Avainsana-arkisto: kansanalähetysnäky

Kansanlähetysnäky

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä 2018

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriittiä vietettiin taas syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna eli 7.-9.9.2018. En pysytynyt joidenkin neuvottelujen vuoksi olemaan koko aikaa retriitin ohjelmassa mukana. Tämä retriitti kokoaa edustajia kaikista 17 maakunnallisesta kansanlähetyspiiristä sekä Ruotsin suomenkielisestä Kansanlähetyksestä.

Tässä joitakin muistikuvia viisi päivää retriitin jälkeen sinulle luettavaksi.

Perjantai 7.9.2018 – Väki saapuu

Olin täynnä iloa kun melkein 300 työntekijää ja vastuunkantajaa alkoi iltapäivällä virrata Ryttylään Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen. Meillä on Etelä-Hämeen pienessä Ryttylän kylässä hyvä kansanlähetysliikkeen keskuspaikka, jossa on Kansanlähetyksen keskustoimisto, Kansanlähetysopisto sekä Uusi Tie Osakeyhtiön päämaja. Lähetyskeskuksen moderniin monitoimisaliin mahtuu yli 300 henkeä, ja ruokala toimii hyvin. Unelmana on vielä uusien majoitusrakennusten saaminen (ja 2,7 miljoonan euron rahoitus siihen). Tällä hetkellä majoituskapasiteetti on alle kaksi sataa henkeä.

Perjantaina en valitettavasti päässyt kuulemaan Vesa Ollilaisen opetusta Jeesuksen ainutlaatuisuudesta enkä kuulumisia maakunnallisista piirijärjestöistä.

Lauantai 8.9.2018 – Liittokokous & lähetystyön juhlaa

Lauantai olikin sitten hulinaa aamusta iltaan. Heti aamulla Kansanlähetyksen johtoryhmän kanssa vastasimme osallistujien tiukkoihin kirjallisiin kysymyksiin muun muassa uudelleen avioituneiden mahdollisuudesta työskennellä meillä sekä  naisen asemasta Kansanlähetyksessä. Meillä on työssä eronneita ja uudelleen avioituneita. Nämä asiat eivät aina ole helppoja, mutta ero ei ole ollut este työskennellä Kansanlähetyksessä. Suhtaudumme varauksella naisten pappeuteen, mutta esimerkiksi piirihallitusten ja liittohallituksen jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat naisille avoinna.

Aamupäivällä pidin esityksen kansanlähetysnäystä. Jaoin työnäkymme kolmeen osaan:

  • toiminnalliseen näkyyn,
  • rakenteelliseen näkyyn ja
  • teologiseen näkyyn.

Puheeni kuvineen tulee pian tänne blogiin. Maltathan odottaa!

iltapäivällä oli Kansanlähetyksen korkeimman hallintoelimen Liittokokouksen aika. Kokouksessa käsittelimme tavanomaiset yhdistyksen asiat kuten toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä vuonna tuli liittohallituksen puheenjohtajasta äänestys. Ennen äänestystä kandidaatit Tuomo Heikkilä ja Regina Leppänen vastailivat kysymyksiin. Vaalissa voittanut Tuomo Heikkilä jatkaa puheenjohtajana. Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet. Liittohallitus kokoontuu 7 kertaa vuodessa. Joka vuosi kolme hallituksen jäsentä kahdestatoista on erovuorossa. Liittohallitukseen valittiin toiselle kaudelle Regina Leppänen ja Tuula Vainio-Syrjälä. Uudeksi jäseneksi liittohallitukseen valittiin teologian opiskelija Mattias Kaitainen, joka on liittohallituksen nuorin jäsen.

ilta päättyi Kansanlähetyksen lähetystyön 50-vuotisjuhlatilaisuuteen. Tässä juhlassa ei muuten ollut yhtään puhetta! Ei ihan tavallista kun meillä on kuin saavista kaatamalla puheen ammattilaisia ja veteraaneja. Johdin tilaisuutta aina sanavalmiin Anssi Savosen kanssa. Ainakin meillä oli kivaa, ja palautteesta päätellen toisillakin! Juhlassa oli lavalla kolme Kansanlähetyksen johtajaa, kun kyselin Matti Väisäseltä ja Timo Rämältä, mikä heidät sytytti lähetykselle. (Minä olin se kolmas johtaja.) Sain kysyttyä myös, mikä tilanne heidän johtajakaudella jäi mieleen erityisen vaikeana. Matti mainitse Kylväjän ja Sansan erkaantumisen Kansanlähetyksestä ja Timo Japanin suomalaisen koulun (Jasuko) lakkauttamisen. Olisin vielä kysynyt, mikä jäi positiivisena mieleen, mutta aika oli kortilla. Tämän jälkeen komensimme lavalle viiden työalueen/ työmuodon edustajat kertomaan työstä, joka alkoi vuonna 1968. Nämä alueet olivat:

  • Työ Japanissa
  • Työ Etiopiassa
  • Työ Keski-Aasiassa
  • Medialähetystyö (turkin kieleisten radio-ohjelmien kustantaminen)
  • Operaatiotyö (kesäaktiotyö Euroopassa)

Japanissa olemme perustaneet useita seurakuntia; Etiopiassa olemme olleet aloittamassa työtä, josta muodostui Mekane Yesus -kirkon  nykyinen Jimma Bethel synodi, Keski-Aasissa olemme tukeneet köyhää kansaa ja työntekijämme ovat vuodattaneet marttyyriveren. Turkinkielisten kansojen parissa työ jatkuu. Kesäaktiot ovat olleet usean vuoden tauolla. Minulle vuoden 1989 kesäaktio Italiassa oli tärkeä linkki Kansanlähetykseen. Kunpa aktiotyö syttyisi uudelleen!

Musiikissa meitä palveli Kipinät -lauluyhtye Satakunnasta sekä työntekijöistä paikan päällä koottu orkesteri Jarkko Haapasen johdolla. Kiitos teille!

Sunnuntai 9.9.2018 – Jeesus kanssamme

Aamu alkoi rukouksella ja Kansanlähetyksen uuden koulutusstrategian esittämisellä. Tässä kapellimestareina toimivat Teijo Peltola ja Niilo Räsänen.

Sitten olikin raamattutunnin aika. Leif Nummelan aiheena oli Jeesuksen sanat ”Minä olen teidän kanssanne”. Leif toi ensin esille taustaksi kaksi kristittyjen ryhmää, jotka tunnustuivat Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus ei ollut tyytyväinen heihin.

  • Vuorisaarnassa (Matt. 7) kuvattu uskovien ryhmä, jossa tapahtui suuria ihmeitä ja jotka  vakuuttivat, että Jeesus on Herra. Jeesus kuitenkin kutsui tätä joukkoa vääryyden ja laittomuuden tekijöiksi. Tämä saattaa viitata siihen, etteivät he noudattaneet Jumalan sanaa elämässään. He eivät päässeet Jumalan valtakuntaan. Jeesus varoittaa heistä seuraajiaan.
  • Ilmestyskirjassa kuvataan Laodikean seurakuntaa (Ilm. 3), joka oli ulkoisesti malliseurakunta. Talouskin oli hoidettu mallikkaasti. Mutta Jeesus seisoi oven väärällä puolella. Seurakunta voi olla rikas ja toimiva, mutta jättänyt tärkeimmän ulkopuolelle.

Leif viittasi myös heprealaiskirjeen kohtiin (esim. luku 4), joissa varoitettiin uskosta luopumisesta. Voiko uskosta luopua? Luterilainen teologia ei opeta niin sanottua ikuista pelastusta, jossa pelastusta ei voisi menettää. Pitäydymme luterilaisina Paavalin ja heprealaiskirjeen käsitykseen, että kaikki uskon tielle lähteneet (ja kastetut) eivät pääse perille taivaaseen. Siksi uskosta on huolehdittava ja pysyttävä Jeesuksen omana loppuun asti.

Tämän taustan jälkeen Leif pääsi varsinaiseen teemaansa: Miten Jeesus on meidän kanssamme? Hän painotti, että Jeesus on läsnä Raamatussa ja ehtoollisella. Jeesuksen läsnäolo elämässämme on avain myös kaikenlaiseen hengelliseen työhön ja vastuunkantamiseen. Ilman Jeesusta emme saa mitään pysyvää hedelmää aikaan. Jeesus sanoi: Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää. Jeesus meissä ja me Jeesuksessa! Siinä uskon ja palvelun salaisuus.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa toimitin lyhyesti uusien työntekijöiden ja tehtävämuutoksen läpikäyneiden tehtäväänasettamisen. Jumalanpalveluksessa Etelä-Saimaan kansanlähetyspiirin johtaja Antti Nironen saarnasi vahvasti ja voimakkaasti rahasta. Jeesus puhui rahasta todella paljon, ja Antti sai aikaan myllerrystä monen sydämessä kysellen, mikä on asenteemme rahaan samaan aikaan kun köyhyys ja siitä johtuva lapsikuolleisuus on maailmassa todellisuutta. Antti ei päästänyt meitä helpolla. Kukapa tykkää kun rahan epäjumaluutta elämässämme ravistellaan. Eräs lääke tähän epäjumalanpalvelukseen on omastaan antaminen.

Tällaisia muistoja viisi päivää retriitin jälkeen. Kiitollisena ajattelen ystäviä, joita tapasin. Tätä kirjoittaessa olen kiitollinen, koska

  • Jumala on antanut yhden tällaisen pienen Kansanlähetyksenkin syntyä toisten liikkeiden rinnalle Suomeen.
  • olemme nähneet työmme hedelmää kotimaassa ja lähetystyössä.
  • loma on alkanut!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa