Avainsana-arkisto: joulupäivä

Kolmas joulupäivä - apostoli Johannes

Jumala sana tuli ihmiseksi – 3. joulupäivän sanoma

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Ensimmäinen joulupäivistä kertoi Jeesuksen syntymästä, toinen Stefanoksen kuolemasta, kolmas Johanneksesta ja neljäs on Betlehemin viattomien lasten päivä, jotka Herodes surmasi luulleen saavansa Jeesuksen hengiltä.

Johanneksen sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa, inkarnaatiota.

Alussa loi & Alussa oli

Raamattu alkaa sanoilla ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Johanneksen evankeliumin alku menee ajassa kauemmaksi, aikaan ennen luomista: ”Alussa oli sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Vähän myöhemmin Johannes jatkaa: ”Tämä sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.”

Tässä on joulun evankeliumi Johanneksen mukaan. Ennen luomista ollut Jumalan sana, Jeesus, tuli ihmiseksi. Kirjeessään Johannes kertoo, että hän oli Jeesuksen elämän silminnäkijä: Hän katseli ja käsin kosketti Jeesusta, elämän sanaa.

Jeesus kutsui Johanneksen

Johannes varmasti muisti päivän, jolloin Jeesus kutsui hänet jättämään kalastajan tehtävät. Jeesus oli juuri aiemmin kutsunut kaksi veljestä Pietarin ja Andreaan, seuraavaksi Jeesus saapui Jaakobin ja Johanneksen luo, jotka olivat korjailemassa isänsä verkkoja Galilean järven rannalla. Jeesuksen kutsun kuullessaan he jättivät välittömästi verkot ja lähtivät Jeesuksen seuraan. Siinä tapahtui vallankumouksellinen elämänmuutos.

Joh 3:16 – Rakkaus joulun taustalla

Johanneksen taltioima niin sanottu pienoisevankeliumi, Joh. 3:16, kuvaa joulun sanomaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Kun kolmiyhteisestä Jumalasta yksi persoona tuli ihmiseksi, Jumalassa tapahtui pysyvä muutos. Siitä alkaen jumaluudessa – Pojassa – on myös ihmisyys edustettuna. Taivaassa Jumalassa on nyt jotain enemmän kuin ennen inkarnaatiota.

Jeesuksen lähettämisen perusta on rakkaus. Meidän tilanteemme syntiemme vuoksi on kauhea: me joudumme kadotukseen ikuiseksi ajaksi. Mutta juuri siksi Jumala antoi Pojan, Jeesuksen pelastajaksi. Jokainen Jeesukseen uskova pelastuu ja saa ikuisen elämän.

Jumalan työtovereina, jotta maailma uskoisi

Eikä Jumala vain anna meille ikuista elämää vaan kutsuu jokaisen työtoverikseen jakamaan sanomaa elämästä ja pelastuksesta toisille. Tämä on jokaisen uskovan suuri etuoikeus.

Kalastaja-Johanneksesta tuli teologi ja evankelista. Hän kirjoitti evankeliumin, kolme kirjettä ja Ilmestyskirjan. Johannes kirjoitti evankeliuminsa, jotta Jeesuksen elämä herättäisi uskon: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (20:31).

Lupaus koskee minua ja sinua.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulun sanoma

Pastorin joulukirjoituksia

Koottuja joulukirjoituksia


Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun. Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.


Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet. Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse.


Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”. Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön.


Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Martti Lutherin rukous joulupäivänä.


Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5). Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta? Mika Tuovisen joulukirje 2015.


Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa. Joulunpyhien lyhyt selitys.


Adventista joulunodotus aina alkaa. Odottelemme keisari Augustuksen käskyä. / Betlehem on Leivän talo. Siellä ei kaiketi tehty sen enempää leipää kuin muuallakaan, mutta siellä syntyi Elämän leipä. Joulunajan sanakirja Aasta Ööhön.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulun pyhät

Joulunpyhien lyhyt selitys

Joulu kertoo kuinka Jumala tuli ihmiseksi. Jos me olisimme tarvinneet rikkautta, hän olisi varmaan tuonut meille rahaa. Jos olisimme olleet maineen tai kunnian puutteessa, sitäkin hän olisi antanut. Jeesuksen tulon syyksi ilmoitetaan vain yksi asia: hän tuli pelastamaan kansan sen synneistä. Tätä tarjotaan jokaiseen tupaan ja sydämeen.

21.12. Tuomaanpäivä

Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa.

24.12. Jouluaatto

Vanhan testamentin profeetat kertoivat etukäteen Messiaan syntymisestä. He osallistuivat omalla julistuksellaan jo ennen maailman luomista tehtyyn suunnitelmaan, joka tähtäsi Jumalan ihmiseksi tuloon. Jouluaatto kertoo tapahtumaan liittyvästä odotuksesta.

25.12. Jeesuksen syntymä (1. joulupäivä)

Taivaat ja maa iloitsevat! Enkelit laulavat ylistystä: Teille on syntynyt pelastaja!

Kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona syntyi ihmiseksi. Jeesuksen tehtävänä on poistaa ihmisen ja Jumalan väliltä yhteyden este, synti, ja näin rakentaa silta ihmisen ja Jumalan välille. Tie taivaaseen on avattu kaikille, jotka uskovat ja ottavat Jeesuksen vastaan!

26.12. Tapaninpäivä (2. joulupäivä)

Tapaninpäivä on ensimmäisen kristityn marttyyrin diakoni Stefanoksen muistopäivä. Stefanos teki suuria ihmeitä ja julisti Jumalan valtakunnan saapumista. Hänet kivitettiin kuoliaaksi. Kristuksen todistajan tie on usein kärsimystietä.

Joulu kertoo Jumalan tavasta toimia. Hän kätkeytyy usein heikkouteen ja mitättömyyteen. Jeesus ei syntynyt kuninkaan linnassa vaan tallissa. Hänen kasvattajakseen ei valittu ylipappia eikä Jerusalemin yliopiston professoria vaan nuoret Maria ja Joosef. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Jeesus tapettiin julmasti ja häpeällisesti ihmisten edessä. Vaikka hän oli kunnian kuningas, universumin hallitsija, kaiken luoja ja Herra, hänet tapetiin rikoillisen tavoin.

27.12. Apostoli Johanneksen päivä (3. joulupäivä)

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Johannes kirjoitti neljännen evankeliumin, jossa kerrotaan alussa olleesta Sanasta, joka on Jumala. Tämän Sanan kautta luotiin kaikki näkyvä ja näkymätön. Sana syntyi ihmiseksi.

Johannes korostaa rakkautta. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että antoi ainoan poikansa puolestamme. Johannes on tallentanut myös Jeesuksen sanat, joiden mukaan kristityt tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta.

28.12. Viattomien lasten päivä (4. joulupäivä)

Joulun sanomassa ilo ja suru yhdistyvät. Jumala antoi ilosanoman, mutta pahan voimat yrittivät estää Jumalan suunnitelman toteuttamista. Jeesus, Stefanos ja Betlehemin syyttömät lapset joutuivat kärsimään. Viimeiset murhasi kuningas Herodes vallanhalunsa vuoksi. Kun itämaan tietäjät vierailivat Herodeksen luona, hänelle selvisi milloin ja missä uusi Kuningas on syntynyt. Hän päätti tappaa kylän kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset.

31.12. Uudenvuoden aatto

Vuoden viimeisellä päivällä ei ole pelastushistoriaan liittyvää merkitystä. Se kuitenkin muistuttaa elämän katoavaisuudesta. Pohdimme mennyttä vuotta, kiitämme Jumalaa kaikesta hyvästä ja pyydämme anteeksi tekemäämme väärää. Päivä muistuttaa myös uuden alun mahdollisuudesta.

1.1. Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivän kirkon raamatuntekstit puhuvat Jeesuksen nimestä. Nimi Jeesus tarkoittaa Herra on pelastaja. Enkeli sanoi Joosefille: ”Hän synnyttää pojan ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Jeesuksen nimessä on voima, mitä pahan voimat pelkäävät. Hänen nimessä ja veressä meidät pelastetaan ikuisesta kadotuksesta. Pietari julisti rohkeasti: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” Jeesuksen nimessä on hyvä aloittaa uutta vuotta.

6.1. Loppiainen

Loppiainen viittaa joulunpyhien loppumiseen. Monissa kielissä puhutaan kolmen kuninkaan päivästä. Muun muassa Virossa päivä on Kolmekuningapäeva ja Saksassa Dreikönigstag. Nimi viittaa itämaan tietäjiin. Raamattu ei kerro heidän määräänsä, mutta kansanperinne kertoo viisaita miehiä olleen kolme.

Loppiainen on myös lähetystyön päivä. Itämaan tietäjät tulivat pakanakansoista. Se muistuttaa, että Jeesus on kaikkien kansojen valo. Sanoma hänestä pitää viedä kaikkialle.

Loppiainen on myös Jeesuksen kasteen muistopäivä.

Kirkkovuosi

Luterilaisessa kirkossamme kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista. Kirkkovuoden keskuksessa ovat kolmen suuren juhlan joulun, pääsiäisen ja helluntain tapahtumat.

Vuoden 1772 kalenteriuudistukseen asti varsinaisia joulunpyhiä oli neljä. Nyt jo yli 240 vuoden ajan kansa on saanut pärjätä kahdella joulunpyhällä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa