Avainsana-arkisto: Jeesus

Kansanlähetys lähetystyö

Lähettäjäpiirikirje 1/2020

Kirjoitan kuukausittain kirjettä niille, jotka haluavat seurata työtäni ja osallistua siihen rukoilemalla ja tukemalla työtä taloudellisesti. Tervetuloa lähettäjärenkaaseen. Tässä otteita tammikuun 2020 lähettäjäkirjeestäni.

Vuosi 2020 jälkeen Kristuksen syntymän

Vuosiluvutkin julistavat Jeesuksen syntymää! Vähän yli 10 vuoden päästä – ehkä vuonna 2033 – voimme viettää Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen 2000-vuotisjuhlallisuuksia! Toivottavasti Jeesus palaa ennen sitä. Nyt pyrimme auttaa mahdollisimman monia pelastukseen. Suuri päivä on lähempänä!

Laskin evankeliumin leviämisnopeuden matkalla Jerusalemista Suomeen. Vaikka alussa vauhti oli räjähdysmäinen, tahti lopahti. Noin 5000 kilometrin matka Suomeen kesti 1000 vuotta. Evankeliumin leviämisnopeus oli noin 14 metriä päivässä. Vuodessa viisi kilometriä eteenpäin uusille alueille. 

Ja vielä on suuria alueita, johon hyvän sanoman julistajan jalat eivät ole astuneet. Ajattele, kaikki eivät kuule Jeesus nimestä! Mutta rukous kulkee!

Ennen joulua olin vierailulla Urjalassa ja Espoossa. Vietimme työntekijöiden kanssa joulujuhlaa ja vetäydyimme ansaittuun joulunviettoon. Kävin tervehtimässä kirkkoherra Keijo Rainermaa hänen eläkejuhlassaan.

Heti tammikuun alussa ryömimme pesistämme Ryttylään työntekijöiden kokoukseen. Loppiaisena siunasimme piispa Matti Revon johdolla seitsemän uutta lähetystyöntekijää palvelukseen. He lähtevät tänä vuonna Japaniin, Venäjälle ja Euroopan maahanmuuttajatyöhön. Mikkelissä olin uusien toimitilojen käyttöönotossa.

Tänään (20.1.) olen ollut Kirkon lähetystyön toimikunnassa, jonka puheenjohtajuudesta piispa Simo Peura luopui ja Jari Jolkkonen astui tilalle. Hyvin meni ensimmäinen kokous.

Evankeliumia työntekijöille!

Työntekijäpäivien lähtökohdaksi otimme evankeliumin julistamisen työntekijöille. Moni Jumalan valtakunnan työntekijä on väsynyt ja rikki, omien syytösten ja paholaisen hyökkäysten kohteena. Olenko tehnyt tarpeeksi ja oikeita asioita? Pitäsikö heittää hanskat naulaan. Siksi on tärkeää julistaa heille sitä samaa armoa ja anteeksiantoa, mitä he repaleisena kiertävät tarjoamassa muille. Moni on kokenut, että muille sitä on helppo tarjota, mutta omalle kohdalle vaikea sulattaa. Rukoile niiden puolesta, jotka sinua tukevat!

Evankeliumia lähettäjärenkaalle!

Tämä sama armo kuuluu myös sinulle. Kun Jeesus antaa anteeksi, hän antaa anteeksi kaiken! Kaikki tarkoittaa kaikkea. Kun hän antaa pelastuksen, se on täydellinen. Ei vajaa. Raamattu puhuu ihanasti syntisen vanhurskauttamisesta eli Jumalalle kelpaavuudesta. Se tulee uskosta myös sille, joka kokee ettei pysty yli muiden asettamasta rimasta.

Evankeliumin ja armon suhteessa olemme saajan puolella. Tehtävämme on ottaa vastaan.

Kristinusko on suostumista Jumalan rakastamaksi. Räpiköinti kannattaa lopettaa ja kotkan tavoin levittää siivet ja antaa lämmön nostaa!

Evankeliumi eteenpäin!

Istun juuri nyt Ryttylässä ja muistelen, miten 30 vuotta sitten tammikuussa tulin tänne lähetyskouluun intoa täynnä opiskelemaan. Olin  sellaisten henkilöiden kuin Uuras Saarnivaara, Pentti Heinilä, Reino Saarelma ja monen muun opissa. Täällä oli Kansanlähetyksen oma työntekijäkoulutus, jota kävin yli kolme vuotta. Olin Kuopissa Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä 1993-1994 ja sitten Viron Pöltsamaalla 1995-1998. Sitten Tartossa, Saksassa ja Tallinnassa. Ja vuodesta 2010  taas Suomessa. Kesällä kymmenen vuotta. 

Tänään on myös 30-vuotiskihlapäivä. Olemme kahden kotona, lapset Lahdessa ja Okinawalla.

Entä 30 vuoden päästä?

Millaista elämä lienee 30 vuoden päästä? Jos elän, olen 83-vuotias. Toivon, että olen elänyt vuodet tuomalla monia ihmisiä Jumalan valtakuntaan, rohkaissut Jumalan kansaa uskollisuuteen Jumalan sanalle ja lähetystehtävän täyttämiseen. Kunpa näkisin maailman evankelioituna ja Suomessa uusien sukupolvien vaikuttaman herätyksen. Haluaisin olla erityisesti tukena nuoremmalle polvelle ja antaa heille sellaista hengellistä tukea, mitä olen toivonut itse saavani. Jospa pystyisin juoksemaan puolimaratonin!

*Siunauksin Mika

Kristittyjen yhteyden ja yhteistyön perusta on Jeesus Kristus. Kristityt tulevat Jeesuksen luokse eri traditioista, kirkoista ja ryhmistä. Jos Jeesus on kristillisyytemme keskipisteenä, hänelle lähentyminen lähentää myös kristittyjä toisiinsa.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
hanukka menora

Makkabealaiskapina ja temppelin vihkimisen muistojuhla

Kirkossa tämän päivän evankeliumitekstissä oli lyhyt maininta Jerusalemin temppelin vihkimisen muistojuhlasta eli Hanukka-juhlasta (Joh. 10:22). Maininnan takana on kertomus vaikeuksista ja voitosta, joka on rohkaissut sekä juutalaisia että kristittyjä moneen otteeseen. Tänäänkin. 

Tässä pitkähkö mielenkiintoinen historiallinen katsaus tilanteeseen, jossa juutalainen identitetti pyrittiin hävittämään ja Jumalan pelastussuunnitelman romuttaa.

Aleksanteri Suuren (353-326 eKr.) kuoleman jälkeen hänen laaja valtakuntansa jakaantui. Eräs hallitsijasuku oli seleukidit. Suvussa Antiokhos IV Epifanes hallitsi 175-164 eKr. Jerusalemin alueet ja Israel olivat hänen valtapiirissään.

UUDET LAIT JUMALAN KANSALLE

Israelissa oli miehiä, jotka eivät piitanneet Jumalan laista ja he saivat houkuteltavaksi monia puolelleen. He väittivät, että ympärillä olevien kansojen kanssa on tehtävä liitto. He menivät kuninkaan puheille ja saivat luvan tuoda Jumalan kansan keskelle toisten kansojen lait ja tavat. 

Pian Antiokhos IV tuli sotajoukkonsa kanssa Jerusalemiin. Hän meni temppeliin, ja jopa kaikkein pyhimpään, anasti kultaisen alttarin, temppelin väliverhon, lampunjalan ja muut jumalanpalvelukseen liittyvät arvoesineet sekä kaiken hopean, kullan ja aarteet. Lisäksi hän pani toimeen verilöylyn. 

Kahden vuoden kuluttua kuningas lähetti Juudean kaupunkeihin virkamiehen sotajoukon saattamana. Hän tuli myös Jerusalemiin: 

”Hän puhui kaupunkilaisille rauhasta ja sovinnosta, ja nämä uskoivat häntä, mutta hänellä oli petos mielessään. Äkkiarvaamatta hän hyökkäsi kaupungin kimppuun, löi israelilaiset ja tappoi heitä suurin joukoin (1. makkabilaiskirja 1:30).  

Jumalan temppelistä sanottiin:

”Kirkkaus oli täyttänyt sen – nyt se oli täynnä häpeää. Se suistui korkeuksistaan ja vajosi murheeseen” (1. makk 1:40). 

… JA LISÄÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Ja vielä tuli lisää rajuja määräyksiä Jumalan valitsemalle kansalle.

”Kuningas antoi määräyksen, että valtakunnan kaikkien kansojen tuli olla yhtä ainoaa kansaa ja jokaisen niistä tuli luopua omista laeistaan ja tavoistaan. Kaikki muut kansat noudattivat kuninkaan käskyä, ja monet israelilaisetkin mukautuivat kuninkaan määräämiin palvontamenoihin, uhrasivat epäjumalille ja häpäisivät sapatin. Kuningas lähetti sanansaattajia viemään Jerusalemiin ja muihin Juudean kaupunkeihin käskykirjeitä, joissa hän määräsi, että kansan oli seurattava vieraan vallan lakeja ja tapoja. Temppelissä ei enää saanut toimittaa polttouhreja, ruokauhreja eikä juomauhreja, sapatti ja muut juhlat kiellettiin ja temppeli ja sen pyhät esineet käskettiin saastuttaa. Kansan tuli rakentaa epäjumalille alttareita, temppeleitä ja muita pyhiä paikkoja, uhrata sikoja ja muita epäpuhtaita eläimiä, jättää poikalapset ympärileikkaamatta ja tahrata itsensä kaikenlaisella epäpuhtaudella ja saastaisuudella, niin että Jumalan laki unohtuisi ja kaikki sen käskyt menettäisivät merkityksensä. Jokainen, joka ei noudattaisi kuninkaan määräyksiä, surmattaisiin.” (1. Makk. 1:44-50).

Nämä olivat kammottavia määräyksiä. Juutalaisten oli luovuttava Vanhasta testamentistaan ja tavoistaan. Kiellettyjen tapojen tilalle tulivat uudet. 

EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI

Eikä tässä kaikki: Kuningas asetti virkamiehet valvomaan, että kansa noudattaisi uusia käskyjä. 

Kansan piti osallistua uhritoimituksiin kreikkalaisille pakanajumalille. Jotkut tekivät niin, moni kuitenkin piiloutui. 

”TURMION ILJETYS”

Jerusalemin temppelissä oli polttouhrialttari, jossa uhrattiin Jumalan käskyn mukaisia uhreja. Nyt tämän sijalle pystytettiin ”turmion iljetys”. Muihinkin Juudean kaupunkeihin rakennettiin uusia alttareita.

”Kaikki Jumalan lain kirjat, jotka löydettiin, revittiin ja poltettiin. Jos tavattiin joku, jolla oli liiton kirja tai joka yhä noudatti sen lakia, hänet surmattiin kuninkaan määräyksen mukaan.” (1. Makk. 1:56-57). 

”Naiset, jotka olivat ympärileikkauttaneet poikansa, surmattiin kuninkaan käskyn mukaan, ja pojat hirtettiin äitinsä kaulaan. Myös muut perheenjäsenet ja ympärileikkauksen toimittaneet surmattiin” (1. Makk. 1:60-61).

MONI PYSYI LUJANA

Kaikki eivät suostuneet pakanakansojen määräykseen Raamatun sanasta luopumiseen:

”Monet israelilaiset pysyivät kuitenkin lujina ja kieltäytyivät urheasti syömästä epäpuhdasta ruokaa. Heidän mielestään oli parempi kuolla kuin saastuttaa itsensä ruualla ja häväistä pyhä liitto, ja niin heidät surmattiin. Israelin yllä oli raskas viha.” (1. Makk 1: 62-64).

MATTATIA JA HÄNEN POIKANSA –  VASTARINTA NOUSEE

Mattatia oli pappi, jolla oli viisi poikaa. Kun hän näki kansan keskellä olevan jumalattomuuden ja temppelin häpäisemisen, hän repi poikiensa kanssa katumuksesta vaatteensa, puki ylleen säkkivaatteen ja suri katkerasti. 

Kuninkaan virkamiehet, joiden tehtävä oli pakottaa kansa luopumaan Jumalasta, saapuivat myös Mattatian kotikaupunkiin. He vetosivat, että arvostettu Mattatia uhraisi pakanajumalille esimerkiksi muille. Lisäksi he lupasivat kunniaa, kultaa, hopeaa ja lahjoja. 

Mattatia sanoi kuuluvalla äänellä: 

”Vaikka kaikki valtakunnan kansat ovat totelleet kuningasta, luopuneet isiensä uskosta ja ryhtyneet noudattamaan kuninkaan käskyjä, minä, minun poikani ja sukuni pysymme uskollisina isiemme liitolle. Ikipäivänä me emme hylkää Jumalan lakia ja sen käskyjä. Me emme alistu kuninkaan määräyksiin, emme poikkea uskostamme oikealle emmekä vasemmalle.” (1. Makk 2:19-22).

MAKKABEALAISKAPINA

Tästä alkoi vuonna 168 eKr. makkabilaiskapina. Mattatiaksen jälkeen kapinaa johti hänen poikansa Juudas Makkabeus. Juudaksen joukot menestyivät ja sai aikaan sen, että juutalaisiin kohdistuvat vainot päättyivät vuonna 165 eKr. Tämän jälkeen taistelut jatkuivat tavoitteena vallata Jerusalem, joka tapahtuikin 165. Temppeli puhdistettiin pakanallisista vaikutuksista ja pyhitettiin Jumalan käyttöön. 

TEMPPELIN UUDELLEEN VIHKIMINEN

Jerusalemin temppeli vihittiin uudellen käyttöön 165 eKr.

Tämän muistoksi vietetään kahdeksan päivän hanukka-juhlaa. Juutalainen traditio kertoo temppelin uudelleen vihkimisen juhlaan liittyvästä ihmeestä. Kun makkabealaiset tulivat Jerusalemin temppeliin, he halusivat sytyttää menora-kynttilät. Heillä ei kuitenkaan ollut kynttilöitä varten rituaalisesti puhdasta oliviiviöljyä. He löysivät yhden asian, joka riittäisi yhdeksi päiväksi kynttilöiden sytyttämiseen. Kynttilät sytytettiin. Tapahtui öljy-ihme, ja vähäinen öljy riitti kahdeksaksi päiväksi. Hanukka-kynttelikköön kuuluu yhdeksän kynttilää.

Tämän juhlan aikana Jeesus oli tämän päivän evankeliumitekstissä (Joh. 10:22-30).

LOPUKSI

Antiokos IV yritti tuhota juutalaisuuden ja Vanhan testamentin pyhät kirjoitukset. Onnistuessaan se olisi tarkoittanut Jumalan ennen maailman luomista tehdyn suunnitelman epäonnistumista. 

Juutalaisuuden – ja Jumalan suunnitelman toteuttamisen – pelastivat ne, jotka eivät suostuneet kriittisinä aikoina tekemään kuolemankin uhatessa kompromisseja hallitsijoiden vaatimusten kanssa. 

Jumalan valtakunnalla on vihollisensa ja puolustajansa. Jumalan sanan (Raamattu) vastaisia opetuksia tuotiin avoimesti Jumalan kansan keskelle ja jopa jumalanpalvelukseen. 

Aina on ollut Jumalan sanalle uskolliseksi jääviä. 

Jerusalemin temppeli pyhitettiin uudelleen sen jälkeen, kun siellä oli otettu vastaan Jumalan sanan vastaiset tavat. Myös kristittyjen elämä tarvitsee jatkuvaa uudistumista. Siihen kehotti tänään kirkossakin luettu epistolateksti roomalaiskirjeen 12. luvun alusta:

”Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.”

Jerusalemin temppeli vihittiin uudelleen käyttöön. Samoin meidän ruumiimme ja elämämme temppeli vaatii uudistuvaa Jumalalle omistautumista. Hänelle se kaikki kuuluu.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Joulu Jeesuksen syntymäjuhla

Lähettäjäpiirikirje 11-12/2019

Kirjoitan säännöllisesti niille, jotka haluavat seurata kuulumisia, rukoilevat minun ja työni puolesta sekä tukevat työtä taloudellisesti. Tässä otteita vuoden 2019 viimeisestä kirjeestä. Voit tilata kirjeen täältä.

Entä jos Jeesus ei olisi syntynyt?

Tervehdys kirjeeni saaja! Joulun koputtaessa ovelle on syytä miettiä, millainen maailmamme olisi, jos Jumala ei olisi lähettänyt Poikaansa maailmaa.

Kulkiessaan Galileassa ja Juudeassa Jeesus teki vaikutuksen moneen. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa sai aikaan liikehdinnän, jolla oli suuri vaikutus aluksi kreikkalais-roomalaiseen kulttuuriin ja sitten koko maailmaan. Ensimmäisen kolmen vuosisadan aikana kristittyjen elämää vaikeutettiin, heitä vangittiin ja tapettiin. Sanoma Jeesuksesta levisi kulovalkean tavoin. Se toi uudenlaisen elämän arvostuksen: lasten – sekä syntymättömien että juuri syntyneiden – arvostus kasvoi. Vanhuksista ja sairaista pidettiin parempaa huolta. Usko toi mukanaan perheen ja avioliiton uuden nousun. Vapaus kristilliselle kirkolle tarkoitti myös kristillisen taiteen, musiikin ja arkkitehtuurin kukoistusta. Syntyi kirjastoja, ja sitä kautta yliopistoja. Rooman valtakunnassa veriset gladiaattoritaistelut eli ajanviete, jossa kansa kokoontui seuraamaan tappotalkoita, kiellettiin.

Jeesuksen vaikutus on muuttanut historian kulkua paremmaksi. Mitä muuta voisi odottaakaan siltä kun Jumala tulee ihmiseksi?

Ja vielä: Jos Jeesus ei olisi tullut, meillä ei olisi sovitusta synneistämme, olisimme matkalla kadotukseen, emmekä voisi tuntea Jumalaa henkilökohtaisesti.

Onneksi Jeesus syntyi, eli täydellisen elämän, kuoli, nousi kuolleista ja elää tänään Jumalan oikealla puolella. Hän on sekä maailman historian että oman historiani muuttaja.

Kiitos kun tulit!

Virossa

Pääsin pitkästä aikaa käymään rakkaassa Virossa osallistuessani kahden päivän ajan Viron ev.lut. kirkon lähetystapahtumaan. Itse tapahtuma oli antoisa, mutta ennen kaikkea sydäntä ilahdutti kymmenien tuttujen näkeminen. Viro sykähdyttää aina. Kirkon entinen arkkipiispa Andres Pöder ilahtui myös nähdessään minut ja kysyi heti, että olenko nyt tullut takaisin työhön Viroon. Piti tuottaa pettymys arkkipiispalle: Vain lyhyellä vierailulla! Kyllähän Virossakin työtä tarvitaan. Se kuuluu Euroopan vähiten evankelioituun alueeseen, jossa vain pieni osa kansasta on kristittyjä.

Verkostoitumista

Kuuden vuoden jaksoni Suomen Evankelisen Allianssin hallituksessa päättyi. Se oli hyvä paikka tutustumiseen kristillisen työn näkemiseen laajasti. Mutta on hyvä antaa tehtävä uusille. Vastaava tehtävä jatkuu Suomen Teologisessa Instituutissa. Istumalihaksia vahvistaa myös vetämäni Kansanlähetyksen johtoryhmä, teologinen jaos, jossa juuri nyt teemme lähetysteologista asiakirjaa sekä Kansanlähetyspäivien suunnittelukokoukset. Ja monet muut arjen palaverit. Marraskuussa vierähti myös viisi päivää piirijohtajiemme ja ulkomaisen työn esimiesten kanssa. Kirkon lähetystyön toimikunnassa jatkamme vuoden alusta uudella kokoonpanolla.

Evankeliumi eteenpäin

Viimeisen parin kuukauden aikana en ole paljoakaan matkustanut maakunnissa. Keskustoimiston haasteet ovat pitäneet jalat Ryttylässä. Melkein viikottain pitää kyllä käydä neuvotteluissa Helsingissä. Sinne onneksi pääsee junalla noin tunnissa.

Kansanlähetysopistolla pidin opetuspäivän kristinuskon voittokulusta kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana. Lisäksi olen ollut varsin radioaktiivinen Radio Dein suhteen. Sekin onnistuu Ryttylästä käsin. Olen kiitollinen, että evankeliumia voi julistaa pienestä kotikylästä alkaen koko maahan!

Kiitos!

Vuosi 2019 kääntyy pian historiaan. Kohokohtina mielessäni ovat tammikuun seikkailumatka Pyry Winterin kanssa Floridassa, maaliskuun matka Istanbuliin, huhtikuun tutustumismatka työhömme Unkariin ja Romaniaan, kesän Kansanlähetyspäivät sekä monet vierailut seurakunnissa ja Kansanlähetyspiireissä. Myös ensimmäisen (toivottavasti ei viimeisen) kirjani julkaisu kesällä jäi vahvasti mieleen.

Kiitos kun kuljit tätä vuotta kanssani! Ole suuresti siunattu ja siunaukseksi kaikkialla, missä olet ja mitä teet!


Kiitos kun luit kirjettä. Tilaa koko kirje kuvineen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi: Mika Tuovisen lähettäjärengas.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetys Ryttylässä

Lähettäjäpiirikirje 9/2019

Kuluvan kuun otsikkona voisi olla Yhteisrintamaa evankeliumin puolesta. Mikään kirkko tai järjestö omista evankeliumia Jeesuksesta. Evankeliumi on Jumalan ja erilaiset toimijat ovat jakelukanavia. Eräs kristillisen kirkon haaste on mielettömän suuri jakautuneisuus. Sitäkin suurempi haaste on eripura kristittyjen välillä. Kristityt muodostavat kuitenkin yhden Jumalan perheen. Yhteyden korostus on ollut erityisen vahvaa lähetystyössä ja evankelioimisessa. Suuri tehtävä on yhdistänyt erilaisia kristittyjä opillisista eroista huolimatta. Olemme käyneet neuvotteluja uuden kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa. Minua on ilahduttanut se, että maailmassa on paljon suuria järjestöjä, joilla on samankaltainen näky kuin meilläkin viedä evankeliumia niille, jotka eivät ole vielä kuulleet Jeesuksesta.

Ruotsista vierailulle tuli Evankelis-luterilaisen lähetyksen Bibeltrogna Vänner-järjestön johtaja. Sydämeni riemuitsi heidän kahdesta painopisteestään: sitoutuminen Raamattuun ja maallikkojulistajien runsas osuus työssä. Heidän toimintansa perustuu maallikkojen saarnaan. Työntekijöiden eräs tehtävä on löytää sopivia julistajia. Kotimaassa tapaamme säännöllisesti kolmen järjestöjohtajan (SRO, OPKO ja Kylväjä) kanssa. Pohdimme yhteiskunnan ja kirkon kysymyksiä ja rukoilemme. Yhteyttä koemme myös Kirkon lähetystyön keskuksessa, joka kokoaa piispa Peuran johdolla yhteen Suomen ev.lut. kirkossa toimivat lähetysjärjestöt. Olen saanut siunausta monelta toiseen kirkkoon kuuluvalta. Emme voi mennä yhteiseen ehtoollispöytään, mutta voimme rukoilla ja toimia yhdessä sekä kunnoittaa toisiamme.

Tukka putkella!

Edellä mainittujen yhteistyöneuvottelujen lisäksi kuukautta on kuvannut hallinnolliset kokoukset, joissa hyväksyttiin yhdistysrekisterilain mukaiset toimintakertomukset, tilinpäätös, toimintakertomus ja budjetti. Kansanlähetyksen uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Regina Leppänen Lahdesta. Opetustyö vei minut Valtimolle, jossa Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kansanlähetysväki aloitti syyskautta. Opetin Kansanlähetysopistolla ja Radio Deissä. Kirjoitin ensimmäisen version Kansanlähetyksen vastuunkantajan käsikirjasta vuosiretriittiimme. Haastattelimme lähetyskurssillemme haluavia. Työtä on ollut paljon. Yritän järjestellä sitä niin, että voisin keskittyä enemmän opetustyöhön, työnäyn levittämiseen ja evankelioimiseen. Näin olen yrittänyt tehdä jo pitkään, mutta organisaation tilanne ei ole sitä vielä sallinut. Sydämelläni on sellaisen hengellisen liikehdinnän puolesta toiminta, jossa varustamme Jumalan kansaa toimimaan evankeliumin puolesta kotimaassa ja lähetystyössä.

Evankeliumin syvyys, laajuus ja korkeus

Evankeliumista avautuu eri näkökulmia uskonelämän eri vaiheissa. Uskoontullessa sen ihana sanoma minulle oli se, että Jumala rakastaa minuakin, Jeesus on kuollut puolestani, saan syntini anteeksi ja löysin elämälleni tarkoituksen.

En olisi tuolloin nuorena aavistanut, että miten paljon tarvitsen vielä nyt vuosikymmeniä myöhemmin samaa evankeliumia. Evankeliumi ei ole hyvä sanoma vain kadotetulle maailmalle vaan myös uskoville. Se muistuttaa, että myös pitkään uskossa olleet tarvitsevat samaa anteksiannon sanomaa ja se on vapaasti saatavilla. Vanha totuus on, että pyhitys on yhä suurempaa oman syntisyyden ja armon tuntemista. Iloitsen vieläkin samasta evankeliumista kuin nuorena! Ehkä jopa enemmän ja syvemmin nyt!

Toiseksi tarvitsen evankeliumia siksi, että vain sen omistanut voi palvella Jumalaa oikealla motiivilla. Kun omistan evankeliumin lahjat itselleni, se sytyttää halun palvella Jumalaa. Motivaatio ei synny pelosta, vaatimuksesta, kiristyksestä vaan ilosta ja rakkaudesta.

Evankeliumi on hyvä sanoma maailmalle, kokeneelle uskovalle ja kaikille, jotka haluavat palvella Jumalaa.

Kuumemittarikristitty?

Otsikon kristitty on sellainen, joka arvioi kristittynä olemistaan kyseisen hetken tunnetilan mukaisesti. Onko kuumetta vai ei? Onko tunnetta vai ei? Ei tunteet tai niiden puuttuminen tee kristittyä. Kristityksi tekee kaste ja usko, joihin liittyy Jeesuksen seuraaminen. Ystäväni, lähettäjäni! Älä mittaa uskoasi tunteillasi tai kokemuksillasi. Ne vaihtelevat tiuhaan. Jumala asettaa kristityn mittatikun: ”Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu” (Mark. 16:15). ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut” (Apt. 16:31).

Ole siunattu!

Kiitos kun olet kulkenut kanssani tänne asti! Haluan olla työtoverinasi valloittamassa tätä maailmaa Kristuksen rakkaudella.

Ole siunattu!

Mika Tuovinen

Ps. Tässä on osa ystäväkirjeestä. Ystäväkirjeen, jossa on myös kuvia, rukous- ja kiitosaiheita, voit tilata tästä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Totuus ja harha kristinuskossa

Totuus ja harha – väärät ja oikeat profeetat

Vapaina sunnuntaina käyn jumalanpalveluksissa Ryttylässä Kansanlähetyksen lähetyskeskuksessa (sunnuntaina klo 13.00-14.30). Syyskauden jumalanpalvelukset alkoivat tänään. Päivän teemana on Totuus ja harha. Saarnaajana toimi Japanin lähetystyöstä palannut Daniel Nummela.

Kirkkokäsikirja kertoo pyhästä lyhyesti:

”Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen.”

Päivän tekstit ovat todella pysäyttäviä. Tässä maailmassa – ja myös kristikunnassa – totuus ja harha kulkevat lomittain. Tekstit kertovat asian vakavuudesta. Ja Jeesuksen mukaan vaakalaudalla on myös ikuisuuskohtalomme: taivas ja kadotus.

Olemme vakavan aiheen äärellä.

Illan tullen vielä lueskelen ja pohdin lyhyesti päivän tekstejä.

Vanhan testamentin teksti – 5. Moos. 13:1-5

Mooses sanoi:
”Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään.
Teidän keskuuteenne saattaa ilmestyä profeetta tai unennäkijä, joka lupaa tehdä ihmeen tai tunnusteon ja joka näin koettaa taivuttaa teidät palvelemaan vieraita ja teille outoja jumalia. Älkää kuunnelko sellaisen profeetan tai unennäkijän sanoja, vaikka hänen lupaamansa ihme tapahtuisikin. Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina palvelijoinaan.”

Tässä korostuu Raamatun sanan merkitys (käskyt). Pelkkä ulkonainen Jumalan sanan omistaminen, niiden lukeminen tai siteeraaminen tai niistä puhuminen ei riitä. Ne ovat kyllä hyviä asioita. Jumalan kansan tulee noudattaa Jumalan käskyjä.

Profetiat, unennäkijät ja ihmeiden tekijät saattavat olla Jumalan lähettämiä välineitä, joilla hän koettelee sitoutumistamme Jumalan sanaan, Raamattuun.

Jumalan rakastaminen on Hänen itsensä ja Hänen sanansa rakastamista ja sen tottelemista.

Epistolateksti – 1. Joh. 4:1-6

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.
Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Johannes kirjoittaa kristityille. Heidän ei tule olla sinisilmäisiä. Jo alkuseurakunnan aikana uskovien riesana olivat väärät henget, väärät profeetat ja antikristuksen henki.

Kristityt eivät saa uskoa kaikkia henkiä, kaikkia opettajia tai sanomia. Kaikki tulee koetella. Koettelun perustana kristikunnassa on perinteisesti nähty Jumalan sana. Jos opetus ja opettaja on Jumalan sanan vastainen, häntä ei tule kuunnella.

Tässä mainitaan erityisesti se, uskooko sananjulistaja Jeesuksen olevan ihmiseksi tullut Jumala.

Väärät profeetat ovat maailman suosiossa: ”maailma kuuntelee heitä”. Oikean profeetta ”kuuntelee meitä” eli apostoleja.  Tästä tunnetaan totuuden henki ja eksytyksen henki.

Päivän saarnaaja Daniel Nummela mainitsi, että Jumalan kansan keskellä juutalaisuudessa jo ennen pakkosiirtolaisuutta oli suuri joukko vääriä profeettoja, jotka olivat kansan ja uskonnollisen eliitin suosiossa. Oikeat profeetat olivat vähemmistössä. Suosio ei ole oikean opin takuu.

Evankeliumi – Matt. 7:15-23

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’
Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”

Päivän varsinainen pommi on evankeliumissa. Tässäkin Jeesus varoittaa vääristä profeetoista. He näyttävät ulospäin olevan kelpo paimenia. Sisältä kuitenkin raatelevia susia. Jeesus käyttää rajua kieltä. Tämä kertoo asian vakavuudesta.

Mikä on tuo hedelmä? Onko se profeetan suusta tai kynästä tuleva oppi? Onko hyvää hedelmää Raamatun mukainen opetus, huonoa Jumalan sanan vähättely ja Jeesuksen mainitsema ”vääryyden tekeminen”? Onko hyvä hedelmä uusien uskovien syntyminen ja Jumalan sanan mukaisen elämän lisääntyminen? Väärän profeetan kautta tällaista ei synny. Hyvää hedelmää on muun muassa osallistuminen maailman evankelioimiseen ja lähetystyöhön (Matt. 28:18-20), toisten kristittyjen rakastaminen (Joh. 13:34-35), Jumalan rakastaminen yli kaiken ja lähimmäisen rakastaminen (Matt. 22:37-40) sekä Pyhän Hengen yhdeksänosainen hedelmä (Gal. 5:22). Hyvää hedelmää on sitoutuminen kaikkeen siihen, mihin Jeesus ja apostolit meitä kehoittavat.

Erityisesti radikaalisti Jeesus sanoo taivasten valtakuntaan pääsystä. Sinne ei pääse vain rukoilemalla tai sanomalla Jeesukselle ”Herra, Herra”. Jeesus on tässä tiukkana. Tarvitaan enemmän kuin vain suullinen sitoutuminen. Hän odottaa Jumalan tahdon tekemistä. Mistä tämä tahto löytyy? Meillä ei ole mitään muuta varmaa lähdettä kuin Jumalan sana, Raamattu.

Pelkkä ulkonainen tunnustautuminen kristityksi ja Jeesuksen seuraajaksi ei tässä riitä. Tarvitaan Jumalan sanan mukaista elämää. Kovaa tekstiä Jeesukselta! Meille usein sanotaan: Kun sinut on kastettu, olet pelastunut! Tai: Kun vain uskot Jeesukseen, kaikki on hyvin. Molemmat ovat tarpeen. Jeesus tässä puheessaan asettaa kovemman vaatimuksen!

Toinen kova sana tulee kristilliseen karismaattiseen kenttään. Jeesusta voidaan sanoa Herraksi, hänen nimessään voidaan profetoida, karkoittaa pahoja henkiä ja tehdä voimatekoja. Ja tällainen henkilö voi  lopulta olla kuitenkin Jumalan valtakunnan ulkopuolella!! Jeesus hylkää joukon tällaisia ihmisiä: En tunne teitä! Jeesus nimittää heitä vääryyden tekijöiksi.

En usko, että karismaattiset ilmiöt ovat tässä ongelmana. Nehän ovat Raamatussa hyvä ja tavoiteltava asia. Jeesus mainitsee kaksi asiaa näistä karismaatikoista. Jeesus ei lopulta tuntenut heitä omikseen. He käyttivät Jeesuksen nimeä voimatekoihin ja ihmisiin, mutta eivät olleet todellisia Jeesuksen seuraajia! Tällainenkin voi olla mahdollista!

Lähetystyöntekijämme ovat kertoneet myös eri uskontojen keskellä tapahtuvista ihmeistä. Ihmeet eivät itsessään todista, että Jumala toimii. Toisaalta on myönnettävä, että monet kristittyjen Jeesuksen nimessä tekemät ihmeet ovat johdattamassa ihmisiä evankeliumin kuuloon.

Toinen Jeesuksen moite koski näiden karismaatikkojen elämäntapaa: He olivat vääryydentekijöitä eli eivät halunneet elämässään toimia Jumalan sanan mukaisesti. Karismaattisenkin kristillisyyden tulee sitoutua Raamattuun, sen opetuksiin eikä luottaa siihen, että hengen ilmoitus, hyvät kokemukset, ylistyslaulut, hurmos ja Jumalan läheisyyden tunto, antavat luvan toimia vastoin Jumalan tahtoa.

Meillä on vaarana palvella muita jumalia kuin Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteistä Jumalaa. Näiden jumalten ääni löytyy usein yleisestä mielipiteestä tai kansan äänestä.

Kun valikoimme Jumalan sanasta vain itsellemme mieluisat kohdat ja hylkäämme muut, silloin emme palvele enää Raamatun ilmoittamaa Jumalaa vaan olemme tehneet itsestämme ja järjestämme itsellemme oman epäjumalan. Siihen jumalaan ei kannata paljoa luottaa nyt eikä viimeisenä päivänä.

On vain yksi varma totuuden lähde: Raamatun pyhät kirjoitukset.

Päivän rukous

Kirkkokäsikirjassa on jokaiselle sunnuntaille rukouksia. Tämän sunnuntain yksi rukous on tässä alla. Tämän sunnuntain tekstit ovat rajuja. Ne kertovat, mitä Jumala meiltä odottaa.  Tarvitsemme Jumalan armoa pelastuaksemme itse, tarvitsemme Jumalan armoa ja Raamatun sanan ohjausta, ettei meistä tule harhaopettajia ja vääriä profeettoja, jotka ohjaavat toisia harhaan ja kadotukseen. Rukoile kaikkien sananjulistajien puolesta!

Herramme ja Jumalamme.
Me olemme usein
yleisen mielipiteen vankeja.
Se, mitä ihmiset sanovat,
merkitsee meille enemmän kuin se,
mikä sinun sanasi mukaan
on totta ja oikeaa.
Avaa silmämme näkemään,
mikä elämässämme
on vastoin sinun tahtoasi.
Anna voima
mielesi mukaiseen elämäntapaan.
Tätä rukoilemme
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristillinen lähetystyö Euroopassa

10 askelta lähetystehtävän toteuttamiseen Euroopassa

Eteeni tuli joitakin tutkimustuloksia, jotka vahvistavat, että Eurooppa on muuttumassa lähetyskentäksi. Mitä meidän tulisi nyt nyt tehdä? Ei ainakaan heittää hanskoja naulaan. Tilanne on kutsu toimia maanosamme hyväksi.

HOLLANTI. Uutinen kertoi, että viidennes Hollannin kirkkorakennuksista ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Suurin osa Hollannin 6900 rekisteröidyistä kirkkorakennuksesta on protestanttisia ja katolisia kirkkoja, näistä 1400 on nyt uudessä käytössä. Näistä kirkoista noin 30 % on muutettu asunnoiksi, 20 % toimii kulttuurisessa ja/tai sosiaalisessa käytössä ja 15 % kirkoista on muutettu toimisto- tai liikerakennuksiksi.

ESPANJA. Espanjassa katoliseksi mieltää itsensä 69 %. Heistä noin viidennes harjoittaa uskontoaan säännöllisesti. Ateisteja kansasta on 11 %, ei-uskovia tai neutraaleja 8 %, agnostikkoja 8 %, muuhun uskontoon kuuluvia 3 %. Ateistien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Huolestuttavaa on, että nuorista (18-24 vuotiaista) yli puolet (53 %) sanoo olevansa ateisti, agnostikko tai uskonnoton. Tästä ikäluokasta vain 6,7 % toteuttaa katolista uskoaan.

ISO-BRITANNIA. Vain yksi prosentti 18-24 vuotiaista sanoo kuuluvansa Englannin anglikaaniseen kirkkoon. Kaikista uskonnollisin ikäryhmä on yli 75-vuotiaat, mutta heistäkin vain joka kolmas sanoo kuuluvansa Englannin kirkkoon.

SAKSA. Saksassa julkaistiin juuri uskontotilasto, joka osoitti kirkkoihin kuulumisen vähenevän. Kirkkoihin kuuluu noin 56 % Saksan asukkaista. Saksan evankeliseen kirkkoon 25,5 %, katoliseen kirkkoon 27,8 ja muihin kirkkoihin 2,9 %. Uskontokuntiin kuulumattomia ja muiden uskontojen kannattajia on 43,8 %. Pian tässä uskonpuhdistuksen ja monen herätysliikkeen synnyttäneessä maassa kristittyjä on alle puolet asukasluvusta.

Mitä tulee tehdä?

Kirkkojen ja kristittyjen pitää nähdä oma maanosamme lähetystyön kohteena. Tässä tärkeää on muun muassa:

  1. Emme saa hävetä sanomaa Jeesuksesta ja elämästä hän yhteydessään.
  2. Vahvistetaan kirkkoina, järjestöinä ja kristittyinä omaa identiteettiämme.
  3. Opimme olemaan sanomamme kanssa selkä suorana myös vähemmistössä ja tarvittaessa kärsimään uskomme tähden.
  4. Tutkimme, mihin eurooppalaiset uskovat ja miksi he ovat kääntäneet selkänsä Jeesukselle ja kristinuskolle
  5. Meidän tulee rohkeasti julistaa evankeliumia ja kristillistä uskoa sekä elämäntapaa, joka on ennenkin muuttanut ja uudistanut eurooppalaista kulttuuria.
  6. Muutokseen pitää saada koko kristikunta mukaan. Jokaisella kristityllä on tehtävä Euroopan uudelleen evankelioimisessa. Tärkeää on arjen elämä Jumalan tahdon mukaan, todistus omasta uskosta sekä rukous läheisten ja koko Euroopan puolesta.
  7. Tutustu Euroopan lähetyshaasteeseen ja pidä sitä esillä.
  8. Lähetämme työntekijöitä tukemaan Euroopan kirkkoja ja kristillisiä järjestöjä. Emme saa kuitenkaan unohtaa lähetystyötä alueilla, joissa on vielä vähemmän kristittyjä kuin täällä.
  9. Tutkitaan herätyksen ja kirkon uudistumisen historiaa Euroopassa ja pohditaan, mitkä ovat olleet tärkeitä palasia. Tutkitaan myös sitä, miten kasvavat yhteisöt toimivat juuri nyt ja opitaan toisilta.
  10. Valtavaan lähetyshaasteeseen vastaaminen edellyttää kristittyjen yhteistyöstä.

Lue lisää Euroopan lähetyshaasteesta:


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kuussa - Jumala Jeesuksessa maassa

Lähtemätön jälki

Neil Armstrong jätti ensimmäisen jalanjäljen kuun pölyiseen pintaan. Hänen kerrotaan sanoneen: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”

Merkittävämpi tapahtuma kuin ihmisen käyminen kuussa on ollut Jumalan vierailu maan päällä Jeesuksen Kristuksen persoonassa.

Hän jätti jalanjälkensä Galilean ja Juudean pölyisille teille. Hänen verensä tahri puusta tehdyn ristin Jerusalemissa. Ylösnousemuksensa jälkeen hän on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmanhistoriaan ja miljoonien ihmisten elämään.

Myös minun.


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylä

Mediahuomiota juuri ennen Kansanlähetyspäiviä

Kansanlähetyspäivät on taas tällä viikolla. Se tietää aina myös haastatteluja ja nettinäkyvyyttä. Mainitsen tässä kolme viimeistä juttua niitä hieman kommentoiden.

Kansanlähetysnäky

Uusi Tie -lehti kirjoitti minusta jutun, jossa kerroin Kansanlähetyksen työnäystä sekä vasta ilmestyneestä kirjastani Ainutlaatuinen tehtävä. Kirjassani kerron Kansanlähetysnäystä, jonka perustana on Raamattu ja luterilainen tunnustus.

Uskomme, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, joka välittää meille Jeesuksen. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Siksi lähetystyö ja henkilökohtainen usko Jeesukseen ovat meille niin tärkeitä asioita.
Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky tulee vahvasti esiin järjestön strategias­sa, johon kuuluu maallikkokeskeisyys ja paikallisuus.

Uskomme, että jokaisen uskovan tehtävänä on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä omassa lähipiirissään. Mitä tulee lähetystyöhön ulkomailla, jokainen meistä on joko lähtijä tai lähettäjä. Lisäksi rohkaisemme uskovia Raamatun lukemiseen ja rukoilemiseen.

Minulta kysyttiin, mitä haluaisin juuri nyt Kansanlähetyksessä vahvistaa.

Tuovinen toivoo, että Kansanlähetys panostaisi tavoittavaan työhön internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jossa ihmiset viettävät aikaa.
– Meidän tulee olla avoimia uusille tavoille viedä evankeliumia eteenpäin, hän toteaa.

Tästä haastattelusta voi lukea lisää seurakuntalainen.fi -sivulta.

Kansanlähetyspäivien edellä

Kansanlähetyspäivien nettisivulla minulle esitettiin 11 kysymystä. Eräs kysymys oli, mikä merkitys suurilla tapahtumilla on kristityille. Vastasin:

Ne pitävät esillä kristillistä uskoa ajassamme, jossa media pyrkii vaikenemaan tai työntämään kristinuskon syrjään. Henkilökohtaisesti tällaiset tapahtumat ovat olleet minulle hengellisesti merkittäviä jo nuoruudesta alkaen. Niissä julistetun sanoman kautta elämässäni on tapahtunut suuria muutoksia, hengellistä uudistumista ja lähetyskutsun vahvistumista. Tämän vuoksi itse uskon, että tällaisten kesätapahtumien ja suurten hengellisten tapahtumien aika ei ole ohi.

Tämä haastattelu on luettavissa Kansanlähetyspäivien sivulla.

Herännäisyyden ja Kansanlähetyksen eroja ja yhteneväisyyksiä

Kirkko ja kaupunki -lehti oli kiinnostunut viikon lopun kesätapahtumista. Herättäjäjuhlat ovat Nivalassa ja Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. Toimittaja löysi eroja liikkeiden välillä. Lähetän tässä siunauksen toivotukset heränneelle kansalle ja herättäjäjuhlille!

Ensi viikonloppuna tuhannet suomalaiset suuntaavat kohti Nivalaa, jossa pidetään heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat. Juhlakentällä avoimen taivaan alla enimmillään runsaat 10 000 ihmistä veisaa Siionin virsiä ja kuuntelee virsien lomassa lyhyitä seurapuheita.

Samaan aikaan tuhannet suomalaiset matkaavat Ryttylään kansanlähetyspäiville. Tämän viidesläisen herätysliikkeen väki kokoontuu isossa valkoisessa juhlateltassa. Paikalla on yhtä aikaa noin 5000–6000 ihmistä. Sielläkin lauletaan, mutta bändin säestyksellä.

Ollaan saman kirkon sisällä. Armosta ja Jeesuksesta puhutaan kummassakin juhlassa. Herättäjäjuhlilta lähetään terveisiä kansanlähetyspäiville ja varmaan ne kulkevat myös toiseen suuntaan.

Pääset lukemaan tekstin tästä.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville 5.-7.7.2019

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Hausjärven Ryttylään. Ohjelma pähkinänkuoressa löytyy täältä blogistani. Kokonaisuudessaan Kansanlähetyspäivien sivulta.

Nähdään toivottavasti Ryttylässä!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesus Kristus astui ylös taivaaseen

Helatorstain ihmeellinen sanoma – 19 vallankumouksellista asiaa

Helatorstaita vietetään 40 päivää Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen jälkeen. Se on Jeesuksen taivaaseen astumisen juhla. Jeesus meni sinne, mistä oli tullut. Kokosin tähän joitakin asioita Jeesuksen taivaaseen astumiseen liittyen.

1. Pelastushistoriallisen käänteen päivä

Jeesus on kolminaisen Jumalan persoonista se, jonka kautta koko universumi on luotu. Jumalan suunnitelman mukaan, hän syntyi ihmiseksi neitsyt Mariasta, eli hyvän ja synnittömän elämän, kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista. Helatorstaina Jeesus palasi taivaaseen, ja 10 päivän päästä helluntaina alkoi Pyhän Hengen aikakausi.

2. Taivaassa on nyt jotain uutta

Jeesus palasi taivaaseen erilaisena kuin sieltä lähtiessään. Kolmiyhteisessä Jumalassa tapahtui hämmästyttävä muutos: yksi persoonista on nyt taivaassa kirkastetussa ihmisruumiissa. Jeesuksen lihaksi tuleminen, inkarnaation ihme, jatkuu taivaassa. Siellä on nyt lihaa ja verta!

3. Jeesus meni valmistamaan uskoville taivaallisia asuntoja

Jeesus valmistautuu taivaassa siihen juhlapäivään kun uskovat kootaan hänen luokseen. Meitä odottaa taivaalliset asunnot: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen” (Joh. 14:2-3)

4. Jeesus on nyt ylipappi, joka rukoilee kansansa puolesta

Jeesus on puolustajamme ja hän rukoilee nyt Isän luona meidän puolestamme: ”Siksi hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan (Hepr. 7:25). Tämä on valtava ilo ja rohkaisu. Jeesus rukoilee puolestani, että pysyisin uskossa ja voisin kirkastaa Jumalaa elämälläni.

5. Seurakunnan elämän alku ilman Jeesuksen ruumiillista läsnäoloa

Jeesus kutsui apostolit seuraajikseen. Helatorstain jälkeen ennen helluntaita kerrotaan, että ainakin 120 henkeä oli koolla. He suunnittelivat seurakunnan elämää muun muassa valitsemalla uuden apostolin Juudaksen tilalle (Ap.t. 1). Helatorstaista alkoi aikakausi jolloin seurakunta (Kristuksen morsian) on erossa Jeesuksesta (sulhanen). Tämä aika päättyy Jeesuksen paluuseen ja Karitsan häihin (Ilm. 19:5-9).

6. Jeesus lupaa Pyhän Hengen

Helatorstaina Jeesus jälleen kerran muistutti lähettävänsä Pyhän Hengen opetuslapsille: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa sitä, minkä Isä on luvannut ja minkä olette minulta kuulleet. Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä pian näiden päivien jälkeen” (Ap.t. 1:4-5). Kymmenen päivän päästä helluntaina tämä toteutui.

7. Jeesus antaa taivaasta lahjoja kirkolleen

Efesolaiskirjeessä (4:7-16) kerrotaan, että ylösnoussut Jeesus antaa lahjoja seurakunnalleen. Lahjaksi mainitaan erityiset tehtävät seurakunnassa. Apostolien, profeettojen, evankelistojen, paimenien ja opettajien tehtävä on valmistaa koko seurakunta Kristuksen ruumiin (seurakunnan) rakentumiseen, ettemme ajelehtisi väärien oppien heiteltävinä vaan kasvaisimme totuudessa ja rakkaudessa Kristukseen.

8. Jeesus on kirkon pää

Jeesus on kirkon Herra. Seurakunta kuuluu hänelle ja seurakunnan tulee etsiä häntä, seurata häntä ja palvella häntä.  ”Jumala on alistanut kaiken hänen (Jeesuksen) jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle” (Ef. 1:22)

9. Jeesuksen kruunaamisen päivä

Helatorstaina Jeesus asetettiin taas jumalalliseen kunniaan. Hän istumisensa Jumalan oikealla puolella kuvaa hänen valtaansa. Hänelle on annettu kaikki valta (Matt. 28:18-20). Hän on universumin hallitsija ja ”Hänen valtaansa on alistettu enkelit, vallat ja voimat” (1. Piet. 3:22).

10. Lähetyskäskyn päivä

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus puhui monesti apostoleille lähetystehtävästä. Ylösnousseella oli oikeastaan vain yksi käsky: viekää evankeliumi kaikille kansoille, tehkää kaikista kansoista opetuslapsia, julistakaa syntien anteeksiantamusta, jotta pelastus tulisi kaikkien osaksi. Apostolien tekojen lähetyskäsky annettiin helatorstaina: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka (Ap.t. 1:8).

11. Taivaassa Jeesus seuraa lähetystyön etenemistä

Jeesus seuraa, miten lähetyskäsky toteutuu ja mitä hänen todistajilleen tapahtuu. Diakoni Stefanoksen kohtalo osoittaa, että lähetystehtävän täyttämiseen kuuluu myös kärsimys. Jeesus nousi ottamaan vastaan kirkon ensimmäistä marttyyria (Ap.t. 6).

12. Jeesus menee pois

Pääsiäisen ja helatorstain välisenä 40 päivän aikana Jeesus näyttäytyi usein opetuslapsille, hän tuli paikalle yllättäen ja poistui yllättäen. Jumala halusi osoittaa seurakunnalle, että tällaisten yllättävien vierailujen aika on ohi. Jeesus menee pystyvästi taivaaseen ja on siellä, kunnes palaa takaisin.

13. Jeesuksen paluun lupaus

Helatorstaina kaksi enkeliä sanoi Jeesuksen poistumista katseleville apostoleille, että samalla tavalla kun näette nyt Jeesuksen menevän, hän tulee takaisin (Ap.t. 1:9-11). Jeesus lähti todella pois ja hän todella palaa takaisin. Jeesuksen paluussa on yksi ero: Sitä eivät näe vain harvat vaan kaikki maailman asukkaat.

14. Jeesus lähti pois, mutta on läsnä

Uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Persoonat eroavat toistaan, heillä on erilaisia tehtäviä, mutta ovat silti sama yksi Jumala. Helatorstaina Isä otti Jeesuksen taivaaseen ja 10 päivän kuluttua Pyhä Henki lähetettiin maailmaan. Ei ole kolmea eri Jumalaa. Kirkkoisä Augustinuksen ajatus kolminaisen Jumalan jakamattomista teoista on tärkeä (”opera trinitatis ad extra indivisa sunt”). Kaikkialla, missä yksi Jumalan persoonista toimii, siellä on myös koko kolminainen Jumala. Siksi nyt Pyhän Hengen läsnäolon vuoksi voimme sanoa, että vaikka Jeesus on ruumiillisesti taivaassa, hän on kanssamme esimerkiksi ehtoollisessa ja julistetussa evankeliumissa.

15. Jeesus Kristus on nyt Herra

Helatorstain sanoma koskettaa kaikkia ihmisiä. Jeesus asetettiin asemaan, jonka jokainen ihminen tulee tunnustamaan: ”…Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava, että Jeesus Kristus on Herra – Isän Jumalan kunniaksi” (Fil 2: 9-11)

16. Taivaaseen astuminen on osoitus Jeesuksen ainutlaatuisuudesta

Ketään toista ei ole asetettu samanlaiseen asemaan kuin Jeesusta. Kukaan uskonnon perustaja, hurskas ihminen, valtionpäämies ja julkisuuden henkilö ei voi ostaa, ansaita tai saada samaa virkaa, tehtävää tai asemaa. Jeesus on täysin omaa luokkaansa.

17. Jumalan pelastussuunnitelma toteutuu

Taivaaseen astuminen on osa Jumalan ennen maailman luomista tehdystä pelastussuunnitelmasta. Sen jälkeen tuli helluntai, jolloin alkoi kirkon ja lähetystehtävän aikakausi. Tämä aikakausi päättyy Jeesuksen paluuseen. Pian alkaa ikuisuus (taivas ja kadotus). Mikään eikä kukaan voi estää Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista.

18. Helatorstai on huomioitu uskontunnustuksissa

Kristillisellä kirkolla on kolme tärkeää uskontunnustusta, jotka kaikki nostavat helatorstain tapahtuman kristillisen uskon keskiöön: Jeesus ”nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Apostolinen uskontunnustus), Jeesus ”nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua” (Nikean uskontunnustus), Jeesus on ”on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Athanasioksen uskontunnustus)

19. Teoriasta ylistykseksi

Emme vain muistele tapahtunutta. Helatorstai on päivä, joka kutsuu ylistämään elävää Jeesusta! Hän on Herra, joka istuu Jumalan oikealla puolella! Kristinusko ei ole vain tietoa, vaan ennen kaikkea elämää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä. Jokainen ihminen on luotu tähän yhteyteen ja Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi jokaisen pelastamiseksi. Elämämme syvin syy ja todellinen tarkoitus löytyy kun uskomme ja ylistämme kolmiyhteistä Jumalaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Epäilevä Tuomas - uskova Tuomas_Caravaggio

Tuomas: ”Minun Herrani ja Jumalani!” – 11 asiaa Jeesuksen ilmestymisestä

Johanneksen evankeliumissa (Joh. 20: 19-31) kerrotaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisestä opetuslapsille sekä lähetyskäskyn antamisesta. Neljässä evankeliumissa Jeesuksen puheiden perusteella kirkon perustehtävää ja lähetystyötä (missio) on painotettu eri näkökulmista.

Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.”
Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.”
Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”
Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

Tässä yksitoista ajatusta tämän sunnuntain saarnatekstin äärellä:

  1. Mission lähtökohta: Jeesus on ylösnoussut. Juutalaisten neuvoston miehet sanoivat: Meidän mielestämme tämä on väärä messias. Tapetaan hänet. Sen sijaan Jumala sanoo: Minun mielestäni tämä on oikea messias: Nostetaanpas hänet kuolleista.
  2. Missio on kolmiyhteisen Jumalan missio. Tässäkin tekstissä Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat yhdessä pelastustyössä.
  3. Mission malli: Isä lähetti Jeesuksen. Samalla tavoin Jeesus lähettää meidät. Jeesuksen lähettämisessä olennaista oli pyhä elämä, julistus, palvelu, rakkaus, kärsimys ja sitoutuminen Jumalan tahtoon.
  4. Mission jäljet ovat kärsimyksen jäljet. Jeesuksen viisi haavaa muistuttavat tehtävänantajasta ja meidän kärsimystiestämme. Lähetyksen teologia on ristin teologiaa.
  5. Mission tehtävä: Julistakaa syntejä anteeksi. Ja tarvittaessa kieltäkää anteeksianto.
  6. Mission päämäärä: Että meillä uskomalla Jeesukseen olisi Elämä.
  7. Kenenkään synnit ei ole automaattisesti anteeksiannettu eikä kenelläkään ole Jeesuksen mainitsemaa Elämää. Uskolla vapaudutaan synnistä ja saadaan Elämä Jumalan yhteydessä. Ilman uskoa Jeesukseen  ei-uskova elää helvetissäkin synnissä vailla mitään katumusta tai pelastuksen mahdollisuutta tai edes halua siihen, sillä hän on helvetissä Jumalan hylkäämä.
  8. Mission voima: Apostolit olivat omassa voimassa (eli heikkoudessa) lukkojen takana. Pyhä Henki antaa voiman toteuttaa lähetystyötä.
  9. Tuomaan kunnianpalautus. Jeesuksen ylösnousemuksen todistanut Tuomas ei ole epäilevä Tuomas vaan kirkkaan Kristus-todistuksen antava Tuomas: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Perimätiedon mukaan Tuomas vei evankeliumin Intiaan.
  10. Autuaat ne (me), jotka emme näe ja kuitenkin uskomme.
  11. Lähetystehtävää toteuttava kirkko ei saa unohtaa ristinnaulittua, joka seisoi opetuslasten edessä ja tarjoaa syntien anteeksiantamusta ja Elämää.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa