miikka Ruokasen juhlaluennosta jäi mieleen uskon ja rakkauden suhde.

Lähetystyössä ja kirkon elämässä tarvitaan sekä uskoa että rakkautta. Tässä jaottelussa rakkaus viittaa diakoniaan ja hyvän tekemiseen. Ne olivat tärkeitä jo silloin kun kristinusko levisi nopeasti Rooman valtakunnassa. Uskon alueeseen liittyy kristillisen uskon opettaminen ja julistaminen. Näiden kahden alueen painopisteet vaihtelevat eri aikoina ja eri kirkoissa. Ruokanen sanoi näiden suhteesta kirkon kasvuun näin:

”Globaalin kirkon kasvunumeroiden valossa selviää, että dynaamisimmin kasvavat sellaiset kirkot, joiden teologiassa, spiritualiteetissa ja käytännöissä painottuu uskon kori tai uskon kori ja rakkauden kori ovat molemmat vahvoja.”

Ruokasen mukaan rakkautta ja etiikkaa korostavien kirkkojen jäsenmäärät pienenevät. Kirkon tulevaisuus kuuluu kirkoille, joiden toiminnassa toteutuvat Johannes Kastajan kuvaukset Jeesuksesta: ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” ja ”hän kastaa Pyhällä Hengellä”. Siis Kristus-keskeisyys ja Pyhän Hengen voima!

Juhlaa Joensuussa

Kirkkokahvi
Olin viikonloppuna Joensuussa. Matka oli siunattu muun muassa seuraavalla tavalla:

  • Olin Pyhäselän seurakunnan vieraana. Saarnasin sunnuntaina ja olin mukana seuroissa. Oli ilo tutustua kirkkoherra Ville Ojalaan.
  • Kansanlähetyksen Pohjois-Karjalan piirihallitus kokoontui ja toin terveisiä heille. Kansanlähetysliikkeen muodostavat 17 itsenäistä maakunnallista kansanlähetyspiiriä. Pohjois-Karjalassa on tehty hyvää työtä!
  • Gerson Mgaya on tansanialainen teologian tohtori, joka on valittu Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen piirijohtajaksi. Gerson mainitsi keskusteluissa, että me suomalaiset toivomme usein herätystä, mutta emme ole valmiita tekemään sen eteen paljoakaan. Hän kehotti tutkimaan Raamattua yksin ja ryhmissä sekä elämään Pyhän Hengen voimassa.
  • Matka oli iloinen muistutus siitä, että eri puolilla Suomea evankeliumia julistetaan ja Raamattua opetetaan. Monesti emme huomaa hyvää pitkäjänteistä työtä lähellämme.
  • Sunnuntai-illan Leipäsunnuntaissa Noljakan kirkossa oli yli sata henkeä. Enemmän kuin osasimme odottaa. Sen vuoksi kirkon pihasta loppuivat autopaikat ja keittiöstä kahvipullat. Pullaa saatiin onneksi pian lisää!
  • Opetin Leipäsunnuntaissa Jeesuksen ristin ja veren merkityksestä. Se on koko Raamatun punainen lanka alusta loppuun asti.

Kiitoksen paikka

Pixabay_thank-you-515514_edit
Kiitos sinulle, joka olet tilannut tämän kirjeen. Ja kiitos myös teille, joille tämä tuli vanhan ystävyyden perusteella. Kiitos rukouksista ja taloudellisesta tuesta. Molempia tarvitaan kristillisen järjestön työssä!

Edellisessä kirjeessä toin esille rukousaiheita, jotka ovat vieläkin ajankohtaisia.

  • Pystyisin järjestämään itselleni enemmän aikaa rukoukseen ja raamatunlukuun.
  • En joutuisi työn houkuttelemaan oravanpyörään.
  • Osaisin antaa enemmän aikaa läheisilleni ja ystävilleni.

Näiden lisäksi vielä kaksi työhöni liittyvää suurta haastetta:

  • Kansanlähetyksen talous. Lähetysjärjestöt tarvitsevat taloudellista tukea evankeliumin levittämiseen. Rukoilethan, että saisimme tarvittavat varat. Myös minun työssäni kuluja riittää.
  • Herätys. Rukoilethan, että saisimme taas kansamme keskelle herätyksen aikoja.

Kiitos kun kuljet vierellä! Muista, että Jumala rakastaa sinuakin!

Siunausta sinulle toivottaen,

Mika Tuovinen
Lähetysjohtaja

Tukijoukko

Liity kirjeen saajiin & tue Mikan työtä taloudellisesti. Lue lisää.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kirkkokahvi

Raamattuopetusta Joensuussa – pullatkin loppuivat kirkossa

Minulla oli eilen hieno päivä Joensuussa. Aamulla saarnasin Pyhäselän kirkossa kanaanilaisen naisen uskosta. Hänen uskonsa oli suurta, koska se oli uskoa Jeesukseen. Kirkonmenojen jälkeen siirryimme seurakuntatalolle seuroihin. Seurakunnan ja kirkkoherra Ville Ojalan kanssa vietetystä hetkestä jäi kiitollinen muisto.

Piirihallituksessa

Iltapäivällä osallistuin Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen piirihallituksen kokoukseen, jossa hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus. Tämä kertomus jätti kuvan hyvin aktiivisesta toiminnasta, jossa lähetystyö nähdään keskuksena. Kiitos teille!

Herätys, Raamattu ja Pyhä Henki

Kirkossa on puhuttu vuosikausia siitä, että tänne pohjoiseen pitäisi saada työntekijöitä Afrikan kasvavista kirkoista. Pohjois-Karjalan Kansanlähetys on palkannut piirijohtajaksi tansanialaisen teologian tohtori Gerson Mgayan. Gerson sanoi, että monet kristityt täällä Suomessa odottavat herätystä, mutta harvat ovat valmiita tekemään jotain herätyksen tulemiseksi. Gerson korosti viikonloppuna kahta asiaa: Raamatun lukemista ja tutkimista sekä Pyhän Hengen voimaa. Hän on aloittanut Joensuun Noljakan kirkossa Pyhän Hengen seminaarit.

Elämänleipää ja kahvipullaa

Illalla opetin Kansanlähetyksen Leipäsunnuntaissa Jeesuksen kuoleman salaisuudesta ja ylösnousemuksen voimasta. Tästä Raamatun suuresta salaisuudesta ja minunkin pelastukseni perustasta opetin kiitollisin mielin. Toinen ilonaihe oli vähän yli sadan hengen väkimäärä. Se tarkoitti sitä, että piirihallituksen puheenjohtajan vaimo joutui lähteä hakemaan pullatäydennystä kotoa. Pullakuljetuksen saavuttua kirkon pihassa ei ollut enää parkkipaikkoja vapaana.

Suomi sydämellä

Kolmas ilonaihe on huomata taas miten eri puolilla Suomea seurakunnat ja uskovat julistavat uskollisesti evankeliumia ja opettavat Raamattua. Tämä työ näkyy harvoin valtakunnan medioissa, mutta uskon Jumalan arvostavan sitä, kun hänen Poikansa nimeä korotetaan ja ihmisiä kutsutaan ikuisen elämän tielle.

Linkkejä:
Tilaa Mika Tuovisen sähköpostiviesti
Tutustu Kansanlähetyksen kotimaassa toimiviin työntekijöihin.
Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Rukoilkaa_elon_Herraa

Eloa on paljon, työmiehiä vähän

Tänään teimme ensimmäistä Suuressa Mukana – lehteä, joka ilmestyy Uusi Tie -lehden välissä.  Sitä voi hankkia myös jaettavaksi seurakuntiin ja ystäville. Lehden teemana on lähetystyö Venäjällä.

Lähetyskentällä nyt

Juuri tänään eräs ystäväni viettää ensimäistä päivää lähetystyöntekijänä kansan keskellä, jossa on vain vähän kristittyjä.

Mikä sai hänet ja monet muut lähtemään? Yksi syy on vastaus seurakunnan rukoukseen työntekijöistä.

Kotimaassa

Aamulla luin Matteuksen evankeliumin 18. luvun. Jeesus asettaa lasten luottamuksen uskon esikuvaksi. Jeesus käskee meitä ottamaan lapset luoksemme Jeesuksen nimessä. Hän myös erittäin kovin sanoin varoittaa niitä, jotka viettelevät Jeesukseen uskovia lapsia pois uskosta: ”Sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.”

Rukoilin erityisesti lapsityömme puolesta Kansanlähetyksessä. Lapsityössä mukana olevat palkatut ja vapaaehtoiset tekevät erittäin merkittävää työtä Suomen lasten parissa, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi uskoa Jeesukseen ja pysyä uskossa.

Jumalan tuntemisen nälkää on myös vanhemman väen keskellä.

Jeesus näki, sääli ja käski rukoilla

Jeesus vaelsi kaupungeissa ja kylissä, opetti ja paransi. Matteus kirjoittaa:

” Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa” (Matteus 9:36-38).

Jumala haluaa täyttää meidät Pyhällä Hengellä. Tämä Jumalan Henki muttaa meitä Kristuksen kaltaisuuteen, jolloin alamme nähdä ihmisiä Jeesuksen tavoin.

Silloin lähdemme liikkeelle palvelemaan, julistamaan, antamaan omastaan, lähettämään lähetystyöhön ja lähtemään sinne.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa