Aihearkisto: Suolapala

Toivon Jumala toivottomassa maailmassa

”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo” (Room 15:13).

Jumala on toivon Jumala. Tämä määritelmä Jumalasta on tärkeä nykyään. Toivo perustuu käsitykseen Jumalan suunnittelemasta maailmanhistoriasta.

Koska on Jumala, toivo käsitteenä on mahdollinen.

Ehkä jo se, että me kykenemme toivomaan jotain, odottamaan jotain parempaa, kertoo siitä, että olemme luodut jotain parempaa varten.

Toivo kertoo siitä, että on jotain vielä saavuttamatonta, jotain mitä haen saavuttamaan sydämeni janon. Tässä vajavaisessa maailmassa on jotain, joka ei täytä sydämen ja sielun kaipausta.

Täydellisessä maailmassa toivoa ei enää tarvita.

Toivon kanssa matkalla

Toivo on tämän hetken matkakumppani.

Silti tämä kumppani katoaa helposti. Pessimismi valtaa helposti. Pelkäämme sotaa, tauteja ja onnettomuuksia. Monien toivo katoaa omien taloudellisten huolien taakse, toiset pelkäävät koko talousjärjestelmän romahtamista. Läheisten elämäntilanne sumentaa joiltakin toivon. Monilla yksinäisyys sumentaa elämän värit.

Toivonsa kadottanut Eurooppa?

Luin analyysin, jossa sanottiin, että Eurooppa on muuttumassa monien yksinäisten vanhusten kodiksi. Maanosassamme on mitattu maailmanhistorian alhaisimmat syntyvyysluvut. Lapsia ei haluta koska ei nähdä toivoa tulevista sukupolvista. Moni näkee itsensä sukupolvien ketjun viimeisenä lenkkinä. Toivottomuus valtaa alaa.

Voisi sanoa näin: mitä etäämmäksi yhteiskuntamme luisuu persoonallisen Jumalan tuntemisesta ja Raamatun sanan kunnioittamisesta, sitä vähemmän toivoa esiintyy.

Jumala on toivon Jumala. Siksi myös meidän maallamme ja maanosallamme on tulevaisuuden mahdollisuus. Jumalan antama herätys on nostanut kansakuntia ja kirkkoja ennenkin näkemään elämän tarkoituksen ja merkityksen.

Koska tämän maailman tapahtumat menevät Jumalan suunnitelmien mukaisesti, meillä on toivoa.

Onko meillä toivoa?

Moni katsoo tulevaisuutta toivottomuuden valtaamana. He pelkäävät, että me itse hävitämme maapallon. Moni ajattelee, että aika ja toivo käyvät vähiin.

Kun Raamattu kertoo maailmastamme ja tulevaisuudesta, siellä on aina toivon näköala. Eskatologia, viimeisiä aikoja koskevat opetukset, maailmankaikkeuden lopputapahtumat kuvataan realistisesti, rajuinkin kielikuvin, mutta kaiken keskellä on Jumalan kansan toivo.

Jumala antaa toivon

Toivon antaa se, että tämä historia on Jumalan historiaa. Jumalan suunnitelma etenee vaikka ihmiset yrittäisivät sitä estää ja panna Jumalan viralta. Jumalan kansan toivo on se, että olemme voittajan puolella.

Meillä kristityillä on paljon annettavaa toivottomuuteen vaipuvalle ihmiskunnalle. Kristityn luontoisetu muihin ihmisiin on siinä, että tiedämme, mitä on edessä ja kuka hallitsee maailmankaikkeutta.

Meillä on toivoa tuottava Jumala.

Kalevi Lehtinen armo jää

Kalevi Lehtinen: pyhä heikko

Kalevi Lehtinen kirjoitti lähettäjäkirjeitä, joista Päivi Häkkinen on koonnut Armo jää -kirjan. Sen sivuilta löytyy Kalevi, jonka itsekin sain tuntea. Tässä yksi Kalevi Lehtisen lausuma kirjan sivulta.

Paavali kutsuu samoja ihmisiä heikoiksi ja pyhiksi.
Eikö siinä ole ristiriita?
Ei, sillä jokainen Jumalan lapsi on puettu Kristuksen pyhyyteen,
joka on täydellinen.
Mutta Kristuksessa ollessaankin hän on edelleen oma itsensä, heikko.
Jumalan lapsi on pyhä, mutta heikko,
Kristuksessa täydellinen, ja omassa itsessään keskeneräinen loppuun saakka.
Ihminen voi olla heikko olematta pyhä,
mutta ei pyhä olematta heikko!

Lutherin virsi Jumala ompi linnamme

Jumala ompi linnamme. Vieläkin.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä on hyvä lopettaa Martti Lutherin virteen Jumala ompi linnamme. Virsi kertoo sekä Lutherin uskonvarmuudesta että ulkoisesta ja sisäisestä ahdistuksesta omassa, kirkon ja yhteiskunnan elämässä. Kirkon uudistus oli kesken ja Rooman kirkon kanssa oli vaikeuksia. Lisäksi Keski-Eurooppaa uhkasivat turkkilaisten joukot.

Kaikkien vaikeuksien keskellä Martti Luther löysi Raamatusta varmuutensa. Jumala ompi linnamme perustuu Psalmiin 46. Psalminkirjoittaja sanoo muun muassa:

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.” (Ps 46:2)
”Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.” (Ps 46:3)
”Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa.” (Ps. 46:11)

Virrellä on vahva sanoma tämänkin päivän uskoville. Jeesuksen seuraajan tie on ristin tie. Paha ja sen palvelijat voivat viedä meiltä maineemme, omaisuutemme, läheisemme ja henkemmekin, mutta olemme aina Jumalan käsissä. Meillä on ikuinen valtakunta. Pahalla on ikuinen kadotus.

1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.

2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.

3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.

4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.

9 autuaaksijulistusta

Matteuksen evankeliumin viidennestä luvusta löytyy yhdeksän autuaaksi julistamista. Autuaita eivät ole vain uskossa Vapahtajaan kuolleet vaan myös hänessä elävät.  Jeesus mainitsee vuorisaarnassaan monenlaisia autuaita.

Nämä kertovat Herramme luonteenlaadusta ja siitä, mihin hän ohjaa seuraajiaan.

  • Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
  • Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
  • Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.
  • Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.
  • Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.
  • Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.
  • Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
  • Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
  • Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Hengellinen lama vai uudistus

”Kansanlähetyksessä haluamme pysyä uskollisena Jumalan ilmoitukselle Raamatussa. Tämän vuoksi meitä tarvitaan kirkossamme ja maassamme ehkä enemmän kuin koskaan.

Kansanlähetyksen ei tarvitse olla huolissaan tulevaisuudesta, jos saamme ystävät työmme taakse rukoilemaan ja tukemaan hienoa työtämme taloudellisesti.

Hengellinen lama on miljoona kertaa vakavampaa kuin taloudellinen köyhyys. Siksi suurimmat tarpeemme eivät liity talouteen vaan hengelliseen uudistumiseen. Rukoilethan Jumalan hengen virvoitusta ja herätystä Kansanlähetykselle, kirkollemme ja kansallemme.”

-Tekstiäni pari vuotta vanhasta filia-verkoston kirjeestä

Armo ja evankeliumi

Jeesus – sivulause vai päälause

Uusi Tie -lehdessä (35/2014) Hämeen Kansanlähetyksen piirijohtaja Ilkka Päiväsaari kertoi piirin hienosta työstä hämäläisten keskuudessa.

Tiedän, että Ilkalle on ollut tärkeää armon ja evankeliumin ymmärtäminen ja välittäminen. Se näkyy myös haastattelussa.

”Koko työntekijäjoukolla he pyrkivät opettamaan Jeesuksesta niin kirkkaasti kuin mahdollista.”
”Siitä on tullut hyvää palautetta, että keskitytään olennaisimmasta olennaisimpaan. Ilmeisesti sille on tarvetta. Sudenkuoppa, johon voi langeta, on se, että Jeesus on sivulause eikä päälause.”

Jeesus kaiken keskipisteeksi!