Avainsana-arkisto: Kansanlähetys

Kansanlähetys Ryttylässä

Lähettäjäpiirikirje 9/2019

Kuluvan kuun otsikkona voisi olla Yhteisrintamaa evankeliumin puolesta. Mikään kirkko tai järjestö omista evankeliumia Jeesuksesta. Evankeliumi on Jumalan ja erilaiset toimijat ovat jakelukanavia. Eräs kristillisen kirkon haaste on mielettömän suuri jakautuneisuus. Sitäkin suurempi haaste on eripura kristittyjen välillä. Kristityt muodostavat kuitenkin yhden Jumalan perheen. Yhteyden korostus on ollut erityisen vahvaa lähetystyössä ja evankelioimisessa. Suuri tehtävä on yhdistänyt erilaisia kristittyjä opillisista eroista huolimatta. Olemme käyneet neuvotteluja uuden kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa. Minua on ilahduttanut se, että maailmassa on paljon suuria järjestöjä, joilla on samankaltainen näky kuin meilläkin viedä evankeliumia niille, jotka eivät ole vielä kuulleet Jeesuksesta.

Ruotsista vierailulle tuli Evankelis-luterilaisen lähetyksen Bibeltrogna Vänner-järjestön johtaja. Sydämeni riemuitsi heidän kahdesta painopisteestään: sitoutuminen Raamattuun ja maallikkojulistajien runsas osuus työssä. Heidän toimintansa perustuu maallikkojen saarnaan. Työntekijöiden eräs tehtävä on löytää sopivia julistajia. Kotimaassa tapaamme säännöllisesti kolmen järjestöjohtajan (SRO, OPKO ja Kylväjä) kanssa. Pohdimme yhteiskunnan ja kirkon kysymyksiä ja rukoilemme. Yhteyttä koemme myös Kirkon lähetystyön keskuksessa, joka kokoaa piispa Peuran johdolla yhteen Suomen ev.lut. kirkossa toimivat lähetysjärjestöt. Olen saanut siunausta monelta toiseen kirkkoon kuuluvalta. Emme voi mennä yhteiseen ehtoollispöytään, mutta voimme rukoilla ja toimia yhdessä sekä kunnoittaa toisiamme.

Tukka putkella!

Edellä mainittujen yhteistyöneuvottelujen lisäksi kuukautta on kuvannut hallinnolliset kokoukset, joissa hyväksyttiin yhdistysrekisterilain mukaiset toimintakertomukset, tilinpäätös, toimintakertomus ja budjetti. Kansanlähetyksen uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Regina Leppänen Lahdesta. Opetustyö vei minut Valtimolle, jossa Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kansanlähetysväki aloitti syyskautta. Opetin Kansanlähetysopistolla ja Radio Deissä. Kirjoitin ensimmäisen version Kansanlähetyksen vastuunkantajan käsikirjasta vuosiretriittiimme. Haastattelimme lähetyskurssillemme haluavia. Työtä on ollut paljon. Yritän järjestellä sitä niin, että voisin keskittyä enemmän opetustyöhön, työnäyn levittämiseen ja evankelioimiseen. Näin olen yrittänyt tehdä jo pitkään, mutta organisaation tilanne ei ole sitä vielä sallinut. Sydämelläni on sellaisen hengellisen liikehdinnän puolesta toiminta, jossa varustamme Jumalan kansaa toimimaan evankeliumin puolesta kotimaassa ja lähetystyössä.

Evankeliumin syvyys, laajuus ja korkeus

Evankeliumista avautuu eri näkökulmia uskonelämän eri vaiheissa. Uskoontullessa sen ihana sanoma minulle oli se, että Jumala rakastaa minuakin, Jeesus on kuollut puolestani, saan syntini anteeksi ja löysin elämälleni tarkoituksen.

En olisi tuolloin nuorena aavistanut, että miten paljon tarvitsen vielä nyt vuosikymmeniä myöhemmin samaa evankeliumia. Evankeliumi ei ole hyvä sanoma vain kadotetulle maailmalle vaan myös uskoville. Se muistuttaa, että myös pitkään uskossa olleet tarvitsevat samaa anteksiannon sanomaa ja se on vapaasti saatavilla. Vanha totuus on, että pyhitys on yhä suurempaa oman syntisyyden ja armon tuntemista. Iloitsen vieläkin samasta evankeliumista kuin nuorena! Ehkä jopa enemmän ja syvemmin nyt!

Toiseksi tarvitsen evankeliumia siksi, että vain sen omistanut voi palvella Jumalaa oikealla motiivilla. Kun omistan evankeliumin lahjat itselleni, se sytyttää halun palvella Jumalaa. Motivaatio ei synny pelosta, vaatimuksesta, kiristyksestä vaan ilosta ja rakkaudesta.

Evankeliumi on hyvä sanoma maailmalle, kokeneelle uskovalle ja kaikille, jotka haluavat palvella Jumalaa.

Kuumemittarikristitty?

Otsikon kristitty on sellainen, joka arvioi kristittynä olemistaan kyseisen hetken tunnetilan mukaisesti. Onko kuumetta vai ei? Onko tunnetta vai ei? Ei tunteet tai niiden puuttuminen tee kristittyä. Kristityksi tekee kaste ja usko, joihin liittyy Jeesuksen seuraaminen. Ystäväni, lähettäjäni! Älä mittaa uskoasi tunteillasi tai kokemuksillasi. Ne vaihtelevat tiuhaan. Jumala asettaa kristityn mittatikun: ”Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu” (Mark. 16:15). ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut” (Apt. 16:31).

Ole siunattu!

Kiitos kun olet kulkenut kanssani tänne asti! Haluan olla työtoverinasi valloittamassa tätä maailmaa Kristuksen rakkaudella.

Ole siunattu!

Mika Tuovinen

Ps. Tässä on osa ystäväkirjeestä. Ystäväkirjeen, jossa on myös kuvia, rukous- ja kiitosaiheita, voit tilata tästä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyksen vuosikertomus

Lähetysjohtajan sydämeltä (vuosiraportti 2018)

VUOSI 2018 oli lähetystyömme juhlavuosi. Ensimmäiset lähetystyöntekijämme lähtivät matkaan 50 vuotta sitten Japaniin, Etiopiaan ja Keski-Aasiaan. Katsomme kiitollisina menneisiin vuosiin näillä hyvin erilaisilla työalueilla. Sitoudumme vieläkin lähetystyöhön, sillä tiedostamme, että maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Uskomme, että Jeesus Kristus on ainutlaatuinen ja ainoa tie Jumalan yhteyteen.

Kotimaan työstä

Kotimaassa vietimme useiden piirijärjestöjen 50-vuotisjuhlia. Kansanlähetyksen varsinainen ruohonjuuritason toiminta tapahtuu 17 piirijärjestömme kautta. Ne huolehtivat omalta osaltaan alueensa evankelioimisesta, raamatunopetuksesta, lähetysnäyn lisäämisestä ja uskovien vahvistamisesta. Piirijärjestöt pitävät yhteyttä seurakuntiin. Vietimme Kansanlähetyspäiviä jo kolmannen kerran peräkkäin Ryttylässä.

Yhteistyötä

Toimintavuoden aikana yhteydenpito vahvistui kolmen niin sanotun viidesläisen järjestön, Suomen Raamattuopiston, Lähetysyhdistys Kylväjän ja Opiskelija- ja koululaislähetyksen kanssa. Järjestimme toukokuussa ensimmäisen yhteisen työntekijäpäivän. Tulemme vahvistamaan yhteyttä edelleenkin itsenäisinä järjestöinä, mutta yhdessä kulkien aikamme haasteissa.

Muutoksia hallinnossa

Keskustoimistolla toimintavuotta kuvasi muutos. Uudistimme taloushallinnon, it-hallinnon ja henkilöstöhallinnon ohjelmia sekä talousarvion laatimisen ja seuraamisen järjestelmää. Vahvistimme varainhankinnan osaamista. Muutimme johtamisen rakennetta. Lakkautimme laajan kotimaisen ja ulkomaisen työn osaston sekä taloustoimiston ja lähetysjohtajan toimiston muodostamalla neljä osastoa: ulkomaantyönosasto, kotimaantyönosasto, hallinto-osasto ja viestintäosasto.

Kirkossa

Toimintavuonna oli seurakuntavaalit, joissa arvioiden mukaan sekä niin sanotut liberaalit että konservatiivit vahvistivat asemaansa. Kirkossa keskusteltiin paljon avioliitosta. Opetuksessamme sitouduimme kirkon nykyiseen avioliittoon miehen ja naisen välisenä liittona. Allekirjoitimme Suomen ev.lut. kirkon kanssa uudistetun perussopimuksen lähetystyöstä.

Työnäkymme

Työssämme edellisenä vuonna käyttöön otettu uusi visiomme “Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille” sai hyvän vastaanoton. Haluamme lukea ja opettaa Raamattua sekä toimia sen mukaisesti työssämme. Uskomme, että Jumalan ilmoitettuun tahtoon sitoutuminen tuo lopulta työlle siunauksen ja merkityksen. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta sitoo yhteen evankelioimis- ja lähetysnäkymme. Työn tarkoituksena on, että mahdollisimman moni ottaisi Jeesuksen vastaan pelastajanaan ja eläisi hänen yhteydessään.

Kiitos!

Tämä vuosiraportti kertoo osan vuoden 2018 aikana tehdystä työstä. Olen kiitollinen yhteistyökumppaneillemme Suomen ev.lut. kirkossa ja seurakunnissa. Kiitos piirijärjestöillemme ja vastuuryhmille, rukoilijoille, työn tukijoille sekä työntekijöillemme piireissä, keskustoimistolla, Kansanlähetysopistolla ja ulkomailla. Tärkeimpänä kiitoksen kohteena on Herra: “Ylistä Herraa, minun sie luni, ja kaikki mitä minussa on…älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt” (Ps. 103).

Mika Tuovinen, lähetysjohtaja


Teksi on julkaistu Kansanlähetyksen vuosiraportissa 2018. Otsikot, lihavoinnit ja kursiivit lisätty.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Eskatologia Jeesuksen paluu ja kristillinen elämä - 2 timoteuskirje

Elämää lopun aikana (2. Tim.)

Lopun ajoilla voidaan tarkoittaa ainakin kahta ajanjaksoa: Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumisen ja hänen paluunsa ja viimeisen tuomion välistä aikaa. Sillä voidaan tarkoittaa myös ajanjaksoa juuri ennen Jeesuksen paluuta. 

Tänään (31.8.2019) Valtimolla puhuin kolmen Kansanlähetyspiirin vastuunkantajien tapahtumassa kristityn elämäntavasta lopun aikana. Mukana oli noin 70 henkeä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun Kansanlähetyspiireistä. Pohjatekstinä oli Paavalin toinen kirje Timoteukselle. Tässä joitakin poimintoja opetuksistani.

*Paavalille oli tärkeää, että hänen työtoverillaan ja toisillakin on henkilökohtainen usko Jeesukseen.  ”Kiitän Jumalaa, kun muistan sen vilpittömän uskon, joka sinulla on ja joka ensin oli isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella. Olen varma, että se on myös sinulla” (1:5). Koko kirkon toiminta tähtää uskon syntymiseen ja sen säilyttämiseen loppuun asti.

*Kaiken keskellä on tärkeää pitäytyä evankeliumiin Jeesuksesta. Jumala on pelastanut meidät evankeliumin kautta. Evankeliumi ei ollut Jumalan hätävara syntiinlankeemuksen vuoksi vaan se on suunniteltu jo ”ennen ikuisia aikoja” ja tuotu julki Jeesuksessa (1:9-10).

*Lopun aikana on keskityttävä evankeliumin julistamiseen varustamalla koko Jumalan kansa evankeliumin kuluttajasta sen kuuluttajaksi. Paavali esittää moninkertaistumisen periaatteen (2:2): Paavali opetti Timoteusta, käski Timoteuksen opettaa luotettavia miehiä, jotka voivat sitten opettaa muitakin. Tässä on neljän sukupolven hengellinen moninkertaistumisen periaate. 

*Lopun aikana pyri pyhyyteen. ”Pysy erossa epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät jumalattomuudessa yhä pitemmälle” (2:16). ”Luopukoon vääryydestä jokainen, joka mainitsee Herran nimen.”(2:19).  Paavali kehottaa uskovia puhdistumaan väärästä, jotta hänestä tulisi astia arvokkaaseen käyttöön (2:21).

*Lopun aikana ihmiskunnan tilanne pahenee ja ihmiset muuttuvat julmemmiksi. Paavalilla on pitkä kuvaus ihmisen pahuudesta (3:1-9). Älä sinä kuitenkaan mene mukaan tähän pahuuteen vaan pyri pyhyyteen. 

*Lopun aikana on uskonnollisuutta, jossa seurataan ulkoisia tapoja, mutta ei tunneta evankeliumin elämää ja ikuisuutta muuttavaa voimaa (3:5).

*Lopun aikana uskovat tarvitsevat esikuvia. Timoteuksen tulee ottaa Paavali esikuvaksi elämässä ja uskossa (3:10-13). Me kaikki tarvitsemme uskossamme esikuva. Mutta me voimme myös olla esikuvia toisille uskoville. Maatamme vaivaa hengellisen vanhemmuuden puute. Kristityt tarvitsevat hengellisiä isiä ja äitejä.  Ehkä tässä on kutsu sinulle, joka olet ollut jo vuosia kristittynä. Pohdi, kenelle voisit olla tukena. 

*Lopun aikana luota Jumalan sanaan. Ainoa varma uskonelämän perusta on Raamattu.  ”Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, ja se on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa,  jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen ja varustautunut kaikkiin hyviin tekoihin” (3:16-17). Jumalan sanan asemaa haastaa kaksi harhaa: ensinnäkin sellainen sisäisen sanan etsintä, jossa Raamattu unohdetaan tai jätetään syrjään, toiseksi sellainen teologia, joka ei hyväksy Raamattua erehtymättömän Jumalan sanana.

*Lopun aikana julista evankeliumia. Paavali sanoo syyksi tulevan tuomion. ”Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen nimessä, hänen, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, ja hänen ilmestymisensä ja hänen valtakuntansa kautta: julista sanaa” (4:1). 

*Lopun aikana julista ja opeta vaikka ihmiset eivät haluaisi kuulla Jumalan sanan totuutta: ”julista sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti ja kehota, aina kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta ja kääntyvät kuuntelemaan taruja.  Mutta pysy sinä järkevänä kaikissa tilanteissa, kestä vaivat, julista evankeliumia ja hoida virkasi tehtävät” (2 Tim 4:1-5). 

*Lopun aikana kiinnitä huomiosi ja katseesi voittopalkintoon. Paavali mainitsi lopunaikojen monia ongelmia, mutta hänen katseensa on kuitenkin Jeesuksessa ja taivaallisessa voittopalkinnossa: ”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, juoksun päättänyt ja uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, antaa minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään. (4:7-8).

*Lopun aikana pidä huolta ystävistäsi (4:9-22). Mitä ystävillesi kuuluu? Paavali mainitsee tässä kirjeessä monta henkilöä: Deemas, Kreskeson, Titus, Luukas, Markus, Tykikos, Karpos, Aleksandros, Priska, Akvila, Onesiforoksen perhekunta, Erastos, Trofimos, Eubulos, Pudens, Linus, Klaudia. Hän tiesi, missä he ovat ja mitä heille kuuluu.  Tämä puhuttelee minua. Pidä yhteyttä uskonystäviin. 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Lähettäjäpiirikirje 8/2019

Loma oli kai hyvä, kun työhön käynnistyminen oli verkkaista. Vai johtuuko se vain vanhenemisesta? Nyt juuri tätä kirjoittaessa on ensimmäinen kunnon työviikko on puolivälissä. Elokuun loppu on aina se hetki kun meidän pitää saada tulevan vuoden suunnitelmat hyväksytyksi Kansanlähetyksen ylimpään maanpäälliseen instanssiin eli liittokokoukseen (8.9.). 

Juuri tänään – Viron uudelleen itsenäistymisen päivänä 20.8. – olemme valmistelleet ensi vuoden suunnitelmia iltamyöhään saakka. Monta kiveä käännettiin, ja johtoryhmä teki hyvää työtä, jota voimme turvallisin mielin esitellä liittokokoukselle. Yllä oleva kuva kertoo tämän päivän ja illan työskentelystä. Iltamyöhään ennen maata menoa kirjoitan sinulle vielä tämän kirjeen. Hieman uupuneena, mutta kiitollisena työstä ja sinusta. 

Loman jälkeen ensimmäinen työtehtävä oli osallistuminen järjestöni lähettipäiville. Se on vuosittainen keidashetki, silloin tapaan sekä vanhoja että uusia lähettejä. Minun vastuulla aina lähetysjohtajan grillipäivällinen. Yli sata lähettiä ja lähetyslasta tulee nauttimaan pöydän antimia. Kiitollisin mielin muistan Kansanlähetyksen keittiön emäntien ja vapaaehtoisten grillimestareiden apua. Vaikka en kuulukaan enää aktiivipalveluksessa olevaan lähetystyöntekijäjoukkoon, sydämessäni palaa edelleen tuli maailman voittamiseksi Jeesukselle Kristukselle. Olen kiitollinen, että sain olla aktiivipalveluksessa Virossa ja Saksassa 1995-2010. Nyt olen lähettämässä muita, mahdollistamassa heidän työtänsä ja levittämässä lähetysinnostusta kotimaassa. Mahtava tehtävä tämäkin. Kaikki tähtää siihen, että taivas täyttyy pelastetuista. 

Hyvän sanoman saviastiat

Lähettipäiviltä suuntasin Poriin Evankelistojen yhteyspäiville. Tämä on ollut minulle tärkeä tapaamispaikka. Kohtaan evankelioimistyöhön sitoutuneita tai siihen tahtovia eri ikäisiä eri kirkkokunnista. Meillä on sama näky: Viedä evankeliumi Jeesuksesta mahdollisimman monelle ymmärrettävällä tavalla, jotta he ottaisivat sen vastaan. 

Joudun työssäni monien paineiden ja odotusten keskelle. Juuri tämä tapahtuma on minulle henkireikä. On ihanaa vain olla osallistujana ja kuunnella toisia sekä oppia. Eräs tärkeä asia on huomata, että nämä evankelistat ovat suostuneet olemaan myös heikkoja ja vajavaisia; kiiltokuvat ovat karisseet ja tässä joukossa uskaltaa olla oma itsensä. Jumalan valtakunnan työssä pitää uskaltaa suostua myös heikkouteen, jossa Jumalan voima voi salatulla tavalla päästä vaikuttamaan. Tarvitsen itse sitä samaa armoa, mitä julistan muille. 

Porin parisataa evankelistaa olivat kuin saviastioita, jotka on irrotettu maasta, pesty, muovattu, laitettu välillä hyllylle hakemaan muotoaan, sitten kuumaan uuniin poltettavaksi. Jos uunissa saviastia särkyy, se murskataan. Mutta juuri tästä murskatusta jauheesta savenvalaja saa erityisen hienon ja kestävän astian. Meissä kaikissa on paljon halkeamia. Joskus Jumala pääsee juuri niiden kautta toimimaan erityisellä tavalla. Se, mistä evankelista haluaa päästä eroon voikin olla Jumalan erityinen työväline toisille siunaukseksi. 

Lähetyssaarnaajien hölynpölyä?

Luin tällaisen kertomuksen lähetystyön vaikuttavuudesta: Fidzi-saarten asukkaiden kanssa oli päästy kaupalliseen kontaktiin, eräs kauppias, joka oli ateisti ja skeptikko, meni saarelle käymään kauppaa. Hän keskusteli fidzi-heimon päällikön kanssa ja huomasi Raamatun sekä muutamia muita uskontoon liittyviä esineitä eri puolilla taloa. 

”Mikä vahinko”, hän sanoi, ”ette olette kuunnelleet tuota lähetyssaarnaajien hölynpölyä.”

Päällikkö vastasi: ”Näetkö tuon ison valkoisen kiven tuolla? Se on kivi, jonka päällä me vielä muutama vuosi sitten halkaisimme uhriemme päät saadaksemme aivot ulos. Näetkö tuon ison uunin tuolla? Siihen uuniin me vielä muutama vuosi sitten laitoimme uhriemme ruumiin paistumaan ennen kuin söimme ne suihimme. Ellemme olisi kuunnelleet sitä, mitä kutsut lähetyssaarnaajien hölynpölyksi, vakuutan, että sinun pääsi oli jo halkaistu tuon kiven päällä ja sinun ruumiisi olisi paraikaa kypsymässä tuossa uunissa.” 

Ole siunattu!

On aika päättää kirje, mennä nukkumaan ja kohdata aamulla taas arjen haasteet ja ilot. Jeesuksen kanssä, joka on ilon lähde! Ole siunattu! 

Mika Tuovinen 


Tässä on otteita lähetysjohtaja Mika Tuovisen kirjeestä ystäville ja lähettäjille. Voit tilata koko kirjeen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi täältä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Totuus ja harha kristinuskossa

Totuus ja harha – väärät ja oikeat profeetat

Vapaina sunnuntaina käyn jumalanpalveluksissa Ryttylässä Kansanlähetyksen lähetyskeskuksessa (sunnuntaina klo 13.00-14.30). Syyskauden jumalanpalvelukset alkoivat tänään. Päivän teemana on Totuus ja harha. Saarnaajana toimi Japanin lähetystyöstä palannut Daniel Nummela.

Kirkkokäsikirja kertoo pyhästä lyhyesti:

”Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen.”

Päivän tekstit ovat todella pysäyttäviä. Tässä maailmassa – ja myös kristikunnassa – totuus ja harha kulkevat lomittain. Tekstit kertovat asian vakavuudesta. Ja Jeesuksen mukaan vaakalaudalla on myös ikuisuuskohtalomme: taivas ja kadotus.

Olemme vakavan aiheen äärellä.

Illan tullen vielä lueskelen ja pohdin lyhyesti päivän tekstejä.

Vanhan testamentin teksti – 5. Moos. 13:1-5

Mooses sanoi:
”Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään.
Teidän keskuuteenne saattaa ilmestyä profeetta tai unennäkijä, joka lupaa tehdä ihmeen tai tunnusteon ja joka näin koettaa taivuttaa teidät palvelemaan vieraita ja teille outoja jumalia. Älkää kuunnelko sellaisen profeetan tai unennäkijän sanoja, vaikka hänen lupaamansa ihme tapahtuisikin. Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina palvelijoinaan.”

Tässä korostuu Raamatun sanan merkitys (käskyt). Pelkkä ulkonainen Jumalan sanan omistaminen, niiden lukeminen tai siteeraaminen tai niistä puhuminen ei riitä. Ne ovat kyllä hyviä asioita. Jumalan kansan tulee noudattaa Jumalan käskyjä.

Profetiat, unennäkijät ja ihmeiden tekijät saattavat olla Jumalan lähettämiä välineitä, joilla hän koettelee sitoutumistamme Jumalan sanaan, Raamattuun.

Jumalan rakastaminen on Hänen itsensä ja Hänen sanansa rakastamista ja sen tottelemista.

Epistolateksti – 1. Joh. 4:1-6

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.
Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Johannes kirjoittaa kristityille. Heidän ei tule olla sinisilmäisiä. Jo alkuseurakunnan aikana uskovien riesana olivat väärät henget, väärät profeetat ja antikristuksen henki.

Kristityt eivät saa uskoa kaikkia henkiä, kaikkia opettajia tai sanomia. Kaikki tulee koetella. Koettelun perustana kristikunnassa on perinteisesti nähty Jumalan sana. Jos opetus ja opettaja on Jumalan sanan vastainen, häntä ei tule kuunnella.

Tässä mainitaan erityisesti se, uskooko sananjulistaja Jeesuksen olevan ihmiseksi tullut Jumala.

Väärät profeetat ovat maailman suosiossa: ”maailma kuuntelee heitä”. Oikean profeetta ”kuuntelee meitä” eli apostoleja.  Tästä tunnetaan totuuden henki ja eksytyksen henki.

Päivän saarnaaja Daniel Nummela mainitsi, että Jumalan kansan keskellä juutalaisuudessa jo ennen pakkosiirtolaisuutta oli suuri joukko vääriä profeettoja, jotka olivat kansan ja uskonnollisen eliitin suosiossa. Oikeat profeetat olivat vähemmistössä. Suosio ei ole oikean opin takuu.

Evankeliumi – Matt. 7:15-23

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’
Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”

Päivän varsinainen pommi on evankeliumissa. Tässäkin Jeesus varoittaa vääristä profeetoista. He näyttävät ulospäin olevan kelpo paimenia. Sisältä kuitenkin raatelevia susia. Jeesus käyttää rajua kieltä. Tämä kertoo asian vakavuudesta.

Mikä on tuo hedelmä? Onko se profeetan suusta tai kynästä tuleva oppi? Onko hyvää hedelmää Raamatun mukainen opetus, huonoa Jumalan sanan vähättely ja Jeesuksen mainitsema ”vääryyden tekeminen”? Onko hyvä hedelmä uusien uskovien syntyminen ja Jumalan sanan mukaisen elämän lisääntyminen? Väärän profeetan kautta tällaista ei synny. Hyvää hedelmää on muun muassa osallistuminen maailman evankelioimiseen ja lähetystyöhön (Matt. 28:18-20), toisten kristittyjen rakastaminen (Joh. 13:34-35), Jumalan rakastaminen yli kaiken ja lähimmäisen rakastaminen (Matt. 22:37-40) sekä Pyhän Hengen yhdeksänosainen hedelmä (Gal. 5:22). Hyvää hedelmää on sitoutuminen kaikkeen siihen, mihin Jeesus ja apostolit meitä kehoittavat.

Erityisesti radikaalisti Jeesus sanoo taivasten valtakuntaan pääsystä. Sinne ei pääse vain rukoilemalla tai sanomalla Jeesukselle ”Herra, Herra”. Jeesus on tässä tiukkana. Tarvitaan enemmän kuin vain suullinen sitoutuminen. Hän odottaa Jumalan tahdon tekemistä. Mistä tämä tahto löytyy? Meillä ei ole mitään muuta varmaa lähdettä kuin Jumalan sana, Raamattu.

Pelkkä ulkonainen tunnustautuminen kristityksi ja Jeesuksen seuraajaksi ei tässä riitä. Tarvitaan Jumalan sanan mukaista elämää. Kovaa tekstiä Jeesukselta! Meille usein sanotaan: Kun sinut on kastettu, olet pelastunut! Tai: Kun vain uskot Jeesukseen, kaikki on hyvin. Molemmat ovat tarpeen. Jeesus tässä puheessaan asettaa kovemman vaatimuksen!

Toinen kova sana tulee kristilliseen karismaattiseen kenttään. Jeesusta voidaan sanoa Herraksi, hänen nimessään voidaan profetoida, karkoittaa pahoja henkiä ja tehdä voimatekoja. Ja tällainen henkilö voi  lopulta olla kuitenkin Jumalan valtakunnan ulkopuolella!! Jeesus hylkää joukon tällaisia ihmisiä: En tunne teitä! Jeesus nimittää heitä vääryyden tekijöiksi.

En usko, että karismaattiset ilmiöt ovat tässä ongelmana. Nehän ovat Raamatussa hyvä ja tavoiteltava asia. Jeesus mainitsee kaksi asiaa näistä karismaatikoista. Jeesus ei lopulta tuntenut heitä omikseen. He käyttivät Jeesuksen nimeä voimatekoihin ja ihmisiin, mutta eivät olleet todellisia Jeesuksen seuraajia! Tällainenkin voi olla mahdollista!

Lähetystyöntekijämme ovat kertoneet myös eri uskontojen keskellä tapahtuvista ihmeistä. Ihmeet eivät itsessään todista, että Jumala toimii. Toisaalta on myönnettävä, että monet kristittyjen Jeesuksen nimessä tekemät ihmeet ovat johdattamassa ihmisiä evankeliumin kuuloon.

Toinen Jeesuksen moite koski näiden karismaatikkojen elämäntapaa: He olivat vääryydentekijöitä eli eivät halunneet elämässään toimia Jumalan sanan mukaisesti. Karismaattisenkin kristillisyyden tulee sitoutua Raamattuun, sen opetuksiin eikä luottaa siihen, että hengen ilmoitus, hyvät kokemukset, ylistyslaulut, hurmos ja Jumalan läheisyyden tunto, antavat luvan toimia vastoin Jumalan tahtoa.

Meillä on vaarana palvella muita jumalia kuin Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteistä Jumalaa. Näiden jumalten ääni löytyy usein yleisestä mielipiteestä tai kansan äänestä.

Kun valikoimme Jumalan sanasta vain itsellemme mieluisat kohdat ja hylkäämme muut, silloin emme palvele enää Raamatun ilmoittamaa Jumalaa vaan olemme tehneet itsestämme ja järjestämme itsellemme oman epäjumalan. Siihen jumalaan ei kannata paljoa luottaa nyt eikä viimeisenä päivänä.

On vain yksi varma totuuden lähde: Raamatun pyhät kirjoitukset.

Päivän rukous

Kirkkokäsikirjassa on jokaiselle sunnuntaille rukouksia. Tämän sunnuntain yksi rukous on tässä alla. Tämän sunnuntain tekstit ovat rajuja. Ne kertovat, mitä Jumala meiltä odottaa.  Tarvitsemme Jumalan armoa pelastuaksemme itse, tarvitsemme Jumalan armoa ja Raamatun sanan ohjausta, ettei meistä tule harhaopettajia ja vääriä profeettoja, jotka ohjaavat toisia harhaan ja kadotukseen. Rukoile kaikkien sananjulistajien puolesta!

Herramme ja Jumalamme.
Me olemme usein
yleisen mielipiteen vankeja.
Se, mitä ihmiset sanovat,
merkitsee meille enemmän kuin se,
mikä sinun sanasi mukaan
on totta ja oikeaa.
Avaa silmämme näkemään,
mikä elämässämme
on vastoin sinun tahtoasi.
Anna voima
mielesi mukaiseen elämäntapaan.
Tätä rukoilemme
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Saviastiana lähetystyössä

Rakkaat ystäväni lähetystyössä,

hetken päästä tapaamme toisemme Lähettipäivillä. Meitä yhdistää vuodet Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöinä. Iloitsen nähdessäni sinut, joka olet jo lähetystyössä elämäntehtäväsi tehnyt, iloitsen tavatessani sinut, joka olet juuri nyt käymässä lähetyskentältäsi kotimaassa ja iloitsen kohdatessani sinut, joka olet valmistautumassa lähtöön.

Meitä ei ole veistetty samankaltaisiksi. Meillä on erilaisia kutsumuksia, armolahjoja, tapoja tehdä työtä sekä erilaiset kohdemaat.

Meillä kaikilla on ollut sisäinen kutsu – sydämen palo – lähteä viemään evankeliumia Jeesuksesta eteenpäin sekä palvelemaan toisia Kristuksen rakkaudella. Meillä on ollut myös ulkoinen kutsu järjestöltä, meillä on ollut nimikkoseurakunnat, kansanlähetyspiirit ja suuri joukko työtä tukevia ja rukoilevia ystäviä. Emme saa unohtaa heitä.

Lähdimme liikkeelle kutsun saaneina ja innokkaina, mutta ehkä epävarmoina. Saviastiaa muokattiin kieliopinnoissa, kulttuurien ymmärtämisessä, ihmissuhdehiomossa paikallisten ja lähettitovereiden välillä. Työn näkyvät tulokset eivät olleet ehkä sellaisia kun olisimme toivoneet. Olisihan ollut hienoa raportoida kotimaahan suuremmasta työn edistymisestä.

Ehkä monta kertaa kysyit, kannattiko ja kannattaako tämä kaikki. Muuttuiko mikään? Pitäisikö palata kotimaahan? Olisiko jossain parempia ja pyhempiä työntekijöitä? Jumala valitsee työtovereikseen rikkonaisia astioita, kolhittuja, murtuneita ja vieläpä Jumalan lisää murtamia. Kun olet särjetty, et lähesty toisia kovilla sanoilla heitä rikkoen, kuten eräässä runossa sanotaan:

”Pane hellyys sanoihisi kun puhut,
silloin ne putoavat
kuin siemenet lämpöiseen maahan.
Älä lähesty kovilla sanoilla,
ettet pirstoisi.
Vain kivet kestävät vasaroimista”

Eräs työntekijämme näki kerran kuvan särjetystä vesiruukusta ja sen kantajasta. Ruukku on täynnä halkeamia. Ruukkua tulee täyttää koko ajan. Ruukku ei tietysti pidä siitä, että edes vesi ei pysy sisällä. Hän häpeää rikkinäisyyttään. Onko minulla mitään arvoa? Olisinpa ehjä ruukku. Jos ruukku pääsisi katsomaan taaksepäin, hän näkisi ihmeen. Siellä, missä kannettiin virheettömiä ruukkuja, oli kuiva erämaa. Siellä, missä häntä oli kannettu ja minne vesi valui, sinne on noussut uutta elämää ruukun säröistä vuotavan veden vuoksi.

Jumala tietää, miksi hän on valinnut sinut ja miksi hän on halunnut ja haluaa lähettää juuri sinut. Myös sinut, joka koet tänään olevasi heikko, hauras, rikkonainen, mutta joka haluat silti seurata Jeesusta.

Moni katsoo sinua ylöspäin ihailleen: Onpas siinä hieno lähetystyöntekijä, varmaan ihan eri pyhyyden tasolla kun me tavalliset kristityt. Sinä ajattelet: Voi että, jos he vain tietäisivät, millaisen saviastian Jumalan on valinnut. Eivät he katsoisi ylöspäin. Jos he tietäisivät, lähettäisivätkö edes minua. Olen vain saviruukku, ja varsin rikkonainen ruukku. En ole ehjä vaan minussa on elämän kolhujen tuomia rakoja. Eihän tässä pysyisi edes vesi sisällä. Ehkä valitat Jumalallekin, että hän ei ole kaikkia elämäsi vaikeita asioita parantanut valitessaan, kutsuessaan ja lähettäessään sinut.

Tähän voi olla kaksi syytä. Ensinnäkin, muista Raamatusta Paavalin kokemus. Kukapa ei haluaisi olla hänen kaltaisensa. Suuri lähetyssaarnaaja Paavali kuitenkin rukoili, että Jumala ottaisi pistimen pois hänen lihastaan. Emme tiedä, mikä tuo pistin oli, mutta se toi Paavalille tuskaa. Hän rukoili siitä vapautumista. Mutta Jeesus halusi, että pistin jää. Paavali kirjoittaa (1. Kor. 12:7-9):

”Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta. Ja hän sanoi minulle: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan”.

Jeesus haluaa opettaa sinulle, mitä on armo. Se on kova paikka, koska oma minä sanoo, että hengellisen työntekijän pitäisi olla jo päässyt armosta vähän korkeammalle tasolle. Mutta ei ole korkeampaa tasoa kun päästä osalliseksi Jumalan armosta.

Toinen syy, miksi Jumala ei ole korjannut kaikkia saviruukussasi olevia halkeamia on se, että Jumala pääsee toimimaan juuri vajavuutesi kautta. Se, mistä haluat päästä eroon voi olla Jumalan erityinen työväline. Olet kuin ruukku, mistä vesi pääsee vuotamaan.

Minulle lähetystyöntekijänä erityisesti kutsumuksen kriiseissä on ollut tärkeä Hilja Aaltosen runo ”Kysytkö palvelushintaa”.

Lähetystyössä maalliseen historiaan jäävien vaikuttajien nimet ovat vähissä. Lähetystyö on suostumista vähään, askeleemme unohtuvat paikallisilta, uudet ihmiset eivät tunne meitä, joudumme itkemään työssämme vajavuutta, osaamattomuutta ja väärin toimimista. Mutta emme ole Jumalan unohtamia, olemme totelleet hänen kutsuaan viedä evankeliumia maailman ääriin. Ja työ jatkuu vaikka me olemme lähteneet pois.

Kun kylväjä kylvää, pellolla saattavat näkyä kylväjän jalanjäljet, mutta viljan kasvaessa työntekijän jalanjäljet katoavat ja vain Jumalan antama kasvu näkyy.

Kysytkö palvelushintaa, kysytkö kuinka kannattaa.
Nousetko vastarintaan, ellet ajassa arvoa saa.
Riittääkö että saat olla Jumalan vainiolla.
Riittääkö että saat olla Jumalan vainiolla.

Mikä on tuonut sun tähän, mikä on vaikutin lähtöösi sun,
riittääkö ajassa vähän, askeleet unohdetun.
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie.
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie.

Suurta on kutsumusvyötä kantaa, suurta on hengessä palaa.
Armoa kaikkensa antaa, itkeä itkunsa salaa.
Kerran kerran taivaan kodissa kyynel kyynel on poissa,
Kerran kerran taivaan kodissa kyynel kyynel on poissa.

Riemuiten astukaa työhön, varisee vaipuvat tähkäpäät.
Päivä jo painuupi yöhön, illan hämyssä vielä näät
korottaa kortta arasti hiljaa, korjata Jumalan viljaa,
korottaa kortta arasti hiljaa, korjata Jumalan viljaa.

Lähetystyöntekijänä olet ollut sillanrakentajana Jumalan ja maailman välille. Monella on ollut etuoikeus kertoa pyhää evankeliumia sellaisille, jotka eivät ole sitä koskaan elämässään kuulleet eivätkä olisi koskaan kuulleet ilman sinua.

Moni teistä on nähnyt suuria työn tuloksia, saanut aikaan asioita, joista on kiitetty ja jotka jäävät vaikuttamaan sinun poistuessasi kentältä. Se on Jumalan armoa ja lopulta hänen aikaansaannosta.

Lähetystyöntekijänä olet ymmärtänyt, että voima ei ole sinussa vaan julistamassasi evankeliumissa.

Lähetysjohtajana voisin yksinkertaistaa tehtävänkuvasi kahteen osaan Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Hänellä oli sanavarastossaan kaksi suurta sanaa: Tulkaa ja Menkää. Jeesus kutsuu tulemaan hänen luokseen ja olemaan hänen kanssaan. Kun haluat pelastaa toisia, älä kadota kiireessä ja työn imussa omaa sieluasi ja kutsumustasi! Jeesus käskee mennä ja palvella täysillä toisia ihmisiä.

Sinut on lähetetty evankeliumin vuoksi matkaan. Ole uskollinen evankeliumille ja Jumalan sanalle. Se on sanoma, mitä ei löydy mistään tämän maailman uskonnosta eikä maailmankatsomuksesta.

Lähetämme lähetystyöntekijöitä julistamaan evankeliumia kahdesta syystä. Vain sen kautta kadotukseen matkalla olevat löytävät pelastuksen. Te olette ikuisen pelastuksen sanansaattajia. Maailmassa ei ole hienompaa kutsumusta. Toiseksi julistatte evankeliumia Jumalan kunnian vuoksi vaikkei yksikään ottaisi sitä vastaan. Evankeliumin julistaminen on Jumalan ylistämistä. Emme ylistä Jumalaa vain laulamalla ylistyslauluja. Suurta ylistystä on Jumalan suurten tekojen kertominen. Ylistäkää Jumalaa kertomalla Jeesuksen elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja veren voimasta!

Jumala kutsuu meitä uskollisuuteen tehtävässämme.

Kun tästä hetken päästä suuntaan tapaamiseemme, pohdin, miten voisin sinua rohkaista. Siksi kirjoitin pikaisesti tämän kirjeen!

Haluan kiittää sinua palveluksestasi Kansanlähetyksen lähetystyöntekijänä! Haluan kiittää sinua ystävyydestä ja työtoveruudesta.

Haluan rohkaista ennen kaikkea sinua, joka tunnet itsesi väsyneeksi, kamppailet kutsumuksesi kanssa ja olet omien syytöksiesi ja perkeleen syytöksien saartamana kyselemässä: Kannattiko ja kannattaako tämä.

Jos mikä tässä elämässä kannattaa, se on sitoutuminen evankeliumin levittämiseen! Siinä Jumala käyttää saviastioita.

Kun mietin kohtaamistamme lähettipäivillä, mieleeni tuli vahvasti juuri tämä saviastia-teema.

Nähdään pian lähettipäivillä, rakas taistelutoveri maailman parhaimmassa tehtävässä!

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Kansanlähetys

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät puhe Mika Tuovinen kuva Matti Korhonen

Polttopisteessä-puhe 2019

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen polttopisteessä-puhe Kansanlähetyspäivillä 6.7.2019

Kiitän siitä, että olette tulleet Kansanlähetyspäiville. Edellisten Kansanlähetyspäivien jälkeen olemme jatkaneet työtämme ja myös juhlineet lähetystyömme 50-vuotista taivalta Keski-Aasiassa, Japanissa ja Etiopiassa. Olemme iloinneet vahvistuneesta taloudesta. Kiitos nimikkoseurakunnille, kansanlähetyspiireille ja lahjoittajille. Haluan kiittää kaikkia vastuunkantajia ja työntekijöitä viimeisen vuoden aikana tehdystä työstä. Tästä on hyvä lähteä toiveikkaana uuteen työkauteen.

Erotako kirkosta?

Viime viikon aikana minulta on useaan otteeseen kysytty, milloin me perustamme oman kirkon. Syynä on kirkon tuki Helsinki Pride -viikolle ja monet sateenkaarimessut eri puolilla Suomea. Moni pettyi ja erosi kirkosta.

Kirkossa myrskyää, mutta mielestäni ei vielä siten, että herätysliikkeiden – tai Kansanlähetyksen – tulisi välittömästi perustaa uusi kirkko. Kansanlähetyksen johdossa olemme kuulleet tämän monen ihmisen hätähuudon ja kysymyksen.

Missä on kirkko?

Kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja kysyi minulta tällä viikolla: Ajatteleeko Kansanlähetys, että oikea kirkko on tosiuskovien yhteisö kirkon sisällä? Vastasin tähän: Kyllä! Me todella uskomme, että oikea Kristuksen kirkko koostuu kaikista Jeesukseen Kristukseen uskovista. Tämä Kristuksen kirkko tarvitsee kyllä näkyvän muodon, jossa kokoonnutaan Jumalan sanan ja sakramenttien äärelle. Ulkonaiseen kirkkoon kuuluu sekä uskovia että niitä, jotka eivät usko.

Tämä on luterilaisen opin kannalta selvä asia. Kirkkomme opin yhtenä perustana on Augsburgin tunnustuksen puolustus. Siellä todetaan, että Kristuksen todellinen kirkko voi tulla jopa nimellisen kirkon vainoamaksi. Puolustus jatkaa:

”Me näemme loputtomia vaaroja, jotka uhkaavat kirkkoa perikadolla. Kirkossa itsessään on ääretön määrä jumalattomia ihmisiä, jotka sortavat sitä. Näissä oloissa emme saa menettää toivoamme, vaan meidän on tiedettävä, että kirkko tulee kaikesta huolimatta säilymään. Samoin meidän on tiedettävä, että kirkko tulee jumalattomien suuresta lukumäärästä huolimatta yhtä kaikki pysymään voimassa ja että Kristus täyttää kirkolle antamansa lupaukset: antaa synnit anteeksi, kuulee rukoukset ja lahjoittaa Pyhän Hengen.” (APOL VII ja VIII).

Kun kirkossa menee hengellisesti huonosti, emme saa menettää toivoamme. Jeesus toimii hengellistenkin kriisien keskellä siellä, missä sanaa julistetaan ja sakramentteja oikein jaetaan.

Missä kirkko on? Vanhasta testamentista muistamme profeetta Elian masentuneen yksinäisyydessä, kun hänestä tuntui, että uskonnonharjoitus oli luisunut epäjumalanpalvelemiseen ja oikea papisto oli korvattu Baalin seuraajilla. Elia sanoi: Minä yksin olen jäljellä. Jumala sanoi: Elia, et ole yksin. Täällä on 7000 miestä, jotka eivät ole notkistaneet polviaan epäjumalien edessä (Room. 11:1-4). He olivat kirkko Vanhan testamentin aikana. Ei edes kuuluisa profeetta tiennyt heistä. Jumala tietää kirkkonsa jäsenet.

Missä oli kirkko, kun Vanhan testamentin Jumalan kutsumat profeetat vähemmistössä julistivat. Temppelissä luettiin Jumalan sanaa, mutta johtajien ja kansan sydän oli kääntynyt pois Jumalasta. Mutta siinäkään tilanteessa uskollisten ääni ei vaiennut.

Missä oli kirkko, kun Jeesus kuolee ristillä? Opetuslapset olivat paenneet. Yksi tuntematon juuri uskoontullut on ristillä kuolemassa Jeesuksen oikealla puolella. Jossain salaa oli ainakin Joosef arimatialainen ja Nikodeemos. Kirkko oli katoamassa.

Missä oli kirkko, kun vakava areiolaisuuden harha 300-luvulla kielsi Jeesuksen jumaluuden ja levisi seurakunnissa? Kerrotaan, että uskolliseksi jäi vain viisi oikeaoppista piispaa ja heitäkin vainottiin ja karkotettiin. Lopulta totuus voitti.

Mainitsen vain nämä, jotta ymmärtäisimme, että Kristuksen kirkko – hänen seuraajiensa joukko – on usein ahdistettuna maailmassa. Täydellistä kirkkokuntaa et löydä mistään. Mutta todellinen kirkko on siellä, missä kuuluu hyvän paimenen ääni.

Kirkon kriisi

Suomen evankelisluterilainen kirkko on kriisissä. Mainitsen kaksi minua painavaa asiaa kirkossamme, jonka pappina olen ja jota olen halunnut rakentaa.

Vanhurskauttamisoppi

Ensimmäinen minua murehduttava asia liittyy kristinopin ytimeen, nimittäin ajassamme epäselvään vanhurskauttamisoppiin. Vanhurskauttaminen eli vastaus kysymykseen, miten minä kelpaan Jumalalle, on lopulta se tärkein opinkohta, jonka sortuessa kristinusko murenee.

Aikamme julistuksesta puuttuu usein selvä vanhurskauttamisoppi. Tässä on kristillisyyden kriisi. Miten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava ja pelastunut? Vastaukseksi saattaa tulla: Muuta ei tarvita kuin kaste! Jeesus opettaa kyllä, että kastetta tarvitaan. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen (Mk. 16:15-16). Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen. Tai sanotaan: Jumala rakastaa sinua, ja kyllä hän vie sinut kerran taivaaseen. Tämäkin vastaus on väärä, vaikka se onkin yleinen kansanuskomus. Tämä uskomus on tullut näkyviin julkisuuden henkilöiden kuolemien yhteydessä. Puhutaan, että kuollut henkilö lensi satumaahan tai pääsi parempaan paikkaan. Hyvää tässä on ymmärrys, että kuolema ei ole kaiken piste. Mutta ilman Jeesuksen antamaa vanhurskautta kukaan ei lennä mihinkään parempaan paikkaan eikä pääse taivaaseen. Ilman uskoa Jeesukseen tie aukeaa kadotukseen.

Jossain on yleisuskonnollista puhetta Jumalan armosta ja rakkaudesta, joka erotetaan Jeesuksesta ja hänen sovituskuolemastaan. Tämä ei ole kristinuskoa. Tämä kertoo pinnallisesta ja vääristyneestä syntikäsityksestä. Jumalan edessä synti on tuhovoima, joka kadottaa ja tuo Jumalan ikuisen vihan. Synti on tarttunut meistä jokaiseen ja tehnyt meidät hengellisesti kuolleiksi. Olemme kaikki jumalattomia ja ansainneet Jumalan hylkäämisen ja vihan.

Apostoli Paavalin radikaali väite roomalaiskirjeessä on se, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, kun hän uskoo Jeesukseen: ”Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa  jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.” (Room. 4:5)

Jos sinulla ei ole uskoa Jeesukseen, sinulla ei ole hengellisesti Jumalan edessä mitään. Jos sinulla on Jeesus, sinulla on kaikki pelastuksen aarteet. Usko Jeesukseen avaa taivaan. Jeesuksen hylkääminen sulkee sen. Lopulta on kaksi joukkoa, pelastuneet ja kadotetut. On taivas ja kadotus.

Tämän vanhurskauttamisen perustana on konkreettinen tapahtuma Golgatalla. Syytön Jeesus kantoi ihmiskunnan rangaistuksen. Hänet naulittiin oikeasti ristille ja hänen verensä vuosi oikeasti ristiä pitkin maahan Jerusalemin ulkopuolella. Koska syntimme on sovitettu, meidät on lunastettu ja Jumala on lepytetty, syntinen voidaan vanhurskauttaa eli lukea Jumalalle kelvolliseksi.

Vanhurskaaksi lukeminen on oikeustermi. Tärkein tapahtuu taivaassa: Kun tulemme uskoon, Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, syyttömiksi ja hänelle kelpaavaksi. Tämä tapahtuu, vaikka elämässäni ei tapahtui mitään muutosta. Pyhä Henki kyllä synnyttää uskovassa muutosta eli pyhitystä, mutta se ei ole vanhurskauttamisen syy vaan seuraus.

Meidät vanhurskautetaan eli tehdään Jumalalle kelvolliseksi, kun uskomme Jeesukseen. Mikään uskonto, uskonnon perustaja tai maailmankatsomus ei auta Jumalan edessä. Jeesus pelastaa jokaisen, joka uskoo.

Kaksi vanhurskauttamisopin mitätöivää vaaraa

Kaksi asiaa voi tuhota vanhurskauttamisopin yksin uskosta Jeesukseen.

Ensimmäinen vaara tulee yleiskristilliseltä taholta, joka tarjoaa ihmisille halpaa armoa ilman Jeesusta, uskoa ja parannusta. Saatetaan puhua Jumalan armosta ohi Jeesuksen. Tällaista armoa ei ole. Puhe armollisesta Jumalasta ilman Jeesuksen sovitustyötä armollisuuden perusteena on suurta harhaa. Jumala on yhdestä syystä sinulle ja minulle armollinen. Hän on armollinen Jeesuksen sovituskuoleman tähden. Tämä armollisuus tulee sinun omaksesi vain uskon kautta.

Toinen uskonvanhurskautta uhkaava vaara tulee omista herätyskristillisistä ryhmistämme, jossa ei eroteta lakia ja evankeliumia. Seurauksena on se, että julistus ei johda evankeliumin iloon vaan lakihenkisyyteen, joka ajaa uskovat tiukkaan yrittämisen ja jumalallekelpaamisen kierteeseen. Uskon ilo muuttuu raskaaksi taakaksi. Huomio kiinnittyy omaan yrittämiseen, tekoihin Jumalan ja toisten uskovien miellyttämiseksi. Taakoitetulle uskovalle ymmärrys uskonvanhurskaudesta on suuri helpotus.

Ilmestyskirjassa kuvataan valkeavaatteisten joukkoa taivaassa. Heistä sanotaan: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:13-14.). Tässä kuvataan myös sinun tulevaisuuttasi, joka uskot! Vanhurskauttaminen tarkoittaa tähän uuteen asuun pukemista ja taivaaseen pääsyä.

Kristikunnassamme uskonvanhuskauden mitätöinti on suuri vaara. Pidetään Kansanlähetyksessä selvänä opetus pelastuksesta ja vanhurskauttamisesta yksin uskon kautta ja vain Jeesuksen tähden.

Kirkkorakenteet muuttuvat avioliittokäsityksen vuoksi

Toinen iso ajankohtainen asia kirkossamme liittyy avioliittoon. Miehen ja naisen muodostama avioliitto sekä kristillinen käsitys perheestä on ollut eräs läntisen hyvinvoinnin perusta.

Avioliittokäsityksen muutos yhteiskunnassa ja kirkon sisällä on laittanut kirkollisia mannerlaattoja liikkumaan erityisesti länsimaissa. Monet vanhat kirkot natisevat liitoksistaan ja murtuvat.

Ne, jotka haluavat muuttaa tai laajentaa kirkon avioliittokäsitystä sanovat, ettei kyseessä ole iso asia. Meille tämä on iso asia. Sillä se liittyy Jumalan ilmoitukseen Raamatussa.

Miehen ja naisen avioliiton murtaminen sekä luonnollisen isän ja äidin vanhemmuuden särkeminen on iso asia siksi, että miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuureissa luonnollinen malli avioliitosta ja perheestä. Uskon, että se tarjoaa yhteiskunnalle parhaimmat mahdollisuudet tasapainoiseen elämään. Se on iso asia siksi, että se on Jumalan luomisessa ilmoittama malli avioliitosta. Jeesus vahvisti sen opetuksessaan. Kyseessä on iso asia siksi, että Raamattu suorasanaisesti kieltää ja jopa varoittaa homoseksuaalisista suhteista. Jotkut ottavat nämä Raamatun kohdat vakavasti, opettavat ja toimivat sen mukaan. Jotkut sanovat, että ne puhuvat jostain muusta. Siksi ei ole ihme, että kirkot jakaantuvat.

Yhdysvalloissa on syntynyt uusi luterilainen kirkko. Anglikaaninen kirkko on jakaantunut. He järjestävät piispoille 10 vuoden välein Lambeth-konferenssin. Nyt suurin osa piispoista ei suostu tulemaan konferenssiin joidenkin piispojen homosuhteiden vuoksi.

Entä me luterilaiset? Iloitsen, että kansainväliseen luterilaiseen kirkkoperheeseen on syntynyt uusi kirkkoja ja järjestöjä yhdistävä luterilainen liikehdintä: Tunnustuksen ja lähetystyön maailmanlaaja luterilainen yhteysverkosto (The Global Confessional and Missional Lutheran Forum).

Tämä yhteysverkosto julkaisi viime vuonna kirjeen, jonka nimi on Bishoftun kirje kirkoille. Se on kirje, jonka voisin hyvin allekirjoittaa. Siinä on mukana myös maailman suurin luterilainen kirkko Etiopian Mekane Yesus sekä Tansanian luterilaisen kirkko ja monia järjestöjä myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Bishoftun kirje kirkoille ei ole saanut vielä paljoa huomiota Suomessa. Kirjeessä tuodaan positiivinen asenne uskoon, lähetystehtävään ja Raamatun asemaan.

Kirje ottaa kantaa joihinkin luomakuntaan ja luomisjärjestykseen liittyviin harhoihin ja vääristymiin. Yksi niistä on pyrkimys avioliiton uudelleenmäärittelyyn. Bishoftun kirje kirkoille sanoo:

”Kirkko torjuu kaikki ideologiat ja rakennelmat, jotka kyseenalaistavat jumalallisen luomistyön mieheksi ja naiseksi, sillä ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. (1. Moos. 1:27b). Kirkko tunnustaa ja tukee avioliiton pyhyyttä luomisjärjestyksenä. (1. Moos. 1:27–28; 2:21– 25).”

”Näin ymmärrämme, että seurakunta puhuu raamatullisten eettisten normien säilyttämisen puolesta. Meidän päivinämme tämä koskee erityisesti oppia avioliitosta, joka on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto. Kohdattaessa vastustusta tahoilta, jotka edistävät toisenlaisia kumppanuuden muotoja, Kirkon tulee puhua uskollisesti ja selkeästi miesten ja naisten välisten suhteiden raamatullisista kriteereistä. Kristillisen uskomme mukaan miehen ja naisen välinen aviosuhde heijastaa Kristuksen ja hänen Kirkkonsa suhdetta. (Ef. 5)”

Bishoftun kirje rohkaisee meitä. Kiitos tästä rohkaisusta yhteistyökirkollemme Etiopian  Mekane  Yesus -kirkolle ja muille kirkoille ja järjestöille. Kiitos, että jaatte rohkeasti Raamatun sanaan sitoutuvaa viestiä luterilaisessa kirkkoperheessämme, jossa on nyt hyvin suuri sekaannus.

Halusin tuoda esille näitä kansainvälisiä liikehdintöjä, jotta näkisit, ettet ole yksin, kun murehdit Jumalan sanasta luopumusta.

Mihin Suomen kirkko tässä sijoittuu?

Mihin Suomen evankelisluterilainen kirkko sijoittuu tässä keskustelussa? Kirkko on jatkuvasti virallisissa viesteissään ja selvityksissään todennut, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Kuitenkin kirkkomme johdosta on kuulunut viestejä, että Raamatun ilmoittamasta miehen ja naisen välisestä avioliitosta luopuminen on vain ajan kysymys.

Tästä puuttuu täysin ajatus, että taistelisimme oikean opin ja toiminnan puolesta kuten Bishoftun kirje kirkkoja kehottaa.

Raamattukysymys on tässäkin tapetilla. Viime viikolla arkkipiispa sanoi homoseksuaalisuuskeskusteluihin viitaten, että ”Raamattu ei ole Herra”. On totta, että on vain yksi Herra. Mutta olisin toivonut viestiä kristikansalle, että Raamattu määrittelee kristillisen kirkon opin ja käytännön myös avioliittoasiassa. Mitään muuta luotettavaa ohjetta meillä ei ole.

Miksi pitäydymme Raamatun ja kirkon perinteen opetukseen sukupuolisuudesta ja avioliitosta? Ihmiskunnan niin sanottu luonnollinen laki kertoo miehen ja naisen kuuluvan yhteen. Lisäksi Raamatun selvän opetuksen tähden. Rakkauden tähden tulee kertoa, mitä Raamattu opettaa. Pysymme tässä kannassa yhteiskunnallisen järjestyksen ja aikuisten ja lasten hyvinvoinnin tähden nyt ja tulevaisuudessa.

Meidän tulee olla tietoisia, että Kansanlähetyksen toiminnassa ja täällä teltassakin on niitä, jotka kokevat olevansa homoseksuaaleja. Moni heistä kyselee, mitä tulee tehdä ja kamppailee tämän asian kanssa. Mainitsen tähän liittyen kaksi asiaa. Ensiksi emme voi mitätöidä Raamatun selvää opetusta homoseksuaalisuuden synnillisyydestä. Täällä olevat Raamattunsa tuntevat tietävät tämän itsekin. Samalla meidän on muistettava, että Raamattu suhtautuu ankarasti kaikkeen seksuaaliseen moraalittomuuteen myös heteroparien kohdalla. Toiseksi meidän tulee hyväksyä keskellemme ne, jotka kilvoittelevat seksuaalisuutensa kanssa. Meidän täytyy ymmärtää omat ehkä toisenlaiset syntimme, silloin voimme olla myötätuntoisia toisia kohtaan. Emme näe toisten sisäisiä taisteluja. Jos joku kertoo sinulle pohdinnoistaan oman homoseksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa, älä hylkää häntä vaan kuuntele, keskustele ja osoita hänelle, että olet hänen tukenaan. Meidän keskellämme on oltava tilaa niille homoseksuaalista suuntausta kokeville, jotka haluavat olla keskellämme ja toiminnassamme ja pyrkivät elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Heille on osoitettava samaa anteeksiantoa kuin itse odotamme ja saamme omista synneistämme.

MIKÄ ON KANSANLÄHETYKSEN TIE ETEENPÄIN?

Mikä on Kansanlähetyksen tie tällaisessa tilanteessa eteenpäin? Miten toimimme?

Moni kaipaa nyt rajuja irtiottoja. He näkevät suhteemme kirkkoon joko-tai -tilanteena, jossa meidän pitää valita, toimimmeko kirkossa vai sen ulkopuolella. Me olemme kuitenkin vielä sekä-että -tilanteessa. Toimimme itsenäisesti, mutta samalla haluamme toimia kirkon ja kansamme parhaaksi opettamalla Raamattua, evankelioimalla ja luomalla yhteisöjä.

Jonkun mielestä Kansanlähetyksen ja herätysliikejärjestöjen tulisi valita vain yksi vaihtoehto. Joillekin se olisi täysi sulautuminen kirkkoon. Silloin kadotamme helposti itsenäisyytemme ja identiteettimme. Joillekin se olisi täysi irtaantuminen kirkosta ja vaikeasta tilanteesta pakeneminen uuden kirkon perustamisella. Järjestöjen ja henkilöiden päätökset menevät eri tahdissa. Moni meidän ystävistämme on eronnut kirkosta. Teille sanon, että tekin olette lämpimästi tervetulleita Kansanlähetyksen jäsenyyteen ja toimintaan.

Kansanlähetyksessä olemme valinneet yhteistyön tien, jossa vahvistamme identiteettiämme ja omaa toimintaamme. Siksi muun muassa kirjoitin kirjan Ainutlaatuinen tehtävä. Kansanlähetyksen ystävillä on oikeus tietää, mitä Kansanlähetyksessä uskotaan, mitä se opettaa, miten se toimii ja mihin järjestö on Nähdään pian!.

Aiomme toimia vielä luterilaisen kirkon yhteydessä. Etsimme sen uudistumista. Jos emme voi sitä uudistaa, haluamme toisten samanmielisten järjestöjen kanssa tehdä sen minkä voimme ihmisten pelastumiseksi ja heidän tukemiseksi taivaan tiellä. Meidän tehtävämme on antaa hengellisiä koteja, joissa he vahvistuvat Jumalan sanasta ja uskovien yhteydestä.

Olemme kirkossa, mutta emme voi osallistua kaikkeen, missä kirkko on mukana.
Emme voi olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka on Raamatun kanssa ristiriidassa.
Emme ole mukana pride-marsseilla.
Emme tue avioliittokäsityksen muutosta kirkossa.
Emme piilottele opetustamme avioliitosta.
Emme hyväksy opetusta kaikkien pelastumisesta.
Emme pidä oikeana pappisviran avaamista naisille.
Emme halua osallistua toimintaan, jossa väheksytään Jumalan sanaa.
Emme häpeä Jeesusta ja evankeliumia.

Me pidämme omista perusteistamme kiinni! Ne on ilmaistu selvimmin Kansanlähetyksen Ohjelmassa, joka löytyy kirjoittamani kirjan liitteestä.
Me julistamme pelastavaa evankeliumia Jeesuksesta.
Me kutsumme ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon.
Me teemme lähetystyötä loppuun asti.
Me luomme yhteisöjä, joissa kuullaan evankeliumia ja opetetaan Raamattua. Jotkut näistä ovat jumalanpalvelusta viettäviä yhteisöjä. Suurin osa on pienempiä ryhmiä, joissa rukoillaan, luetaan Raamattua, tuetaan toisia uskossa ja toimitaan oman paikkakunnan evankelioimisen puolesta
Me luemme ja opetamme Raamattua. Yritetään ryhdistäytyä molemmissa, sillä tänään tarvitsemme sitä enemmän kuin eilen.
Me pidämme vieläkin vahvemmin sanomaamme esillä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Meillä ei ole syytä pessimismiin eikä pelkoon. Kutsun sinua nostamaan pääsi ja lähtemään levollisin mielin eteenpäin.

Minulle ei ole lopulta tärkeää, olenko ev.lut. kirkossa tai sen ulkopuolella. Minulle on tärkeää, että me saamme uskoa vapaasti ja julistaa Jumalan sanaa vapaasti ja palvella niitä ihmisiä, jotka Jumala on tuonut yhteisöihimme.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, olenko kirkossa tai ulkopuolella, mutta se on tärkeää, että me pelastamme sieluja. Yksikään kirkko ei mene taivaaseen, rakennukset jäävät tänne alas, kun me lähdemme Jeesuksen luokse ylös.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, missä olen, mutta se on, että me toimimme lähetystehtävän puolesta.

Minulle on tärkeää se, että toimimme ihmisten pelastumisen puolesta ja sen hyväksi, että he säilyvät uskossa loppuun asti.

Tässä on Kansanlähetyksen ydin näky. Monet muut asiat ovat tärkeitä, mutta ihmisten auttaminen Jeesuksen tuntemiseen on tärkein!
Olen pappi tässä kirkossa ja haluan toimia tässä kirkossa evankeliumin tähden ja sen puolesta.

Kansanlähetystä rakentamaan

Haluatko lähteä rakentamaan tällaista Kansanlähetystä? Kansanlähetyksen elinvoima inhimilliseltä kannalta riippuu paljon työn ystävistä. Miten saamme vapaaehtoiset mukaan työhön sitä toteuttamaan ja tukemaan?

Käytännön työmme tapahtuu piirijärjestöissämme. Voit ottaa oman alueesi piirijärjestöön yhteyttä ja kysyä, miten työhön pääsee mukaan. Kutsumme kaikkia, jotka kokevat Kansanlähetyksen linjan omakseen, tulemaan mukaan.

Näkymme mukaan kunkin paikkakunnan uskovien tulee kantaa huolta oman paikkakunnan hengellisestä elämästä ja evankelioimisesta. Älä odota, että joku tulee paikkakunnallesi tekemään jotain suurta. Sinä voit tehdä. Ole sinä aloitteellinen. Luo omalle paikkakunnallesi pienpiiri, jossa luette Raamattua, rukoilette ja pohditte, miten olette herätyksen välikappaleena omalla paikkakunnalla. Ja ehkä tukien naapureitakin. Rukoile ja toimi vaikka sen puolesta, että voitte perustaa omalla paikkakunnallanne yhden evankeliumista elävän ja sitä levittävän ryhmän jokaista tuhatta asukasta kohden. Tämä on toteutuessaan valtava näky.

Me olemme lähetysjärjestö, mutta nyt on vahvistettava työtämme myös kotimaassa. Olemme määrätietoisesti alkaneet keräämään lähettäjärenkaita Suomessa toimiville työntekijöille. Lähetykselle uhratut varat käytetään lähetykseen, kotimaan työhön annetut varat kansamme evankeliointiin ja opettamiseen sekä uskovien varustamiseen.

Muistelemme mielellämme menneitä herätyksiä. Mitä olet valmis tekemään uuden herätyksen puolesta, joka tarkoittaa parhaimmillaan toimintaa lastesi, lastenlastesi, vanhempiesi ja sukulaistesi tulemista Jumalan valtakuntaan?

Juuri näinä viikkoina on kehotettu olemaan rohkeasti sitä, mitä olet! Nyt voi laittaa sosiaalisen median viestimään sanomaa: Olen kristitty ja sitoudun Raamattuun. Nyt voi tilaa vaikka Uusi Tie -lehden ei-uskoville sukulaisille.

Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme. Jumala on antanut herätyksen aikoja kansamme keskelle. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus. Ehkä nyt elämme tällaista luopumuksen aikaa.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jos Kansanlähetys menettää rukouksen herätyksen puolesta ja toiminnan sen hyväksi ja alkaa käpertyä vain oman napansa ympärille, emme halua, että meitä kutsutaan herätysliikkeeksi. Ansaitsemme nukutusliikkeen nimen. Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Ja meidän lähtevän liikkeelle.

Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Nyt on Kansanlähetykselle ja Kansanlähetyksen ystäville aika nousta ylös ja todistaa ystäville Jeesuksesta ja kutsuttava heitä Jeesuksen seuraan. Olemme ylpeitä uskostamme ja Herrastamme. Ja pidetään sanomastamme ja Herrastamme meteliä!

Voittajana perille!

Pidetään huolta myös itsestämme ja uskostamme. Muistetaan Jeesuksen sanat Ilmestyskirjan seurakunnille. Jeesus näki seurakuntien tilan. Alkuseurakunnassakin oli paljon kriisiä. Jeesus antoi kiitosta ja kutsui parannukseen. Hän antoi myös uskoville lupauksia. Jeesus kutsuu meitä voittajiksi, henkilöiksi, jotka pysyvät uskollisina loppuun asti hänelle ja hänen sanalleen. Siellä on myös lupaus, joka on rippikoulutodistuksessani: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän-” (Ilm. 2:10). Tässä on kutsu minulle, sinulle ja Kansanlähetykselle. Ole uskollinen tehtävässäsi ja uskossasi loppuun asti.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylä

Mediahuomiota juuri ennen Kansanlähetyspäiviä

Kansanlähetyspäivät on taas tällä viikolla. Se tietää aina myös haastatteluja ja nettinäkyvyyttä. Mainitsen tässä kolme viimeistä juttua niitä hieman kommentoiden.

Kansanlähetysnäky

Uusi Tie -lehti kirjoitti minusta jutun, jossa kerroin Kansanlähetyksen työnäystä sekä vasta ilmestyneestä kirjastani Ainutlaatuinen tehtävä. Kirjassani kerron Kansanlähetysnäystä, jonka perustana on Raamattu ja luterilainen tunnustus.

Uskomme, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, joka välittää meille Jeesuksen. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Siksi lähetystyö ja henkilökohtainen usko Jeesukseen ovat meille niin tärkeitä asioita.
Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky tulee vahvasti esiin järjestön strategias­sa, johon kuuluu maallikkokeskeisyys ja paikallisuus.

Uskomme, että jokaisen uskovan tehtävänä on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä omassa lähipiirissään. Mitä tulee lähetystyöhön ulkomailla, jokainen meistä on joko lähtijä tai lähettäjä. Lisäksi rohkaisemme uskovia Raamatun lukemiseen ja rukoilemiseen.

Minulta kysyttiin, mitä haluaisin juuri nyt Kansanlähetyksessä vahvistaa.

Tuovinen toivoo, että Kansanlähetys panostaisi tavoittavaan työhön internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jossa ihmiset viettävät aikaa.
– Meidän tulee olla avoimia uusille tavoille viedä evankeliumia eteenpäin, hän toteaa.

Tästä haastattelusta voi lukea lisää seurakuntalainen.fi -sivulta.

Kansanlähetyspäivien edellä

Kansanlähetyspäivien nettisivulla minulle esitettiin 11 kysymystä. Eräs kysymys oli, mikä merkitys suurilla tapahtumilla on kristityille. Vastasin:

Ne pitävät esillä kristillistä uskoa ajassamme, jossa media pyrkii vaikenemaan tai työntämään kristinuskon syrjään. Henkilökohtaisesti tällaiset tapahtumat ovat olleet minulle hengellisesti merkittäviä jo nuoruudesta alkaen. Niissä julistetun sanoman kautta elämässäni on tapahtunut suuria muutoksia, hengellistä uudistumista ja lähetyskutsun vahvistumista. Tämän vuoksi itse uskon, että tällaisten kesätapahtumien ja suurten hengellisten tapahtumien aika ei ole ohi.

Tämä haastattelu on luettavissa Kansanlähetyspäivien sivulla.

Herännäisyyden ja Kansanlähetyksen eroja ja yhteneväisyyksiä

Kirkko ja kaupunki -lehti oli kiinnostunut viikon lopun kesätapahtumista. Herättäjäjuhlat ovat Nivalassa ja Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. Toimittaja löysi eroja liikkeiden välillä. Lähetän tässä siunauksen toivotukset heränneelle kansalle ja herättäjäjuhlille!

Ensi viikonloppuna tuhannet suomalaiset suuntaavat kohti Nivalaa, jossa pidetään heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat. Juhlakentällä avoimen taivaan alla enimmillään runsaat 10 000 ihmistä veisaa Siionin virsiä ja kuuntelee virsien lomassa lyhyitä seurapuheita.

Samaan aikaan tuhannet suomalaiset matkaavat Ryttylään kansanlähetyspäiville. Tämän viidesläisen herätysliikkeen väki kokoontuu isossa valkoisessa juhlateltassa. Paikalla on yhtä aikaa noin 5000–6000 ihmistä. Sielläkin lauletaan, mutta bändin säestyksellä.

Ollaan saman kirkon sisällä. Armosta ja Jeesuksesta puhutaan kummassakin juhlassa. Herättäjäjuhlilta lähetään terveisiä kansanlähetyspäiville ja varmaan ne kulkevat myös toiseen suuntaan.

Pääset lukemaan tekstin tästä.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville 5.-7.7.2019

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Hausjärven Ryttylään. Ohjelma pähkinänkuoressa löytyy täältä blogistani. Kokonaisuudessaan Kansanlähetyspäivien sivulta.

Nähdään toivottavasti Ryttylässä!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetysnäky

Ainutlaatuinen tehtävä

Tänään kirjapainosta saapui Ryttylään kirjani Ainutlaatuinen tehtävä. Ensimmäinen kirjoittamani teos.

Ajatus kirjasta sai alkunsa pari vuotta sitten kiertäessäni Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlien vuoksi kaikissa 17 piirijärjestössä. Puhuin Kansanlähetyksestä sekä sen teologiasta ja työnäystä. Sydäntä särki, koska meillä ollut näkyämme ja toimintaamme käsitteleviä kirjoja.

Kerroin murheestani Uusi Tie -lehden päätoimittajalle Leif Nummelalle, joka rohkaisi kirjoittamaan. Hän oli nähnyt erään monisteeni, jossa kerron Kansanlähetyksestä ja kehotti ottamaan sen pohjaksi. Näin tein. Vähitellen kirjoitusprosessi eteni.

Eniten aikaa meni yhteenvedon koostamiseen Kansanlähetyksen työalueista. Siitä oli tehtävä lyhyt, mutta kattava. Siinä en valitettavasti voi kertoa kaikkea lähetystyöstämme. Jokainen työala vaatisi oman historiateoksensa. Mutta sen kyllä näkee, että paljon ja monenlaista on viidenkymmenen vuoden aikana tehty!

Kansanlähetysnäky

Kuvaan kirjassa Kansanlähetyksen taustalla olevaa työnäkyä. Jaan näyn kolmeen osaan: teologinen näky, toiminnallinen näky ja rakenteellinen näky. Tästä muodostuu Kansanlähetysnäky. Tämä toisen kappaleen näkymme kuvaus on minulle tärkein osa kirjasta.

Teologisessa näyssä haluamme sitoutua Raamattuun, jota luemme ja opetamme luterilaisen tunnustuksen valossa. Olemme luterilaisia herätyskristittyjä.

Toiminnallisessa näyssä tärkeää on evankeliumin julistus kotimaassa ja lähetystyössä. Tämä onnistuu vain saamalla Jumalan kansan liikkeelle.

Rakenteellinen näky kuvaa Kansanlähetyksen neljän ”tason” työtä: paikkakuntakohtainen työ, maakunnallinen työ, valtakunnallinen työ ja kansainvälinen työ.

Lähetystyömme

Kirjassa painottuu lähetystyö. Vastaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi teemme lähetystyötä?
  • Miten teemme lähetystyötä?
  • Mikä haastaa lähetystyötä?
  • Missä teemme lähetystyötä?
  • Mitä olemme tehneet lähetystyössä?

Lähetystyössä olemme näkymme ytimessä. Emme ole vain lähetysjärjestö, mutta emme ole myöskään vain kotimaantyötä tekevä järjestö. Toiminta kotimaassa tähtää lähetystyön toteuttamiseen kuten heti alussa sanottiin: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja! Aito herätys synnyttää aina lähetystä.

Näky kirkkaaksi

Toivon, että kirja antaa yleiskuvan Kansanlähetyksen työstä, rakenteesta ja teologiasta. Ehkä joku ajattelee kirjaa lukiessa, että tuollaisessa joukossa haluan olla mukana. Kutsun kaikkia mukaan, mutta samalla toppuuttelen:

Tämä kirja on myös kutsu. Olen halunnut kertoa työstäme ja opetuksestamme. Ehkä näet työn samalla tavoin tärkeäksi. Olet tervetullut mukaan. Emme voi luvata täydellistä joukkoa. Täällä joutuu pettymään. Mutta täältä voi löytää paikkansa, jos haluaa olla sellaisessa joukossa, jossa tahdotaan toimia Raamatun mukaisesti ja ihmisten pelastumiseksi.

Toivon myös, että muutkin tarttuvat kynään ja kirjoittavat sekä Kansanlähetyksestä että viidesläisestä herätyksestä ja niiden merkityksestä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivien ohjelma

Kansanlähetyspäivien 2019 ohjelma tiivistettynä

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään! Kansanlähetyspäivät järjestetään nyt 53. kerran. Aiemmin kesätapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea, nyt olemme jo neljättä kertaa Etelä-Hämeen Ryttylässä.

Minulle Kansanlähetyspäivät ovat työtä ja lepoa. Lähetystyöntekijänä olin lähetysnäyttelyssä kertomassa työstämme. Nyt johtajana tehtäviini kuuluu enemmän puhevastuuta. Suuri ilo tulee ystävien tapaamisesta ja sanankuulossa istumisesta juhlateltassa.

Mitä Kansanlähetyspäivillä on ohjelmassa tänä vuonna? Tässä päivien ohjelma tiivistettynä. Tarkempi ohjelma löytyy Kansanlähetyspäivien kotisivulta.

PERJANTAI 5.7.2019

14.30 Kansanlähetyksen nykyisten ja entisten työntekijöiden tapaaminen (Puimala)
16.00 Kansanlähetyspäivien alkupalat -kaikenikäisille (Puimala)
18.00 Oi mikä riemu
19.00 Raamattu rakkaaksi -iltajuhla
21.00 Ilta yhdessä
22.00 Iltajatkot (Puimala)

LAUANTAI 6.7.2019

7.30-9.00 Rukousaamiainen (Puimala)
9.00 Jumala on puhunut -raamattuopetus
10.30 Kanavat
– Miten kerron evankeliumin maahanmuuttajalle, PERUNAKELLARIN VINTTI
– Antaminen ja vastaanottaminen Jumalan lähetyksessä, VILJAMAKASIINI
– Kummilapsityö, mikä, miksi, miten mukaan? PUIMALA
– Miten opetan Raamattua lapsille, KAPPELIN LUOKKA
– Vainotut kristityt, UNHOLA
– Rakkauden kielet avioliitossa, AUTOTALLI
– Innostu Raamatusta, RYTTYLÄN KYLÄTALO
– Armolahjat, RYTTYLÄN KIRKKO
– Virsikanava, KAPPELIN SALI
10.30 Lähetysavain-LIVE
12.00 Lappi-riparin konfirmaatio (Puimala) Yksityistilaisuus
13.00 Polttopisteessä
14.00 Piirien lähettisihteerien ja lähetysvastaavien kutsuvierastilaisuus
14.15 Seurakuntien työntekijöiden tapaaminen, Unhola
15.00 Maailman mahtavin stoori (perhetilaisuus)
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
– Kansanlähetysopiston opistotapaaminen, VILJAMAKASIINI
– Vankilatyön tapaaminen, KAPPELIN SALI
– Kutsuvierastilaisuus, PUIMALA
– Yrittäjän tilipäivä. Yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden yhteinen hetki Liikemiesten lähetysliiton kanssa, RYTTYLÄN KYLÄTALO
– Israel-kanava, RYTTYLÄN KIRKKO, kolehti: Israelissa tehtävä työ, bussikuljetus klo 14.45 (Kansanlähetyspäivien bussivuoro)
– Tule tapaamaan Kansanlähetysopiston uusia lähetyslinjalaisia teekupin äärelle, LÄHETYSKELLARI
16.30 Lähetyskeskus Ryttylässä 50 v. juhla
18.30 Evankeliumi kaikille -iltajuhla
20.30 Ilta yhdessä
21.30 Iltajatkot (Puimala)

SUNNUNTAI 7.7.2019

7.30-9.00 Rukousaamiainen (Puimala)
9.00 Hengen miekka -raamattuopetus
10.30 Sunnuntaiaamun riemua, Puuhun ja Takaisin -musikaali (perhetilaisuus)
10.30 Raamattu rakkaammaksi -opetus (Puimala)
13.00 Jumalanpalvelus & lähettien siunaaminen

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville!

Edellä kuvatun pääohjelman lisäksi Kansanlähetyspäivillä on mm.

  • lastenohjelma 3-6 -vuotiaille
  • junioriohjelma 7-14 -vuotiaille
  • Raamattulava -opetusta taukojen aikana
  • Suomi sydämellä -traktorilava
  • Raamattukesä-ennakkoseminaari
  • Talkooleiri
  • Kahvilat ja monipuolinen ruokatarjonta
  • Lähetysnäyttely ja lähetystyöntekijöiden tapaamista

Olet tervetullut Kansanlähetyspäiville Ryttylään! Tarkempi ohjelma ja uutisia tapahtumasta löytyy Kansanlähetyspäivien sivulta.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa