Avainsana-arkisto: Eurooppa

European Forum for Church Multiplication – EFCX – 2. päivä

Euroopassa on 50 valtiota ja yli 700 000 000 asukasta. Valtaosa väestöstä on kristittyjä. Tilastojen mukaan kristinuskon tulevaisuus ei kuitenkaan täällä näytä hyvältä. Suuri osa 16-29 -vuotiaista väittää ettei heillä ole uskonnollista vakaumusta. Suuri osa Euroopan nuorisosta ei käy jumalanpalveluksista, ei rukoile eikä kuulu kirkkoon. Euroopan valtioista vain kolmessa maassa enemmän kuin yksi kymmenestä sanoi osallistuvansa uskonnolliseen tilaisuuteen viikottain. Näin oli Puolassa, Portugalissa ja Irlannissa. Euroopan uskonnollinen kartta on muutoksessa.

Onko niin, että vanhat toimintamallit eivät enää toimi (ovatko ne kaikki edes toimineet menneisyydessä) maanosassamme?

Tämän vuoksi moni eurooppalainen kristillinen vaikuttaja etsii yhteistyötä maanosamme tavoittamiseksi Jumalan rakkaudella, evankeliumilla ja Raamatun sanomalla. Siksi myös minä osallistun EFCX-tapahtumaan Puolan Krakovassa.

Tässä muutama mieleen jäänyt asia tältä päivältä:

  • Parasta mitä kristillisten järjestöjen ja kirkkojen johtajat voivat antaa yhteisölleen on elää Jumalan yhteydessä keskittyen rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen (katso apostolien esimerkki Ap.t. 6:1-4)
  • Jumala sanoi, ettei tule Mooseksen ja kansan kanssa luvattuun maahan, jossa virtaa maitoa ja hunajaa (2. Moos. 33:1-3,15). Mooses kieltäytyi menemästä sinne, jos Jumala ei tule mukaan. Jumalan läsnäolo oli tärkeämpi kuin maalliset siunaukset. Jos Jumala tarjoaisi kristilliselle järjestöllesi suuria siunauksia, mutta ei läsnäoloaan, olisitko tyytyväinen? Mooses ei ollut.
  • Löydämme kutsumuksemme kun jokin huomaamamme asia särkee sydämemme. Nehemia löysi kutsumuksensa kun kuuli Jerusalemin kaupungin tilasta. Kuultuaan hän itki, murehti, paastosi ja rukoili. Jumala avasi tien kutsumuksen toteuttamiseen. Asia mikä murtaa sydämesi, on varmaan kutsumuksesi.
  • Kristillisen johtajan tulee nähdä Jumalan valtakunnan vähän käytetyt resurssit ja saada ne liikkeelle toteuttamaan Jumalan antamaa tehtävää. Seurakunnassa on liikaa jäseniä, joita ei ole varustettu toimimaan evankeliumin puolesta.
  • Ihmiset seuraavat kirkasta visiota. Hio näkysi selväksi.

Eurooppa on minun maanosani ja kristittynä haluan toimia maanosani hengellisen heräämisen ja hyvinvoinnin hyväksi. Erityinen rukoukseni on, että Euroopan vanhat kirkot voisivat kokea virkistymisen aikoja ja johdattaa paljon kansaa Jumalan tuntemiseen. Samaan aikaan Eurooppaan syntyy paljon uusia seurakuntia. Halusimmepa sitä tai emme. Yhdessä voimme rukoilla, että Jumalan valtakunta tulee keskellemme ja Jeesuksen Kristuksen tunteminen lisääntyisi.

Jumalan voima ja evankeliumin sanoma on ennenkin ravistellut Eurooppaa ja synnyttänyt uutta. Täällä on vaikuttanut uskonpuhdistus, pietismi ja monet kirkkojen uudistusliikkeet. Jospa saisimme uudistuksen aikoja. Siksi rukoilemme, suunnittelemme ja teemme työtä myös täällä Krakovassa. Herra, uudista kirkko(j)asi Euroopassa!


 

Katso myös:

European Forum for Church Multiplication – 1. päivä

Lähetyskenttänä Eurooppa

European Forum for Church Multiplication – EFCX – 1. Päivä

Olen Puolan Krakovassa ”European Forum for Church Multiplication” -konferenssissa. Tällainen kirkon moninkertaistumiseen keskittyvä konferenssi järjestetään nyt toista kertaa. Taustajärjestöinä on Agape Europe/Cru, Global Church Movements ja Greater Europe Mission. Avauspuheessa puolalainen työntekijä kertoi oman näkynsä tästä konferenssista kolmella asialla:

    • Tämä muistuttaa jokaisen uskovan ja kirkon ydintehtävästä tehdä opetuslapsia.
    • Korostus on kristittyjen yhteistyössä Euroopassa.
    • Tämä konferenssi yhdistää Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan kristittyjä.

Global Church Movements -järjestön johtaja Bekele Shanko puhui kristittyjen yhteistyöstä. Bekele on kotoisin Etiopiasta ja asuu nyt Floridassa, Yhdysvalloissa. Hän kysyi, miksi me haluamme työskennellä yhdessä ja vastasi seuraavilla tavoilla:

1 Jumala asettaa esimerkin
Kolmiyhteinen Jumala tekee itsessään kolmessa persoonassa (Isä, Poika ja Pyhä Henki) yhteistyötä. ”Tehkäämme ihminen” (1. Moos. 1:26). ”Menkäämme sekoittamaan” (1. Moos. 11:7). ”Kuka lähtee meidän puolestamme?” (Jesaja 6:8).

2 Jeesus rukoili yhteyden puolesta
Jesus rukoili kristittyjen yhteyden puolesta: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. ”Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.” (Joh. 17:21-22).

3 Yhdessä olemme voimakkaita
Nehemian aikana Jerusalemin muuri rakennettiin 52 päivässä (Nehemia 6:15). Rakennustyö oli ollut vuosia kesken, mutta Nehemia sai väen liikkeelle: ”Meidän on ryhdyttävä rakentamaan Jerusalemin muureja” (Nehemia 2:17). Voimme oppia toisiltamme, rohkaista toisiamme ja motivoida toisiamme. Saamme enemmän aikaan kun yhdistämme voimaveroja

4  Olemme yksi Jumalan valtakunta
Jumalan valtakunta on suurempi kuin meidän organisaatiomme ja kirkkomme. Jumalalla on yksi kansa, yksi seurakunta, jonka hyvinvointia meidän tulee etsiä.

5 Moninkertaistuminen
Jumala sanoi kansalleen: ”Viisi teistä ajaa pakoon sata vihollista, sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta.” (3. Moos. 26:8). Siis 5 ajaa pakoon 100 (suhde 1:20) ja 100 ajaa pakoon 10 000 (1:100). Tehokkuutemme moninkertaistuu yhteistyössä.  Edellä olevassa Raamatun luvussa korostuu pyhä, Jumalan tahdon mukainen elämä, jolloin Jumala voi antaa siunauksen.

Global Church Movements
Bekele kertoi työnäystään Global Church Movementsissa (GCM): Maailman yli kaksi miljardia kristittyä pitää saada toimimaan niiden yli 5 miljardin hyväksi, jotka eivät vielä ole kristittyjä. GCM pyrkii luomaan yhteistyökumppaneidensa kanssa viisi miljoonaa kristillistä kirkkoa tai uskonyhteisöä luomaan niille, jotka eivät ole kuulleet. Yksi yhteisö 1000 ihmistä kohden.

Kirkkojen ja kristittyjen tulee selkeyttää käsitystään tehtävästä evankeliumin julistajana ja opetuslasten tekijänä. Meidän tulee johdattaa ihmisiä Jeesuksen tuntemiseen ja seuraamiseen.

Lähtökohtana konferenssissa on lisätä Euroopan kirkoissa opetuslapseuttamisen ja moninkertaistumisen näkyä. Tavoite on perustaa uusia seurakuntia sekä missionaarisia uskonyhteisöjä olemassa olevien kirkkojen yhteyteen.

Ensimmäinen konferenssipäivä oli lyhyt: vain yksi iltatilaisuus. Mitä tästä päivästä jäi käteen?

1. Näky Euroopasta. Monet kantavat huolta eurooppalaisista. Eurooppa on muuttumassa/muuttunut lähetyskentäksi ja täällä olevien kristittyjen olisi syytä tehdä yhteistyötä ja etsiä parhaita välineitä maanosamme uudelleen evankeliointiin ja uskovien varustamiseen.

2. Yhteistyö. Olemme kristittyinä yksi kansa. Jeesus rukoili kristittyjen yhteyden puolesta. Miten tämä rukous näkyy toiminnassamme ja asenteissamme toisiin kristittyihin?

3. Laaja näky. Meidän tulee muistaa, että Jumalan valtakunnassa ei ole tarkoitus rakentaa vain omaa organisaatiota tai kirkkoa vaan tukea toisiakin. Kirkkokunnat ja järjestöt ovat rakenteita, joita Jumalan käyttää tehtävässään. Ne eivät ole itsetarkoitus. Kristitty rakentaa Jumalan valtakuntaa.

4. Moninkertaistuminen. Kristikunnassa tulee löytää uudelleen jokaisen uskovan yhteinen pappeus. Jumala haluaa käyttää kaikkia työtovereinaan johtamaan uusia ihmisiä uskoon sekä olemaan uusille uskoville hengellinen vanhempi.

5. Toivo. Vaikka kristittyjen lukumäärä vähenee Euroopassa, tällaiset hetket kristittyjen vaikuttajien kanssa eri Euroopan maista ja kirkkokunnista antaa toivoa: Ehkä Jumala kääntää vielä Euroopan kristillisyyden alakulon ylistyslauluksi. Tehtävää on paljon. Jumala rakastaa jokaista ja haluaa pelastaa jokaisen eurooppalaisen. Siksi kirkolla on toivo jaettavana.

6. Kirkko elää. Kristinusko ei ole Euroopassa kuollut. Jumala tekee työtään vanhojen ja uusien kirkkojen sisällä ja niiden kautta.

Huomenna kertomuksen toinen osa.

Ps. Puola on Euroopan kristillisimpiä maita. Täällä 83 % nuorista kertoo olevansa kristittyjä. Illalla keskustelin ystäväni Pyryn kanssa paikallisen nuoren aikuisen kanssa, jonka nimi tarkoittaa Jumalan rakastamaa. Hän ei varmaan ollut siitä tietoinen. Kun kerroimme kauniin nimen salaisuuden, hän sanoi, että ainakaan siltä ei tunnu.

Olisipa meillä paljon toisenlaisia kertomuksia.

 

 

Euroopan kartta

Lähetystyöntekijöitä Eurooppaan

Rukous Kirkkomme Lähetys -lehden (1/2012) takakannessa:

Työntekijöitä Eurooppaan

Rakas Vapahtaja, Sinä näet Euroopan lisääntyvän köyhyyden, työttömyyden ja uuspakanuuden nousun. Epävarmuutta täällä riittää.

Suo se armo, että Euroopan talouskriisi saisi viedä meidät Sinua lähelle. Kiitos, että murrat meitä ja tyhjennät itsestämme. Vasta sitten sinä voit käyttää meitä kirjeinäsi pimenevässä maailmassa.

Kiitos, että lähetät lisää uskollisia sanansaattajia työhösi eurooppalaisten pelastumiseksi.

Kiitos Jeesus Kristus, että saamme ristisi luona pyytää anteeksi syntejämme. Uudista uskomme.

Rukouksen on kirjoittanut Kroatiassa toimiva lähetystyöntekijä M-L Mrcela. Eurooppa on muuttumassa ja jo muuttunut lähetyskentäksi. Jotkut Euroopan kirkot, kuten Viron ev.lut. kirkko on omaksunut lähetyskirkon identiteetin. Virossa kirkko näkee oman maansa lähetysalueena ja toimintansa lähetystyönä. Rukoillaan, että Jumala antaisi herätyksen aikoja Euroopan kirkkoihin ja kansoihin. Rukoillaan myös lähetysnäyn leviämisen puolesta.

Katso myös kirjoitukset lähetystyön oikeasta suunnasta, sen perusteista, evankeliumista lähetystyössä, lähetystyöstä Japanissa, tavoista osallistua lähetystyöhön, mitä lähetystyö sai aikaan Fidzi-saarilla ja Jumalan voimasta.

Toivon Jumala toivottomassa maailmassa

”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo” (Room 15:13).

Jumala on toivon Jumala. Tämä määritelmä Jumalasta on tärkeä nykyään. Toivo perustuu käsitykseen Jumalan suunnittelemasta maailmanhistoriasta.

Koska on Jumala, toivo käsitteenä on mahdollinen.

Ehkä jo se, että me kykenemme toivomaan jotain, odottamaan jotain parempaa, kertoo siitä, että olemme luodut jotain parempaa varten.

Toivo kertoo siitä, että on jotain vielä saavuttamatonta, jotain mitä haen saavuttamaan sydämeni janon. Tässä vajavaisessa maailmassa on jotain, joka ei täytä sydämen ja sielun kaipausta.

Täydellisessä maailmassa toivoa ei enää tarvita.

Toivon kanssa matkalla

Toivo on tämän hetken matkakumppani.

Silti tämä kumppani katoaa helposti. Pessimismi valtaa helposti. Pelkäämme sotaa, tauteja ja onnettomuuksia. Monien toivo katoaa omien taloudellisten huolien taakse, toiset pelkäävät koko talousjärjestelmän romahtamista. Läheisten elämäntilanne sumentaa joiltakin toivon. Monilla yksinäisyys sumentaa elämän värit.

Toivonsa kadottanut Eurooppa?

Luin analyysin, jossa sanottiin, että Eurooppa on muuttumassa monien yksinäisten vanhusten kodiksi. Maanosassamme on mitattu maailmanhistorian alhaisimmat syntyvyysluvut. Lapsia ei haluta koska ei nähdä toivoa tulevista sukupolvista. Moni näkee itsensä sukupolvien ketjun viimeisenä lenkkinä. Toivottomuus valtaa alaa.

Voisi sanoa näin: mitä etäämmäksi yhteiskuntamme luisuu persoonallisen Jumalan tuntemisesta ja Raamatun sanan kunnioittamisesta, sitä vähemmän toivoa esiintyy.

Jumala on toivon Jumala. Siksi myös meidän maallamme ja maanosallamme on tulevaisuuden mahdollisuus. Jumalan antama herätys on nostanut kansakuntia ja kirkkoja ennenkin näkemään elämän tarkoituksen ja merkityksen.

Koska tämän maailman tapahtumat menevät Jumalan suunnitelmien mukaisesti, meillä on toivoa.

Onko meillä toivoa?

Moni katsoo tulevaisuutta toivottomuuden valtaamana. He pelkäävät, että me itse hävitämme maapallon. Moni ajattelee, että aika ja toivo käyvät vähiin.

Kun Raamattu kertoo maailmastamme ja tulevaisuudesta, siellä on aina toivon näköala. Eskatologia, viimeisiä aikoja koskevat opetukset, maailmankaikkeuden lopputapahtumat kuvataan realistisesti, rajuinkin kielikuvin, mutta kaiken keskellä on Jumalan kansan toivo.

Jumala antaa toivon

Toivon antaa se, että tämä historia on Jumalan historiaa. Jumalan suunnitelma etenee vaikka ihmiset yrittäisivät sitä estää ja panna Jumalan viralta. Jumalan kansan toivo on se, että olemme voittajan puolella.

Meillä kristityillä on paljon annettavaa toivottomuuteen vaipuvalle ihmiskunnalle. Kristityn luontoisetu muihin ihmisiin on siinä, että tiedämme, mitä on edessä ja kuka hallitsee maailmankaikkeutta.

Meillä on toivoa tuottava Jumala.