Avainsana-arkisto: ilo

herätys ja lähetystyö

Lähetystehtävä kirkon uudistajana

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Puheessani Kansanlähetyksen Missioforumissa 27.1.2019 mainitsin viisi asiaa, jotka voivat auttaa lähetystehtävän toteuttamisessa ja kirkon uudistumisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline. Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä.

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle.

Maailmassa on ainakin 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija. Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme. Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssapalvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen.

Voimme palvella Jumalaa monin tavoin. Eräs tapa on antaa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Raamattu käyttää rahan antamista sanaa uhraaminen. Kyse on todellakin uhrista. Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi Paavali kuvailee Jeesuksen kuolemaa ristillä meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Toinen Paavalin mainitsema uhri on filippiläisten antama rahalahja Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi. Tätä rahauhria kuvaan samankaltaisin sanoin kuin Jeesuksen uhria ristillä: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Tämä on hyväntuoksuinen uhri. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat (myös minulla). Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä.

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). Lähetystehtävä on eskatologinen merkki, joka muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme viimeisellä tuomiolla siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme. Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan.

Aina välillä näyttää, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Vähenee myös sitoutuminen maailman evankelioimiseen.  Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus.  Voisiko uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, evankelioimiseen, antamiseen, lähetykseen ja todistamiseen tuoda uutta intoa ja iloa elämään?

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

Tule mukaan lähetystehtävän toteuttamiseen

Lähetystyön päämäärä on se, että kaikissa kansoissa ylistetään kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Sanoma Jeesuksesta on vietävä kaikkien ulottuville ja kaikista kansoista tulee tehdä Jeesuksen opetuslapsia. Uskon ja kasteen kautta tulee perustaa seurakuntia kaikkialle.

Tähän tehtävään osallistuminen on jokaisen kristityn etuoikeus. Voit ottaa yhteyttä vaikka lähetysjärjestöihin, jotka tarvitsevat lähetystyöhön lähtijöitä ja lähettäjiä, jotka rukoilevat ja antavat varoja työn toteuttamiseen.

Pian lähetystyön aika päättyy. Sen hedelmä on kerrottu meille etukäteen. Tämä innostaa ainakin minua:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Tule mukaan muuttamaan maailmaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesuksen syntymä ja joulun sanoma

10 elämää muuttavaa asiaa joulun salaisuudesta

  1. Joulun radikaali sanoma on, että kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona tuli ihmiseksi. Inkarnaatio tulee latinan kielen sanoista in carne eli lihassa. Jumala otti luut, lihan ja nahan omakseen sekä kaiken ilon ja vaivan, mitä ihmiselämään kuuluun. Hän koki myös kuoleman tuskat.
  2. Ensimmäinen messiasprofetia naisen siemenestä ja käärmeestä yhdisti joulun ja pitkäperjantain (1. Moos. 3:15).
  3. Joulun sanoma ei ole siinä, että yksi lapsi on syntynyt maailmaan, vaan siinä, KUKA tuo lapsi on. Päivittäin syntyy tuhansia lapsia. Mutta tuo Betlehemin poika oli erityinen.
  4. Suuri ihme tapahtui itse asiassa yhdeksän kuukautta ennen joulua, kun neitsyt Maria tuli raskaaksi. Jeesuksen syntymä jouluna oli luonnollinen seuraus sikiämisen ihmeestä.
  5. Jeesus tuli vapahtajaksi ja pelastajaksi. Miksi? Koska tarvitsen synnin vuoksi Vapauttajaa ja Pelastajaa.
  6. Enkeli: ”Minä julistan teille suuren ilon”. Joulun sanoma on iloinen viesti, joka kuuluu kaikille ja kaikenlaisille ihmisille.
  7. Joulun sanoma ei löydy minun sisältäni ja jouluvalmisteluistani vaan ulkopuoleltani Jumalan teoista minun hyväkseni. Joulun sanoma = Jeesus.
  8. Paimenet kedolla eivät vain ihmetelleet enkelin sanomaa. He lähtivät liikkeelle Jeesuksen luokse. Jouluyön tapahtumien tulos on tämä: He kiittivät ja ylistivät Jumalaa.
  9. Jeesus-allergisen yhteiskunnan keskellä kristitty tuo rohkeasti esiin: Vietämme joulua, koska Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi.
  10. Nauti joulun sanomasta ja sano itsellesi: ”Tänään on minulle Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja!”
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Minä ilmoitan teille suuren ilon

Jeesus tuo joulun ilon

Kävin tänä vuonna Galileassa. Vierailin muun muassa Nasaretissa, missä enkeli kertoi Marialle, että Maria tulee Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle on annettava nimeksi Jeesus. Poika syntyi Betlehemissä, vietiin lapsena Egyptiin, mutta palasi Marian ja Joosefin kanssa Nasaretiin. Tuolla mäkisellä seudulla Jeesus kasvoi ja aloitti noin 30-vuotiaana julkisen saarna- ja parantamistoimensa.

Matkallani Israelissa kuvittelin, miten Jeesus käveli Galilean järven rantaa ja vieraili rantakaupungeissa Betsaidassa, Kapernaumissa, Korasinissa ja Magdalassa. Hän kutsui opetuslapsia, opetti ja teki ihmeitä. Ajattelin, että Jumala valitsi todella kauniin seudun Jeesuksen toimintaseuduksi.

Minulle tämä on muistutus, että evankeliumeissa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Jumala on puhunut sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ihan ymmärrettävillä sanoilla ihan oikeille ihmisille todellisessa tilanteessa. Kristinuskon perusta ei ole uskoa (vain) joihinkin hienoihin oppirakennelmiin ja teorioihin vaan ihan oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Jumala on todella vieraillut maailmassa.

Maailman Pelastajaa ei annettu jouluna ruhtinaiden palatsin, ylipapin virka-asunnon tai Jerusalemin yliopiston professoreiden kasvatettavaksi. Jostain syystä Jumala valitsi suureen tehtävään kokemattomat ja tavalliset ihmiset, Marian ja Joosefin. Ihmiskunnan suurin lahja annettiin nuoriin käsiin.

Minun joulunviettoni valtavin sanoma on enkelin sanat jouluevankeliumissa:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Tähän uskon ja tässä on elämäni perusta.

Olkoon joulusi siunattu ja syttyköön sydämessäsi joulun ilo!

Jeesus on syntynyt sinunkin pelastajaksi!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Loppaisen sanoma

10 asiaa loppiaisen merkityksestä

1. Itämaan tietäjät eivät voineet olla lähtemättä liikkeelle

Kaipaus ajoi etsimään jotain syvempää. Kaikkialla nytkin koetaan sisimmän janoa. Kaiho näkyy kaikkialla ja eri tavoin. Monet etsivät sisimmän kaipuulle täyttymystä tavaroista, ihmisistä, vallasta tai eri uskonnoista.

2. Tietäjät etsivät ensin väärästä paikasta

He astelivat kuningas Herodeksen luokse järkeillen, että Messias syntyy kuninkaan palatsissa.

3. Herodes tiesi, että nyt tarvitaan Jumalan sanan apua

Vanhaan testamenttiin perehtyneet oppineet kertoivat, että Jeesus syntyy Betlehemissä.

4. Miksi sanoma ei innostanut?

Uskonopin ammattilaiset eivät itse lähteneet juoksujalkaa etsimään Messiasta lähikylästä, vaikka kuulivat tietäjien viestin. Miksi Messiaan syntyminen ei heitä kuitenkaan kiinnostanut? Hämmästyttää!

5. Tietäjät toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsuketta

Niitä tarvittiin, jotta Joosef, Maria ja Jeesus selviäisivät pakomatkastaan Egyptiin. Jumala huolehti köyhistä palvelijoistaan.

6. Voimme antaa Jumalalle lahjana oman elämämme

Palautamme takaisin sen, mikä hänelle kuuluu. Me voimme myös antaa omastamme, jotta tahtoa seuraavat palvelijat muun muassa lähetystyössä saisivat leipänsä.

7. Loppiainen on lähetystyön juhla

Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Maailmassa on vielä viisi miljardia ihmistä, jotka eivät ole kristittyjä. Siksi sitoudun lähetystehtävään.

8. Lähetystyö ei ole ihmisten käännyttämistä

Loppiaisen sanoma kertoo tietäjistä, joita ei tarvitse käännyttää mihinkään, mitä he eivät itse halua. Heillä on jo kaipuu ja he löytävät Jumalan sanan avulla Jeesuksen luokse. Pelkkä jumalakaipuu ei johdattanut perille asti, tarvittiin Raamatun ilmoitus. Siksi lähetystyötä tarvitaan tänäänkin!

9. Pelastus muuttuu henkilökohtaiseksi

Itämaan tietäjät lähtivät ja kohtasivat Kristuksen. Ensiksi he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä. Jotenkin he tajusivat, Jumala on tullut maailmaan tuossa lapsessa. Ehkä he monien muiden tavoin ihmettelivät, miksi tällainen uskomaton ihme tapahtui. En ihmettelisi, jos Joosef olisi kertonut heille enkelin antaman vastauksen: Jumala tulee Jeesuksessa ihmiseksi sovittaakseen meidän syntimme eli kaiken sen mikä erottaa meidät Jumalasta.

10. Evankeliumin liittyy aina ilo

Betlehemissä tietäjät ”näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo” (Matt. 2:10). Sitä Jeesuksen kohtaaminen tuo tullessaan.


Loppiainen ja Jeesuksen luokse tuleminen

Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesus ja tulevaisuus

Eteenpäin hyvässä seurassa

Vuosi 2016 siirtyy muistoihin. Kohokohtiin kuuluu muun muassa syksyn kiertueemme kansanlähetyspiireissä. Myös viidennen liikkeen johtajat vahvistivat yhteydenpitoa. Näiden liikkeiden identiteettiä ja vaikutusta ei voi rajata vain sitä edustaviin järjestöihin. Edustamamme hengellisyys on vahvaa paikallisseurakunnissa eri puolilla maatamme. Tämän hengellisen liikkeen vahvuus on uskovat kaupungeissa ja kylissä. Kiitos nimikkosopimuksen tehneille 228 seurakunnalle ja muillekin yhteistyötahoille, lähettäjärenkaille ja työn ystäville, jotka antamalla, rukoilemalla ja näky säteilemällä ovat ottaneet omistajuutta työssä. Kiitos voimiensa rajoilla rehkineille työntekijöille. Yksi suuri ihme on tämän vuoden aikana tapahtuneet maahanmuuttajien uskoontulot ja kasteet. Koskettavimpia hetkiä ovat olleet ne, kun olen pitänyt ehtoollisleipää kädessäni ja jakanut sen kristitylle, joka sai ensimmäisen ehtoollisensa.

Nyt meitä tarvitaan

Vuoteen on liittynyt myös vaikeita tilanteita. Emme ole nähneet hengellistä uudistusta, jota olemme rukoilleet. Kirkon yhtenäisyys horjuu, Raamatun arvovalta rapisee ja Jeesuksen ainutlaatuisuus hämärtyy. Mutta juuri nyt meitä tarvitaan! Moni on pettynyt kirkon horjuvaan avioliittokäsitykseen ja pohtii eroa kirkosta. Minä en aio erota siksi, että joku jossain vihkii samaa sukupuolta olevien liittoja vastoin Raamatun ja kirkon määräyksiä. Lähdemme uskonpuhdistuksen juhlavuoteen suurien haasteiden saattelemana. Rukoillemme ja toimimme seurakuntien ja kirkon hyväksi samalla omaa työtä vahvistaen uuden uskonpuhdistuksen puolesta, jossa keskeistä on Raamattu, usko, armo ja Jeesus. Emme saa jättää työtä kesken.

Vapahtajan näkökulmasta katsominen

Kiusaus siihen olisi suuri ellei minulla olisi voimanlähdettä. Myrskyjen ja vaikeuksien keskellä olen enemmän ja enemmän katsellut ja ihmetellyt Jeesusta. Hän on Vapahtaja, joka johtaa sieluni avaraan paikkaan. Ummehtuneiden kiistojen ja pahanpuhumisen keskelle hän tuo raittiin tuulahduksen. Hän auttaa näkemään koko Jumalan suunnitelman aikojen alusta ikuisuuteen asti, jolloin tämän hetken käytännölliset ja teologiset murheet tuntuvat pieniltä. Emme tiedä, mitä alkava vuosi tuo tullessaan. Mutta menemme sinne parhaassa seurassa, Jeesuksen kanssa.

Ilo tuntomerkkinä

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa. Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kirkko, kristityt ja Kansanlähetyskin maassamme tunnetaan! Toiseksi tämä ilo haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet. Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.


Palstakirjoitukseni vuoden 2016 viimeisessä Uusi Tie -lehdessä. Otsikot lisätty.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Joulutervehdys_jouluevankeliumi

Kaksi asiaa jouluevankeliumista

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa.

Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kristityt tunnetaan!

Toiseksi tämä ilo liittyy Vapahtajaan, joka haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet.

Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Siunattua joulunaikaa sinulle!
Mika Tuovinen
lähetysjohtaja, Kansanlähetys

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Pelastus on Jumalan lahja

Jeesuksen ja ihmisen kohtaaminen tuo pelastuksen

Wilhelmi Malmivaara (1854-1922) tiivisti pelastuksen kahden persoonan kohtaamiseen. Kristillisen uskon ydin on kaikessa ytimekkyydessään tässä tapaamisessa.

Minkä ilon ja vapauden tämä Jeesuksen ja ihmisen ystävyys tuokaan jo tässä elämässä. Ja vielä sitten vielä yli äyräiden virtaavana tulevassa, ikuisessa ja täydellisessä elämässä.

”Koko Jumalan armotaloudessa on vain kaksi asiaa: Kristus ja syntinen. Näitä kahta koettaa Jumala sovittaa yhteen. Meidän pelastuksemme riippuu kokonansa siitä, pääsevätkö ne toistensa pariin vai ei.”

Tämä muistuttaa pelastuksen tarpeesta. Jokainen ihminen tarvitsee synnin vuoksi pelastusta ikuisesta ja kauheasta kadotuksesta. Jos vaaraa ei ole, pelastustakaan ei tarvita.

Jeesus Kristus kärsi kantoi meidän rangaistuksemme. Tämä pelastus tulee ihmisen osaksi kun hän turvautuu Jeesukseen.

Tästä voi olla apua, kun pohdit, miten tullaan uskoon?

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Tuhlaajapoika, kadonnut raha, kadonnut lammas

Evankeliumi tuo suuren ilon

Jeesus kertoi kolme vertausta (Luukas 15):

  • Kadonnut lammas
  • Kadonnut raha
  • Kadonnut poika (Tuhlaajapoika)

Näitä kaikkia kertomuksia yhdistää:

  • Jotain tärkeää on kadonnut.
  • Kadonnut löytyy.
  • Löytäminen aiheuttaa suuren ilon.

Myös taivaassa enkelit iloitsevat jokaisesta, joka tekee parannuksen (Luuk. 15:7,10).

Paavali mainitsee ilon hengen hedelmänä: Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha… (Gal. 5).

Evankeliumi on ilosanoma. Se synnytti ilon myös pääkaupungissa (Samaria, Ap.t. 8:8). Ja tänäänkin evankeliumi – sanoma Jeesuksesta – synnyttää iloa siellä, missä se otetaan vastaan. Moni joutuu evankeliumin vuoksi vaikeuksiin ja vainihin, mutta hänen sydämessä voi olla evankeliumin synnyttämä ilo.

Kohta toteutuu Ilmestyskirjan sanat: ”Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika” (19:7). Kaikki kristityt kaikilta ajanjaksoilta kootaan taivaan ilojuhlaan.

Vaikka elämme tässä maailmassa monien vaikeuksien keskellä, Jumala haluaa antaa ilonsa. Tämän ilon perusta ei ole meissä vaan Jumalan teoissa ja lupauksissa.

Raamattu on täynnä iloa! Kristinusko on ilon usko. Kristitty on matkalla ilojuhlaan.

Paavalin sanoin toivotan sinulle iloa: ”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla” (Room. 15:13).

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa