Avainsana-arkisto: evankelista

Pixabay_OthnielALV_interlocking-hands-769472

Kristittynä lopun aikana (2. Tim. 3:1-4:8)

Kristittynä eläminen lopun aikoina

– 5 Raamattuavain radio-ohjelma tammikuussa 2016 Radio Dein kautta.

1. Vaikeita aikoja

Raamatun kuvaukset lopun ajoista pelottavat monia. Joidenkin raamatunselittäjien kuvaukset pelottavat vielä enemmän. Iho nousee kananlihalle ja pohdin, miten minun käy. Kestääkö uskoni? Teenkö vääriä valintoja? Pääsenkö varmasti perille?

Kun Raamattu kertoo lopunajoista kristityille, tarkoitus ei ole pelotella kristittyjä. Lopun ajoista puhutaan rohkaisevaan sävyyn. Olemme matkalla kotiin.

Tämän viikon raamattuavaimissa käsittelen Paavalin viimeiseksi  jäänyttä kirjettä, Paavalin toista kirjettä Timoteukselle. Erityisesti haluan selvittää, mitä Paavali opettaa tässä kirjeessä lopun ajoista ja siitä, miten kristityn tulee elää Jeesuksen ylösnousemuksen ja paluun välisenä aikana eli lopun aikoina.

Paavali käsittelee lopun aikoja tai kuten hän itse sanoo ”viimeisiä päiviä” kolmannen luvun alusta neljännen luvun kahdeksanteen jakeeseen. Poimin näistä jakeista viisi teemaa meille rohkaisuksi.

Juuri niin, rohkaisuksi! Uusi testamentti puhuessaan kristityille rohkaisee ja antaa toivoa. Lopun ajoista puhuminen ei ole pelottelua. Tosin niille, jotka eivät usko kolmiyhteiseen Jumalaan, lopun aikojen kuvaus ei ole rohkaisusi vaan todistukseksi ja kuvaukseksi heitä lähestyvästä Jumalan vihasta ja ikuisesta kadotuksesta. Lue loppuun

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Pixabay_cattu_lifebuoy-967474

Herätysjulistuksen esteitä nykyaikana

Norjalainen professori Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) käsittelee kirjassaan Kaikki eivät pääse taivaaseen (Uusi Tie 2005) luterilaista herätyskristillisyyttä. Kirjan alkuperäisnimi norjaksi on Gjør en evangelists gjerning (Tee evankelistan työ).

Kirjassa on kuusi lukua:

  1. Herätysjulistuksen esteitä.
  2. Opetus kasteesta.
  3. Laki ja evankeliumi julistuksessa.
  4. Julistuksen tulee olla raamatullista – mitä se tarkoittaa?
  5. Julistuksen tulee olla ajankohtaista.
  6. Pietismin haaste.

Tässä nostan joitakin asioita kirjan ensimämäisestä luvusta.

Tee evankelistan työ

Kirjan alkuperäinen nimi tulee Paavalin sanoista Timoteukselle: ”Tee evankelistan työ” (2. Tim. 4:5). Evankelistan tehtävä on julistaa evankeliumia, sanomaa Jumalan valmistamasta pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa.

Kristillisen kirkon ensimmäinen herätyssaarna pidettiin Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen helluntaina (Apt. 2). Pietari kertoi helluntaisaarnassa uuden ajan koittaneen. Kansan täytyy katua syntejään ja kääntyä. Pietarin saarna herätti kuulijoissa synnintunnon: ”Veljet, mitä meidän pitää tehdä?” Vastaus oli: ”Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana” (Apt. 2:37-40). Tähän liittyi parannuksen tekeminen ja kaste.

Seurakunnan on vietävä evankeliumia kaikille ihmisille.  Julistukseen kuuluu kutsu kääntymykseen ja syntien anteeksiantamukseen.

5 herätyksen estettä

Wislöffin mielestä herätysjulistuksen esteitä luterilaisessa kirkossa on ainakin seuraavat viisi.

1. Kasteen yksipuoleinen korostaminen

Luterilaisessa kirkossa sakramentit ovat tärkeitä. Tähän on hyvät perusteet Raamatussa.

Ongelmaksi muodostuu kasteen korostaminen siten, ettei tilaa jää julistukselle, joka johtaa ihmisiä kääntymykseen. Jotkut saattavat pitää kastetta pelastukseen riittävänä eikä tietoista uskoa Jeesukseen tarvita. Tällaisessa opissa ei jää kääntymiskehotukselle tilaa.

Wislöff sanoo arvostavansa kastetta, mutta pitää kasteen yksipuolista korostamista vaarallisena, sillä se ”tukkii suun totiselta kääntymyksen julistamiselta”. Hän siteeraa professori Gisle Johnsonin sanoja:

”Tuskin on olemassa sopivampaa keinoa estää herätys kuin muistuttaa jatkuvasti siitä, että kaikki kastetut ovat edelleen Jumalan lapsia.”

2. Universalismi

Toinen herätysjulistuksen este opetus, jonka mukaan kaikki ihmiset pelastuvat (universalismi).

Wislöffin mukaan oppi kaikkien pelastumisesta on nyt kirkossa hyväksytympää kuin koskaan aiemmin.

Raamatun mukaan ihmisiä joutuu kadotukseen. Tämä on myös selvä luterilaisen kirkon oppi. Pelastus voidaan saada vain kääntymällä ja uskomalla Jeesukseen.

Jos harhaoppi kaikkien pelastumisesta leviää julistajien ja pappien keskellä, silloin heiltä on turha odottaa raamatullista kutsua kääntymykseen ja uskoon.

3. Herätykset, joista puuttuu ristin tunnusmerkki

Martti Luther kuuli Wartburgissa olleessaan (1522), että kotikaupungissa Wittenbergissä on syntynyt merkillinen herätys. Wittenbergiin oli tullut uuden sanoman saarnaajia, jotka korostivat lupauksia hengellistä voimasta, rauhasta ja ilosta.

Luther ei innostunut sanomasta, sillä siinä ei ollut ristin tunnusmerkkiä:

”Todelliseen kristillisyyteen kuuluu aina myös ahdistukset, hengellinen hätä ja taistelu.”

Wislöff kuvaa aikaamme:

”Meidänkin aikanamme on ilmaantunut maineikkaita julistajia, joilla on esittää suuria lupauksia siitä, mitä Jumalalla on annettavanaan. Ilo, rauha, menestys – kaikki, mitä ihminen vain voi toivoa, on sidottu näihin luvattuihin erityiskokemuksiin.”

Wislöffin mukaan uudet julistajat eroavat vanhoista herätyssaarnaajista, jotka olivat julistuksessaan paljon radikaalimpia. He halusivat tietää, ovatko kuulijat jo kääntyneet ja selvittäneet Jumalan kanssa syntinsä. Sitten he julistivat syntien anteeksiantamusta Jeesuksen sovituskuoleman tähden niille syntisille, jotka ymmärsivät kadotetun tilansa.

”Raamatullinen herätys on jotain, joka tapahtuu kadotetuille syntisille, jotka tarvitsevat pelastusta ikuisesta kadotuksesta. Pelastus on siinä, että synnit annetaan anteeksi ja syntinen pestään Jeesuksen veressä – ja nostetaan uuteen elämään Hengen voimassa.”

4. Väärä optimismi

Herätysjulistuksen esteenä on myös väärä optimismi ihmisen hyvyydestä.

Luterilaisen opin mukaan kaikki ihmiset syntyvät ilman jumalanpelkoa. Tämä perisynti on todellinen synti, josta pitää pelastua syntien anteeksiantamuksen kautta.

”Uskonpuhdistuksen kirkot olivat vakuuttuneita siitä, että ihminen syntyy syntisenä ja Jumalan vihan alaisena. Mutta teologia on kulkenut kauas tämän tunnustamisestea. Ihmiskunta on tehnyt niin suuria edistysaskeleita kaikilla elämän osa-alueilla, emme kai sentään voi olla täysin pahoja?”

Pappi, joka sitoutuu oppiin ihmisten syntisyydestä ja sen seurauksista, kutsuu ihmisiä pelastukseen. Hän haluaa pelastaa ihmisiä ikuisesta kadotuksesta.

Pappi, joka ei usko tähän, ei todennäköisesti koskaan mainitse Raamatun ja luterilaisen opin radikaalia näkemystä synnistä ja helvetistä eikä kehota ihmisiä kääntymykseen ja pelastukseen.

5. Raamatun auktoriteetin kieltäminen

Mistä edellä olevat herätysjulistuksen esteet johtuvat?

”Vastaus on melko selvästi seuraava: ihmiset eivät usko Raamatun olevan Jumalan Sanaa, joka annettiin profeetoille ja apostoleille Pyhän Hengen inspiraation kautta. He eivät usko, että Jumalan pyhät mieheeet puhuivat Pyhän Hengen johtamina (1. Piet. 1:21)”. ”Profeettoja ja apostoleja ei pidetä Jumalan viestintuojina; he ovat vain hengellisiä ajattelijoita, joiden kanssa luonnollisesti voi olla myös eri mieltä.”

Wislöff kehottaa kristikansaa rukoilemaan Jumalaa, että hän loisi uskovien sydämeen vakuuttuneisuuden Raamatun erehtymättömyydestä. Tarvitsemme teologeja, joka muistuttavat Raamatun auktoriteetista.

Wislöff mainitsee nämä viisi asiaa herätyksen ja julistuksen esteinä ajassamme. Herätys on aina Pyhän Hengen työtä, jossa ihmisten omattunnot heräävät niin, että alkavat etsiä pelastusta.

Siinä on herätyksen todellinen tuntomerkki.

*Suorat lainaukset Wislöffin kirjasta.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Leif_Nummela_60_2

Leif Nummela – evankelista, opettaja ja vaikuttaja 60 v.

Eilen suuri ja arvovaltainen joukko juhli 60-vuotiasta Leif Nummelaa.

Sain kunnian puhua juhlassa. Luin Psalmista 103 muun muassa sanat ”Minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka”.

Leif on kuin kotka. Hän ei ole ainoastaan evankelista ja opettaja vaan kristitty vaikuttaja, joka uskaltaa lentää korkeuksiin ja katsoa alaspäin, mitä Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmassa tapahtuu. Hän ei vain tarkkaile vaan uskaltaa myös kertoa ja kirjoittaa, mitä on nähnyt. Siitä saamme muun muassa lukea viikottain Uusi Tie –lehden arvostetuissa pääkirjoituksissa.

Korkealla lentävät joutuvat toisten silmätikuiksi. Heitä on alhaalta helppo arvostella ja yrittää ampua alas.

Moni on tyytynyt matalampiin ja turvallisiin lentokorkeuksiin, vaikka kutsumus ja Jumala haluaisi viedä korkeammalle.

Leif oli tunnettu saarnamies jo 1980-luvun lopulla, jolloin ensi kerran parikymppisenä kuuntelin hänen opetustaan. Leifin sydän paloi jo silloin asioille, jotka nytkin toistuvat hänen opetuksessaan. Näitä ovat muun muassa:

  • Jeesuksen persoona. Leif uskoo Jeesukseen, on kirjoittanut hänestä ja puhuu hänestä.
  • Raamatun ainutlaatuisuus. Leif puheissaan ja kirjoituksissaan korostaa Jumalan puhuneen ja puhuvan vieläkin ennen kaikkea Raamatussa. Erityinen kiinnostus Leifillä on Raamatun punaiseen lankaan, Jumalan pelastussuunnitelmaan, joka näkyy Raamatun alusta loppuun asti.
  • Kristinuskon ainutlaatuisuus. Leif uskoo Raamatun ja kristinuskon mukaisesti, että Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi Jeesuksessa, Jumala on kolmiyhteinen eikä missään toisessa uskonnossa tai maailmankatsomuksessa ole pelastusta. Siksi evankeliumia on julistettava kaikille ihmisille ja kaikille kansoille.
  • Halu kutsua ihmisiä uskoon. Leif haluaa, että mahdollisimman moni oppisi tuntemaan saman Jumalan, joka aikoinaan toi Leifin elämään suuren muutoksen.

Siunauksentoivotukset Leifille!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Urho Muroma

Urho Muroman näky kadotukseen joutuvista

”Rovasti Urho Muroma kertoi aikanaan näystään, jossa lukemattomia ihmisjonoja hiljaisena virtana valui kohden jyrkännettä ja syöksyi syvyyteen. Siinä näyssä hän juoksenteli jonojen välissä, yritti varoittaa ihmisiä. Ani harvat kiinnittivät häneen mitään huomiota. Useimmat jatkoivat kulkuaan kohti jyrkännettä suistuakseen syvyyteen. Evankelista Muromalla oli näky hukkuvista sieluista ja se vei hänet tekemän kaikkensa pelastaakseen ihmisiä hukkumasta kadotukseen.”

Tänään Kansanlähetyksen sopimusperusteiset vapaaehtoiset työntekijät ovat puhuneet evankelioimisesta. Tässä oli eräästä esitelmästä pieni ote ja kuva.

Kristilliseen julistukseen kuuluu ikuisuusnäköala, jossa ei vaieta taivaasta eikä kadotuksesta. Tehtävämme on auttaa ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon ja pelastukseen.

*Urho Muroma (1890-1966) oli suomalainen pappi, evankelista ja herätysliikejohtaja.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Mekane Yesus -kirkko Etiopiassa

Herätystä ja vaivannäkemistä Etiopiassa ja Japanissa (katso video)

Kansanlähetys tukee herätyksen keskellä elävän Etiopian Mekane Yesus -kirkon työntekijäkoulutusta. Kasvava kirkko tarvitsee nopeasti pastoreita ja evankelistoja. Juuri nyt tukea voidaan antaa 11 Mekane Yesus -seminaarin opiskelijalle.

Lisäksi tuetaan yhden opiskelijan perhettä. Neljälle naisopiskelijalle on välitetty Anna-Liisa Pohjolan rahaston tukea. Myös yli 20 opiskelijalle mahdollistetaan opiskelu kirkon paikallistason raamattukouluissa ja seminaareissa.

Mekane Yesus -nimi tarkoittaa Jeesuksen asuinpaikkaa. Kirkko on perustettu vuonna 1959 ja kasvanut nopeasti maailman suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi, jossa on noin 7 miljoonaa jäsentä.

Työntekijäkoulutusta myös Japanissa

Japanissa Kansanlähetys työskentelee Länsi-Japanin ev.lut. kirkon yhteydessä. Japanissa evankeliumin julistamisella on kivinen maaperä. Yhteistyökirkossamme oli vuoden 2014 lopussa 42 seurakuntaa, joissa on 3796 jäsentä. Vuonna 2014 kasteita oli 53.

Kansanlähetys tukee myös Koben luterilaista pappisseminaaria sekä raamattukoulua taloudellisesti.

Video Etiopiasta ja Japanista

Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä juuri Japaniin ja Etiopiaan. Yhteistyö on jatkunut jo yli 46 vuoden ajan.

Etiopiasta videolla näkyvät Esko ja Tuula Siljanen sekä evankelista Merga. Merga iloitsee:

”Olen todella iloinen ja kiitollinen Jumalalle, että Kansanlähetys on tukenut perhettäni opiskellessani.”

Koben teologisen seminaarin dekaani Makito Masaki:

”Kiitos, että aina muistatte ja tuette teologisen seminaarin työtä. Lisäksi olette aina lähettäneet paljon mahtavia lähetystyöntekijöitä. Kiitän sydämestäni!”

Videolla Makito Masaki sanoo, että he seminaarissa rukoilevat suomalaisten lähetystyön tukijoiden puolesta. Samaa minulle sanoi Mekane Yesus -kirkon presidentti Wakseyoum Idosa Ryttylässä käydessään.

Tämänkin työn ovat osaltamme mahdollistaneet kymmenet nimikkoseurakunnat ja suuri joukko rukoilijoita ja tukijoita! Kiitos teille! Jumalan työssä olemme aina suuressa mukana.

Tue evankelistan ja papin opiskelua Etiopiassa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
rukous, mietiskely ja ahditus

Mikä tekee evankelistan?

Mistä hyvä evankelista on tehty? Martti Luther aikoinaan sanoi, että oikeaksi teologiksi tullaan kolmen asian kautta: oratio, meditatio ja tentatio. Rukous, mietiskely ja koettelemukset.

Näin on myös evankelistan kanssa.

Oratio

Evankelista rukoilee, etsii Jumalan läsnäoloa ja kantaa ihmisiä Jumalan eteen. Hänelle työnantaja (Jumala) on tärkeäpi kuin työnantajalta saatu tehtävä. Kiire on evankelistan suuri synti, joka näky rukoilemattomuutena.

Meditatio

Evankelista lukee ja mietiskelee Jumalan sanaa sekä itseänsä että sanomaansa varten. Hän tietää, että Jumalan voima ei ole hienoissa kertomuksissa, puheissa eikä ihmeissä; Jumalan voima on evankeliumissa, ristin sanomassa.  Evankelistan kiusaus on luulla, että hän kyllä tietää, mitä Raamatussa sanotaan, koska on sitä paljon luettu. Ikään kuin minun ei tarvitsisi juoda enää vettä, koska tiedän, miltä se maistuu.

Tentatio

Evankelista joutuu silloin tällöin sisäisiin ja ulkoisiin kamppailuihin. Kamppailujen, kiusausten ja ahdistusten keskellä evankelista huomaa tarvitsevansa itse Jeesusta ja julistaessaan evankeliumia seurakunnalle, hän julistaa sitä myös itselleen. Evankelistalla on kiusaus luopua tehtävästään kun oma pahuus paljastuu hänelle. Mutta siellä puristuksessa syntyy vahva kutsumustietoisuus.

Evankelistan tie

Nämä tekevät evankelistan. Kahta näistä evankelista tavoittelee päivittäin (oratio ja meditatio) ja kolmanteen (tentatio) hän joutuu suostumaan. Jumala tietää, miksi evankelistankin on kannettava joskus erittäin raskasta ristiä. Paavali halusi kokea sekä Kristuksen evankeliumin voiman ja kärsimyksen osallisuuden. Siinä on myös evankelistan tie.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristittyjen yhteys

10 syytä lähteä evankelistapäiville

Aamu mökillä ja aamusauna lämpiämässä.  Kohta on aika kammata hiukset, ajaa parta ja suunnata Seinäjoelle Evankelistojen yhteyspäiville. Ei haittaa vaikka kesän kauneimmat päivät on edessä ja lämmintä riittää.

Tässä tämän aamun 10 syytä, miksi lähden iloiten Evankelistojen yhteyspäiville:

  1. Tunnen kuuluvani tähän joukkoon.
  2. Haluan tukea tapahtumaa olemassaolollani.
  3. Tässä ollaan kristikunnan tärkeän tehtävän äärellä: Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia (eli evankelioikaa) kaikille luoduille! (Mark 16:15).
  4. Päivillä keskitytään kirkon toiminnan ytimeen, evankeliumiin. Se laittaa tämänkin papin innostumaan. Mutta se on myös sanoma, josta itse elän.
  5. Evankeliumi yhdistää erilaisia ja eri tavoin ajattelevia uskomattomalla tavalla yhteen. Opimme ymmärtämään toistemme erilaisuutta. Ja ehkä jopa pitämään sitä mahdollisuutena ja voimavarana; ei uhkana.
  6. Tapaan ystäviä.
  7. Tutustun toisiin evankelistaheimolaisiin. Verkostoidun siis.
  8. Osallistun evankelistaveljien ja -siskojen keskinäiseen keskusteluun, lohduttamiseen ja rohkaisuun.
  9. Tarvitsen tällaisia juhlahetkiä arjen keskelle.
  10. Saan työkaluja työnantajani vision täyttämiseen: ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Evankelistojen yhteyspäivät

Evankelistapäivät edessä

Evankelista on hyvän sanoman välittäjä.

Hän ei ole itse sanoma; hänellä on sanoma.

Hän ei ole keksinyt sanomaa; se on annettu hänelle.

Hän on kokenut itse evankeliumin vaikutuksen, jota hän vie toisille. Siksi jokainen evankelista sanomaa kertoessaan, kertoo siitä oman persoonansa kautta ainutlaatuisella tavalla.

Mihin evankelista katosi?

Sana evankelista esiintyy vuoden 1938 Uuden testamentin käännöksessä kolme kertaa: Lue loppuun

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Tallinnan kartta-Lasnamäen seurakunta

Virossa perustetaan uutta seurakuntaa

Kävin Tallinnassa tutustumassa seurakunnan perustamiseen Lasnamäen kaupunginosassa.

Muutama päivä sitten lähdin aamulla Tallink -laivalla Helsingistä kohti Tallinnaa. Matka sujui nopeasti kun bongasin laivalta evankelista Ilkka Puhakan.

Ilkka on käynyt jo parin vuoden ajan pitämässä opetusiltoja Tallinnan Nõmmen kirkossa. Todella hienoa, että Viron evankelioimisen ja opettamisen tuli palaa konkarievankelistan sydämessä.

EELK Lasnamäen seurakunta – Lasnamäe kogudus

Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Kai ja Mirva Lappalainen ovat mukana uuden seurakunnan istutusprojektissa Lasnamäellä. Seurakunta kokoontuu Lasnamäen Lindakivi -kulttuurikeskuksessa.

Puoli tuntia ennen seurakunnan kokousta paikalle tuli Postimees -lehden valokuvaaja ja toimittaja, jonka kysymyksiin Kai ja Margus Sardis vastailivat. Tämän jälkeen alkoi kokous, jossa opetin Jeesuksen ylösnousemuksesta. Kai päätti illan hienosti yhteiseen rippiin, synninpäästöön ja Isä meidän rukoukseen. Lopuksi oli vielä Herran siunaus:

Issand õnnistagu sind ja hoidku sind!
Issand lasku oma pale paista sinu peale
ja olgu sulle armuline!
Issand tõstku oma pale sinu üle ja andku sulle rahu!

Seurakunnan kokouksessa oli 11 aikuista ja 5 lasta. Edellisen viikon pääsiäisjumalanpalveluksessa oli yli 20 henkeä. Kai kirjoitti tästä kokoontumisesta blogiinsa.

Viro lähetysmaana

Viro on lähetyskenttä lähellämme. Virossa on täydellinen vapaus julistaa evankeliumia sielunsa kyllyydestä, mutta maaperä on kova. Sen osoittavat myös seurakuntien jäsenmäärät, jotka uskollisesta työstä huolimatta eivät lähde nousuun.

Vuonna 1991 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijät Viroon. Myöhemmin myös Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Suomen Lähetysseura (SLS) ovat lähettäneet työntekijöitä. Medialähetys Sansa ja Lähetysyhdistys Kylväjä ovat olleet myös kirkon tukena. Virossa tarvitaan vieläkin lähetystyöntekijöitä. Minä nostaisin korkealle evankelistojen ja raamatunopettajien tarpeellisuuden Virossa.

Monella seurakunnalla on ystävyysseurakuntia Virossa. Nämä seurakunnat tarvitsevat taloudellista tukea, mutta myös hengellistä apua ja vierelläkulkemista. Erityisesti maaseudun seurakuntien on löydettävä missionaarinen olemus voidakseen säilyä hengissä kasvusta puhumattakaan.

Rukoilethan Viron puolesta! Ja Lasnamäen seurakuntaprojektin puolesta. Lasnamäellä asuu noin 120 000 ihmistä. Onneksi on syttynyt näky luterilaisen seurakunnan perustamiseksi alueelle.

Jos haluat seurata projektia, liity Lappalaisten lähettäjäksi ja tilaa heidän uutiskirjeensä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Evankelista Kalevi Lehtinen

Katso Kalevi Lehtisen sanoma

Tämä on evankelista Kalevi Lehtisen (1936-2011) muistojuhlassa esitetty kooste hänen puheistaan. Hän rohkaisee nuoria olemaan evankeliumin tartuttajia.

”Kun tässä maassa on tuhansia hehkuvia kristittyjä, kuulkaa silloin ei tarvita strategioita, ei tarvita rahaa, ei tarvita mitään muuta kuin olla siellä missä me ollaan ja sanoma leviää.

Ei influenssa tarvitse mitään strategioita tai rahaa tai rakenteita levitäkseen. Se tarvitsee vain sen, että ihmiset koskettaa toisiaan, tulee lähelle.

Evankeliumi on puhtaana tuhat kertaa tarttuvampi kuin influenssa ja sen takia sanon niinkuin Paavali: Minä en häpeä evankeliumia sillä se on Jumalan voima ja se tuottaa pelastuksen jokaiselle joka sen uskoo.”

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa