Avainsana-arkisto: Joulu

Neljäs joulupäivä - Herodes surmauttaa Betlehemin lapset

Seimeltä lasten joukkomurhaan

Neljäs joulupäivä, viattomien lasten päivä, antaa karmean välähdyksen millaiseen maailmaan Jumala lähetti Jeesuksen.

Mutta Jeesus tuli maailmaan juuri pahuuden tähden; sen saman pahuuden tähden, joka teki työtään kuningas Herodeksessa ja Herodeksen kautta. Ja joka tekee työtään meissä.

Herodes oli kuullut itämaan tietäjiltä uuden kuninkaan syntymästä. Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat palanneet kotimaahansa, hän ei saanut tietää, kuka on tämä vastasyntynyt kuningas. Siksi hän antoi käskyn tappaa Betlehemissä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Emme tiedä surmattujen poikien määrää; eräs tutkija arveli sen olleen lapsen10-20 välillä.

”Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.”

– Matteus 2:16-18

Tämä kertomus ei sovi etsimäämme jouluidylliin, jossa kulta- ja hopeanauhoilla luomme häikäisevää tunnelmaa ja yritämme sulkea maailman pahuuden joulupyhiemme ulkopuolelle. Silti nälänhätä, sodat, lasten hyväksikäyttö, ihmiskauppa ovat todellisuutta joulunkin aikaan.

Halu säröttömäään jouluun on luonnollista. Se nousee jokaisessa ihmisessä olevasta kaipauksesta parempaan maailmaan ja Jumalan tuntemiseen. Sitä vartenhan meidät on luotu

Voin vain kuvitella Betlehemin isien ja äitien surua ja itkua kun he pitävät sotilaiden tappamia poikiaan veren veren ja kyynelten kastamilla käsivarsilla. Nämä viattomat lapset olivat ensimmäisiä, jotka kuolivat Jeesuksen tähden. Heidän surmansa syy oli syntymä samassa kaupungissa kuin maailman Pelastaja.

Monissa kirkoissa viattomien lasten päivänä puhutaan toisestakin viattomien lasten surmaamisesta. Suomessa vuosittain noin 10 000 aborttia. Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä. Raamatussa on sanoja, joissa Jumala puhuttelee sikiötä ainutlaatuisena persoonana. Kirkon tehtävä on puhua syntymättömien puolesta.

Viattomien lasten päivä kuvaa rikkinäistä ja repaleista maailma, minkä keskelle Jumala lähetti poikansa sovittamaan sen synnit ja rakastamaan jokaista ihmistä.  Pimeyden keskelle meille tulee Jumalan sana: Sinulle on syntynyt Pelastaja!

Päivän rukous kirkkokäsikirjasta:

Kaikkivaltias Jumala.
Me muistamme tänään viattomia lapsia,
jotka kuningas Herodes käski surmata Betlehemissä.
Ota armolliseen huomaasi kaikki lapset,
joita tänäänkin kidutetaan ja surmataan.
Suo, että oikeudenmukaisuus,
rakkaus ja rauha
saisivat voiton kaikesta vääryydestä,
tunteettomuudesta ja
sotien mielettömyydestä.
Tätä rukoilemme joulun lapsen,
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

*Kuva Giovanni Caroto: Strage degli innocenti e fuga in Egitto/Viattomien lasten tappaminen ja pako Egyptiin.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
stefanos marttyyri

Tapaninpäivä ja vainottu kristikunta

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on kirkon kalenterissa tunnelmaltaan hyvin toisenlainen kuin ensimmäinen joulupäivä. Jeesuksen seimeltä siirrymme vainotun kirkon todellisuuteen.

Apostolien teot (luvut 6-7) antavat diakoni Stefanoksesta seuraavia kuvauksia:

  • ”täynnä Pyhää Henkeä”
  • ”täynnä armoa ja voimaa”
  • ”teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansan keskuudessa”
  • ”puhui viisaasti”
  • kasvot olivat kuin enkelin kasvot
  • hänen sanojaan vääristeltiin ja hänet vietiin oikeuden eteen
  • tunsi Vanhan testamentin sanoman ja julisti sitä oikeuden edessä
  • löysi Vanhasta testamentista Jeesuksen
  • nuhteli oikeuden jäseniä: Olette kavaltaneet ja murhanneet Vanhurskaan
  • näki enemmän kuin muut: Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
  • rukoili surmaajiensa puolesta
  • oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri

Stefanos esikuvana rohkeudesta

Stefanos on esikuva myös meille Euroopan kristityille. Meillä on vanha kristillinen historia, mutta siitä puuttuu jotain, mikä Stefanoksella oli: Pyhän Hengen antama into ja rohkeus, Raamatusta nouseva Jeesus-keskeinen todistus sanoin ja teoin. Stefanoksella oli sanoma ja rohkeus sanoa se julkisesti vihamielisen kuulijakunnan edessä. Stefanos voi olla maaamme ja maanosamme uuden evankelioimisen roolimallina.

Stefanoksen kuolinpäivänä alkoi suuri kristittyjen vaino. Se ei kuitenkaan tukahduttanut ensiaskeleitaan ottanutta kristillistä kirkkoa, vaan vahvisti ja kasvatti sitä. Myöhemmin kirkkoisä Tertullianus kuuluisassa lauseessaan toteaa saman: ”Kristittyjen veri on siemen”.

Miten kristittyjen on suhtauduttava vainoon?

Raamattu puhuu vainoista ja kärsimyksistä paljon. Tässä muutamia kohtia:

*Kun kristittyjä vainotaan, heidän tulee iloita ja riemuita! ”Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.” Matteus 5:11-12
*Maailma vihaa Jeesuksen seuraajia ja hänen sanansaattajiaan. ”Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua. Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. Muistakaa, mitä teille sanoin: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos minua on vainottu, vainotaan teitäkin. Jos minun sanaani on kuultu, kuullaan myös teidän sanaanne.” Johannes 15:18-20 / ”Älkää ihmetelkö, veljet, jos maailma teitä vihaa.” 1 Johanneksen kirje 3:13
*Vaino ei ole Jeesuksen seuraajille yllätys. ”Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina.” 2 Timoteuskirje 3:12
*Siunatkaa vainojianne. ”Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.” Roomalaiskirje 12:14
*Ole uskollinen kuolemaan asti. ”Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Saatana on sulkeva muutamia teistä vankeuteen, jotta teitä koeteltaisiin, ja te joudutte ahdinkoon kymmeneksi päiväksi. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän.” Ilmestyskirja 2:10

Arvojen konflikti

Jos kristitty kokee uskonsa tähden vierautta tai vainoa tässä maailmassa, se ei tarkoita, että uskossa olisi jotain väärin. Ne ovat osa Raamatun kuvaamaa kristityn elämää. Sen sijaan jos Jeesuksen seuraaminen ei tuo minkäänlaista arvojen yhteentörmäystä vallitsevan kulttuurin kanssa, ehkä silloin pitää kysyä, mitä uskon ja miten elän. Vainot ovat erilaisten maailmankatsomusten ja arvojen törmäystä, ja kristillisen uskon oppi ja moraali ovat monesti ristiriidassa vallitsevan kulttuurin kanssa. Tällaisessa tilanteessa kristittyjen ei tule muuttaa elämäänsä yhteiskunnan valtavirran mukaiseksi vaan olla uskollisia Jumalan sanalle.

Vainotun kirkon rukous

Nykyäänkin kristittyjä vainotaan ja tapetaan monissa maissa. Olen kuullut kertomuksia, joissa vainottu kristitty pyytää: Älkää rukoilko, että vainot loppuvat. Rukoilkaa, että kansani kääntyy Jeesuksen puoleen.” Tai: ”Me vainotut täällä rukoilemme länsimaisten kristittyjen puolesta, että he voisivat hyvinvoinnin keskellä säilyttää uskonsa”.

Vainotun kristityn tukena

Vainotut kristityt tarvitsevat tukeamme. Voimme rukoilla heidän puolestaan, pitää heihin yhteyttä, puhua heidän puolestaan, painattaa ja kuljettaa heille kristillistä kirjallisuutta ja Raamattuja, antaa viestejä ettemme ole unohtaneet heitä ja osoittaa uskossa samaa kestävyyttä ja rohkeutta kuin he. Tässä työssä voi olla mukana kristillisten järjestöjen kautta. Esimerkiksi Kansanlähetyksessä on alusta alkaen oltu vainotun kirkkon tukena erityisesti kommunistisissa maissa. Samankaltainen työ jatkuu nyt muualla.

Erityinen kiitos ystäville, jotka olette tukeneet vainottua kirkkoa vuosikymmenien ajan menneisyydessä ja teette sitä samaa nyt. Teillä on suuri ja arvokas tehtävä!


PS.  Suuressamukana.fi -sivulla kerrotaan:

  • ”Tuemme uskonsa tähden vangittuja tai heidän perheitään tiedottamisen, tarvittaessa vetoomuksien ja käytännön diakonian kautta”.
  • ”Haluamme tukea seurakuntia Raamattujen ja hyvien kristillisten kirjojen kustantamisessa ja jakelussa. Olemme kääntäneet ja kustantaneet mm. Leif Nummelan Raamatun punaista lankaa venäjäksi, viroksi ja unkariksi.”
  • ”Kansanlähetys tekee kirjallisuustyötä myös sellaisissa maissa, joissa Raamattu on kielletty kirja.”
  • ”Painatamme ja levitämme Raamattuja, Uusia testamentteja ja muuta hengellistä kirjallisuutta eri kielillä myös niille kristityille, jotka eivät muuten voi saada Jumalan sanaa tai hengellistä opetusta.”
  • ”Tämän työn kautta palvelemme kristittyjä maailman 50 vainotuimman kansan parissa toimittaen heille raamattukirjallisuutta.”

Lue lisää ja ole vainotun kristikunnan tukena.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Joulu_Kuninkaat ja paimenet Jeesuksen luona

Paimet ja kuninkaat Jeesuksen luona

Luukkaan joulukertomuksessa (Luuk. 2) olen ihmetellyt, miten paimenet osasivat lähteä oikeaan paikkaan etsimään vastasyntynyttä. Ehkäpä vastaus löytyy profeetallisesta Miikan kirjasta, jossa kerrotaan Messiaan syntyvän Betlehemissä (5:1) ja vielä tarkemmin Karjatornissa: ”Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula! Sinulle tulee entinen valta, saapuu tytär Jerusalemin kuninkuus” (4:8). Arvioita Jeesuksen tarkan syntymäpaikan sijainniksi on useita. Erään teorian mukaan syntymäpaikka on tämä Miikan mainitsema Karjatorni (Migdal Edar). Betlehemin paimenet eivät olleet ihan tavallisia paimenia. He varmaankin vartioivat Jerusalemiin vietäviä uhrilampaita; heille laitumen lähellä – päivällä ehkä näköetäisyydellä – olevaan Karjatorniin liittyvä profetia oli varmasti tuttu. Voisiko olla niin, että Kuningas – ”Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” – syntyi samassa tallissa kuin temppelin uhrilampaat?

Matteus kertoo itämaan tietäjistä, jotka tulevat katsomaan Jeesusta. He ovat saattaneet olla kuninkaita. Tämäkin liittyy Vanhaan testamenttiin. Jesaja profetoi kuninkaiden tulevan pimeydessä ilmestyvää Jumalan kirkkautta kohti (60:1-3). He tuovat kultaa ja suitsuketta (60:6). Messiaanisessa kuningaspsalmissa 72 kerrotaan kuninkaista, jotka kumartavat Hallitsijaa ja tuovat hänelle lahjoja (72:10-11). Jeesukselle tuoduissa lahjoissa on nähty arkista huolenpitoa: perhe tarvitsi varoja myös Egyptiin suuntautuvaa pakomatkaa varten. Lisäksi kulta voi symboloida kuninkuutta ja suitsuke jumaluutta. Mirha liittyisi Jeesuksen kuolleen ruumiin voitelemiseen.

Joulu_Kuninkaat ja paimenet Jeesuksen luona

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesuksen syntymä ja joulun sanoma

10 elämää muuttavaa asiaa joulun salaisuudesta

  1. Joulun radikaali sanoma on, että kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona tuli ihmiseksi. Inkarnaatio tulee latinan kielen sanoista in carne eli lihassa. Jumala otti luut, lihan ja nahan omakseen sekä kaiken ilon ja vaivan, mitä ihmiselämään kuuluun. Hän koki myös kuoleman tuskat.
  2. Ensimmäinen messiasprofetia naisen siemenestä ja käärmeestä yhdisti joulun ja pitkäperjantain (1. Moos. 3:15).
  3. Joulun sanoma ei ole siinä, että yksi lapsi on syntynyt maailmaan, vaan siinä, KUKA tuo lapsi on. Päivittäin syntyy tuhansia lapsia. Mutta tuo Betlehemin poika oli erityinen.
  4. Suuri ihme tapahtui itse asiassa yhdeksän kuukautta ennen joulua, kun neitsyt Maria tuli raskaaksi. Jeesuksen syntymä jouluna oli luonnollinen seuraus sikiämisen ihmeestä.
  5. Jeesus tuli vapahtajaksi ja pelastajaksi. Miksi? Koska tarvitsen synnin vuoksi Vapauttajaa ja Pelastajaa.
  6. Enkeli: ”Minä julistan teille suuren ilon”. Joulun sanoma on iloinen viesti, joka kuuluu kaikille ja kaikenlaisille ihmisille.
  7. Joulun sanoma ei löydy minun sisältäni ja jouluvalmisteluistani vaan ulkopuoleltani Jumalan teoista minun hyväkseni. Joulun sanoma = Jeesus.
  8. Paimenet kedolla eivät vain ihmetelleet enkelin sanomaa. He lähtivät liikkeelle Jeesuksen luokse. Jouluyön tapahtumien tulos on tämä: He kiittivät ja ylistivät Jumalaa.
  9. Jeesus-allergisen yhteiskunnan keskellä kristitty tuo rohkeasti esiin: Vietämme joulua, koska Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi.
  10. Nauti joulun sanomasta ja sano itsellesi: ”Tänään on minulle Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja!”
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Minä ilmoitan teille suuren ilon

Jeesus tuo joulun ilon

Kävin tänä vuonna Galileassa. Vierailin muun muassa Nasaretissa, missä enkeli kertoi Marialle, että Maria tulee Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle on annettava nimeksi Jeesus. Poika syntyi Betlehemissä, vietiin lapsena Egyptiin, mutta palasi Marian ja Joosefin kanssa Nasaretiin. Tuolla mäkisellä seudulla Jeesus kasvoi ja aloitti noin 30-vuotiaana julkisen saarna- ja parantamistoimensa.

Matkallani Israelissa kuvittelin, miten Jeesus käveli Galilean järven rantaa ja vieraili rantakaupungeissa Betsaidassa, Kapernaumissa, Korasinissa ja Magdalassa. Hän kutsui opetuslapsia, opetti ja teki ihmeitä. Ajattelin, että Jumala valitsi todella kauniin seudun Jeesuksen toimintaseuduksi.

Minulle tämä on muistutus, että evankeliumeissa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Jumala on puhunut sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ihan ymmärrettävillä sanoilla ihan oikeille ihmisille todellisessa tilanteessa. Kristinuskon perusta ei ole uskoa (vain) joihinkin hienoihin oppirakennelmiin ja teorioihin vaan ihan oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Jumala on todella vieraillut maailmassa.

Maailman Pelastajaa ei annettu jouluna ruhtinaiden palatsin, ylipapin virka-asunnon tai Jerusalemin yliopiston professoreiden kasvatettavaksi. Jostain syystä Jumala valitsi suureen tehtävään kokemattomat ja tavalliset ihmiset, Marian ja Joosefin. Ihmiskunnan suurin lahja annettiin nuoriin käsiin.

Minun joulunviettoni valtavin sanoma on enkelin sanat jouluevankeliumissa:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Tähän uskon ja tässä on elämäni perusta.

Olkoon joulusi siunattu ja syttyköön sydämessäsi joulun ilo!

Jeesus on syntynyt sinunkin pelastajaksi!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Miksi joulua vietetään

Joulun sanoma toisenlaisesta todellisuudesta

Jos maamme olisi aina ollut jään peittämä, emmekä tietäisi muusta, pitäisimme kurjaa tilannettamme luonnollisena.

Hymyilisimme kauniisti, jos joku tulisi kertomaan jään sulamisesta, keväästä, kesästä, luonnon heräämisestä, puun lehdistä, värikkäästä luonnosta ja lämpöisestä tuulesta.

Me tiedämme toisenlaisesta elämästä, sillä Jumala tuli meille kertomaan siitä.

Joulun sanoma on yksinkertaisuudessaan syvällinen: Betlehemin pieneen kehtoon syntyi lapsi, joka on suurempi kuin koko universumi. Jumala tuli ihmiseksi meidän pelastuksemme tähden.

Joulun sanoma on samanlainen kuninkaille ja kansalle, hyville ja huonoille, vauvoille ja vaareille: Sinulle on syntynyt pelastaja, Jeesus. Hänessä on juuri sinulle ikuinen elämä, pelastus, todellinen ilo ja rauha. Jeesuksen yhteydessä valo tulee sydämeen, jää sulaa ja uuden valtakunnan todellisuus alkaa elää sydämessä.

Tästä sanomasta Kansanlähetys on 50 vuoden aikana elänyt ja tehnyt joulun Lasta tunnetuksi. Moni teistä on kulkenut matkaa kanssamme. Kiitos siitä!

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

*Mika Tuovisen pääkirjoitus Joulun Aika -lehdessä 2017.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Joulutervehdys_jouluevankeliumi

Kaksi asiaa jouluevankeliumista

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa.

Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kristityt tunnetaan!

Toiseksi tämä ilo liittyy Vapahtajaan, joka haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet.

Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.

Siunattua joulunaikaa sinulle!
Mika Tuovinen
lähetysjohtaja, Kansanlähetys

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulun sanoma

Pastorin joulukirjoituksia

Koottuja joulukirjoituksia


Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun. Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.


Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet. Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse.


Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”. Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön.


Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Martti Lutherin rukous joulupäivänä.


Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5). Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta? Mika Tuovisen joulukirje 2015.


Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa. Joulunpyhien lyhyt selitys.


Adventista joulunodotus aina alkaa. Odottelemme keisari Augustuksen käskyä. / Betlehem on Leivän talo. Siellä ei kaiketi tehty sen enempää leipää kuin muuallakaan, mutta siellä syntyi Elämän leipä. Joulunajan sanakirja Aasta Ööhön.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
MikaTuovisen_joulukirje_2015_kuvakaappaus

Mika Tuovisen ystäväkirje – joulukuu 2015

Vuoden loppuessa

On tämän vuoden viimeiseen tervehdykseen aika sinulle ystäväni. Kiitos kun olet kulkenut mukana. Jotkut rukoillen, toiset taloudellisesti työtäni tukien ja jotkut olemalla mukana tämän kirjeen vastaanottajien joukossa. Olen teistä kaikista kiitollinen!

Vuosi 2015

Tätä vuotta on vielä pari päivää jäljellä. Katsoin juuri kalenteria, jotta muistaisin, mitä kaikkea vuoteen 2015 on sisältynyt.

Lähetysjärjestön johtajana kalenteri täyttyy monenlaisista neuvotteluista ja kokouksista täällä Ryttylässä. Niitä ovat Kansanlähetyksen liittohallitus ja johtoryhmä, teologinen jaos, toimintakertomuksen ja –suunnitelman valmistelut, budjetin laatiminen, työhönottohaastattelut, tapahtumien järjestelyihin liittyvät neuvottelut sekä monet muut. Suuren osan ajasta on vienyt myös Suomen Teologisen Instituutin puheenjohtajuus, Kirkon lähetystyön toimikunta sekä jonkin verran Suomen Evankelisen Allianssin hallituksen jäsenyys.

Olen vuoden aikana käynyt puhujamatkoilla muun muassa Kajaanissa, Porissa, Turussa, Helsingissä, Soinissa, Mynämäellä, Mikkelissä, Kokkolassa, Hakunilassa, Jyväskylässä ja Tampereella sekä pitänyt saarnoja ja luentoja Ryttylässä. Vuoteen mahtui uusien työntekijöiden tehtäväänsiunaamisia, 50-vuotisjuhlia sekä eläkejuhlia. Olin monissa radio-ohjelmissa opettamassa Raamattua sekä kirjoitin säännöllisesti Uusi Tie –lehteen.

Osallistuin Viron ev.lut. kirkon arkkipiispa Urmas Viilman tehtävään siunaamiseen helmikuussa sekä Tarton Paavalin kirkon uudelleen käyttöönottoon syyskuussa. Olin Puolassa European Leadership Foorumissa toukokuussa. Pääsin tapaamaan työntekijöitämme Virossa ja Japanissa. Olin marraskuussa tutustumassa Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Luterilaisen Maailmanliiton työhön Genevessä. Lomaviikon vietin – tosin matkanjohtajana – Israelissa.

Vuoden aikana mieleen jäi myös evankelista Matti Karin muistokonsertti Seinäjoen Lakeuden Ristissä tammikuussa, pappisvihkimys Tampereella, jossa Kansanlähetys sai toukokuussa uusia pappeja, lähetystyöntekijöidemme tehtäväänsiunaaminen Hausjärvellä kesäkuussa sekä Turun Kansanlähetyspäivät heinäkuussa.

Tässä oli vain muutamia poimintoja kalenterista. Kaiken keskellä on kiitollinen mieli. Pohdin Timo Junkkaala sanoja keväällä eläkejuhlissaan: ”Kaikki nämä päivät, jotka tulivat ja menivät, enhän minä tiennyt, että se oli elämä.”

Vuosi 2016

Kun käännän katseeni vuoden 2016 kalenteriin, kaikki näyttää tässä vaiheessa olevan hyvin. Työ ja lepo tuntuvat olevan tasapainossa. Kuitenkin mieleeni tulevat erään kristillisen vaikuttajan sanat, joka kiireessään katsoi aina kalenteriaan ja sanoi kotiväelleen: ”Kohta hellittää!” Perheen mukaan koskaan ei hellittänyt vaan tyhjät kohdat kalenterissa täyttyivät sitä mukaan kun kalenterivuosi meni eteenpäin.

Toivon uudelle vuodelle seuraavia asioita:

  • Pystyisin järjestämään itselleni enemmän aikaa rukoukseen ja raamatunlukuun.
  • En joutuisi työn houkuttelemaan oravanpyörään.
  • Osaisin antaa enemmän aikaa läheisilleni ja ystävilleni.
  • Viisautta kaikkiin työtehtäviin.
  • Voisimme palvella lähetystyöntekijöitämme siten, että heidän uskonsa säilyisi elävänä ja he voisivat levittää evankeliumia mahdollisimman monelle.
  • Uudistusta Suomen kristikunnalle.

Sinä, joka rukoilet, ota nämä myös rukousaiheiksesi.

Enkelit, paimenet ja me evankelistoina

Jouluevankeliumissa enkeli ilmoitti paimenille suuren ilosanoman. Uuden testamentin alkukielessä kreikassa kerrotaan enkelin evankelioineen paimenia kertomalla sanoman Jeesuksen syntymästä. Paimenet ottivat viestikapulan vastaan ja lähtivät Betlehemiin. He kertoivat, sen minkä olivat kuulleet ja nähneet. Tässä tavassa he ovat roolimalleja ilosanoman tuojista. Nyt on meidän vuoromme kertoa, mitä olemme nähneet ja kuulleet. Luulenpa, että monet ovat valmiita kuuntelemaan.

Kristikunta Suomessa ei kaipaa vain puhujapöntöissä loistavia esiintyjiä vaan kristittyjen joukkoliikettä, jossa rohkea lähelle ihmistä menevä kristillisyys vaikuttaa kirkoissa ja sen seinien ulkopuolella. Tarvitaan niitä, joilla on aikaa olla ihmisten kanssa ja tuoda sinne teoillaan helpotusta ja rakkautta sekä sanoma evankeliumista ja siitä, miten Jeesus voidaan ottaa vastaan omaan elämään.

Tämän kanssa itsekin kipuilen. Oma aikani menee suurelta osin uskovien keskellä. Mutta eihän evankeliumi sillä tavalla leviä. Tämä on kipuni, ja monet kokeneet työntekijät sanovat, että johtajan täytyy tämä ristiriita vain hyväksyä. Heidän työnsä on toisenlaista. He eivät itse juurikaan pääse eturintamalle, jossa kristityt vievät evankeliumia eteenpäin.

Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti

Olen taas ihmetellyt ja iloinnut joulun sanomasta. Jumala itse tuli luomaansa maailmaan. Iankaikkinen syntyi luomansa ihmisen kautta. Pienessä Jeesus-lapsessa ”asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti” (Kol 2:9).

Jumala antoi ihmiskunnan suurimman lahjan kokemattomiin, nuoriin käsiin, joiden elämä oli tehty tuolla hetkellä varsin raskaaksi. Enkelitkään eivät jouluyönä ilahduttaneet ja rohkaisseet heitä vaan paimenia kedolla.

Mariaa ja Joosefia yhdisti usko Jumalan lupauksiin: Tämän lapsen nimeksi annetaan Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä. Juuri tämä lapsi, jolta on juuri napanuora leikattu, joka painaa muutaman kilon ja on alle puoli metriä pitkä ja syntyy syrjässä kesken pitkän matkan, on ihmiseksi tullut Jumalan poika. Juuri tätä lasta nuorten, Marian ja Joosefin, on kasvatettava ja pidettävä hengissä suurta tehtävää varten.

Martti Luther kirjoitti:

Tätä aarretta hän ei kuitenkaan laske pelkästään äitinsä syliin, vaan myös minun ja sinun, ja sanoo meille: Hän on sinun omasi; sinä saat nauttia hänestä ja omistaa kaiken, mitä hänellä on taivaassa ja maan päällä.

Onnittelen sinua! Sinullekin on syntynyt Vapahtaja! Uskon kautta Jeesukseen Jumalan suuret siunaukset tulevat myös sinulle nyt ja ikuisesti.

Kyllä! Jumala rakastaa sinua!

Siunausta sinulle toivottaen,

Mika Tuovinen
Lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Liity tämän kirjeen saajiin & lähetysrenkaaseen & tue Mikan työtä taloudellisesti.

Lue kirje kuvien kanssa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulu_Martti_Luther_Luuk_2_17

Joulun sana Martti Lutherilta (Luuk. 2:17)

Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu.

Luuk. 2:17

Kun kristitty alkaa tuntea Kristusta Herranaan ja Vapahtajanaan. jonka kautta hänet on lunastettu kuolemasta ja joka on tuonut hänet valtakuntansa perilliseksi, hänen sydämensä täyttyy niin, että hän haluaisi johtaa kaikki muutkin samaan uskoon. Hänellä ei näet ole suurempaa iloa kuin ilo siitä aarteesta, että hän tuntee Kristuksen. Siksi hän ryhtyy opettamaan ja kehottamaan muita, tunnustamaan uskoaan ja ylistämään Kristusta kaikkien kuullen, rukoilemaan ja huokaamaan, että hekin pääsisivät samaan armoon. Tällainen on levoton henki kaikkein suurimmassa levossa eli Jumalan armossa ja rauhassa: se ei voi olla hiljaa ja toimettomana, vaan taistelee aina kaikin voimin sen puolesta ja elää vain sille, että Jumalan kunnia ja ylistys leviäisi yhä enemmän ihmisten keskuuteen.

(Martti Luther 26.12.)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa