Avainsana-arkisto: Jeesus

Ilmestyskirjan sanoma

Seitsemän sanomaa seurakunnalle

Viime sunnuntaina Radio Dein Raamattubuffet-ohjelmassa oli saarnani Ilmestyskirjassa olevasta Jeesuksen sanomasta Laodikean seurakunnalle (Ilm. 3:14-19, pyhäpäivän teema luterilaisessa kirkossa oli Jeesus, pahan vallan voittaja).

Johanneksen Ilmestyksen toisessa ja kolmannessa luvussa on Jeesuksen sanoma seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, jotka sijaitsivat nykyisen Turkin alueella. Tässä saarnani loppu.

* * *

”Mikä voisi olla Jeesuksen, seitsemän Ilmestyskirjan seurakunnan ja erityisesti Laodikean viesti meille Suomen kristikunnassa?

Tässä uskonpuhdistuksen juhlavuoteen sopien seitsemän teesiä kirkolle ja meille jokaiselle kristitylle.

  1. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva. Myös uskosta luopunut ja väärien oppien valtaama seurakunta kuuluu Jeesukselle, sillä se on perustettu kirkastamaan ja kunnioittamaan häntä. Ilmestyskirjassa Jeesus huomio myös luopumuksen vallassa olevat seurakunnat. Samalla kun hän uhkaa oksentaa ne lopullisesti ulos, hän kutsuu niitä parannukseen. Luopumuksessa oleva seurakunta on Jeesukselle rakas, sillä hän rakastaa ihmisiä, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan. Jeesus on erittäin kiinnostunut seurakuntansa ja kirkkonsa elämästä.
  2. Kuoleman ja luopumuksen keskellä seurakunnalla on vielä toivoa. Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että uskollisten joukko seurakunnan keskellä esti seurakuntia lopullisesta kuolemasta. Suolan tehtävä on estää pilaantumista. Sitä ei tarvita hirveästi.
  3. Jeesus haluaa lohduttaa kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä taistelevaa kristikuntaa. Siksi ilmestyskirjan on kirjoitettu. Jeesus tietää missä olet ja mitä käyt lävitse elämässäsi.
  4. Kirkolla ja kristityllä on vihollisensa. Yhteiskunnan paine pyrkii kesyttämään kristinuskon ja kristittyjen radikaaliuden. Väärät opit ja opettajat kirkon sisäisen voiman. Taustalla on kaikessa paholaisen työ. Kaikki opetus tulee koetella ja luopua väärästä.
  5. Jeesus kutsuu seurakuntia parannukseen. Ilmestyskirjeessä se on usein alkuun palaamista. Jeesus kehottaa muistelemaan sitä, mistä kaikki sai alkunsa. Muistele sinäkin uskonelämäsi alkuvaiheita. Kirkon uudistuminen ei ole uusien oppien omaksumista vaan palaamista juurille.
  6. Ilmestyskirjan kirjeet muistuttavat, että hyvä aloitus uskonelämässä ei tarkoita vielä voittoa. Voittopalkinto annetaan lopussa. Kun näemme maaliviivan ja voittopalkinnon, saamme lisää intoa. Muista sinäkin lopullista päämäärääsi ja Jeesuksen paluuta.
  7. Ilmestyskirjassa ja kristittyjen eteen halutaan piirtää suuri Jeesus. Hän on verellään ostanut itselleen kristityt ja seurakunnan. Hän on kuningas ja hallitsija. Hän on uskomme keskus nyt ja ikuisesti. Häneen me uskomme, häntä tarvitsemme, häntä kehumme, hänen luokseen kutsumme, häntä seuraamme ja häntä odotamme.”

* * *

Lähetystyö ja herätys

Jokaisen kristityn unohdettu etuoikeus

Evankeliumi on hyvä uutinen sille, jolle se ehtii ajoissa. Haluan olla sydämestäni mukana suuressa tehtävässä, joka tähtää siihen, että jokainen Jumalan yhteyteen tarkoitettu saisi ikuisen pelastuksen.

Jostain minulle käsittämättömästä syystä Jumala antoi meille kristityille suuren vastuun ja etuoikeuden viedä evankeliumi kaikille kansoille. Miksi kristinusko on ainutlaatuinen muihin uskontoihin verrattuna? Siksi että Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi. Hän valmisteli tuloaan (siitä kertoo Vanha testamentti) ja Uusi testamentti kertoo, mitä ihmiseksi syntynyt Jumala teki ja opetti. Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi meille huikaisevan tehtävän: viedä evankeliumi kaikkialle! Kristinusko on ainutlaatuinen koska Jeesus on sitä.

Apostolit lähtivät liikkeelle. Viestikapula on annettu nyt meille. Jokaisen kristityn tulee katsoa:

*Tehtävän antajaan. Katso Jeesukseen! Jeesus antoi tehtävän, joka käsittää koko maailman. Hän antoi sanoman, joka löytyy Raamatusta ja jonka ydin on Jumalan suuret teot Jeesuksessa jokaista ihmistä varten. Tehtävän antaja lupasi myös Pyhän Hengen voiman.

*Kaikkia kansoja. Katso vaalenneita niittyjä! Jokaisella on oikeus kuulla Jeesuksesta. Maailmassa on viisi miljardia ainutlaatuista ihmistä – kuten minä ja sinä – jotka eivät ole vielä kristittyjä. Jos ja kun Jeesus on ainoa pelastaja, tämän pitäisi liikauttaa sydäntämme. Meillä on lääke ja pelastus hukkuvalle.

*Omia mahdollisuuksiani. Katso itseesi! Tutki elämääsi ja pohdi, mitä sinä voisit tehdä toisten hyväksi. Tarvitaan lähtijöitä ja lähettäjiä. Evankeliumi menee eteenpäin vain jos löytyy niitä, jotka sitoutuvat sen levittämiseen.

*Ikuisuutta. Katso kaikkea ikuisuuden näkökulmasta! Jokainen ihminen on ikuisuusolento. Taivas ja helvetti ovat totta. Jeesus korosti erityisesti jälkimmäisen kauheutta. Hän tuli maailmaan, jottei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän (vrt. Joh. 3:16). Katoaville ponnistuksilla voimme muuttaa ihmisten ikuisuuskohtaloita.

*Konkreettista askelta. Katso pientäkin askelta! Mikä on askel, jolla olet mukana maailman evankelioimisessa? Voisitko varata tietyn ajan vuorokaudesta rukoukseen lähetystehtävän toteuttamiseksi tai jonkun lähetystyöntekijän puolesta? Voisiko tukea taloudellisesti lähetystyöntekijää? Rukous ja tuki onnistuvat kun lähdet jonkun lähetystyöntekijän taustajoukkoihin. Ehkä Jumala kutsuu sinut lähetystyöhön tai lähetysinnostajaksi, jollaisia myös tarvitaan.

Suurimmassa mukana

Jos et vielä tiedä, miten olla suuressa tehtävässä mukana, tutustu suuressamukana.fi -sivustoon. Maailman mullistajalle siellä on paljon mahdollisuuksia. Monenko elämän – sekä tämänpuoleisen että tuonpuoleisen – mullistaja sinä voisit olla?

Rukous ja tuhkakeskiviikko

Minä ja Me tuhkakeskiviikkona

Vanhan synnintunnustuksen lause ”Minä vaivainen syntinen” kääntyy helposti muotoon ”Sinä vaivainen syntinen”. Meidän on tehtävä parannusta omista synneistämme ihan minä-muodossa.

Synnintunnustus kansan puolesta

Raamatussa on esikuvia myös me-muotoiseen synnintunnustukseen. Nehemian ja Danielin kirjoissa kuvataan rukouksia, joissa tunnustetaan kansan synnit.  Jumalan aloittaessa uutta, hän kutsui kansan rukoukseen ja syntien tunnustamiseen. Danielin ja Nehemian rukouksessa ei osoiteltu toisten syntejä vaan sanottiin: ME olemme tehneet syntiä! Synniksi mainitaan erityisesti se, ettemme me noudattaneet Jumalan sanaa. Kahden edellä mainitun Vanhan testamentin henkilön mobilisoimasta rukouksesta alkoi kansan uusi parempi vaihe.

Rukoilijoita ja syntien tunnustajia kansan puolesta tarvitaan tänäänkin. Viime viikkoina olen havainnut rukouselämän vilkastumista maamme puolesta. Eilen Facebook-viestissäni (katso linkki oikealta) kirjoitin Gerda Rytin rukoushaasteesta Suomen puolesta aina kun radiossa kello 12 soi Turun tuomiokirkon kellot.

Pimeydestä maailman valoksi

Miksi tämä minun ja meidän synti pitäisi tunnustaa? Raamatun mukaan katumus ja syntien tunnustaminen on tie anteeksiantoon. Synnin syvyyttä ja sen kaikkia ulottuvuuksia yksittäisen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä emme varmaan koskaan pysty käsittämään. Vanha testamentti kertoo Jumalan hävittäneen synnin tekemisen tähden kaupunkeja ja kansoja. Synti on historian aikana tuonut monenlaista kirousta tekijälleen ja ympärilleen. Se tekee meistä hengellisesti kuolleita ja johtaa ikuiseen kadotukseen. Synnillä on kauheat seuraukset, joista näemme nyt vain murto-osan. Synnin ja sen seurausten voittamiseksi Jumala itse tuli ihmiseksi. Voittajan eli Jeesuksen nimi ja veri tuo voiton synnin verkoista ja seurauksista. Jeesuksen tähden uskallamme kohdata oman pahuutemme ja syntisyytemme ja astua pimeydestämme valoon.

Ja tällaisia valoon uskaltautuneita Jumala lähettää maailmaan rukoilemaan, todistamaan ja palvelemaan.  Miksi tällaisia? Koska toisenlaisia ei ole. Ja jos heitä olisi, he eivät osaisi astua toisen vierelle ja kertoa mitä Jeesuksen löytäminen ja Jumalan armo tarkoittaa.

Katso Jumalan karitsa

Jumalan Karitsa

Kun Jeesuksen sovitustyö ja veren evankeliumi katoaa kristillisestä julistuksesta, häviää vähitellen näkemys uskon lahjaluonteesta. Tilalle ei jää kuitenkaan tyhjiö vaan uskon ytimeen nousee ihminen joko eettisenä hyväntekijänä tai herätyskristillisyyden ihmiskeskeinen muoto.

Miksi Jeesusta kutsutaan Jumalan karitsaksi?

Eihän Jumalan karitsa ole kovin ihmeellinen arvonimi henkilölle, jonka kautta maailmankaikkeus on luotu ja joka on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona.

Emme tiedä, miksi Jumala halusi ja haluaa pelastaa maailman tulemalla Jeesuksessa Jumalan karitsaksi, joka kuolee häpeällisellä tavalla. Mutta nousee kolmantena päivänä kuolleista.

Näin Jumala on kuitenkin hyväksi nähnyt.

Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin

Tänään jumalanpalveluksessa kuulin Johannes Kastajan sanat:

”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29).

Jeesuksen tehtäväksi sanotaan maailman synnin pois ottaminen. Tässä synti on yksikössä. Se kuvaa kaikkea ihmisten pahuutta Aadamista tämän maailman viimeiseen syntiin. Meidän yksittäiset synnit ovat osa ja seurausta maailman synnistä. Tämä synti on nyt pois otettu Jeesuksen ristinkuoleman kautta. Tämä tapahtui meistä riippumatta.

Jumalan Karitsa, Jes. 53

Tämän päivän epistolatekstissä Apostolien tekojen 8. luvussa etiopialainen hoviherra lukee Jesajan kirjan 53. lukua ja kysyy Filippukselta, mitä tarkoittavat sanat:

”Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi, ja niin kuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa” (Apt 8:32).

Filipppus kertoo Jeesuksesta. Hoviherra uskoo ja kastetaan.

Jesaja kirjoitti (53:6-7):

”Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat,
jokainen meistä kääntyi omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan
hänen kannettavakseen.
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen,
ei hän suutansa avannut.
Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
ei hänkään suutansa avannut.”

Jumalan Karitsa Ilmestyskirjassa

Ilmestyskirjassa Jeesuksesta käytetään yli 30 kertaa sanaa karitsa. Tässä muutamia mainintoja:

”Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” 14 Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: — Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (7:13-14).

Raamatun viimeisessä luvussa Jeesusta kutsutaan Karitsaksi.

”Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden. Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa” (22:1-3).

Karitsa Raamatun punaisena lankana

Ensimmäinen niin sanottu protoevankeliumi – 1. Moos. 3:15 – on ensimmäinen viittaus Messiaan kärsimykseen. Jumala sanoo saatanalle:

”Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.”

Karitsa viittaa myös Vanhan testamentin syntiuhreihin sekä pääsiäislampaaseen Egyptissä.

Uhrattu Jumalan karitsa kulkee punaisena lankana Aabrahamin uhrista (1. Moos. 22) Ilmestyskirjan loppuun.

Pelastuksen perusta – Jeesuksen veri

Pietari kirjoittaa pelastuksen perustasta:

”tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan” (1. Piet 1:18-19).

Jeesuksen persoonassa ja veressä on kristinuskon kulmakivi ja syvä jumalallinen salaisuus. Siinä olemme Raamatun ja kristillisen julistuksen ja uskon ytimessä.

Jos Jeesuksen risti ja sovitustyö ei säily kristinuskon perustana, uskon ytimeen nousee yleensä ihminen, joko hyväntekijänä ja maailmanparantajana tai ihmiskeskeisenä toimintana, jossa pääpaino on meidän suorituksissamme, teoissamme ja uskomme suuruudessa.

Kun uskomme ankkkuri on itsemme ulkopuolella – kolmiyhteisen Jumalan teoissa – saamme levon ja kiitollisen sydämen. Kristillisyyden keskus ei olekaan minun tekoni, suoritukseni, innokkuuteni vaan Jeesus ja hänen verensä. Oi Jumalan Karitsa, joka otat pois maailman synnin!

Jeesus ja tulevaisuus

Eteenpäin hyvässä seurassa

Vuosi 2016 siirtyy muistoihin. Kohokohtiin kuuluu muun muassa syksyn kiertueemme kansanlähetyspiireissä. Myös viidennen liikkeen johtajat vahvistivat yhteydenpitoa. Näiden liikkeiden identiteettiä ja vaikutusta ei voi rajata vain sitä edustaviin järjestöihin. Edustamamme hengellisyys on vahvaa paikallisseurakunnissa eri puolilla maatamme. Tämän hengellisen liikkeen vahvuus on uskovat kaupungeissa ja kylissä. Kiitos nimikkosopimuksen tehneille 228 seurakunnalle ja muillekin yhteistyötahoille, lähettäjärenkaille ja työn ystäville, jotka antamalla, rukoilemalla ja näky säteilemällä ovat ottaneet omistajuutta työssä. Kiitos voimiensa rajoilla rehkineille työntekijöille. Yksi suuri ihme on tämän vuoden aikana tapahtuneet maahanmuuttajien uskoontulot ja kasteet. Koskettavimpia hetkiä ovat olleet ne, kun olen pitänyt ehtoollisleipää kädessäni ja jakanut sen kristitylle, joka sai ensimmäisen ehtoollisensa.

Nyt meitä tarvitaan

Vuoteen on liittynyt myös vaikeita tilanteita. Emme ole nähneet hengellistä uudistusta, jota olemme rukoilleet. Kirkon yhtenäisyys horjuu, Raamatun arvovalta rapisee ja Jeesuksen ainutlaatuisuus hämärtyy. Mutta juuri nyt meitä tarvitaan! Moni on pettynyt kirkon horjuvaan avioliittokäsitykseen ja pohtii eroa kirkosta. Minä en aio erota siksi, että joku jossain vihkii samaa sukupuolta olevien liittoja vastoin Raamatun ja kirkon määräyksiä. Lähdemme uskonpuhdistuksen juhlavuoteen suurien haasteiden saattelemana. Rukoillemme ja toimimme seurakuntien ja kirkon hyväksi samalla omaa työtä vahvistaen uuden uskonpuhdistuksen puolesta, jossa keskeistä on Raamattu, usko, armo ja Jeesus. Emme saa jättää työtä kesken.

Vapahtajan näkökulmasta katsominen

Kiusaus siihen olisi suuri ellei minulla olisi voimanlähdettä. Myrskyjen ja vaikeuksien keskellä olen enemmän ja enemmän katsellut ja ihmetellyt Jeesusta. Hän on Vapahtaja, joka johtaa sieluni avaraan paikkaan. Ummehtuneiden kiistojen ja pahanpuhumisen keskelle hän tuo raittiin tuulahduksen. Hän auttaa näkemään koko Jumalan suunnitelman aikojen alusta ikuisuuteen asti, jolloin tämän hetken käytännölliset ja teologiset murheet tuntuvat pieniltä. Emme tiedä, mitä alkava vuosi tuo tullessaan. Mutta menemme sinne parhaassa seurassa, Jeesuksen kanssa.

Ilo tuntomerkkinä

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa. Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kirkko, kristityt ja Kansanlähetyskin maassamme tunnetaan! Toiseksi tämä ilo haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet. Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.


Palstakirjoitukseni vuoden 2016 viimeisessä Uusi Tie -lehdessä. Otsikot lisätty.

joulun sanoma

Pastorin joulukirjoituksia

Koottuja joulukirjoituksia


Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun. Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.


Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet. Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse.


Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”. Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön.


Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Martti Lutherin rukous joulupäivänä.


Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5). Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta? Mika Tuovisen joulukirje 2015.


Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa. Joulunpyhien lyhyt selitys.


Adventista joulunodotus aina alkaa. Odottelemme keisari Augustuksen käskyä. / Betlehem on Leivän talo. Siellä ei kaiketi tehty sen enempää leipää kuin muuallakaan, mutta siellä syntyi Elämän leipä. Joulunajan sanakirja Aasta Ööhön.


 

Jeesus Kristus kaikessa ensimmäinen

Kuka on Jeesus Kristus? (Kol.1)

Työpäivän päätteeksi pohdin, miksi näen paljon vaivaa kristillisen järjestön ja kirkon hyväksi. Kaikkein suurimpana motivaattorina on HÄN, josta apostoli Paavali kirjoittaa kolossalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa.

Toivon, että sinäkin kaikissa elämän vaikeuksissa, kirkon kiistakysymyksissä ja kirkkotaisteluissa, avioliittokäsitysten myrskyissä, pettymyksistä kristillisiin järjestöihin, seurakuntiin ja kristittyihin voisit aina pitää mielessäsi HÄNET.

Jeesus Kristus on minun Herrani. Hänessä on toivoni ja hänen varaan laitan myös ikuisuuskohtaloni. Ilman HÄNTÄ olen kadotettu ja vailla elämän syvintä tarkoitusta.

Paavali kirjoittaa HÄNESTÄ näin:

Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto.

Hän on näkymättömän Jumalan kuva,
esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt.
Hänen välityksellään luotiin kaikki,
kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä,
näkyvä ja näkymätön,
valtaistuimet, herruudet,
kaikki vallat ja voimat.
Kaikki on luotu hänen kauttaan
ja häntä varten.
Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta,
ja hän pitää kaiken koossa.
Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Jumala näki hyväksi
antaa kaiken täyteyden asua hänessä
sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.

Uskomaton HÄN!

Mitä tässä sanotaankaan Jeesuksestamme:

  • Jumalan rakas poika
  • lunastajamme, jossa on syntien anteeksianto
  • näkymättömän Jumalan kuva
  • Jumalan esikoinen, ennen luomakuntaa syntynyt
  • kaikki kaikkialla näkyvä ja näkymätön on luotu hänen kauttaan ja häntä varten
  • on ollut ennen kaikkea muuta
  • pitää kaiken koossa
  • seurakunnan pää
  • alku
  • kuolleista nousseiden esikoinen
  • kaikessa ensimmäinen
  • kaikki täyteys asuu hänessä
  • Jumala teki hänen välityksellään sovinnon
  • ristin veri vahvistaa rauhan taivaan ja maan kanssa

Ja minä saan olla tällaisen Jeesuksen ystävä!

Lähetystyö

Kutsuuko Jumala sinua lähetystyöhön?!

Lähetystyö on kirkon tärkein tehtävä. Jeesus Kristus antoi kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kristityille ja kirkolle lähetystehtävän:

  • Kaikkien kansojen tekeminen Jeesuksen opetuslapsiksi, kastaminen ja opettaminen (Matteus 28:18-20).
  • Kaikkeen maailmaan meneminen ja evankeliumin saarnaaminen kaikille uskon syntymiseksi. Kastaminen ja Pyhän Hengen voimassa toiminta (Markus 16:15-18).
  • Parannuksen saarnaaminen syntien anteeksiantamiseksi kaikille kansoille ja Jeesuksen todistajana oleminen. Tämä onnistuu Pyhän Hengen voimalla (Luukas 24:46-49).
  • Jeesuksen lähettämänä eläminen ja syntien anteeksiantamisen julistus (Johannes 20:21-23).
  • Jeesuksen todistajana maailman ääriin asti Pyhän Hengen voimassa (Apostolien teot 1:8).

Tämä tehtävä on vielä pahasti kesken. Nyt tarvitaan uutta ryhdistäytymistä ja innostumista, jotta kaikkialla maailmassa kaikilla olisi mahdollisuus kuulla evankeliumi, uskoa Jeesukseen, pelastua ja olla seurakunnan yhteydessä.

Tehtäviä

Suomen Ev.lut. Kansanlähetys etsii pitkäaikaisia työntekijöitä eri työalueille. Tällä hetkellä haetaan muun muassa seuraaviin tehtäviin.

  • tavoittavaan seurakuntatyöhön Japaniin
  • tavoittavaan seurakuntatyöhön ja koulutustehtäviin Etu-Aasiaan
  • teologisen oppilaitoksen opettajiksi Etiopiaan (koulutus teologian tohtori tai teologian maisteri)
  • raamatunkäännöstyön tehtäviin.

Oletko sopiva?

Kansanlähetys odottaa lähetystyöntekijöiltään muun muassa seuraavia ominaisuuksia:

  • henkilökohtaista kristillistä uskoa
  • ymmärrystä evankeliumin ainutlaatuisuudesta
  • hyvää hengellistä, henkistä ja fyysistä terveyttä
  • sosiaalisia taitoja
  • joustavuutta
  • paineensietokykyä.

Koulutus lähetystyöhön alkaa elokuussa 2017 ja kestää lukuvuoden. Haastatteluvaihe on
helmikuussa 2017.

Tarvitaan lähtijöitä ja lähettäjiä

Lähetystehtävän toteuttamisessa tarvitaan lähtijoiden lisäksi lähettäjiä, jotka rukoilevat, tukevat taloudellisesti ja säteilevät lähetysnäkyä ympäristöönsä.

Jeesuksen lähettäjärengas

Jeesuksen esimerkki puhuttelee. Vaikka hän teki suuria ihmeitä ja ruokki muita, hän ei käyttänyt jumalallista voimaansa saadakseen itselleen hyvän toimeentulon. Hän suostui riippuvuuteen toisista ihmisistä. Jeesus kiersi julistamassa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta opetuslasten kanssa. Hänen mukanaan oli myös Johanna, Susanna sekä ”monia muita naisia, ja kaikki nämä avustivat heitä omilla varoillaan” (Luukas 8:1-3). Lähetetyt tarvitsevat lähettäjiä. Jeesus on tässä esikuva meidän aikamme lähtijöille ja lähettäjille.

Lisää tietoa

Jos haluat lisätietoja lähetyskurssista tai lähettäjänä olemisesta klikkaa täältä:

Kansanlähetyksen lähetyskurssi alkaa
Lähettäjänä lähetystyössä ja kotimaan työssä
Mika Tuovisen uutiskirjeen tilaus

Tuomiosunnuntai taivas ja kadotus

Kuolema ei erota kristittyä Jumalasta

Uusi Tie -lehdessä oli saapuvaan tuomiosunnuntaihin liittyvä kirjoitus. Matti Korhonen kysyy: Vielä suomalaiset uskovat viimeiseen tuomioon?

Aiemmin tässä kuussa julkaistu Ev.lut. kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan 18 prosenttia suomalaisista yhtyy ainakin osittain väitteeseen, että kuoleman jälkeen mennään joko taivaaseen tai helvettiin.

Minulta kysyttiin, mitä tämä herättää minussa. Ensinnäkin sen, että maassamme on opetettu Raamatun sanaa, sillä ilman kristillistä opetusta taivaan ja helvetin todellisuuteen ei uskottaisi tämänkään vertaa. Toiseksi, tämä pieni prosenttimäärä on kutsu opettaa Raamatun pohjalta selvemmin lopun aikoihin liittyviä teemoja taivaasta, kadotuksesta ja pelastuksesta.

Opetuksen pitää sitoutua Ramatun sanaan eikä  omaan mielikuvitukseen. Lisäksi keskeisenä tulee olla Jumalan kaikkia ihmisiä koskeva pelastustahto. Sanoin:

”On pysyttävä Raamatussa, ilmoitetussa sanassa. Tuomiosta on puhuttava selvästi, taivaasta toivoen ja kadotuksesta itkien. Kaikessa ihmettelemme Jeesuksessa ilmestynyttä Jumalan pelastavaa rakkautta. Lopunajan opetuksen keskipisteessä tulee olla Jeesus, jonka nimessä ja sovintoveressä kurjin ja syntisin saa omistaa täydellisen pelastuksen ja taivaan aarteet.”

Raamattu ei kerro kuoleman jälkeisestä elämästä kovin yksityiskohtaisesti. Kuitenkin riittävästi ymmärtääksemme, että Jeesus Kristus tulee takaisin, tuomiopäivä on tulossa, jossa jokainen maan päällä asunut ihminen on mukana, taivas ja kadotus on totta ja usko Jeesukseen pelastaa.

Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen kahdeksannessa luvussa uskoville:

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – Mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, ja istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme…. Olen varma siitä, etti kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voivat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä tieto. Kristuksella on valta tuomita kadotukseen, mutta ei hän tuomitse niitä, joiden vuoksi hän kuoli ja joiden  puolesta hän parhaillaankin rukoilee. Jeesus vie kaikki omansa taivaaseen. Uskovan ei tarvitse pelätä kuolemaakaan, sillä sekään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Päin vastoin! Silloin usko muuttuu näkemiseksi ja saamme olla ikuisesti Jumalan kanssa.


Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
Heräänkö helvetissä?
Lopun aikojen tulkintaa
Katso Jeesukseen ettet väsyisi ja menettäisi toivoasi

Mitä kuoleman jälkeen

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Tällä marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin kaksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvää viestiä. Juuri ilmestynyt kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015) kertoo suomalaisten käsityksiä kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Kysely paljasti, että suomalaisten enemmistö ei usko kuolemasta kristinuskon mukaisella tavalla. Puolet suomalaisista kertoi olevansa täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu”. Laskutavasta riippuen 10-15 prosenttia uskoi kristinuskon mukaisesti, että kuoleman jälkeen on taivas tai kadotus ja mahdollisesti jonkinlainen odotuksen välitila kuoleman ja lopullisen päämäärän välillä.

Toinen viesti koski kirkon korkeaa vaikuttajaa, jolta kysyttiin televisio-ohjelmassa: ”Kristinuskon mukaan elämämme jatkuu jossain kuoleman jälkeen. Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?” Vaikuttaja vastasi: ”En tiedä. Toivon, että se on jotain hyvää. Enempää en voi minä eikä kukaan muukaan sanoa. Siksi kyse onkin uskosta eikä tiedosta.” Tämän jälkeen keskusteltiin muutama minuutti muista asioista, mutta kun haastatteluaika oli loppumassa, toimittaja halusi vielä tarttua kysymykseen kuoleman jälkeisestä elämästä. Toimittaja kysyi: ”Kärtän sinulta vielä vastausta kuoleman jälkeiseen elämään. Uskotko sinä itse, että me menemme kuoleman jälkeen taivaaseen tai jonnekin?” Kirkon edustajan vastaus tähän oli: ”Uskon, että kuoleman jälkeen seuraa jotain, mutten tiedä mitä. Jeesuksen viimeiset sanat olivat: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Vain sen voimme tehdä. Sitten saamme nähdä.”

Moni olisi kaivannut selvempää lohdutuksen sanomaa juuri pyhäinpäivän edellä Jeesuksesta kuoleman voittajana. Kirkon edustaja ei tuonut esille Jeesuksen voittoa kuolemasta eikä kristinuskon opetusta taivaasta ja kadotuksesta vaikka niistä suoraan kysyttiin. Onneksi viittaus Jeesuksen rukoukseen ristillä toi jonkin verran toivon näkymää. Kunpa voisimme kaikki antaa henkemme Jumalan käsiin.

Kristinuskon keskeiset opetukset

Vaikka emme löydä Raamatusta tarkkaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, mitä kuolemassa ja heti sen jälkeen tapahtuu, meillä on riittävästi tietoa, että voimme opettaa jotain. Tässä keskeiset opetukset:

  • Kuolema ei ole kaiken loppu.
  • Jeesus ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti paholaisen ja kuoleman vallan.
  • Me odotamme Jeesusta Kristusta takaisin maan päälle.
  • Tulee päivä, jolloin kaikki kuolleet nousevat ruumiillisesti ylös.
  • Ihmiskunta kokoontuu viimeiselle tuomiolle, jossa tuomarina on Jeesus Kristus.
  • Tuomion seurauksena ihminen tuomitaan kadotukseen tai taivaaseen.
  • Jeesukseen uskova saa elää ikuisesti taivaassa Jumalan yhteydessä.
  • Usko Jeesukseen pelastaa.

Kuten kirkon nelivuotiskertomuksesta näkyy kirkko ei ole onnistunut välittämään viestiään kuoleman jälkeisestä elämästä ainakaan siten, että se olisi uskottu. Ja uskohan on lopulta Jumalan synnyttämä. Tilasto ei saa masentaa. Se on kutsu pitää esillä opetusta kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jeesuksesta elävänä kuoleman voittajana entistä useammin ja selvemmin.

Ei pidä luulla, että kansa tietää, mitä Raamattu opettaa. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan hengessä pitäisi ryhtyä siihen, mikä uskonpuhdistuksessa oli tärkeää: kristinuskon perusasioiden opettaminen systemaattisesti vaikkapa katekismusten avulla.

Kansanlähetyksen ohjelman näkemys

Kansanlähetyksen teologiaa ja toimintaa kuvaavassa Ohjelmassa kerrotaan: ”Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.”

Toivon näkökulma

Jeesus voitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta kuoleman. Tämä on toivon sanoma. Kun kristitty kuolee uskossa Jeesukseen, hän kuolee toivossa, että Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä tuomiolle, jossa hänelle luetaan vapauttava tuomio.

Paavali kirjoittaa, että me kristityt ”huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme” (2. Kor. 5:2). Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21) eikä se voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38-39).

Yksi kristinuskon menestyksen salaisuus alusta alkaen on ollut juuri siinä, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Jeesus on voittanut kuoleman ja tarjoaa syntien anteeksisaamisen kautta ikuista elämää jokaiselle. Tämä on tänäänkin kristinuskon ilon ja toivon sanoma, jonka pitää kaikua kirkkaana jokaiselle.