Aihearkisto: kirkkovuosi

Neljäs joulupäivä - Herodes surmauttaa Betlehemin lapset

Seimeltä lasten joukkomurhaan

Neljäs joulupäivä, viattomien lasten päivä, antaa karmean välähdyksen millaiseen maailmaan Jumala lähetti Jeesuksen.

Mutta Jeesus tuli maailmaan juuri pahuuden tähden; sen saman pahuuden tähden, joka teki työtään kuningas Herodeksessa ja Herodeksen kautta. Ja joka tekee työtään meissä.

Herodes oli kuullut itämaan tietäjiltä uuden kuninkaan syntymästä. Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat palanneet kotimaahansa, hän ei saanut tietää, kuka on tämä vastasyntynyt kuningas. Siksi hän antoi käskyn tappaa Betlehemissä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Emme tiedä surmattujen poikien määrää; eräs tutkija arveli sen olleen lapsen10-20 välillä.

”Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.”

– Matteus 2:16-18

Tämä kertomus ei sovi etsimäämme jouluidylliin, jossa kulta- ja hopeanauhoilla luomme häikäisevää tunnelmaa ja yritämme sulkea maailman pahuuden joulupyhiemme ulkopuolelle. Silti nälänhätä, sodat, lasten hyväksikäyttö, ihmiskauppa ovat todellisuutta joulunkin aikaan.

Halu säröttömäään jouluun on luonnollista. Se nousee jokaisessa ihmisessä olevasta kaipauksesta parempaan maailmaan ja Jumalan tuntemiseen. Sitä vartenhan meidät on luotu

Voin vain kuvitella Betlehemin isien ja äitien surua ja itkua kun he pitävät sotilaiden tappamia poikiaan veren veren ja kyynelten kastamilla käsivarsilla. Nämä viattomat lapset olivat ensimmäisiä, jotka kuolivat Jeesuksen tähden. Heidän surmansa syy oli syntymä samassa kaupungissa kuin maailman Pelastaja.

Monissa kirkoissa viattomien lasten päivänä puhutaan toisestakin viattomien lasten surmaamisesta. Suomessa vuosittain noin 10 000 aborttia. Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä. Raamatussa on sanoja, joissa Jumala puhuttelee sikiötä ainutlaatuisena persoonana. Kirkon tehtävä on puhua syntymättömien puolesta.

Viattomien lasten päivä kuvaa rikkinäistä ja repaleista maailma, minkä keskelle Jumala lähetti poikansa sovittamaan sen synnit ja rakastamaan jokaista ihmistä.  Pimeyden keskelle meille tulee Jumalan sana: Sinulle on syntynyt Pelastaja!

Päivän rukous kirkkokäsikirjasta:

Kaikkivaltias Jumala.
Me muistamme tänään viattomia lapsia,
jotka kuningas Herodes käski surmata Betlehemissä.
Ota armolliseen huomaasi kaikki lapset,
joita tänäänkin kidutetaan ja surmataan.
Suo, että oikeudenmukaisuus,
rakkaus ja rauha
saisivat voiton kaikesta vääryydestä,
tunteettomuudesta ja
sotien mielettömyydestä.
Tätä rukoilemme joulun lapsen,
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

*Kuva Giovanni Caroto: Strage degli innocenti e fuga in Egitto/Viattomien lasten tappaminen ja pako Egyptiin.

Kolmas joulupäivä - apostoli Johannes

Jumala sana tuli ihmiseksi – 3. joulupäivän sanoma

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Ensimmäinen joulupäivistä kertoi Jeesuksen syntymästä, toinen Stefanoksen kuolemasta, kolmas Johanneksesta ja neljäs on Betlehemin viattomien lasten päivä, jotka Herodes surmasi luulleen saavansa Jeesuksen hengiltä.

Johanneksen sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa, inkarnaatiota.

Alussa loi & Alussa oli

Raamattu alkaa sanoilla ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Johanneksen evankeliumin alku menee ajassa kauemmaksi, aikaan ennen luomista: ”Alussa oli sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Vähän myöhemmin Johannes jatkaa: ”Tämä sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.”

Tässä on joulun evankeliumi Johanneksen mukaan. Ennen luomista ollut Jumalan sana, Jeesus, tuli ihmiseksi. Kirjeessään Johannes kertoo, että hän oli Jeesuksen elämän silminnäkijä: Hän katseli ja käsin kosketti Jeesusta, elämän sanaa.

Jeesus kutsui Johanneksen

Johannes varmasti muisti päivän, jolloin Jeesus kutsui hänet jättämään kalastajan tehtävät. Jeesus oli juuri aiemmin kutsunut kaksi veljestä Pietarin ja Andreaan, seuraavaksi Jeesus saapui Jaakobin ja Johanneksen luo, jotka olivat korjailemassa isänsä verkkoja Galilean järven rannalla. Jeesuksen kutsun kuullessaan he jättivät välittömästi verkot ja lähtivät Jeesuksen seuraan. Siinä tapahtui vallankumouksellinen elämänmuutos.

Joh 3:16 – Rakkaus joulun taustalla

Johanneksen taltioima niin sanottu pienoisevankeliumi, Joh. 3:16, kuvaa joulun sanomaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Kun kolmiyhteisestä Jumalasta yksi persoona tuli ihmiseksi, Jumalassa tapahtui pysyvä muutos. Siitä alkaen jumaluudessa – Pojassa – on myös ihmisyys edustettuna. Taivaassa Jumalassa on nyt jotain enemmän kuin ennen inkarnaatiota.

Jeesuksen lähettämisen perusta on rakkaus. Meidän tilanteemme syntiemme vuoksi on kauhea: me joudumme kadotukseen ikuiseksi ajaksi. Mutta juuri siksi Jumala antoi Pojan, Jeesuksen pelastajaksi. Jokainen Jeesukseen uskova pelastuu ja saa ikuisen elämän.

Jumalan työtovereina, jotta maailma uskoisi

Eikä Jumala vain anna meille ikuista elämää vaan kutsuu jokaisen työtoverikseen jakamaan sanomaa elämästä ja pelastuksesta toisille. Tämä on jokaisen uskovan suuri etuoikeus.

Kalastaja-Johanneksesta tuli teologi ja evankelista. Hän kirjoitti evankeliumin, kolme kirjettä ja Ilmestyskirjan. Johannes kirjoitti evankeliuminsa, jotta Jeesuksen elämä herättäisi uskon: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (20:31).

Lupaus koskee minua ja sinua.

Minä ilmoitan teille suuren ilon

Jeesus tuo joulun ilon

Kävin tänä vuonna Galileassa. Vierailin muun muassa Nasaretissa, missä enkeli kertoi Marialle, että Maria tulee Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle on annettava nimeksi Jeesus. Poika syntyi Betlehemissä, vietiin lapsena Egyptiin, mutta palasi Marian ja Joosefin kanssa Nasaretiin. Tuolla mäkisellä seudulla Jeesus kasvoi ja aloitti noin 30-vuotiaana julkisen saarna- ja parantamistoimensa.

Matkallani Israelissa kuvittelin, miten Jeesus käveli Galilean järven rantaa ja vieraili rantakaupungeissa Betsaidassa, Kapernaumissa, Korasinissa ja Magdalassa. Hän kutsui opetuslapsia, opetti ja teki ihmeitä. Ajattelin, että Jumala valitsi todella kauniin seudun Jeesuksen toimintaseuduksi.

Minulle tämä on muistutus, että evankeliumeissa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Jumala on puhunut sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ihan ymmärrettävillä sanoilla ihan oikeille ihmisille todellisessa tilanteessa. Kristinuskon perusta ei ole uskoa (vain) joihinkin hienoihin oppirakennelmiin ja teorioihin vaan ihan oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Jumala on todella vieraillut maailmassa.

Maailman Pelastajaa ei annettu jouluna ruhtinaiden palatsin, ylipapin virka-asunnon tai Jerusalemin yliopiston professoreiden kasvatettavaksi. Jostain syystä Jumala valitsi suureen tehtävään kokemattomat ja tavalliset ihmiset, Marian ja Joosefin. Ihmiskunnan suurin lahja annettiin nuoriin käsiin.

Minun joulunviettoni valtavin sanoma on enkelin sanat jouluevankeliumissa:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Tähän uskon ja tässä on elämäni perusta.

Olkoon joulusi siunattu ja syttyköön sydämessäsi joulun ilo!

Jeesus on syntynyt sinunkin pelastajaksi!

Miksi joulua vietetään

Joulun sanoma toisenlaisesta todellisuudesta

Jos maamme olisi aina ollut jään peittämä, emmekä tietäisi muusta, pitäisimme kurjaa tilannettamme luonnollisena.

Hymyilisimme kauniisti, jos joku tulisi kertomaan jään sulamisesta, keväästä, kesästä, luonnon heräämisestä, puun lehdistä, värikkäästä luonnosta ja lämpöisestä tuulesta.

Me tiedämme toisenlaisesta elämästä, sillä Jumala tuli meille kertomaan siitä.

Joulun sanoma on yksinkertaisuudessaan syvällinen: Betlehemin pieneen kehtoon syntyi lapsi, joka on suurempi kuin koko universumi. Jumala tuli ihmiseksi meidän pelastuksemme tähden.

Joulun sanoma on samanlainen kuninkaille ja kansalle, hyville ja huonoille, vauvoille ja vaareille: Sinulle on syntynyt pelastaja, Jeesus. Hänessä on juuri sinulle ikuinen elämä, pelastus, todellinen ilo ja rauha. Jeesuksen yhteydessä valo tulee sydämeen, jää sulaa ja uuden valtakunnan todellisuus alkaa elää sydämessä.

Tästä sanomasta Kansanlähetys on 50 vuoden aikana elänyt ja tehnyt joulun Lasta tunnetuksi. Moni teistä on kulkenut matkaa kanssamme. Kiitos siitä!

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

*Mika Tuovisen pääkirjoitus Joulun Aika -lehdessä 2017.

Unikeon päivä kirkko

Unikeonpäivä muistuttaa 7 nuoren kristityn uskosta vainon aikana

Unikeon päivä muistuttaa seitsemästä kristillisen kirkon marttyyrista. 1700-luvulla päivän suomenkielinen nimeksi vakiintui 7 unikekoa. Englanniksi päivä on Seven Sleepers Day, saksaksi Siebenschläfertag ja ruotsiksi sjusofvare. Heihin liityvästä kertomuksesta on hieman erilaisia muotoja. Yllä oleva kuva on vuodelta 1895.

Unikeonpäivä viittaa seitsemään nuoreen mieheen, jotka vuonna 250 eivät suostuneet keisari Deciuksen määräämänä uhraamaan pakanajumalille. Nuoret miehet pakenivat lopulta Efeson lähistöllä olevaan luolaan. Keisari sai tietää heidän piilopaikkansa, käski sulkea luolan oven, jotta nuoret miehet kuolisivat nälkään ja janoon. Hauta sinetöitiin.

Parisataa vuotta myöhemmin maanomistaja käski avata luolan suun, jotta saisi karjalleen suojapaikan. Hän huomasi siellä seitsemän miestä nukkumassa. Päivänvalon tullessa luolaan miehet heräsivät ja luulivat nukkuneensa vain yhden yön. Yksi heistä lähti Efesoon ostamaan ruokaa ja hämmästyi huomatessaan, että kristittyjä ei enää vainota ja uskoa harjoitettiin vapasti. Kapunkilaisia puolestaan ihmetytti se, että hän halusi maksaa keisari Deciuksen aikaisilla rahoilla. Efeson piispa Marinus kuuli asiasta ja meni keskustelemaan seitsemän miehen kanssa. He lauloivat ylistystä Jumalalle ja sitten nuoret miehet kuolivat.

Mikä on unikeonpäivän sanoma?

Eräs luonnollinen selitys kertomukselle on se, että nämä seitsemän nuorta todella kidutettiin Deciuksen kuoliaaksi ja haudattiin luolaan. Heidän kuolemastaan käytettiin ehkä Raamatun kielikuvaa ”he nukkuivat pois”. Tämä kuoleman ja nukkumisen yhdistäminen on saattanut synnyttää kansan keskellä kertomuksen pitkästä kahden sadan vuoden unesta, joka päättyi heidän hautansa löytymiseen.

Kertomuksella saatettiin vahvistaa uskoa ruumiilliseen ylösnousemukseen. Tuohon aikaan kristikunnassa oli niitä, jotka kielsivät tämän ja väittivät vain sielun elävän ikuisesti. Kertomusta käytettiin todisteena ruumiillisesta ylösnousemuksesta.

Kertomus muistuttaa meitä, että yhteiskunnassa tulee tilanteita, joissa valtaapitävät vaativat kristittyjä toimimaan vastoin vakaumusta.

Päivä muistuttaa kristittyjen vainosta. Unikeonpäivä muistuttaa seitsemästä nuoresta, jotka eivät halunneet kieltää uskoaan. Ehkä unikeoksi pitäisi valita henkilö, joka joutunut erityisellä tavalla kärsimään uskonsa vuoksi.

Nuoret olivat valmiita kantamaan inhimillisesti katsottuna suurimman taakan uskonsa vuoksi. Nuorilla on ollut merkittävä osa kirkon historiassa.

Raamattu puhuu kuolemasta pois nukkumisena. Uskossa Jeesuksen kuolleet saavat olla Herran kanssa. Ruumis nousee kuolleista viimeisenä päivänä. Kuolema on syntiinlankeemuksessa tullut ihmiskunnan vihollinen, joka jeesus voitti. Uskova pääsee kuollessaan Jeesuksen yhteyteen. Varhaiset kristityt pitivät kuolinpäivää syntymäpäivänä. Silloin ojennamme kätemme Jeesukselle, joka vie meidät kotiin.

Rukous ja tuhkakeskiviikko

Minä ja Me tuhkakeskiviikkona

Vanhan synnintunnustuksen lause ”Minä vaivainen syntinen” kääntyy helposti muotoon ”Sinä vaivainen syntinen”. Meidän on tehtävä parannusta omista synneistämme ihan minä-muodossa.

Synnintunnustus kansan puolesta

Raamatussa on esikuvia myös me-muotoiseen synnintunnustukseen. Nehemian ja Danielin kirjoissa kuvataan rukouksia, joissa tunnustetaan kansan synnit.  Jumalan aloittaessa uutta, hän kutsui kansan rukoukseen ja syntien tunnustamiseen. Danielin ja Nehemian rukouksessa ei osoiteltu toisten syntejä vaan sanottiin: ME olemme tehneet syntiä! Synniksi mainitaan erityisesti se, ettemme me noudattaneet Jumalan sanaa. Kahden edellä mainitun Vanhan testamentin henkilön mobilisoimasta rukouksesta alkoi kansan uusi parempi vaihe.

Rukoilijoita ja syntien tunnustajia kansan puolesta tarvitaan tänäänkin. Viime viikkoina olen havainnut rukouselämän vilkastumista maamme puolesta. Eilen Facebook-viestissäni (katso linkki oikealta) kirjoitin Gerda Rytin rukoushaasteesta Suomen puolesta aina kun radiossa kello 12 soi Turun tuomiokirkon kellot.

Pimeydestä maailman valoksi

Miksi tämä minun ja meidän synti pitäisi tunnustaa? Raamatun mukaan katumus ja syntien tunnustaminen on tie anteeksiantoon. Synnin syvyyttä ja sen kaikkia ulottuvuuksia yksittäisen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä emme varmaan koskaan pysty käsittämään. Vanha testamentti kertoo Jumalan hävittäneen synnin tekemisen tähden kaupunkeja ja kansoja. Synti on historian aikana tuonut monenlaista kirousta tekijälleen ja ympärilleen. Se tekee meistä hengellisesti kuolleita ja johtaa ikuiseen kadotukseen. Synnillä on kauheat seuraukset, joista näemme nyt vain murto-osan. Synnin ja sen seurausten voittamiseksi Jumala itse tuli ihmiseksi. Voittajan eli Jeesuksen nimi ja veri tuo voiton synnin verkoista ja seurauksista. Jeesuksen tähden uskallamme kohdata oman pahuutemme ja syntisyytemme ja astua pimeydestämme valoon.

Ja tällaisia valoon uskaltautuneita Jumala lähettää maailmaan rukoilemaan, todistamaan ja palvelemaan.  Miksi tällaisia? Koska toisenlaisia ei ole. Ja jos heitä olisi, he eivät osaisi astua toisen vierelle ja kertoa mitä Jeesuksen löytäminen ja Jumalan armo tarkoittaa.

Loppaisen sanoma

10 asiaa loppiaisen merkityksestä

1. Itämaan tietäjät eivät voineet olla lähtemättä liikkeelle

Kaipaus ajoi etsimään jotain syvempää. Kaikkialla nytkin koetaan sisimmän janoa. Kaiho näkyy kaikkialla ja eri tavoin. Monet etsivät sisimmän kaipuulle täyttymystä tavaroista, ihmisistä, vallasta tai eri uskonnoista.

2. Tietäjät etsivät ensin väärästä paikasta

He astelivat kuningas Herodeksen luokse järkeillen, että Messias syntyy kuninkaan palatsissa.

3. Herodes tiesi, että nyt tarvitaan Jumalan sanan apua

Vanhaan testamenttiin perehtyneet oppineet kertoivat, että Jeesus syntyy Betlehemissä.

4. Miksi sanoma ei innostanut?

Uskonopin ammattilaiset eivät itse lähteneet juoksujalkaa etsimään Messiasta lähikylästä, vaikka kuulivat tietäjien viestin. Miksi Messiaan syntyminen ei heitä kuitenkaan kiinnostanut? Hämmästyttää!

5. Tietäjät toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsuketta

Niitä tarvittiin, jotta Joosef, Maria ja Jeesus selviäisivät pakomatkastaan Egyptiin. Jumala huolehti köyhistä palvelijoistaan.

6. Voimme antaa Jumalalle lahjana oman elämämme

Palautamme takaisin sen, mikä hänelle kuuluu. Me voimme myös antaa omastamme, jotta tahtoa seuraavat palvelijat muun muassa lähetystyössä saisivat leipänsä.

7. Loppiainen on lähetystyön juhla

Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Maailmassa on vielä viisi miljardia ihmistä, jotka eivät ole kristittyjä. Siksi sitoudun lähetystehtävään.

8. Lähetystyö ei ole ihmisten käännyttämistä

Loppiaisen sanoma kertoo tietäjistä, joita ei tarvitse käännyttää mihinkään, mitä he eivät itse halua. Heillä on jo kaipuu ja he löytävät Jumalan sanan avulla Jeesuksen luokse. Pelkkä jumalakaipuu ei johdattanut perille asti, tarvittiin Raamatun ilmoitus. Siksi lähetystyötä tarvitaan tänäänkin!

9. Pelastus muuttuu henkilökohtaiseksi

Itämaan tietäjät lähtivät ja kohtasivat Kristuksen. Ensiksi he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä. Jotenkin he tajusivat, Jumala on tullut maailmaan tuossa lapsessa. Ehkä he monien muiden tavoin ihmettelivät, miksi tällainen uskomaton ihme tapahtui. En ihmettelisi, jos Joosef olisi kertonut heille enkelin antaman vastauksen: Jumala tulee Jeesuksessa ihmiseksi sovittaakseen meidän syntimme eli kaiken sen mikä erottaa meidät Jumalasta.

10. Evankeliumin liittyy aina ilo

Betlehemissä tietäjät ”näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo” (Matt. 2:10). Sitä Jeesuksen kohtaaminen tuo tullessaan.


Loppiainen ja Jeesuksen luokse tuleminen

Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse

Joulutervehdys_jouluevankeliumi

Kaksi asiaa jouluevankeliumista

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa.

Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kristityt tunnetaan!

Toiseksi tämä ilo liittyy Vapahtajaan, joka haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet.

Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Siunattua joulunaikaa sinulle!
Mika Tuovinen
lähetysjohtaja, Kansanlähetys

joulun sanoma

Pastorin joulukirjoituksia

Koottuja joulukirjoituksia


Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun. Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.


Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet. Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse.


Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”. Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön.


Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Martti Lutherin rukous joulupäivänä.


Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5). Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta? Mika Tuovisen joulukirje 2015.


Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa. Joulunpyhien lyhyt selitys.


Adventista joulunodotus aina alkaa. Odottelemme keisari Augustuksen käskyä. / Betlehem on Leivän talo. Siellä ei kaiketi tehty sen enempää leipää kuin muuallakaan, mutta siellä syntyi Elämän leipä. Joulunajan sanakirja Aasta Ööhön.


 

Helatorstai - Kristus kuningas

8 tosiasiaa Kristuksen taivaaseen astumisesta – Helatorstain sanoma

Jeesuksen taivaaseenastumisen juhla on aliarvostettu kristikunnassa. Se jää usein joulun, pääsiäisen ja helluntain varjoon. Mutta sanomaltaan se on rikas ja pelastushistorian ymmärtämisen kannalta merkittävä.

Jeesuksen taivaaseen astumisessa on ainakin seuraavat näkökulmat:

  • Jeesus palasi sinne, mistä on lähtenyt. Mutta erilaisena, sillä kaksi vuosituhatta sitten kolmiyhteisessä Jumalassa tapahtui hämmästyttävä muutos; yksi persoonista on nyt taivaassa (kirkastetussa) ihmisruumiissa.
  • Jeesus rukoilee puolestamme taivaassa (Hepr. 7:25).
  • Jeesus valmistaa meille tulevaa asuinpaikkaa (Joh. 14:2-3).
  • Jeesus lähettää meille Pyhän Hengen. Kristikunnalle on parempi, että Jeesus meni ja Pyhä Henki tuli (Joh. 16:7).
  • Jeesus on asetettu kuninkaaksi, jolle on ”alistettu enkelit, vallat ja voimat” (1. Piet. 3:22).
  • Jeesus on kristillisen seurakunnan pää (Ef. 1:22-23).
  • Viholliset voittanut Jeesus antaa seurakunnalle lahjaksi sananjulistamisen virkoja (apostoli, profeetta, evankelista, paimen, opettaja, (Ef 4:7-12).
  • Jeesus tulee takaisin maailmaan (Ap.t. 1:11).

Tänään helatorstaina  on aihetta juhlaan!