Avainsana-arkisto: herätys

Lähettäjäpiirikirje 6-7/2019

Kirjoitan säännöllisesti kirjettä niille, jotka haluavat rukoilla työni puolesta, tukea sitä taloudellisesti tai muuten vain tietää, mitä minulle ja työlleni kuuluu. Tässä on otteita kesä- ja heinäkuun kirjeestä. Voit tilata kirjeeni sähköpostiisi tai postilaatikkoosi tästä.

Kesätervehdys

Tässä sinulle kesäkirjeeni! Kirjoitan tätä aikana kun maailma muistelee Apollo 11 kuulentoa 50 vuotta sitten. Neil Armstrong sanoi astuessa kuun pinnalle, että kyseessä oli pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle. Mukana oli myös Buzz Aldrin, joka vietti ehtoollista juuri ennen kuun kamaralle astumistaan.Olihan tuo merkittävä tapaus erityisesti kylmän sodan aikakautena.

Mielenkiintoista on, että tiede on kehittynyt yhteiskunnissa, joissa kristinuskolla on ollut merkittävä asema. Eräs syy on se, että luontoa ei ole jumalallistettu ja siksi sitä ei tarvitse pelätä eikä paljoa. Luonnon ja universumin ihmeiden tutkiminen voidaan nähdä Jumalan suurien tekojen tutkimisena ja Jumalan ylistämisenä. Joskus joku kysyi, mitä kirkko tekee yliopistosssa. Vastaus oli: Kirkko perusti yliopiston.

Viimeisen kirjeen jälkeen on tapahtunut taas paljon. Olin pariin otteeseen vieraana TV7-asemalla, tehnyt opetuksia Radio Deihin ja kirjoittanut artikkeleita. Olen ollut haastatteluissa Uuden Tien, Kirkko ja Kaupungin sekä Kotimaan toimittajien kanssa. Nämä ovat näyn levittämisen paikkoja.

Eräs minulle ja työnantajalleni tärkeä asia on kirjani Ainutlaatuinen tehtävä julkaisu. Siinä käsittelen lyhyesti järjestömme historiaa, työnäkyämme ja lähetystyötämme. Tällainen teos on puuttunut Kansanlähetykseltä. Sinullakin on lähettäjänä ollut tärkeä tehtävä tämän kaiken toteutumisessa. Kiitos siitä! Minulla loma jatkuu elokuun alun lähettipäiviin asti. Elokuussa johtoryhmän kanssa laadimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja hiomme hieman talousarviotamme, joka näyttää juuri nyt hyvältä.

Kansanlähetyspäivät

Kesän kohokohta minulle on aina Kansanlähetyspäivät. Pitkä suunnitteluprosessi muuttui näystä todellisuudeksi tänäkin vuonna. Meillä Suomessa on aivan erityinen hengellisten kesäjuhlien perinne, josta on syytä olla kiitollinen Jumalalle. Monet juhlat muuttuvat oman porukan ryhmästä laajemmaksi uskovia yhdistäväksi tapahtumaksi.

Kansanlähetyspäivillä minulle näkyvin hetki on aina lauantaisin kello 13 oleva Polttopisteessäpuhe, joka tänä vuonna sai harvinaisen paljon huomiota. Edeltävänä viikkona oli kohu kirkon osallistumisesta Pride- tapahtumaan. Jotkut kertoivat tulleensa kuulemaan, että pitäytyykö Kansanlähetys vielä käsitykseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä. Vastaus on kyllä. Vastasin myös monen esittämään kysymykseen, tuleeko Kansanlähetyksen ja herätyskristittyjen perustaa oma kirkko. Vastaus oli lyhyesti: Ei. Ainakaan vielä.

Lähetit matkaan ja Raamattu rakkaaksi

Kansanlähetyspäivien kohokohta minulle on kuitenkin päätösjuhlassa lähetystyöntekijöiden matkaansiunaaminen. Olen usein saanut olla heidän joukossaan; nyt lähetän joukkoja. Ottakoon Herra lähetit ja lähettilapset suojaansa, ja antakoon työn kantaa runsasta hedelmää. Tänä vuonna toin Kansanlähetyspäiville uudistuksena Raamattulavan, jossa lauantaina taukojen aikaan – ja vähän muulloinkin – oli 25 minuutin raamattuopetuksia. Tästä tuli paljon kiitoksia ja jatkamme kehittämistyötä.

Lepoa ja herätysjanoa

Olen ollut nyt viikon mökillä Etelä-Pohjanmaalla vaimon kotiseudulla. Loma on tehnyt hyvää. Metsän keskellä hiljaisuudessa on aikaa olla, saunoa, lueskella ja pohtia elämää. Tällaisina hetkinä pohdin myös omaa tehtävääni ja kutsumustani. Olen lukenut Heränneen kansan vaellusta, joka kuvaa herätyksiä 1800- ja 1900-luvuilla. Se lisää janoa nähdä jotain samaa vieläkin. Olen niin nuori, etten nähnyt edes 1960- ja 1970-luvun herätyksen aaltoja. Hedelmiä näen jatkuvasti. Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme ja haluan olla enemmän tämän asian kanssa esillä. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jumala haluaa kaikkien pelastuvan.

Evankelista Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Ole siunattu

Kiitos kun olet lähettäjärenkaassa mukana. Kiitos rukouksista ja taloudellisesta tuestasi.

Olet rakastettu, lunastettu ja Jumalaa varten luotu!

Mika Tuovinen
Työtoverisi

Rukousaiheita:

  • Herätyksen ja parannuksen tekemisen aika kansallemme.
  • Lähetystyöntekijämme kokoontuvat lähettipäiville 9.-11.8.
  • Evankelistojen yhteyspäivät (12.-14.8. Pori) on ollut tärkeä tapaamisen ja rohkaisemisen ja rohkaistumisen paikka. Rukoile evankelistoja kansamme keskelle!
  • Pyhän Hengen täyteyttä ja viisautta työtehtäviin

Kiitosaiheita:

  • Jumalan huolenpito töissä ja kotona
  • Kirjani Ainutlaatuinen tehtävä ilmestyminen
  • Kansanlähetyspäivien sujuminen hyvin
  • Jumalan täydellinen hyväksyntä ja syntien anteeksianto Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä

Tue työtä taloudellisesti

Kansanlähetyksen kotimaantyö toimii pääosin vapaaehtoisen kannatuksen pohjalta. Myös minulla on oma lähettäjärengas, joka tukee työtäni. Voit liittyä lähettäjärenkaaseen tästä. Olen kiitollinen lahjoituksista. Tilitiedot oheisessa kuvassa. Rahankeruulupa.

Kuvissa:
1. Leif Nummela tuo uuden kirjani työhuoneeseeni. 2. Kirkon lähetystyön toimikunnassa piispa Simo Peura ja Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama onnittelevat Kylväjän eläkkeelle jäävää lähetysjohtaja Pekka Mäkipäätä.
3. Rouvan kanssa Kylväjän uuden lähetysjohtaja Taneli Skytän juhlassa.
4. Olen puhumassa Kansanlähetyspäivillä
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät puhe Mika Tuovinen kuva Matti Korhonen

Polttopisteessä-puhe 2019

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen polttopisteessä-puhe Kansanlähetyspäivillä 6.7.2019

Kiitän siitä, että olette tulleet Kansanlähetyspäiville. Edellisten Kansanlähetyspäivien jälkeen olemme jatkaneet työtämme ja myös juhlineet lähetystyömme 50-vuotista taivalta Keski-Aasiassa, Japanissa ja Etiopiassa. Olemme iloinneet vahvistuneesta taloudesta. Kiitos nimikkoseurakunnille, kansanlähetyspiireille ja lahjoittajille. Haluan kiittää kaikkia vastuunkantajia ja työntekijöitä viimeisen vuoden aikana tehdystä työstä. Tästä on hyvä lähteä toiveikkaana uuteen työkauteen.

Erotako kirkosta?

Viime viikon aikana minulta on useaan otteeseen kysytty, milloin me perustamme oman kirkon. Syynä on kirkon tuki Helsinki Pride -viikolle ja monet sateenkaarimessut eri puolilla Suomea. Moni pettyi ja erosi kirkosta.

Kirkossa myrskyää, mutta mielestäni ei vielä siten, että herätysliikkeiden – tai Kansanlähetyksen – tulisi välittömästi perustaa uusi kirkko. Kansanlähetyksen johdossa olemme kuulleet tämän monen ihmisen hätähuudon ja kysymyksen.

Missä on kirkko?

Kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja kysyi minulta tällä viikolla: Ajatteleeko Kansanlähetys, että oikea kirkko on tosiuskovien yhteisö kirkon sisällä? Vastasin tähän: Kyllä! Me todella uskomme, että oikea Kristuksen kirkko koostuu kaikista Jeesukseen Kristukseen uskovista. Tämä Kristuksen kirkko tarvitsee kyllä näkyvän muodon, jossa kokoonnutaan Jumalan sanan ja sakramenttien äärelle. Ulkonaiseen kirkkoon kuuluu sekä uskovia että niitä, jotka eivät usko.

Tämä on luterilaisen opin kannalta selvä asia. Kirkkomme opin yhtenä perustana on Augsburgin tunnustuksen puolustus. Siellä todetaan, että Kristuksen todellinen kirkko voi tulla jopa nimellisen kirkon vainoamaksi. Puolustus jatkaa:

”Me näemme loputtomia vaaroja, jotka uhkaavat kirkkoa perikadolla. Kirkossa itsessään on ääretön määrä jumalattomia ihmisiä, jotka sortavat sitä. Näissä oloissa emme saa menettää toivoamme, vaan meidän on tiedettävä, että kirkko tulee kaikesta huolimatta säilymään. Samoin meidän on tiedettävä, että kirkko tulee jumalattomien suuresta lukumäärästä huolimatta yhtä kaikki pysymään voimassa ja että Kristus täyttää kirkolle antamansa lupaukset: antaa synnit anteeksi, kuulee rukoukset ja lahjoittaa Pyhän Hengen.” (APOL VII ja VIII).

Kun kirkossa menee hengellisesti huonosti, emme saa menettää toivoamme. Jeesus toimii hengellistenkin kriisien keskellä siellä, missä sanaa julistetaan ja sakramentteja oikein jaetaan.

Missä kirkko on? Vanhasta testamentista muistamme profeetta Elian masentuneen yksinäisyydessä, kun hänestä tuntui, että uskonnonharjoitus oli luisunut epäjumalanpalvelemiseen ja oikea papisto oli korvattu Baalin seuraajilla. Elia sanoi: Minä yksin olen jäljellä. Jumala sanoi: Elia, et ole yksin. Täällä on 7000 miestä, jotka eivät ole notkistaneet polviaan epäjumalien edessä (Room. 11:1-4). He olivat kirkko Vanhan testamentin aikana. Ei edes kuuluisa profeetta tiennyt heistä. Jumala tietää kirkkonsa jäsenet.

Missä oli kirkko, kun Vanhan testamentin Jumalan kutsumat profeetat vähemmistössä julistivat. Temppelissä luettiin Jumalan sanaa, mutta johtajien ja kansan sydän oli kääntynyt pois Jumalasta. Mutta siinäkään tilanteessa uskollisten ääni ei vaiennut.

Missä oli kirkko, kun Jeesus kuolee ristillä? Opetuslapset olivat paenneet. Yksi tuntematon juuri uskoontullut on ristillä kuolemassa Jeesuksen oikealla puolella. Jossain salaa oli ainakin Joosef arimatialainen ja Nikodeemos. Kirkko oli katoamassa.

Missä oli kirkko, kun vakava areiolaisuuden harha 300-luvulla kielsi Jeesuksen jumaluuden ja levisi seurakunnissa? Kerrotaan, että uskolliseksi jäi vain viisi oikeaoppista piispaa ja heitäkin vainottiin ja karkotettiin. Lopulta totuus voitti.

Mainitsen vain nämä, jotta ymmärtäisimme, että Kristuksen kirkko – hänen seuraajiensa joukko – on usein ahdistettuna maailmassa. Täydellistä kirkkokuntaa et löydä mistään. Mutta todellinen kirkko on siellä, missä kuuluu hyvän paimenen ääni.

Kirkon kriisi

Suomen evankelisluterilainen kirkko on kriisissä. Mainitsen kaksi minua painavaa asiaa kirkossamme, jonka pappina olen ja jota olen halunnut rakentaa.

Vanhurskauttamisoppi

Ensimmäinen minua murehduttava asia liittyy kristinopin ytimeen, nimittäin ajassamme epäselvään vanhurskauttamisoppiin. Vanhurskauttaminen eli vastaus kysymykseen, miten minä kelpaan Jumalalle, on lopulta se tärkein opinkohta, jonka sortuessa kristinusko murenee.

Aikamme julistuksesta puuttuu usein selvä vanhurskauttamisoppi. Tässä on kristillisyyden kriisi. Miten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava ja pelastunut? Vastaukseksi saattaa tulla: Muuta ei tarvita kuin kaste! Jeesus opettaa kyllä, että kastetta tarvitaan. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen (Mk. 16:15-16). Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen. Tai sanotaan: Jumala rakastaa sinua, ja kyllä hän vie sinut kerran taivaaseen. Tämäkin vastaus on väärä, vaikka se onkin yleinen kansanuskomus. Tämä uskomus on tullut näkyviin julkisuuden henkilöiden kuolemien yhteydessä. Puhutaan, että kuollut henkilö lensi satumaahan tai pääsi parempaan paikkaan. Hyvää tässä on ymmärrys, että kuolema ei ole kaiken piste. Mutta ilman Jeesuksen antamaa vanhurskautta kukaan ei lennä mihinkään parempaan paikkaan eikä pääse taivaaseen. Ilman uskoa Jeesukseen tie aukeaa kadotukseen.

Jossain on yleisuskonnollista puhetta Jumalan armosta ja rakkaudesta, joka erotetaan Jeesuksesta ja hänen sovituskuolemastaan. Tämä ei ole kristinuskoa. Tämä kertoo pinnallisesta ja vääristyneestä syntikäsityksestä. Jumalan edessä synti on tuhovoima, joka kadottaa ja tuo Jumalan ikuisen vihan. Synti on tarttunut meistä jokaiseen ja tehnyt meidät hengellisesti kuolleiksi. Olemme kaikki jumalattomia ja ansainneet Jumalan hylkäämisen ja vihan.

Apostoli Paavalin radikaali väite roomalaiskirjeessä on se, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, kun hän uskoo Jeesukseen: ”Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa  jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.” (Room. 4:5)

Jos sinulla ei ole uskoa Jeesukseen, sinulla ei ole hengellisesti Jumalan edessä mitään. Jos sinulla on Jeesus, sinulla on kaikki pelastuksen aarteet. Usko Jeesukseen avaa taivaan. Jeesuksen hylkääminen sulkee sen. Lopulta on kaksi joukkoa, pelastuneet ja kadotetut. On taivas ja kadotus.

Tämän vanhurskauttamisen perustana on konkreettinen tapahtuma Golgatalla. Syytön Jeesus kantoi ihmiskunnan rangaistuksen. Hänet naulittiin oikeasti ristille ja hänen verensä vuosi oikeasti ristiä pitkin maahan Jerusalemin ulkopuolella. Koska syntimme on sovitettu, meidät on lunastettu ja Jumala on lepytetty, syntinen voidaan vanhurskauttaa eli lukea Jumalalle kelvolliseksi.

Vanhurskaaksi lukeminen on oikeustermi. Tärkein tapahtuu taivaassa: Kun tulemme uskoon, Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, syyttömiksi ja hänelle kelpaavaksi. Tämä tapahtuu, vaikka elämässäni ei tapahtui mitään muutosta. Pyhä Henki kyllä synnyttää uskovassa muutosta eli pyhitystä, mutta se ei ole vanhurskauttamisen syy vaan seuraus.

Meidät vanhurskautetaan eli tehdään Jumalalle kelvolliseksi, kun uskomme Jeesukseen. Mikään uskonto, uskonnon perustaja tai maailmankatsomus ei auta Jumalan edessä. Jeesus pelastaa jokaisen, joka uskoo.

Kaksi vanhurskauttamisopin mitätöivää vaaraa

Kaksi asiaa voi tuhota vanhurskauttamisopin yksin uskosta Jeesukseen.

Ensimmäinen vaara tulee yleiskristilliseltä taholta, joka tarjoaa ihmisille halpaa armoa ilman Jeesusta, uskoa ja parannusta. Saatetaan puhua Jumalan armosta ohi Jeesuksen. Tällaista armoa ei ole. Puhe armollisesta Jumalasta ilman Jeesuksen sovitustyötä armollisuuden perusteena on suurta harhaa. Jumala on yhdestä syystä sinulle ja minulle armollinen. Hän on armollinen Jeesuksen sovituskuoleman tähden. Tämä armollisuus tulee sinun omaksesi vain uskon kautta.

Toinen uskonvanhurskautta uhkaava vaara tulee omista herätyskristillisistä ryhmistämme, jossa ei eroteta lakia ja evankeliumia. Seurauksena on se, että julistus ei johda evankeliumin iloon vaan lakihenkisyyteen, joka ajaa uskovat tiukkaan yrittämisen ja jumalallekelpaamisen kierteeseen. Uskon ilo muuttuu raskaaksi taakaksi. Huomio kiinnittyy omaan yrittämiseen, tekoihin Jumalan ja toisten uskovien miellyttämiseksi. Taakoitetulle uskovalle ymmärrys uskonvanhurskaudesta on suuri helpotus.

Ilmestyskirjassa kuvataan valkeavaatteisten joukkoa taivaassa. Heistä sanotaan: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:13-14.). Tässä kuvataan myös sinun tulevaisuuttasi, joka uskot! Vanhurskauttaminen tarkoittaa tähän uuteen asuun pukemista ja taivaaseen pääsyä.

Kristikunnassamme uskonvanhuskauden mitätöinti on suuri vaara. Pidetään Kansanlähetyksessä selvänä opetus pelastuksesta ja vanhurskauttamisesta yksin uskon kautta ja vain Jeesuksen tähden.

Kirkkorakenteet muuttuvat avioliittokäsityksen vuoksi

Toinen iso ajankohtainen asia kirkossamme liittyy avioliittoon. Miehen ja naisen muodostama avioliitto sekä kristillinen käsitys perheestä on ollut eräs läntisen hyvinvoinnin perusta.

Avioliittokäsityksen muutos yhteiskunnassa ja kirkon sisällä on laittanut kirkollisia mannerlaattoja liikkumaan erityisesti länsimaissa. Monet vanhat kirkot natisevat liitoksistaan ja murtuvat.

Ne, jotka haluavat muuttaa tai laajentaa kirkon avioliittokäsitystä sanovat, ettei kyseessä ole iso asia. Meille tämä on iso asia. Sillä se liittyy Jumalan ilmoitukseen Raamatussa.

Miehen ja naisen avioliiton murtaminen sekä luonnollisen isän ja äidin vanhemmuuden särkeminen on iso asia siksi, että miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuureissa luonnollinen malli avioliitosta ja perheestä. Uskon, että se tarjoaa yhteiskunnalle parhaimmat mahdollisuudet tasapainoiseen elämään. Se on iso asia siksi, että se on Jumalan luomisessa ilmoittama malli avioliitosta. Jeesus vahvisti sen opetuksessaan. Kyseessä on iso asia siksi, että Raamattu suorasanaisesti kieltää ja jopa varoittaa homoseksuaalisista suhteista. Jotkut ottavat nämä Raamatun kohdat vakavasti, opettavat ja toimivat sen mukaan. Jotkut sanovat, että ne puhuvat jostain muusta. Siksi ei ole ihme, että kirkot jakaantuvat.

Yhdysvalloissa on syntynyt uusi luterilainen kirkko. Anglikaaninen kirkko on jakaantunut. He järjestävät piispoille 10 vuoden välein Lambeth-konferenssin. Nyt suurin osa piispoista ei suostu tulemaan konferenssiin joidenkin piispojen homosuhteiden vuoksi.

Entä me luterilaiset? Iloitsen, että kansainväliseen luterilaiseen kirkkoperheeseen on syntynyt uusi kirkkoja ja järjestöjä yhdistävä luterilainen liikehdintä: Tunnustuksen ja lähetystyön maailmanlaaja luterilainen yhteysverkosto (The Global Confessional and Missional Lutheran Forum).

Tämä yhteysverkosto julkaisi viime vuonna kirjeen, jonka nimi on Bishoftun kirje kirkoille. Se on kirje, jonka voisin hyvin allekirjoittaa. Siinä on mukana myös maailman suurin luterilainen kirkko Etiopian Mekane Yesus sekä Tansanian luterilaisen kirkko ja monia järjestöjä myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Bishoftun kirje kirkoille ei ole saanut vielä paljoa huomiota Suomessa. Kirjeessä tuodaan positiivinen asenne uskoon, lähetystehtävään ja Raamatun asemaan.

Kirje ottaa kantaa joihinkin luomakuntaan ja luomisjärjestykseen liittyviin harhoihin ja vääristymiin. Yksi niistä on pyrkimys avioliiton uudelleenmäärittelyyn. Bishoftun kirje kirkoille sanoo:

”Kirkko torjuu kaikki ideologiat ja rakennelmat, jotka kyseenalaistavat jumalallisen luomistyön mieheksi ja naiseksi, sillä ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. (1. Moos. 1:27b). Kirkko tunnustaa ja tukee avioliiton pyhyyttä luomisjärjestyksenä. (1. Moos. 1:27–28; 2:21– 25).”

”Näin ymmärrämme, että seurakunta puhuu raamatullisten eettisten normien säilyttämisen puolesta. Meidän päivinämme tämä koskee erityisesti oppia avioliitosta, joka on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto. Kohdattaessa vastustusta tahoilta, jotka edistävät toisenlaisia kumppanuuden muotoja, Kirkon tulee puhua uskollisesti ja selkeästi miesten ja naisten välisten suhteiden raamatullisista kriteereistä. Kristillisen uskomme mukaan miehen ja naisen välinen aviosuhde heijastaa Kristuksen ja hänen Kirkkonsa suhdetta. (Ef. 5)”

Bishoftun kirje rohkaisee meitä. Kiitos tästä rohkaisusta yhteistyökirkollemme Etiopian  Mekane  Yesus -kirkolle ja muille kirkoille ja järjestöille. Kiitos, että jaatte rohkeasti Raamatun sanaan sitoutuvaa viestiä luterilaisessa kirkkoperheessämme, jossa on nyt hyvin suuri sekaannus.

Halusin tuoda esille näitä kansainvälisiä liikehdintöjä, jotta näkisit, ettet ole yksin, kun murehdit Jumalan sanasta luopumusta.

Mihin Suomen kirkko tässä sijoittuu?

Mihin Suomen evankelisluterilainen kirkko sijoittuu tässä keskustelussa? Kirkko on jatkuvasti virallisissa viesteissään ja selvityksissään todennut, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Kuitenkin kirkkomme johdosta on kuulunut viestejä, että Raamatun ilmoittamasta miehen ja naisen välisestä avioliitosta luopuminen on vain ajan kysymys.

Tästä puuttuu täysin ajatus, että taistelisimme oikean opin ja toiminnan puolesta kuten Bishoftun kirje kirkkoja kehottaa.

Raamattukysymys on tässäkin tapetilla. Viime viikolla arkkipiispa sanoi homoseksuaalisuuskeskusteluihin viitaten, että ”Raamattu ei ole Herra”. On totta, että on vain yksi Herra. Mutta olisin toivonut viestiä kristikansalle, että Raamattu määrittelee kristillisen kirkon opin ja käytännön myös avioliittoasiassa. Mitään muuta luotettavaa ohjetta meillä ei ole.

Miksi pitäydymme Raamatun ja kirkon perinteen opetukseen sukupuolisuudesta ja avioliitosta? Ihmiskunnan niin sanottu luonnollinen laki kertoo miehen ja naisen kuuluvan yhteen. Lisäksi Raamatun selvän opetuksen tähden. Rakkauden tähden tulee kertoa, mitä Raamattu opettaa. Pysymme tässä kannassa yhteiskunnallisen järjestyksen ja aikuisten ja lasten hyvinvoinnin tähden nyt ja tulevaisuudessa.

Meidän tulee olla tietoisia, että Kansanlähetyksen toiminnassa ja täällä teltassakin on niitä, jotka kokevat olevansa homoseksuaaleja. Moni heistä kyselee, mitä tulee tehdä ja kamppailee tämän asian kanssa. Mainitsen tähän liittyen kaksi asiaa. Ensiksi emme voi mitätöidä Raamatun selvää opetusta homoseksuaalisuuden synnillisyydestä. Täällä olevat Raamattunsa tuntevat tietävät tämän itsekin. Samalla meidän on muistettava, että Raamattu suhtautuu ankarasti kaikkeen seksuaaliseen moraalittomuuteen myös heteroparien kohdalla. Toiseksi meidän tulee hyväksyä keskellemme ne, jotka kilvoittelevat seksuaalisuutensa kanssa. Meidän täytyy ymmärtää omat ehkä toisenlaiset syntimme, silloin voimme olla myötätuntoisia toisia kohtaan. Emme näe toisten sisäisiä taisteluja. Jos joku kertoo sinulle pohdinnoistaan oman homoseksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa, älä hylkää häntä vaan kuuntele, keskustele ja osoita hänelle, että olet hänen tukenaan. Meidän keskellämme on oltava tilaa niille homoseksuaalista suuntausta kokeville, jotka haluavat olla keskellämme ja toiminnassamme ja pyrkivät elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Heille on osoitettava samaa anteeksiantoa kuin itse odotamme ja saamme omista synneistämme.

MIKÄ ON KANSANLÄHETYKSEN TIE ETEENPÄIN?

Mikä on Kansanlähetyksen tie tällaisessa tilanteessa eteenpäin? Miten toimimme?

Moni kaipaa nyt rajuja irtiottoja. He näkevät suhteemme kirkkoon joko-tai -tilanteena, jossa meidän pitää valita, toimimmeko kirkossa vai sen ulkopuolella. Me olemme kuitenkin vielä sekä-että -tilanteessa. Toimimme itsenäisesti, mutta samalla haluamme toimia kirkon ja kansamme parhaaksi opettamalla Raamattua, evankelioimalla ja luomalla yhteisöjä.

Jonkun mielestä Kansanlähetyksen ja herätysliikejärjestöjen tulisi valita vain yksi vaihtoehto. Joillekin se olisi täysi sulautuminen kirkkoon. Silloin kadotamme helposti itsenäisyytemme ja identiteettimme. Joillekin se olisi täysi irtaantuminen kirkosta ja vaikeasta tilanteesta pakeneminen uuden kirkon perustamisella. Järjestöjen ja henkilöiden päätökset menevät eri tahdissa. Moni meidän ystävistämme on eronnut kirkosta. Teille sanon, että tekin olette lämpimästi tervetulleita Kansanlähetyksen jäsenyyteen ja toimintaan.

Kansanlähetyksessä olemme valinneet yhteistyön tien, jossa vahvistamme identiteettiämme ja omaa toimintaamme. Siksi muun muassa kirjoitin kirjan Ainutlaatuinen tehtävä. Kansanlähetyksen ystävillä on oikeus tietää, mitä Kansanlähetyksessä uskotaan, mitä se opettaa, miten se toimii ja mihin järjestö on Nähdään pian!.

Aiomme toimia vielä luterilaisen kirkon yhteydessä. Etsimme sen uudistumista. Jos emme voi sitä uudistaa, haluamme toisten samanmielisten järjestöjen kanssa tehdä sen minkä voimme ihmisten pelastumiseksi ja heidän tukemiseksi taivaan tiellä. Meidän tehtävämme on antaa hengellisiä koteja, joissa he vahvistuvat Jumalan sanasta ja uskovien yhteydestä.

Olemme kirkossa, mutta emme voi osallistua kaikkeen, missä kirkko on mukana.
Emme voi olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka on Raamatun kanssa ristiriidassa.
Emme ole mukana pride-marsseilla.
Emme tue avioliittokäsityksen muutosta kirkossa.
Emme piilottele opetustamme avioliitosta.
Emme hyväksy opetusta kaikkien pelastumisesta.
Emme pidä oikeana pappisviran avaamista naisille.
Emme halua osallistua toimintaan, jossa väheksytään Jumalan sanaa.
Emme häpeä Jeesusta ja evankeliumia.

Me pidämme omista perusteistamme kiinni! Ne on ilmaistu selvimmin Kansanlähetyksen Ohjelmassa, joka löytyy kirjoittamani kirjan liitteestä.
Me julistamme pelastavaa evankeliumia Jeesuksesta.
Me kutsumme ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon.
Me teemme lähetystyötä loppuun asti.
Me luomme yhteisöjä, joissa kuullaan evankeliumia ja opetetaan Raamattua. Jotkut näistä ovat jumalanpalvelusta viettäviä yhteisöjä. Suurin osa on pienempiä ryhmiä, joissa rukoillaan, luetaan Raamattua, tuetaan toisia uskossa ja toimitaan oman paikkakunnan evankelioimisen puolesta
Me luemme ja opetamme Raamattua. Yritetään ryhdistäytyä molemmissa, sillä tänään tarvitsemme sitä enemmän kuin eilen.
Me pidämme vieläkin vahvemmin sanomaamme esillä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Meillä ei ole syytä pessimismiin eikä pelkoon. Kutsun sinua nostamaan pääsi ja lähtemään levollisin mielin eteenpäin.

Minulle ei ole lopulta tärkeää, olenko ev.lut. kirkossa tai sen ulkopuolella. Minulle on tärkeää, että me saamme uskoa vapaasti ja julistaa Jumalan sanaa vapaasti ja palvella niitä ihmisiä, jotka Jumala on tuonut yhteisöihimme.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, olenko kirkossa tai ulkopuolella, mutta se on tärkeää, että me pelastamme sieluja. Yksikään kirkko ei mene taivaaseen, rakennukset jäävät tänne alas, kun me lähdemme Jeesuksen luokse ylös.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, missä olen, mutta se on, että me toimimme lähetystehtävän puolesta.

Minulle on tärkeää se, että toimimme ihmisten pelastumisen puolesta ja sen hyväksi, että he säilyvät uskossa loppuun asti.

Tässä on Kansanlähetyksen ydin näky. Monet muut asiat ovat tärkeitä, mutta ihmisten auttaminen Jeesuksen tuntemiseen on tärkein!
Olen pappi tässä kirkossa ja haluan toimia tässä kirkossa evankeliumin tähden ja sen puolesta.

Kansanlähetystä rakentamaan

Haluatko lähteä rakentamaan tällaista Kansanlähetystä? Kansanlähetyksen elinvoima inhimilliseltä kannalta riippuu paljon työn ystävistä. Miten saamme vapaaehtoiset mukaan työhön sitä toteuttamaan ja tukemaan?

Käytännön työmme tapahtuu piirijärjestöissämme. Voit ottaa oman alueesi piirijärjestöön yhteyttä ja kysyä, miten työhön pääsee mukaan. Kutsumme kaikkia, jotka kokevat Kansanlähetyksen linjan omakseen, tulemaan mukaan.

Näkymme mukaan kunkin paikkakunnan uskovien tulee kantaa huolta oman paikkakunnan hengellisestä elämästä ja evankelioimisesta. Älä odota, että joku tulee paikkakunnallesi tekemään jotain suurta. Sinä voit tehdä. Ole sinä aloitteellinen. Luo omalle paikkakunnallesi pienpiiri, jossa luette Raamattua, rukoilette ja pohditte, miten olette herätyksen välikappaleena omalla paikkakunnalla. Ja ehkä tukien naapureitakin. Rukoile ja toimi vaikka sen puolesta, että voitte perustaa omalla paikkakunnallanne yhden evankeliumista elävän ja sitä levittävän ryhmän jokaista tuhatta asukasta kohden. Tämä on toteutuessaan valtava näky.

Me olemme lähetysjärjestö, mutta nyt on vahvistettava työtämme myös kotimaassa. Olemme määrätietoisesti alkaneet keräämään lähettäjärenkaita Suomessa toimiville työntekijöille. Lähetykselle uhratut varat käytetään lähetykseen, kotimaan työhön annetut varat kansamme evankeliointiin ja opettamiseen sekä uskovien varustamiseen.

Muistelemme mielellämme menneitä herätyksiä. Mitä olet valmis tekemään uuden herätyksen puolesta, joka tarkoittaa parhaimmillaan toimintaa lastesi, lastenlastesi, vanhempiesi ja sukulaistesi tulemista Jumalan valtakuntaan?

Juuri näinä viikkoina on kehotettu olemaan rohkeasti sitä, mitä olet! Nyt voi laittaa sosiaalisen median viestimään sanomaa: Olen kristitty ja sitoudun Raamattuun. Nyt voi tilaa vaikka Uusi Tie -lehden ei-uskoville sukulaisille.

Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme. Jumala on antanut herätyksen aikoja kansamme keskelle. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus. Ehkä nyt elämme tällaista luopumuksen aikaa.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jos Kansanlähetys menettää rukouksen herätyksen puolesta ja toiminnan sen hyväksi ja alkaa käpertyä vain oman napansa ympärille, emme halua, että meitä kutsutaan herätysliikkeeksi. Ansaitsemme nukutusliikkeen nimen. Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Ja meidän lähtevän liikkeelle.

Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Nyt on Kansanlähetykselle ja Kansanlähetyksen ystäville aika nousta ylös ja todistaa ystäville Jeesuksesta ja kutsuttava heitä Jeesuksen seuraan. Olemme ylpeitä uskostamme ja Herrastamme. Ja pidetään sanomastamme ja Herrastamme meteliä!

Voittajana perille!

Pidetään huolta myös itsestämme ja uskostamme. Muistetaan Jeesuksen sanat Ilmestyskirjan seurakunnille. Jeesus näki seurakuntien tilan. Alkuseurakunnassakin oli paljon kriisiä. Jeesus antoi kiitosta ja kutsui parannukseen. Hän antoi myös uskoville lupauksia. Jeesus kutsuu meitä voittajiksi, henkilöiksi, jotka pysyvät uskollisina loppuun asti hänelle ja hänen sanalleen. Siellä on myös lupaus, joka on rippikoulutodistuksessani: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän-” (Ilm. 2:10). Tässä on kutsu minulle, sinulle ja Kansanlähetykselle. Ole uskollinen tehtävässäsi ja uskossasi loppuun asti.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetysnäky

Ainutlaatuinen tehtävä

Tänään kirjapainosta saapui Ryttylään kirjani Ainutlaatuinen tehtävä. Ensimmäinen kirjoittamani teos.

Ajatus kirjasta sai alkunsa pari vuotta sitten kiertäessäni Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlien vuoksi kaikissa 17 piirijärjestössä. Puhuin Kansanlähetyksestä sekä sen teologiasta ja työnäystä. Sydäntä särki, koska meillä ollut näkyämme ja toimintaamme käsitteleviä kirjoja.

Kerroin murheestani Uusi Tie -lehden päätoimittajalle Leif Nummelalle, joka rohkaisi kirjoittamaan. Hän oli nähnyt erään monisteeni, jossa kerron Kansanlähetyksestä ja kehotti ottamaan sen pohjaksi. Näin tein. Vähitellen kirjoitusprosessi eteni.

Eniten aikaa meni yhteenvedon koostamiseen Kansanlähetyksen työalueista. Siitä oli tehtävä lyhyt, mutta kattava. Siinä en valitettavasti voi kertoa kaikkea lähetystyöstämme. Jokainen työala vaatisi oman historiateoksensa. Mutta sen kyllä näkee, että paljon ja monenlaista on viidenkymmenen vuoden aikana tehty!

Kansanlähetysnäky

Kuvaan kirjassa Kansanlähetyksen taustalla olevaa työnäkyä. Jaan näyn kolmeen osaan: teologinen näky, toiminnallinen näky ja rakenteellinen näky. Tästä muodostuu Kansanlähetysnäky. Tämä toisen kappaleen näkymme kuvaus on minulle tärkein osa kirjasta.

Teologisessa näyssä haluamme sitoutua Raamattuun, jota luemme ja opetamme luterilaisen tunnustuksen valossa. Olemme luterilaisia herätyskristittyjä.

Toiminnallisessa näyssä tärkeää on evankeliumin julistus kotimaassa ja lähetystyössä. Tämä onnistuu vain saamalla Jumalan kansan liikkeelle.

Rakenteellinen näky kuvaa Kansanlähetyksen neljän ”tason” työtä: paikkakuntakohtainen työ, maakunnallinen työ, valtakunnallinen työ ja kansainvälinen työ.

Lähetystyömme

Kirjassa painottuu lähetystyö. Vastaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi teemme lähetystyötä?
  • Miten teemme lähetystyötä?
  • Mikä haastaa lähetystyötä?
  • Missä teemme lähetystyötä?
  • Mitä olemme tehneet lähetystyössä?

Lähetystyössä olemme näkymme ytimessä. Emme ole vain lähetysjärjestö, mutta emme ole myöskään vain kotimaantyötä tekevä järjestö. Toiminta kotimaassa tähtää lähetystyön toteuttamiseen kuten heti alussa sanottiin: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja! Aito herätys synnyttää aina lähetystä.

Näky kirkkaaksi

Toivon, että kirja antaa yleiskuvan Kansanlähetyksen työstä, rakenteesta ja teologiasta. Ehkä joku ajattelee kirjaa lukiessa, että tuollaisessa joukossa haluan olla mukana. Kutsun kaikkia mukaan, mutta samalla toppuuttelen:

Tämä kirja on myös kutsu. Olen halunnut kertoa työstäme ja opetuksestamme. Ehkä näet työn samalla tavoin tärkeäksi. Olet tervetullut mukaan. Emme voi luvata täydellistä joukkoa. Täällä joutuu pettymään. Mutta täältä voi löytää paikkansa, jos haluaa olla sellaisessa joukossa, jossa tahdotaan toimia Raamatun mukaisesti ja ihmisten pelastumiseksi.

Toivon myös, että muutkin tarttuvat kynään ja kirjoittavat sekä Kansanlähetyksestä että viidesläisestä herätyksestä ja niiden merkityksestä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Mitä Kansanlähetys tekee

Työnäystä

Näky ja kynä ovat johtamisen välineitä. Näky tulee piirtää, jotta siitä on hyötyä.

Kansanlähetys on monimuotoinen liike maantieteellisesti, rakenteellisesti, toiminnallisesti ja teologisesti. Evankelioimis- ja lähetysnäky yhdisti ja laittoi moninaiset ryhmät liikkeelle. Kansanlähetyksessä on 17 itsenäistä ja erilaista maakunnallista piirijärjestöä, keskustoimisto ja Kansanlähetysopisto Ryttylässä sekä lähetyskenttien työ.

Piirrä näky

Minulle oli aikoinaan tärkeä löytö Matti Väisäsen kirjoittama Työnäkymme -vihko vuodelta 1997. Kansanlähetys oli tuttu jo tuolloin, olinhan sen palveluksessakin. Mutta siinä minulle ensimmäistä kertaa määriteltiin lyhyesti Kansanlähetysnäky. Kuva maalattiin teologian, toiminnan ja rakenteen kautta.

Nyt 22 vuotta myöhemmin innostuin itsekin kirjoittamaan kirjasen Kansanlähetysnäystä. Miksi? Olen kiitollinen, että Jumala johdatti minut nuorena tähän joukkoon, jossa kunnioitetaan Raamattua, annetaan uskoville mahdollisuus toimia ja halutaan viedä evankeliumi maailman ääriin. Kirja on kiitos näyn kantajille. Halusin pohtia herätyksen syitä ja välittää dynaamista näkyä eteenpäin sekä luoda katsauksen lähetystyöhömme. Teologisten ja toiminnallisten tuulien keskellä emme saa menettää suuntaamme ja unohtaa opillisia juuriamme.

Näystä tulee muistuttaa, muutoin se katoaa. Monimuotoisuuden keskellä kansanlähetysväkeä on yhdistänyt rakkaus Raamattuun, rukous ja toiminta herätyksen puolesta sekä lähetysnäky. Meillä on tekeminen painottunut.

Eksymme, jos kysymme vain, mikä on näkymme. Minä kysyn, kuka on meidän näkymme, sillä tekemisestäkin voi tulla epäjumala.

Näkymme on Jeesus Kristus

Näkymme ja tehtävämme on elää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä, palvella ja ylistää häntä sekä julistaa hänen suuria tekojansa erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa.

  • Jeesuksen kaltaista ei ole.
  • Kukaan uskonnon perustaja, poliitikko tai muu ei nouse hänen tasolleen.
  • Hän oli jo ennen maailman luomista ja hänen kauttaan luotiin koko maailmankaikkeus.
  • Hänen syntymänsä ja elämänvaiheensa kerrottiin ennalta.
  • Ainutlaatuisia olivat hänen syntymänsä, täydellinen elämänsä, sovituskuolemansa ja ylösnousemuksensa.
  • Hän astui taivaaseen Jumalan oikealle puolelle.
  • Kukaan muu ei palaa takaisin tuomitsemaan ihmiskuntaa. Kenenkään toiseen uskomalla ei voi pelastua.
  • Vain tätä Juudan Leijonaa ja Teurastettua Karitsaa ylistetään taivaassa ikuisesti.
  • Ja tämä kuningas tulee kumartuen köyhimmän ja kurjimman ihmisen eteen ilmaisemaan rakkauttaan ja kutsuu seuraansa.

Ei vaihtoehto vaan elinehto

Toimimme vieläkin evankeliumin puolesta ihmisten parhaaksi. Siksi luovumme tässä Jeesus-allergisessa ajassa varovaisuudestamme tuoda radikaalia Jeesusta työmme ja opetuksemme keskipisteeksi. Hänessä tiivistyy Kansanlähetysnäky. Lopulta Hän on sanomamme. Hän ei ole yksi vaihtoehto, vaan Hän on elinehto.


Kansanlähetyspäiville 2019 minulta ilmestyy kirja Ainutlaatuinen tehtävä, jossa avaan johtamani järjestön Kansanlähetyksen työnäkyä.

Tämä kirjoitus on ilmestynyt Uusi Tie -lehdessä kesäkuussa 2019. Väliotsikot ja yhden kappaleen muokkaus listaksi lisätty tähän.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetys ja evankelioiminen kirje

Lähettäjäpiirikirje 5/2019

Lähetysjohtaja Mika Tuovisen kirjeestä poimintoja. Lopussa voit lukea kirjeistä vuosien varrelta.

Sanan julistusta ja hallintoa

Toukokuu on ollut touhua täynnä! Lähetysjohtajan elämässä on ainainen kamppailu toimistotyön ja julistustyön välillä. Lähetysjohtajana vastaan kaikesta Kansanlähetyksen työstä kotimaassa ja ulkomailla. Vuosi sitten tehdyssä organisaation uudistuksessa käytännön arkijohtamisesta vastaavat neljän osaston johtajat. Nämä osastot ovat kotimaisen työn osasto, ulkomaisen työn osasto, viestintäosasto ja hallinto-osasto. Toukokuun erityiset ponnistukset ovat liittyneet taloushallintoon sekä vuoden 2020 budjetin tekemiseen. Jos Luoja suo tätä lukiessasi meillä on budjetti valmiina ja hyväksytty. Nämä yli seitsemän vuotta lähetysjohtajana ovat osoittaneet, että hyvä hallinto mahdollistaa tehokkaan hengellisen työn. Jos hallinnon kanssa on ongelmia, voimavarat menevät siihen!

Voimallinen sana

Unkarin ja Romanian matkan jälkeen pääsiäisen vapaapäivät tekivät todella hyvää. Kuukauden kohokohtia olivat Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetyksen piirin puheenjohtaja Jouko Ylisen 70-vuotisjuhlat, 17 kansanlähetyspiirin piirijohtajapäivät Ryttylässä, jossa jäin erityisesti pohtimaan profetiaa, jossa sanottiin, että takomisen aika on tullut ja perään sana: ”Eikö minun sanani ole niinkuin tuli, sanoo Herra, ja niinkuin vasara, joka kallion murtaa?” (Jes. 23:29).Tämä on hyvä muistutus siitä, että Jumalan sana on ainoa perusta elämälle ja myös lähetysjohtajan suurin tehtävä on elää Sanan mukaan ja julistaa sitä. Raamatussa oleva Jumalan sana voi saada ihmeitä aikaan. Voimme menettää Sanan voiman kahdella tavalla: kadotamme luottamuksen sen voimaan tai emme lue sitä.

Paluuta juurille

Kansanlähetyksen alkuvaiheessa maallikkoudella oli vahva asema. Jumala nosti suuren joukon miehiä ja naisia, jotka julistivat, rukoilivat ja palvelivat innolla. Onneksi heitä on vieläkin. Sydäntäni särkee, koska erityisesti maallikkojulistajien ryhmä on harvenemassa. Kansanliikkeen kuolemaa enteilee se, että työ pysyy pystyssä vain palkattujen voimilla. Nyt haluamme vastata tähän haasteeseen! Me haluamme koota uutta väkeä elonkorjuuseen, sillä sadonkorjuun aika on juuri nyt.

Kotimaisen työn johtajien kanssa olemme suunnitelleet uutta koulutusohjelmaa, joka kantaa työnimeä Kansanlähetyskoulu. Tavoitteena on varustaa uskovia palveluksen työhön Kristuksen seurakunnan rakentumiseksi (Ef. 4:11-16). Rukoukseni on, että palvelemassani liikkeessä olisi maallikkouden tuomaa rosoisuutta, suolaa ja innostusta. Se on myös avain kasvuun. Mehän toivomme, että tulevat päivät olisivat paremmat kuin menneet herätyksen ajat.

Pyhä Henki antaa väsyneelle lepoa

Pekka Simojoki saarnasi hyvin Ryttylässä viime sunnuntaina. Hän kertoi avoimesti väsymyksestään, koska luuli, että hänen täytyy pitää kirkkoa elossa! Meidän kaikkien tulee oppia turvautumaan voimaa antavaan Pyhään Henkeen. Kyllä evankeliumin hyväksi on hienoa nähdä vaivaa. Joudun itsellenikin aina muistuttamaan väsymyksen ongelmasta. Muista levätä ja iloita elämästä! Sekin on tehtävämme!

Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa

Olin juuri tullut kotiin Helsingistä. Olin siellä vieraana Kirkkojen Maailmanneuvoston Lähetyksen ja evankelioimisen komissiossa toisten lähetysjohtajien kanssa. Tämä oli taas hyvä muistutus, että evankeliumi etenee voimakkaasti länsimaiden ulkopuolella. Pienessä puheessani vastasin, mitä me odotamme kumppaneiltamme lähetystyössä. Mainitsin kolme asiaa.

Ensiksi eurooppalaisen kristillisen apatian ja pessimismin keskelle tarvitsemme uskon lahjaa ja näköalaa, jotta voisimme nähdä, että Jumala voi vielä tehdä suuria Euroopassa. Minä ainakin uskon tähän ja siksi teen työtä. Toiseksi tarvitsemme kirkkojen ja kristittyjen yhteistyötä Euroopan ja Suomen evankelioimisessa. Tässä kasvavat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kirkot voivat auttaa. Kolmanneksi mainitsin, että voimme oppia kasvavilta kirkoilta kaksi asiaa: Mitkä ovat kasvuun johtaneet syyt? Miksi kärsimys näyttää usein liittyvän kirkon kasvuun? Meillä kärsimystä korostava ristin teologia on usein korvautunut kaikkien miellyttämisen teologia.

Mitä kristittynä oleminen minulle maksaa? Vain kirkollisveron vai jotain enemmän? Minä kysyn tätä ennen kaikkea itseltäni: Mihin minä olen valmis? Mitä olen valmis uhraamaan Jeesuksen tähden. Haluaisin kuitenkin elää täysillä Herralle, joka on verellään lunastanut minut omakseen!

Ole siunattu!

Kiitän teitä rukouksesta ja taloudellisesta tuesta Kansanlähetykselle, joka mahdollistaa minunkin työni. Vaikka kesämieli jo valtaa sydämen, vielä on puolentoista kuukauden tiukka työputki edessä. Mutta väkisinkin ajatukset alkavat jo hiipiä lomatunnelmiin.

Ole siunattu ja siunaus levitköön kauttasi mahdollisimman laajalle!

Mika Tuovinen
Taistelutoverisi


Kuvat

Tämän kirjeen pääkuva on otettu Kansanlähetyksen lähetyskeskuksessa tänä kesänä.
Tässä vielä kirjeessä oleva kuva:

Niilo Räsänen, Olavi Peltola, Pekka Simojoki, Kansanlähetysopisto


Ole työssä mukana!

Yksin emme työtä tee! Tervetuloa mukaan Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoveriksi! Voit tilata vaikka ystäväkirjeen postilaatikkoosi tai sähköpostiisi, rukoilla, laittaa tätä viestiä eteenpäin Facebookissa tai muualla sekä antaa työhön varoja Olemme kiitollisia työtoveruudesta! Lahjoitustiedot:

  • Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
  • Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52
  • Mikan viitenumero: 34775.

Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo
Voit tehdä myös verkkopankissasi sopimuksen kuukausilahjoittamisesta.

Tilaa ystäväkirje tästä

Tässä oli osa Mika Tuovisen ystäväkirjeestä. Tilaa kirje, jossa on myös kuvat, rukousaiheet ja muuta tietoa postilaatikkoosi tai sähköpostiisi tästä linkistä: Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Vanhat kirjeet

Voit Lukea vanhoja kirjeitäni täältä. Teemoina on muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, kristittyjen yhteys, herätys ja Jumalan valtakunnan työ:

4/2019
3/2019
2/2019
1/2019
12/2018
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyön kohteet

Lähettäjäpiirikirje 2/2019

Tässä helmikuun 2019 lähettäjäpiirikirjeeni. Minun työssäni evankeliumin julistajana ja Kansanlähetyksen johtajana lähettäjäpiirillä on tärkeä tehtävä. He tukevat, rukoilevat ja antavat varoja työhön. Olet tervetullut mukaan (lue lisää). Tässä otteita kirjeestäni. Kirjeen tilaaja näkee kaikki tekstit ja kuvat.

Kuvassa puhun Ryttylässä Kansanlähetyksen Missiofoorumissa. Kerron kahdesta minulle tärkeästä lähetystyön kohdealueesta (ikkunasta). Ensimmäisen muodostaa alue Pohjois-Afrikasta kauas Japaniin asti. Tällä alueella niin sanotussa 10/40-ikkunassa on vähän kristittyjä ja se on myös lähetystyön unohtama alue. Toisen ikkunan muodostaa alue Länsi-Euroopasta kauas Venäjän itäosiin. Tässä 40/70-ikkunassa on evankeliumia julistettu, Raamattuja käännetty ja kristinuskon vaikutus on ollut vahva ainakin menneisyydessä. Uutta herätystä kaivataan, sillä monin paikoin kirkkojen työ menee alaspäin ja uskovien määrä vähenee. Molemmat ikkunat ovat rukousikkunoitani.

Eteenpäin!

Kuukauteen on mahtunut matkoja, kohtaamisia ja kokouksia Ryttylässä ja muualla. On ollut sairautta ja terveyttä. Elämää kaikilla mausteilla.

En ole aiemmin kertonut kuusi kertaa vuodessa kokoontuvasta Kirkon lähetystyön toimikunnasta. Piispa Simo Peuran johdolla puhumme kirkon ja lähetysjärjestöjen kysymyksistä kuten lähetystyön vaikuttavuudesta, lähetysmäärärahojen jakamisesta ja lähetystyöntekijöiden työskentelystä Suomessa. Tärkeitä asioita minulle on myös Suomen Teologisen Instituutin hallitus, jossa monet järjestöjohtajat tapaavat, Suomen Evankelisten Allianssin hallitus, jossa luterilaisten lisäksi on vapaan kristillisyyden edustajia. Myös neljän sisarjärjestön johtajina Kylväjän Pekka Mäkipää, Raamattuopiston Lauri Vartiainen ja Opkon Jussi Miettinen ja minä tapaamme säännöllisesti. Tämäkin on tärkeää. Psalmissa sanotaan: ”Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat. Se on niinkuin kallis öljy pään päällä, jota tiukkuu partaan-Aaronin partaan, jota tiukkuu hänen viittansa liepeille.” Tarvitaan yhteyttä ja yhteydenrakentajia.

Lähdin Pohjois-Karjalaan

Viimeisen kuun pisin matka suuntautui Pohjois-Karjalaan. Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina Polvijärvelle kokoontui hämmästyttävän suuri väkijoukko jumalanpalvelukseen. Olihan eläkejärjestön kirkkopyhä. Saarnasin hyvän siemenen kylvöstä. Samana iltana puhuin Joensuussa toisen korinttilaiskirjeen aiheesta ”Me olemme Kristuksen suurlähettiläitä”. Ei Paavali tuossa puhu vaan jostain valiojoukosta tai lipereitä kantavista, vaan kaikkien uskovien etuoikeudesta. Jokainen Jeesuksen seuraaja on Jumalan suurlähettiläs!

Pyhän Hengen lahja

Toissa viikolla Radio Dein Raamattuavain-ohjelmassa oli opetuksiani Pyhästä Hengestä. Tärkeä aihe käsittelee Jumalan olemusta ja työtä maailmassa ja meissä uskovissa. Pyhä Henki on toiminut kristikunnassa aina. Raamatussa ja kirkon historiassa tuntuu, että Pyhä Henki vetäytyy syrjään. Ikään kuin hän ei haluaisi itse olla esillä; Hän korottaa Jeesusta.

Kirkkoisä Augustinus nostaa kolme periaatetta kun pohdimme Hengen toimintaa. Ensiksi: puhe Pyhästä Hengestä ei voi perustua pelkkään teoriaan, vaan sen tulee liittyä koettuun todellisuuteen. Augustinus muistanee tässä Uuden testamentin tapahtumia, jossa ensin oli Pyhän Hengen saaminen ja kokemus, joka sitten myöhemmin täytyi perustella teologisesti. Toiseksi: pelkkä kokemus ei riitä. Kokemus voi olla Pyhältä Hengeltä, muttei välttämättä. Augustinus varoitti ettei ”ihmisen oma henki ota Pyhän Hengen paikkaa”. Siksi tarvitaan kolmas perusta Jumalan puheen ja toiminnan arvioimiseksi: Yksittäinen Pyhän Hengen kokemus tulee alistaa yhteisen arvioinnin ja koettelun alle. Pyhän Hengen ilmiöt koetaan henkilökohtaisesti, mutta ne on tulkittava kristikunnan kokemuksen ja Raamatun valossa.

Jotkut käyttävät helposti sanoja, ”Jumala puhui minulle” tai tulevat sanomaan: ”Herra sanoo sinulle, että”. Jumala puhuu Raamatussa. Joskus käytämme kokemuksestamme sanoja: ”Jumala puhui minulle”. On kuitenkin aina muistettava, että nämä kaksi Jumalan puhetta ovat aivan eri tasojen puhetta. Jumala on puhunut meille Raamatussa, ja tämä puhe on virheetöntä ja erehtymätöntä. Mutta kun puhumme siitä Jumalan puheesta, minkä koemme tulevan omien aistiemme tai armolahjan kautta, se ei ole niin varmaa puhetta. Siinä on aina – vanhaa sanontaa käyttäen – astian makua. Mutta silti Jumala haluaa puhua.

Paavali kehotti uskovia täyttymään Hengellä (Ef. 5:18). Jumala haluaa täyttää sinutkin. Pyydä sitä häneltä, rukoile sitä ja ota tämä uskossa vastaan. Koska kyseessä on Jumalan käsky, on hänen tahtonsa mukaista, että olet täynnä Henkeä. Tämä on Jumalan lahja lapsilleen.

Piispan kehotus: Rohkeasti kristitty!

Helmikuun paras lukukokemus oli Mikkelin piispa Seppo Häkkisen paimenkirje Rohkeasti kristitty. Kirjassa piispa kehottaa elämän ratkaisuissa etsimään apua Jumalan sanasta. Piispa kehottaa uskomaan Jeesukseen Kristukseen. Kirjassa piispasta paljastuu evankelista, joka haluaa, että hänen hiippakuntansa jäsenet ovat kerran pelastettujen joukossa. Piispa pyrkii tuomaan armon niin alas kuin mahdollista, mutta sitoen sen varmasti uskoon ja Jeesukseen. Näin piispa puhuu kristillisestä armosta eikä yleisestä armon ajatuksesta. Häkkisen mukaan uskosta ja Jumalasta ei tule puhua hiljaa kuiskaten vaan rohkeasti. Kirjoitin kirjasta arvion Uusi Tie -lehteen.

Rohkeus ja motivaatio

Kävin Porissa pastori Sakari Leppäsen 70-vuotisjuhlissa. Sakari oli Ryttylän lähetyskoulun rehtori kun minut hyväksyttiin opiskelemaan 29 vuotta sitten. Hänen juhlassaan jäi mieleen tällainen ajatus: ”Motivaatio on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit.” Lisäksi Sakari oli vetäjänä arkeologisella kaivausmatkalla Israelissa 1993, jossa tapasin Joel Luhametsin, joka kutsui meidät töihin Viroon.

Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan heittäytymistä tekemään oikein. Rohkea voi olla sekä hyvissä että huonoissa asioissa. Jumalan sanan mukaisissa asioissa kannattaa olla rohkea. Tällaisen ajatuksen luin eräästä kirjasta: Rohkeus ei ole sama kuin pelottomuus. Rohkeus on sitä, että hyppää vaikka jalat vapisevat.

Rukousaiheita

Rukoilethan kanssamme:

  • Rukoile lähetystyön ja lähetystyöntekijöiden puolesta.
  • 9 lähetyskurssilaistamme ja heille oikeiden kohdenmaiden sekä lähettäjien löytyminen.
  • Herätys maahamme!
  • Pyhän Hengen täyteyttä minulle ja työtovereilleni.
  • Kansanlähetysnäky-kirjaseni loppuunsaattaminen.

Kiitämme Jumalaa:

  • Lähettäjäpiirini.
  • Evankeliumin sanoma Jeesuksesta, pelastajastamme.

Ystäväni!

Ystäväni! Kiitos, että olet lukenut tänne asti. Kiitos, että olet kulkenut kanssani taas kuukauden matkan. Kiitos esirukouksista ja Jumalan valtakunnan työn taloustuesta. Mennään eteenpäin kohti kevättä. Myös Kristuksen paluu on taas lähempänä. Nyt on aika sitoutua taas uudelleen Jumalan valtakunnan levittämiseen.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
1/2019
12/2018
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 34775.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystehtävän toteuttaminen

Kaikki kansat – lähetysherätys

Puhuin Kansanlähetyksen järjestämässä Missioforumissa 27.1.2019 aiheesta ”Kaikki kansat – lähetysherätys”. Jaan pyynnöstä puhettani varten kirjoittamani ajatukset, vaikka itse puhe menikin vähän toisella tavalla. Kyseessä on siis puhe, ei esitelmä.

Jumala on kiinnostunut kansoista

Missiofoorumimme teemana on kaikki kansat. Nämä kaksi sanaa on Raamatun keskus Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Jumala antoi Aabrahamille lupauksen: Sinun siemenessäsi kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Me tiedämme, että tämä siemen on messiaaninen ennustus ja viittaa Jeesukseen. Tässä on lupaus. Ilmestyskirja kertoo lopputuloksen:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Kaikki kansat, sukukunnat ja kielet! Tässä on sen lähetystyön hedelmä, johon me olemme sitoutuneet ja johon saamme päivittäin uudelleen sitoutua.

Tehkää kaikki kansat opetuslapsiksi

Kaikkia kansoja ei ole vielä saavutettu. Taivaassa ei voi vielä olla ihmisiä kaikista sukukunnista. Monet kansat ovat tavoittamatta, koska ne ovat vaikeita tavoittaa. Niitä ei ole tavoitettu, koska olemme valinneet muita päämääriä.

Jumalan maailmansuunnitelma toteutuu varmasti

Lähetystyön peruslähtökohtana on, että Jumalan valtakunta tulee varmasti. Jumala on tehnyt maailmansuunnitelman, joka toteutuu. Jumalan maailmansuunnitelmassa lähetystyöllä on tärkeä tehtävä. Ja siten myös meillä jokaisella on tärkeä osa.

Jumalan valtakunnan tulemista ja Jumalan maailmanhistoriaa on esitetty monella tavalla. Minulle kaikkein puhuttelevin yksinkertaisuudessaan on ollut amerikkalaisen teologin Kevin Vanhoozerin näkemys viidestä maailmanhistorian jaksosta. Taustalla on ajatus, että Jumala on käsikirjoittanut maailman historian juonen jo etukäteen aivan kuin käsikirjoittaja kirjoittaa teatteriesityksen tai elokuvan juonen kulun. Ensin on ollut käsikirjoitus, sitten katsotaan, miten asia etenee käytännössä.

Vanhoozer hahmottaa historian jumalallisena draamana, jossa on viisi näytöstä:

  1. Luominen.
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde.
  3. Jeesuksen syntymä, elämä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.
  4. Kirkon ja Pyhän Hengen aikakausi.
  5. Eskhaton – loppu.

maailmanhistoria - kristinuskon näkökulma

Ikuisuudessa Isä valmistelee Pojan lähettämistä luomaansa maailmaan. Hänen tuloansa varten Jumala valitsee Aabrahamin ja Israelin kansan, jonka keskelle Jumala lähettää profeettoja kertomaan, kuka on tulossa. Jeesus sikiää Pyhästä Hengestä ja syntyy neitsyt Mariasta, elää ja kuolee syntiemme sovitukseksi. Isä herättää Pojan kuolleista ja ottaa luokseen taivaaseen. Nyt on kirkon aikakausi, jossa Pyhä Henki lähettää kirkon maailmaan julistamaan ja palvelemaan. Historian huipennus, Jeesuksen paluu, tuomio ja ikuisuus on vielä edessä.

Elämme nyt lähetyksen aikaa. Jumala kokoaa itselleen kansaa eri puolilta maailmaa.

Lähetystyöllekin on rajattu aika. Se alkoi ensimmäisenä helluntaina ja päättyy Jumalan valitsemana päivänä.

Nyt on lähetystyön aika! Se on juuri nyt! Meidän pitää sitoutua siihen nyt! Kohta on liian myöhäistä ja armonaika päättyy.

Oma kokemus lähetystyöstä ja kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on minulle elämänkutsumus. Tehtävät ja asuinpaikat ovat vuosien varrella vaihtuneet usein, mutta missio ei ole vaihtunut. Elämäni missio on palvella Jumalaa ja sitoutua lähetystehtävän toteuttamiseen. Kutsumukseni on se, että mahdollisimman moni löytää elämän Jeesuksessa. Kutsumukseni on haastaa Jumalan kansaa, myös sinua, sitoutumaan uudella innolla lähetystehtävän toteutumiseksi.

Kutsumuksen muotoutumisvaiheessa teini-ikäisenä luin kirjan (en enää muista, mikä kirja oli kyseessä), jossa joukko hengellisiä vaikuttajia olivat kokoontuneet Sveitsiin rukoilemaan. Vuorella he – joukossa taisi olla ainakin Navigaattoreiden perustaja Dawson Trotman ja evankelista Billy Graham – he rukoilivat, että voisivat olla siunauksena kaikissa maanosissa. Ajattelin, että tuossapa on hieno rukous. Aloin rukoilla samalla tavalla. Uskon, että se on jokaiselle kristitylle hyvä rukous, sillä Jumalan sydämellä on jokainen ihminen, kaikki kansat ja jokainen maa ja maanosa.

Jumala oli jo tuolloin antanut sydämeeni varmuuden siitä, että minun elämäntehtäväni liittyy lähetystyöhön. Kysymys oli vain siinä, missä tuota lähetystehtävää tulee toteuttaa. Tuolloin luin paljon lähetyskirjoja. Aina kun olin jonkun kirjan lukenut, ajattelin, että minäkin haluaisin olla juuri tuolla töissä.

Lähetystyön kaksi ikkunaa

Erityisesti kaksi lähetyksen ikkunaa on ollut sydämelläni yli 30 vuoden ajan. Ensinnäkin 10/40 -ikkuna. Tämä lähetysteologinen alue käsittelee alueet, joissa evankeliumia on julistettu hyvin vähän. Erityisesti islamilaisen maailman haaste on sydämelläni.

Toinen ikkuna on 40/70 -ikkuna, joka kertoo Euroopan ja Venäjän lähetyshaasteesta. Tällä alueella on evankeliumia julistettu satojen vuosien ajan, joillakin alueilla melkein 2000 vuoden ajan. Raamattu on käännetty pääkielille. Mutta kirkot menettävät vaikutustaan, evankeliumin sanoma ja Raamatun opetus hämärtyy ja suuri osa kirkon työntekijöistä sanoo, ettei usko enää Raamatun mukaisesti. Eurooppalainen kristillisyys on kriisissä.

Lähetystyö 10/40 ja 40/70 ikkunat

Nämä kaksi ikkunaa ovat tärkeitä minun kutsumuksessani. Ja koen, että Jumala kutsuu minua rukoilemaan ja toimimaan erityisesti näillä alueilla. En voi olla fyysisesti kuin yhdessä paikassa kerrallaan, mutta voin rukoilla työntekijöiden puolesta ja kansojen puolesta. Voin antaa varoja työhön. Voin levittää lähetystietoisuutta ja -innostusta.

Nämä kaksi ikkunaa (10/40 ja 40/70) ovat lähetyskutsumukseni kaksi tärkeää ikkunaa.

Suomi on lähetysherätysten maa

Suomen lähetyspanos on ollut asukaslukuun verrattuna suuri. Pidän tätä Jumalan siunauksena. Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä löytyy 1200-luvulta Virosta. Hänen nimensä on Pietari Kaukovalta, joka toimi katolisen kirkon lähetystyöntekijänä. On luontevaa, että kirkko oli ottanut palvelukseen henkilön, joka pystyi kommunikoimaan rahvaalle. Herrnhutilainen pietistinen herätys vaikutti maassamme 1700-luvulta alkaen ja ensimmäinen luterilainen lähetystyöntekijä oli Mattias Nyberg, joka lähti 1756 Etelä-Amerikan Surinamiin. Tämä kirvesmies kuoli vain viiden kuukauden työuran jälkeen. Oliko uhraus turha? Jumala päättää sen. En usko, että se oli.

Suomen 1800-luvun kansanherätyksissä oli vahva lähetysvire. Kalajoen käräjillä 1838-1839 tuomitut saivat sakkoja seurojen pitämisestä sekä varojen keräämisestä lähetystyölle. Viisi pappia ja 70 maallikkoa tuomittiin koviin sakkoihin. He antoivat suuren uhrin evankeliumin puolesta.

Olemme täällä Kansanlähetyksen päämajassa. 1960-luvulla oli Suomessa herätyksen aikaa.

Lauantai-iltana 11.7.1964 Ylioppilaslähetys järjesti Lahdessa lähetyskokouksen nuorille. Kokous oli merkittävä uudessa lähetysinnostuksessa. Illassa yhtenä puhujana oli  Martti Haataja, Lähetysseuran Taiwanin lähetti. Puheen loppupuolella Haataja sanoi:

”Vastuu, joka sinulla tänä iltana on, on suuri, sen tähden, että sinun on lähdettävä, jos sinä tahdot Herran tiellä kulkea eteenpäin. Kyllä Herra sulun panee, kun sinä sanot, että ”tässä olen, lähetä minut”. Hän lähettää sinut joko Formosalle tai Amerikkaan tai panee sinut tuonne Taka-Hikiälle. Mutta ole Herran kädessä. Sinä vanhempi, joka et voi lähteä. Sinun tehtäväsi on rukoilla esiin ne, jotka lähtevät, uhrata, ei sitä kymmenpennistä venyttäen, niin että se tulee soikeaksi. Mikä uhri se semmoinen on? Ei sillä lailla, vaan todella uhrata. Anna kymmenyksesi Herralle. Herra on luvannut Malakian kirjassa: ”Katso minä avaan taivaan akkunat ja vuodatan sinulle siunausta ylenpalttisesti.”

Tämän jälkeen kokouksessa tapahtui yllättävä asia. Muutama vanhempi, jo opintonsa päättänyt, nousi ylös ja pari heistä käytti spontaanin puheenvuoron. He kertoivat, miten puhe oli vaikuttanut heihin, ja he olivat valmiita tottelemaan lähetyskäskyä. Tänä jälkeen alttarille tuli toista sataa nuorta.

Monet saivat tuona iltana 11.7.1964 lähetyskutsun. Tuo päivä on merkittävä suomalaisessa lähetyshistoriassa. Ilta oli tärkeä myös siksi, että pian tarvittiin uusi lähetyskanava, ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin syntyi Kansanlähetys.

Lähetystyö ja herätys Kansanlähetyksen alkuaikana

Lähetystyö on saanut polttoaineensa herätyksestä. Jumalan antama herätys on maassamme synnyttänyt vahvaa lähetystyötä.

Menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä monet ovat sitoutuneet lähetystehtävään tosissaan.

Tarvitaan uusia soidunkantajia. Uusia lähtijöitä ja lähtijöitä.

Tarvitaan niitä, jotka yrittävät saada Jumalan kansaa liikkeelle kadotettujen vuoksi.

Ongelma maailman evankelioimisessa ei ole evankeliumissa vaan meissä. Monet kirkkomme lähetysjärjestöt ovat taloudellisissa ongelmissa.

Lähetystehtävä kirkon uudistajana – 5 asiaa

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline.

Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta – tämä ydin – usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle

Maailmassa on vähintään 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta katsottuna on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija.

Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme.

Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle:

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssa palvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen

Eräs tärkeä lähetystyöhön osallistumisen tapa on antaa omista varoista Jumalalle – eli uhrata Jumalalle varoja. Kyse on todellakin uhrista.

Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi hän kuvaa Jeesuksen kuolemaa meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Jeesuksen uhrin lisäksi Paavali kuvaa filippiläisten lahjaa Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Hyväntuoksuisen uhrin. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat. Uutta on se, että näitä on myös kotimaantyöntekijöillä, myös minulla. Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.

Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi:

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14).

Lähetystehtävä on eskatologinen merkki. Se muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme.

Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan

Tuntuu, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Samaan aikaan sitoutuminen Raamatun mukaiseen kristittynä elämiseen ja maailman evankelioimiseen vähenee. Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus. Ehkäpä uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, antamiseen, evankelioimiseen, vaikuttamiseen ja toimimiseen evankeliumin puolesta tuo motivaatiota ja iloa elämään.

Voisimmeko Jumalan kunniaksi tehdä vielä enemmän? Vaivannäkö Kristuksen tähden ei ole uhraus vaan etuoikeus.

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille —  minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

herätys ja lähetystyö

Kennedy Space Center -vierailu

Kävin pari viikkoa sitten Floridassa Kennedy Space Centerissä. Tuolta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta lähtevät USAn raketit ja astronautit avaruuteen. Tarina alkoi kylmän sodan ajalta, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat maapallon ja avaruuden herruudesta.

Vuonna 1962 presidentti John F. Kennedy puhui avaruuden valloituksesta ja kuuhun menemisestä. Hän kutsui kansan vaaralliseen ja suureen seikkailuun. Presidentin mukaan toimeen ei ryhdytä siksi, että tehtävä on helppo vaan koska se on vaikea. Noin 400 000 työntekijää palkattiin, parhaat ammattilaiset yritettiin saada mukaan, miljardeja dollareita kulutettiin. Tavoite on saada mies kuuhun ja samalla yliote Neuvostoliitosta, joka edellisenä vuotena oli lähettänyt Juri Gagarinin kosmokseen.

(video Kennedy Moon Speech, 50 sekuntia alusta)

Johtajat ovat piirtäneet suuria näkyjä. Ja niihin on sitouduttu. Ihmisen lähettäminen kuuhun on pieni tehtävä sen rinnalla, mitä universumin Herra Jeesus Kristus antoi tehtäväksemme: Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille. Kirkkoina ja kristittyinä tehtävämme ei ole lähettää ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan.

Raamatun mukaan ihminen on erossa Jumalasta ja matkalla kadotukseen ilman uskoa Jeesukseen. Evankeliumi on saatava kaikkien ihmisten lähelle sillä tavoin, että he voivat ottaa sen vastaan.

Oletko sinä valmis sitoutumaan uudelleen tähän tehtävään?

Rohkenetko sanoa: Jumala, missä vain minua tarvitaan, olen valmis lähtemään! Olen valmis antamaan kaikkeni sen vuoksi, että evankeliumi voi saavuttaa uusia ihmisiä! Olen valmis toimintaan! Jo riittää istuminen ja aina vain samoista asioista kuuleminen ja pään nyökyttely, nyt on aika toimia. Mitä sinä olet valmis uhraamaan Jeesuksen puolesta?

Selkeästi määrätty näky lähetyskäskyissä – lähetyskäskyt tiivistävät lähetyksen ytimen

Lähetystyöstä on hyvin monenlaisia käsityksiä.

Sekä Vanhassa että Uudesta testamentissa on monia perusteita, joiden avulla kristikunta löytää lähetystyön välttämättömyyden. Lähetystyötä voidaan perustella synnin ja pelastuksen todellisuuksien kautta, maailman hädän avulla, vastuullisuudella, auttamisella ja monilla muilla tavoin.

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että meillä on Jeesuksen suorat lähetyskäskyt. Ilman niitä olisi vaara, että lähetystyön alle upotetaan paljon tavaraa, joka lähetystyöhön ei kuulu.

  • Matteus korostaa kaikkien kansojen tekemistä opetuslapsiksi. Tässä kaste ja opetus on tärkeitä.
  • Markus korostaa evankeliumin julistamista kaikille luoduilla
  • Luukas korostaa syntien anteeksiantamisen julistamista ja Pyhän Hengen voimaa.
  • Johannes korostaa lähetyksen toteuttamistapaa, jossa Jeesuksen esimerkki on tärkeä.
  • Apostolien teot korostaa kaikkeen maailmaan menemistä ja Pyhän Hengen voimaa.

Raamatun lähetyskäskyt

Lähetyskäskyt auttavat pitämään lähetyksen ytimen kirkkaana!

(video – Jeesus-filmi – lähetyskäskyn osuus)

Lähetysherätys on juuri nyt!

Muutos maailman uskontotilanteessa ja lähetyksen toteuttajissa. Elämme lähetysherätyksen aikaa juuri nyt!

Hyvin pitkään kristinuskon ajateltiin olevan länsimaisen uskonto. Kristittyjen enemmistö asui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tällä vuosikymmenillä Afrikka ja Latinalainen-Amerikka ohittivat Euroopan kristittyjen määrässä.

Euroopassa on nyt noin 550 miljoonaa kristittyä. Lukumäärä pienenee neljällä miljoonalla eli vajaalla prosentilla vuodessa. Etelä-Amerikassa on vähän yli 600 miljoonaa kristittyä. Kasvuvauhti on noin prosentti eli 6 miljoonaa uutta kristittyä vuodessa. Afrikassa on eniten kristittyjä noin 620 miljoonaa. Kristittyjen määrä kasvaa vuodessa 17 miljoonalla eli melkein kolmella prosentilla.

Maailmassa on tällä hetkellä vahva lähetysherätys. Sen moottori ei ole Euroopassa vaan Aasiassa,

Evankeliumi menee vauhdilla eteenpäin, mutta myös väkiluku kasvaa.

Yhä vähemmän on kansoja, joiden parissa evankeliumia ei ole julistettu. Kohta kaikki kansat on saavutettu.

Nimet marmoritaululla

Tuolla (Kansanlähetyksen lähetyskeskuksen) viereisen talon kappelin seinällä meillä on neljän marttyyrin nimet marmoritaululla. Työntekijämme kuolivat palveluksessa Afganistanissa. Joitakin vuosia sitten, emme tienneet montakaan kristittyä afgaania. Nyt saamme kokea maailmanhistorian suurinta historiaa afgaanien keskuudessa. Ja me saamme olla tässä työssä mukana. Uskon, että kärsimyksellä ja herätyksellä on yhteys.

kristinusko ja martyyrius

Meillä on täällä Suomessa mahdollisuus kuulla evankeliumi monta kertaa viikossa ja jopa päivässä. Minä olen viisikymmentä yksi vuotias. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, kun saavuttavat tämän iän. Jos sitä koskaan saavuttavat.

On aika herätä ja sitoutua uudelleen lähetystehtävään!

Onko sinun tehtäväsi olla lähtijä vai lähettäjä?


Mitä voin tehdä?

  • Rukoile ja kysy Jumalalta paikkaasi.
  • Lue lähetystyöstä.
  • Ota yhteyttä lähetysjärjestöön. Suomen ev.lut. kirkossa on useita lähetysjärjestöjä, joista yksi on Kansanlähetys. Muilla kirkkokunnilla ja seurakunnilla on omat lähetyskanavansa.
  • Liity jonkun lähetystyöntekijän lähettäjäksi. Sitä kautta voit seurata, mitä lähetystyön arjessa tapahtuu. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä.
  • Olet tervetullut myös minun lähettäjäkseni. Kirjoitan kerran kuukaudessa kirjeen, jossa lähetystyöllä on vahva asema.
  • Ota askeleita lähetystehtävän toteuttamiseksi.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
herätys ja lähetystyö

Lähetystehtävä kirkon uudistajana

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Puheessani Kansanlähetyksen Missioforumissa 27.1.2019 mainitsin viisi asiaa, jotka voivat auttaa lähetystehtävän toteuttamisessa ja kirkon uudistumisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline. Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä.

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle.

Maailmassa on ainakin 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija. Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme. Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssapalvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen.

Voimme palvella Jumalaa monin tavoin. Eräs tapa on antaa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Raamattu käyttää rahan antamista sanaa uhraaminen. Kyse on todellakin uhrista. Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi Paavali kuvailee Jeesuksen kuolemaa ristillä meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Toinen Paavalin mainitsema uhri on filippiläisten antama rahalahja Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi. Tätä rahauhria kuvaan samankaltaisin sanoin kuin Jeesuksen uhria ristillä: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Tämä on hyväntuoksuinen uhri. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat (myös minulla). Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä.

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). Lähetystehtävä on eskatologinen merkki, joka muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme viimeisellä tuomiolla siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme. Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan.

Aina välillä näyttää, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Vähenee myös sitoutuminen maailman evankelioimiseen.  Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus.  Voisiko uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, evankelioimiseen, antamiseen, lähetykseen ja todistamiseen tuoda uutta intoa ja iloa elämään?

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

Tule mukaan lähetystehtävän toteuttamiseen

Lähetystyön päämäärä on se, että kaikissa kansoissa ylistetään kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Sanoma Jeesuksesta on vietävä kaikkien ulottuville ja kaikista kansoista tulee tehdä Jeesuksen opetuslapsia. Uskon ja kasteen kautta tulee perustaa seurakuntia kaikkialle.

Tähän tehtävään osallistuminen on jokaisen kristityn etuoikeus. Voit ottaa yhteyttä vaikka lähetysjärjestöihin, jotka tarvitsevat lähetystyöhön lähtijöitä ja lähettäjiä, jotka rukoilevat ja antavat varoja työn toteuttamiseen.

Pian lähetystyön aika päättyy. Sen hedelmä on kerrottu meille etukäteen. Tämä innostaa ainakin minua:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Tule mukaan muuttamaan maailmaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
menkää kaikkeen maailmaan lähetystyö

Lähettäjäpiirikirje 1/2019

Kirjoitan kuukausittain kirjettä niille, jotka haluavat rukoilla ja/tai tukea työtäni taloudellisesti. Voit liittyä mukaan lähettäjärenkaaseen. Tässä suurin osa tammikuun 2018 kirjeestäni. Lähettäjärenkaan jäsenet saavat kaiken tekstin sisältävän kirjeen.

Tervehdys ystäväni

Vuoden 2018 kruunasi rauhallinen joulu kotona läheisten kanssa. Erityinen joululahjamme oli pitää vieraanamme vaimoni Annen veljeä, joka loukkaantui syksyllä erittäin pahasti moottoripyöräonnettomuudessa. Rukous piti hänet hengissä ja nosti jaloilleen. Läheisten läsnäolon lisäksi uskaltauduin pari kertaa avantouintiin Ryttylän Ykslammella. Uusi aluevaltaus! Vuosi alkoi Kansanlähetyksen työntekijöiden vuosittaisella kokouksella. Lähetysjohtajan työssä minulla on kaksi suurta huippuhetkeä: Ensimmäinen on Kansanlähetyspäivillä lähetystyöntekijöiden matkaan siunaaminen ja toinen on tässä työntekijäseminaarissamme työntekijöiden kiittäminen pitkästä palveluksesta. Kiitosta kunniakirjan kanssa tulee kun on ollut 10 vuotta palveluksessa ja 20 vuoden jälkeen aina viiden vuoden askelin.

Amerikan mantereella

Ystäväni Pyry Winterin kanssa olemme jo pari vuotta puhuneet, että joskus haluamme käydä Yhdysvalloissa. Marraskuussa huomasimme, että tammikuussa olisi yli viikko aikaa tällaiseen matkaan. Niinpä nyt kirjoitan teille lomamatkalta Floridasta. Juuri nyt Pyry ajaa tuossa vieressä tietä numero I-4 itään päin ja minä näpyttelen tietokonetta. Olemme nähneet ja kokeneet monenlaista. Tässä muutamia nostoja matkaltamme.

Nasa Kennedy Space Center

Olimme paikassa, josta USAn avaruusraketit nousevat ilmaan. Kuulimme presidentti John F. Kennedyn puheen vuodelta 1962. Tässä puheessa oli näky! Kennedy sanoi, että päätämme mennä kuuhun, mutta emme siksi, että se on helppoa vaan koska se on vaikeaa! Ainakin 400 000 työntekijää palkattiin toteuttamaan suurta tehtävää: Ihminen on saatava kuuhun. Taustalla on kylmän sodan taistelu maailman herruudesta, jossa avaruuden valloittaminen nähtiin tärkeänä. Kalliiksi tuo yritys tuli, mutta vahvan näky ja valtava panostus toi onnistumisen. NASAn Kennedyn avaruuskeskuksessa käynti oli kuin hengellinen kokemus. Yhdysvalloilla oli suuri tehtävä, jonka toteuttamiseen tarvittiin ensinnäkin johtajan näky. Sitten tarvittiin muiden sitoutuminen näkyyn ja kova työ. Työ vaati miljoonia työvuosia, hurjasti rahaa ja inhimillistä viisautta ja monen astronautin hengen. Kristillisen kirkon tehtävänä ei ole saattaa ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan. Tämäkin vaatii meiltä sitoutumista ja uhrauksia.

Järjestöjen päämajoissa – Cru ja Wycliffe

Tapasimme pari Cru:n (entinen Campus Crusade for Christ) järjestön työntekijää. Ystävämme veivät meidät katsomaan tämän maailman suurimman lähetysjärjestön keskustoimistoa, jossa työskentelee noin 1000 ihmistä. Tutustuimme heidän kahteen työmuotoon. Ensinnäkin Global Church Movements, jonka tavoitteena on perustaa yhteistyökumppaneiden kanssa viisi miljoonaa (!) uutta seurakunta/uskovien yhteisöä vuoteen 2020 mennessä. Nyt ollaan noin parissa miljoonassa, mutta onhan tässä vielä aikaa! Toinen työmuoto on Jeesus-filmi. Kuulimme uutisia Jeesus-filmistä maailman suurimpana evankelistana. Ihan Cru:n naapurina on yhteistyökumppanimme Wycliffe-raamatunkääntäjien pääkonttori. Lähetysnäyttelyssä oli parinkymmenen käännöksen esittely. Iloitsin, että kaksi niistä oli käännöksiä, johon Kansanlähetys ja Suomen kristikansa on antanut suuren panoksen! Kiitos raamatunkäännöstyön ystäville!

Billy Graham

Olemme juuri palaamassa Tampasta Orlandoon. Tänään jumalanpalveluksen jälkeen kävimme katsomassa kahta Tampassa sijaitsevaa evankelista Billy Grahamiin liittyvää muistomerkkiä. Ensimmäinen oli joen äärellä paikassa, jossa Graham harjoitteli raamattukoulun opiskelijana saarnaamista alligaattoreille ja linnuille. Aivan vieressä on golfkentän 18. reikä, jonka viheriöllä Graham sai varmuuden kutsutaan evankeliumin julistamiseen. Toinen muistomerkki oli Tampan keskustassa paikassa, josta Grahamin varsinainen työ evankelistana kerrotaan alkaneen. Oli upeaa nähdä nämä paikat joista olen lukenut. Billy Graham oli yksi nuoruuteni innostajia. Arvostan viime vuonna taivaaseen siirtyneen evankelistan elämäntyötä vieläkin.

Huomenna alkaa matka kohti kotia. Takana on hyvä loma, jossa paljon innostavia hetkiä. Tästä on hyvä palata arkeen toteuttamaan Jumalan antamaa tehtävää. Kiitos sinulle rukoilijani ja tukijani. Meillä on hyvä Jumala ja mahtava tehtävä kertoa hyvää uutista Jeesuksesta Kristuksesta!

Herätyksen aika

Vuosi 2019 alkaa odottavin mielin. Haluan nähdä jotain suurempaa liikehdintää tai herätystä kristikansassa ja kansamme keskellä. Meidät (olen tässä mukana) kristikuntana on vallannut väsymys ja pessimismi. Koemme, että mitään erityistä ei tapahdu. Koko ajan suuri joukko ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme siirtyy ikuisuuteen ilman uskoa Jeesukseen ja valmiutta kohdata Jumala. Olemme menettämässä uskomme Jumalan mahdollisuuksiin herätyksestä. Yksi syy miksi toimin juuri herätysliikejärjestössä on se, että haluan nähdä Jumalan antaman herätyksen tulevan ja uudistavan järjestöäni, kirkkoani ja kansaani. Sieltä täältä kuuluu kertomuksia uskoontuloista ja seurakunnan uudistuksesta. Ehkä ne ovat hengen sateen alkupisaroita. Haluan nähdä enemmän. Tiedän, että herätys on aina Jumalan lahja ja ihme. Mutta niitä on usein edeltänyt Jumalan kansan rukous ja aina evankeliumin julistus.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
12/2018
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 6200 34773.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyö Etiopiassa

Lähettäjäpiirikirje 11/2018

Tässä marraskuussa kirjoittamani ystäväkirje. Vanhat ystäväkirjeet on listattu tämän viestin lopussa. Kirjeet kuvineen voi tilata postilaatikkoon tai sähköpostiin.

Jäin aamulla kotiin kirjoittamaan tätä kirjettä. Parin kilometrin päässä työpaikalla ulkomailta tulleet työalojemme esimiehet pitävät kokoustaan. Tänään tänne saapuvat myös kansanlähetyspiirien piirijohtajat. Edessä on monia tapaamisia. Ja pian (torstaina 22.11.) lähden Japaniin työaluevierailulle, jossa vietämme Japanin työmme 50-vuotisjuhlaa. Vierailen kaikissa Kansanlähetyksen perustamisssa seurakunnissa ja osallistun varainhankintajuoksuun. Se menee kyllä kävelyn puolelle, sillä liika harjoittelu toi mukanaan niin sanotun penikkataudin ja olen juoksukiellossa! Siispa kävelen yhden tunnin ajan varoja japaninlähetykselle. Lue tuosta vierestä, miten voit olla mukana!

Arkijohtaminen keskustoimistossa Ryttylässä vie runsaasti aikaa, mutta yhä enemmän tulen olemaan vierailuilla seurakunnissa ja Kansanlähetyksen piirijärjestöissä. Hyvä juttu!

Radioaktiivisuus lisääntynyt

Kansanlähetyksellä on päivittäin ohjelmia Radio Deissä. Jonkin verran myös Radio Patmoksessa. Viime päivinä olen ollut radioaktiivinen. Tein entisestä erinomaisesta esimiehestäni Arto Hukarista ja hänen vaimostaan Mirjasta lähetysavainhaastattelun. He olivat eläkepäivillään palvelemassa Japanissa. Tein ohjelmat Etiopian matkasta ja Kansanlähetyksen 50-vuoden lähetyshistoriasta. Vuonna 1968 työn kohteina olivat Etiopia, Japani, Keski-Aasia sekä radiotyö Etu-Aasiaan ja Neuvostoliittoon. Myös kirjallisuuden painatus ja kuljetus Neuvostoliittoon ja Itä-Eurooppaan oli alkanut. Valmistin tuomiosunnuntain saarnan sekä viisi Raamattuavain-ohjelmaa uskon tärkeistä perussanoista: sovitus, lunastus, lepytys, vanhurskaus ja anteeksiantamus. Toivottavasti lyhyet ohjelmat auttavat hahmottamaan näiden sanojen syvää sisältöä. Kaikki viittaavat siihen, mitä Jumala on Jeesuksessa Kristuksessa jo tehnyt meidän puolestamme. Pelastuksen osalta Jumalan näkökulmasta kaikki on valmiina. Nyt kuuluu kutsu: Kaikenlaiset ihmiset, tulkaa juhlaan!

Herätyksen keskellä

Kansanlähetyksen ensimmäinen lähetystyöntekijä Ritva Olkkola lähti Etiopiaan vuonna 1968. Olin marraskuun alussa neljä päivää Addis Abebassa. Juhlimme puolen vuosisadan lähetyshistoriaamme sekä tapasin kirkon johtajia.
Yhteistyökirkkomme Mekane Yesus -perustettiin kansalliseksi kirkoksi 1958. Tuolloin kirkossa oli 20 000 jäsentä. Nyt 59 vuotta myöhemmin jäsenmäärä on melkein 10 miljoonaa. Olemme olleet mukana suuressa kirkon kasvussa. Kasvu ja herätys ei ole ollut kuitenkaan ongelmatonta. Tässä joitakin huomioita:

  • Kirkon kasvu on ollut hämmästyttävää. Evankeliumi etenee vauhdilla kaikissa muissa maanosissa paitsi täällä Euroopassa. (Jospa herätyksen ajat tulisivat tännekin!)
  • Uusilla kristityillä on kyllä täydellinen pelastus, mutta epätäydellinen käsitys siitä. Opetustehtävä on valtava. Ensimmäisen sukupolven kristikunnalle ei ole vielä selvillä, miten suhtautua vanhoihin pakanallisiin menoihin. Myös kymmenien televisiokanavien kautta vyöryvä monenkirjava opetus saa päät sekaisin. Menestysteologia vetoaa köyhään kansaan, mutta se tuo rikkautta pääasiassa sitä julistaville saarnamiehille. Teologista selkeyttä tarvitaan.
  • Lähetystyöntekijöitä tarvitaan edelleenkin. Meillä on Etiopiassa tällä hetkellä Maria Karjalainen, Mika ja Tania Lehtinen, Mirjami Uusitalo ja Anna Vähäkangas.
  • Mekane Yesus -kirkko on syntynyt lähetystyön tuloksena. Nyt heidän visionsa on lähettää 500 lähetystyöntekijää seuraavan 10 vuoden aikana. Tulisiko sieltä lähetystyöntekijöitä jo Suomeenkin.

Ole siunattu ja siunaukseksi

Kristityillä on etuoikeus osallistua maailman evankelioimiseen ja Jumalan valtakunnan tulemiseen ihmisten elämään. Yksi lempivirsiäni on Maan ääriin asti Herra (424). Siinä pyydetään Jumalaa viemään valtakuntaansa eteenpäin. Virsi muistuttaa, että työntekijöitä ja uhrimieltä tarvitaan sekä kotijoukoilta että lähetystyöntekijöiltä. Rukous, taloudellinen tuki, työn esillä pitäminen on tärkeä osaa Jumalan missiota, jota toteutamme

Rakkaudella ihmisten parhaaksi ja Jumalan kunniaksi,

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 6200 34773.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa