Avainsana-arkisto: Jumala

Lähetystehtävän toteuttaminen

Kaikki kansat – lähetysherätys

Puhuin Kansanlähetyksen järjestämässä Missioforumissa 27.1.2019 aiheesta ”Kaikki kansat – lähetysherätys”. Jaan pyynnöstä puhettani varten kirjoittamani ajatukset, vaikka itse puhe menikin vähän toisella tavalla. Kyseessä on siis puhe, ei esitelmä.

Jumala on kiinnostunut kansoista

Missiofoorumimme teemana on kaikki kansat. Nämä kaksi sanaa on Raamatun keskus Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Jumala antoi Aabrahamille lupauksen: Sinun siemenessäsi kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Me tiedämme, että tämä siemen on messiaaninen ennustus ja viittaa Jeesukseen. Tässä on lupaus. Ilmestyskirja kertoo lopputuloksen:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Kaikki kansat, sukukunnat ja kielet! Tässä on sen lähetystyön hedelmä, johon me olemme sitoutuneet ja johon saamme päivittäin uudelleen sitoutua.

Tehkää kaikki kansat opetuslapsiksi

Kaikkia kansoja ei ole vielä saavutettu. Taivaassa ei voi vielä olla ihmisiä kaikista sukukunnista. Monet kansat ovat tavoittamatta, koska ne ovat vaikeita tavoittaa. Niitä ei ole tavoitettu, koska olemme valinneet muita päämääriä.

Jumalan maailmansuunnitelma toteutuu varmasti

Lähetystyön peruslähtökohtana on, että Jumalan valtakunta tulee varmasti. Jumala on tehnyt maailmansuunnitelman, joka toteutuu. Jumalan maailmansuunnitelmassa lähetystyöllä on tärkeä tehtävä. Ja siten myös meillä jokaisella on tärkeä osa.

Jumalan valtakunnan tulemista ja Jumalan maailmanhistoriaa on esitetty monella tavalla. Minulle kaikkein puhuttelevin yksinkertaisuudessaan on ollut amerikkalaisen teologin Kevin Vanhoozerin näkemys viidestä maailmanhistorian jaksosta. Taustalla on ajatus, että Jumala on käsikirjoittanut maailman historian juonen jo etukäteen aivan kuin käsikirjoittaja kirjoittaa teatteriesityksen tai elokuvan juonen kulun. Ensin on ollut käsikirjoitus, sitten katsotaan, miten asia etenee käytännössä.

Vanhoozer hahmottaa historian jumalallisena draamana, jossa on viisi näytöstä:

  1. Luominen.
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde.
  3. Jeesuksen syntymä, elämä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.
  4. Kirkon ja Pyhän Hengen aikakausi.
  5. Eskhaton – loppu.

maailmanhistoria - kristinuskon näkökulma

Ikuisuudessa Isä valmistelee Pojan lähettämistä luomaansa maailmaan. Hänen tuloansa varten Jumala valitsee Aabrahamin ja Israelin kansan, jonka keskelle Jumala lähettää profeettoja kertomaan, kuka on tulossa. Jeesus sikiää Pyhästä Hengestä ja syntyy neitsyt Mariasta, elää ja kuolee syntiemme sovitukseksi. Isä herättää Pojan kuolleista ja ottaa luokseen taivaaseen. Nyt on kirkon aikakausi, jossa Pyhä Henki lähettää kirkon maailmaan julistamaan ja palvelemaan. Historian huipennus, Jeesuksen paluu, tuomio ja ikuisuus on vielä edessä.

Elämme nyt lähetyksen aikaa. Jumala kokoaa itselleen kansaa eri puolilta maailmaa.

Lähetystyöllekin on rajattu aika. Se alkoi ensimmäisenä helluntaina ja päättyy Jumalan valitsemana päivänä.

Nyt on lähetystyön aika! Se on juuri nyt! Meidän pitää sitoutua siihen nyt! Kohta on liian myöhäistä ja armonaika päättyy.

Oma kokemus lähetystyöstä ja kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on minulle elämänkutsumus. Tehtävät ja asuinpaikat ovat vuosien varrella vaihtuneet usein, mutta missio ei ole vaihtunut. Elämäni missio on palvella Jumalaa ja sitoutua lähetystehtävän toteuttamiseen. Kutsumukseni on se, että mahdollisimman moni löytää elämän Jeesuksessa. Kutsumukseni on haastaa Jumalan kansaa, myös sinua, sitoutumaan uudella innolla lähetystehtävän toteutumiseksi.

Kutsumuksen muotoutumisvaiheessa teini-ikäisenä luin kirjan (en enää muista, mikä kirja oli kyseessä), jossa joukko hengellisiä vaikuttajia olivat kokoontuneet Sveitsiin rukoilemaan. Vuorella he – joukossa taisi olla ainakin Navigaattoreiden perustaja Dawson Trotman ja evankelista Billy Graham – he rukoilivat, että voisivat olla siunauksena kaikissa maanosissa. Ajattelin, että tuossapa on hieno rukous. Aloin rukoilla samalla tavalla. Uskon, että se on jokaiselle kristitylle hyvä rukous, sillä Jumalan sydämellä on jokainen ihminen, kaikki kansat ja jokainen maa ja maanosa.

Jumala oli jo tuolloin antanut sydämeeni varmuuden siitä, että minun elämäntehtäväni liittyy lähetystyöhön. Kysymys oli vain siinä, missä tuota lähetystehtävää tulee toteuttaa. Tuolloin luin paljon lähetyskirjoja. Aina kun olin jonkun kirjan lukenut, ajattelin, että minäkin haluaisin olla juuri tuolla töissä.

Lähetystyön kaksi ikkunaa

Erityisesti kaksi lähetyksen ikkunaa on ollut sydämelläni yli 30 vuoden ajan. Ensinnäkin 10/40 -ikkuna. Tämä lähetysteologinen alue käsittelee alueet, joissa evankeliumia on julistettu hyvin vähän. Erityisesti islamilaisen maailman haaste on sydämelläni.

Toinen ikkuna on 40/70 -ikkuna, joka kertoo Euroopan ja Venäjän lähetyshaasteesta. Tällä alueella on evankeliumia julistettu satojen vuosien ajan, joillakin alueilla melkein 2000 vuoden ajan. Raamattu on käännetty pääkielille. Mutta kirkot menettävät vaikutustaan, evankeliumin sanoma ja Raamatun opetus hämärtyy ja suuri osa kirkon työntekijöistä sanoo, ettei usko enää Raamatun mukaisesti. Eurooppalainen kristillisyys on kriisissä.

Lähetystyö 10/40 ja 40/70 ikkunat

Nämä kaksi ikkunaa ovat tärkeitä minun kutsumuksessani. Ja koen, että Jumala kutsuu minua rukoilemaan ja toimimaan erityisesti näillä alueilla. En voi olla fyysisesti kuin yhdessä paikassa kerrallaan, mutta voin rukoilla työntekijöiden puolesta ja kansojen puolesta. Voin antaa varoja työhön. Voin levittää lähetystietoisuutta ja -innostusta.

Nämä kaksi ikkunaa (10/40 ja 40/70) ovat lähetyskutsumukseni kaksi tärkeää ikkunaa.

Suomi on lähetysherätysten maa

Suomen lähetyspanos on ollut asukaslukuun verrattuna suuri. Pidän tätä Jumalan siunauksena. Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä löytyy 1200-luvulta Virosta. Hänen nimensä on Pietari Kaukovalta, joka toimi katolisen kirkon lähetystyöntekijänä. On luontevaa, että kirkko oli ottanut palvelukseen henkilön, joka pystyi kommunikoimaan rahvaalle. Herrnhutilainen pietistinen herätys vaikutti maassamme 1700-luvulta alkaen ja ensimmäinen luterilainen lähetystyöntekijä oli Mattias Nyberg, joka lähti 1756 Etelä-Amerikan Surinamiin. Tämä kirvesmies kuoli vain viiden kuukauden työuran jälkeen. Oliko uhraus turha? Jumala päättää sen. En usko, että se oli.

Suomen 1800-luvun kansanherätyksissä oli vahva lähetysvire. Kalajoen käräjillä 1838-1839 tuomitut saivat sakkoja seurojen pitämisestä sekä varojen keräämisestä lähetystyölle. Viisi pappia ja 70 maallikkoa tuomittiin koviin sakkoihin. He antoivat suuren uhrin evankeliumin puolesta.

Olemme täällä Kansanlähetyksen päämajassa. 1960-luvulla oli Suomessa herätyksen aikaa.

Lauantai-iltana 11.7.1964 Ylioppilaslähetys järjesti Lahdessa lähetyskokouksen nuorille. Kokous oli merkittävä uudessa lähetysinnostuksessa. Illassa yhtenä puhujana oli  Martti Haataja, Lähetysseuran Taiwanin lähetti. Puheen loppupuolella Haataja sanoi:

”Vastuu, joka sinulla tänä iltana on, on suuri, sen tähden, että sinun on lähdettävä, jos sinä tahdot Herran tiellä kulkea eteenpäin. Kyllä Herra sulun panee, kun sinä sanot, että ”tässä olen, lähetä minut”. Hän lähettää sinut joko Formosalle tai Amerikkaan tai panee sinut tuonne Taka-Hikiälle. Mutta ole Herran kädessä. Sinä vanhempi, joka et voi lähteä. Sinun tehtäväsi on rukoilla esiin ne, jotka lähtevät, uhrata, ei sitä kymmenpennistä venyttäen, niin että se tulee soikeaksi. Mikä uhri se semmoinen on? Ei sillä lailla, vaan todella uhrata. Anna kymmenyksesi Herralle. Herra on luvannut Malakian kirjassa: ”Katso minä avaan taivaan akkunat ja vuodatan sinulle siunausta ylenpalttisesti.”

Tämän jälkeen kokouksessa tapahtui yllättävä asia. Muutama vanhempi, jo opintonsa päättänyt, nousi ylös ja pari heistä käytti spontaanin puheenvuoron. He kertoivat, miten puhe oli vaikuttanut heihin, ja he olivat valmiita tottelemaan lähetyskäskyä. Tänä jälkeen alttarille tuli toista sataa nuorta.

Monet saivat tuona iltana 11.7.1964 lähetyskutsun. Tuo päivä on merkittävä suomalaisessa lähetyshistoriassa. Ilta oli tärkeä myös siksi, että pian tarvittiin uusi lähetyskanava, ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin syntyi Kansanlähetys.

Lähetystyö ja herätys Kansanlähetyksen alkuaikana

Lähetystyö on saanut polttoaineensa herätyksestä. Jumalan antama herätys on maassamme synnyttänyt vahvaa lähetystyötä.

Menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä monet ovat sitoutuneet lähetystehtävään tosissaan.

Tarvitaan uusia soidunkantajia. Uusia lähtijöitä ja lähtijöitä.

Tarvitaan niitä, jotka yrittävät saada Jumalan kansaa liikkeelle kadotettujen vuoksi.

Ongelma maailman evankelioimisessa ei ole evankeliumissa vaan meissä. Monet kirkkomme lähetysjärjestöt ovat taloudellisissa ongelmissa.

Lähetystehtävä kirkon uudistajana – 5 asiaa

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline.

Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta – tämä ydin – usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle

Maailmassa on vähintään 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta katsottuna on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija.

Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme.

Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle:

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssa palvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen

Eräs tärkeä lähetystyöhön osallistumisen tapa on antaa omista varoista Jumalalle – eli uhrata Jumalalle varoja. Kyse on todellakin uhrista.

Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi hän kuvaa Jeesuksen kuolemaa meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Jeesuksen uhrin lisäksi Paavali kuvaa filippiläisten lahjaa Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Hyväntuoksuisen uhrin. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat. Uutta on se, että näitä on myös kotimaantyöntekijöillä, myös minulla. Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.

Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi:

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14).

Lähetystehtävä on eskatologinen merkki. Se muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme.

Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan

Tuntuu, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Samaan aikaan sitoutuminen Raamatun mukaiseen kristittynä elämiseen ja maailman evankelioimiseen vähenee. Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus. Ehkäpä uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, antamiseen, evankelioimiseen, vaikuttamiseen ja toimimiseen evankeliumin puolesta tuo motivaatiota ja iloa elämään.

Voisimmeko Jumalan kunniaksi tehdä vielä enemmän? Vaivannäkö Kristuksen tähden ei ole uhraus vaan etuoikeus.

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille —  minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

herätys ja lähetystyö

Kennedy Space Center -vierailu

Kävin pari viikkoa sitten Floridassa Kennedy Space Centerissä. Tuolta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta lähtevät USAn raketit ja astronautit avaruuteen. Tarina alkoi kylmän sodan ajalta, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat maapallon ja avaruuden herruudesta.

Vuonna 1962 presidentti John F. Kennedy puhui avaruuden valloituksesta ja kuuhun menemisestä. Hän kutsui kansan vaaralliseen ja suureen seikkailuun. Presidentin mukaan toimeen ei ryhdytä siksi, että tehtävä on helppo vaan koska se on vaikea. Noin 400 000 työntekijää palkattiin, parhaat ammattilaiset yritettiin saada mukaan, miljardeja dollareita kulutettiin. Tavoite on saada mies kuuhun ja samalla yliote Neuvostoliitosta, joka edellisenä vuotena oli lähettänyt Juri Gagarinin kosmokseen.

(video Kennedy Moon Speech, 50 sekuntia alusta)

Johtajat ovat piirtäneet suuria näkyjä. Ja niihin on sitouduttu. Ihmisen lähettäminen kuuhun on pieni tehtävä sen rinnalla, mitä universumin Herra Jeesus Kristus antoi tehtäväksemme: Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille. Kirkkoina ja kristittyinä tehtävämme ei ole lähettää ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan.

Raamatun mukaan ihminen on erossa Jumalasta ja matkalla kadotukseen ilman uskoa Jeesukseen. Evankeliumi on saatava kaikkien ihmisten lähelle sillä tavoin, että he voivat ottaa sen vastaan.

Oletko sinä valmis sitoutumaan uudelleen tähän tehtävään?

Rohkenetko sanoa: Jumala, missä vain minua tarvitaan, olen valmis lähtemään! Olen valmis antamaan kaikkeni sen vuoksi, että evankeliumi voi saavuttaa uusia ihmisiä! Olen valmis toimintaan! Jo riittää istuminen ja aina vain samoista asioista kuuleminen ja pään nyökyttely, nyt on aika toimia. Mitä sinä olet valmis uhraamaan Jeesuksen puolesta?

Selkeästi määrätty näky lähetyskäskyissä – lähetyskäskyt tiivistävät lähetyksen ytimen

Lähetystyöstä on hyvin monenlaisia käsityksiä.

Sekä Vanhassa että Uudesta testamentissa on monia perusteita, joiden avulla kristikunta löytää lähetystyön välttämättömyyden. Lähetystyötä voidaan perustella synnin ja pelastuksen todellisuuksien kautta, maailman hädän avulla, vastuullisuudella, auttamisella ja monilla muilla tavoin.

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että meillä on Jeesuksen suorat lähetyskäskyt. Ilman niitä olisi vaara, että lähetystyön alle upotetaan paljon tavaraa, joka lähetystyöhön ei kuulu.

  • Matteus korostaa kaikkien kansojen tekemistä opetuslapsiksi. Tässä kaste ja opetus on tärkeitä.
  • Markus korostaa evankeliumin julistamista kaikille luoduilla
  • Luukas korostaa syntien anteeksiantamisen julistamista ja Pyhän Hengen voimaa.
  • Johannes korostaa lähetyksen toteuttamistapaa, jossa Jeesuksen esimerkki on tärkeä.
  • Apostolien teot korostaa kaikkeen maailmaan menemistä ja Pyhän Hengen voimaa.

Raamatun lähetyskäskyt

Lähetyskäskyt auttavat pitämään lähetyksen ytimen kirkkaana!

(video – Jeesus-filmi – lähetyskäskyn osuus)

Lähetysherätys on juuri nyt!

Muutos maailman uskontotilanteessa ja lähetyksen toteuttajissa. Elämme lähetysherätyksen aikaa juuri nyt!

Hyvin pitkään kristinuskon ajateltiin olevan länsimaisen uskonto. Kristittyjen enemmistö asui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tällä vuosikymmenillä Afrikka ja Latinalainen-Amerikka ohittivat Euroopan kristittyjen määrässä.

Euroopassa on nyt noin 550 miljoonaa kristittyä. Lukumäärä pienenee neljällä miljoonalla eli vajaalla prosentilla vuodessa. Etelä-Amerikassa on vähän yli 600 miljoonaa kristittyä. Kasvuvauhti on noin prosentti eli 6 miljoonaa uutta kristittyä vuodessa. Afrikassa on eniten kristittyjä noin 620 miljoonaa. Kristittyjen määrä kasvaa vuodessa 17 miljoonalla eli melkein kolmella prosentilla.

Maailmassa on tällä hetkellä vahva lähetysherätys. Sen moottori ei ole Euroopassa vaan Aasiassa,

Evankeliumi menee vauhdilla eteenpäin, mutta myös väkiluku kasvaa.

Yhä vähemmän on kansoja, joiden parissa evankeliumia ei ole julistettu. Kohta kaikki kansat on saavutettu.

Nimet marmoritaululla

Tuolla (Kansanlähetyksen lähetyskeskuksen) viereisen talon kappelin seinällä meillä on neljän marttyyrin nimet marmoritaululla. Työntekijämme kuolivat palveluksessa Afganistanissa. Joitakin vuosia sitten, emme tienneet montakaan kristittyä afgaania. Nyt saamme kokea maailmanhistorian suurinta historiaa afgaanien keskuudessa. Ja me saamme olla tässä työssä mukana. Uskon, että kärsimyksellä ja herätyksellä on yhteys.

kristinusko ja martyyrius

Meillä on täällä Suomessa mahdollisuus kuulla evankeliumi monta kertaa viikossa ja jopa päivässä. Minä olen viisikymmentä yksi vuotias. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, kun saavuttavat tämän iän. Jos sitä koskaan saavuttavat.

On aika herätä ja sitoutua uudelleen lähetystehtävään!

Onko sinun tehtäväsi olla lähtijä vai lähettäjä?


Mitä voin tehdä?

  • Rukoile ja kysy Jumalalta paikkaasi.
  • Lue lähetystyöstä.
  • Ota yhteyttä lähetysjärjestöön. Suomen ev.lut. kirkossa on useita lähetysjärjestöjä, joista yksi on Kansanlähetys. Muilla kirkkokunnilla ja seurakunnilla on omat lähetyskanavansa.
  • Liity jonkun lähetystyöntekijän lähettäjäksi. Sitä kautta voit seurata, mitä lähetystyön arjessa tapahtuu. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä.
  • Olet tervetullut myös minun lähettäjäkseni. Kirjoitan kerran kuukaudessa kirjeen, jossa lähetystyöllä on vahva asema.
  • Ota askeleita lähetystehtävän toteuttamiseksi.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
herätys ja lähetystyö

Lähetystehtävä kirkon uudistajana

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Puheessani Kansanlähetyksen Missioforumissa 27.1.2019 mainitsin viisi asiaa, jotka voivat auttaa lähetystehtävän toteuttamisessa ja kirkon uudistumisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline. Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä.

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle.

Maailmassa on ainakin 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija. Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme. Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssapalvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen.

Voimme palvella Jumalaa monin tavoin. Eräs tapa on antaa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Raamattu käyttää rahan antamista sanaa uhraaminen. Kyse on todellakin uhrista. Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi Paavali kuvailee Jeesuksen kuolemaa ristillä meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Toinen Paavalin mainitsema uhri on filippiläisten antama rahalahja Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi. Tätä rahauhria kuvaan samankaltaisin sanoin kuin Jeesuksen uhria ristillä: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Tämä on hyväntuoksuinen uhri. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat (myös minulla). Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä.

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). Lähetystehtävä on eskatologinen merkki, joka muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme viimeisellä tuomiolla siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme. Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan.

Aina välillä näyttää, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Vähenee myös sitoutuminen maailman evankelioimiseen.  Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus.  Voisiko uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, evankelioimiseen, antamiseen, lähetykseen ja todistamiseen tuoda uutta intoa ja iloa elämään?

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

Tule mukaan lähetystehtävän toteuttamiseen

Lähetystyön päämäärä on se, että kaikissa kansoissa ylistetään kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Sanoma Jeesuksesta on vietävä kaikkien ulottuville ja kaikista kansoista tulee tehdä Jeesuksen opetuslapsia. Uskon ja kasteen kautta tulee perustaa seurakuntia kaikkialle.

Tähän tehtävään osallistuminen on jokaisen kristityn etuoikeus. Voit ottaa yhteyttä vaikka lähetysjärjestöihin, jotka tarvitsevat lähetystyöhön lähtijöitä ja lähettäjiä, jotka rukoilevat ja antavat varoja työn toteuttamiseen.

Pian lähetystyön aika päättyy. Sen hedelmä on kerrottu meille etukäteen. Tämä innostaa ainakin minua:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Tule mukaan muuttamaan maailmaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
menkää kaikkeen maailmaan lähetystyö

Lähettäjäpiirikirje 1/2019

Kirjoitan kuukausittain kirjettä niille, jotka haluavat rukoilla ja/tai tukea työtäni taloudellisesti. Voit liittyä mukaan lähettäjärenkaaseen. Tässä suurin osa tammikuun 2018 kirjeestäni. Lähettäjärenkaan jäsenet saavat kaiken tekstin sisältävän kirjeen.

Tervehdys ystäväni

Vuoden 2018 kruunasi rauhallinen joulu kotona läheisten kanssa. Erityinen joululahjamme oli pitää vieraanamme vaimoni Annen veljeä, joka loukkaantui syksyllä erittäin pahasti moottoripyöräonnettomuudessa. Rukous piti hänet hengissä ja nosti jaloilleen. Läheisten läsnäolon lisäksi uskaltauduin pari kertaa avantouintiin Ryttylän Ykslammella. Uusi aluevaltaus! Vuosi alkoi Kansanlähetyksen työntekijöiden vuosittaisella kokouksella. Lähetysjohtajan työssä minulla on kaksi suurta huippuhetkeä: Ensimmäinen on Kansanlähetyspäivillä lähetystyöntekijöiden matkaan siunaaminen ja toinen on tässä työntekijäseminaarissamme työntekijöiden kiittäminen pitkästä palveluksesta. Kiitosta kunniakirjan kanssa tulee kun on ollut 10 vuotta palveluksessa ja 20 vuoden jälkeen aina viiden vuoden askelin.

Amerikan mantereella

Ystäväni Pyry Winterin kanssa olemme jo pari vuotta puhuneet, että joskus haluamme käydä Yhdysvalloissa. Marraskuussa huomasimme, että tammikuussa olisi yli viikko aikaa tällaiseen matkaan. Niinpä nyt kirjoitan teille lomamatkalta Floridasta. Juuri nyt Pyry ajaa tuossa vieressä tietä numero I-4 itään päin ja minä näpyttelen tietokonetta. Olemme nähneet ja kokeneet monenlaista. Tässä muutamia nostoja matkaltamme.

Nasa Kennedy Space Center

Olimme paikassa, josta USAn avaruusraketit nousevat ilmaan. Kuulimme presidentti John F. Kennedyn puheen vuodelta 1962. Tässä puheessa oli näky! Kennedy sanoi, että päätämme mennä kuuhun, mutta emme siksi, että se on helppoa vaan koska se on vaikeaa! Ainakin 400 000 työntekijää palkattiin toteuttamaan suurta tehtävää: Ihminen on saatava kuuhun. Taustalla on kylmän sodan taistelu maailman herruudesta, jossa avaruuden valloittaminen nähtiin tärkeänä. Kalliiksi tuo yritys tuli, mutta vahvan näky ja valtava panostus toi onnistumisen. NASAn Kennedyn avaruuskeskuksessa käynti oli kuin hengellinen kokemus. Yhdysvalloilla oli suuri tehtävä, jonka toteuttamiseen tarvittiin ensinnäkin johtajan näky. Sitten tarvittiin muiden sitoutuminen näkyyn ja kova työ. Työ vaati miljoonia työvuosia, hurjasti rahaa ja inhimillistä viisautta ja monen astronautin hengen. Kristillisen kirkon tehtävänä ei ole saattaa ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan. Tämäkin vaatii meiltä sitoutumista ja uhrauksia.

Järjestöjen päämajoissa – Cru ja Wycliffe

Tapasimme pari Cru:n (entinen Campus Crusade for Christ) järjestön työntekijää. Ystävämme veivät meidät katsomaan tämän maailman suurimman lähetysjärjestön keskustoimistoa, jossa työskentelee noin 1000 ihmistä. Tutustuimme heidän kahteen työmuotoon. Ensinnäkin Global Church Movements, jonka tavoitteena on perustaa yhteistyökumppaneiden kanssa viisi miljoonaa (!) uutta seurakunta/uskovien yhteisöä vuoteen 2020 mennessä. Nyt ollaan noin parissa miljoonassa, mutta onhan tässä vielä aikaa! Toinen työmuoto on Jeesus-filmi. Kuulimme uutisia Jeesus-filmistä maailman suurimpana evankelistana. Ihan Cru:n naapurina on yhteistyökumppanimme Wycliffe-raamatunkääntäjien pääkonttori. Lähetysnäyttelyssä oli parinkymmenen käännöksen esittely. Iloitsin, että kaksi niistä oli käännöksiä, johon Kansanlähetys ja Suomen kristikansa on antanut suuren panoksen! Kiitos raamatunkäännöstyön ystäville!

Billy Graham

Olemme juuri palaamassa Tampasta Orlandoon. Tänään jumalanpalveluksen jälkeen kävimme katsomassa kahta Tampassa sijaitsevaa evankelista Billy Grahamiin liittyvää muistomerkkiä. Ensimmäinen oli joen äärellä paikassa, jossa Graham harjoitteli raamattukoulun opiskelijana saarnaamista alligaattoreille ja linnuille. Aivan vieressä on golfkentän 18. reikä, jonka viheriöllä Graham sai varmuuden kutsutaan evankeliumin julistamiseen. Toinen muistomerkki oli Tampan keskustassa paikassa, josta Grahamin varsinainen työ evankelistana kerrotaan alkaneen. Oli upeaa nähdä nämä paikat joista olen lukenut. Billy Graham oli yksi nuoruuteni innostajia. Arvostan viime vuonna taivaaseen siirtyneen evankelistan elämäntyötä vieläkin.

Huomenna alkaa matka kohti kotia. Takana on hyvä loma, jossa paljon innostavia hetkiä. Tästä on hyvä palata arkeen toteuttamaan Jumalan antamaa tehtävää. Kiitos sinulle rukoilijani ja tukijani. Meillä on hyvä Jumala ja mahtava tehtävä kertoa hyvää uutista Jeesuksesta Kristuksesta!

Herätyksen aika

Vuosi 2019 alkaa odottavin mielin. Haluan nähdä jotain suurempaa liikehdintää tai herätystä kristikansassa ja kansamme keskellä. Meidät (olen tässä mukana) kristikuntana on vallannut väsymys ja pessimismi. Koemme, että mitään erityistä ei tapahdu. Koko ajan suuri joukko ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme siirtyy ikuisuuteen ilman uskoa Jeesukseen ja valmiutta kohdata Jumala. Olemme menettämässä uskomme Jumalan mahdollisuuksiin herätyksestä. Yksi syy miksi toimin juuri herätysliikejärjestössä on se, että haluan nähdä Jumalan antaman herätyksen tulevan ja uudistavan järjestöäni, kirkkoani ja kansaani. Sieltä täältä kuuluu kertomuksia uskoontuloista ja seurakunnan uudistuksesta. Ehkä ne ovat hengen sateen alkupisaroita. Haluan nähdä enemmän. Tiedän, että herätys on aina Jumalan lahja ja ihme. Mutta niitä on usein edeltänyt Jumalan kansan rukous ja aina evankeliumin julistus.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
12/2018
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 6200 34773.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesuksen Kristuksen vaikutus kulttuuriin

Miten kristinusko muutti maailmaa – Elämän kunnioitus

”Kun olet Roomassa, tee niin kuin roomalaiset tekevät”. Kristityt eivät omaksuneet tätä vanhaa sanontaa. He eivät omaksuneet moraalisia arvojaan roomalaisilta. Ei pakanallisilla jumalilla ollut arvoissaan juurikaan annettavaa.

Kristittyjen arvojen pohjana oli Vanhan testamentin opetukset, jonka mukaan jokainen on luotu Jumalan kuvaksi. Elämä on arvokasta, ja sitä tulee kunnioittaa ja suojella. Alvin J. Schmidt kertoo kirjassaan How Christianity Changed the World? (Miten kristinusko muutti maailmaa?) muun muassa elämään liittyviä kristinuskon vaikutuksia kreikkalais-roomalaisessa maailmassa.

1. VASTASYNTYNEIDEN TAPPAMINEN

Kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa vastasyntyneiden tappaminen oli yleistä. Syynä saattoivat olla lapsen fyysiset vammat. Esimerkiksi korkeana moraalifilosofina pidetty Seneca sanoi: Me hukutamme lapset, jotka syntymässään ovat heikkoja epänormaaleja.

Lasten murhaaminen oli niin yleistä, että ennen Kristuksen syntymää kreikkalainen historioitsija syyttää väestön pienenemisestä juuri tätä lasten tappamista.

Toinen syy lapsen murhaamiseen oli sukupuoli. Tyttölapsia saatettiin tappaa rikkaissakin perheissä. Usein haluttiin, että perheessä on vain yksi tyttö. Eräässä väestönlaskennassa todettiin, että vain yhdellä prosentilla perheistä on kaksi tyttöä!

Vastasyntyneiden tappaminen on ollut yleistä muissakin kulttuureissa.

Kristityt eivät ole hyväksyneet tätä tapaa. Se sotii Jumalan käskyä ”Älä tapa” vastaan. Myös vastasyntyneet ovat Jumalan luomia ja Kristuksen lunastamia. Vähitellen kristinuskon saadessa vaikutusta lasten tappaminen kiellettiin.

2. VASTASYNTYNEIDEN HYLKÄÄMINEN

Toinen roomalainen tapa oli vastasyntyneiden hylkääminen. Siinä lapsen elämää arvostettiin vähän enemmän kuin tappamisessa. Usein vastasyntyneet vain jätettiin kuolemaan. Jossakin ei-toivotuille lapsille oli paikkoja, johon heitä voitiin viedä. Kristityt vastustivat lasten hylkäämistä. He ottivat hylättyjä lapsia koteihinsa ja adoptoivat heitä.

3. ABORTTI

Kreikkalaisroomalaisessa maailmassa abortit olivat yleisiä, jopa suositeltuja. Monille lapsettomuus oli ihanne. Sen nähtiin tuovan enemmän etuja elämässä. Kun kristinusko sai hyväksytyn aseman, abortti tuomittiin jo 300-luvun kirkolliskokouksissa. Joissakin annettiin määräys, että abortin suorittanut nainen tuli erottaa kirkosta. Tämä kertoo, miten vakavana asia nähtiin. Jotkut kristityt kuten Basilius Kesareasta (k. 379) mobilisoi kristittyjä tukemaan ja auttamaan naisia, jotka olivat tulleet toivomattaan raskaaksi. Tuohon aikaan oli olemassa kaupallisia kiltoja, jotka auttoivat aborttien teossa ja abortoituja sikiöitä myytiin kauneustuotteiksi. Abortti kiellettiin kristinuskon vaikutuksesta samaan aikaan kun lastenmurha ja lasten hylkääminen vuonna 374.

4. GLADIAATTORITAISTELUT

Rooman valtakunnassa gladiaattorikilpailut alkoivat 264 eKr. Kristinuskon saapuessa niillä oli jo kolmensadan vuoden perinne. Gladiaattorit olivat yleensä orjia, tuomittuja rikollisia tai sotavankeja. Joskus vapaat miehet ryhtyivät gladiaattoreiksi ansaitakseen rahaa tai saadakseen suosiota katselijoilta.

Gladiaattiritaistelut olivat epäsäännöllisiä ja tapahtuivat vain keisarin käskystä. Ne kestivät usein monta kuukautta. joskus päivässä oli satoja taistelijoita. Tarkoituksena tappaa toisia miekalla (gladius – miekka). Joskus gladiaattorit taistelivat villipetoja vastaan.

Kristittyjen mielestä kilpailut eivät kunnioittaneet elämää. Älä tapa -käsky koski tällaisia kisoja. Siksi kristittyjä rohkaistiin olla osallistumatta kilpailuihin. Kristitty keisari Theodosius I (378-395) lakkautti gladiaattoritaistelut Itä-Roomassa ja hänen poikansa Honorius lakkautti ne vuonna 404 Länsi-Roomassa. Sen jälkeen kun kristitty hallitsija lopetti gladiaattoritaistelut, länsimaissa ihmisiä ei ole tapettu viihdetarkoituksessa.

5. IHMISTEN UHRAAMINEN JUMALILLE

Pakanamaailmassa uhrattiin ihmisiä jumalille. Esimerkiksi Irlannissa ennen pyhän Patrickin tuloa uhrattiin sotavankeja sodan jumalille ja vastasyntyneitä sadonkorjuun jumalille. Ihmisen uhraaminen oli yleistä myös pakanallisessa Preussissa ja Liettuessa 1200 ja 1300 -luvuille saakka. Nämä tavat jatkuisivat ehkä vieläkin ilman kristinuskon vaikutusta.

Ihmisuhrit jumalille olivat yleistä myös Meksikon asteekeilla. Vangit asetettiin pyramidien portaille uhreiksi, rinta avattiin ja jokaisen vangin sydän repäistiin irti hänen vielä ollessa elävä. Uhrin veri vuosi uhrina jumalille. Iloisin mielin ruumiin osia vietiin kotiin, joista tehtiin asteekkien erityisruokia. Ihmisten syöminen oli kannibalismin seremoniallinen hetki. Samankaltaisia uhreja oli myös mayojen keskuudessa.

JEESUKSEN KRISTUKSEN EVANKELIUMI TOI MUUTOKSEN

Kristinuskon vaikutuspiirissä kasvanut ja Raamatun elämää arvostavan etiikan omaksunut pitää edellä kuvattuja asioita väärinä. Tuolloin ne olivat hyväksyttyjä. Mistä tällainen ajattelun ja toiminnan muutos johtuu? Uskon, että Jeesuksesta Kristuksesta ja kristinuskon vaikutuksesta. Raamatun ilmoituksen vaikutuksesta jokainen nähdään ainutlaatuisena ja elämä pyhänä.

Paavalin kehotus Rooman kristityille on aina ajankohtainen meillekin:

”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. ” (Room. 12:1-2).

Kristitty ei etsi arvojaan ”tämän maailman menosta” vaan uudistaa ajatuksiaan ja arvojaan yhteensopiviksi Jumalan tahdon kanssa, mikä on ilmoitettuna Raamatussa. Yksi Raamatusta nouseva arvo on ollut ihmiselämän kunnioitus. Kristitty voi toimia Jumalan tahdon mukaan ja pitää raamatullisia arvoja esillä vaikka yhteiskunnassa mentäisiin niistä poispäin elämää tuhoavaan suuntaan.

Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on muuttanut maailmaa paremmaksi. Jumalan syntymisestä ihmiseksi ja hänen opetukseltaan voi odottaakin hyvää muutosta. Kristittyinä meidän tehtävämme on antaa evankeliumin tehdä tehtävänsä eikä piilottaa sitä vakan alle. Näin on toimittava totuuden sekä oman että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin tähden.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulu kirje

Lähettäjäpiirikirje 12/2018

Olen kirjoittanut tällä viikolla suuren kasan joulukortteja, jotka lähtevät rakkaudella matkaan. Ja lämmöllä ajattelen myös sinua tämän kirjeen saaja! Kiitos yhteistyöstä, tuesta ja rukouksista vuonna 2018!

Työmarkkinoilla tämä adventinaika on täyttynyt suuresti Kansanlähetyksen ensi vuoden talousarvion sekä rakenteiden ja toiminnan suunnitelusta. Huippuhetki oli päästä mukaan ja saarnata itsenäisyyspäivänä Vaasassa Suomalaisessa messussa. Toinen mielenkiintoinen juttu oli opettaa Kansanlähetysopiston Apologialinjalla kristinuskon vaikutuksesta kreikkalais- roomalaiseen kulttuuriin ensimmäisinä vuosisatoina. Kyllä Jeesuksen syntymä ja hänen seuraajiensa toiminta muutti yhteiskuntaa tuolloinkin paremmaksi paikaksi. Ihmisten arvostus ja moraali kokivat Jeesuksen opetuksen tähden nousun uudelle tasolle.

Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja

Tänä vuonna olemme juhlineet Kansanlähetyksen läheystyötä. Järjestö perustettiin 1967. Ensimmäiset lähetystyöntekijät lähtivät 1968. Puolen vuosisadan aikana evankeliumia on julistettu, seurakuntia tuettu ja perustettu sekä ihmisiä autettu kymmenissä maissa. On ollut lähtijöitä ja lähettäjiä. Vieläkin moni sitoutuu vanhaan tunnussanaan ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja!

Kansanlähetyksen työ Japanissa 50-vuotta

Lensin marraskuun lopulla Japaniin. Ensimmäinen työtehtävä oli juosta varoja Koben teologisen seminaarin hyväksi. Olin jalkavaivan tähden ollut pari kuukautta juoksematta, mutta uskalsin ottaa ensi askeleita. Sain koottua joitakin satoja euroja tulevien pappien kouluttamiseen. Kiitos sponsoreille!

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon (tämä on yksi Japanin luterilaisista kirkoista) johtajien ja työntekijöiden kanssa iloitsimme yhteisestä työtä. Kansanlähetys on perustanut kuusi olemassaolevaa seurakuntaa. Kolme niistä sijaistsee Shikokun saarella. Pääsin käymään näissäkin. Erityisesti ilahdutti seurakuntalaisten todistukset suomalaisista lähetystyöntekijöistä, jotka olivat ohjanneet heidät pelastukseen Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta. Työntekijöidemme ja suomalaisen lähetyskansan uhrivalmius on kantanut hedelmää.

Evankeliumi tuotiin Japaniin 1500-luvulla. Alussa monet kääntyivät uskoon, mutta 1614 tuli kristinuskon kieltävä laki. Kirkot ja luostarit tuhottiin, kristittyjä pyydettiin kieltämään uskonsa, heitä kidutettiin ja surmattiin, joitakin ajettiin maanpakoon. Kristinusko oli kiellettyä ja vainottua yli 200 vuoden ajan. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi vapaammat tuulet. Nyt kristittyjä on noin yksi prosentti japanilaisista.

Japanissa tarvitaan vieläkin työntekijöitä. Vaikka maassa on nyt ulkoinen vapaus uskoa ja tehdä työtä, monille on vaikeaa kääntyä kristityksi. Evankeliumin ymmärtäminen voi olla ongelmana, mutta kun se on ymmärretty nousee kysymys vanhojen kristinuskoon sopimattomien uskonnollis-kulttuuristen tapojen noudattaminen. Nämä ovat usein yhteisöllisiä ja siksi niistä luopuminen on vaikeaa.

Siunaukseksi kaikkialla maailmassa

Matkallani muistin nuoruuteni rukouksen. Olin lukenut kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit-järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa. Jumala kuulee tällaisiakin rukouksia!

Paras aika vuodesta

Joulun aika on monelle parasta aikaa vuodesta. Joillekin se voi olla toki kauheintakin, sillä siihen liittyy niin paljon odotuksia täydellisestä joulun harmoniasta. Mutta joulun sanoma ei riipu meidän valmistautumisesta jouluun eikä lahjojemme määrästä. Jumala valmisteli joulun antamalla parhaan lahjansa Jeesuksen Kristuksen meidän jokaisen pelastajaksi. Minulle tämä yksi lahja on hyvän joulun perusta.

Sinullekin on syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus!

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 6200 34773.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Anteeksiantaminen kristinusko

Anteeksiantamus

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuavain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 5 – ANTEEKSIANTAMUS

Raamattuavaimissa olen käsitellyt neljää teemaa: sovitus, lunastus, lepytys ja vanhurskaus. Tänään tärkeänä sanana on anteeksiantamus, joka päättää tämän sarjan.

Mainitsen siitä viisi asiaa.

1. Jumalan ei ole pakko antaa anteeksi meille.

Jumala olisi aivan hyvin voinut unohtaa meidät ja antaa mennä kadotukseen. Jumalan olisi voinut heittää meidät luotaan pois niin kuin rätin tai haravoida pois kuten puusta pudonneen lehden (Jes. 64:6-7). Me emme ole mitään anteeksiantoa ansainneet Jumalalta. Olemme ansainneet tuomion ja helvetin. Piste. Jumalan ei ole pakko antaa anteeksi.

2. Jumala päätti antaa anteeksi.

Jumala ei hylännyt meitä. Hän itse valmisti tien anteeksiantoon ja pelastukseen. Hän alkoi puhua uhreista. Hän määräsi Vanhan testamentin välityksellä jumalanpalvelusjärjestelmä huipentui uhreihin. Miljoonia eläinuhreja uhrattiin Jumalan vaatimuksesta.

Kun lopullinen uhri, Jeesus Kristus tuli, tapahtui ihmeiden ihme. Kaikki maailman synnit laitettiin hänen päällensä. Kun Jeesus kuoli Golgatalla Jerusalemin temppelin 10 senttiä paksu – heidän mielestään rikkoutumaton kaikkein pyhimmän peittävä kudos – repesi ja nyt kaikkein pyhimpään, jossa kerran vuodessa uhrattiin veri uhri, oli vapaa pääsy. Juutalainen historiatieto Talmudissa kertoo neljä vuosikymmentä myöhemmin, että noin vuonna 30 Jerusalemin temppelissä uhrit menettivät voimansa. Tämä voi viitata vain Jeesuksen ristinkuolemaan.

Hän lähetti Jeesuksen. Hänen ristinkuolema ja sovintoveri julistaa Jumalan halua antaa anteeksi.

3. Anteeksiantamus on kristinuskon ydintä.

Puhe syntien anteeksiannosta on kristinuskon kirkasta ydintä.

Kaikki kristinuskossa ja kirkossa tähtää syntien anteeksiantamuksen julistamiseen. Miksi? Koska synti erottaa meidät Jumalasta. Synti tuo ikuisen kadotuksen. Synnillä ei ole vanhenemispäivää. Se pysyy ja se on syyttämässä meitä.

On yksi, jolla sen saa pois. Jumalan anteeksiantamus. Siksi tämä on kirkon sanoma. Jeesus lähetti kirkon julistamaan parannusta syntien anteeksiantamukseksi kaikille kansoille.

Ehtoollinen vakuuttaa siitä. Siinä on Jeesuksen ruumis ja veri. Meidän ja meidän syntiemme edestä annettu ja vuodatettu.

Lähetyskäskyssä kirkko ja kristityt lähetetään julistamaan parannusta syntien anteeksiantamiseksi.

Emme tiedä, miksi Jumala valitsi ihmisten pelastamiseksi tällaisen tien. Mutta sen tiedän, että moni kirkossakin häpeää tätä ja yrittää muuttaa kristinuskon sanomaa joksikin toiseksi.

Veretön kristinusko on voimaton kristinusko. Se ei ole enää kristinuskoa. Veri puhdistaa, veri pelastaa, veri varjelee. Veri tuo anteeksiannon.

Tämä on evankeliumi, jossa on Jumalan voima pelastukseen.

4. Sinun ikuisuuteesi taivaassa tai kadotuksessa on riippuvainen siitä, onko syntisi annettu anteeksi.

Sinun syntisi erottaa sinut Jumalasta. Synnit eivät häviä itsestään. Mutta niiden tunnistaminen, puolustelemisen lakkaaminen ja Jeesukseen turvautuminen pelastaa ja tuo anteeksiannon.

Taivaan ja kadotuksen ero on se, että toisessa paikassa on ne, jotka saivat syntinsä anteeksi. Toisessa on ne, jotka eivät saaneet ja kärsivät syntiensä taakkaa.

5. Meillä velvollisuus antaa anteeksi kaikille ja kaikki.

Jumala on antanut meille anteeksi. Pelastanut meidät, joiden synnit olivat kuin likainen riepu ja kuivanut lehti.

Uskossa Jeesukseen saamme kaikki anteeksi. Kaikki tarkoittaa kaikkea. Mielestämme suuret ja pienet. Julkiset ja salaiset. Tänään tehdyt ja lapsena ja nuorena tehdyt. Tieten tahtoen tehdyt ja vahingossa tehdyt. Ne, jotka olivat vain yhden kerran ja ne jotka ovat riesana jatkuvasti. Ne, joita pyydän anteeksi kerran ja ne, joita pyydän miljoona kertaa. Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Piste.

Tiedän, että sinua kohtaan on tehty väärin. Sinua on loukattu. Sinulle on tehty todella vääriä asioita. Ehkä kannamme sisimmän tuskia päivittäin. Asia tulee mieleen jatkuvasti. Mitä rajummasta rikkomuksesta ja meitä loukkaavasta asiasta on kyse, sitä vahvemmin se on mielessä.

Jos Jumalan rakkaus meitä kohtaan on radikaalia, niin radikaalia on myös hänen vaatimuksensa meille: Anna kaikille anteeksi! Anna anteeksi! Se on vaikea tehtävä. Mutta se on kristityn kutsumus.

Pelastuksen kalliopohja

Tämän viikon Raamattuavaimissa olen käsitellyt pelastuksemme kalliopohjaa. Sen valossa on selvää, miksi apostolien julistuksena oli Jeesuksen risti. Siellä tapahtui sovitus, jossa syntimme syyllisyys poistettiin. Siellä tapahtui lunastus, jossa meidät ostettiin Jumalan valtakuntaan. Siellä tapahtui lepytys, jossa synnistä tuleva Jumalan pyhä viha sammui.

Jeesuksen ristinkuoleman perusteella jumalatonkin vanhurskautetaan kun hän uskoo Jeesukseen. Ristinkuoleman perusteella anteeksianto on mahdollinen.

Kristinusko on Jumalan tekoja meidän puolestamme

Kaikki tämä korostaa Jumalan rakkautta. Kristinusko on Jumalan tekoja meidän puolestamme.

Me tulemme niistä osalliseksi palaamalla luojamme luokse, tekemällä parannuksen ja uskomalla Jeesukseen.

”Jos syntisi on anteeksiannettu, olet pelastettu, tuntui miltä tuntui. Jos syntisi ovat anteeksi saamatta, et ole pelastettu, mitä sitten luuletkin kokeneesi.” (Carl Fr. Wislöff)


Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus
3. Lepytys
4. Vanhurskaus
5. Anteeksiantamus

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Uskoontulo Jumalan vanhurskaus

Vanhurskaus

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuvain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa. Aiemmin käsitellyt teemat ovat lunastus, sovitus ja lepytys.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 4 – VANHURSKAUS

Olen käsitellyt Raamattuavaimissa tällä viikolla jo kolmea tärkeää sanaa: lunastus, sovitus ja lepytys. Neljäs sana on vanhurskaus.

Raamatussa vanhurskaus on ennen kaikkea Jumalan oikeamielisyyttä ja täydellistä oikeudenmukaisuutta kuvaava sana. Ei ihme, että tämä sana oli uskonpuhdistaja Martti Lutherille vaikea. Mutta uskonpuhdistus sai alkunsa tämän sanan ymmärtämisestä.

Martti Lutherin paini Jumalan vanhurskauden kanssa

Martti Luther taisteli paljon sen kanssa, onko hän Jumalalle kelpaava. Hän oli luostarissa, oli pappi, opetti toisia pappeja, mutta häntä vaivasi epävarmuus. Olenko todella Jumalalle kelpaava?

Hän eli askeettista elämää, rukoili ja palveli Jumalaa parhaan voimansa mukaan, mutta jotain puuttui. Hän oli valmistelemassa roomalaiskirjeen luentoa, kun hän jäi pohtimaan ensimmäisen luvun sanoja ”Vanhurskas on elävä uskosta.”

Tuo sana vanhurskas ja Jumalan vanhurskaus olivat Lutherille vaikeita sanoja, sillä hän tajusi, että hän ei millään yllä tuolle vanhurskauden tasolle, jolla voisi sitten elää uskossa.

Sitten hän hahmotti sanat ”Vanhurskas on elävä uskosta” vähän uudella tavalla ”Uskosta vanhurskas on elävä”. Silloin Luther ymmärsi, että usko Jeesukseen tekee vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi. Hän koki kuin astuvansa sisään paratiisin portista. Hän vihasi ennen sana Jumalan vanhurskaus, koska luuli, että tuo sanapari on hänelle este pelastukseen. Nyt siitä tuli taivaan portti ja rakas ilmaisu.

Vanhurskaaksi lukemista ja tekemistä

Verbi vanhurskauttamien tarkoittaa syyttömäksi julistamista ja tekemistä. Uskosta Jeesukseen meidät julistetaan ja tehdään vanhurskaiksi.

Mitä on vanhurskaaksi lukeminen ja vanhurskaaksi tekeminen. Näiden välinen ero on erittäin tärkeä.

Vanhurskaaksi lukeminen on oikeustermi. Kun uskomme Jeesukseen, Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, eli syyttömiksi ja hänelle kelpaaviksi. Tärkein tapahtuu taivaassa: Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, syyttömiksi ja hänelle kelpaavaksi. Tämä tapahtuu, vaikka elämässäni ei tapahtui mitään muutosta.

Vanhurskaaksi tekeminen on se prosessi, jossa Pyhä Henki tulee uskovaan asumaan, ja muokkaa uskovan elämää Jumalan tahdon mukaiseksi. Tässä on pyhityksen näkökulma.

Pelastuksen perusta on vanhurskaaksi lukemisessa

Ensimmäinen eli vanhurskaaksi lukeminen on täydellinen. Jälkimmäinen eli meidän elämässämme tapahtuva vanhurskaaksi tekeminen on epätäydellinen.

Meidän pelastuksemme perusta on ensimmäisessä eli vanhurskaaksi lukemisessa.

Kuka kelpaa Jumalalle?

Millainen ihminen kelpaa Jumalalle? Pitääkö olla ensin vanhurskas, että voi pelastua?

Tämähän on ihmiselle luontainen ajattelumalli. Parannan ensin vähän itseäni, siivoan elämästäni vähän huonoja asioita pois, teen lupauksia Jumalalle lupauksia paremmasta elämästä. Nämä ovat sinänsä hyviä asioita, mutta ei se vanhurskautta tuo.

Paavali kirjoittaa roomalaisille: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (3:23). Hän kirjoitta samassa kolmannessa luvussa: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtävä sitä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomaksi käyneet.” Paavali jatkaa tuota listaa vielä pitkään.

Paavali vetää maton jalkojen alta. Jos kaikki ovat näin syntisiä ja kelvottomia, kuka voi pelastua?

Tuossa samassa roomalaiskirjeen kolmannessa ja neljännessä luvussa löytyy vastaus: Paavali kirjoitti: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaakseen vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit” (3:23-25).

Seuraavassa luvussa, Roomalaiskirje nelosessa Paavali sanoo: Joka ei töitä tee (tämä tarkoittaa lain vaatimusten täyttämistä), joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi (4:5).

Jumala vanhurskauttaa jumalattoman

Apostoli Paavalin radikaali väite roomalaiskirjeessä on se, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.

Jumalan radikaali ratkaisu ihmisen hengelliseen kyvyttömyyteen on se, että hän vanhurskauttaa jumalattoman.

Millainen ihminen jumalaton on? Hän ei etsi Jumalaa ja hänessä ei ole mitään hyvää. Koska muunlaisia ihmisiä ei ole, Jumala vanhurskauttaa täysin syntisen ja jumalattoman ihmisen. Hurskaita ei täältä löydy, siksi Jumala vanhurskauttaa jumalattomia.

Vanhurskauttamisen perusta Golgatalla

Tämän vanhurskauttamisen perustana konkreettinen tapahtuma Golgatalla. Syytön kantoi ihmiskunnan rangaistuksen. Koska syntimme on sovitettu, meidät on lunastettu ja Jumala on lepytetty, syntinen voidaan vanhurskauttaa eli lukea Jumalalle kelvolliseksi.

Vanhurskauttamisen yhteydessä voidaan puhua autuaasta vaihtokaupasta, jossa ihminen antaa Kristukselle sellaista, mitä Kristuksella ei ole eli omat syntinsä. Kristus antaa ihmiselle sellaista, mitä hänellä itsellään on, mutta ihmisellä ei ole eli oman vanhurskautensa.

Jos ja kun Jumala sanoo, että olet vanhurskas ja syytön, se pätee, vaikka kuka väittäisi muuta.

Room 5:1 Koska olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, meillä on rauha Jumalan kanssa.


Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus
3. Lepytys

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristillinen usko lepytys Jeesuksen kuolema

Lepytys

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuvain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa. Aiemmin käsitellyt teemat ovat lunastus ja sovitus.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 3 – LEPYTYS

Jumala sovitti maailman itsensä kanssa. Sovituksen välikappale oli Jeesus Kristus. Sovituksen väline oli Jeesuksen veri. Koko maailman synti on kertakaikkisesti sovitettu. Tämä tekee meidän pelastuksemme mahdolliseksi. Kristittyjen tehtävä on pyytää ihmisiä suostumaan tähän sovintoon. Silloin Jeesuksen ansaitsema sovitus, lasketaan heidän hyväkseen.

Toinen sana oli lunastus. Lunastukseen liittyy kaupankäynti. Joku orjaksi joutunut saatetaan lunastaa jostain rahasummasta. Kun lunastus tapahtuu, omistusoikeus muuttuu. Meidät on lunastettu Jeesuksen Kristuksen verellä.

Kolmas sana Raamattuavaimissa on lepytys. Lepytys on lunastuksen ja sovituksen seurausta.

Jumala lepytetään

Lepytyksen kohteena on Jumala. Tarvitseeko Jumala lepytystä? Kyllä. Miksi? Meidän syntiemme tähden.

Jo kaikkia ihmisiä koskevan yleisen ilmoituksen perusteella voi todeta, että jumalan olemassaolon tajuaminen on selvää kaikkialla maailmassa.

Kukaan ei synny ateistina. Yleisen ilmoituksen vuoksi ihmisessä on taju jonkinlaisen jumalan olemassaolosta. Tosin hän ei tiedä ilman erityistä ilmoitusta Raamatussa kuka tämä Jumala on ja mitä hän tahtoo. Yleisen ilmoituksen ja oman arkikokemuksen tasolla kaikkialla maailmassa ymmärretään, että ihminen on erossa tästä Jumalasta.

Kansojen erilaiset uskonnot pyrkivät uhreillaan, paastoilla, lahjoilla ja itsensä rankaisemalla lepyttää Jumalaa. Tämä kertoo sinänsä oikeasta asiasta, mutta ei johda mihinkään.

Jumalan aloite

Jumala teki sen mihin ihminen ei kykene.

Jumala ja hänen vihansa lepytettiin Jeesuksen uhrilla.

Uskonpuhdistuksen ensihetkillä syntyi luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Niissä käydään pohdintaa lepytyksestä muun muassa tällä tavoin:

”Jumala lepytettiin Jeesuksen uhrilla. Jumalan viha kohtasi synnin vallassa olevaa ihmistä. Mutta kun Jeesus uhrasi itsensä rakkaudesta meihin, Jumalan viha leppyi ja voit nyt kutsua Häntä rakkaaksi Isäksi.”

”Edellä olemme laajasti esittäneet, että meidät vanhurskautetaan uskolla, siten että uskomme Jumalan leppyneen meille, ei omien tekojemme tähden, vaan lahjaksi, Kristuksen tähden. Tämä on aivan varmasti evankeliumin oppi. Sanoohan Paavali Ef. 2:8-9 selvästi: ”Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja, se ei ole peräisin ihmisistä.”

Tämänkaltainen opetus oli tuolloin tärkeää, koska katolisen kirkon perusopetus oli, että ansaitsemme syntien anteeksiantamuksen noudattamalla ihmisten säädöksiä. Tämä oli uskonpuhdistuksen sanomalle punainen vaate.

Jos lepytät Jumalaa itse

Jos Jumala ja hänen vihansa lepytetään hyviä tekoja tekemällä, tapahtuu luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen mukaan kolme asiaa:

  1. Ensinnäkin Kristuksen kunnia himmennetään koska ihmiset luulevat omilla teoillaan tulevan vanhurskaiksi ja lepyttävänsä Jumalan.
  2. Toiseksi omille teoille perustan asettaminen ei tuo omantunnon rauhaa. Pelastus on epävarmalla pohjalla ja voi johtaa epätoivoon.
  3. Kolmanneksi omaa vanhurskautta rakentamalla emme opi tuntemaan Jumalaa, koska oman vanhurskauden virittely on pakenemista Jumalan luota ja hänen valmistamastaan pelastuksen lahjasta.

Jeesuksen veri lepytysuhrina

Jumalan lepyttää vain Jeesuksen Kristuksen veri. Jeesus oli uhri, joka vuodatettiin.

Suurena sovintopäivänä – ja vain tuona päivänä – ylipappi meni kaikkein pyhimpään liiton arkin luokse. Hän pirskotti liitonarkin kannelle verta. Kantta kutsuttiin armoistuimeksi. Tällä armoistuimella toimitettiin sovitus, joka lepytti Jumalan vihan. Uudessa testamentissa Jeesus on armoistuin. Roomalaiskirjeen kolmannessa luvussa todetaan näin: “…jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta Hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska Hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit,…” (Room. 3:25).

Jumala ei vihaa sinua. Hän rakastaa sinua.

Lunastus, sovitus ja lepytys kertovat sen.

Et kelpaa Jumalalle itsesi tähden – mutta kelpaat Jeesuksen tähden

Jos epäilet oletko tarpeeksi hyvä kelvataaksesi Jumalalle, minulla on sinulle vastaus: ”Et ole!”

Mutta kristillisessä uskossa ei ole kysymys sinun hyvyydestäsi.

Pelastuksesi perusta on Jumalan hyvyydessä ja hänen teoissaan puolestasi. Älä tuijota itseesi. Katso Jeesukseen. Katso ristille. Kaikki on tehty valmiiksi ja Jumala on lepytetty.

Mitä suurempaa Jumala voisi vielä tehdä sinun puolestasi?

Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lunastus kristinuskossa

Lunastus

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuvain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 2 – LUNASTUS

Kaveri ajoi kolarin. Auto muuttui käyttökelvottomaksi. Se joutui lunastukseen. Kaveri valitti, että vakuutusyhtiö maksoi autosta aivan liian pienen lunastushinnan. Tuolla lunastushinnalla auton omistusoikeus siirtyi kaverilta vakuutusyhtiölle.

Me kaikki olemme joutuneet lunastuskuntoon. Meistä tuli synnin tähden käyttökelvottomia Jumalan valtakuntaan ja taivaaseen. Meidän omistusoikeus muuttui Jumalalta paholaiselle. Onneksi meille löytyi lunastaja. Joku näki meissä jotain arvokasta. Lunastushintakin osoittaa sen. Meitä ei ole lunastettu millään katoavalla valuutalla vaan Jumalan pojan tahrattomalla verellä. Jumala lunasti meidät ja omistusoikeus siirtyi Jumalalle.

Vanhassa testamentissa on ainakin kaksi kuvaa lunastuksesta.

Israelin kansan lunastaminen

Ensinnäkin Israelin kansan lunastaminen Egyptin orjuudesta.

Vanha testamentti kertoo, että Joosefin Egyptiin tuoma perhe oli kasvanut suureksi kansaksi. Joosefin palvelukset valtakunnan hyväksi oli unohdettu ja kansa oli joutunut orjatyövoimaksi.

Raadannan keskellä kansa huusi Jumalaa avukseen, ja Jumala antoi vapauttajaksi Mooseksen. Mooses kävi keskusteluja faaraon kanssa ja tähän liittyy 10 vitsausta egyptiläisille. Viimeinen vitsaus oli kovin. Jumala päätti surmata kaikki Egyptissä asuvat esikoislapset. Jumala antoi omalle kansalleen pelastuksen tältä rangaistukselta: Heidän tuli teurastaa lammas, ja sivellä lampaan verellä ovensa pielet. Kun Herran tuomiota toimeenpaneva enkeli näkee veren, menee se talosta ohi. Pian tämän jälkeen Israelin kansa pääsi lähtemään Egyptin orjuudesta luvattuun maahan.

Tässä Jumala lunasti kansan vapauteen Egyptin orjuudesta. Kansan omistussuhteessa tapahtui muutos. Faaraon orjista tuli Jumalan vapaa kansa. Tämä oli lunastus.

Orjiksi joutuneiden lunastaminen

Toinen lunastuksen näkökulma Vanhassa testamentissa liittyy orjiksi joutuneiden lunastaminen. Toisinaan joku joutui orjaksi. Ehkä hän jäi sotavangiksi ja kuljetettiin vieraalle maalle orjaksi. Tai hän velkaantui. Jos joku ei pysynyt maksamaan velkaansa, hänen omaisuutensa myytiin ja pahimmassa tapauksessa hän itse ja hänen perheensä joutui orjuuteen.

Näissä molemmissa tapauksissa lähisukulainen pystyi ostamaan orjan vapaaksi eli lunastamaan hänet.

Tässäkin kaupassa omistussuhde muuttuu.

Jeesuksen kuolema lunastuksena

Miten Jeesuksen kuolema liittyy lunastukseen?

Ristillä Jeesus kävi taistelun meidän puolestamme, jotka olimme joutuneet väärään omistussuhteeseen. Ihmiskunnasta oli tullut perkeleen ja synnin orja. Jeesus osti verellään meidät itselleen eli lunasti meidät. Omistusoikeus muuttui. Ihmiskunta kuuluu nytalkuperäiselle tekijälleen, Jumalalle.

Jumalalla on meihin kaksinkertainen omistusoikeus. Hän on luonut meidät ja lunastanut meidät.

Jeesus sanoi näin: ”Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.” (Mark. 10:45).

Paavali kirjoitti Timoteukselle: Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisen välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä” (1. Tim. 2:6).

Jumala antoi Jeesuksen lunnaiksi meidän edestämme. Jeesus oli hinta, millä meidät lunastettiin.
Lunastus muistuttaa meitä kahdesta asiasta. Ensiksi siitä, että meidät on ostettu paholaisen vallasta Jumalan valtaan.

Lunastus = sinulla on uusi isäntä

Toiseksi lunastus muistuttaa siitä, että koska vanha isäntämme, jonka kautta synti tuli maailmaan ja joka johtaa ihmisiä syntiin, ei ole isäntämme enää, meidän tulee elää uuden isäntämme mukaisesti.

Lunastus muistuttaa, että kuulumme Jumalalle. Meidät on ostettu hänelle. Meidän ei tule palvella enää vanhaa herramme. Paavali kirjoittaa tästä korinttolaisille vahvasti kehottaen korinttolaisia pysymään erossa synnistä. Paavali sanoo: ”Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne” (1. Kor 6:20).

Lunastus = sinulla on uusi elämäntapa

Samaa korostaa Pietari ensimmäisen kirjeensä alkuluvussa. ”tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan.” Tästä seuraa, että uskovien tulee panna pois kaikki pahuus, vilppi, ulkokultaisuus, kateus panettelu. Uskovien tulee ”vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa” (2:12).

Lunastus tarkoittaa, että sinut on ostettu uuteen elämään. Elä sen mukaisesti! Älä ole enää synnin orja.

Pyhällä, kalliilla verellään

Ehkä paras Raamatun ulkopuolinen lunastuksesta kertovat teksti löytyy Martti Lutherin Vähästä katekismuksesta. Luther kuvaa, mitä tarkoittaa usko Jeesukseen. Tässä tulee esille lunastuksen kaksi näkökulmaa. Ensin suuri lunastushinta. Toiseksi lunastetun uusi elämäntapa uuden herransa yhteydessä.

Näin Luther kirjoittaa:

”Uskon, että Jeesus Kristus, Isästä ikuisuudessa syntynyt tosi Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt tosi ihminen, on minun Herrani. Hän on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja syyttömällä kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän lunasti minut, jotta tulisin hänen omakseen, eläisin kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän itsekin kuolleista nousseen hallitsee iankaikkisesti. Tämä on varmasti totta.”

Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus
3. Lepytys
4. Vanhurskaus

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyö Etiopiassa

Lähettäjäpiirikirje 11/2018

Tässä marraskuussa kirjoittamani ystäväkirje. Vanhat ystäväkirjeet on listattu tämän viestin lopussa. Kirjeet kuvineen voi tilata postilaatikkoon tai sähköpostiin.

Jäin aamulla kotiin kirjoittamaan tätä kirjettä. Parin kilometrin päässä työpaikalla ulkomailta tulleet työalojemme esimiehet pitävät kokoustaan. Tänään tänne saapuvat myös kansanlähetyspiirien piirijohtajat. Edessä on monia tapaamisia. Ja pian (torstaina 22.11.) lähden Japaniin työaluevierailulle, jossa vietämme Japanin työmme 50-vuotisjuhlaa. Vierailen kaikissa Kansanlähetyksen perustamisssa seurakunnissa ja osallistun varainhankintajuoksuun. Se menee kyllä kävelyn puolelle, sillä liika harjoittelu toi mukanaan niin sanotun penikkataudin ja olen juoksukiellossa! Siispa kävelen yhden tunnin ajan varoja japaninlähetykselle. Lue tuosta vierestä, miten voit olla mukana!

Arkijohtaminen keskustoimistossa Ryttylässä vie runsaasti aikaa, mutta yhä enemmän tulen olemaan vierailuilla seurakunnissa ja Kansanlähetyksen piirijärjestöissä. Hyvä juttu!

Radioaktiivisuus lisääntynyt

Kansanlähetyksellä on päivittäin ohjelmia Radio Deissä. Jonkin verran myös Radio Patmoksessa. Viime päivinä olen ollut radioaktiivinen. Tein entisestä erinomaisesta esimiehestäni Arto Hukarista ja hänen vaimostaan Mirjasta lähetysavainhaastattelun. He olivat eläkepäivillään palvelemassa Japanissa. Tein ohjelmat Etiopian matkasta ja Kansanlähetyksen 50-vuoden lähetyshistoriasta. Vuonna 1968 työn kohteina olivat Etiopia, Japani, Keski-Aasia sekä radiotyö Etu-Aasiaan ja Neuvostoliittoon. Myös kirjallisuuden painatus ja kuljetus Neuvostoliittoon ja Itä-Eurooppaan oli alkanut. Valmistin tuomiosunnuntain saarnan sekä viisi Raamattuavain-ohjelmaa uskon tärkeistä perussanoista: sovitus, lunastus, lepytys, vanhurskaus ja anteeksiantamus. Toivottavasti lyhyet ohjelmat auttavat hahmottamaan näiden sanojen syvää sisältöä. Kaikki viittaavat siihen, mitä Jumala on Jeesuksessa Kristuksessa jo tehnyt meidän puolestamme. Pelastuksen osalta Jumalan näkökulmasta kaikki on valmiina. Nyt kuuluu kutsu: Kaikenlaiset ihmiset, tulkaa juhlaan!

Herätyksen keskellä

Kansanlähetyksen ensimmäinen lähetystyöntekijä Ritva Olkkola lähti Etiopiaan vuonna 1968. Olin marraskuun alussa neljä päivää Addis Abebassa. Juhlimme puolen vuosisadan lähetyshistoriaamme sekä tapasin kirkon johtajia.
Yhteistyökirkkomme Mekane Yesus -perustettiin kansalliseksi kirkoksi 1958. Tuolloin kirkossa oli 20 000 jäsentä. Nyt 59 vuotta myöhemmin jäsenmäärä on melkein 10 miljoonaa. Olemme olleet mukana suuressa kirkon kasvussa. Kasvu ja herätys ei ole ollut kuitenkaan ongelmatonta. Tässä joitakin huomioita:

  • Kirkon kasvu on ollut hämmästyttävää. Evankeliumi etenee vauhdilla kaikissa muissa maanosissa paitsi täällä Euroopassa. (Jospa herätyksen ajat tulisivat tännekin!)
  • Uusilla kristityillä on kyllä täydellinen pelastus, mutta epätäydellinen käsitys siitä. Opetustehtävä on valtava. Ensimmäisen sukupolven kristikunnalle ei ole vielä selvillä, miten suhtautua vanhoihin pakanallisiin menoihin. Myös kymmenien televisiokanavien kautta vyöryvä monenkirjava opetus saa päät sekaisin. Menestysteologia vetoaa köyhään kansaan, mutta se tuo rikkautta pääasiassa sitä julistaville saarnamiehille. Teologista selkeyttä tarvitaan.
  • Lähetystyöntekijöitä tarvitaan edelleenkin. Meillä on Etiopiassa tällä hetkellä Maria Karjalainen, Mika ja Tania Lehtinen, Mirjami Uusitalo ja Anna Vähäkangas.
  • Mekane Yesus -kirkko on syntynyt lähetystyön tuloksena. Nyt heidän visionsa on lähettää 500 lähetystyöntekijää seuraavan 10 vuoden aikana. Tulisiko sieltä lähetystyöntekijöitä jo Suomeenkin.

Ole siunattu ja siunaukseksi

Kristityillä on etuoikeus osallistua maailman evankelioimiseen ja Jumalan valtakunnan tulemiseen ihmisten elämään. Yksi lempivirsiäni on Maan ääriin asti Herra (424). Siinä pyydetään Jumalaa viemään valtakuntaansa eteenpäin. Virsi muistuttaa, että työntekijöitä ja uhrimieltä tarvitaan sekä kotijoukoilta että lähetystyöntekijöiltä. Rukous, taloudellinen tuki, työn esillä pitäminen on tärkeä osaa Jumalan missiota, jota toteutamme

Rakkaudella ihmisten parhaaksi ja Jumalan kunniaksi,

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 6200 34773.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa