Aihearkisto: Kristinusko

Mitä kuoleman jälkeen

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Tällä marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin kaksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvää viestiä. Juuri ilmestynyt kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015) kertoo suomalaisten käsityksiä kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Kysely paljasti, että suomalaisten enemmistö ei usko kuolemasta kristinuskon mukaisella tavalla. Puolet suomalaisista kertoi olevansa täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu”. Laskutavasta riippuen 10-15 prosenttia uskoi kristinuskon mukaisesti, että kuoleman jälkeen on taivas tai kadotus ja mahdollisesti jonkinlainen odotuksen välitila kuoleman ja lopullisen päämäärän välillä.

Toinen viesti koski kirkon korkeaa vaikuttajaa, jolta kysyttiin televisio-ohjelmassa: ”Kristinuskon mukaan elämämme jatkuu jossain kuoleman jälkeen. Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?” Vaikuttaja vastasi: ”En tiedä. Toivon, että se on jotain hyvää. Enempää en voi minä eikä kukaan muukaan sanoa. Siksi kyse onkin uskosta eikä tiedosta.” Tämän jälkeen keskusteltiin muutama minuutti muista asioista, mutta kun haastatteluaika oli loppumassa, toimittaja halusi vielä tarttua kysymykseen kuoleman jälkeisestä elämästä. Toimittaja kysyi: ”Kärtän sinulta vielä vastausta kuoleman jälkeiseen elämään. Uskotko sinä itse, että me menemme kuoleman jälkeen taivaaseen tai jonnekin?” Kirkon edustajan vastaus tähän oli: ”Uskon, että kuoleman jälkeen seuraa jotain, mutten tiedä mitä. Jeesuksen viimeiset sanat olivat: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Vain sen voimme tehdä. Sitten saamme nähdä.”

Moni olisi kaivannut selvempää lohdutuksen sanomaa juuri pyhäinpäivän edellä Jeesuksesta kuoleman voittajana. Kirkon edustaja ei tuonut esille Jeesuksen voittoa kuolemasta eikä kristinuskon opetusta taivaasta ja kadotuksesta vaikka niistä suoraan kysyttiin. Onneksi viittaus Jeesuksen rukoukseen ristillä toi jonkin verran toivon näkymää. Kunpa voisimme kaikki antaa henkemme Jumalan käsiin.

Kristinuskon keskeiset opetukset

Vaikka emme löydä Raamatusta tarkkaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, mitä kuolemassa ja heti sen jälkeen tapahtuu, meillä on riittävästi tietoa, että voimme opettaa jotain. Tässä keskeiset opetukset:

  • Kuolema ei ole kaiken loppu.
  • Jeesus ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti paholaisen ja kuoleman vallan.
  • Me odotamme Jeesusta Kristusta takaisin maan päälle.
  • Tulee päivä, jolloin kaikki kuolleet nousevat ruumiillisesti ylös.
  • Ihmiskunta kokoontuu viimeiselle tuomiolle, jossa tuomarina on Jeesus Kristus.
  • Tuomion seurauksena ihminen tuomitaan kadotukseen tai taivaaseen.
  • Jeesukseen uskova saa elää ikuisesti taivaassa Jumalan yhteydessä.
  • Usko Jeesukseen pelastaa.

Kuten kirkon nelivuotiskertomuksesta näkyy kirkko ei ole onnistunut välittämään viestiään kuoleman jälkeisestä elämästä ainakaan siten, että se olisi uskottu. Ja uskohan on lopulta Jumalan synnyttämä. Tilasto ei saa masentaa. Se on kutsu pitää esillä opetusta kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jeesuksesta elävänä kuoleman voittajana entistä useammin ja selvemmin.

Ei pidä luulla, että kansa tietää, mitä Raamattu opettaa. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan hengessä pitäisi ryhtyä siihen, mikä uskonpuhdistuksessa oli tärkeää: kristinuskon perusasioiden opettaminen systemaattisesti vaikkapa katekismusten avulla.

Kansanlähetyksen ohjelman näkemys

Kansanlähetyksen teologiaa ja toimintaa kuvaavassa Ohjelmassa kerrotaan: ”Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.”

Toivon näkökulma

Jeesus voitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta kuoleman. Tämä on toivon sanoma. Kun kristitty kuolee uskossa Jeesukseen, hän kuolee toivossa, että Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä tuomiolle, jossa hänelle luetaan vapauttava tuomio.

Paavali kirjoittaa, että me kristityt ”huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme” (2. Kor. 5:2). Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21) eikä se voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38-39).

Yksi kristinuskon menestyksen salaisuus alusta alkaen on ollut juuri siinä, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Jeesus on voittanut kuoleman ja tarjoaa syntien anteeksisaamisen kautta ikuista elämää jokaiselle. Tämä on tänäänkin kristinuskon ilon ja toivon sanoma, jonka pitää kaikua kirkkaana jokaiselle.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristitty ja paholainen

3 asiaa, jotka toivat voiton pahasta

Taivaasta maan päälle heitetty persoonallinen paha yrittää estää Jumalan valtakunnan tuloa. Ilmestyskirjan 12. luvun ylistyslaulussa mainitaan kolme asiaa, joilla uskova saa voiton paholaisesta.

He voittivat hänet,
Karitsan veri ja heidän todistuksensa
toivat heille voiton.
He eivät säästäneet henkeään
vaan olivat valmiit kuolemaankin.
(Ilm. 12:11)

1. Karitsan veri

Jeesuksesta käytetään Ilmestyskirjassa 33 kertaa sanaa Karitsa. Jeesus on ”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen” (5:12). Luvussa seitsemän kerrotaan suuresta valkopukuisten väkijoukosta: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (7:14).

Jeesuksen veri pesee pois synnin ja sen aiheuttaman rangaistuksen. Veren voima pysyy tunteistamme riippumatta aina samana. Tämä on mahtava sanoma meille, joiden tunteet heiluvat ylös ja alas. Tulee suuri päivä, jolloin jokainen meistä seisoo Jumalan edessä viimeisellä tuomiolla ja siellä meidät voi pelastaa synneistämme vain Jeesuksen veri, joka on pessyt uskovien synnit pois.

2. Kristittyjen todistus

Kristittyjen todistukseen kuuluu ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin kerromme, mitä Jeesus on tehnyt ja sanomme uskovamme tähän. On hyvä kertoa, mitä usko merkitsee minulle nyt. Toiseksi todistus liittyy Jumalan sanan opettamiseen. Jumala on puhunut Raamatussa. Jumalan kansa on pappiskansa, jonka tehtävä on todistaa ja opettaa Raamattua myös silloin kuin sanomaa ei haluta ottaa vastaan.

Paholainen vihaa näitä molempia todistuksen muotoja. Siksi hän yrittää saada henkilökohtaisen todistamisemme ja Raamatun mukaisen opetuksen vaikenemaan.

3. Jumalan seuraaminen loppuun asti

Kristitty on kutsuttu seuraamaan Jumalaa vaikka kuolemaan asti. Jumalan kansan elämään on kuulunut alusta alkaen kärsimys. Jossain maissa paholainen käyttää vainoja kirkon toiminnan, uskon ja todistuksen estämiseksi. Jossain hyvinvointi kuristaa kirkon kuoliaaksi. Vaikeuksien keskellä meillä on kiusaus olla hiljaa ja mukautua ympäröivään maailmaan. Meidät on kutsuttu elämään pyhää Jumalan tahdon mukaista elämää.

Ole uskollinen ja saat elämän kruunun

Jeesus sanoo: Ole uskollinen kuolemaan asti, niin saat elämän kruunun.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristittyjen yhteys

Tuo toinen kristitty on siskoni ja veljeni

Katolisen kirkon kardinaali väittää, että Jeesus ei tulekaan takaisin? Luin kirjoituksen, jossa katolinen kardinaali Giorgio Salvadore (oikeasti kardinaalien joukosta ei löydy Giorgio Salvadore nimistä kaveria) kertoi, että Jeesus Kristus oli humalassa väittäessään, että tulee vielä takaisin maan päälle. Uutisen mukaan Jeesus ei tule lainkaan takaisin. Tämä pilasivulta napattu valeuutinen innosti joitakin kristittyjä tuomitsemaan tuon olemattoman kardinaalin olemattomien sanojen takia maailman suurimman kirkon.

Näkyykö kristittyjen välinen rakkaus?

Tapaus osoitti, että olemme todella herkkiä tuomitsemaan toisia kristittyjä hatarin perustein. Herramme Jeesuksen mukaan hänen seuraajansa tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta.

Jumalan perheessä yksittäisillä kristityillä, herätysliikkeillä, seurakunnilla ja kirkoilla on erilaisia mielipiteitä ja käyttäytymistapoja. Aivan kuten kaikissa perheissä. Jumalan perhe koostuu siihen uudestisyntyneistä ihmisistä, joilla on sama isä ja jotka yhdessä rukoilevat: ”Isä meidän”. Tätä rukousta lausuu suurempi joukko kuin vain oma porukkani.

Jumala rakastaa koko perhettään

Jumalan perheessä on myös paljon vajavaisuutta ja raihnautta. Jotkut perheenjäsenet vahingoittavat itseään ja toisia väärillä valinnoilla, sanoilla, opetuksilla ja toiminnalla. Perheenjäsenet saattavat olla riidoissa ja pitää mykkäkoulua. Mutta tällaisen joukon puolesta Kristus vuodatti verensä ja yhdisti henkilökohtaisen uskon kautta itseensä ja toisiimme.

Jos Jumala rakastaa toista kristittyä, minunkin pitäisi tehdä samoin.

Ei toinen kristitty ole siskoni tai veljeni siksi, että hän on niin onnistunut, oikeaoppinen ja hyvä. Hän on sitä siksi, että meillä on sama isä.

Rakkauden, yhteyden ja totuuden yhdistäminen

Jumalan Pyhän Henki haluaa yhdistää Jumalan perhettä keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen. Pyhä Henki on myös totuuden henki ja siksi ohjaa meitä arvioimaan opetustamme ja elämäämme, jotta toimisimme ja eläisimme Raamatun sanan mukaisesti.

Rakkauden, yhteyden ja totuuden yhdistäminen ei ole aina helppoa. Lisäksi kateus saattaa vaikuttaa ettemme halua toisille menestystä vaan ennemminkin estää heidän elämäänsä ja työtänsä.

Pyhä Henki haluaa johtaa meitä yhdessä valloittamaan tätä maailmaa Jeesukselle. Elämme kriisitilanteessa, jossa liian moni on menossa ikuiseen kadotukseen. Yksikin on liikaa. Hukkuvien sielujen pelastaminen voisi tuoda ainakin joitakin hengenpelastuspaatteja yhteistyöhön.

Sitoudun rakastamaan siskoani ja veljeäni

Haluan sitoutua toisten kristittyjen rakastamiseen ja kunnioittamiseen. Erityisen tietoista sitoutumista tarvitsen niiden kristittyjen kohdalla, jotka toimivat ja opettavat mielestäni väärällä tavalla. Rakkaus ja kunnioittaminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä. Vaikeistakin asioista on puhuttava. Mutta toinen Jeesukseen uskova ei ole viholliseni vaan siskoni ja veljeni.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Karismaattisuus, avioliitto, kaikki pääsevät taivaseen ja uskoontulo

Karismaattisuus, avioliitto, universalismi ja uskoontulo

Puheessani Ryttylän Kansanlähetyspäivillä mainitsin kaksi asiaa, joista meiltä kysellään keskustoimistolla, piirijärjestöissä ja kristittyinä. Nämä kaksi ovat karismaattisesti suuntautunut menestysteologia ja avioliittokäsitys.

Karismaattisuus

Kansanlähetys suhtautuu karismaattisuuteen myönteisesti. Emme kuitenkaan tue sellaista karismaattisuutta, jonka irtoaa Raamatun ohjeistuksesta, Kristus-keskeisyydestä ja jossa annetaan toteutumattomia lupauksia ihmisille tai syyllistetään kristittyjä siitä, etteivät he tee suuria ihmeitä.

Meidän tulee rukoilla Pyhän Hengen täyteyttä ja antaa tilaa Pyhän Hengen lahjoille. Mielestäni karismaattisuus tarvitsee kölikseen vahvan ristinteologisen perustan. Apostoli Paavali on tässä esimerkkinä. Jumala antoi Paavalille suuria kokemuksia ja jopa taivasmatkan. Jumala antoi näiden suurten kokemusten vuoksi Paavalille pistimen lihaan, jotta hänen kerskauksena eivät olisi ihmeet vaan Jeesuksen armo (2. Kor. 12).

Avioliitto miehen ja naisen välisenä

Pitäydymme kirkon perinteiseen käsitykseen, jossa yksi mies ja nainen solmivat avioliiton. Raamattu myös selvästi torjuu homoseksuaaliset suhteet pitäen niitä syntinä, joten emme voi antaa hyväksyntää tällaisille suhteille.

”Kaikki pelastuvat”?

Olin suunnitellut puheeseeni  vielä kohdan, jossa käsitellään oppia kaikkien ihmisten pelastumisesta (universalismi). Tämä on ajankohtainen aihe kirkkomme julistuksessa. Harva opettaa tällä tavoin julkisesti, mutta toimintatavoista ja julistuksen tähtäyspisteestä päätellen tämä näyttää olevan laajalti hyväksyttyä. Saarnoissa, kannanotoissa ja opetuksissa on usein hävitetty Raamatun ilmoittaman kadotuksen olemassaolo.

Sananjulistaja pettää ihmisiä, jos hän lupaa tai uskottelee, että ilman uskoa Jeesukseen voisi pelastua taivaaseen. Tai jos hän ei varoita kadotuksesta. Kristikunnassa meidän on rohkeasti, rakkaudella ja nöyryydellä puhuttava viimeisestä tuomiosta sekä taivaan ja kadotuksen todellisuudesta.

Jokaisella ihmisellä on oikeus kuulla Jumalan Raamatussa ilomoittama totuus siitä, että he ovat vastuussa teoistaan viimeisellä tuomiolla ja kadotus on Raamatun mukaan totta. Heille on annettava mahdollisuus kääntää elämänsä suunta ja turvautua Pelastajaan. Myös Jeesusta kuvaava nimi Pelastaja saa syvemmän merkityksen, kun joku ymmärtää, mistä Jeesus on hänet pelastanut.

Miten voin tulla uskoon

Usko Jeesukseen asettaa ihmisen siihen yhteyteen Jumalan kanssa, johon hänet on luotu. Tämä yhteys täydellistyy taivaassa. Miten tähän yhteyteen päästään? Kirjoitin neljästä askelesta, miten tullaan uskoon. Tuo on lyhyt hengellinen ensiapupakkaus. Etsi yhteys seurakuntaan, toisiin kristittyihin tai esimerkiksi Kansanlähetyksen piirijärjestön henkilöihin (voit kertoa, että otat yhteyttä, koska kehoitin blogissani siihen), jotka opastavat sinua uskon tiellä.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesuksen tyhjä hauta Jerusalemissa

10 asiaa Jeesuksen ylösnousemuksesta

  1. Neljässä evankeliumissa ei selitellä ylösnousemusta. Ylösnousemuksen valossa selittyvät evankeliumit.
  2. Ylösnousemus laittaa housun puntit tutisemaan. Jos Jeesus on noussut kuolleita, hän ei ole harmiton kaveri vaan sanojensa mittainen mies, joka saapuu maan päälle takaisin.
  3. Ylösnousemuksessa Jeesus on toisessa todellisuudessa. Uudessa ylösnousemusruumiissaan Jeesus oli vapaa monista maanpäällisen elämänsä kahleista. Meidän tuntemamme todellisuuden lisäksi on useampikin todellisuus ja olemisen ulottuvuus.
  4. Ylösnousemus on kristinuskon koetinkivi. Jos Jeesuksen ylösnousemus ei ole totta, kirkko ja kristityt ovat valehtelijoita. Jos ylösnousemus on totta, jokaisen ihmisen on tulisi pohtia, mitä Jeesus hänelle merkitsee.
  5. Jeesuksen ylösnousemukseen uskominen ja sen tunnustaminen liittyy pelastukseemme: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva” (Room 10:9).
  6. Jeesuksen ylösnousemus ja meidän tuleva ylösnousemuksemme liittyvät toisiinsa. Ellei Jeesus noussut, emme mekään nouse! Mutta nyt Jeesus voitti kuoleman ja kerran jokainen nousee ruumiillisesti kuolleista.
  7. Ylösnoussut Jeesus haastoi juutalaisen ja roomalaisen yhteiskunnan ja uskonnot. Rooma vaatii kuuliaisuutta keisarille ja hänen nimittämistään herraksi. Kristityt eivät voineet suostua tähän vaan vainojenkin keskellä väittivät, että vain Jeesus on Herra. Ylösnousemus osoitti, että Jeesus on kaikkia vaikuttajia, uskonnonperustajia, herroja ja valtoja korkeampi.
  8. Apostolien into ja rohkeus selittyvät ylösnousemuksella. Jeesuksen kuoleman jälkeen he olivat pelokkaina piilossa. Jeesuksen ilmestyminen ja Pyhän Hengen lahja teki heistä rohkeita ylösnousemuksen todistajia (Ap.t. 4:33).
  9. Usko Jeesuksen ylösnousemukeen parantaa näkökyvyn. Se avaa uudenlaisen toivon näkökulman ikuisuuteen, Raamatun ymmärtämiseen, Jumalan pelastussuunnitelmaan ja maailmanhistoriaan. C.S. Lewisin sanoin: ”Uskon kristinuskoon kuten auringonnousuun: en vain siksi, että näen sen, vaan siksi, että sen valossa näen kaiken muun.”
  10. Jeesus lupaa jokaiselle uskovalle ikuisen elämän: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole” (Joh. 11:25).

Katso myös: 30 näkökulmaa Jeesuksen ylösnousemukseen.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Kristittynä eläminen lopun aikana

Olin äänessä Radio Dein aamun Raamattuavaimissa. Näissä lyhyissä opetuksessa aiheeni oli kristittynä eläminen lopun aikana. Käsittemäni Raamatun teksti oli 2. Tim. 3:1-4:8.

Inspiraatiota tämän teeman valitsemiseen antoi D.A. Carsonin äskettäin ilmestynyt kirjanen.

Lopun aikojen tutkiminen, eskatologia, on tärkeä osa kristillistä teologiaa. Tässä yksi Paavalin näkökulma lopun aikoihin.

1. Vaikeita aikoja (2. Tim. 3:1-9)

Kuvaukset lopun ajoista pelottavat monia. Raamattu haluaa kuitenkin rohkaista kristittyjä puhumalla siitä, mitä on edessämme. Paavali haluaa kertoa myös sen, että lopun aikoina ihmisten pahuus lisääntyy ja seurakuntaan tulee vääriä opettajia. Tämä ei tule siis kristitylle yllätyksenä.

2. Esikuvia (2. Tim. 3:10-13)

Jokainen meistä tarvitsee hyviä esikuvia, jotka kärsimyksien ja vaivojenkin keskellä ovat pysyneet Jumalalle ja hänen ilmoitukselleen Raamatussa uskollisena. Esikuvat auttavat kristittyjä seuraamaan samaa tietä. Paavali pyytää, että Timoteus seuraisi Paavalin elämää ja uskoa.

3. Raamattu oppaana lopun aikana (2. Tim. 3:14-17)

Meidän omat kokemuksemme, mielipiteemme ja ajatuksemme vievät meidät helposti kristinuskon ymmärtämisessä sivuraiteille. Raamattu on Jumalan vaikutuksesta syntynyt ja kertoo meille, miten elää ja uskoa lopun aikoina. Se on samaan aikaan sekä kompassi joka näyttää suuntaa että matkaeväs, joka antaa voimia mennä loppuun asti.

4. Julista evankeliumia (2. Tim. 4:1-5)

Paavali ei kehota lopun ajan kristittyä piiloutumaan ja vaikenemaan. Päinvastoin, nyt on julistettava evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Tarvitaan rohkeutta, sillä lopun aikoina ihmiset eivät halua kuulla totuutta vaan sanomaa, joka tukee heidän pahuuttaan tai välinpitämättömyyttään.

5. Pidä päämäärä selkeänä (2. Tim. 4:6-8)

Paavali odotti kuolemaansa. Se oli hänelle voittopalkinnon saamisen hetki. Palkintoja ei jaeta alussa vaan lopussa. Jokainen ihminen on luotu Jumalan tuntemista ja taivasta varten. Elämä ei voi saavuttaa täydellisyyttään vielä tässä ajassa eikä ilman uskoa Jeesukseen.

Toimenpide-ehdotuksia

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Lopun aikojen tulkintaa

Raamatun kuvaukset lopun ajoista kiinnostavat monia. Se on hyvä. Kirja on tarkoitettu luettavaksi ja tutkittavaksi.

Lopun aikoja voidaan tarkastella monesta vinkkelistä. Kansanlähetys on kirjoittanut pienen vihkosen Kansanlähetyksen Ohjelma, jossa lähetysherätysliike esittelee teologista ja toiminnallista visiotaan. Tällainen pieni ja monia asioita käsittelevä brosyyri on vain teemojen pintaraapaisu. Tässä Kansanlähetyksen ”viralllinen opetus lopun ajoista”:

Raamatun mukaan maailmanhistoria päättyy viimeisiin eli lopunajan tapahtumiin. Niihin kuuluvat muun muassa Jeesuksen toinen tuleminen, kaikkien kuolleiden ylösnousemus, viimeinen tuomio sekä uuden taivaan ja maan luominen. Ihmiskunnan viimeiset ajat alkoivat Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta ja päättyvät hänen toiseen tulemiseensa.

Jumalan sana kehottaa kristittyjä valvomaan ja odottamaan Jeesuksen paluuta. Kristuksen toisen tulemisen odotus on tunnusomaista elävälle kristillisyydelle. Kukaan muu kuin Isä Jumala ei tiedä, milloin Jeesus palaa.

Raamattu kertoo kuitenkin tapahtumista ja merkeistä, jotka edeltävät tuota hetkeä. Jumalan sanasta luopuminen ja harhaopit lisääntyvät, tulee luonnonmullistuksia, sotia ja nälänhätää. Kun antikristilliset voimat vahvistuvat, kristittyjä vainotaan, laittomuus pääsee valtaan ja rakkaus kylmenee. Samanaikaisesti evankeliumia julistetaan kaikkialla maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Jumalalla on myös erityinen Israelin kansaa koskeva suunnitelma (Room. 9-11).

Vanhasta testamentista alkaen Jumalan antoi lupauksia, jotka täyttyvät lopun aikana. Jumala saattaa pelastussuunnitelmansa päätökseen. Kristus kukistaa Saatanan vallan ja kaiken jumalattomuuden. Hän toteuttaa Jumalan iankaikkisen messiaanisen valtakunnan. Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.

Lopun aikoja voidaan tarkastella tällä tavoin suppeasti. Vielä suppeammin lopun ajat esiintyvät kristillisen kirkon vanhoissa uskontunnustuksissa. Apostolinen uskontunnustus kertoo:

  • Jeesus tulee taivaasta tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
  • Uskomme ruumiin ylösnousemisen.
  • Uskomme iankaikkisen elämän.

Nikaian uskontunnustus on hieman laajempi:

  • Jeesus ”on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”
  • Jeesuksen valtakunnalla ei ole loppua.
  • Me ”odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
  • Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Athanasioksen uskontunnustus kertoo tulevaisuuden tapahtumista näin:

  • ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”
  • Jeesus on nyt taivaassa Isän oikealla puolella, mutta ”sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.”

Tämä oli pieni katsaus uskontunnusten opetuksiin lopun ajoista. Ne liittyvät perinteeseen, jossa sanotaan lyhyesti ydinasiat.

Eräs ydinasia on tämä: En odota lopun aikoja vaan Jeesusta Kristusta saapuvaksi. Jos minua kiinnostaa jokin lopunajan yksityiskohta tai yleensäkin lopun ajat enemmän kuin Jeesus, kristillisyyteni on väärissä urissa.

Yksityiskohtainen käsittely

Toinen tapa käsitellä lopun aikoja on tarkastella koko Raamatun opetusta niistä. Materiaalia löytyy paljon.

Kansanlähetyksen ensimmäinen pääsihteeri Matti Väisänen kirjoitti yli 300-sivuisen kirjan  Milloin messias tulee? Pelkkä sisällysluettelo osoittaa aiheen laajuutta.

  1. Eskatologisen kirjallisuuden tulkinta.
  2. Raamatun liittoteologia ja armotalouskaudet.
  3. Kysymys Israelista.
  4. Eskatologia Vanhassa testamentissa.
  5. Danielin kirjan tulkintaa.
  6. Evankeliuminen eskatologia.
  7. Uuden testamentin kirjeiden eskatologia.
  8. Ilmestyskirjan eskatologia.
  9. Eskatologisia koulukuntia.
  10. Kolmiyhteisen Jumalan vastustaja.
  11. Kuolema.
  12. Välitila.
  13. Kristuksen toinen tuleminen.
  14. Ylösnousemus.
  15. Tuhatvuotinen valtakunta.
  16. Viimeinen tuomio.
  17. Kadotus ja taivas.
  18. Jumalan valtakunta.

Matti Väisäsen kirjan kaltaisia on muitakin. Opuksissa pyritään lopun aikoihin liittyvän Raamatun opetuksen tarkkaan selitykseen.

Kaksi tapaa

On ainakin kaksi tapaa tutkia lopun aikoja. Yhdessä pitäydytään kiinni ytimestä, joka on kaikille kristityille yhteistä. Tämä on hyvä tapa.

Toinen tapa on tutkia tarkasti koko Raamatun lopun aikoja koskevia opetuksia ja profetioita sekä tulkita niitä. Tulkinnoissa kristityillä on erilaisia näkemyksiä. Tämäkin on hyvä tapa.

Minä ja lopun ajat

Raamattua ei ole kirjoitettu meille vain tiedon saamista varten vaan ennen kaikkea siksi, että ottaisimme vastaan pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa.

Emme ole lopun aikojen tapahtumissa vain ulkopuolisia tarkkailijoita. Olemme niissä itse mukana. Minä ja sinä – jos olemme elossa – näemme Jeesuksen takaisintulon. Jos olemme kuolleita, meidät herätetään ruumiillisesti ylös. Meidät viedään viimeiselle tuomiolle. Siellä selviää vietämmekö ikuisuutemme taivaassa tai kadotuksessa.

Jeesus kokoaa nyt väkeä taivasten valtakuntaan.

Pääsylippu on jo maksettu Golgatan ristillä. Sen saa lunastettua omakseen kun uskoo Jeesukseen Pelastajanaan.

Neljä hengellisen elämän tosiasiaa osoittavat lyhyesti tien uskoon.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jumalan ja Kristuksen tunteminen

Elämämme kallein asia

33 vuotta sitten rippikouluun mennessä sain Katekismuksen. Siinä oli lisänä vuonna 1948 hyväksytty Kristinoppi.

Arvostan Lutherin Katekismuksia (Vähä Katekismus ja Iso Katekismus) yhä enemmän. Samoin Kristinopin kysymykset ja vastaukset selvittävät hyvin kristillisen opetuksen perusteita.

Kristinopin ensimmäinen teema käsittelee Jumalan tuntemista. Tässä on minunkin elämäni perusta.

1. Elämämme kallein asia

Jumala on luonut ihmisen elämään hänen yhteydessään. Sentähden ihmissydän saa rauhan vain Jumalassa.

Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.

Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme. Ps. 100:3.

Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon. Matt. 16:26.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Miten elää lopun aikoina?

Donald Arthur Carson on kanadalainen Uuden testamentin tutkijaprofessori, joka tunnetaan laajalti kirjoistaan. Carsonin kirja From the resurrection to His return on nyt suomennettu. Miten elää lopun aikoina tarjoaa toisenlaisen, mutta raamatullisen näkökulman lopun aikoihin ja kristityn elämäntapaan viimeisinä päivinä.

Kirja on selitystä Paavalin viimeiseksi jääneeseen kirjeeseen (2 Tim. 3:1-4:8). Nopealukuisessa 47 sivua käsittävässä kirjassa on viisi lukua:

  1. Elämä lopun aikoina.
  2. Valitse opettajasi huolella.
  3. Älä ylläty maailman pahuudesta.
  4. Pitäydy Raamatussa.
  5. Julista evankeliumia.

Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen. Kirjaa voi ostaa muun muassa Uuden Tien nettikirjakaupasta.

Lue myös:

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Rauhan tekijäksi?

Franciscus Assilaisen rukous kuvaa hyvin kristillistä elämäntapaa.

Maailmassamme, joka on myös sodan, vihan, loukkauksen, epäsovun, erehdysten, epätoivon, pimeyden, surun, ymmärtämättömyyden ja rakkaudettomuuden maailma, jokainen voi tehdä itse valintansa: Haluanko minä lisätä pahuutta tai hyväksyä se jäämällä välinpitämättömäksi sivustaseuraajaksi vai päätänkö toimia Jumalan rakkauden tuomiseksi maailmaan.

Jeesus sanoi: ”Autuaita ovat rauhantekijät.” Tekijät.

Franciscus rukoilee: ”Tee minusta rauhasi välikappale.” Minusta.

Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,

sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.

Ei minusta ole rauhantekijäksi. Siksi rukoilen sitä Rauhanruhtinaalta, Jeesukselta: Tee sinä minusta rauhasi välikappele.

On ainakin viidenlaista rauhaa:

  1. Rauha Jumalan kanssa kun löydämme uskon Jeesukseen.
  2. Rauha sydämessä monien arjen myrskyjen keskellä.
  3. Rauha ihmisten, kansojen ja kulttuurien välillä.
  4. Rauha kristittyjen välillä vaikka meillä onkin opillisia ja käytännöllisiä eroavaisuuksia.
  5. Rauha Jumalan ikuisessa valtakunnassa taivaassa.

Jumala, tee minusta rauhan välikappale ja rauhantekijä tässä maailmassa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa