Aihearkisto: Kirkko

Kirkon tehtävä maailmassa

Kirkon kaksi tehtävää

Mikä on kirkon tehtävä? Tähän vastaa Englannin anglikaanikirkon Canterburyn arkkipiispa Justin Welby tässä lyhyessä vähän yli minuutin pituisessa videossa.

Arkkipiispa Welbyn mukaan kirkolla on kaksi suurta tehtävää:

  1. Kirkon tehtävä on ylistää Jumalaa Jeesuksessa.
  2. Kirkon tehtävä on tehdä opetuslapsia.

Katso Canterburyn arkkipiispan lyhyt video:


Videon tekstityksen saa näkyviin klikkaamalla ruudun alareunassa olevaa tekstitysnäppäintä ja valitsemalla kieleksi suomi. Sama teksti on tässä:

Aloitan sanomalla vain kaksi perustavaa asiaa kirkosta.

Ensiksi kirkko on olemassa, jotta se ylistäisi Jumalaa Jeesuksessa Kristuksessa.

Toiseksi kirkko on olemassa, jotta se tekisi uusia Jeesuksen opetuslapsia.
Kaikki muu on somistetta. Jotkut niistä voivat olla tarpeellisia, hyödyllisiä tai ihania koristeita. Mutta ne ovat silti koristeita.

Kun puhun opetuslasten tekemisestä en puhu vain sanoista vaan myös teoista. Palaamme siihen myöhemmin.

Paras päätös minkä jokainen voi tehdä missä elämänvaiheessa ja elämäntilanteessa tahansa, ketä tahansa he ovat, missä tahansa he ovat ja mitä tahansa he ovat, on tulla Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi.Ihminen ei voi tehdä parempaa päätöstä tässä elämässä. Ei kukaan ihminen.

Julistakaa evankeliumia

Aiemmin tänä vuonna Englannin kirkon papit saivat Justin Welbyltä ja Yorkin arkkipiispa John Sentamulta viestin, jossa kehotettiin rukoilemaan kansan evankelioimisen puolesta. Kirjoitin siitä blogiin, ja tämä lyhyt kirjoitus on suosituimpia tekstejä blogissani. Se kertonee siitä, että monet kristityt kaipavat kirkon johdolta tällaisia viestejä. Moni iloitsi siitä, vaikka se tulikin toisen kirkon päämieheltä. Lue arkkipiispojen kehotus.

Moni kaipaa ja rukoilee herätystä Suomeen. Sitä on odotettu ja profetoitu. Rukous herätyksen ja kansamme puolesta on tärkeää. On hyvä rukoilla omien sukulaisten ja ystävien puolesta.

Rukoilijoiden lisäksi tarvitsemme liikkeellelähtöä evankeliumin kanssa kansan keskelle.

Arkkipiispa sanoi tärkeimmän: Paras päätös, minkä ihminen voi tehdä on tulla Jeesuksen opetuslapseksi.

Te saatte voiman ja olette minun todistajiani

Heikoista väkeviä sotureita

Oriveden kirkossa saarnatuolin taustalla oli teksti ”Te saatte voiman”. Nämä Jeesuksen sanat viittaavat helluntaina vuodatettuun Pyhään Henkeen.

Ajatukseni liikkuivat heprealaiskirjeen 11.lukuun, jossa kerrotaan uskon sankareista. Joidenkin uskon sankarien elämä oli inhimillisesti katsottuna menestyksekästä. Mutta luvussa mainitaan myös niitä, jotka joutuivat uskon vuoksi kärsimään ja menettämään paljon.

He olivat heikkoja…heistä tuli väkeviä sotureita

Näihin molempiin ryhmiin liittyvät sanat: ”He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita” (11:34). Uskossaan vahvat ovat olleet monesti itsessään heikkoja. Mutta kun Jumala antaa Pyhän Hengen voiman, heistä/meistä tulee väkeviä sotureita. Tällaisia väkeviä Jumalan sotureita tarvitaan. Mutta tätä väkevyyttä ei mitata inhimillisillä vaan taivaallisilla mittareilla.

Hengen voimaa

Tarvitsemme Pyhän Hengen voimaa tarvitaan evankeliumin julistamisessa, todistamisessa ja Jumalan tahdon mukaan elämisessä. Joskus Pyhän Hengen voimaa ilmenee erityisesti siellä, missä elämän monien huolien ja pettymysten keskellä usko horjahtelee ja epätoivo valtaa sydämen, mutta Pyhän Hengen vaikutuksesta usko ei kiinnity omiin tekoihin ja ansoihin vaan Golgatan ristiin ja Jeesukseen.

Pyhä Henki kirkastaa Kristusta

Tarvitsemme Jumalan voimaa. Hengen voima voi näkyä evankeliumia seuraavina suurina ihmeinä, armolahjojen rikkaassa käytössä ja evankeliumin menestyksenä. Voima voi näkyä myös siinä, että elämän ahdistuksissa suuntaamme katseemme Jeesukseen ja jatkamme taivastien kulkua. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta.

Jeesus ruokkii 5000 miestä

Kirkon kaksi tehtävää: Tule ja mene

Tänään on paastonajan keskelle sijoitettu leipäsunnuntai. Evankeliumissa (Joh. 6:1-15) Jeesus kysyy Filippukselta ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?”

Andreas vastaa: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?” Jeesuksen siunaamana ja opetuslasten jakamana ne riittivät 5000 ihmiselle.

Jeesus – elämän leipä

Jeesus on elämän leipä. ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan” (Joh. 6:35). Jeesus puhuu hengellisestä janosta ja nälästä, joka jokaisessa Jumalan luomassa ihmisessä on. Sitä yritetään ravita eri tavoin, mutta vain Jeesuksen luokse tuleminen antaa sielulle ruokaa, joka ravitsee pysyvästi.

Kirkolla ja kristityillä on kaksi suurta tehtävää

Kristillisellä kirkolla on Jumalan lähettiläänä tässä maailmassa kaksi suurta tehtävää:

  1. Ensiksi kirkon ja kristittyjen tehtävä on tulla Jeesuksen luokse ja elää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä, ylistää häntä ja elää lähellä häntä.
  2. Toinen tehtävä on viedä evankeliumi kaikille kansoille ja tehdä heistä Jeesuksen opetuslapsia.

Kaikki muu kirkon toiminta on tätä päätehtävää tukevaa.

  • Ensimmäisessä kristityt tarvitsevat seurakunnan yhteyttä, ehtoollista, rukousta ja Raamatun tutkimista yksin ja yhdessä. Meidän tulee kasvaa Jumalan tuntemisessa.
  • Toisessa – evankelioimisessa ja lähetystyössä – tarvitaan epäitsekästä mieltä, rukousta, rakkautta ja Pyhän Hengen täyteyttä. Tässä tarvitaan näyn kirkastamista, jotta lähetyskäskyn mukainen kirkon tehtävä näkyisi kirkon, seurakuntien ja kristittyjen päätöksissä ja toiminnassa.

Jokainen kristitty on kutsuttu molempiin tehtäviin. Toteutamme niitä eri tavoin kutsumuksemme mukaan.

Kunnia olla suuressa mukana!

Maan päällä ei ole hienompaa tehtävää ja suurempaa kunniaa kuin olla tässä kaikessa mukana.

Ehkä koet ettei sinulla ole paljoa eväitä tämän suuren tehtävän edessä. Anna se, mitä sinulla on Jeesukselle, joka voi siunata antamasi riittämään tuhansille.

Voit olla suuressa tehtävässä mukaan muun muassa seuraavilla tavoilla:

 

Pixabay_jodylehigh_sky-195430_640

Ristin teologia ja kunnian teologia

Kaksi tärkeää termiä, jotka kuvaavat kahta hyvin erilaista tapaa hahmottaa kristillinen usko.

Ristin teologia kertoo Jumalan kätkevän voimansa heikkouteen. Jeesus ristillä verta vuotavana, halveksittuna ja heikkona, sai suuren voiton.

Kunnian teologia haluaa ihmisen menestyvän. Siinä luvataan ihmiselle menestystä, terveyttä ja vaikutusvaltaa. Ristin teologia ei uskalla Jumalan nimissä luvata. Mutta ottaa vastaan kaiken, mitä Jumala antaa.

Kunnian teologia lupaa suuria siunauksia tämänpuoleisessa. Ristin teologia osoittaa Kristusta lunastajana ja syntien anteeksiantajana luvaten suuria siunauksia tuonpuoleissa.

Kunnian teologi pitää vaikeuksia, kipuja ja sairauksia ihmisen epäuskon merkkinä; kristitty ei ole osannut ottaa uskossa vastaan kaikkia Jumalan siunauksia. Ristin teologi samaistuu Jumalan Poikaan, joka oli ylenkatsottu, halveksittu, runneltu. rangaistu ja tuomittu. Tätä kaikkea toteuttaessaan Jumalan tahtoa.

Ristin teologia puhuu asioista niin kuin ne oikeasti ovat.

Kunnian teologia puhuu asioista niin kuin niiden toivottaisiin olevan.

creationswap_26775_Mic_with_Cross

10 sitaattia Eero Huovisen kirjasta Saarna?

Tilasin ja luin Eero Huovisen helppolukuisen kirjan saarnasta ja saarnaamisesta. Kirjoitin muutaman sitaatin itselleni muistiin ja sinulle jaettavaksi. Kymmenen otsikkoa kirjoitin itse.

Pään ja sydämen puhetta

”Saarnaaminen on ollut minulle elämänmittainen harjoitus. Vielä piispaksi tultuani jouduin usein lukemaan saarnani paperista. Muistan ensimmäisen virkavuoteni puheita, jotka kirjoitin ja luin sanasta sanaan. Uusi rooli nosti rimaa.
Vähitellen oli kuitenkin opittava ulos yliopistokielestä ja alettava puhua katekismuskielellä. En ollut enää vain teologeja varten, vaan kaikenlaisia ihmisiä varten. Oli yritettävä olla kansanomainen olematta populisti. Pään puheen rinnalla oli harjoiteltava sydämen puhetta.”

Miten oppia saarnaamaan?

”Opettamalla oppii parhaiten. Saarnaamaan oppii saarnaamalla.”

Miksi oikein saarnaan?

”Sitä asiaa, jota varten saarnaaja on olemassa, tulee jatkuvasti miettiä, fundeerata ja tutkistella. Ei edes kioskinpitäjä pärjää, ellei hän joka päivä kysy, mikä tarkoitus tällä työllä on.”

”Huumaava tehtävä”

”Saarnan kaikkein tärkein tehtävä on kertoa uudesta elämästä Kristuksessa ja siitä, että se voi tulla joka ikisen osaksi. Huumaava tehtävä.”

Ensirakastaja

”Saarnaajan ensi asenteen kuulijoita kohtaan on oltava kuin ensirakastajan. Kuulijoita ei ole otettava vain huomioon, vaan heitä on rakastettava. Kuulijoiden elämän on oltava saarnaajalle rakas.”

Älä pelasta itseäsi vaan pelasta kuulija

”Saarnan tarkoitus ei ole pelastaa saarnaa, vaan ne ihmiset, joita varten saarnaaja on olemassa.”

Lähtökohtana Jumalan kohtaaminen

”Mutta pohjimmiltaan saarnaajaksi tullaan vain, jos on joutunut ja päässyt Jumalan koskettamaksi. Ei tämän kosketuksen täydy olla mitään järisyttävää eikä maata kääntävää. Jumala tartuu monella eri tavalla. Joskus hän hipaisee niin huomaamatta, että vasta ajan kanssa tajuaa, kenen kanssa oikein on ollut tekemisissä. Joskus Jumala taas ottaa kiinni niin rutakasti, että kouran ote tuntuu sielunpohjaa myöten.
Jumalan koskettamaksi tuleminen ei merkitse ihmisen hurskausasteen nousua. Olennaista ei aluksi ole, miltä minusta tuntuu, vaan se, kuka on koskettanut. Ensin on Koskettaja, sitten vasta tulee ihminen, joka on tullut kosketetuksi. Koska Koskettaja on Jumala, vaikutuksilta ei voi välttyä.”

Kutsuttu

”Saarnaajaksi ei ryhdytä, vaan kutsutaan.”Ette te valinneet minua vaan minä valitsin teidät” (Joh. 15:16).”

Saarnaaja kirkossa

”Saarnaaja saa olla oma itsensä ja hänen tulee olla oma itsensä, mutta individualisti hän ei voi olla. Oikeus omaan ajatteluun säilyy, mutta on muistettava, missä mitäkin puhuu. Joutavaa turinointia tässä maailmassa on aivan tarpeeksi.
Omaan yhteisöönsä jokainen saarnaaja väsyy ja työlääntyy. Kun kirkkoa katsoo riittävän kauan sisältäpäin, oppii näkemään sen puutteet ja heikkoudet. Jos oikein hermostuttaa, silloin on hyvä palauttaa mieleen Dietrich Bonhoeffer, jolla jos kellään oli aihetta olla kriittinen omaa kirkkoaan kohtaan. Näin hän sanoi:
”Hänestä, joka rakastaa enemmän unelmaansa kirkosta kuin kristillistä kirkkoa sellaisenaan, tulee jälkimmäisen tuhoaja, vaikka hänen persoonalliset tarkoituksensa olisivat kuinka kunnialliset, vakavat ja uhrautuvat tahansa.”

Saarnan lopettamisen taito

”Lopettamisen taito on osa ytimekkyyden hyvettä. Saarnan lopun on oltava lyhyt ja selkeä. Ydinajatuksen kertaus tai tiivis muistolause jäävät kuulijan mieleen.
Saarnaaja ei saa olla kuin lentokoneen pilotti, joka kaartaa kenttää eikä tiedä, laskeutuako vai vieläkö lähtisi uuteen ylösvetoon. Jos saarnaaja sanoo jotain ”lopuksi”. Lopun on tultava heti. Loppu.”

Kirkon ja herätysliikkeiden uitava vastavirtaan

Leif Nummela: Uikaa vastavirtaan, olkaa rohkeita, julistakaa rohkeasti

Leif Nummela, ystäväni ja työtoverini, kirjoittaa Uusi Tie -lehden pääkirjoituksessa 15.9.2015 otsikolla Kristittyjen on opeteltava uimaan vastavirtaan seuraavasti:

Sekä modernien länsimaisten kirkkojen että niiden herätysliikkeiden suurimpia heikkouk­sia on kyvyttömyys uida vastavirtaan ja luoda voimakas positiivinen vastakulttuuri kristillisestä uskosta luopuvan ajan keskellä. Siihen tarvitaan syvällistä paneutumista ja rohkeaa kristillisen uskon julistusta. Se vaatii monia rohkeita, poliittisesti epäkorrekteja käytännön ratkaisuja. Juuri sellaista toimintaa, mikä saa etelän kirkot tänään kasvamaan.

Tässäpä haastetta. Muokkaako maailma kirkkoa ja kirkon sanomaa vai kirkko sanomansa kautta maailmaa?

Herätysliikket kirkossa

Herätysliike kirkon hengellisen elämän tukijana

”Herätysliikkeillä on kirkossa teologisti perusteltu asema. Myös historiallisesti on kristikunnassa aina ollut liikkeitä, aktiviteetteja ja kommuniteetteja, jotka läpäisevät ja ylittävät paikallisen ja muun seurakuntajärjestelmän. Ne ovat jopa olleet ratkaisevan tärkeitä kirkon hengellisessä elämässä ja sielunhoitotyössä sekä sen levittäytymisessä ruohonjuuritasolla.”

-Simo Kiviranta, Länsi-Suomen Herännäislehti. Lainaus on Sanansaattaja -lehdestä 23.7.2015.

Simo Kivirannan sanat kuvaavat hyvin suomalaista herätysliikehistoriaa ja tämän päivän todellisuutta. Herätysliikkeet ovat pääsääntöisesti jääneet kirkon sisälle eivätkä ole muodostaneet omia seurakuntiaan tai kirkkojaan. Tärkeää on seurakuntien ja kristittyjen tukeminen ruohonjuuritasolla. Samalla herätysliikkeet ovat halunneet säilyttää itsenäisyytensä. Myöskään liikkeiden ja järjestöjen yhdistymishaluja ei ole ollut.

Suomen herätysliikkeistä

Suomen luterilaisessa kirkossa on neljä vanhaa herätysliikettä: rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, herännäisyys ja evankelisuus. 1900-luvun jälkipuolistolla syntyi monitahoinen liikehdintä, josta käytetään nimitystä viidesläisyys (nimi viittaa neljään aikaisempaan herätysliikkeeseen). Viidesläisyyden pääuoma koostuu järjestöistä, joilla on samankaltainen syntyhistoria, teologinen tausta ja toiminnallinen kulttuuri. Siihen kuuluvat muun muassa Suomen Raamattuopisto, Kansanlähetys, Opiskelija- ja koululaislähetys, Medialähetys Sanansaattajat ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Kaikkien liikkeiden taustalla on ollut kasvanut hengellinen aktiivisuus eli herätys.

Herätysliikkeet voivat tukea seurakuntia ja kristittyjä vain jos niillä on Jumalan sanasta jotain annettavaa tämän hetken kristitylle ja kirkolliseen tilanteeseen.  Joillakin on erityinen tehtävä lähetystyön, raamattuopetuksen, nuorisotyön ja evankelioimistyön saralla. Me herätysliikkeissä vaikuttavat tarvitsemme itse jatkuvaa herätystä ja  uudistusta, Jumalan sanan tutkimista ja kuulevaa korvaa, mihin Jumala haluaa ohjata meitä hänen valtakuntansa kasvamiseksi, seurakuntien tukemiseksi ja uskovien tukemiseksi.

Hengelliset_kesäjuhlat

10 syytä osallistua hengellisille kesäjuhlille

Meillä Suomessa on hieno hengellisten kesäjuhlien perinne. Kesääni kuuluvat Kansanlähetyspäivät, mutta lisäksi monena kesänä olen vieraillut myös Evankeliumijuhlilla, Sanan suvipäivillä, Ryttylän Nuorten kesässä (kutsuvat sinne vaikka ikää jo onkin!) sekä muutaman kerran Hengen uudistus kirkossamme järjestön kesäjuhlilla. Ja muuallakin.  Lisäksi olen mukana pienemmissä telttakokouksissa kesän aikana.

Leif Nummela viimeisimmässä Uusi Tie -lehden pääkirjoituksessaan mainitsee seuraavia syitä osallistua hengellisille kesäjuhlille: Lue loppuun

Kallis hunajan pisara Thomas Wilcox

Pane murtuneet, sijoiltaan menneet luut paikoilleen evankeliumin armolla.

Kristillisiä kirjoja julkaistaan huikeat määrät. On opuksia, joiden sanoma on puhutellut ja sytyttänyt sukupolvien ajan. Yksi tällainen koetuksen kestänyt teos on Thomas Wilcoxin Kallis hunajan pisara (”Kallis hunajan pisara Kristus-kalliosta eli neuvon sana kaikille pyhille ja syntisille”).

Suomalainen herätyskristillisyys on saanut suuria vaikutteita tästä kirjasta. Teoksesta löytyy seppä Högmanin neuvo Paavo Ruotsalaiselle, joka esiintyy usein muodossa: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Jeesuksen Kristuksen sisällinen tunto.

Tärkein puuttuu?

Hunajan pisaroissa löytyy lause on muodossa: ”Sinulla voi olla monia hyviä ominaisuuksia ja kuitenkin ehkä tärkein puuttuu, mikä saa sinut menemään murheellisena pois Kristuksen luota. Sinä et ole koskaan myynyt kaikkea, mitä sinulla on, et ole koskaan luopunut omasta vanhurskaudestasi ja muusta sellaisesta.”

On ajateltu, että Paavo Ruotsalainen näiden Högmanin opastuksella ymmärsi, että oman hurskauden, uskonnollisuuden ja hyvien tekojen kerääminen on arvotonta ja jopa vahingollista. Hänen täytyy lakata yrittämästä olemaan Jumalalle kelvollinen ja sen sijaan turvautua vain Kristukseen ja hänen sovitustyöhön.

On valittava oman vanhurskauden ja Kristuksen vanhurskauden välillä.

Vinkkejä päivän askareisiin

Kirjoitin tämän blogikirjoituksen koska löysin sopivia hunajanpisaroita aamupalaksi, joita haluan jakaa sinullekin.

”Ole totuudelle uskollinen, mutta älä ole kova ja ivallinen. Nosta langenneet, auta heidät ylös kaikella Kristuksen rakkaudella.

Pane murtuneet, sijoiltaan menneet luut paikoilleen evankeliumin armolla.

Sinä jalo uskon tunnustaja, älä ylenkatso heikkoja pyhiä. Ehkä vielä joskus toivot olevasi halvimman vertainen heidän joukossaan.

Ole toivorikas toisten heikkouksiin nähden, mutta tarkka omistasi.

Käy usein sairaiden ja yksinäisten luona, he ovat erinomaisen koulun oppilaita.

Pysy kutsumuksessasi. Täytä velvollisuutesi kaikissa olosuhteissa niin kuin Jumalalle.”

Kainuun Kansanlähetys Kajaani

Evankeliumin asialla Kajaanissa

Olen Kainuussa. Kajaanissa Kansanlähetyksen vieraana. Vaimon kanssa vedämme viikonloppuna ”Evankeliumin ympärillä: kerro eteenpäin” -viikonlopun.

Tänään olimme Kainuun Kansanlähetyskodilla (Sammonkatu 5). Tutustumiskierrokseen jälkeen opetimme kolmesta teemasta: Uskon perustus, uskonelämän hoitaminen ja evankeliumi valtaa maailman. Oli hienoa viettää aikaa kanssanne, kurssilaiset! Huomenna jatkamme.

Ajatukset olivat jo syksyn missio-tapahtumassa.

Kainuun Kansanlähetys on yksi Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen itsenäisistä piirijärjestöistä. Kajaanin opettajaseminaari oli 1960-luvulla yksi herätyksen välikappale.

Kainuun Kansanlähetyksen 40-vuotisjuhlajulkaisu mainitsee neljän opiskelijan nimet, jotka kutsuivat ryhmäänsä Viestinviejiksi. Siihen kuuluivat Heikki Kuosmanen, Juhani Korhonen, Eino Holappa ja Mario Heinilä. Tämä ryhmä perusti rukousryhmiä ja piti tilaisuuksia ympäri Kainuuta. Työstä syntyi Nuorisolähetys, joka vuonna 1970 sulautui perustettuun Kainuun Kansanlähetykseen.

Kiitollisuudella katson menneisiin herätyksiin. Ja rukoilen uutta herätyksen aikaa. Sen tarpeesta kertovat puolityhjät kirkot ja synkät tilastot kansamme kristillisistä käsityksistä. Jokainen aikakausi tarvitsee oman herätyksen ajan. Rukoilethan herätyksen välikappaleiksi kansanherättäjiä.