Avainsana-arkisto: Johannes

Kolmas joulupäivä - apostoli Johannes

Jumala sana tuli ihmiseksi – 3. joulupäivän sanoma

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Ensimmäinen joulupäivistä kertoi Jeesuksen syntymästä, toinen Stefanoksen kuolemasta, kolmas Johanneksesta ja neljäs on Betlehemin viattomien lasten päivä, jotka Herodes surmasi luulleen saavansa Jeesuksen hengiltä.

Johanneksen sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa, inkarnaatiota.

Alussa loi & Alussa oli

Raamattu alkaa sanoilla ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Johanneksen evankeliumin alku menee ajassa kauemmaksi, aikaan ennen luomista: ”Alussa oli sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Vähän myöhemmin Johannes jatkaa: ”Tämä sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.”

Tässä on joulun evankeliumi Johanneksen mukaan. Ennen luomista ollut Jumalan sana, Jeesus, tuli ihmiseksi. Kirjeessään Johannes kertoo, että hän oli Jeesuksen elämän silminnäkijä: Hän katseli ja käsin kosketti Jeesusta, elämän sanaa.

Jeesus kutsui Johanneksen

Johannes varmasti muisti päivän, jolloin Jeesus kutsui hänet jättämään kalastajan tehtävät. Jeesus oli juuri aiemmin kutsunut kaksi veljestä Pietarin ja Andreaan, seuraavaksi Jeesus saapui Jaakobin ja Johanneksen luo, jotka olivat korjailemassa isänsä verkkoja Galilean järven rannalla. Jeesuksen kutsun kuullessaan he jättivät välittömästi verkot ja lähtivät Jeesuksen seuraan. Siinä tapahtui vallankumouksellinen elämänmuutos.

Joh 3:16 – Rakkaus joulun taustalla

Johanneksen taltioima niin sanottu pienoisevankeliumi, Joh. 3:16, kuvaa joulun sanomaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Kun kolmiyhteisestä Jumalasta yksi persoona tuli ihmiseksi, Jumalassa tapahtui pysyvä muutos. Siitä alkaen jumaluudessa – Pojassa – on myös ihmisyys edustettuna. Taivaassa Jumalassa on nyt jotain enemmän kuin ennen inkarnaatiota.

Jeesuksen lähettämisen perusta on rakkaus. Meidän tilanteemme syntiemme vuoksi on kauhea: me joudumme kadotukseen ikuiseksi ajaksi. Mutta juuri siksi Jumala antoi Pojan, Jeesuksen pelastajaksi. Jokainen Jeesukseen uskova pelastuu ja saa ikuisen elämän.

Jumalan työtovereina, jotta maailma uskoisi

Eikä Jumala vain anna meille ikuista elämää vaan kutsuu jokaisen työtoverikseen jakamaan sanomaa elämästä ja pelastuksesta toisille. Tämä on jokaisen uskovan suuri etuoikeus.

Kalastaja-Johanneksesta tuli teologi ja evankelista. Hän kirjoitti evankeliumin, kolme kirjettä ja Ilmestyskirjan. Johannes kirjoitti evankeliuminsa, jotta Jeesuksen elämä herättäisi uskon: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (20:31).

Lupaus koskee minua ja sinua.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Ilmestyskirjan sanoma

Ilmestyskirjan 7 seurakunnan sanoma – 1. Taivas avautuu

1. TAIVAS AVAUTUU

Viime aikoina olen lukenut Uuden testamentin ainoaa profeetallista kirjaa, Johanneksen ilmestystä. Tämän viikon raamattuavaimissa käsittelen Ilmestyskirjan kolmea ensimmäistä lukua, jossa Jeesus ilmestyy Johannekselle Patmos-saarella ja lähettää viestin Vähän-Aasian seitsemälle seurakunnalle. Jos mahdollista, ota Raamattu esille ja lue näitä kolmea lukua.

Ilmestyskirjan profetioiden tulkinnassa on otettava huomioon ainakin neljä asiaa.

  • Ensin on huomioitava kielen ja sisällön vahva liittyminen Vanhan testamenttiin. Jotkut tutkijat ovat löytäneet Ilmestyskirjasta 500 lainausta Vanhasta testamentista!
  • Toinen tärkeä asia on Ilmestyskirjan yhteys kirjoitushetken kirkkohistoriaan ja poliittiseen historiaan, erityisesti kristittyjen vainoihin.
  • Kolmas Ilmestyskirjan tulkinnan näkökulma on se, että se puhuttelee meitä tässä ja nyt. Meidän on kuultava sen sanoma itsellemme.
  • Neljänneksi ilmestyskirjan sanoma katsoo tulevaisuuteen ja maailmanhistorian loppuun.

Toisenlainen sunnuntai

Johannes oli Patmos-saarella vankina Jumalan sanan julistamisen vuoksi. Eräänä sunnuntaina Pyhä Henki valtasi Johanneksen, ja hän kuuli äänen, joka käski häntä kirjoittamaan kirjeet seitsemälle seurakunnalle Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan.

Kun Johannes kääntyi katsomaan, kuka hänelle puhuu, hän näki Jeesuksen. Jeesus saneli kirjeitä seurakunnille ja Johanneksen tehtävä oli olla kirjurina.

Kuka Johannes?

Kyseessä lienee sama Johannes, joka on kirjoittanut evankeliumin ja kolme kirjettä Uuteen testamenttiin. Hän oli ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”.

Ilmestyskirjan alku kuvaa Johannesta ”Jumalan palvelijaksi”, jolla on ”sama ahdinko”, ”valtakunta” ja ”kestävyys” kuin tuon ajan vainotuilla kristityillä, joille koko ilmestyskirja sekä sen alun seitsemän kirjettä on kirjoitettu.

Kenelle kirje on osoitettu?

Kenelle Ilmestyskirjan alun kirjeet on osoitettu? Ne on kirjoitettu todellisille seurakunnille nykyisen Turkin länsi-osissa. Lisäksi jokaisen kirjeen lopussa ovat sanat: joka kuulee, kuulkoon, mitä henki sanoo seurakunnille. Tämä tarkoittaa, että nämä kirjeet ovat tarkoitettu kaikkien aikojen kaikkia seurakuntia ja kristittyjä varten, jotta kuulisimme mitä seurakunnan Herra, Jeesus Kristus meille haluaa sanoa.

Seitsemän kirjeen rakenne samanlainen kaikissa

Nämä seitsemän kirjettä voidaan jakaa seitsemään osaan.

  1. Ensin kaikissa kirjeissä on Jeesuksen käsky kirjoittaa seurakunnan enkelille.
  2. Toiseksi on Jeesuksen kuvaus itsestään. Kuvauksessa mainitaan Jeesuksesta asiat, jotka on todettu jo ensimmäisessä luvussa.
  3. Kolmanneksi Jeesus kiittää seurakuntaa niiden hyvistä teoista.
  4. Neljänneksi Jeesus nuhtelee seurakuntaa joistakin heidän synneistänsä.
  5. Viidenneksi on kutsu parannukseen, johon liittyy joko rohkaisun tai tuomion sana.
  6. Kuudenneksi on kehotus ottaa sanoma todesta.
  7. Seitsemänneksi kirjeissä on lupaus voittajille.

Tästä kaavasta on pieniä vaihteluja. Joistakin kirjeistä puuttuu Jeesuksen kiitokset ja joistakin kutsu parannukseen.

Kirjeiden jako kolmeen ryhmään

Kirjeet seitsemälle seurakunnille voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

  • Ensimmäiseen kuuluvat ensimmäinen ja viimeinen seurakunta, Efeso ja Laodikea. Ne olivat vaarassa menettää identiteettinsä kristillisenä seurakuntana.
  • Toisessa ryhmässä on kaksi seurakuntaa, Smyrna ja Filadelfia, jotka ovat vaikeuksien ja vainojen keskellä osoittautuneet uskollisiksi Jeesukselle. Näille kahdelle seurakunnalle ei ole kutsua parannuksen tekemiseen.
  • Kolmannen ryhmän – kolme keskimmäistä seurakuntaa Pergamon, Tyatira ja Sardes ovat seurakuntia, joissa jotkut kristityt ovat pysyneet uskollisina Jumalan sanalle ja evankeliumille, mutta osa seurakuntalaisista on joutunut harhaan.

Sanoma myös Suomen kristikansalle

Ilmestyskirjalla on sanoma myös Suomen kirkoille ja kristikansalle. Jeesus näkee tilanteemme. Hän kutsuu seurakuntia ja kristittyjä vielä parannukseen. Kun kuulemme kutsun, olemme vakavan asian esillä. Vaarana on se, että Herra hylkää meidät.

Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että osa kristikunnasta on oikealla ja osa väärällä tiellä. Mutta Jeesus rakastaa sekä kirkkoaan että kaikkia kristittyjä ja odottaa loppuun asti heidän paluutaan.

Samalla Ilmestyskirje rohkaisee vaikeissa tilanteissa olevia kristittyjä. Heille näytetään kuvauksia perille päässeistä ja voittaneesta kirkosta.

Kristillinen kirkko ei ole vain inhimillinen organisaatio, jonka elämän enemmistö päättää. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva, häntä julistava ja edustava pelastuksen yhteisö maailmassa.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

Tässä sarjassa on viisi Raamattuavain-ohjelmaa Radio Deissä toukokuussa 2016.

1. Taivas avautuu (Tämä artikkeli)
2. Jeesus – kirkon ja universumin Herra
3. Moitteita seurakunnalle
4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle
5. Voittajajoukkueessa

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
_Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14_6).

Jeesus – ainoa tie Jumalan tuntemiseen

Erään saarnani jälkeen kotimaahan jo palannut lähetystyöntekijä sanoi: ”Minäkin uskoin nuorena, että Jeesus on ainoa tie Jumalan luo”.

Minä olen tuon uskon säilyttänyt. Uskon, että ihminen voi pelastua vain uskomalla Jeesukseen. En löydä Raamatusta perusteita sille, että oppisimme tuntemaan Jumalan ja pelastua kadotuksesta taivaaseen muutoin kuin uskomalla Jeesukseen.

  • Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi. Se tapahtui Jeesuksessa Kristuksessa.
  • Jumala on vain Jeesuksessa sovittanut ihmisten synnit ja avannut tien Jumalan luokse.
  • Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14:6).
  • Pietari saarnasi: Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa nimessä (Apt 4:12).
  • Paavali saarnasi Ateenassa pakanajumalien keskellä: Näen, että palvelette monia jumalia. Jumala ei kuitenkaan enää siedä tietämättömyyttä. Hän vaatii kaikkia kaikkialla tekemään parannuksen, sillä tuomiopäivä on tulossa (Apt. 17).
  • Johannes näki ilmestyksessä suuren joukon valkeissa vaatteissa. He olivat koottu kaikista kansoista. Heitä yhdisti se, että he olivat pesseet vaatteensa Karitsan veressä (Ilm. 7).

Jos uskot, että Jeesus on ainoa tie Jumalan tuntemiseen, mitä teet sen hyväksi, että kaikki voivat kuulla evankeliumin ja pelastua?

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulun pyhät

Joulunpyhien lyhyt selitys

Joulu kertoo kuinka Jumala tuli ihmiseksi. Jos me olisimme tarvinneet rikkautta, hän olisi varmaan tuonut meille rahaa. Jos olisimme olleet maineen tai kunnian puutteessa, sitäkin hän olisi antanut. Jeesuksen tulon syyksi ilmoitetaan vain yksi asia: hän tuli pelastamaan kansan sen synneistä. Tätä tarjotaan jokaiseen tupaan ja sydämeen.

21.12. Tuomaanpäivä

Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa.

24.12. Jouluaatto

Vanhan testamentin profeetat kertoivat etukäteen Messiaan syntymisestä. He osallistuivat omalla julistuksellaan jo ennen maailman luomista tehtyyn suunnitelmaan, joka tähtäsi Jumalan ihmiseksi tuloon. Jouluaatto kertoo tapahtumaan liittyvästä odotuksesta.

25.12. Jeesuksen syntymä (1. joulupäivä)

Taivaat ja maa iloitsevat! Enkelit laulavat ylistystä: Teille on syntynyt pelastaja!

Kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona syntyi ihmiseksi. Jeesuksen tehtävänä on poistaa ihmisen ja Jumalan väliltä yhteyden este, synti, ja näin rakentaa silta ihmisen ja Jumalan välille. Tie taivaaseen on avattu kaikille, jotka uskovat ja ottavat Jeesuksen vastaan!

26.12. Tapaninpäivä (2. joulupäivä)

Tapaninpäivä on ensimmäisen kristityn marttyyrin diakoni Stefanoksen muistopäivä. Stefanos teki suuria ihmeitä ja julisti Jumalan valtakunnan saapumista. Hänet kivitettiin kuoliaaksi. Kristuksen todistajan tie on usein kärsimystietä.

Joulu kertoo Jumalan tavasta toimia. Hän kätkeytyy usein heikkouteen ja mitättömyyteen. Jeesus ei syntynyt kuninkaan linnassa vaan tallissa. Hänen kasvattajakseen ei valittu ylipappia eikä Jerusalemin yliopiston professoria vaan nuoret Maria ja Joosef. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Jeesus tapettiin julmasti ja häpeällisesti ihmisten edessä. Vaikka hän oli kunnian kuningas, universumin hallitsija, kaiken luoja ja Herra, hänet tapetiin rikoillisen tavoin.

27.12. Apostoli Johanneksen päivä (3. joulupäivä)

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Johannes kirjoitti neljännen evankeliumin, jossa kerrotaan alussa olleesta Sanasta, joka on Jumala. Tämän Sanan kautta luotiin kaikki näkyvä ja näkymätön. Sana syntyi ihmiseksi.

Johannes korostaa rakkautta. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että antoi ainoan poikansa puolestamme. Johannes on tallentanut myös Jeesuksen sanat, joiden mukaan kristityt tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta.

28.12. Viattomien lasten päivä (4. joulupäivä)

Joulun sanomassa ilo ja suru yhdistyvät. Jumala antoi ilosanoman, mutta pahan voimat yrittivät estää Jumalan suunnitelman toteuttamista. Jeesus, Stefanos ja Betlehemin syyttömät lapset joutuivat kärsimään. Viimeiset murhasi kuningas Herodes vallanhalunsa vuoksi. Kun itämaan tietäjät vierailivat Herodeksen luona, hänelle selvisi milloin ja missä uusi Kuningas on syntynyt. Hän päätti tappaa kylän kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset.

31.12. Uudenvuoden aatto

Vuoden viimeisellä päivällä ei ole pelastushistoriaan liittyvää merkitystä. Se kuitenkin muistuttaa elämän katoavaisuudesta. Pohdimme mennyttä vuotta, kiitämme Jumalaa kaikesta hyvästä ja pyydämme anteeksi tekemäämme väärää. Päivä muistuttaa myös uuden alun mahdollisuudesta.

1.1. Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivän kirkon raamatuntekstit puhuvat Jeesuksen nimestä. Nimi Jeesus tarkoittaa Herra on pelastaja. Enkeli sanoi Joosefille: ”Hän synnyttää pojan ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Jeesuksen nimessä on voima, mitä pahan voimat pelkäävät. Hänen nimessä ja veressä meidät pelastetaan ikuisesta kadotuksesta. Pietari julisti rohkeasti: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” Jeesuksen nimessä on hyvä aloittaa uutta vuotta.

6.1. Loppiainen

Loppiainen viittaa joulunpyhien loppumiseen. Monissa kielissä puhutaan kolmen kuninkaan päivästä. Muun muassa Virossa päivä on Kolmekuningapäeva ja Saksassa Dreikönigstag. Nimi viittaa itämaan tietäjiin. Raamattu ei kerro heidän määräänsä, mutta kansanperinne kertoo viisaita miehiä olleen kolme.

Loppiainen on myös lähetystyön päivä. Itämaan tietäjät tulivat pakanakansoista. Se muistuttaa, että Jeesus on kaikkien kansojen valo. Sanoma hänestä pitää viedä kaikkialle.

Loppiainen on myös Jeesuksen kasteen muistopäivä.

Kirkkovuosi

Luterilaisessa kirkossamme kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista. Kirkkovuoden keskuksessa ovat kolmen suuren juhlan joulun, pääsiäisen ja helluntain tapahtumat.

Vuoden 1772 kalenteriuudistukseen asti varsinaisia joulunpyhiä oli neljä. Nyt jo yli 240 vuoden ajan kansa on saanut pärjätä kahdella joulunpyhällä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa