Aihearkisto: kirkkovuosi

Unikeon päivä kirkko

Unikeonpäivä muistuttaa 7 nuoren kristityn uskosta vainon aikana

Unikeon päivä muistuttaa seitsemästä kristillisen kirkon marttyyrista. 1700-luvulla päivän suomenkielinen nimeksi vakiintui 7 unikekoa. Englanniksi päivä on Seven Sleepers Day, saksaksi Siebenschläfertag ja ruotsiksi sjusofvare. Heihin liityvästä kertomuksesta on hieman erilaisia muotoja. Yllä oleva kuva on vuodelta 1895.

Unikeonpäivä viittaa seitsemään nuoreen mieheen, jotka vuonna 250 eivät suostuneet keisari Deciuksen määräämänä uhraamaan pakanajumalille. Nuoret miehet pakenivat lopulta Efeson lähistöllä olevaan luolaan. Keisari sai tietää heidän piilopaikkansa, käski sulkea luolan oven, jotta nuoret miehet kuolisivat nälkään ja janoon. Hauta sinetöitiin.

Parisataa vuotta myöhemmin maanomistaja käski avata luolan suun, jotta saisi karjalleen suojapaikan. Hän huomasi siellä seitsemän miestä nukkumassa. Päivänvalon tullessa luolaan miehet heräsivät ja luulivat nukkuneensa vain yhden yön. Yksi heistä lähti Efesoon ostamaan ruokaa ja hämmästyi huomatessaan, että kristittyjä ei enää vainota ja uskoa harjoitettiin vapasti. Kapunkilaisia puolestaan ihmetytti se, että hän halusi maksaa keisari Deciuksen aikaisilla rahoilla. Efeson piispa Marinus kuuli asiasta ja meni keskustelemaan seitsemän miehen kanssa. He lauloivat ylistystä Jumalalle ja sitten nuoret miehet kuolivat.

Mikä on unikeonpäivän sanoma?

Eräs luonnollinen selitys kertomukselle on se, että nämä seitsemän nuorta todella kidutettiin Deciuksen kuoliaaksi ja haudattiin luolaan. Heidän kuolemastaan käytettiin ehkä Raamatun kielikuvaa ”he nukkuivat pois”. Tämä kuoleman ja nukkumisen yhdistäminen on saattanut synnyttää kansan keskellä kertomuksen pitkästä kahden sadan vuoden unesta, joka päättyi heidän hautansa löytymiseen.

Kertomuksella saatettiin vahvistaa uskoa ruumiilliseen ylösnousemukseen. Tuohon aikaan kristikunnassa oli niitä, jotka kielsivät tämän ja väittivät vain sielun elävän ikuisesti. Kertomusta käytettiin todisteena ruumiillisesta ylösnousemuksesta.

Kertomus muistuttaa meitä, että yhteiskunnassa tulee tilanteita, joissa valtaapitävät vaativat kristittyjä toimimaan vastoin vakaumusta.

Päivä muistuttaa kristittyjen vainosta. Unikeonpäivä muistuttaa seitsemästä nuoresta, jotka eivät halunneet kieltää uskoaan. Ehkä unikeoksi pitäisi valita henkilö, joka joutunut erityisellä tavalla kärsimään uskonsa vuoksi.

Nuoret olivat valmiita kantamaan inhimillisesti katsottuna suurimman taakan uskonsa vuoksi. Nuorilla on ollut merkittävä osa kirkon historiassa.

Raamattu puhuu kuolemasta pois nukkumisena. Uskossa Jeesuksen kuolleet saavat olla Herran kanssa. Ruumis nousee kuolleista viimeisenä päivänä. Kuolema on syntiinlankeemuksessa tullut ihmiskunnan vihollinen, joka jeesus voitti. Uskova pääsee kuollessaan Jeesuksen yhteyteen. Varhaiset kristityt pitivät kuolinpäivää syntymäpäivänä. Silloin ojennamme kätemme Jeesukselle, joka vie meidät kotiin.

Rukous ja tuhkakeskiviikko

Minä ja Me tuhkakeskiviikkona

Vanhan synnintunnustuksen lause ”Minä vaivainen syntinen” kääntyy helposti muotoon ”Sinä vaivainen syntinen”. Meidän on tehtävä parannusta omista synneistämme ihan minä-muodossa.

Synnintunnustus kansan puolesta

Raamatussa on esikuvia myös me-muotoiseen synnintunnustukseen. Nehemian ja Danielin kirjoissa kuvataan rukouksia, joissa tunnustetaan kansan synnit.  Jumalan aloittaessa uutta, hän kutsui kansan rukoukseen ja syntien tunnustamiseen. Danielin ja Nehemian rukouksessa ei osoiteltu toisten syntejä vaan sanottiin: ME olemme tehneet syntiä! Synniksi mainitaan erityisesti se, ettemme me noudattaneet Jumalan sanaa. Kahden edellä mainitun Vanhan testamentin henkilön mobilisoimasta rukouksesta alkoi kansan uusi parempi vaihe.

Rukoilijoita ja syntien tunnustajia kansan puolesta tarvitaan tänäänkin. Viime viikkoina olen havainnut rukouselämän vilkastumista maamme puolesta. Eilen Facebook-viestissäni (katso linkki oikealta) kirjoitin Gerda Rytin rukoushaasteesta Suomen puolesta aina kun radiossa kello 12 soi Turun tuomiokirkon kellot.

Pimeydestä maailman valoksi

Miksi tämä minun ja meidän synti pitäisi tunnustaa? Raamatun mukaan katumus ja syntien tunnustaminen on tie anteeksiantoon. Synnin syvyyttä ja sen kaikkia ulottuvuuksia yksittäisen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä emme varmaan koskaan pysty käsittämään. Vanha testamentti kertoo Jumalan hävittäneen synnin tekemisen tähden kaupunkeja ja kansoja. Synti on historian aikana tuonut monenlaista kirousta tekijälleen ja ympärilleen. Se tekee meistä hengellisesti kuolleita ja johtaa ikuiseen kadotukseen. Synnillä on kauheat seuraukset, joista näemme nyt vain murto-osan. Synnin ja sen seurausten voittamiseksi Jumala itse tuli ihmiseksi. Voittajan eli Jeesuksen nimi ja veri tuo voiton synnin verkoista ja seurauksista. Jeesuksen tähden uskallamme kohdata oman pahuutemme ja syntisyytemme ja astua pimeydestämme valoon.

Ja tällaisia valoon uskaltautuneita Jumala lähettää maailmaan rukoilemaan, todistamaan ja palvelemaan.  Miksi tällaisia? Koska toisenlaisia ei ole. Ja jos heitä olisi, he eivät osaisi astua toisen vierelle ja kertoa mitä Jeesuksen löytäminen ja Jumalan armo tarkoittaa.

Loppaisen sanoma

10 asiaa loppiaisen merkityksestä

1. Itämaan tietäjät eivät voineet olla lähtemättä liikkeelle

Kaipaus ajoi etsimään jotain syvempää. Kaikkialla nytkin koetaan sisimmän janoa. Kaiho näkyy kaikkialla ja eri tavoin. Monet etsivät sisimmän kaipuulle täyttymystä tavaroista, ihmisistä, vallasta tai eri uskonnoista.

2. Tietäjät etsivät ensin väärästä paikasta

He astelivat kuningas Herodeksen luokse järkeillen, että Messias syntyy kuninkaan palatsissa.

3. Herodes tiesi, että nyt tarvitaan Jumalan sanan apua

Vanhaan testamenttiin perehtyneet oppineet kertoivat, että Jeesus syntyy Betlehemissä.

4. Miksi sanoma ei innostanut?

Uskonopin ammattilaiset eivät itse lähteneet juoksujalkaa etsimään Messiasta lähikylästä, vaikka kuulivat tietäjien viestin. Miksi Messiaan syntyminen ei heitä kuitenkaan kiinnostanut? Hämmästyttää!

5. Tietäjät toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsuketta

Niitä tarvittiin, jotta Joosef, Maria ja Jeesus selviäisivät pakomatkastaan Egyptiin. Jumala huolehti köyhistä palvelijoistaan.

6. Voimme antaa Jumalalle lahjana oman elämämme

Palautamme takaisin sen, mikä hänelle kuuluu. Me voimme myös antaa omastamme, jotta tahtoa seuraavat palvelijat muun muassa lähetystyössä saisivat leipänsä.

7. Loppiainen on lähetystyön juhla

Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Maailmassa on vielä viisi miljardia ihmistä, jotka eivät ole kristittyjä. Siksi sitoudun lähetystehtävään.

8. Lähetystyö ei ole ihmisten käännyttämistä

Loppiaisen sanoma kertoo tietäjistä, joita ei tarvitse käännyttää mihinkään, mitä he eivät itse halua. Heillä on jo kaipuu ja he löytävät Jumalan sanan avulla Jeesuksen luokse. Pelkkä jumalakaipuu ei johdattanut perille asti, tarvittiin Raamatun ilmoitus. Siksi lähetystyötä tarvitaan tänäänkin!

9. Pelastus muuttuu henkilökohtaiseksi

Itämaan tietäjät lähtivät ja kohtasivat Kristuksen. Ensiksi he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä. Jotenkin he tajusivat, Jumala on tullut maailmaan tuossa lapsessa. Ehkä he monien muiden tavoin ihmettelivät, miksi tällainen uskomaton ihme tapahtui. En ihmettelisi, jos Joosef olisi kertonut heille enkelin antaman vastauksen: Jumala tulee Jeesuksessa ihmiseksi sovittaakseen meidän syntimme eli kaiken sen mikä erottaa meidät Jumalasta.

10. Evankeliumin liittyy aina ilo

Betlehemissä tietäjät ”näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo” (Matt. 2:10). Sitä Jeesuksen kohtaaminen tuo tullessaan.


Loppiainen ja Jeesuksen luokse tuleminen

Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse

Joulutervehdys_jouluevankeliumi

Kaksi asiaa jouluevankeliumista

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa.

Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kristityt tunnetaan!

Toiseksi tämä ilo liittyy Vapahtajaan, joka haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet.

Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Siunattua joulunaikaa sinulle!
Mika Tuovinen
lähetysjohtaja, Kansanlähetys

joulun sanoma

Pastorin joulukirjoituksia

Koottuja joulukirjoituksia


Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun. Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.


Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet. Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse.


Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”. Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön.


Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Martti Lutherin rukous joulupäivänä.


Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5). Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta? Mika Tuovisen joulukirje 2015.


Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa. Joulunpyhien lyhyt selitys.


Adventista joulunodotus aina alkaa. Odottelemme keisari Augustuksen käskyä. / Betlehem on Leivän talo. Siellä ei kaiketi tehty sen enempää leipää kuin muuallakaan, mutta siellä syntyi Elämän leipä. Joulunajan sanakirja Aasta Ööhön.


 

Helatorstai - Kristus kuningas

8 tosiasiaa Kristuksen taivaaseen astumisesta – Helatorstain sanoma

Jeesuksen taivaaseenastumisen juhla on aliarvostettu kristikunnassa. Se jää usein joulun, pääsiäisen ja helluntain varjoon. Mutta sanomaltaan se on rikas ja pelastushistorian ymmärtämisen kannalta merkittävä.

Jeesuksen taivaaseen astumisessa on ainakin seuraavat näkökulmat:

  • Jeesus palasi sinne, mistä on lähtenyt. Mutta erilaisena, sillä kaksi vuosituhatta sitten kolmiyhteisessä Jumalassa tapahtui hämmästyttävä muutos; yksi persoonista on nyt taivaassa (kirkastetussa) ihmisruumiissa.
  • Jeesus rukoilee puolestamme taivaassa (Hepr. 7:25).
  • Jeesus valmistaa meille tulevaa asuinpaikkaa (Joh. 14:2-3).
  • Jeesus lähettää meille Pyhän Hengen. Kristikunnalle on parempi, että Jeesus meni ja Pyhä Henki tuli (Joh. 16:7).
  • Jeesus on asetettu kuninkaaksi, jolle on ”alistettu enkelit, vallat ja voimat” (1. Piet. 3:22).
  • Jeesus on kristillisen seurakunnan pää (Ef. 1:22-23).
  • Viholliset voittanut Jeesus antaa seurakunnalle lahjaksi sananjulistamisen virkoja (apostoli, profeetta, evankelista, paimen, opettaja, (Ef 4:7-12).
  • Jeesus tulee takaisin maailmaan (Ap.t. 1:11).

Tänään helatorstaina  on aihetta juhlaan!

joulu_Martti_Luther_Luuk_2_17

Joulun sana Martti Lutherilta (Luuk. 2:17)

Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu.

Luuk. 2:17

Kun kristitty alkaa tuntea Kristusta Herranaan ja Vapahtajanaan. jonka kautta hänet on lunastettu kuolemasta ja joka on tuonut hänet valtakuntansa perilliseksi, hänen sydämensä täyttyy niin, että hän haluaisi johtaa kaikki muutkin samaan uskoon. Hänellä ei näet ole suurempaa iloa kuin ilo siitä aarteesta, että hän tuntee Kristuksen. Siksi hän ryhtyy opettamaan ja kehottamaan muita, tunnustamaan uskoaan ja ylistämään Kristusta kaikkien kuullen, rukoilemaan ja huokaamaan, että hekin pääsisivät samaan armoon. Tällainen on levoton henki kaikkein suurimmassa levossa eli Jumalan armossa ja rauhassa: se ei voi olla hiljaa ja toimettomana, vaan taistelee aina kaikin voimin sen puolesta ja elää vain sille, että Jumalan kunnia ja ylistys leviäisi yhä enemmän ihmisten keskuuteen.

(Martti Luther 26.12.)

Martti Lutherin joulurukous_mika_tuovinen_fb

Martti Lutherin rukous joulupäivänä

Herra Jeesus Kristus! On taivaan ja maan suurin ihme, että sinä, elävän Jumalan Poika olet tullut tosi ihmiseksi. Sinä tulit kärsiäksesi ja kuollaksesi kurjien syntisten tähden. Sinä lunastit heidät synnistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta. Hämmästys valtaa hitaan sydämeni. Suuri on jumalisuuden salaisuus: Sinä joka olet ilmestynyt lihassa.

Tänään, syntymäjuhlanasi tahdon erityisesti tätä tutkistella. Syntyessäsi neitsyt Mariasta salasit jumaluutesi halpaan ihmisluontoon. Ja tämän sinä olet tehnyt lunastaaksesi minut. Minä olen köyhä, mutta sinä tulit minun tähteni köyhäksi tehdäksesi köyhyytesi kautta minut rikkaaksi. Minut on syntini ja tottelemattomuuteni vajottanut kadotukseen asti. Sinä alensit itsesi korottaaksesi minut taivaaseen olemalla kuuliainen hamaan ristinkuolemaan asti.

Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Sinä ostit minut taivasta varten verelläsi ja kastoit minut taivaan perilliseksi. Kun sinäkin olet ollut lapsi ja samalla kertaa Jumalan Poika, olet voinut minut jo lapsuudessani liittää itseesi. Kiitos Jeesus, sinä olet kaikki hyvin tehnyt.

Seimesi ääressä koetan yhtyä taivaan joukon lauluun: Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto! Kieleni on tosin kankea laulamaan. Kerran laulan ylhäällä valtaistuimen edessä kauniimmin, laulan sinulle, joka olet minut verelläsi ostanut.

Sydämeni vapisee ajatellessani, kuinka minä perin juurin syntinen voisin päästä taivaaseen. Kuitenkin muistan enkelin joulusaarnaa: Älkää peljätkö; sillä katso minä ilmoitan teille suuren ilon. Teille on syntynyt Vapahtaja. Pelkoni väistyy ja ahdistus pakenee ja saan rauhan.

Herra Jeesus, kiitos että tulit köyhien syntisten veljeksi, sinä synnitön. Tahdon etsiä joulun iloa ja tahdon sen myös löytää. Anna anteeksi, etten osaa iloita niinkuin tahtoisin.

Kallis Vapahtaja! Monet eivät ole maistaneet koskaan oikeaa jouluiloa eivätkä tunne sitä tarvitsevansakaan. He iloitsevat synnissä. Vaikuta Herra heissä pian muutos. Vedä heidät saatanan orjuudesta valtakuntaasi. Anna Betlehemin tähden sanassa johdattaa heidät seimelle, ja anna heille oikea joulun ilo. Kuule Jeesus palvelijasi nöyrä rukous. Aamen.

Creationswap_2288_December_Moon_-_Alaska

Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Jouluyö ja Betlehemin pimeydessä nuori Maria on juuri synnyttänyt pojan.

Jumala antoi ihmiskunnan suurimman lahjan kokemattomiin, nuoriin käsiin, joiden elämä oli tehty tuolla hetkellä varsin raskaaksi. Enkelitkään eivät jouluyönä ilahduttaneet ja rohkaisseet heitä vaan paimenia kedolla.

Mariaa ja Joosefia yhdisti usko Jumalan lupauksiin: Tämän lapsen nimeksi annetaan Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä. Juuri tämä lapsi, jolta on juuri napanuora leikattu, joka painaa muutaman kilon ja on alle puoli metriä pitkä ja syntyy syrjässä kesken pitkän matkan, on ihmiseksi tullut Jumalan poika. Juuri tätä lasta nuorten, Marian ja Joosefin, on kasvatettava ja pidettävä hengissä suurta tehtävää varten.

Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien.
Tuotko lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen?
Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Tässä Taivas sylissäni Jaana Pölläsen laulamana:

Joulu_Kol 29_jumaluuden_koko_täyteys_Mika_Tuovinen

Mika Tuovisen joulukirje 2015

Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5)

Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta?

Taustalla on se, että syntiinlankeemuksessa ihmiskunta repäisi itsensä irti Jumalasta. Ajallisena seurauksena on neuvottomuus, sisäisen ja ulkoisen rauhan puute sekä Jumalan tuntuminen etäisenä. Ikuisena seurauksena on ero Jumalasta. Kuitenkin kaikkien aikojen ihmiset ovat kaivanneet neuvonantajaa, vahvaa auttajaa, pysyvyyttä ja rauhaa. Sydämemme kaipaus kertoo, että jotain on kadotettu, mutta syvällä sielussa sitä kuitenkin ikävöidään.

Sitten Jumala päättää tulla lähellemme. Neuvonantajana, Jumalana, Isänä ja Rauhanruhtinaana. Tässä historian vaiheessa kaikkivaltius kätkeytyy heikkouteen. Kaikkivaltias syntyy Betlehemissä avuttomaksi lapseksi köyhyyteen ja nöyryyteen. Sama köyhyys ja nöyryys näkyi ristillä 33 vuotta myöhemmin. Ylösnousemuksensa jälkeen hän hallitsee taivaassa ja kokoaan uskovia valtakuntaansa.

Joulu tiivistää kristinuskon sanoman. Ilman omia ansioitani, hyvyyttäni ja etukäteisvalmistelujani, Jumala lähettää pelastajan kaikille kansoille ja ihmisille. Jeesus on myös minun Herrani ja Vapahtajani.

Rukoukseni on, että tänäkin jouluna moni suomalainen uskaltaisi katsella Jeesusta ja sanoa: Tämä joulun sanoma kuuluu minullekin. Minäkin haluan uskoa. Minullekin on syntynyt Daavidin kaupungissa Vapahtaja, Kristus.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys