Aihearkisto: Yleinen

hanukka menora

Makkabealaiskapina ja temppelin vihkimisen muistojuhla

Kirkossa tämän päivän evankeliumitekstissä oli lyhyt maininta Jerusalemin temppelin vihkimisen muistojuhlasta eli Hanukka-juhlasta (Joh. 10:22). Maininnan takana on kertomus vaikeuksista ja voitosta, joka on rohkaissut sekä juutalaisia että kristittyjä moneen otteeseen. Tänäänkin. 

Tässä pitkähkö mielenkiintoinen historiallinen katsaus tilanteeseen, jossa juutalainen identitetti pyrittiin hävittämään ja Jumalan pelastussuunnitelman romuttaa.

Aleksanteri Suuren (353-326 eKr.) kuoleman jälkeen hänen laaja valtakuntansa jakaantui. Eräs hallitsijasuku oli seleukidit. Suvussa Antiokhos IV Epifanes hallitsi 175-164 eKr. Jerusalemin alueet ja Israel olivat hänen valtapiirissään.

UUDET LAIT JUMALAN KANSALLE

Israelissa oli miehiä, jotka eivät piitanneet Jumalan laista ja he saivat houkuteltavaksi monia puolelleen. He väittivät, että ympärillä olevien kansojen kanssa on tehtävä liitto. He menivät kuninkaan puheille ja saivat luvan tuoda Jumalan kansan keskelle toisten kansojen lait ja tavat. 

Pian Antiokhos IV tuli sotajoukkonsa kanssa Jerusalemiin. Hän meni temppeliin, ja jopa kaikkein pyhimpään, anasti kultaisen alttarin, temppelin väliverhon, lampunjalan ja muut jumalanpalvelukseen liittyvät arvoesineet sekä kaiken hopean, kullan ja aarteet. Lisäksi hän pani toimeen verilöylyn. 

Kahden vuoden kuluttua kuningas lähetti Juudean kaupunkeihin virkamiehen sotajoukon saattamana. Hän tuli myös Jerusalemiin: 

”Hän puhui kaupunkilaisille rauhasta ja sovinnosta, ja nämä uskoivat häntä, mutta hänellä oli petos mielessään. Äkkiarvaamatta hän hyökkäsi kaupungin kimppuun, löi israelilaiset ja tappoi heitä suurin joukoin (1. makkabilaiskirja 1:30).  

Jumalan temppelistä sanottiin:

”Kirkkaus oli täyttänyt sen – nyt se oli täynnä häpeää. Se suistui korkeuksistaan ja vajosi murheeseen” (1. makk 1:40). 

… JA LISÄÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Ja vielä tuli lisää rajuja määräyksiä Jumalan valitsemalle kansalle.

”Kuningas antoi määräyksen, että valtakunnan kaikkien kansojen tuli olla yhtä ainoaa kansaa ja jokaisen niistä tuli luopua omista laeistaan ja tavoistaan. Kaikki muut kansat noudattivat kuninkaan käskyä, ja monet israelilaisetkin mukautuivat kuninkaan määräämiin palvontamenoihin, uhrasivat epäjumalille ja häpäisivät sapatin. Kuningas lähetti sanansaattajia viemään Jerusalemiin ja muihin Juudean kaupunkeihin käskykirjeitä, joissa hän määräsi, että kansan oli seurattava vieraan vallan lakeja ja tapoja. Temppelissä ei enää saanut toimittaa polttouhreja, ruokauhreja eikä juomauhreja, sapatti ja muut juhlat kiellettiin ja temppeli ja sen pyhät esineet käskettiin saastuttaa. Kansan tuli rakentaa epäjumalille alttareita, temppeleitä ja muita pyhiä paikkoja, uhrata sikoja ja muita epäpuhtaita eläimiä, jättää poikalapset ympärileikkaamatta ja tahrata itsensä kaikenlaisella epäpuhtaudella ja saastaisuudella, niin että Jumalan laki unohtuisi ja kaikki sen käskyt menettäisivät merkityksensä. Jokainen, joka ei noudattaisi kuninkaan määräyksiä, surmattaisiin.” (1. Makk. 1:44-50).

Nämä olivat kammottavia määräyksiä. Juutalaisten oli luovuttava Vanhasta testamentistaan ja tavoistaan. Kiellettyjen tapojen tilalle tulivat uudet. 

EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI

Eikä tässä kaikki: Kuningas asetti virkamiehet valvomaan, että kansa noudattaisi uusia käskyjä. 

Kansan piti osallistua uhritoimituksiin kreikkalaisille pakanajumalille. Jotkut tekivät niin, moni kuitenkin piiloutui. 

”TURMION ILJETYS”

Jerusalemin temppelissä oli polttouhrialttari, jossa uhrattiin Jumalan käskyn mukaisia uhreja. Nyt tämän sijalle pystytettiin ”turmion iljetys”. Muihinkin Juudean kaupunkeihin rakennettiin uusia alttareita.

”Kaikki Jumalan lain kirjat, jotka löydettiin, revittiin ja poltettiin. Jos tavattiin joku, jolla oli liiton kirja tai joka yhä noudatti sen lakia, hänet surmattiin kuninkaan määräyksen mukaan.” (1. Makk. 1:56-57). 

”Naiset, jotka olivat ympärileikkauttaneet poikansa, surmattiin kuninkaan käskyn mukaan, ja pojat hirtettiin äitinsä kaulaan. Myös muut perheenjäsenet ja ympärileikkauksen toimittaneet surmattiin” (1. Makk. 1:60-61).

MONI PYSYI LUJANA

Kaikki eivät suostuneet pakanakansojen määräykseen Raamatun sanasta luopumiseen:

”Monet israelilaiset pysyivät kuitenkin lujina ja kieltäytyivät urheasti syömästä epäpuhdasta ruokaa. Heidän mielestään oli parempi kuolla kuin saastuttaa itsensä ruualla ja häväistä pyhä liitto, ja niin heidät surmattiin. Israelin yllä oli raskas viha.” (1. Makk 1: 62-64).

MATTATIA JA HÄNEN POIKANSA –  VASTARINTA NOUSEE

Mattatia oli pappi, jolla oli viisi poikaa. Kun hän näki kansan keskellä olevan jumalattomuuden ja temppelin häpäisemisen, hän repi poikiensa kanssa katumuksesta vaatteensa, puki ylleen säkkivaatteen ja suri katkerasti. 

Kuninkaan virkamiehet, joiden tehtävä oli pakottaa kansa luopumaan Jumalasta, saapuivat myös Mattatian kotikaupunkiin. He vetosivat, että arvostettu Mattatia uhraisi pakanajumalille esimerkiksi muille. Lisäksi he lupasivat kunniaa, kultaa, hopeaa ja lahjoja. 

Mattatia sanoi kuuluvalla äänellä: 

”Vaikka kaikki valtakunnan kansat ovat totelleet kuningasta, luopuneet isiensä uskosta ja ryhtyneet noudattamaan kuninkaan käskyjä, minä, minun poikani ja sukuni pysymme uskollisina isiemme liitolle. Ikipäivänä me emme hylkää Jumalan lakia ja sen käskyjä. Me emme alistu kuninkaan määräyksiin, emme poikkea uskostamme oikealle emmekä vasemmalle.” (1. Makk 2:19-22).

MAKKABEALAISKAPINA

Tästä alkoi vuonna 168 eKr. makkabilaiskapina. Mattatiaksen jälkeen kapinaa johti hänen poikansa Juudas Makkabeus. Juudaksen joukot menestyivät ja sai aikaan sen, että juutalaisiin kohdistuvat vainot päättyivät vuonna 165 eKr. Tämän jälkeen taistelut jatkuivat tavoitteena vallata Jerusalem, joka tapahtuikin 165. Temppeli puhdistettiin pakanallisista vaikutuksista ja pyhitettiin Jumalan käyttöön. 

TEMPPELIN UUDELLEEN VIHKIMINEN

Jerusalemin temppeli vihittiin uudellen käyttöön 165 eKr.

Tämän muistoksi vietetään kahdeksan päivän hanukka-juhlaa. Juutalainen traditio kertoo temppelin uudelleen vihkimisen juhlaan liittyvästä ihmeestä. Kun makkabealaiset tulivat Jerusalemin temppeliin, he halusivat sytyttää menora-kynttilät. Heillä ei kuitenkaan ollut kynttilöitä varten rituaalisesti puhdasta oliviiviöljyä. He löysivät yhden asian, joka riittäisi yhdeksi päiväksi kynttilöiden sytyttämiseen. Kynttilät sytytettiin. Tapahtui öljy-ihme, ja vähäinen öljy riitti kahdeksaksi päiväksi. Hanukka-kynttelikköön kuuluu yhdeksän kynttilää.

Tämän juhlan aikana Jeesus oli tämän päivän evankeliumitekstissä (Joh. 10:22-30).

LOPUKSI

Antiokos IV yritti tuhota juutalaisuuden ja Vanhan testamentin pyhät kirjoitukset. Onnistuessaan se olisi tarkoittanut Jumalan ennen maailman luomista tehdyn suunnitelman epäonnistumista. 

Juutalaisuuden – ja Jumalan suunnitelman toteuttamisen – pelastivat ne, jotka eivät suostuneet kriittisinä aikoina tekemään kuolemankin uhatessa kompromisseja hallitsijoiden vaatimusten kanssa. 

Jumalan valtakunnalla on vihollisensa ja puolustajansa. Jumalan sanan (Raamattu) vastaisia opetuksia tuotiin avoimesti Jumalan kansan keskelle ja jopa jumalanpalvelukseen. 

Aina on ollut Jumalan sanalle uskolliseksi jääviä. 

Jerusalemin temppeli pyhitettiin uudelleen sen jälkeen, kun siellä oli otettu vastaan Jumalan sanan vastaiset tavat. Myös kristittyjen elämä tarvitsee jatkuvaa uudistumista. Siihen kehotti tänään kirkossakin luettu epistolateksti roomalaiskirjeen 12. luvun alusta:

”Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.”

Jerusalemin temppeli vihittiin uudelleen käyttöön. Samoin meidän ruumiimme ja elämämme temppeli vaatii uudistuvaa Jumalalle omistautumista. Hänelle se kaikki kuuluu.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
norjalainen herätyskristillisyys haugelaisuus

LUTERILAISEN HERÄTYSKRISTILLISYYDEN 7 POHJAVIRTAUSTA

Maailmassa ja Suomessa on monenlaista luterilaisuutta. Minä olen luterilainen ja olen niin sanottu herätyskristitty. Luterilaisen herätyskristillisyyden taustalla on luterilainen uskonpuhdistus 1500-luvulla, 1600-luvulla syntynyt pietismi ja siinä erityisesti pohjoismainen pietismi. 

Yläkuvassa on norjalaisen Adolph Tidemandin teos ”Haugianerne”, jossa kuvataan norjalaisen haugelaisen herätyksen kotikokoustunnelmaa maallikkopuhujan saarnatessa. Hans Nielsen Hauge (1771-1824) oli norjalainen luterilainen maallikko, joka johti pietististä herätystä, jota kutsuttiin hänen nimellään haugelaisuudeksi. Herätyksessä oli vahvana sekä hengellinen että yhteiskunnan sosiaalinen uudistuminen.

Suomessa luterilaista herätyskristillisyyttä edustavat muun muassa 1900-luvulla syntyneet viidesläiset järjestöt kuten Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto, Lähetysyhdistys Kylväjä sekä Opiskelija- ja koululaislähetys. Mitä tämä luterialinen herätyskristillisyys on? Olin kuuntelemassa Leif Nummelan puhetta, jossa hän kuvasi luterilaisen herätyskristillisyyden seitsemää pohjavirtausta. Muokkasin ja lyhensin Leifin selityksiä laajemmalle lukijakunnalle.

1. RAAMATTU

Sitä luetaan ja tulkitaan luterilaisen tunnustuksen silmin Kristus ja pelastushistoria keskuksena. Henkilökohtainen Raamatun lukeminen ja pienpiirit sekä Raamatun julkinen opetus ovat tärkeitä. 

2. KRISTUKSEN AINUTLAATUINEN SOVITUSTYÖ – EVANKELIUMI

Jeesuksen sovitustyö ristillä ja siihen liittyvä sijaissovitus uskon keskuksena. Evankeliumia julistetaan, jotta kuulijassa syntyisi usko: Jeesus kuoli todella minun puolestani. Juuri minun syntini on sovitettu! Minut vanhurskautetaan! 

3. ARMONVÄLINEET

Raamattu, kaste ja ehtoollinen välittävät Jumalan pelastavaa armoa. Siksi niitä sanotaan armonvälineiksi. Emme voi itse ansaita Jumalan armoa, se tarjotaan meille. Raamattu, kaste ja ehtoollinen eivät itsessään vanhurskauta tai pelasta ketään; sen tekee usko, joka liittyy armonvälineiden lupauksiin. 

4. LÄHETYSTEHTÄVÄ

Luterilainen herätyskristillisyys korostaa jokaisen ihmisen syntisyyttä ja sen vuoksi kadotustuomiota. Vain Jeesuksessa on pelastus. Siksi evankeliumi tulee julistaa kaikkialla maailmassa. Jokaisella uskovalla on tehtävä lähtijänä ja/tai lähettäjänä.

5. MAALLIKKOVASTUU

Jokainen kristitty on Jumalan pappi yhteisen pappeuden perusteella. Tätä pappeutta hoidetaan kutsumusten ja armolahjojen mukaisesti. Uskovat voivat mm opettaa Raamattua ja johtaa raamattupiiriä. Maallikkosaarna on aina ollut tärkeä osa herätyskristillisyyttä. Tämän lisäksi tunnustetaan julkinen paimenvirka. Maallikkovastuuseen kuuluu myös opetuksen apostolisuuden ja raamatunmukaisuuden arviointi. 

6. USKOVIEN YHTEYS

Jumalan todellinen kansa koostuu niistä, jotka kuulevat Paimenensa äänen. Kristittyjä kutsutaan rakentamaan yksimielisyyttä Jumalan sanan pohjalta.

7. ESKATOLOGINEN KIINNOSTUS

Herätyskristillisyydessä on ollut esillä lopun ajat eli eskatologia. Eskatologian pääpiireitä eli Jeesuksen paluuta, viimeistä tuomiota sekä kadotuksen ja taivaan todellisuutta on pidetty esillä.

Tässä seitsemän näkökulmaa luterilaiseen herätyskristillisyyteen.

KATSO MYÖS NÄITÄ:

Osana herätysten historiaa

Herätysjulistuksen esteitä nykyaikana

Liisi Jokirannan vinkkejä hengellisen kokouksen järjestäjille

Tehtävämme on kertoa Jeesuksesta ja esittää kutsu sielujen pelastukseksi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Johannes Kastaja - Jumalan Karitsa

Joh. 1:35-37 – Kolme asiaa

Seuraavana päivänä Johannes oli Betaniassa, ja hänellä oli kaksi opetuslasta seurassaan. Jeesus kulki siitä ohi, ja osoittaen häntä Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa!” Kun opetuslapset kuulivat hänen sanansa, he lähtivät seuraamaan Jeesusta” (Joh. 1:35-37).

Tässä kolme asiaa tästä tekstistä:

1. ”Seuraavana päivänä” / ”Betaniassa”.

Raamatun tapahtumat ovat todella tapahtuneet ajassa ja paikassa. Jeesus ei ole historiaton mielikuvitusolento. Hän pystyi kulkemaan, kerrotaan missä ja milloin hän liikkui ja että hänet havaittiin. Myös hänen kuolemansa ristillä ja ylösnousemus tapahtui tiettyyn kellonaikaan tietyssä paikassa. Kyse on tapahtuneista asioista.

2. ”Katsokaa: Jumalan Karitsa”

Karitsa oli juutalaisille tuttu. Karitsan veri oli pelastuksen merkki kun juutalaiset vapautuivat Egyptistä (2. Moos.). Jesaja 53 kertoo karitsasta, jonka päälle Jumala tulee laittamaan syntikuorman. Ja nyt Johannes sanoo: Katsokaa tuossa Betanian tiellä kävelee tämä Jumalan Karitsa! Myöhemmin ristillä tietyssä historian vaiheessa, tiettynä perjantai-iltapäivänä Jerusalemissa kaupungin muurien ulkopuolella Golgata-nimisellä kumpareella Jeesuksesta todella tuli Jumalan Karitsa, joka vuodatti verensä ihmiskunnan syntien sovitukseksi.

3. ”he lähtivät seuraamaan Jeesusta”

Johannes Kastajan puhe Jeesuksesta Jumalan Karitsana synnytti uskon ja halun seurata Jeesusta. Kristillinen usko on Jeesuksen seuraamista. Johannes Kastajan kuvaamat opetuslapset tiesivät, milloin lähtivät Jeesuksen seuraan. Moni tietää nytkin ajan, paikan ja tunnelman, joka liittyy omaan kertomukseen uskon löytämisestä. Toiset eivät osaa sanoa aikaa eikä paikkaa; he tietävät, että nyt uskovat Jeesukseen. Usko Jumalan Karitsaan pelastaa, ei uskon syntyhetken tietäminen. Jeesuksen seuraaminen on Jeesuksen asettamista elämän herraksi.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyksen lähetystyö

Lähettäjäpiirikirje 10/2019

Hyvä lähettäjäpiiriläiseni!

Täällä Ryttylässä puut ovat sanoneet jäähyväiset lehdilleen. Ikkunasta näkyvä koivu ja tammi ovat imeneet lehdistään ravinnon sisäänsä pärjätäkseen talven yli. Kun puu on kerännyt lehdestä tarvittavan ravinnon, lehti haurastuu ja sen oma painokin voi pudottaa sen maahan. Luonto osaa valmistautua vaikeisiin pimeisiin ja kylmiin hetkiin, ehkä aavistaen jo kevään.

Kuvaus sopii ihmiseenkin. Kevään ja kesän vaihe on kukoistavaa ja huoletonta. Jossain vaiheessa alkaa luopuminen. Monet ovat viisaita ja valmistautuvat viimeiselle matkalle. Kuolema ei ole loppu. Jumalan kansalla on sisässään Elämä, joka jatkuu Jumalan uudessa ja ikuisessa valtakunnassa.

Elämäni tarkoitus on lisätä tuon valtakunnan asukasmäärää!


Viimeisten viikkojen suuria kohokohtia olivat Keski- Suomen ja Satakunnan Kansanlähetyksien 50- vuotisjuhlat Jyväskylässä ja Porissa. Taas ihmettelin sitä intoa, jolla puoli vuosisataa sitten toimittiin herätyksen keskellä. Sellaiset ajat ovat Jumalan erityisiä suosion aikoja. Tuolloin myös nuoret ottivat vastuuta työstä.

Jos 20-vuotiaat pystyivät 1960- luvulla olemaan aktiivisia eturivin vaikuttajia ja johtajia, miksi he eivät pystyisi siihen tänään.

Annammeko heille muuta tehtävää kuin istua? Kristinusko oli alusta lähtien vahvasti nuorten vastuulla. Jeesus aloitti työn 30-vuotiaana, opetuslapsista nuorin Johannes oli ehkä meidän rippikoululaistemme ikäinen. Nuoret ovat monissa herätyksissä olleet vaikuttajia.

Mutta ei 50-vuotta sitten olisi tapahtunut paljoakaan, jos vanhempi ja kokeneempi väki ei olisi ollut nuorten rinnalla. Yhdessä eteenpäin!

”Olen ollut yhtenään matkoilla” (2. Kor. 11:26)

Evankeliumin asia on vaatinut aina matkustamista. Näin on ollut apostoli Paavalin päivistä meidän aikaamme asti. Olen käynyt edellä mainitsemissani juhlissa, seurakuntavierailuilla Vantaalla, Tuusulassa ja Liperissä. Onneksi Ryttylän lähetyskeskukseen on vain parin kilometrin matka: siellä olen ollut puhumassa Israel-päivillä ja Lähettien kotiväenpäivillä sekä jumalanpalveluksissa. Kauniaisissa pidimme vuosittaisen neljän järjestön (Kansanlähetys, Kylväjä, Suomen Raamattuopisto ja Opiskelija- ja koululaislähetys) retriitin. Seinäjoella kävin tervehtimässä piispaani Simo Peuraa.

Täällä Ryttylässä arkityön erityismaininnan nyt saa Kansanlähetyksen uuden lähetysteologian laatimisryhmä (Leif Nummela, Mattias Kaitainen, Juhani Koivisto, Vesa Ollilainen, Niilo Räsänen ja minä). Tämä on myös teologinen jaoksemme. Olemme useita kertoja pohtineet lähetystyön teologisia perusteita aikamme ilmiöiden valossa. Työ on edistynyt hyvin. Ensi kesänä pohdintojen hedelmä tulee julkisuuteen.

Lähetystyön teologinen arvionti on erittäin tärkeää oman järjestömme ja kirkkomme lähetystyön suunnan vuoksi. Teologia vaikuttaa käytännön ratkaisuihin. Myös silloin kuin se ei ole tietoista

Ihmisen rinnalla rakkauden lähettiläänä

Osallistuin lokakuussa Tampereella Suomen Lähetysneuvoston 100- vuotisjuhlaan. Lähetysneuvostossa on mukana yli 30 lähetysjärjestöä eri kirkkokunnista. Juhlapuheita ja esitelmiä tärkeämmäksi itselleni osoittautui suunnittelematon tapahtuma. Työtoverit pyysivät minua tekemään haastatteluja kadulle. Kysymykset lähtevät yleisistä uskontoon liittyvistä asioista ja päätyvät henkilökohtaisempiin. Minulla oli tähän vain hetki aikaa, mutta lähdin mukaan.

Heti alussa kohtasimme naisen, joka kertoi elämänsä olevan surkeassa jamassa. Hän koki itsensä mitättömäksi. Emme lähteneet haastattelussa pidemmälle, koska hänen piti pian lähteä. Kerroimme Jumalan rakastavan häntä, kerroimme, että hän on ainutlaatuinen ja arvokas. Samaan aikaan kuin puhuimme kyyneleet alkoivat juosta tämän naisen silmistä. Sitten kaveri haki hänet mukaansa ja kyseli mennessään: Miksi itket? Mitä ne meni sanomaan sinulle?

Tämä kohtaaminen kertoi minulle sellaisen rakkauden ja hyväksynnän tarpeesta, mitä moni etsii toisista ihmisistä. Aina pettyen. Paholainen on saanut painettua monet maan rakoon. Kristittyjen tehtävä on nostaa ja johdattaa syvimmän rakkauden, Jumalan, luokse.

Kuvittele mielessäsi jana, jonka päädyissä lukee mitättömyys ja arvokkuus. Jumala sijoittaa meidät täysin janan arvokas-päätyyn. Moni sijoittaa itsensä toiseen ääripäähän. Meidän pitää kuljettaa heidät sinne, missä näkevät itsensä Jumalan silmin. Levitetään evankeliumia ja Jumalan rakkautta. Ihmisten sydämissä sille on suuri tarve. Tämä kadun kohtaaminen puhutteli minua valtavasti.

Ystäväni!

Puusta putoavat lehdet kertovat syksystä. Ihmisten sydämessä oleva kaipaus Jumalasta. Kiitos, että olet kanssani viemässä parasta sanomaa!

Ole siunattu ja siunaukseksi,

Mika

Vielä joitakin kuvia

Edellä on otteita ystäväkirjeestäni. Kirjeessä on aina myös kuvia, ja laitan niitä tähänkin näkyviin. Olet tervetullut lähettäjärenkaaseeni. Voit ilmoittautua siihen netissä.

Näissä kuvissa:

  1. Työtoverini Salla Kurppa-Silvan ja Hanna-Mari Vuorisen kanssa Suomen Lähetysneuvoston juhlassa.
  2. Veijo Ollin kanssa tekemässä ohjelmaa Radio Deihin.
  3. Israel-päivien jumalanpalveluksen alttarilla risti ja menora.
  4. Lähetysherätystä Suomen Lähetysneuvoston 100-vuotisjuhlan päätösjuhlassa.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristillinen lähetystyö Euroopassa

10 askelta lähetystehtävän toteuttamiseen Euroopassa

Eteeni tuli joitakin tutkimustuloksia, jotka vahvistavat, että Eurooppa on muuttumassa lähetyskentäksi. Mitä meidän tulisi nyt nyt tehdä? Ei ainakaan heittää hanskoja naulaan. Tilanne on kutsu toimia maanosamme hyväksi.

HOLLANTI. Uutinen kertoi, että viidennes Hollannin kirkkorakennuksista ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Suurin osa Hollannin 6900 rekisteröidyistä kirkkorakennuksesta on protestanttisia ja katolisia kirkkoja, näistä 1400 on nyt uudessä käytössä. Näistä kirkoista noin 30 % on muutettu asunnoiksi, 20 % toimii kulttuurisessa ja/tai sosiaalisessa käytössä ja 15 % kirkoista on muutettu toimisto- tai liikerakennuksiksi.

ESPANJA. Espanjassa katoliseksi mieltää itsensä 69 %. Heistä noin viidennes harjoittaa uskontoaan säännöllisesti. Ateisteja kansasta on 11 %, ei-uskovia tai neutraaleja 8 %, agnostikkoja 8 %, muuhun uskontoon kuuluvia 3 %. Ateistien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Huolestuttavaa on, että nuorista (18-24 vuotiaista) yli puolet (53 %) sanoo olevansa ateisti, agnostikko tai uskonnoton. Tästä ikäluokasta vain 6,7 % toteuttaa katolista uskoaan.

ISO-BRITANNIA. Vain yksi prosentti 18-24 vuotiaista sanoo kuuluvansa Englannin anglikaaniseen kirkkoon. Kaikista uskonnollisin ikäryhmä on yli 75-vuotiaat, mutta heistäkin vain joka kolmas sanoo kuuluvansa Englannin kirkkoon.

SAKSA. Saksassa julkaistiin juuri uskontotilasto, joka osoitti kirkkoihin kuulumisen vähenevän. Kirkkoihin kuuluu noin 56 % Saksan asukkaista. Saksan evankeliseen kirkkoon 25,5 %, katoliseen kirkkoon 27,8 ja muihin kirkkoihin 2,9 %. Uskontokuntiin kuulumattomia ja muiden uskontojen kannattajia on 43,8 %. Pian tässä uskonpuhdistuksen ja monen herätysliikkeen synnyttäneessä maassa kristittyjä on alle puolet asukasluvusta.

Mitä tulee tehdä?

Kirkkojen ja kristittyjen pitää nähdä oma maanosamme lähetystyön kohteena. Tässä tärkeää on muun muassa:

  1. Emme saa hävetä sanomaa Jeesuksesta ja elämästä hän yhteydessään.
  2. Vahvistetaan kirkkoina, järjestöinä ja kristittyinä omaa identiteettiämme.
  3. Opimme olemaan sanomamme kanssa selkä suorana myös vähemmistössä ja tarvittaessa kärsimään uskomme tähden.
  4. Tutkimme, mihin eurooppalaiset uskovat ja miksi he ovat kääntäneet selkänsä Jeesukselle ja kristinuskolle
  5. Meidän tulee rohkeasti julistaa evankeliumia ja kristillistä uskoa sekä elämäntapaa, joka on ennenkin muuttanut ja uudistanut eurooppalaista kulttuuria.
  6. Muutokseen pitää saada koko kristikunta mukaan. Jokaisella kristityllä on tehtävä Euroopan uudelleen evankelioimisessa. Tärkeää on arjen elämä Jumalan tahdon mukaan, todistus omasta uskosta sekä rukous läheisten ja koko Euroopan puolesta.
  7. Tutustu Euroopan lähetyshaasteeseen ja pidä sitä esillä.
  8. Lähetämme työntekijöitä tukemaan Euroopan kirkkoja ja kristillisiä järjestöjä. Emme saa kuitenkaan unohtaa lähetystyötä alueilla, joissa on vielä vähemmän kristittyjä kuin täällä.
  9. Tutkitaan herätyksen ja kirkon uudistumisen historiaa Euroopassa ja pohditaan, mitkä ovat olleet tärkeitä palasia. Tutkitaan myös sitä, miten kasvavat yhteisöt toimivat juuri nyt ja opitaan toisilta.
  10. Valtavaan lähetyshaasteeseen vastaaminen edellyttää kristittyjen yhteistyöstä.

Lue lisää Euroopan lähetyshaasteesta:


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Armstrong Aldrin kuu

3 asiaa vuoden 1969 kuulennolta

1. Ensimmäinen ehtoollinen avaruudessa 21.6.1969

Astronautti Buzz Aldrin oli toinen ihminen kuun pinnalla. Juuri ennen häntä kuuhun oli astunut Neil Armstrong. Mutta kristitty Aldrin oli ensimmäinen, joka vietti ehtoollista avaruudessa. Ennen astumista kuun pinnalle, hän otti esille seurakunnasta tuomansa ehtoollismaljan, viiniä ja leipää. Aldrin luki Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumista:

”Minä olen viinipuu ja te olette oksat. Se joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.”

2. Koitko Jumalan läsnäolon?

Aiemmin Neuvostoliiton Juri Gagarin kertoi, ettei nähnyt Jumalaa kun kiersi maapallon Vostok-aluksellaa 1961. Kuka tahansa olisi voinut kertoa jo etukäteen tämän Gagarinille. Tai joku olisi voinut sanoa, että jos otat avaruuskypärän päästäsi, saatat nähdä Jumalan. Kun Buzz Aldrin oli avaruudessa, hänellä oli toisenlainen kokemus. Hän välitti sieltä maapallon asukkaille viestin (Psalmi 8:4-5):

”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen -mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.”

Aldrin ei nähnyt Jumalaa, mutta tunnisti hänet luomistyön ihmeellisyydessä. Ja tämä universumin Luoja on kiinnostunut juuri maapallosta ja jokaisesta sen asukkaasta!

3. Suureen näkyyn sitoudutaan

Vuonna 1962 presidentti John F. Kennedy puhui avaruuden valloituksesta ja kuuhun menemisestä. Hän kutsui kansan vaaralliseen ja suureen seikkailuun. Presidentin mukaan toimeen ei ryhdytä siksi, että tehtävä on helppo vaan koska se on vaikea. Noin 400 000 työntekijää palkattiin, parhaat ammattilaiset yritettiin saada mukaan, miljardeja dollareita kulutettiin.

Tavoite on saada mies kuuhun ja samalla yliote Neuvostoliitosta, joka edellisenä vuotena oli lähettänyt Juri Gagarinin kosmokseen.   

Ihmisen lähettäminen kuuhun on pieni tehtävä sen rinnalla, mitä universumin Herra Jeesus Kristus antoi kristittyjen ja kirkkojen tehtäväksi: Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille.

”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” (Markus 16:15-16).

”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.  Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matteus 28:19-20)

Kirkkoina ja kristittyinä tehtävämme ei ole lähettää ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan.  Tähän pitää sijoittaa nyt enemmän energiaa ja parhaimmat voimavarat, sillä Herra on antanut tämän tehtävän koko kristikunnalle.

Tehtävä ei ole helppo! Siksi kaikkien kristittyjen – sinun ja minun – on sitouduttava siihen uudella päättäväisyydellä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lasten kristillinen kasvatus lasten Raamattu

Tätä tarvitaan nyt: Raamatun sanoma lapsille

Onko sinulla lapsia, lapsenlapsia, kummilapsia, ystävien tai sukulaisten lapsia?

Monet ovat huolissaan uuden sukupolven kristillisestä kasvatuksesta. Miten välittää sukupolvia kantanut kristillinen usko uudelle sukupolville?

Hyviä ohjeita rukoukseen 1500-luvulta

Martti Luther antoi aamun aloitukseksi seuraavanlaisia ohjeita:

  • Aamulla noustessasi siunaa itsesi ristinmerkillä ja sano:  ”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.”
  • Rukoile polvillasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä meidän -rukous.
  • Voit rukoilla tämän lisäksi näin: ”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet viime yönä varjellut minut kaikesta vahingosta ja vaarasta. Pyydän sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä ja kaikesta pahasta, että tekoni ja koko elämäni olisivat mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”
  • Voit laulaa virren.
  • Mene iloisin mielin töihisi.

Luther kirjoitti katekismukseen myös mallin iltarukouksesta:

Uusi kirja lasten opettamiseen

Minulle lapsena oli tärkeää lukea Ikuisia kertomuksia -kirjasarjaa. Monet sen kuvat ja tekstit ovat vieläkin mielessäni. Olen kiitollinen kerrostalomme pommisuojassa pidetystä pyhäkoulusta ja sen pitäjistä. Pyhäkoulun opettajat ansaitsevat arvostuksemme!

Nyt vanhemmille, isovanhemmille ja kummeille julkaistiin hyvä kirja lasten kristilliseen kasvatukseen: 101 aarretta Raamatusta, jotka jokaisen lapsen pitäisi kuulla (kirjoittaja Connie Palm).

Raamatun punainen lanka kirkkaaksi

Tämä lastenraamattu alkaa koko kulttuurimme ymmärtämisen kannalta tärkeiden tapahtumien kuvauksella. Lapsi ymmärtää maailmaa kuullessaan luomisesta, paratiisista, syntiinlankeemuksesta, Kainista ja Aabelista, Metuselahista ja ystävyydestä Jumalan kanssa, Nooasta ja vedenpaisumuksesta, Jumalan lupauksista ja Aabrahamista.

Näiden alkukertomusten jälkeen on koottu mielenkiintoisia Vanhan testamentin kertomuksia ja lopulta päädytään Jeesukseen ja Apostolien tekojen tapahtumiin. Viimeisenä on katsaus tulevaisuuteen; uuteen taivaaseen ja maahan.

Kirjan kertomukset ovat taitettu yhdelle aukeamalle ja ne on helppo lukea vaikka lapsi sylissä kuvia katsellen. Koeluin ääneen pari tekstiä ja yhteen kertomukseen meni pari-kolme minuuttia.

Kiitos Kustannus Oy Uusi Tielle tämän tärkeän kirjan julkaisusta.

Kirja ”101 aarretta Raamatusta” löytyy hyvin varustetuista kirjakaupoista. Voit myös ottaa yhteyttä Uuden Tien tilauspalveluun soittamalla 044 4477 827 tai mieluummin sähköpostilla tilauspalvelu@uusitie.com. Kirjan hinta on 14,90 euroa sekä postituskulu. Maailmanhistorian tärkeimmän kertomuksen esittäminen lapsille ei ole hinnasta kiinni!  Jos kerrot, että tilaat tämän kirjan Mika Tuovisen suosituksesta, Uusi Tie lupasi lähettää kirjan ilman postikulua!

Jeesus sanoi: Antakaa lasten tulla minun tyköni (Mark. 10:14).

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylässä

Nykyhetken viisi haastetta

Pidin Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018 puheen, jonka päätin viiteen haasteeseen. Tässä ne pienin muokkauksin ja lisäyksin myös tänne blogiini.

1. Ole aikamme myllerrysten keskellä uskollinen Jumalan sanalle!

Uskon, että elämmme lopun aikaa, jota Jeesus kuvasi puheessaan (Matt. 24). Hän kertoi lopunajan merkeistä mullistuksista luonnossa, hämmennyksestä yhteiskunnassa ja luopumuksesta kirkossa. Yksi lopunajan merkki on innostava: Evankeliumi julistetaan kaikille kansoille ennen Jeesuksen paluuta (Matt. 24:!4). Elämme nyt juuri tällaista aikaa.

”Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa” (Ilm. 13:10).  

2. Sitoudu uudelleen lähetystehtävän toteuttamiseen!

Jumala antoi meille mahtavan tehtävän: Evankeliumi Jeesuksesta viedään kaikkeen maailmaa. Sitoudu lähetystehtävän täyttämiseen. Kysy Jumalalta paikkasi, miten voit rakkauden teoin ja evankeliumia kertomalla olla mukana historian suurimmassa projektissa: Tämän maailman evankelioimisessa.

”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille” (Mark. 16:15).

3. Ota Suomi sydämellesi!

Kaikki Suomen suuret liikkeet ovat syntyneet herätyksen vaikutuksesta. Raamattu ei missään lupaa herätyksiä, mutta Jumala antaa niitä.

Todellinen herätys on aina lopulta Jumalan työtä, mutta Jumala käyttää herätyksissä inhimillisiä välikappaleita, usein yhteiskunnallista murrosta ja aina evankeliumin julistamista.

Mitä meidän on tehtävä? Rukoile läheistesi ja kansamme puolesta. Rukoile kirkkojen ja järjestöjen puolesta. Minun rukoukseni on, että kristityt yhdessä eri kirkoissa omasta traditiostaan käsin löytäisivät yhteisen innostavan vision ja strategian Suomen evankelioimiseksi. Siinä jokainen kristitty, järjestö ja kirkko voi olla mukana. Ehkä unelmoin liikaa toivoessani, että jonain päivänä Suomessa rukoilevaiset, heränneet, evankeliset, lestadiolaiset ja viidesläiset Kansanlähetyksessä, Kylväjässä. Sansassa, Opkossa, Raamattuopistolla, Kansan Raamattuseurassa ja kaikki muutkin luterilaiset lähetyshiippakuntalaiset ja muut sekä hellutailaiset, vapaakirkkoiset, ortodoksit ja katoliset, baptistit ja kaikki muut kristityt voisimme antaa yhteisen todistuksen Jeesuksesta.

Tiedämme, mitkä asiat meitä erottaa ja helposti menemme poteroihimme. Mutta meitä yhdistää sama evankeliumi, sama pelastus ja sama Jeesus. Unelmani ja rukoukseni on, että jokainen tässä maassa kokisi Jumalan rakkauden ja eläisi yhteydessä luojaansa ja lunastajaansa. Lähetys ja evankelioiminen yhdistää kristittyjä.

Pelkään, että vasta taivaassa katsoessamme yhdessä ympärillemme voivottelemme sitä, että hylkäsimme yhteisen todistuksen antamisen kansallemme, kun oli sen aika. Miksi läheisemme ei ole täällä? Miksi kaikki eivät ole täällä? Ehkä se on se yksi viimeinen itku, kuten Leif Nummela viime vuoden Kansanlähetyspäivillä sanoi. Tarvitsemme nyt Suomen pelastumiseksi yhteistä evankelioimisen näkyä.

”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä” (Joh. 15:12).

4. Fokusoi hengellinen näkökykysi!

Älä kiinnitä mieltäsi uskovien tai kirkon tai järjestön vajavaisuuteen. Raamattu sanoo ”kiinnittäkää mielenne Jeesukseen.” (Hepr. 3:1). Me näemme sen, mihin katselemme. Mihin suuntaamme mielemme, se valtaa meidät. Vallatkoon meidät ja ajatuksemme Herramme Jeesus Kristus! Jos kiinnität kaiken huomiosi aikamme aaltoihin, vajoat syvyyteen. Katso Jeesukseen, joka nostaa ja kantaa ja saapuu pian takaisin.

”Ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen” (Fil. 4:8).

5. Suostu rakastetuksi ja lunastetuksi!

Sinä olet Jeesukselle rakas, olet sovitettu, olet rakastettu, olet lunastettu, kalliisti ostettu ja uskossa Jeesukseen olet täysin vanhurskas. Sinun edestäsi ja syntiesi puolesta on vuodatettu maailmanhistorian kallein hinta, Jeesuksen Kristuksen pyhä veri. Älä väheksy itseäsi. Tämä on se, mitä haluan teroittaa sinulle tänään, sillä moni uskova on väsynyt, uupunut, epätietoinen, ahdistunut. Jeesus näkee sinut ja hän rakastaa sinua. Tästä sanomasta elämme itse ja tätä julistamme maailmalle.

”Kristuksen veressä meillä on lunastus” (Ef. 1:7).


Mika Tuovinen Kansanlähetyspäivillä 7.7.2018. Tekstiä saa jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa ja siteerata toisissa blogeissa ja internetissä. Kun käytät blogeissa ja uutisissa lainauksia, laita linkki näkymään tälle sivustolle. Ole siunattu ja siunaukseksi!

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Krakow Poland efcx

Unelmia

Olen ollut kaksi viikkoa matkoilla. Ensin Etu-Aasiassa pohtimassa paikallisten seurakuntien tulevaisuutta, sitten SAT-7 -televisioaseman vuosikokouksessa ja juuri nyt olen Puolan Krakovassa kirkon moninkertaistumisen konferenssissa. Neljätoista päivää on tuonut paljon uusia ihmissuhteita ja tutustumista erilaisiin tapoihin tehdä työtä jälkikristillisessä Euroopassa ja islamin hallitsemassa Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Todella suuri joukko erilaisia ihmisiä eri maista eri kirkkokunnista erilaisin välinein rakentaa samaa Valtakuntaa. Onhan tämä jonkinlainen ihme.

Rohkeita näkyjä?

Kaikkia konferensseja on yhdistänyt evankeliumin vieminen mahdollisimman monelle. Meillä Suomessa korostetaan harvoin uskon näkökulmaa siten, että meidän pitää yrittää Jumalan kunniaksi suurempia asioita kuin mihin itse pystymme. Täällä sitä on korostettu. Ja suuria on tehty. Näkymme ja tekomme pitää olla suurempia kuin mihin omat voimamme riittävät. Muutenhan emme tarvitse Jumalaa seurakuntiemme ja järjestöjemme pyörittämiseksi.

Jotain matkallani on puuttunut. En ole kohdannut lainkaan toisten kristittyjen moittimista. Kaikki energia on laitettu haluun uudistaa kirkkoja Raamattua opettamalla, evankeliumia julistamalla ja johdattamalla ihmisiä Jeesuksen tuntemiseen. Kyllä kaikki tietävät ja näkevät vaikeat tilanteet. Raikkaana asenteena on ollut kynttilöiden sytyttäminen pimeyden kiroamisen sijaan.

Unelmana mahdollisimman moni pelastuisi

Unelmani Kansanlähetyksestä on uskovien joukko, jossa kaikki toimivat evankeliumin puolesta ihmisten pelastamiseksi ja saattamiseksi taivaaseen. Vaarana meilläkin on ajautuminen työntekijäkeskeiseen kulttuuriin, jossa työ kutistuu työntekijän voimavarojen suuruiseksi. Moninkertaistumisen periaatteen mukaan jokainen voi johdattaa toisia Jeesuksen tuntemiseen ja auttaa uusia uskovia tekemään samoin ystäviensä kanssa.

Tämä näky on avain kirkon ja järjestön kasvuun. Se kantaa hedelmää myös Etiopiassa, jossa Kansanlähetys aloitti työn 50 vuotta sitten. Mekane Yesus -kirkon lähetysjohtaja kertoi matkalla minulle kolme syytä, miksi hänen kirkkonsa on kasvanut räjähdysmäisesti: 1) Kasvu on Jumalan armoa, 2) Kaikki kristityt evankelioivat ja 3) Pyhä Henki toimii näkyvällä tavalla ihmeiden ja merkkien kautta.

Unelmana kristikansan liikkeellelähtö

Toinen unelmani koskee kristittyjen yhteistä Suomen evankelioimisen strategiaa. Millainen sen pitäisi olla meidän kylässämme, kaupungissamme tai maassamme? Lähdettäisikö tekemään tätä yhdessä?


 

Mika Tuovisen palstakirjoitus Uusi Tie -lehdessä toukokuussa 2018. Otsikot lisätty.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

European Forum for Church Multiplication – EFCX – 3. päivä

Konferenssin kolmantena päivänä alkaa viime viikkojen väsymys painaa. Mutta tämäkin päivä meni vauhdilla toisillemme omia näkyjämme avaten. Syntyi myös ajatus Suomen evankelioimisen strategiasta.

Discovery Bible Study (DBS)

Aamu alkoi Discovery Bible Study -raamattututkistelulla. Tällaisessa ryhmässä sekä uskovat että ei-uskovat voivat tutkia Raamattua. Ryhmässä tapahtuvassa Raamatun tutkistelussa oli tämänkaltainen metodi:

  1. Alkutyöskentely. Kysy ensin, mikä on ollut hyvää tällä viikolla? Sen jälkeen kysy, mikä on ollut haastavaa? Älä kysy, mitä kuuluu. Kierroksen jälkeen rukouksessa kiittäkää hyvästä ja rukoilkaa haasteiden puolesta. Tämän jälkeen kysy, miten viime kerralla annettu tehtävä onnistui (jokaisen tapaamiskerran jälkeen annetaan arkeen liittyvä tehtävä).
  2. Raamatun opiskelu. Tarkoituksena ei ole, että joku opettaa ryhmää vaan että kaikki tekevät havaintoja valitusta tekstistä (esim. tietty evankeliumien kertomus). Ensin luetaan teksti ääneen, sitten joku kertoo sen omin sanoin. Tämän jälkeen pohditaan, tuliko kaikki olennainen sanottua. Teksti luetaan uudestaan. Ryhmän vetäjä ei ala opettaa toisia vaan hän johtaa ryhmää kyselemällä ja muistuttamalla, että kukaan ei pidä pitkiä monologeja. Hän yrittää rajoittaa suulaimpien puheaikaa, jotta hiljaisempien hyvät näkökulmat saadaan esille. Vetäjä voi kysyä muun muassa: Mitä tämä teksti sanoo Jumalasta? Mitä meistä? Mikä siinä on vaikea ymmärtää tai hyväksyä? Mistä pidät erityisesti? Mitä se käskee meidän tehdä? Keskittykää vain kyseiseen Raamatun tekstiin; älkää etsikö viittauksia muualla.
  3. Käytännön sovellus. Jeesus käski tehdä opetuslapsia, jotka pitävät hänen sanansa eli tottelevat sitä. Tällaisen kristityn elämä kestää rankkasateet ja tulvat, sillä hän tekee Jumalan sanan mukaan (Matt. 7:24-27). Kysy ryhmältäsi, miten he aikovat ennen seuraavaa kokoontumista toteuttaa tänään opittuja asioita elämässään. Kysy myös, kenelle he voisivat kertoa, mitä ovat tällä kertaa oppineet. Seuraavalla kerralla keskustellaan, miten tämä meni.

DBS-raamattutukisteluja voidaan köydä eri tavoin. Edellä kuvasin, miten me toteutimme sen ryhmässämme.

Kristityn kasvun neljä kenttää

Kahtena päivänä saimme kaksi kertaa valita tunnin pituiset seminaarit. Tämän päivän ensimmäisen seminaarin jätin väliin, sillä piti kirjoittaa kolumni Uusi Tie -lehteen. Toisen seminaarin teemana oli, miten toimia perinteisissä kirkoissa. Tämän valinta oli helppoa, sillä halusin tietää, mitä sanottavaa konferenssilla on työstä esimerkiksi katolisessa, ortodoksisessa tai luterilaisessa kirkossa. Seminaarin sisältö ei ollut seminaarikuvauksen mukainen. Siellä ei puhuttu vanhoista kirkoista, vaan esiteltiin evankelioimisen maailmanlaaja Raamatusta nousevaa näkyä sekä opetuslapseuden neljää kenttää kuvaava malli. Jälkimmäinen oli hyvä keino kuvata evankeliumin kasvu kylvöstä moninkertaistumiseen Jeesuksen kylväjävertauksen avulla. Palaan tähän tarkemmin joskus. Netistä ja Youtubesta löytyy kuvaa selvittäviä juttuja esimerkiksi hakusanalla ”four fields” ja discipleship. Itse malli sopii kyllä hyvin kaikenlaisiin ryhmiin ja seurakuntiin, myös niihin perinteisiin kirkkoihin kristittyjen varustamiseksi toimimaan maailmassa.

Four Fields T4T

Suomen evankelioimisen strategia

Jakaannuimme ryhmiin pohtimaan, mitkä ovat kunkin omassa työssä seuraavat käytännön askeleet. Tehtävä oli rukoilla, että Jumala laittaisi jonkin ajatuksen sydämellemme ja tämä askel tuli kirjoittaa taululle. Minulle tuli mieleen Suomi ja se, että kaikkien pitäisi kuulla Jumalan hyvyydestä ja henkilökohtaisen uskon lahjasta. Kirjoitin, että haluaisin nähdä Suomen evankelioimisen strategian syntymisen. ”Huh-huh”, ajattelin.  Tämän jälkeen jakaannuimme kolmen hengen ryhmiin, joissa kerroimme oman rukouksemme ja seuraavan askeleemme.  Päätimme, että kesäkuun alussa olemme yhteydessä, jotta voimme katsoa, missä suunnitelmamme on menossa.

Kun nuo ajatukset Suomen evankelioimisen strategiasta tulivat mieleeni, pyysin Jumalalta pienenpää näkyä kuten vaikka 2000 hengen kotikylän Ryttylän evankelioimisen strategia tai raamattupiirin perustaminen. Mutta kun  muuta ei tullut mieleen, kuin tuo evankelioimisen strategia niin olihan se kirjoitettava paperille. Ja kirjoitettava tähänkin rohkeasti, mutta sormet väristen. Eihän näky lähde liikkelle, ellemme puhu ja etsi saman näyn omaavia. Jos näky lähtee liikkeelle, mitähän se tuo tullessaan.

Päätös

Konferenssi loppui iltajuhlaan, jossa lauloimme, annoimme palautetta konferenssista, söimme täytekakkua ja jätimme jäähyväisiä. Viimeisenä iltana tuli luotua vielä uusia kaverisuhteita. Sain myös sovittua haastattelun tapahtuman takana olevaan Global Church Movements -liikehdinnän johtajan Bekele Shankon kanssa aamuksi kello 7. Lähtö hotellilta kello 8 ja kotona Ryttylässä kello 14.

Olen Kansanlähetykselle kiitollinen, että sain olla tässä konferenssissa.


Bekele Shanko kertoi, mikä saa hänet toimimaan evankeliumin puolesta, suuresta näystään sekä rukousherätyksestä, joka on ollut Etiopian herätysten perustana. Tämä  haastattelu kannattaa lukea

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa