Aihearkisto: Lähetystyö

_Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14_6).

Jeesus – ainoa tie Jumalan tuntemiseen

Erään saarnani jälkeen kotimaahan jo palannut lähetystyöntekijä sanoi: ”Minäkin uskoin nuorena, että Jeesus on ainoa tie Jumalan luo”.

Minä olen tuon uskon säilyttänyt. Uskon, että ihminen voi pelastua vain uskomalla Jeesukseen. En löydä Raamatusta perusteita sille, että oppisimme tuntemaan Jumalan ja pelastua kadotuksesta taivaaseen muutoin kuin uskomalla Jeesukseen.

  • Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi. Se tapahtui Jeesuksessa Kristuksessa.
  • Jumala on vain Jeesuksessa sovittanut ihmisten synnit ja avannut tien Jumalan luokse.
  • Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14:6).
  • Pietari saarnasi: Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa nimessä (Apt 4:12).
  • Paavali saarnasi Ateenassa pakanajumalien keskellä: Näen, että palvelette monia jumalia. Jumala ei kuitenkaan enää siedä tietämättömyyttä. Hän vaatii kaikkia kaikkialla tekemään parannuksen, sillä tuomiopäivä on tulossa (Apt. 17).
  • Johannes näki ilmestyksessä suuren joukon valkeissa vaatteissa. He olivat koottu kaikista kansoista. Heitä yhdisti se, että he olivat pesseet vaatteensa Karitsan veressä (Ilm. 7).

Jos uskot, että Jeesus on ainoa tie Jumalan tuntemiseen, mitä teet sen hyväksi, että kaikki voivat kuulla evankeliumin ja pelastua?

Mekane Yesus -kirkko Etiopiassa

Herätystä ja vaivannäkemistä Etiopiassa ja Japanissa (katso video)

Kansanlähetys tukee herätyksen keskellä elävän Etiopian Mekane Yesus -kirkon työntekijäkoulutusta. Kasvava kirkko tarvitsee nopeasti pastoreita ja evankelistoja. Juuri nyt tukea voidaan antaa 11 Mekane Yesus -seminaarin opiskelijalle.

Lisäksi tuetaan yhden opiskelijan perhettä. Neljälle naisopiskelijalle on välitetty Anna-Liisa Pohjolan rahaston tukea. Myös yli 20 opiskelijalle mahdollistetaan opiskelu kirkon paikallistason raamattukouluissa ja seminaareissa.

Mekane Yesus -nimi tarkoittaa Jeesuksen asuinpaikkaa. Kirkko on perustettu vuonna 1959 ja kasvanut nopeasti maailman suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi, jossa on noin 7 miljoonaa jäsentä.

Työntekijäkoulutusta myös Japanissa

Japanissa Kansanlähetys työskentelee Länsi-Japanin ev.lut. kirkon yhteydessä. Japanissa evankeliumin julistamisella on kivinen maaperä. Yhteistyökirkossamme oli vuoden 2014 lopussa 42 seurakuntaa, joissa on 3796 jäsentä. Vuonna 2014 kasteita oli 53.

Kansanlähetys tukee myös Koben luterilaista pappisseminaaria sekä raamattukoulua taloudellisesti.

Video Etiopiasta ja Japanista

Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä juuri Japaniin ja Etiopiaan. Yhteistyö on jatkunut jo yli 46 vuoden ajan.

Etiopiasta videolla näkyvät Esko ja Tuula Siljanen sekä evankelista Merga. Merga iloitsee:

”Olen todella iloinen ja kiitollinen Jumalalle, että Kansanlähetys on tukenut perhettäni opiskellessani.”

Koben teologisen seminaarin dekaani Makito Masaki:

”Kiitos, että aina muistatte ja tuette teologisen seminaarin työtä. Lisäksi olette aina lähettäneet paljon mahtavia lähetystyöntekijöitä. Kiitän sydämestäni!”

Videolla Makito Masaki sanoo, että he seminaarissa rukoilevat suomalaisten lähetystyön tukijoiden puolesta. Samaa minulle sanoi Mekane Yesus -kirkon presidentti Wakseyoum Idosa Ryttylässä käydessään.

Tämänkin työn ovat osaltamme mahdollistaneet kymmenet nimikkoseurakunnat ja suuri joukko rukoilijoita ja tukijoita! Kiitos teille! Jumalan työssä olemme aina suuressa mukana.

Tue evankelistan ja papin opiskelua Etiopiassa.

Lähetystyö Etiopiassa

Rohkaisevat sanat Etiopian kirkon johtajalta

Vuoden 2013 Kansanlähetyspäivillä oli vieraana Etiopian Mekane Yesus –kirkon presidentti Wakseyoum Idosa.

Iltanuotiolla makkaranpaiston yhteydessä Idosa sanoi: ”Me Mekane Yesus -kirkossa rukoilemme teidän puolestanne!” Sanat menivät syvälle sydämeeni: Näitä esirukouksia me täällä Suomessa tarvitsemme. Lähetystyössä emme ole enää vain antajia vaan myös saajia.

Mekane Yesus –kirkon kasvu 56 vuodessa 20 000 jäsenestä maailman suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi, jossa on noin 7 000 0000 jäsentä on Jumalan ihme. Kirkon edustajat korostavat, että syynä on diakoninen palvelu ja evankeliumin julistaminen, jota seuraavat myös ihmeet varsinkin silloin kuin mennään uusille alueille.

Tämän kirkon kanssa Kansanlähetys on toiminut vuodesta 1968. Rukoilethan Mekane Yesus -kirkon ja lähetystyöntekijöidemme puolesta Etiopiassa.

Työntekijöitämme ovat:

Tue työtä Etiopiassa

Voit tukea Mekane Yesus -kirkon ja Kansanlähetyksen työtä Etiopiassa muun muassa lahjoittamalla seuraaviin kohteisiin:

Kiitos lahjastasi ja rukouksistasi! Olemme suuressa mukana!

Euroopan kartta

Lähetystyöntekijöitä Eurooppaan

Rukous Kirkkomme Lähetys -lehden (1/2012) takakannessa:

Työntekijöitä Eurooppaan

Rakas Vapahtaja, Sinä näet Euroopan lisääntyvän köyhyyden, työttömyyden ja uuspakanuuden nousun. Epävarmuutta täällä riittää.

Suo se armo, että Euroopan talouskriisi saisi viedä meidät Sinua lähelle. Kiitos, että murrat meitä ja tyhjennät itsestämme. Vasta sitten sinä voit käyttää meitä kirjeinäsi pimenevässä maailmassa.

Kiitos, että lähetät lisää uskollisia sanansaattajia työhösi eurooppalaisten pelastumiseksi.

Kiitos Jeesus Kristus, että saamme ristisi luona pyytää anteeksi syntejämme. Uudista uskomme.

Rukouksen on kirjoittanut Kroatiassa toimiva lähetystyöntekijä M-L Mrcela. Eurooppa on muuttumassa ja jo muuttunut lähetyskentäksi. Jotkut Euroopan kirkot, kuten Viron ev.lut. kirkko on omaksunut lähetyskirkon identiteetin. Virossa kirkko näkee oman maansa lähetysalueena ja toimintansa lähetystyönä. Rukoillaan, että Jumala antaisi herätyksen aikoja Euroopan kirkkoihin ja kansoihin. Rukoillaan myös lähetysnäyn leviämisen puolesta.

Katso myös kirjoitukset lähetystyön oikeasta suunnasta, sen perusteista, evankeliumista lähetystyössä, lähetystyöstä Japanissa, tavoista osallistua lähetystyöhön, mitä lähetystyö sai aikaan Fidzi-saarilla ja Jumalan voimasta.

Lähetystyön perusteita

12 teesiä lähetystyöstä

Olin puhumassa Ryttylässä Kansanlähetyksen järjestämässä Lähetysseminaarissa 11.3.2012. Aiheeksi minulle oli annettu Lähetysjohtajan lähetyskäsitys. Teema osoittautui laajuudessaan ja moniulotteisuudessaan hankalaksi. Oli vaikea päättää ja keksiä, mistä lähteä liikkeelle.

Puheeni lähtökohdaksi laadin 12 teesiä lähetystyöstä. Nämä kuvaavat osaltaan omaa näkemystäni kirkon ja kristittyjen lähetystehtävästä.

  1. Jumala on!
  2. Jumala on luonut ihmiset.
  3. Ihmisen syntiinlankeemuksen radikaalit seuraukset.
  4. Jumala puhuu. (erityinen ja yleinen ilmoitus)
  5. Jumala tulee Jeesuksessa ihmiseksi.
  6. Jumala antaa lähetystehtävän, sanoman ja voiman.
  7. Lähetystyötä tehdään siellä, missä Kristusta ei vielä tai enää tunneta.
  8. Lähetystyöhön kuuluu aina kutsu Kristuksen seuraamiseen.
  9. Lähetystyössä kirkon diakonia ja julistus kuuluu yhteen, mutta niillä on erilainen tehtävä.
  10. Lähetystyö tarvitsee rukousta ja taloudellista tukea.
  11. Lähetystyö muistuttaa meitä ja koko kirkkoa uskon ydinasioista.
  12. Lähetystehtävä ja koko kirkon tehtävä avautuu lopusta käsin (eskatologia).

Täällä näitä samoja lähetystyön perusteita on käsitelty hieman laajemmin.

(julkaistu mikanblogi.net -sivustolla 12.3.2012 ja siirretty sieltä tänne)

Makito Masakin Länsi-Japanin ev.lut. kirkko

Rehtori Makito Masaki Japanista kävi Ryttylässä

Tänään saimme japanilaisen vieraan Ryttylän lähetyskeskukseen. Makito Masaki on Länsi-Japanin ev.lut. kirkon pappi ja Koben teologisen seminaarin johtaja.

Keskusteluissa teologian tohtori Masaki kertoi  seminaarinsa kuulumisia ja haasteita. Talous on tiukkaa tässäkin seminaarissa. Ensi vuoden maaliskuussa Länsi-Japanin ev.lut. kirkon kirkolliskokous hyväksynee Kansanlähetyksen yhdeksi seminaarin ylläpitäjäjärjestöksi. Kansanlähetys haluaa mahdollisuuksiensa mukaan tukea seminaaria, jonka kautta Japanin kirkot saavat uusia työntekijöitä ja vastuunkantajia.

Länsi-Japanin ev.lut. kirkossa on noin 40 seurakuntaa ja 3000 aktiivista jäsentä. Viime aikoina tämän pienen luterilaisen kirkon nuorisotyö on ollut kasvussa.

Masaki toivoi evankelioimisnäyn leviävän kirkossaan. Hän oli huolissaan siitä, että kristityt kadottavat evankelioimisen innon. Masaki toivoo, että hänen  johtamansa teologinen seminaari voisi innostaa seurakuntalaisia evankelioimiseen. Tässä hän näkee seurakuntien johtajilla tärkeän aseman esimerkkinä olemisesta. Kun johtajat evankelioivat, myös seurakuntalaiset innostuvat.

Makito Masaki kiitti Kansanlähetystä hyvistä lähetystyöntekijöistä, joita Japaniin on lähetetty. Tällä hetkellä Japanissa työskentelevät:

Arni ja Eeva Hukari

Daniel ja Mari Nummela

Lauri ja Asako Palmu

Ulla Pendolin

Raamattu lepo

Sana kristillisen työn tekijöille

Kesäkuun alussa kolme nuorekasta maailmanvalloittajaa siunattiin lähetystyöntekijän tehtävään. Saarnatekstini Hausjärven kirkossa oli Matt. 16:24-27. Tuossa Jeesus antaa käskyn seurata häntä.

Seuraamiseen ei kuulu vain asioiden tekeminen vaan myös Jeesuksen kanssa oleminen. Jos jälkimmäinen unohtuu, tekeminenkin suuntautuu pikkuhiljaa väärin. Annoin uusille lähetystyöntekijöille tällaisen ohjeen:

Meillä on jumalanpalveluksessa tänään juhlahetki, jossa kolme nuorta asetetaan lähetystyöntekijöiksi. Anu, Saara ja Sakari ovat kuulleet Jumalan kutsun lähteä palvelemaan sanoin ja teoin Jumalaa ja toisia ihmisiä.

Erityisesti teille haluan sanoa, että Jeesuksen sanat ”seuraa minua” eivät tarkoita vain tekoja evankeliumin puolesta vaan seuraaminen on Jeesuksen seurassa kulkemista ja olemista. Yksi suurimmista vaaroista länsimaisen kirkon ja lähetysjärjestöjen työssä on se, että työstä tulee epäjumala ja hengellisen työn tekijöillä on vain vähän halua ja aikaa rukoukseen ja Raamatun tutkimiseen. Painakaa jarrua kiireelle! Seuratkaa Jeesusta! Ei vaatimuksille, joita teille tullaan esittämään suuret määrät! Varatkaa aikaa säännölliseen uskonelämän hoitamiseen.

Japanissa tehdään lähetystyötä

Miten perustelemme lähetystyötä Japanissa? (Timo Rämä)

Olen Japanissa. Täällä Sumotossa lähettiasunnossa on  Uuden Tien vuonna 1989 kustantama kirja Auringonnousun maa. Kirja on Jorma Pihkalan toimittama artikkelikokoelma.

Timo Rämä on kirjoittanut kirjaan artikkelin: ”Miten perustelemme lähetystyötä Japanissa?” Mielenkiintoista lukea, miten lähetystyöntekijä Rämä perusteli lähetystyötä 35 vuotta sitten.

Rämä toteaa aluksi, että Japani on vauras, pitkän historian omaava talousmahti.

Tämä kirjoittaja käy lyhyesti läpi Japanin historiaa. Japani on ollut Kiinan kulttuurivaikutuksen alainen, josta kertoo myös kiinalaisten kirjoitusmerkkien käyttöönotto. Kiinasta tuli Japaniin 500-luvulla buddhalaisuus, josta tuli toinen valtauskonto. Keskiajalla Japanissa oli useita toisiaan vastaan taistelevia ruhtinaita. Virallisena hallitsijana oli keisari. Japanin poliittinen hajanaisuus synnytti useita taloudellisia keskuksia.

Ensimmäiset eurooppalaiset, haaksirikkoutuneet portugalilaiset merimiehet, tulivat Japaniin vuonna 1542. Tämän jälkeen tuli asekauppiaita ja sitten katolisia lähetystyöntekijöitä. Rämä kirjoittaa:

”Poliittisten valtapyrkimystensä seurauksena buddhalaismunkit kokivat näihin aikoihin vainokauden. Sen varjolla puolestaan jesuiittalähetit pääsivät lääninherrojen suosioon ja saattoivat jo runsaan 30 vuoden työskentelyn jälkeen ilmoittaa paaville perustaneensa 200 seurakuntaa, joissa oli kristittyjä 150 000.”

Kristinuskon varhainen kukoistuskausi ei kestänyt pitkään. 1600-luvun alussa ”kristityt ja lähetyssaarnaajat tapettiin, kirkot hajotettiin ja väestön uskonnonharjoitusta alettiin valvoa tarkasti”. Tästä alkoi Japanissa Tokugawa –kausi, jonka aikana maa sulkeutui yli 200 vuodeksi ulkomaailmalta. Kristinusko pakotettiin maan alle.

Japanin eristäytyminen ulkomaailmasta päättyi keisari Meijin johdossa toteutettuun niin sanotuun Meiji-restauraatioon vuonna 1868. Tämä toi mukanansa myös länsimaisia uudistuksia. Japani koki taloudellisen nousun. Japani halusi myös laajentua; ensin valloitettiin Korea, minkä jälkeen sodittiin voitokkaasti Kiinaa vastaan. Venäjää vastaan sodittiin 1904-1905 ja sota päättyi Japanin voittoon. Aiemmin eristäytyneestä Japanista oli tullut teollisuuden ja politiikan alalla maailman johtavia valtioita.

Lähetystyöntekijät pääsivät Japaniin taas 1850-luvulla. Työ oli hidasta ja Rämän mukaan yli kymmenen vuoden työn jälkeen protestanttisia kastettuja oli vasta kymmenen. Kansa oli opetettu kristinuskon vastaiseksi. Vasta vuonna 1873 kristinuskon kieltotaulut poistettiin länsimaiden painostuksesta yleisiltä paikoilta.

1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä kristityt kokivat vaikeuksia japanilaisen kansallismielen noustessa. Keisarin palvonta nähtiin kansalaisten moraalin perustana. Kristittyjen määrä oli vuosisadan vaihteessa noin 36 000. Rämä kirjoittaa:

”Protestanttisen lähetystyön ensimmäiset 70-80 vuotta osoittivat sen suunnan, jonka kristillisen kirkon kasvu on saanut Japanissa. Kristinuskon juurtuminen Japaniin on osoittautunut hitaammaksi ja työläämmäksi kuin kenties ainoallakaan toisella lähetyskentällä, missä on ollut yhtä paljon mahdollisuuksia kristilliseen julistukseen.”

Rämän mukaan japanilainen kansalliskiihko saavutti huippunsa 1930- ja 1940-luvuilla. Japani hyökkäsi Mantsuuriaan 1931. Toisen maailmansodan lopussa Japani joutui antautumaan Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien jälkeen.

Vuonna 1939 Japani sääti lain uskonnollisista yhdyskunnista. Jotta seurakunta voisi tulla hyväksytyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, siihen tuli kuulua ainakin 5000 jäsentä ja sillä piti olla vähintään 50 paikallisseurakuntaa. Harvalla protestanttisella kirkolla jäseniä ja seurakuntia oli näin paljoa. Siksi perustettiin yksi suuri organisaatio Japanin Yhdistynyt Kristuksen Kirkko (Nihon Kirisuto Kyoodan) vuonna 1941. Vaikka monet kirkot ovat eronneet yhdistyneestä kirkosta, se on edelleen Japanin suurin protestanttinen kirkko.

Toisen maailmansodan jälkeen oli kristillisten kirkkojen kasvun aika. Kerrotaan, että suuria kansanjoukkoja vieraili kirkoissa lähes kaikkina vuorokauden aikoina. Lähetysjärjestöjen into lisääntyi. Myös Kiinan sulkeutuessa monet lähetysjärjestöt aloittivat työn Japanissa. Tämä herätyksen aika meni kuitenkin pian ohi.

Nykyään Japanissa on vähän kristittyjä vaikka lähetystyötä on tehty pitkään. Miksi teemme edelleenkin lähetystyötä Japanissa vaikka se on hidasta? Rämä vastaa historiankatsauksen jälkeen tähän kysymykseen:

”Teemme lähetystyötä, koska Herramme Jeesus Kristus on käskenyt meidän mennä kaikkeen maailmaan saarnaaman evankeliumia. Eikä vain sitä, vaan tekemään kaikki kansat Hänen opetuslapsikseen.”
”Kristuksen rakkaus vaatii meitä lähtemään ja lähettämään myös Japaniin!”


Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät tarvitsevat tukea ja esirukousta. Tervetuloa seuraavien Japanissa lähetystyötä tekevien lähettäjäksi:

Eeva ja Arni Hukari

Mari ja Daniel Nummela

Asako ja Lauri Palmu

Ulla Pendolin


Lähetystyö Japanissa

Japanin vierailu: Jumalanpalvelus Sumotossa

Olen vierailulla Japanissa. Tapaan Kansanlähetyksen työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneitamme.

Tänään sunnuntaina (22.3.2015) sain saarnata Awajin saarella, Sumotossa sijaitsevassa seurakunnassa. Sumotoon on perustettu seurakunta, jonka jäsenmäärä on nyt noin 30 henkeä. Aiemmin kasvava seurakunta toimi ahtaissa vuokratiloissa ja nyt uudet tilat mahdollistavat uudenlaisen toiminnan. Seurakuntaa hoitavat Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Daniel ja Mari Nummela.

Kirkon rakentaminen Awajille

Kirkon rakentaminen on ollut suuri haaste 30 hengen seurakunnalle. Kirkko on tullut maksamaan 385 000 euroa. Kansanlähetys on luvannut kerätä avustusta 155 000 euroa. Länsi-Japanin ev.lut. kirkko lainaa seurakunnalle 38 000 euroa ja pankista on saatu 192 000 euroa lainaa. Olemme Kansanlähetyksessä kiitollisia yksittäisille kristityille sekä seurakunnille heidän lahjastaan tähän Awajin kirkkoprojektiin.

Tunnetta jumalanpalveluksessa

Jumalanpalvelus alkoi 10.30. Jo alkulaulun aikana olin liikuttunut kun Mari Nummela säesti japaniksi virttä ”Kiitos nyt Herran”. Ajattelin tätä seurakuntaa, jonka perustamisessa olemme olleet mukana.

Iloitsin siitä, että teemme täällä suurta työtä. Uudet kristityt laulavat japaniksi Jumalalle kiitosta. Jumala kokoaa ihmisiä valtakuntaansa kaikista kansoista!

Lopetin saarnani seurakunnalle näin:

”Teidän seurakuntanne on kasvanut, antakaa sen vielä kasvaa. Tehkää tästä kirkosta synnytyssali, jossa syntyy uusia ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Tehkää tästä syntisten sairaala, jossa myös heikot, elämän vaikeuksissa olevat ja yksinäiset kokevat seurakuntalaisten ja Jumalan rakkautta ja hyväksyntää. Tehkää tästä majakka, joka näyttää oikeaa tietä koko kaupungille.”

Jumalanpalveluksen jälkeen söimme yhdessä ja kävimme keskustelua evankelioimisesta ja japanilaisten vaikeudesta ottaa vastaan pelastus Jeesuksessa.

Tämä on tosi hienoa!

Jumalanpalveluksen jälkeen olin liekeissä. On aivan käsittämättömän hienoa olla mukana lähetystyössä!

Tätä työtä eivät tee lähetystyöntekijät yksin. Meillä on tällä hetkellä Japanissa töissä Arni ja Eeva Hukari, Henry ja Tuula Liivola, Daniel ja Mari Nummela, Ulla Pendolin ja Jorma Pihkala (kotimaassa Lauri ja Asako Palmu sekä Anssi ja Kaarina Savonen). Liity heidän tukirenkaaseen, tue heitä taloudellisesti (lähetystyö maksaa!) ja pidä lähetysnäkyä esillä.

Kuusi seurakuntaa syntynyt

Kansanlähetyksen työn kautta Japanissa on syntynyt kuusi kasvavaa seurakuntaa. Seurakunnat kuuluvat Länsi-Japanin ev.lut. kirkkoon.

Olen tavannut täällä motivoituneita lähetystyöntekijöitä. Toivon, että Suomessa lähetysnäky syttyy suurempaan tuleen ja voisimme tehdä Japanissakin enemmän ihmisten voittamiseksi Kristukselle.

Lähetysterveisin ja palavaa sydäntä rukoillen,
MikaT

Kansanlähetyksen lähetystyö

Kansanlähetyksen lähetystyön raamatullinen perustelu

Uusi Tie -lehdessä oli 29.1.2015 juttu lähetystyöstä ja sen perusteista. Kansanlähetyksen aluekoordinaattori  Juhani Koivisto kertoi lähetystyön näkymistä ajassamme.

Lehtiaukeaman alakulmassa oli laatikko ”Kansanlähetyksessä lähetystyön raamatullinen perustelu”. Siinä mainitaan lähetystyölle 8 perustelua:

  • Maailma on Jumalan luoma maailma. (1. Moos. 1)
  • Syntiinlankeemuksen vuoksi ihmiset ovat pelastuksen tarpeessa.
  • Kolmiyhteinen Jumala valmisti pelastussuunnitelman: Isä lähetti Pojan. Poika seurakuntansa. (Joh 20:21-23)
  • Jumalan pelastussuunnitelman keskuksena on Kristuksen sovitustyö. (2. Kor. 5)
  • Lähetyskäsky lähetystyön tiivistelmänä: tehtävä, tavoite ja välineet. (Matt. 28)
  • Apostolien esimerkki. (Esim. Apt 13-14)
  • Lähetystyön perustelu lähtee Raamatun ilmoituksesta ja opetuksesta.
  • Jeesuksen opetuksen mukaan myös palvelu kuuluu lähetystehtävään.