Aihearkisto: kirkkovuosi

Jeesus Kristus astui ylös taivaaseen

Helatorstain ihmeellinen sanoma – 19 vallankumouksellista asiaa

Helatorstaita vietetään 40 päivää Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen jälkeen. Se on Jeesuksen taivaaseen astumisen juhla. Jeesus meni sinne, mistä oli tullut. Kokosin tähän joitakin asioita Jeesuksen taivaaseen astumiseen liittyen.

1. Pelastushistoriallisen käänteen päivä

Jeesus on kolminaisen Jumalan persoonista se, jonka kautta koko universumi on luotu. Jumalan suunnitelman mukaan, hän syntyi ihmiseksi neitsyt Mariasta, eli hyvän ja synnittömän elämän, kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista. Helatorstaina Jeesus palasi taivaaseen, ja 10 päivän päästä helluntaina alkoi Pyhän Hengen aikakausi.

2. Taivaassa on nyt jotain uutta

Jeesus palasi taivaaseen erilaisena kuin sieltä lähtiessään. Kolmiyhteisessä Jumalassa tapahtui hämmästyttävä muutos: yksi persoonista on nyt taivaassa kirkastetussa ihmisruumiissa. Jeesuksen lihaksi tuleminen, inkarnaation ihme, jatkuu taivaassa. Siellä on nyt lihaa ja verta!

3. Jeesus meni valmistamaan uskoville taivaallisia asuntoja

Jeesus valmistautuu taivaassa siihen juhlapäivään kun uskovat kootaan hänen luokseen. Meitä odottaa taivaalliset asunnot: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen” (Joh. 14:2-3)

4. Jeesus on nyt ylipappi, joka rukoilee kansansa puolesta

Jeesus on puolustajamme ja hän rukoilee nyt Isän luona meidän puolestamme: ”Siksi hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan (Hepr. 7:25). Tämä on valtava ilo ja rohkaisu. Jeesus rukoilee puolestani, että pysyisin uskossa ja voisin kirkastaa Jumalaa elämälläni.

5. Seurakunnan elämän alku ilman Jeesuksen ruumiillista läsnäoloa

Jeesus kutsui apostolit seuraajikseen. Helatorstain jälkeen ennen helluntaita kerrotaan, että ainakin 120 henkeä oli koolla. He suunnittelivat seurakunnan elämää muun muassa valitsemalla uuden apostolin Juudaksen tilalle (Ap.t. 1). Helatorstaista alkoi aikakausi jolloin seurakunta (Kristuksen morsian) on erossa Jeesuksesta (sulhanen). Tämä aika päättyy Jeesuksen paluuseen ja Karitsan häihin (Ilm. 19:5-9).

6. Jeesus lupaa Pyhän Hengen

Helatorstaina Jeesus jälleen kerran muistutti lähettävänsä Pyhän Hengen opetuslapsille: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa sitä, minkä Isä on luvannut ja minkä olette minulta kuulleet. Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä pian näiden päivien jälkeen” (Ap.t. 1:4-5). Kymmenen päivän päästä helluntaina tämä toteutui.

7. Jeesus antaa taivaasta lahjoja kirkolleen

Efesolaiskirjeessä (4:7-16) kerrotaan, että ylösnoussut Jeesus antaa lahjoja seurakunnalleen. Lahjaksi mainitaan erityiset tehtävät seurakunnassa. Apostolien, profeettojen, evankelistojen, paimenien ja opettajien tehtävä on valmistaa koko seurakunta Kristuksen ruumiin (seurakunnan) rakentumiseen, ettemme ajelehtisi väärien oppien heiteltävinä vaan kasvaisimme totuudessa ja rakkaudessa Kristukseen.

8. Jeesus on kirkon pää

Jeesus on kirkon Herra. Seurakunta kuuluu hänelle ja seurakunnan tulee etsiä häntä, seurata häntä ja palvella häntä.  ”Jumala on alistanut kaiken hänen (Jeesuksen) jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle” (Ef. 1:22)

9. Jeesuksen kruunaamisen päivä

Helatorstaina Jeesus asetettiin taas jumalalliseen kunniaan. Hän istumisensa Jumalan oikealla puolella kuvaa hänen valtaansa. Hänelle on annettu kaikki valta (Matt. 28:18-20). Hän on universumin hallitsija ja ”Hänen valtaansa on alistettu enkelit, vallat ja voimat” (1. Piet. 3:22).

10. Lähetyskäskyn päivä

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus puhui monesti apostoleille lähetystehtävästä. Ylösnousseella oli oikeastaan vain yksi käsky: viekää evankeliumi kaikille kansoille, tehkää kaikista kansoista opetuslapsia, julistakaa syntien anteeksiantamusta, jotta pelastus tulisi kaikkien osaksi. Apostolien tekojen lähetyskäsky annettiin helatorstaina: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka (Ap.t. 1:8).

11. Taivaassa Jeesus seuraa lähetystyön etenemistä

Jeesus seuraa, miten lähetyskäsky toteutuu ja mitä hänen todistajilleen tapahtuu. Diakoni Stefanoksen kohtalo osoittaa, että lähetystehtävän täyttämiseen kuuluu myös kärsimys. Jeesus nousi ottamaan vastaan kirkon ensimmäistä marttyyria (Ap.t. 6).

12. Jeesus menee pois

Pääsiäisen ja helatorstain välisenä 40 päivän aikana Jeesus näyttäytyi usein opetuslapsille, hän tuli paikalle yllättäen ja poistui yllättäen. Jumala halusi osoittaa seurakunnalle, että tällaisten yllättävien vierailujen aika on ohi. Jeesus menee pystyvästi taivaaseen ja on siellä, kunnes palaa takaisin.

13. Jeesuksen paluun lupaus

Helatorstaina kaksi enkeliä sanoi Jeesuksen poistumista katseleville apostoleille, että samalla tavalla kun näette nyt Jeesuksen menevän, hän tulee takaisin (Ap.t. 1:9-11). Jeesus lähti todella pois ja hän todella palaa takaisin. Jeesuksen paluussa on yksi ero: Sitä eivät näe vain harvat vaan kaikki maailman asukkaat.

14. Jeesus lähti pois, mutta on läsnä

Uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Persoonat eroavat toistaan, heillä on erilaisia tehtäviä, mutta ovat silti sama yksi Jumala. Helatorstaina Isä otti Jeesuksen taivaaseen ja 10 päivän kuluttua Pyhä Henki lähetettiin maailmaan. Ei ole kolmea eri Jumalaa. Kirkkoisä Augustinuksen ajatus kolminaisen Jumalan jakamattomista teoista on tärkeä (”opera trinitatis ad extra indivisa sunt”). Kaikkialla, missä yksi Jumalan persoonista toimii, siellä on myös koko kolminainen Jumala. Siksi nyt Pyhän Hengen läsnäolon vuoksi voimme sanoa, että vaikka Jeesus on ruumiillisesti taivaassa, hän on kanssamme esimerkiksi ehtoollisessa ja julistetussa evankeliumissa.

15. Jeesus Kristus on nyt Herra

Helatorstain sanoma koskettaa kaikkia ihmisiä. Jeesus asetettiin asemaan, jonka jokainen ihminen tulee tunnustamaan: ”…Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava, että Jeesus Kristus on Herra – Isän Jumalan kunniaksi” (Fil 2: 9-11)

16. Taivaaseen astuminen on osoitus Jeesuksen ainutlaatuisuudesta

Ketään toista ei ole asetettu samanlaiseen asemaan kuin Jeesusta. Kukaan uskonnon perustaja, hurskas ihminen, valtionpäämies ja julkisuuden henkilö ei voi ostaa, ansaita tai saada samaa virkaa, tehtävää tai asemaa. Jeesus on täysin omaa luokkaansa.

17. Jumalan pelastussuunnitelma toteutuu

Taivaaseen astuminen on osa Jumalan ennen maailman luomista tehdystä pelastussuunnitelmasta. Sen jälkeen tuli helluntai, jolloin alkoi kirkon ja lähetystehtävän aikakausi. Tämä aikakausi päättyy Jeesuksen paluuseen. Pian alkaa ikuisuus (taivas ja kadotus). Mikään eikä kukaan voi estää Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista.

18. Helatorstai on huomioitu uskontunnustuksissa

Kristillisellä kirkolla on kolme tärkeää uskontunnustusta, jotka kaikki nostavat helatorstain tapahtuman kristillisen uskon keskiöön: Jeesus ”nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Apostolinen uskontunnustus), Jeesus ”nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua” (Nikean uskontunnustus), Jeesus on ”on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Athanasioksen uskontunnustus)

19. Teoriasta ylistykseksi

Emme vain muistele tapahtunutta. Helatorstai on päivä, joka kutsuu ylistämään elävää Jeesusta! Hän on Herra, joka istuu Jumalan oikealla puolella! Kristinusko ei ole vain tietoa, vaan ennen kaikkea elämää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä. Jokainen ihminen on luotu tähän yhteyteen ja Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi jokaisen pelastamiseksi. Elämämme syvin syy ja todellinen tarkoitus löytyy kun uskomme ja ylistämme kolmiyhteistä Jumalaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Miksi vappua juhlitaan?

Mitä vapun takaa paljastuu?

Vappu on saanut nimensä Walburgasta, joka syntyi vuonna 710 varakkaaseen englantilaisperheeseen. Hänet laitettiin 11-vuotiaana Wimbornen luostarikouluun, jossa hän sai hyvän sivistyksen. Hän oli Wimbournessa 27 vuotta 500 sisaren joukossa. He opiskelivat Raamattua, kirkkoisien elämää, latinaa ja kreikkaa. He kopioivat kirjoja. Nunnat työskentelivät pelloilla, myllyissä, puutarhoissa ja talleissa. He toimivat räätäleinä ja valmistivat myös kirkkotekstiilejä. He saivat työnsä ohessa hyvän koulutuksen.

Walburga lähti veljiensä Willibaldin ja Winibaldin kanssa lähetystyöhön Saksan Heidenheimiin, jossa he avustivat Saksan apostoliksi kutsuttua Bonifatiusta.

Suuntana Saksa

Laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä. Perimätieto kertoo, että Walburga rukoili koko ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva saapui satamaan. Tämän artikkelin kuva kertoo tästä.

Bonifatius oli ilmeisesti Walburgan eno. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka kutsuivat naisia lähetystyöhön. Vietämme vappua naislähetystyöntekijän kunniaksi!

Aikansa vaikutusvaltainen nainen

Heidenheim oli Saksassa tehtävän lähetystyön tärkeimpiä keskuksia. Walburgasta tuli kaupungin luostarin johtaja ja näin hän oli aikansa suuria eurooppalaisia vaikuttajia. Hän kuuluu Euroopan lähetystyön ja evankelioimisen historiaan. Naisilla on ollut tärkeä asema kulttuurimme luomisessa.

Walburga kuoli 25.2.779. Hän veljensä piispa Willibald hautasi hänet Heidenheimiin. Sata vuotta myöhemmin hänen maalliset jäännökset siirrettiin Eichstättin kaupunkiin.

Lähetystehtävä ja Euroopan evankelioiminen

Niinpä siis toivotan hyvää vappua ja lähetystyön juhlapäivää. Lähetystehtävä on vielä kesken (myös Euroopassa) ja Walburga on tänään hyvä muistutus rohkeudesta, tarmosta ja sitoutumisesta.

Eurooppalainen kulttuurimme perustuu vahvasti kristinuskolle. Tästä kulttuuriperinnöstä, jota myös Walburga vahvisti, kannattaa pitää kiinni. Kulttuurit nousevat, menestyvät, väsyvät ja kuolevat. Kristinuskon sanoma Jeesuksesta Kristuksesta voi menestyä erilaisissa kulttuureissa ja muovata kulttuureita kohti hyvää. Ei myydä hernerokasta sitä hyvää, mikä on työllä saavutettu.

Eurooppa tarvitsee tänäänkin miehiä ja naisia – Willibaldeja, Winibaldeja, Walburgeja ja Bonifatiuksia – julistamaan, palvelemaan ja luomaan Jumalan sanasta nousevaa kulttuuria yhteisöjen paremmaksi elämäksi ja ihmisten ikuiseksi autuudeksi.

Hyvää vappua! Hyvää työn – ja erityisesti lähetystyön ja Euroopan evankelioimisen – juhlapäivää!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Epäilevä Tuomas - uskova Tuomas_Caravaggio

Tuomas: ”Minun Herrani ja Jumalani!” – 11 asiaa Jeesuksen ilmestymisestä

Johanneksen evankeliumissa (Joh. 20: 19-31) kerrotaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisestä opetuslapsille sekä lähetyskäskyn antamisesta. Neljässä evankeliumissa Jeesuksen puheiden perusteella kirkon perustehtävää ja lähetystyötä (missio) on painotettu eri näkökulmista.

Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.”
Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.”
Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”
Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

Tässä yksitoista ajatusta tämän sunnuntain saarnatekstin äärellä:

  1. Mission lähtökohta: Jeesus on ylösnoussut. Juutalaisten neuvoston miehet sanoivat: Meidän mielestämme tämä on väärä messias. Tapetaan hänet. Sen sijaan Jumala sanoo: Minun mielestäni tämä on oikea messias: Nostetaanpas hänet kuolleista.
  2. Missio on kolmiyhteisen Jumalan missio. Tässäkin tekstissä Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat yhdessä pelastustyössä.
  3. Mission malli: Isä lähetti Jeesuksen. Samalla tavoin Jeesus lähettää meidät. Jeesuksen lähettämisessä olennaista oli pyhä elämä, julistus, palvelu, rakkaus, kärsimys ja sitoutuminen Jumalan tahtoon.
  4. Mission jäljet ovat kärsimyksen jäljet. Jeesuksen viisi haavaa muistuttavat tehtävänantajasta ja meidän kärsimystiestämme. Lähetyksen teologia on ristin teologiaa.
  5. Mission tehtävä: Julistakaa syntejä anteeksi. Ja tarvittaessa kieltäkää anteeksianto.
  6. Mission päämäärä: Että meillä uskomalla Jeesukseen olisi Elämä.
  7. Kenenkään synnit ei ole automaattisesti anteeksiannettu eikä kenelläkään ole Jeesuksen mainitsemaa Elämää. Uskolla vapaudutaan synnistä ja saadaan Elämä Jumalan yhteydessä. Ilman uskoa Jeesukseen  ei-uskova elää helvetissäkin synnissä vailla mitään katumusta tai pelastuksen mahdollisuutta tai edes halua siihen, sillä hän on helvetissä Jumalan hylkäämä.
  8. Mission voima: Apostolit olivat omassa voimassa (eli heikkoudessa) lukkojen takana. Pyhä Henki antaa voiman toteuttaa lähetystyötä.
  9. Tuomaan kunnianpalautus. Jeesuksen ylösnousemuksen todistanut Tuomas ei ole epäilevä Tuomas vaan kirkkaan Kristus-todistuksen antava Tuomas: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Perimätiedon mukaan Tuomas vei evankeliumin Intiaan.
  10. Autuaat ne (me), jotka emme näe ja kuitenkin uskomme.
  11. Lähetystehtävää toteuttava kirkko ei saa unohtaa ristinnaulittua, joka seisoi opetuslasten edessä ja tarjoaa syntien anteeksiantamusta ja Elämää.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
REGGIO EMILIA, ITALY - APRIL 12, 2018: The icon of "Harrrownig of Hell - Descensus Christi and inferno (latin)" on the iconostas in church Chiesa di San Giorgio in Reggio Emilia from 20 cent.

Astui alas tuonelaan

Jeesus Kristus kuoli pitkäperjantaina. Pääsiäissunnuntaina hän nousi kuolleista. Mitä tapahtui tässä välissä?

Apostolinen uskontunnustus antaa välähdyksen sanossaan, että Jeesus ”astui alas tuonelaan”:

”kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista”

Nikaian uskontunnistus ei mainitse tuonelaan astumista:

”ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin”

Athanasioksen uskontunnustus raportoi tapahtuneen tällä tavoin:

”Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin”

Tämä Apostolisen uskontunnustuksen lyhyt väläys tuonelaan astumisesta vastaa kysymykseen, missä Jeesus oli kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisen ajan.

Saarnasi vankeudessa oleville hengille

Pietari kirjoittaa tuonelaan astumisesta (1. Piet. 3:18-20):

”Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana.”

Emme tiedä, mitä Jeesus saarnasi tuonelassa. Mutta siellä oli ihmisiä, jotka pystyivät saarnaa kuuntelemaan. Tuonela on todellinen paikka. Se ei ole vielä helvetti. Sinne Jeesuksen sovitustyön hylkääjät joutuvat myöhemmin viimeisen tuomion jälkeen.

Jeesus voittaja

On pohdittu, liittyykö tuonelassa oleminen pitkäperjantaina alkaneeseen Jeesuksen kärsimykseen  vai kuuluuko se hänen voittoonsa ollen alkufanfaari pääsiäispäivän ylösnousemukselle.

Uskon, että jälkimmäinen on oikein. Jeesus astui tuonelaan voittajana. Ristinkuolemassa hän oli jo voittanut perkeleen ja kuoleman vallan.

Sisarkirkossamme ortodokseilla on ikoneja, joissa Jeesus seisoo tuonelan murskattujen porttien päällä vetäen Aadamin ja Eevan tuonelasta pois. (Katso ylhäällä oleva kuva, joka on otettu San Giorgion kirkossa Italian Reggio Emiliassa. Copyright 123rf.com)

Tuonela tyhjäksi ja taivas täyteen!

Siinä on lankalauantain sanoma: Jeesus haluaa tyhjentää tuonelan ja helvetin. Ja täyttää taivaan.

Hän haluaa vetää jokaisen pois ikuisen pimeyden, varjon ja valituksen valtakunnasta.

Lankalauantai ei julista Jeesuksen kärsimystä vaan voittoa. Jeesus ei ollut tiedottomana haudassa. Hän julistaa voittoaan kuoleman valtakunnassa. Ylösnousemuksen sunnuntaina hän julisti sitä eläville.

Ja ylösnousemuksesta alkoi evankeliumin julistus ja kutsu uskon vastaanottamiseen kaikille kansoille kunnes Kristus palaa takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Jeesus kuoli jokaisen puolesta. Meillä kaikilla on ikuisen elämän toivo.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristus Jumalan kirkkauden säteily

10 asiaa kynttilänpäivän evankeliumista (Lk. 2:22-33)

Aamuhartaudekseni luin tämän sunnuntain evankeliumin, jossa Maria ja Joosef ovat vieneet Jeesus-vauvan Jerusalemin temppeliin. Siellä hurskas Simeon näkee Jeesuksen ja kiittää rukoilleen:

”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Tästä voin löytää ainakin 10 asiaa

  1. Kun olemme kohdanneet Jeesuksen, olemme valmiita lähtemään ikuisuuteen. Meillekin tulee joskus tuo ”nyt” -hetki.
  2. Jeesus on pelastaja, jota tarvitsemme Jumalan edessä tuonpuoleisuudessa.
  3. Uskon keskipisteenä on Jeesus. Simeon ei puhunut omasta hurskaudestaan tai teoistaan.
  4. Kun uskon keskipisteenä on Jeesus, se voi herättää tällaisen varman kiitosrukouksen.
  5. Kun Jumala lupaa jotain, hän pitää lupauksensa: ”niin kuin olet luvannut”
  6. Valo ja kirkkaus kuvaavat vaikutusta, jonka Jeesus tuo poistaen hengellisen pimeyden.
  7. Lähetystyön kaksi haaraa: pakanakansat ja juutalaiset. Jeesus on kaikkia varten.
  8. Pelastuksen henkilökohtaisuus: ”Minun silmäni ovat nähneet”.
  9. Pelastuksen universaalisuus: Tämä pelastus on kaikkia varten. Julistamme Kristusta ja kutsumme kaikkia pelastukseen.
  10. Kyseessä on rukous. Kiitä Jumalaa Pelastajasta ja pelastuksesta.

Tämä kynttilänpäivän teksti on minulle tärkeä. Huomasin, että olen kirjoittanut tästä evankeliumin kohdasta tänne aiemminkin kolme vuotta sitten:

Uskossa tärkeää Jumalan lupaukset, Jeesus-keskeisyys, kaikillekuuluvuus ja Jeesus-keskeisyys.
11 asiaa Jeesuksen ja Simeonin kohtaamisesta.

Usko näkee sen, mitä epäusko ei ymmärrä. Jeesus oli alle kahden kuukauden ikäinen tavallisen oloinen lapsi. Simeon näki hänessä Jumalan pojan ja pelastajan, samalla kuin suurin osa ei kiinnittänyt Jeesukseen mitään huomiota.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulu sanoma inkarnaatio kuva 123rf.com

”Olipa kerran” vai ”Tapahtui niinä päivinä”

Uudessa testamentissa Jeesuksen syntymäkertomus ei ala sanoilla ”Olipa kerran”. Se alkaa sanoilla ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo” (Matteus 1:1). Pian tämän jälkeen ovat sanat: ”Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin” (Matteus 1:18).

Siellä mainitaan Joosef, Maria, Herodes, tietäjät, ylipapit, lainopettajat, Vanhan testamentin profetiat, Arkelaos, Betlehem, Egypti ja Nasaret.

Luukkaan niin sanottu jouluevankeliumi sijoittaa myöskin Jeesuksen syntymisen historian: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana” (Luukas 2:1-2).

En usko joulun satuun. Uskon tietyissä paikassa tiettynä aikana ihmiseksi syntyneeseen Jumalaan. Hänen nimensä on Jeesus. Maailman valo ja toivo.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Neljäs joulupäivä - Herodes surmauttaa Betlehemin lapset

Seimeltä lasten joukkomurhaan

Neljäs joulupäivä, viattomien lasten päivä, antaa karmean välähdyksen millaiseen maailmaan Jumala lähetti Jeesuksen.

Mutta Jeesus tuli maailmaan juuri pahuuden tähden; sen saman pahuuden tähden, joka teki työtään kuningas Herodeksessa ja Herodeksen kautta. Ja joka tekee työtään meissä.

Herodes oli kuullut itämaan tietäjiltä uuden kuninkaan syntymästä. Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat palanneet kotimaahansa, hän ei saanut tietää, kuka on tämä vastasyntynyt kuningas. Siksi hän antoi käskyn tappaa Betlehemissä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Emme tiedä surmattujen poikien määrää; eräs tutkija arveli sen olleen lapsen10-20 välillä.

”Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.”

– Matteus 2:16-18

Tämä kertomus ei sovi etsimäämme jouluidylliin, jossa kulta- ja hopeanauhoilla luomme häikäisevää tunnelmaa ja yritämme sulkea maailman pahuuden joulupyhiemme ulkopuolelle. Silti nälänhätä, sodat, lasten hyväksikäyttö, ihmiskauppa ovat todellisuutta joulunkin aikaan.

Halu säröttömäään jouluun on luonnollista. Se nousee jokaisessa ihmisessä olevasta kaipauksesta parempaan maailmaan ja Jumalan tuntemiseen. Sitä vartenhan meidät on luotu

Voin vain kuvitella Betlehemin isien ja äitien surua ja itkua kun he pitävät sotilaiden tappamia poikiaan veren veren ja kyynelten kastamilla käsivarsilla. Nämä viattomat lapset olivat ensimmäisiä, jotka kuolivat Jeesuksen tähden. Heidän surmansa syy oli syntymä samassa kaupungissa kuin maailman Pelastaja.

Monissa kirkoissa viattomien lasten päivänä puhutaan toisestakin viattomien lasten surmaamisesta. Suomessa vuosittain noin 10 000 aborttia. Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä. Raamatussa on sanoja, joissa Jumala puhuttelee sikiötä ainutlaatuisena persoonana. Kirkon tehtävä on puhua syntymättömien puolesta.

Viattomien lasten päivä kuvaa rikkinäistä ja repaleista maailma, minkä keskelle Jumala lähetti poikansa sovittamaan sen synnit ja rakastamaan jokaista ihmistä.  Pimeyden keskelle meille tulee Jumalan sana: Sinulle on syntynyt Pelastaja!

Päivän rukous kirkkokäsikirjasta:

Kaikkivaltias Jumala.
Me muistamme tänään viattomia lapsia,
jotka kuningas Herodes käski surmata Betlehemissä.
Ota armolliseen huomaasi kaikki lapset,
joita tänäänkin kidutetaan ja surmataan.
Suo, että oikeudenmukaisuus,
rakkaus ja rauha
saisivat voiton kaikesta vääryydestä,
tunteettomuudesta ja
sotien mielettömyydestä.
Tätä rukoilemme joulun lapsen,
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

*Kuva Giovanni Caroto: Strage degli innocenti e fuga in Egitto/Viattomien lasten tappaminen ja pako Egyptiin.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kolmas joulupäivä - apostoli Johannes

Jumala sana tuli ihmiseksi – 3. joulupäivän sanoma

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Ensimmäinen joulupäivistä kertoi Jeesuksen syntymästä, toinen Stefanoksen kuolemasta, kolmas Johanneksesta ja neljäs on Betlehemin viattomien lasten päivä, jotka Herodes surmasi luulleen saavansa Jeesuksen hengiltä.

Johanneksen sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa, inkarnaatiota.

Alussa loi & Alussa oli

Raamattu alkaa sanoilla ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Johanneksen evankeliumin alku menee ajassa kauemmaksi, aikaan ennen luomista: ”Alussa oli sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Vähän myöhemmin Johannes jatkaa: ”Tämä sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.”

Tässä on joulun evankeliumi Johanneksen mukaan. Ennen luomista ollut Jumalan sana, Jeesus, tuli ihmiseksi. Kirjeessään Johannes kertoo, että hän oli Jeesuksen elämän silminnäkijä: Hän katseli ja käsin kosketti Jeesusta, elämän sanaa.

Jeesus kutsui Johanneksen

Johannes varmasti muisti päivän, jolloin Jeesus kutsui hänet jättämään kalastajan tehtävät. Jeesus oli juuri aiemmin kutsunut kaksi veljestä Pietarin ja Andreaan, seuraavaksi Jeesus saapui Jaakobin ja Johanneksen luo, jotka olivat korjailemassa isänsä verkkoja Galilean järven rannalla. Jeesuksen kutsun kuullessaan he jättivät välittömästi verkot ja lähtivät Jeesuksen seuraan. Siinä tapahtui vallankumouksellinen elämänmuutos.

Joh 3:16 – Rakkaus joulun taustalla

Johanneksen taltioima niin sanottu pienoisevankeliumi, Joh. 3:16, kuvaa joulun sanomaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Kun kolmiyhteisestä Jumalasta yksi persoona tuli ihmiseksi, Jumalassa tapahtui pysyvä muutos. Siitä alkaen jumaluudessa – Pojassa – on myös ihmisyys edustettuna. Taivaassa Jumalassa on nyt jotain enemmän kuin ennen inkarnaatiota.

Jeesuksen lähettämisen perusta on rakkaus. Meidän tilanteemme syntiemme vuoksi on kauhea: me joudumme kadotukseen ikuiseksi ajaksi. Mutta juuri siksi Jumala antoi Pojan, Jeesuksen pelastajaksi. Jokainen Jeesukseen uskova pelastuu ja saa ikuisen elämän.

Jumalan työtovereina, jotta maailma uskoisi

Eikä Jumala vain anna meille ikuista elämää vaan kutsuu jokaisen työtoverikseen jakamaan sanomaa elämästä ja pelastuksesta toisille. Tämä on jokaisen uskovan suuri etuoikeus.

Kalastaja-Johanneksesta tuli teologi ja evankelista. Hän kirjoitti evankeliumin, kolme kirjettä ja Ilmestyskirjan. Johannes kirjoitti evankeliuminsa, jotta Jeesuksen elämä herättäisi uskon: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (20:31).

Lupaus koskee minua ja sinua.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Minä ilmoitan teille suuren ilon

Jeesus tuo joulun ilon

Kävin tänä vuonna Galileassa. Vierailin muun muassa Nasaretissa, missä enkeli kertoi Marialle, että Maria tulee Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle on annettava nimeksi Jeesus. Poika syntyi Betlehemissä, vietiin lapsena Egyptiin, mutta palasi Marian ja Joosefin kanssa Nasaretiin. Tuolla mäkisellä seudulla Jeesus kasvoi ja aloitti noin 30-vuotiaana julkisen saarna- ja parantamistoimensa.

Matkallani Israelissa kuvittelin, miten Jeesus käveli Galilean järven rantaa ja vieraili rantakaupungeissa Betsaidassa, Kapernaumissa, Korasinissa ja Magdalassa. Hän kutsui opetuslapsia, opetti ja teki ihmeitä. Ajattelin, että Jumala valitsi todella kauniin seudun Jeesuksen toimintaseuduksi.

Minulle tämä on muistutus, että evankeliumeissa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Jumala on puhunut sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ihan ymmärrettävillä sanoilla ihan oikeille ihmisille todellisessa tilanteessa. Kristinuskon perusta ei ole uskoa (vain) joihinkin hienoihin oppirakennelmiin ja teorioihin vaan ihan oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Jumala on todella vieraillut maailmassa.

Maailman Pelastajaa ei annettu jouluna ruhtinaiden palatsin, ylipapin virka-asunnon tai Jerusalemin yliopiston professoreiden kasvatettavaksi. Jostain syystä Jumala valitsi suureen tehtävään kokemattomat ja tavalliset ihmiset, Marian ja Joosefin. Ihmiskunnan suurin lahja annettiin nuoriin käsiin.

Minun joulunviettoni valtavin sanoma on enkelin sanat jouluevankeliumissa:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Tähän uskon ja tässä on elämäni perusta.

Olkoon joulusi siunattu ja syttyköön sydämessäsi joulun ilo!

Jeesus on syntynyt sinunkin pelastajaksi!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa