Aihearkisto: Kristinusko

pixabay_JamesNichols_revelation-981662

Lopun aikojen tulkintaa

Raamatun kuvaukset lopun ajoista kiinnostavat monia. Se on hyvä. Kirja on tarkoitettu luettavaksi ja tutkittavaksi.

Lopun aikoja voidaan tarkastella monesta vinkkelistä. Kansanlähetys on kirjoittanut pienen vihkosen Kansanlähetyksen Ohjelma, jossa lähetysherätysliike esittelee teologista ja toiminnallista visiotaan. Tällainen pieni ja monia asioita käsittelevä brosyyri on vain teemojen pintaraapaisu. Tässä Kansanlähetyksen ”viralllinen opetus lopun ajoista”:

Raamatun mukaan maailmanhistoria päättyy viimeisiin eli lopunajan tapahtumiin. Niihin kuuluvat muun muassa Jeesuksen toinen tuleminen, kaikkien kuolleiden ylösnousemus, viimeinen tuomio sekä uuden taivaan ja maan luominen. Ihmiskunnan viimeiset ajat alkoivat Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta ja päättyvät hänen toiseen tulemiseensa.

Jumalan sana kehottaa kristittyjä valvomaan ja odottamaan Jeesuksen paluuta. Kristuksen toisen tulemisen odotus on tunnusomaista elävälle kristillisyydelle. Kukaan muu kuin Isä Jumala ei tiedä, milloin Jeesus palaa.

Raamattu kertoo kuitenkin tapahtumista ja merkeistä, jotka edeltävät tuota hetkeä. Jumalan sanasta luopuminen ja harhaopit lisääntyvät, tulee luonnonmullistuksia, sotia ja nälänhätää. Kun antikristilliset voimat vahvistuvat, kristittyjä vainotaan, laittomuus pääsee valtaan ja rakkaus kylmenee. Samanaikaisesti evankeliumia julistetaan kaikkialla maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Jumalalla on myös erityinen Israelin kansaa koskeva suunnitelma (Room. 9-11).

Vanhasta testamentista alkaen Jumalan antoi lupauksia, jotka täyttyvät lopun aikana. Jumala saattaa pelastussuunnitelmansa päätökseen. Kristus kukistaa Saatanan vallan ja kaiken jumalattomuuden. Hän toteuttaa Jumalan iankaikkisen messiaanisen valtakunnan. Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.

Lopun aikoja voidaan tarkastella tällä tavoin suppeasti. Vielä suppeammin lopun ajat esiintyvät kristillisen kirkon vanhoissa uskontunnustuksissa. Apostolinen uskontunnustus kertoo:

  • Jeesus tulee taivaasta tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
  • Uskomme ruumiin ylösnousemisen.
  • Uskomme iankaikkisen elämän.

Nikaian uskontunnustus on hieman laajempi:

  • Jeesus ”on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”
  • Jeesuksen valtakunnalla ei ole loppua.
  • Me ”odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
  • Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Athanasioksen uskontunnustus kertoo tulevaisuuden tapahtumista näin:

  • ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”
  • Jeesus on nyt taivaassa Isän oikealla puolella, mutta ”sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.”

Tämä oli pieni katsaus uskontunnusten opetuksiin lopun ajoista. Ne liittyvät perinteeseen, jossa sanotaan lyhyesti ydinasiat.

Eräs ydinasia on tämä: En odota lopun aikoja vaan Jeesusta Kristusta saapuvaksi. Jos minua kiinnostaa jokin lopunajan yksityiskohta tai yleensäkin lopun ajat enemmän kuin Jeesus, kristillisyyteni on väärissä urissa.

Yksityiskohtainen käsittely

Toinen tapa käsitellä lopun aikoja on tarkastella koko Raamatun opetusta niistä. Materiaalia löytyy paljon.

Kansanlähetyksen ensimmäinen pääsihteeri Matti Väisänen kirjoitti yli 300-sivuisen kirjan  Milloin messias tulee? Pelkkä sisällysluettelo osoittaa aiheen laajuutta.

  1. Eskatologisen kirjallisuuden tulkinta.
  2. Raamatun liittoteologia ja armotalouskaudet.
  3. Kysymys Israelista.
  4. Eskatologia Vanhassa testamentissa.
  5. Danielin kirjan tulkintaa.
  6. Evankeliuminen eskatologia.
  7. Uuden testamentin kirjeiden eskatologia.
  8. Ilmestyskirjan eskatologia.
  9. Eskatologisia koulukuntia.
  10. Kolmiyhteisen Jumalan vastustaja.
  11. Kuolema.
  12. Välitila.
  13. Kristuksen toinen tuleminen.
  14. Ylösnousemus.
  15. Tuhatvuotinen valtakunta.
  16. Viimeinen tuomio.
  17. Kadotus ja taivas.
  18. Jumalan valtakunta.

Matti Väisäsen kirjan kaltaisia on muitakin. Opuksissa pyritään lopun aikoihin liittyvän Raamatun opetuksen tarkkaan selitykseen.

Kaksi tapaa

On ainakin kaksi tapaa tutkia lopun aikoja. Yhdessä pitäydytään kiinni ytimestä, joka on kaikille kristityille yhteistä. Tämä on hyvä tapa.

Toinen tapa on tutkia tarkasti koko Raamatun lopun aikoja koskevia opetuksia ja profetioita sekä tulkita niitä. Tulkinnoissa kristityillä on erilaisia näkemyksiä. Tämäkin on hyvä tapa.

Minä ja lopun ajat

Raamattua ei ole kirjoitettu meille vain tiedon saamista varten vaan ennen kaikkea siksi, että ottaisimme vastaan pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa.

Emme ole lopun aikojen tapahtumissa vain ulkopuolisia tarkkailijoita. Olemme niissä itse mukana. Minä ja sinä – jos olemme elossa – näemme Jeesuksen takaisintulon. Jos olemme kuolleita, meidät herätetään ruumiillisesti ylös. Meidät viedään viimeiselle tuomiolle. Siellä selviää vietämmekö ikuisuutemme taivaassa tai kadotuksessa.

Jeesus kokoaa nyt väkeä taivasten valtakuntaan.

Pääsylippu on jo maksettu Golgatan ristillä. Sen saa lunastettua omakseen kun uskoo Jeesukseen Pelastajanaan.

Neljä hengellisen elämän tosiasiaa osoittavat lyhyesti tien uskoon.

Jumalan ja Kristuksen tunteminen

Elämämme kallein asia

33 vuotta sitten rippikouluun mennessä sain Katekismuksen. Siinä oli lisänä vuonna 1948 hyväksytty Kristinoppi.

Arvostan Lutherin Katekismuksia (Vähä Katekismus ja Iso Katekismus) yhä enemmän. Samoin Kristinopin kysymykset ja vastaukset selvittävät hyvin kristillisen opetuksen perusteita.

Kristinopin ensimmäinen teema käsittelee Jumalan tuntemista. Tässä on minunkin elämäni perusta.

1. Elämämme kallein asia

Jumala on luonut ihmisen elämään hänen yhteydessään. Sentähden ihmissydän saa rauhan vain Jumalassa.

Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.

Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme. Ps. 100:3.

Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon. Matt. 16:26.

Miten_elää_lopunaikana_DA_Carson_510

Miten elää lopun aikoina?

Donald Arthur Carson on kanadalainen Uuden testamentin tutkijaprofessori, joka tunnetaan laajalti kirjoistaan. Carsonin kirja From the resurrection to His return on nyt suomennettu. Miten elää lopun aikoina tarjoaa toisenlaisen, mutta raamatullisen näkökulman lopun aikoihin ja kristityn elämäntapaan viimeisinä päivinä.

Kirja on selitystä Paavalin viimeiseksi jääneeseen kirjeeseen (2 Tim. 3:1-4:8). Nopealukuisessa 47 sivua käsittävässä kirjassa on viisi lukua:

  1. Elämä lopun aikoina.
  2. Valitse opettajasi huolella.
  3. Älä ylläty maailman pahuudesta.
  4. Pitäydy Raamatussa.
  5. Julista evankeliumia.

Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen. Kirjaa voi ostaa muun muassa Uuden Tien nettikirjakaupasta.

Lue myös:

Autuaita ovat rauhantekijät

Rauhan tekijäksi?

Franciscus Assilaisen rukous kuvaa hyvin kristillistä elämäntapaa.

Maailmassamme, joka on myös sodan, vihan, loukkauksen, epäsovun, erehdysten, epätoivon, pimeyden, surun, ymmärtämättömyyden ja rakkaudettomuuden maailma, jokainen voi tehdä itse valintansa: Haluanko minä lisätä pahuutta tai hyväksyä se jäämällä välinpitämättömäksi sivustaseuraajaksi vai päätänkö toimia Jumalan rakkauden tuomiseksi maailmaan.

Jeesus sanoi: ”Autuaita ovat rauhantekijät.” Tekijät.

Franciscus rukoilee: ”Tee minusta rauhasi välikappale.” Minusta.

Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,

sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.

Ei minusta ole rauhantekijäksi. Siksi rukoilen sitä Rauhanruhtinaalta, Jeesukselta: Tee sinä minusta rauhasi välikappele.

On ainakin viidenlaista rauhaa:

  1. Rauha Jumalan kanssa kun löydämme uskon Jeesukseen.
  2. Rauha sydämessä monien arjen myrskyjen keskellä.
  3. Rauha ihmisten, kansojen ja kulttuurien välillä.
  4. Rauha kristittyjen välillä vaikka meillä onkin opillisia ja käytännöllisiä eroavaisuuksia.
  5. Rauha Jumalan ikuisessa valtakunnassa taivaassa.

Jumala, tee minusta rauhan välikappale ja rauhantekijä tässä maailmassa.

pixabay_condesign_book-897834_raamattu

”Tiedän, että tapat minut, mutta annan sinulle Raamattuni”

Kristityt veljemme ja siskomme joutuvat monissa maissa kärsimään uskonsa vuoksi.  Luin juuri muslimitaistelijasta, jolle ilmestyi unessa mies valkeissa vaatteissa sanoen: ”Sinä tapat minun kansaani!”

Taistelija oli juuri tappanut miehen, joka sanoi: ”Tiedän, että tapat minut, mutta minä annan sinulle Raamattuni”.  Murhatyön jälkeen hän otti Raamatun ja alkoi lukea sitä.

Taistelija näki taas unta Jeesuksesta, joka pyysi häntä seuraajakseen. Uni oli niin vaikuttava, että hän teki mitä Jeesus sanoi. Vainoojasta tuli kristitty.

Olemme kuulleet hirmuisia kertomuksia kristittyjen vainoista ja murhista. Samaan aikaan muslimien parissa on myös uudenlaista hengellistä nälkää. Monet Jeesukseen uskovat eivät halua puhua uskostaan julkisesti.

Meidän tehtävämme on rukoilla ja tukea vainottuja kristittyjä. Kristikunnan on myös Euroopassa oltava valmis maksamaan tarvittaessa suuren hinnan Jumalan seuraamisesta.

Tämä on ote marraskuun 2015 ystäväkirjeestäni.

Tilaa Mikan ystäväkirje

Voit tilata kirjeen sähköpostiisi.

Voit lukea marraskuun kirjeen.

Lähetystyöntekijä Päivö Parviainen

Päivö Parviaisen suuri näky

”Kun minulta on kysytty, odotanko minä taivaaseen pääsyä, niin minä olen sanonut, että en ollenkaan. Kyllä siellä sitten kerkiää olla, mutta nyt pitää pelastaa ihmisiä.”

Nämä Päivö Parviaisen sanat olivat Mikkelin hiippakunnan lähetysseminaarin päätöspuheessa, jonka piti Jaakko Rusama.

Päivö Parviainen (1912-2015) tuli uskoon jo lapsena. Hän koki hengelisen uudistumisen 16-vuotiaana, jolloin hän myös liittyi lähetyspiiriin. Lähetyskutsu tuli näyn muodossa vuonna 1934.  Päivö näki itsensä kokoamassa tavaroitaan, jotka olivat lähdössä Kiinaan. Hän kuuli neljä lyhyttä lausetta:

”Minä vien sinut Kiinaan, ja tuon sinut sieltä takaisin, ja olen sinun kanssasi, kunnes saatan sinut kirkkauteeni.”

Päivö lähti Kiinaan 12 vuotta tuon näyn jälkeen. Siellä hänet tunnettiin nimellä Valkoinen Kirkas Valo.

Tapasin Päivön kaksi kertaa.  Nuorena opiskelijana saarnasin Kansanlähetyksen tilaisuudessa Ryttylässä. Puheeni jälkeen hän meni Jukka Revon luokse ja kiitti häntä hyvästä saarnasta. Toinen kohtaaminen oli Tartossa Paavalin kirkon takapihalla. Juttelin Päivön kanssa  ja hän antoi lähetyssaarnaajalle vahvan kehotuksen harrastaa paljon liikuntaa.

”Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti – sanoo Henki – he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä” (Ilmestyskirja 14:13).

Kristinusko ja uskonnot

Kristinuskon ja muiden uskontojen suuri ero

Mailis Janatuinen kirjoittaa seurakuntalainen.fi -sivustolla:

Kerrotaan tarinaa – liekö totta vai tarua – intiaanista, joka kohtasi kolme lähetyssaarnaajaa. Ensimmäinen sanoi hänelle näin: ”Olen tullut kertomaan sinulle, että on olemassa vain yksi Jumala.” Johon intiaani: ”Minä tiedän sen, minkä myös esi-isäni tiesivät: Suuri Henki on ainoa Jumala. Sitä sinun ei olisi tarvinnut tulla minulle kertomaan.” Myöhemmin intiaanin luo tuli toinen lähetyssaarnaaja ja sanoi: ”Olen tullut kertomaan sinulle, että ihmisen pitää elää oikein. Lähimmäistä on rakastettava niin kuin itseään.” Tähän intiaani vastasi: ”Kyllä minä sen tiedän, ja sen tiesivät myös esi-isäni. Mikset mene kertomaan sitä valkoiselle miehelle; hän ei näytä sitä tietävän.” Vihdoin intiaanin luo tuli kolmas lähetyssaarnaaja, joka sanoi hänelle: ”Olen tullut kertomaan sinulle, että Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli sinun syntiesi tähden, että sinä pääsisit taivaaseen.” ”Sitä minä en ole koskaan kuullut, eivätkä sitä tienneet isänikään”, vastasi intiaani hämmästyneenä.

Tämä lyhyt kertomus kertoo, mikä kristinuskossa on ainutlaatuista.

Jumala, maailmankaikkeuden Luoja ja Herra, syntyi vain yhden kerran ihmiseksi. Jumala valmisti yhden tien pelastukseen, Jeesuksen, joka sanoi olevansa Tie, Totuus ja Elämä. Jeesus sanoi, ettei kukaan pääse Jumalan luokse muutoin kuin hänen kauttaan (Joh 14:6).

Jeesus kantoi kuolemallaan koko maailman syntien rangaistuksen. Ylösnousemuksensa jälkeen hän lähetti opetuslapsensa maailman uskontojen ja ideologioiden keskelle julistamaan kääntymystä, jotta ihmiset saisivat syntinsä anteeksi ja pelastuisivat. Tarkoituksena on, että kaikista kansoista tehdään Jeesuksen opetuslapsia, kristittyjä.

Jeesus tulee takaisin maan päälle. Hänen eteensä kootaan kaikki kansat ja juuri hän on kaikkien ihmisten tuomarina viimeisenä päivänä. Jeesus lupaa antaa ikuisen elämän seuraajilleen.

Jumalan antama ilmoitus Jeesuksessa Kristuksessa ja Jeesuksen sovituskuolema eroaa radikaalisti erilaisista maailmankatsomuksista ja  ihmisen jumalkaipuusta nousevista uskonnoista.  Jeesus on se suuri ero.

Lutherin Iso katekismus lunastus

Lunastus

Lutherin Vähä Katekismus on radikaali kirja!

Se näkyy myös siinä, miten Luther selittää uskontunnustusta.

Tässä yhdistyy uskon objektiivisuus ja subjektiivisuus upealla tavalla. Siinä kerrotaan, mitä Jumala Jeesuksessa teki puolestani: lunasti, osti omakseen, vapautti verellään, kärsimisellään ja kuolemallaan.

Ja Luther puhuu Jeesuksesta Herranaan.

Kukapa ei puhuisi, kun sydän avautuu ymmärtämään!

Tässä ollaan (luterilaisen) uskon ytimessä.Se kaikki on vaan jo tehty puolestani!


 

Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, kaikkivaltiaan Isän, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Mitä se merkitsee? Vastaus:
Uskon, että Jeesus Kristus, Isästä ikuisuudessa syntynyt tosi Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt tosi ihminen, on minun Herrani. Hän on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja syyttömällä kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän lunasti minut, jotta tulisin hänen omakseen, eläisin kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän itsekin kuolleista nousseen hallitsee iankaikkisesti. Tämä on varmasti totta.

Martti Luther, Vähä Katekismus.

Carl Olof Rosenius, kristittyjen yhteys ja herätys

Kristittyjen yhteys ja yhteistyö

”Me luterilaiset hankaamme taukoamatta ja kiillotamme aseitamme, seulomme ja tarkkailemme kaikkia otteitamme ja askeliamme emmekä harjoitusten takia koskaan ehdi aloittaa varsinaista sotaa, vaan pimeyden voimat saavat vapaasti toimia maassa. Mutta metodistit, jotka (niin haluan selittää sen) jatkuvien sotakokemustensa ja kahakkainsa takia eivät ehdi pitää kiväärejään ja miekkojaan niin kiiltävinä, aiheuttavat, silloin kun me harjoittelemme, suuria tappioita vihollisille, vaikkakin vain puunuijin.”

Nämä sanat kirjoitti ruotsalainen herätysliikejohtaja Carl Olof Rosenius (1816-1868).

Kesälomaillan lukemisena on tänään Aapeli Saarisalon kirja ”Rosenius – Evankelisen uskon mies”. Kirja ei ole vielä edes puolivälissä, mutta laitoin sen sivuun jakaakseni sinulle asian, joka minulle oli uusi. En tiennyt, että Roseniuksella oli erittäin vahva kristittyjen yhteyden ja yhteistyön painotus. Lue loppuun

Rakastakaa toisianne

Rakasta köyhiä pyhiä ja seurakunnan halvimpia – niin tekee Kristuskin!

Olen pikkuhiljaa lueskellut Thomas Wilcoxin (1549–1608) kirjaa Kallis hunajan pisara. Kirjan lopussa on kristityille aina ajankohtainen kehotus toisten kristittyjen rakastamiseen.

Hahmotan Wilcoxin kirjan ytimen näin:

Jumalan tuntemiseksi, helvetistä pelastumiseksi, taivaaseen pääsemiseksi, oikean uskon omistamiseksi, sydämenrauhan saavuttamiseksi, levon ja luottamuksen löytämiseksi on vain yksi tie. Jeesus.

Miten tämän kaiken – maailman suurimman aarteen –  voi saavuttaa? Ajattelen, että näin: Lue loppuun