Avainsana-arkisto: 40/70

Lähetystehtävän toteuttaminen

Kaikki kansat – lähetysherätys

Puhuin Kansanlähetyksen järjestämässä Missioforumissa 27.1.2019 aiheesta ”Kaikki kansat – lähetysherätys”. Jaan pyynnöstä puhettani varten kirjoittamani ajatukset, vaikka itse puhe menikin vähän toisella tavalla. Kyseessä on siis puhe, ei esitelmä.

Jumala on kiinnostunut kansoista

Missiofoorumimme teemana on kaikki kansat. Nämä kaksi sanaa on Raamatun keskus Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Jumala antoi Aabrahamille lupauksen: Sinun siemenessäsi kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Me tiedämme, että tämä siemen on messiaaninen ennustus ja viittaa Jeesukseen. Tässä on lupaus. Ilmestyskirja kertoo lopputuloksen:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Kaikki kansat, sukukunnat ja kielet! Tässä on sen lähetystyön hedelmä, johon me olemme sitoutuneet ja johon saamme päivittäin uudelleen sitoutua.

Tehkää kaikki kansat opetuslapsiksi

Kaikkia kansoja ei ole vielä saavutettu. Taivaassa ei voi vielä olla ihmisiä kaikista sukukunnista. Monet kansat ovat tavoittamatta, koska ne ovat vaikeita tavoittaa. Niitä ei ole tavoitettu, koska olemme valinneet muita päämääriä.

Jumalan maailmansuunnitelma toteutuu varmasti

Lähetystyön peruslähtökohtana on, että Jumalan valtakunta tulee varmasti. Jumala on tehnyt maailmansuunnitelman, joka toteutuu. Jumalan maailmansuunnitelmassa lähetystyöllä on tärkeä tehtävä. Ja siten myös meillä jokaisella on tärkeä osa.

Jumalan valtakunnan tulemista ja Jumalan maailmanhistoriaa on esitetty monella tavalla. Minulle kaikkein puhuttelevin yksinkertaisuudessaan on ollut amerikkalaisen teologin Kevin Vanhoozerin näkemys viidestä maailmanhistorian jaksosta. Taustalla on ajatus, että Jumala on käsikirjoittanut maailman historian juonen jo etukäteen aivan kuin käsikirjoittaja kirjoittaa teatteriesityksen tai elokuvan juonen kulun. Ensin on ollut käsikirjoitus, sitten katsotaan, miten asia etenee käytännössä.

Vanhoozer hahmottaa historian jumalallisena draamana, jossa on viisi näytöstä:

  1. Luominen.
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde.
  3. Jeesuksen syntymä, elämä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.
  4. Kirkon ja Pyhän Hengen aikakausi.
  5. Eskhaton – loppu.

maailmanhistoria - kristinuskon näkökulma

Ikuisuudessa Isä valmistelee Pojan lähettämistä luomaansa maailmaan. Hänen tuloansa varten Jumala valitsee Aabrahamin ja Israelin kansan, jonka keskelle Jumala lähettää profeettoja kertomaan, kuka on tulossa. Jeesus sikiää Pyhästä Hengestä ja syntyy neitsyt Mariasta, elää ja kuolee syntiemme sovitukseksi. Isä herättää Pojan kuolleista ja ottaa luokseen taivaaseen. Nyt on kirkon aikakausi, jossa Pyhä Henki lähettää kirkon maailmaan julistamaan ja palvelemaan. Historian huipennus, Jeesuksen paluu, tuomio ja ikuisuus on vielä edessä.

Elämme nyt lähetyksen aikaa. Jumala kokoaa itselleen kansaa eri puolilta maailmaa.

Lähetystyöllekin on rajattu aika. Se alkoi ensimmäisenä helluntaina ja päättyy Jumalan valitsemana päivänä.

Nyt on lähetystyön aika! Se on juuri nyt! Meidän pitää sitoutua siihen nyt! Kohta on liian myöhäistä ja armonaika päättyy.

Oma kokemus lähetystyöstä ja kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on minulle elämänkutsumus. Tehtävät ja asuinpaikat ovat vuosien varrella vaihtuneet usein, mutta missio ei ole vaihtunut. Elämäni missio on palvella Jumalaa ja sitoutua lähetystehtävän toteuttamiseen. Kutsumukseni on se, että mahdollisimman moni löytää elämän Jeesuksessa. Kutsumukseni on haastaa Jumalan kansaa, myös sinua, sitoutumaan uudella innolla lähetystehtävän toteutumiseksi.

Kutsumuksen muotoutumisvaiheessa teini-ikäisenä luin kirjan (en enää muista, mikä kirja oli kyseessä), jossa joukko hengellisiä vaikuttajia olivat kokoontuneet Sveitsiin rukoilemaan. Vuorella he – joukossa taisi olla ainakin Navigaattoreiden perustaja Dawson Trotman ja evankelista Billy Graham – he rukoilivat, että voisivat olla siunauksena kaikissa maanosissa. Ajattelin, että tuossapa on hieno rukous. Aloin rukoilla samalla tavalla. Uskon, että se on jokaiselle kristitylle hyvä rukous, sillä Jumalan sydämellä on jokainen ihminen, kaikki kansat ja jokainen maa ja maanosa.

Jumala oli jo tuolloin antanut sydämeeni varmuuden siitä, että minun elämäntehtäväni liittyy lähetystyöhön. Kysymys oli vain siinä, missä tuota lähetystehtävää tulee toteuttaa. Tuolloin luin paljon lähetyskirjoja. Aina kun olin jonkun kirjan lukenut, ajattelin, että minäkin haluaisin olla juuri tuolla töissä.

Lähetystyön kaksi ikkunaa

Erityisesti kaksi lähetyksen ikkunaa on ollut sydämelläni yli 30 vuoden ajan. Ensinnäkin 10/40 -ikkuna. Tämä lähetysteologinen alue käsittelee alueet, joissa evankeliumia on julistettu hyvin vähän. Erityisesti islamilaisen maailman haaste on sydämelläni.

Toinen ikkuna on 40/70 -ikkuna, joka kertoo Euroopan ja Venäjän lähetyshaasteesta. Tällä alueella on evankeliumia julistettu satojen vuosien ajan, joillakin alueilla melkein 2000 vuoden ajan. Raamattu on käännetty pääkielille. Mutta kirkot menettävät vaikutustaan, evankeliumin sanoma ja Raamatun opetus hämärtyy ja suuri osa kirkon työntekijöistä sanoo, ettei usko enää Raamatun mukaisesti. Eurooppalainen kristillisyys on kriisissä.

Lähetystyö 10/40 ja 40/70 ikkunat

Nämä kaksi ikkunaa ovat tärkeitä minun kutsumuksessani. Ja koen, että Jumala kutsuu minua rukoilemaan ja toimimaan erityisesti näillä alueilla. En voi olla fyysisesti kuin yhdessä paikassa kerrallaan, mutta voin rukoilla työntekijöiden puolesta ja kansojen puolesta. Voin antaa varoja työhön. Voin levittää lähetystietoisuutta ja -innostusta.

Nämä kaksi ikkunaa (10/40 ja 40/70) ovat lähetyskutsumukseni kaksi tärkeää ikkunaa.

Suomi on lähetysherätysten maa

Suomen lähetyspanos on ollut asukaslukuun verrattuna suuri. Pidän tätä Jumalan siunauksena. Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä löytyy 1200-luvulta Virosta. Hänen nimensä on Pietari Kaukovalta, joka toimi katolisen kirkon lähetystyöntekijänä. On luontevaa, että kirkko oli ottanut palvelukseen henkilön, joka pystyi kommunikoimaan rahvaalle. Herrnhutilainen pietistinen herätys vaikutti maassamme 1700-luvulta alkaen ja ensimmäinen luterilainen lähetystyöntekijä oli Mattias Nyberg, joka lähti 1756 Etelä-Amerikan Surinamiin. Tämä kirvesmies kuoli vain viiden kuukauden työuran jälkeen. Oliko uhraus turha? Jumala päättää sen. En usko, että se oli.

Suomen 1800-luvun kansanherätyksissä oli vahva lähetysvire. Kalajoen käräjillä 1838-1839 tuomitut saivat sakkoja seurojen pitämisestä sekä varojen keräämisestä lähetystyölle. Viisi pappia ja 70 maallikkoa tuomittiin koviin sakkoihin. He antoivat suuren uhrin evankeliumin puolesta.

Olemme täällä Kansanlähetyksen päämajassa. 1960-luvulla oli Suomessa herätyksen aikaa.

Lauantai-iltana 11.7.1964 Ylioppilaslähetys järjesti Lahdessa lähetyskokouksen nuorille. Kokous oli merkittävä uudessa lähetysinnostuksessa. Illassa yhtenä puhujana oli  Martti Haataja, Lähetysseuran Taiwanin lähetti. Puheen loppupuolella Haataja sanoi:

”Vastuu, joka sinulla tänä iltana on, on suuri, sen tähden, että sinun on lähdettävä, jos sinä tahdot Herran tiellä kulkea eteenpäin. Kyllä Herra sulun panee, kun sinä sanot, että ”tässä olen, lähetä minut”. Hän lähettää sinut joko Formosalle tai Amerikkaan tai panee sinut tuonne Taka-Hikiälle. Mutta ole Herran kädessä. Sinä vanhempi, joka et voi lähteä. Sinun tehtäväsi on rukoilla esiin ne, jotka lähtevät, uhrata, ei sitä kymmenpennistä venyttäen, niin että se tulee soikeaksi. Mikä uhri se semmoinen on? Ei sillä lailla, vaan todella uhrata. Anna kymmenyksesi Herralle. Herra on luvannut Malakian kirjassa: ”Katso minä avaan taivaan akkunat ja vuodatan sinulle siunausta ylenpalttisesti.”

Tämän jälkeen kokouksessa tapahtui yllättävä asia. Muutama vanhempi, jo opintonsa päättänyt, nousi ylös ja pari heistä käytti spontaanin puheenvuoron. He kertoivat, miten puhe oli vaikuttanut heihin, ja he olivat valmiita tottelemaan lähetyskäskyä. Tänä jälkeen alttarille tuli toista sataa nuorta.

Monet saivat tuona iltana 11.7.1964 lähetyskutsun. Tuo päivä on merkittävä suomalaisessa lähetyshistoriassa. Ilta oli tärkeä myös siksi, että pian tarvittiin uusi lähetyskanava, ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin syntyi Kansanlähetys.

Lähetystyö ja herätys Kansanlähetyksen alkuaikana

Lähetystyö on saanut polttoaineensa herätyksestä. Jumalan antama herätys on maassamme synnyttänyt vahvaa lähetystyötä.

Menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä monet ovat sitoutuneet lähetystehtävään tosissaan.

Tarvitaan uusia soidunkantajia. Uusia lähtijöitä ja lähtijöitä.

Tarvitaan niitä, jotka yrittävät saada Jumalan kansaa liikkeelle kadotettujen vuoksi.

Ongelma maailman evankelioimisessa ei ole evankeliumissa vaan meissä. Monet kirkkomme lähetysjärjestöt ovat taloudellisissa ongelmissa.

Lähetystehtävä kirkon uudistajana – 5 asiaa

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline.

Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta – tämä ydin – usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle

Maailmassa on vähintään 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta katsottuna on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija.

Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme.

Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle:

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssa palvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen

Eräs tärkeä lähetystyöhön osallistumisen tapa on antaa omista varoista Jumalalle – eli uhrata Jumalalle varoja. Kyse on todellakin uhrista.

Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi hän kuvaa Jeesuksen kuolemaa meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Jeesuksen uhrin lisäksi Paavali kuvaa filippiläisten lahjaa Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Hyväntuoksuisen uhrin. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat. Uutta on se, että näitä on myös kotimaantyöntekijöillä, myös minulla. Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.

Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi:

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14).

Lähetystehtävä on eskatologinen merkki. Se muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme.

Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan

Tuntuu, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Samaan aikaan sitoutuminen Raamatun mukaiseen kristittynä elämiseen ja maailman evankelioimiseen vähenee. Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus. Ehkäpä uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, antamiseen, evankelioimiseen, vaikuttamiseen ja toimimiseen evankeliumin puolesta tuo motivaatiota ja iloa elämään.

Voisimmeko Jumalan kunniaksi tehdä vielä enemmän? Vaivannäkö Kristuksen tähden ei ole uhraus vaan etuoikeus.

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille —  minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

herätys ja lähetystyö

Kennedy Space Center -vierailu

Kävin pari viikkoa sitten Floridassa Kennedy Space Centerissä. Tuolta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta lähtevät USAn raketit ja astronautit avaruuteen. Tarina alkoi kylmän sodan ajalta, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat maapallon ja avaruuden herruudesta.

Vuonna 1962 presidentti John F. Kennedy puhui avaruuden valloituksesta ja kuuhun menemisestä. Hän kutsui kansan vaaralliseen ja suureen seikkailuun. Presidentin mukaan toimeen ei ryhdytä siksi, että tehtävä on helppo vaan koska se on vaikea. Noin 400 000 työntekijää palkattiin, parhaat ammattilaiset yritettiin saada mukaan, miljardeja dollareita kulutettiin. Tavoite on saada mies kuuhun ja samalla yliote Neuvostoliitosta, joka edellisenä vuotena oli lähettänyt Juri Gagarinin kosmokseen.

(video Kennedy Moon Speech, 50 sekuntia alusta)

Johtajat ovat piirtäneet suuria näkyjä. Ja niihin on sitouduttu. Ihmisen lähettäminen kuuhun on pieni tehtävä sen rinnalla, mitä universumin Herra Jeesus Kristus antoi tehtäväksemme: Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille. Kirkkoina ja kristittyinä tehtävämme ei ole lähettää ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan.

Raamatun mukaan ihminen on erossa Jumalasta ja matkalla kadotukseen ilman uskoa Jeesukseen. Evankeliumi on saatava kaikkien ihmisten lähelle sillä tavoin, että he voivat ottaa sen vastaan.

Oletko sinä valmis sitoutumaan uudelleen tähän tehtävään?

Rohkenetko sanoa: Jumala, missä vain minua tarvitaan, olen valmis lähtemään! Olen valmis antamaan kaikkeni sen vuoksi, että evankeliumi voi saavuttaa uusia ihmisiä! Olen valmis toimintaan! Jo riittää istuminen ja aina vain samoista asioista kuuleminen ja pään nyökyttely, nyt on aika toimia. Mitä sinä olet valmis uhraamaan Jeesuksen puolesta?

Selkeästi määrätty näky lähetyskäskyissä – lähetyskäskyt tiivistävät lähetyksen ytimen

Lähetystyöstä on hyvin monenlaisia käsityksiä.

Sekä Vanhassa että Uudesta testamentissa on monia perusteita, joiden avulla kristikunta löytää lähetystyön välttämättömyyden. Lähetystyötä voidaan perustella synnin ja pelastuksen todellisuuksien kautta, maailman hädän avulla, vastuullisuudella, auttamisella ja monilla muilla tavoin.

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että meillä on Jeesuksen suorat lähetyskäskyt. Ilman niitä olisi vaara, että lähetystyön alle upotetaan paljon tavaraa, joka lähetystyöhön ei kuulu.

  • Matteus korostaa kaikkien kansojen tekemistä opetuslapsiksi. Tässä kaste ja opetus on tärkeitä.
  • Markus korostaa evankeliumin julistamista kaikille luoduilla
  • Luukas korostaa syntien anteeksiantamisen julistamista ja Pyhän Hengen voimaa.
  • Johannes korostaa lähetyksen toteuttamistapaa, jossa Jeesuksen esimerkki on tärkeä.
  • Apostolien teot korostaa kaikkeen maailmaan menemistä ja Pyhän Hengen voimaa.

Raamatun lähetyskäskyt

Lähetyskäskyt auttavat pitämään lähetyksen ytimen kirkkaana!

(video – Jeesus-filmi – lähetyskäskyn osuus)

Lähetysherätys on juuri nyt!

Muutos maailman uskontotilanteessa ja lähetyksen toteuttajissa. Elämme lähetysherätyksen aikaa juuri nyt!

Hyvin pitkään kristinuskon ajateltiin olevan länsimaisen uskonto. Kristittyjen enemmistö asui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tällä vuosikymmenillä Afrikka ja Latinalainen-Amerikka ohittivat Euroopan kristittyjen määrässä.

Euroopassa on nyt noin 550 miljoonaa kristittyä. Lukumäärä pienenee neljällä miljoonalla eli vajaalla prosentilla vuodessa. Etelä-Amerikassa on vähän yli 600 miljoonaa kristittyä. Kasvuvauhti on noin prosentti eli 6 miljoonaa uutta kristittyä vuodessa. Afrikassa on eniten kristittyjä noin 620 miljoonaa. Kristittyjen määrä kasvaa vuodessa 17 miljoonalla eli melkein kolmella prosentilla.

Maailmassa on tällä hetkellä vahva lähetysherätys. Sen moottori ei ole Euroopassa vaan Aasiassa,

Evankeliumi menee vauhdilla eteenpäin, mutta myös väkiluku kasvaa.

Yhä vähemmän on kansoja, joiden parissa evankeliumia ei ole julistettu. Kohta kaikki kansat on saavutettu.

Nimet marmoritaululla

Tuolla (Kansanlähetyksen lähetyskeskuksen) viereisen talon kappelin seinällä meillä on neljän marttyyrin nimet marmoritaululla. Työntekijämme kuolivat palveluksessa Afganistanissa. Joitakin vuosia sitten, emme tienneet montakaan kristittyä afgaania. Nyt saamme kokea maailmanhistorian suurinta historiaa afgaanien keskuudessa. Ja me saamme olla tässä työssä mukana. Uskon, että kärsimyksellä ja herätyksellä on yhteys.

kristinusko ja martyyrius

Meillä on täällä Suomessa mahdollisuus kuulla evankeliumi monta kertaa viikossa ja jopa päivässä. Minä olen viisikymmentä yksi vuotias. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, kun saavuttavat tämän iän. Jos sitä koskaan saavuttavat.

On aika herätä ja sitoutua uudelleen lähetystehtävään!

Onko sinun tehtäväsi olla lähtijä vai lähettäjä?


Mitä voin tehdä?

  • Rukoile ja kysy Jumalalta paikkaasi.
  • Lue lähetystyöstä.
  • Ota yhteyttä lähetysjärjestöön. Suomen ev.lut. kirkossa on useita lähetysjärjestöjä, joista yksi on Kansanlähetys. Muilla kirkkokunnilla ja seurakunnilla on omat lähetyskanavansa.
  • Liity jonkun lähetystyöntekijän lähettäjäksi. Sitä kautta voit seurata, mitä lähetystyön arjessa tapahtuu. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä.
  • Olet tervetullut myös minun lähettäjäkseni. Kirjoitan kerran kuukaudessa kirjeen, jossa lähetystyöllä on vahva asema.
  • Ota askeleita lähetystehtävän toteuttamiseksi.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa