Avainsana-arkisto: Kansanlähetyspäivät

Lähettäjäpiirikirje 6-7/2019

Kirjoitan säännöllisesti kirjettä niille, jotka haluavat rukoilla työni puolesta, tukea sitä taloudellisesti tai muuten vain tietää, mitä minulle ja työlleni kuuluu. Tässä on otteita kesä- ja heinäkuun kirjeestä. Voit tilata kirjeeni sähköpostiisi tai postilaatikkoosi tästä.

Kesätervehdys

Tässä sinulle kesäkirjeeni! Kirjoitan tätä aikana kun maailma muistelee Apollo 11 kuulentoa 50 vuotta sitten. Neil Armstrong sanoi astuessa kuun pinnalle, että kyseessä oli pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle. Mukana oli myös Buzz Aldrin, joka vietti ehtoollista juuri ennen kuun kamaralle astumistaan.Olihan tuo merkittävä tapaus erityisesti kylmän sodan aikakautena.

Mielenkiintoista on, että tiede on kehittynyt yhteiskunnissa, joissa kristinuskolla on ollut merkittävä asema. Eräs syy on se, että luontoa ei ole jumalallistettu ja siksi sitä ei tarvitse pelätä eikä paljoa. Luonnon ja universumin ihmeiden tutkiminen voidaan nähdä Jumalan suurien tekojen tutkimisena ja Jumalan ylistämisenä. Joskus joku kysyi, mitä kirkko tekee yliopistosssa. Vastaus oli: Kirkko perusti yliopiston.

Viimeisen kirjeen jälkeen on tapahtunut taas paljon. Olin pariin otteeseen vieraana TV7-asemalla, tehnyt opetuksia Radio Deihin ja kirjoittanut artikkeleita. Olen ollut haastatteluissa Uuden Tien, Kirkko ja Kaupungin sekä Kotimaan toimittajien kanssa. Nämä ovat näyn levittämisen paikkoja.

Eräs minulle ja työnantajalleni tärkeä asia on kirjani Ainutlaatuinen tehtävä julkaisu. Siinä käsittelen lyhyesti järjestömme historiaa, työnäkyämme ja lähetystyötämme. Tällainen teos on puuttunut Kansanlähetykseltä. Sinullakin on lähettäjänä ollut tärkeä tehtävä tämän kaiken toteutumisessa. Kiitos siitä! Minulla loma jatkuu elokuun alun lähettipäiviin asti. Elokuussa johtoryhmän kanssa laadimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja hiomme hieman talousarviotamme, joka näyttää juuri nyt hyvältä.

Kansanlähetyspäivät

Kesän kohokohta minulle on aina Kansanlähetyspäivät. Pitkä suunnitteluprosessi muuttui näystä todellisuudeksi tänäkin vuonna. Meillä Suomessa on aivan erityinen hengellisten kesäjuhlien perinne, josta on syytä olla kiitollinen Jumalalle. Monet juhlat muuttuvat oman porukan ryhmästä laajemmaksi uskovia yhdistäväksi tapahtumaksi.

Kansanlähetyspäivillä minulle näkyvin hetki on aina lauantaisin kello 13 oleva Polttopisteessäpuhe, joka tänä vuonna sai harvinaisen paljon huomiota. Edeltävänä viikkona oli kohu kirkon osallistumisesta Pride- tapahtumaan. Jotkut kertoivat tulleensa kuulemaan, että pitäytyykö Kansanlähetys vielä käsitykseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä. Vastaus on kyllä. Vastasin myös monen esittämään kysymykseen, tuleeko Kansanlähetyksen ja herätyskristittyjen perustaa oma kirkko. Vastaus oli lyhyesti: Ei. Ainakaan vielä.

Lähetit matkaan ja Raamattu rakkaaksi

Kansanlähetyspäivien kohokohta minulle on kuitenkin päätösjuhlassa lähetystyöntekijöiden matkaansiunaaminen. Olen usein saanut olla heidän joukossaan; nyt lähetän joukkoja. Ottakoon Herra lähetit ja lähettilapset suojaansa, ja antakoon työn kantaa runsasta hedelmää. Tänä vuonna toin Kansanlähetyspäiville uudistuksena Raamattulavan, jossa lauantaina taukojen aikaan – ja vähän muulloinkin – oli 25 minuutin raamattuopetuksia. Tästä tuli paljon kiitoksia ja jatkamme kehittämistyötä.

Lepoa ja herätysjanoa

Olen ollut nyt viikon mökillä Etelä-Pohjanmaalla vaimon kotiseudulla. Loma on tehnyt hyvää. Metsän keskellä hiljaisuudessa on aikaa olla, saunoa, lueskella ja pohtia elämää. Tällaisina hetkinä pohdin myös omaa tehtävääni ja kutsumustani. Olen lukenut Heränneen kansan vaellusta, joka kuvaa herätyksiä 1800- ja 1900-luvuilla. Se lisää janoa nähdä jotain samaa vieläkin. Olen niin nuori, etten nähnyt edes 1960- ja 1970-luvun herätyksen aaltoja. Hedelmiä näen jatkuvasti. Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme ja haluan olla enemmän tämän asian kanssa esillä. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jumala haluaa kaikkien pelastuvan.

Evankelista Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Ole siunattu

Kiitos kun olet lähettäjärenkaassa mukana. Kiitos rukouksista ja taloudellisesta tuestasi.

Olet rakastettu, lunastettu ja Jumalaa varten luotu!

Mika Tuovinen
Työtoverisi

Rukousaiheita:

  • Herätyksen ja parannuksen tekemisen aika kansallemme.
  • Lähetystyöntekijämme kokoontuvat lähettipäiville 9.-11.8.
  • Evankelistojen yhteyspäivät (12.-14.8. Pori) on ollut tärkeä tapaamisen ja rohkaisemisen ja rohkaistumisen paikka. Rukoile evankelistoja kansamme keskelle!
  • Pyhän Hengen täyteyttä ja viisautta työtehtäviin

Kiitosaiheita:

  • Jumalan huolenpito töissä ja kotona
  • Kirjani Ainutlaatuinen tehtävä ilmestyminen
  • Kansanlähetyspäivien sujuminen hyvin
  • Jumalan täydellinen hyväksyntä ja syntien anteeksianto Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä

Tue työtä taloudellisesti

Kansanlähetyksen kotimaantyö toimii pääosin vapaaehtoisen kannatuksen pohjalta. Myös minulla on oma lähettäjärengas, joka tukee työtäni. Voit liittyä lähettäjärenkaaseen tästä. Olen kiitollinen lahjoituksista. Tilitiedot oheisessa kuvassa. Rahankeruulupa.

Kuvissa:
1. Leif Nummela tuo uuden kirjani työhuoneeseeni. 2. Kirkon lähetystyön toimikunnassa piispa Simo Peura ja Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama onnittelevat Kylväjän eläkkeelle jäävää lähetysjohtaja Pekka Mäkipäätä.
3. Rouvan kanssa Kylväjän uuden lähetysjohtaja Taneli Skytän juhlassa.
4. Olen puhumassa Kansanlähetyspäivillä
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät puhe Mika Tuovinen kuva Matti Korhonen

Polttopisteessä-puhe 2019

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen polttopisteessä-puhe Kansanlähetyspäivillä 6.7.2019

Kiitän siitä, että olette tulleet Kansanlähetyspäiville. Edellisten Kansanlähetyspäivien jälkeen olemme jatkaneet työtämme ja myös juhlineet lähetystyömme 50-vuotista taivalta Keski-Aasiassa, Japanissa ja Etiopiassa. Olemme iloinneet vahvistuneesta taloudesta. Kiitos nimikkoseurakunnille, kansanlähetyspiireille ja lahjoittajille. Haluan kiittää kaikkia vastuunkantajia ja työntekijöitä viimeisen vuoden aikana tehdystä työstä. Tästä on hyvä lähteä toiveikkaana uuteen työkauteen.

Erotako kirkosta?

Viime viikon aikana minulta on useaan otteeseen kysytty, milloin me perustamme oman kirkon. Syynä on kirkon tuki Helsinki Pride -viikolle ja monet sateenkaarimessut eri puolilla Suomea. Moni pettyi ja erosi kirkosta.

Kirkossa myrskyää, mutta mielestäni ei vielä siten, että herätysliikkeiden – tai Kansanlähetyksen – tulisi välittömästi perustaa uusi kirkko. Kansanlähetyksen johdossa olemme kuulleet tämän monen ihmisen hätähuudon ja kysymyksen.

Missä on kirkko?

Kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja kysyi minulta tällä viikolla: Ajatteleeko Kansanlähetys, että oikea kirkko on tosiuskovien yhteisö kirkon sisällä? Vastasin tähän: Kyllä! Me todella uskomme, että oikea Kristuksen kirkko koostuu kaikista Jeesukseen Kristukseen uskovista. Tämä Kristuksen kirkko tarvitsee kyllä näkyvän muodon, jossa kokoonnutaan Jumalan sanan ja sakramenttien äärelle. Ulkonaiseen kirkkoon kuuluu sekä uskovia että niitä, jotka eivät usko.

Tämä on luterilaisen opin kannalta selvä asia. Kirkkomme opin yhtenä perustana on Augsburgin tunnustuksen puolustus. Siellä todetaan, että Kristuksen todellinen kirkko voi tulla jopa nimellisen kirkon vainoamaksi. Puolustus jatkaa:

”Me näemme loputtomia vaaroja, jotka uhkaavat kirkkoa perikadolla. Kirkossa itsessään on ääretön määrä jumalattomia ihmisiä, jotka sortavat sitä. Näissä oloissa emme saa menettää toivoamme, vaan meidän on tiedettävä, että kirkko tulee kaikesta huolimatta säilymään. Samoin meidän on tiedettävä, että kirkko tulee jumalattomien suuresta lukumäärästä huolimatta yhtä kaikki pysymään voimassa ja että Kristus täyttää kirkolle antamansa lupaukset: antaa synnit anteeksi, kuulee rukoukset ja lahjoittaa Pyhän Hengen.” (APOL VII ja VIII).

Kun kirkossa menee hengellisesti huonosti, emme saa menettää toivoamme. Jeesus toimii hengellistenkin kriisien keskellä siellä, missä sanaa julistetaan ja sakramentteja oikein jaetaan.

Missä kirkko on? Vanhasta testamentista muistamme profeetta Elian masentuneen yksinäisyydessä, kun hänestä tuntui, että uskonnonharjoitus oli luisunut epäjumalanpalvelemiseen ja oikea papisto oli korvattu Baalin seuraajilla. Elia sanoi: Minä yksin olen jäljellä. Jumala sanoi: Elia, et ole yksin. Täällä on 7000 miestä, jotka eivät ole notkistaneet polviaan epäjumalien edessä (Room. 11:1-4). He olivat kirkko Vanhan testamentin aikana. Ei edes kuuluisa profeetta tiennyt heistä. Jumala tietää kirkkonsa jäsenet.

Missä oli kirkko, kun Vanhan testamentin Jumalan kutsumat profeetat vähemmistössä julistivat. Temppelissä luettiin Jumalan sanaa, mutta johtajien ja kansan sydän oli kääntynyt pois Jumalasta. Mutta siinäkään tilanteessa uskollisten ääni ei vaiennut.

Missä oli kirkko, kun Jeesus kuolee ristillä? Opetuslapset olivat paenneet. Yksi tuntematon juuri uskoontullut on ristillä kuolemassa Jeesuksen oikealla puolella. Jossain salaa oli ainakin Joosef arimatialainen ja Nikodeemos. Kirkko oli katoamassa.

Missä oli kirkko, kun vakava areiolaisuuden harha 300-luvulla kielsi Jeesuksen jumaluuden ja levisi seurakunnissa? Kerrotaan, että uskolliseksi jäi vain viisi oikeaoppista piispaa ja heitäkin vainottiin ja karkotettiin. Lopulta totuus voitti.

Mainitsen vain nämä, jotta ymmärtäisimme, että Kristuksen kirkko – hänen seuraajiensa joukko – on usein ahdistettuna maailmassa. Täydellistä kirkkokuntaa et löydä mistään. Mutta todellinen kirkko on siellä, missä kuuluu hyvän paimenen ääni.

Kirkon kriisi

Suomen evankelisluterilainen kirkko on kriisissä. Mainitsen kaksi minua painavaa asiaa kirkossamme, jonka pappina olen ja jota olen halunnut rakentaa.

Vanhurskauttamisoppi

Ensimmäinen minua murehduttava asia liittyy kristinopin ytimeen, nimittäin ajassamme epäselvään vanhurskauttamisoppiin. Vanhurskauttaminen eli vastaus kysymykseen, miten minä kelpaan Jumalalle, on lopulta se tärkein opinkohta, jonka sortuessa kristinusko murenee.

Aikamme julistuksesta puuttuu usein selvä vanhurskauttamisoppi. Tässä on kristillisyyden kriisi. Miten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava ja pelastunut? Vastaukseksi saattaa tulla: Muuta ei tarvita kuin kaste! Jeesus opettaa kyllä, että kastetta tarvitaan. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen (Mk. 16:15-16). Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen. Tai sanotaan: Jumala rakastaa sinua, ja kyllä hän vie sinut kerran taivaaseen. Tämäkin vastaus on väärä, vaikka se onkin yleinen kansanuskomus. Tämä uskomus on tullut näkyviin julkisuuden henkilöiden kuolemien yhteydessä. Puhutaan, että kuollut henkilö lensi satumaahan tai pääsi parempaan paikkaan. Hyvää tässä on ymmärrys, että kuolema ei ole kaiken piste. Mutta ilman Jeesuksen antamaa vanhurskautta kukaan ei lennä mihinkään parempaan paikkaan eikä pääse taivaaseen. Ilman uskoa Jeesukseen tie aukeaa kadotukseen.

Jossain on yleisuskonnollista puhetta Jumalan armosta ja rakkaudesta, joka erotetaan Jeesuksesta ja hänen sovituskuolemastaan. Tämä ei ole kristinuskoa. Tämä kertoo pinnallisesta ja vääristyneestä syntikäsityksestä. Jumalan edessä synti on tuhovoima, joka kadottaa ja tuo Jumalan ikuisen vihan. Synti on tarttunut meistä jokaiseen ja tehnyt meidät hengellisesti kuolleiksi. Olemme kaikki jumalattomia ja ansainneet Jumalan hylkäämisen ja vihan.

Apostoli Paavalin radikaali väite roomalaiskirjeessä on se, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, kun hän uskoo Jeesukseen: ”Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa  jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.” (Room. 4:5)

Jos sinulla ei ole uskoa Jeesukseen, sinulla ei ole hengellisesti Jumalan edessä mitään. Jos sinulla on Jeesus, sinulla on kaikki pelastuksen aarteet. Usko Jeesukseen avaa taivaan. Jeesuksen hylkääminen sulkee sen. Lopulta on kaksi joukkoa, pelastuneet ja kadotetut. On taivas ja kadotus.

Tämän vanhurskauttamisen perustana on konkreettinen tapahtuma Golgatalla. Syytön Jeesus kantoi ihmiskunnan rangaistuksen. Hänet naulittiin oikeasti ristille ja hänen verensä vuosi oikeasti ristiä pitkin maahan Jerusalemin ulkopuolella. Koska syntimme on sovitettu, meidät on lunastettu ja Jumala on lepytetty, syntinen voidaan vanhurskauttaa eli lukea Jumalalle kelvolliseksi.

Vanhurskaaksi lukeminen on oikeustermi. Tärkein tapahtuu taivaassa: Kun tulemme uskoon, Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, syyttömiksi ja hänelle kelpaavaksi. Tämä tapahtuu, vaikka elämässäni ei tapahtui mitään muutosta. Pyhä Henki kyllä synnyttää uskovassa muutosta eli pyhitystä, mutta se ei ole vanhurskauttamisen syy vaan seuraus.

Meidät vanhurskautetaan eli tehdään Jumalalle kelvolliseksi, kun uskomme Jeesukseen. Mikään uskonto, uskonnon perustaja tai maailmankatsomus ei auta Jumalan edessä. Jeesus pelastaa jokaisen, joka uskoo.

Kaksi vanhurskauttamisopin mitätöivää vaaraa

Kaksi asiaa voi tuhota vanhurskauttamisopin yksin uskosta Jeesukseen.

Ensimmäinen vaara tulee yleiskristilliseltä taholta, joka tarjoaa ihmisille halpaa armoa ilman Jeesusta, uskoa ja parannusta. Saatetaan puhua Jumalan armosta ohi Jeesuksen. Tällaista armoa ei ole. Puhe armollisesta Jumalasta ilman Jeesuksen sovitustyötä armollisuuden perusteena on suurta harhaa. Jumala on yhdestä syystä sinulle ja minulle armollinen. Hän on armollinen Jeesuksen sovituskuoleman tähden. Tämä armollisuus tulee sinun omaksesi vain uskon kautta.

Toinen uskonvanhurskautta uhkaava vaara tulee omista herätyskristillisistä ryhmistämme, jossa ei eroteta lakia ja evankeliumia. Seurauksena on se, että julistus ei johda evankeliumin iloon vaan lakihenkisyyteen, joka ajaa uskovat tiukkaan yrittämisen ja jumalallekelpaamisen kierteeseen. Uskon ilo muuttuu raskaaksi taakaksi. Huomio kiinnittyy omaan yrittämiseen, tekoihin Jumalan ja toisten uskovien miellyttämiseksi. Taakoitetulle uskovalle ymmärrys uskonvanhurskaudesta on suuri helpotus.

Ilmestyskirjassa kuvataan valkeavaatteisten joukkoa taivaassa. Heistä sanotaan: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:13-14.). Tässä kuvataan myös sinun tulevaisuuttasi, joka uskot! Vanhurskauttaminen tarkoittaa tähän uuteen asuun pukemista ja taivaaseen pääsyä.

Kristikunnassamme uskonvanhuskauden mitätöinti on suuri vaara. Pidetään Kansanlähetyksessä selvänä opetus pelastuksesta ja vanhurskauttamisesta yksin uskon kautta ja vain Jeesuksen tähden.

Kirkkorakenteet muuttuvat avioliittokäsityksen vuoksi

Toinen iso ajankohtainen asia kirkossamme liittyy avioliittoon. Miehen ja naisen muodostama avioliitto sekä kristillinen käsitys perheestä on ollut eräs läntisen hyvinvoinnin perusta.

Avioliittokäsityksen muutos yhteiskunnassa ja kirkon sisällä on laittanut kirkollisia mannerlaattoja liikkumaan erityisesti länsimaissa. Monet vanhat kirkot natisevat liitoksistaan ja murtuvat.

Ne, jotka haluavat muuttaa tai laajentaa kirkon avioliittokäsitystä sanovat, ettei kyseessä ole iso asia. Meille tämä on iso asia. Sillä se liittyy Jumalan ilmoitukseen Raamatussa.

Miehen ja naisen avioliiton murtaminen sekä luonnollisen isän ja äidin vanhemmuuden särkeminen on iso asia siksi, että miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuureissa luonnollinen malli avioliitosta ja perheestä. Uskon, että se tarjoaa yhteiskunnalle parhaimmat mahdollisuudet tasapainoiseen elämään. Se on iso asia siksi, että se on Jumalan luomisessa ilmoittama malli avioliitosta. Jeesus vahvisti sen opetuksessaan. Kyseessä on iso asia siksi, että Raamattu suorasanaisesti kieltää ja jopa varoittaa homoseksuaalisista suhteista. Jotkut ottavat nämä Raamatun kohdat vakavasti, opettavat ja toimivat sen mukaan. Jotkut sanovat, että ne puhuvat jostain muusta. Siksi ei ole ihme, että kirkot jakaantuvat.

Yhdysvalloissa on syntynyt uusi luterilainen kirkko. Anglikaaninen kirkko on jakaantunut. He järjestävät piispoille 10 vuoden välein Lambeth-konferenssin. Nyt suurin osa piispoista ei suostu tulemaan konferenssiin joidenkin piispojen homosuhteiden vuoksi.

Entä me luterilaiset? Iloitsen, että kansainväliseen luterilaiseen kirkkoperheeseen on syntynyt uusi kirkkoja ja järjestöjä yhdistävä luterilainen liikehdintä: Tunnustuksen ja lähetystyön maailmanlaaja luterilainen yhteysverkosto (The Global Confessional and Missional Lutheran Forum).

Tämä yhteysverkosto julkaisi viime vuonna kirjeen, jonka nimi on Bishoftun kirje kirkoille. Se on kirje, jonka voisin hyvin allekirjoittaa. Siinä on mukana myös maailman suurin luterilainen kirkko Etiopian Mekane Yesus sekä Tansanian luterilaisen kirkko ja monia järjestöjä myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Bishoftun kirje kirkoille ei ole saanut vielä paljoa huomiota Suomessa. Kirjeessä tuodaan positiivinen asenne uskoon, lähetystehtävään ja Raamatun asemaan.

Kirje ottaa kantaa joihinkin luomakuntaan ja luomisjärjestykseen liittyviin harhoihin ja vääristymiin. Yksi niistä on pyrkimys avioliiton uudelleenmäärittelyyn. Bishoftun kirje kirkoille sanoo:

”Kirkko torjuu kaikki ideologiat ja rakennelmat, jotka kyseenalaistavat jumalallisen luomistyön mieheksi ja naiseksi, sillä ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. (1. Moos. 1:27b). Kirkko tunnustaa ja tukee avioliiton pyhyyttä luomisjärjestyksenä. (1. Moos. 1:27–28; 2:21– 25).”

”Näin ymmärrämme, että seurakunta puhuu raamatullisten eettisten normien säilyttämisen puolesta. Meidän päivinämme tämä koskee erityisesti oppia avioliitosta, joka on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto. Kohdattaessa vastustusta tahoilta, jotka edistävät toisenlaisia kumppanuuden muotoja, Kirkon tulee puhua uskollisesti ja selkeästi miesten ja naisten välisten suhteiden raamatullisista kriteereistä. Kristillisen uskomme mukaan miehen ja naisen välinen aviosuhde heijastaa Kristuksen ja hänen Kirkkonsa suhdetta. (Ef. 5)”

Bishoftun kirje rohkaisee meitä. Kiitos tästä rohkaisusta yhteistyökirkollemme Etiopian  Mekane  Yesus -kirkolle ja muille kirkoille ja järjestöille. Kiitos, että jaatte rohkeasti Raamatun sanaan sitoutuvaa viestiä luterilaisessa kirkkoperheessämme, jossa on nyt hyvin suuri sekaannus.

Halusin tuoda esille näitä kansainvälisiä liikehdintöjä, jotta näkisit, ettet ole yksin, kun murehdit Jumalan sanasta luopumusta.

Mihin Suomen kirkko tässä sijoittuu?

Mihin Suomen evankelisluterilainen kirkko sijoittuu tässä keskustelussa? Kirkko on jatkuvasti virallisissa viesteissään ja selvityksissään todennut, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Kuitenkin kirkkomme johdosta on kuulunut viestejä, että Raamatun ilmoittamasta miehen ja naisen välisestä avioliitosta luopuminen on vain ajan kysymys.

Tästä puuttuu täysin ajatus, että taistelisimme oikean opin ja toiminnan puolesta kuten Bishoftun kirje kirkkoja kehottaa.

Raamattukysymys on tässäkin tapetilla. Viime viikolla arkkipiispa sanoi homoseksuaalisuuskeskusteluihin viitaten, että ”Raamattu ei ole Herra”. On totta, että on vain yksi Herra. Mutta olisin toivonut viestiä kristikansalle, että Raamattu määrittelee kristillisen kirkon opin ja käytännön myös avioliittoasiassa. Mitään muuta luotettavaa ohjetta meillä ei ole.

Miksi pitäydymme Raamatun ja kirkon perinteen opetukseen sukupuolisuudesta ja avioliitosta? Ihmiskunnan niin sanottu luonnollinen laki kertoo miehen ja naisen kuuluvan yhteen. Lisäksi Raamatun selvän opetuksen tähden. Rakkauden tähden tulee kertoa, mitä Raamattu opettaa. Pysymme tässä kannassa yhteiskunnallisen järjestyksen ja aikuisten ja lasten hyvinvoinnin tähden nyt ja tulevaisuudessa.

Meidän tulee olla tietoisia, että Kansanlähetyksen toiminnassa ja täällä teltassakin on niitä, jotka kokevat olevansa homoseksuaaleja. Moni heistä kyselee, mitä tulee tehdä ja kamppailee tämän asian kanssa. Mainitsen tähän liittyen kaksi asiaa. Ensiksi emme voi mitätöidä Raamatun selvää opetusta homoseksuaalisuuden synnillisyydestä. Täällä olevat Raamattunsa tuntevat tietävät tämän itsekin. Samalla meidän on muistettava, että Raamattu suhtautuu ankarasti kaikkeen seksuaaliseen moraalittomuuteen myös heteroparien kohdalla. Toiseksi meidän tulee hyväksyä keskellemme ne, jotka kilvoittelevat seksuaalisuutensa kanssa. Meidän täytyy ymmärtää omat ehkä toisenlaiset syntimme, silloin voimme olla myötätuntoisia toisia kohtaan. Emme näe toisten sisäisiä taisteluja. Jos joku kertoo sinulle pohdinnoistaan oman homoseksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa, älä hylkää häntä vaan kuuntele, keskustele ja osoita hänelle, että olet hänen tukenaan. Meidän keskellämme on oltava tilaa niille homoseksuaalista suuntausta kokeville, jotka haluavat olla keskellämme ja toiminnassamme ja pyrkivät elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Heille on osoitettava samaa anteeksiantoa kuin itse odotamme ja saamme omista synneistämme.

MIKÄ ON KANSANLÄHETYKSEN TIE ETEENPÄIN?

Mikä on Kansanlähetyksen tie tällaisessa tilanteessa eteenpäin? Miten toimimme?

Moni kaipaa nyt rajuja irtiottoja. He näkevät suhteemme kirkkoon joko-tai -tilanteena, jossa meidän pitää valita, toimimmeko kirkossa vai sen ulkopuolella. Me olemme kuitenkin vielä sekä-että -tilanteessa. Toimimme itsenäisesti, mutta samalla haluamme toimia kirkon ja kansamme parhaaksi opettamalla Raamattua, evankelioimalla ja luomalla yhteisöjä.

Jonkun mielestä Kansanlähetyksen ja herätysliikejärjestöjen tulisi valita vain yksi vaihtoehto. Joillekin se olisi täysi sulautuminen kirkkoon. Silloin kadotamme helposti itsenäisyytemme ja identiteettimme. Joillekin se olisi täysi irtaantuminen kirkosta ja vaikeasta tilanteesta pakeneminen uuden kirkon perustamisella. Järjestöjen ja henkilöiden päätökset menevät eri tahdissa. Moni meidän ystävistämme on eronnut kirkosta. Teille sanon, että tekin olette lämpimästi tervetulleita Kansanlähetyksen jäsenyyteen ja toimintaan.

Kansanlähetyksessä olemme valinneet yhteistyön tien, jossa vahvistamme identiteettiämme ja omaa toimintaamme. Siksi muun muassa kirjoitin kirjan Ainutlaatuinen tehtävä. Kansanlähetyksen ystävillä on oikeus tietää, mitä Kansanlähetyksessä uskotaan, mitä se opettaa, miten se toimii ja mihin järjestö on Nähdään pian!.

Aiomme toimia vielä luterilaisen kirkon yhteydessä. Etsimme sen uudistumista. Jos emme voi sitä uudistaa, haluamme toisten samanmielisten järjestöjen kanssa tehdä sen minkä voimme ihmisten pelastumiseksi ja heidän tukemiseksi taivaan tiellä. Meidän tehtävämme on antaa hengellisiä koteja, joissa he vahvistuvat Jumalan sanasta ja uskovien yhteydestä.

Olemme kirkossa, mutta emme voi osallistua kaikkeen, missä kirkko on mukana.
Emme voi olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka on Raamatun kanssa ristiriidassa.
Emme ole mukana pride-marsseilla.
Emme tue avioliittokäsityksen muutosta kirkossa.
Emme piilottele opetustamme avioliitosta.
Emme hyväksy opetusta kaikkien pelastumisesta.
Emme pidä oikeana pappisviran avaamista naisille.
Emme halua osallistua toimintaan, jossa väheksytään Jumalan sanaa.
Emme häpeä Jeesusta ja evankeliumia.

Me pidämme omista perusteistamme kiinni! Ne on ilmaistu selvimmin Kansanlähetyksen Ohjelmassa, joka löytyy kirjoittamani kirjan liitteestä.
Me julistamme pelastavaa evankeliumia Jeesuksesta.
Me kutsumme ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon.
Me teemme lähetystyötä loppuun asti.
Me luomme yhteisöjä, joissa kuullaan evankeliumia ja opetetaan Raamattua. Jotkut näistä ovat jumalanpalvelusta viettäviä yhteisöjä. Suurin osa on pienempiä ryhmiä, joissa rukoillaan, luetaan Raamattua, tuetaan toisia uskossa ja toimitaan oman paikkakunnan evankelioimisen puolesta
Me luemme ja opetamme Raamattua. Yritetään ryhdistäytyä molemmissa, sillä tänään tarvitsemme sitä enemmän kuin eilen.
Me pidämme vieläkin vahvemmin sanomaamme esillä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Meillä ei ole syytä pessimismiin eikä pelkoon. Kutsun sinua nostamaan pääsi ja lähtemään levollisin mielin eteenpäin.

Minulle ei ole lopulta tärkeää, olenko ev.lut. kirkossa tai sen ulkopuolella. Minulle on tärkeää, että me saamme uskoa vapaasti ja julistaa Jumalan sanaa vapaasti ja palvella niitä ihmisiä, jotka Jumala on tuonut yhteisöihimme.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, olenko kirkossa tai ulkopuolella, mutta se on tärkeää, että me pelastamme sieluja. Yksikään kirkko ei mene taivaaseen, rakennukset jäävät tänne alas, kun me lähdemme Jeesuksen luokse ylös.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, missä olen, mutta se on, että me toimimme lähetystehtävän puolesta.

Minulle on tärkeää se, että toimimme ihmisten pelastumisen puolesta ja sen hyväksi, että he säilyvät uskossa loppuun asti.

Tässä on Kansanlähetyksen ydin näky. Monet muut asiat ovat tärkeitä, mutta ihmisten auttaminen Jeesuksen tuntemiseen on tärkein!
Olen pappi tässä kirkossa ja haluan toimia tässä kirkossa evankeliumin tähden ja sen puolesta.

Kansanlähetystä rakentamaan

Haluatko lähteä rakentamaan tällaista Kansanlähetystä? Kansanlähetyksen elinvoima inhimilliseltä kannalta riippuu paljon työn ystävistä. Miten saamme vapaaehtoiset mukaan työhön sitä toteuttamaan ja tukemaan?

Käytännön työmme tapahtuu piirijärjestöissämme. Voit ottaa oman alueesi piirijärjestöön yhteyttä ja kysyä, miten työhön pääsee mukaan. Kutsumme kaikkia, jotka kokevat Kansanlähetyksen linjan omakseen, tulemaan mukaan.

Näkymme mukaan kunkin paikkakunnan uskovien tulee kantaa huolta oman paikkakunnan hengellisestä elämästä ja evankelioimisesta. Älä odota, että joku tulee paikkakunnallesi tekemään jotain suurta. Sinä voit tehdä. Ole sinä aloitteellinen. Luo omalle paikkakunnallesi pienpiiri, jossa luette Raamattua, rukoilette ja pohditte, miten olette herätyksen välikappaleena omalla paikkakunnalla. Ja ehkä tukien naapureitakin. Rukoile ja toimi vaikka sen puolesta, että voitte perustaa omalla paikkakunnallanne yhden evankeliumista elävän ja sitä levittävän ryhmän jokaista tuhatta asukasta kohden. Tämä on toteutuessaan valtava näky.

Me olemme lähetysjärjestö, mutta nyt on vahvistettava työtämme myös kotimaassa. Olemme määrätietoisesti alkaneet keräämään lähettäjärenkaita Suomessa toimiville työntekijöille. Lähetykselle uhratut varat käytetään lähetykseen, kotimaan työhön annetut varat kansamme evankeliointiin ja opettamiseen sekä uskovien varustamiseen.

Muistelemme mielellämme menneitä herätyksiä. Mitä olet valmis tekemään uuden herätyksen puolesta, joka tarkoittaa parhaimmillaan toimintaa lastesi, lastenlastesi, vanhempiesi ja sukulaistesi tulemista Jumalan valtakuntaan?

Juuri näinä viikkoina on kehotettu olemaan rohkeasti sitä, mitä olet! Nyt voi laittaa sosiaalisen median viestimään sanomaa: Olen kristitty ja sitoudun Raamattuun. Nyt voi tilaa vaikka Uusi Tie -lehden ei-uskoville sukulaisille.

Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme. Jumala on antanut herätyksen aikoja kansamme keskelle. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus. Ehkä nyt elämme tällaista luopumuksen aikaa.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jos Kansanlähetys menettää rukouksen herätyksen puolesta ja toiminnan sen hyväksi ja alkaa käpertyä vain oman napansa ympärille, emme halua, että meitä kutsutaan herätysliikkeeksi. Ansaitsemme nukutusliikkeen nimen. Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Ja meidän lähtevän liikkeelle.

Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Nyt on Kansanlähetykselle ja Kansanlähetyksen ystäville aika nousta ylös ja todistaa ystäville Jeesuksesta ja kutsuttava heitä Jeesuksen seuraan. Olemme ylpeitä uskostamme ja Herrastamme. Ja pidetään sanomastamme ja Herrastamme meteliä!

Voittajana perille!

Pidetään huolta myös itsestämme ja uskostamme. Muistetaan Jeesuksen sanat Ilmestyskirjan seurakunnille. Jeesus näki seurakuntien tilan. Alkuseurakunnassakin oli paljon kriisiä. Jeesus antoi kiitosta ja kutsui parannukseen. Hän antoi myös uskoville lupauksia. Jeesus kutsuu meitä voittajiksi, henkilöiksi, jotka pysyvät uskollisina loppuun asti hänelle ja hänen sanalleen. Siellä on myös lupaus, joka on rippikoulutodistuksessani: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän-” (Ilm. 2:10). Tässä on kutsu minulle, sinulle ja Kansanlähetykselle. Ole uskollinen tehtävässäsi ja uskossasi loppuun asti.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylä

Mediahuomiota juuri ennen Kansanlähetyspäiviä

Kansanlähetyspäivät on taas tällä viikolla. Se tietää aina myös haastatteluja ja nettinäkyvyyttä. Mainitsen tässä kolme viimeistä juttua niitä hieman kommentoiden.

Kansanlähetysnäky

Uusi Tie -lehti kirjoitti minusta jutun, jossa kerroin Kansanlähetyksen työnäystä sekä vasta ilmestyneestä kirjastani Ainutlaatuinen tehtävä. Kirjassani kerron Kansanlähetysnäystä, jonka perustana on Raamattu ja luterilainen tunnustus.

Uskomme, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, joka välittää meille Jeesuksen. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Siksi lähetystyö ja henkilökohtainen usko Jeesukseen ovat meille niin tärkeitä asioita.
Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky tulee vahvasti esiin järjestön strategias­sa, johon kuuluu maallikkokeskeisyys ja paikallisuus.

Uskomme, että jokaisen uskovan tehtävänä on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä omassa lähipiirissään. Mitä tulee lähetystyöhön ulkomailla, jokainen meistä on joko lähtijä tai lähettäjä. Lisäksi rohkaisemme uskovia Raamatun lukemiseen ja rukoilemiseen.

Minulta kysyttiin, mitä haluaisin juuri nyt Kansanlähetyksessä vahvistaa.

Tuovinen toivoo, että Kansanlähetys panostaisi tavoittavaan työhön internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jossa ihmiset viettävät aikaa.
– Meidän tulee olla avoimia uusille tavoille viedä evankeliumia eteenpäin, hän toteaa.

Tästä haastattelusta voi lukea lisää seurakuntalainen.fi -sivulta.

Kansanlähetyspäivien edellä

Kansanlähetyspäivien nettisivulla minulle esitettiin 11 kysymystä. Eräs kysymys oli, mikä merkitys suurilla tapahtumilla on kristityille. Vastasin:

Ne pitävät esillä kristillistä uskoa ajassamme, jossa media pyrkii vaikenemaan tai työntämään kristinuskon syrjään. Henkilökohtaisesti tällaiset tapahtumat ovat olleet minulle hengellisesti merkittäviä jo nuoruudesta alkaen. Niissä julistetun sanoman kautta elämässäni on tapahtunut suuria muutoksia, hengellistä uudistumista ja lähetyskutsun vahvistumista. Tämän vuoksi itse uskon, että tällaisten kesätapahtumien ja suurten hengellisten tapahtumien aika ei ole ohi.

Tämä haastattelu on luettavissa Kansanlähetyspäivien sivulla.

Herännäisyyden ja Kansanlähetyksen eroja ja yhteneväisyyksiä

Kirkko ja kaupunki -lehti oli kiinnostunut viikon lopun kesätapahtumista. Herättäjäjuhlat ovat Nivalassa ja Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. Toimittaja löysi eroja liikkeiden välillä. Lähetän tässä siunauksen toivotukset heränneelle kansalle ja herättäjäjuhlille!

Ensi viikonloppuna tuhannet suomalaiset suuntaavat kohti Nivalaa, jossa pidetään heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat. Juhlakentällä avoimen taivaan alla enimmillään runsaat 10 000 ihmistä veisaa Siionin virsiä ja kuuntelee virsien lomassa lyhyitä seurapuheita.

Samaan aikaan tuhannet suomalaiset matkaavat Ryttylään kansanlähetyspäiville. Tämän viidesläisen herätysliikkeen väki kokoontuu isossa valkoisessa juhlateltassa. Paikalla on yhtä aikaa noin 5000–6000 ihmistä. Sielläkin lauletaan, mutta bändin säestyksellä.

Ollaan saman kirkon sisällä. Armosta ja Jeesuksesta puhutaan kummassakin juhlassa. Herättäjäjuhlilta lähetään terveisiä kansanlähetyspäiville ja varmaan ne kulkevat myös toiseen suuntaan.

Pääset lukemaan tekstin tästä.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville 5.-7.7.2019

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Hausjärven Ryttylään. Ohjelma pähkinänkuoressa löytyy täältä blogistani. Kokonaisuudessaan Kansanlähetyspäivien sivulta.

Nähdään toivottavasti Ryttylässä!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivien ohjelma

Kansanlähetyspäivien 2019 ohjelma tiivistettynä

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Ryttylään! Kansanlähetyspäivät järjestetään nyt 53. kerran. Aiemmin kesätapahtuma on kiertänyt eri puolilla Suomea, nyt olemme jo neljättä kertaa Etelä-Hämeen Ryttylässä.

Minulle Kansanlähetyspäivät ovat työtä ja lepoa. Lähetystyöntekijänä olin lähetysnäyttelyssä kertomassa työstämme. Nyt johtajana tehtäviini kuuluu enemmän puhevastuuta. Suuri ilo tulee ystävien tapaamisesta ja sanankuulossa istumisesta juhlateltassa.

Mitä Kansanlähetyspäivillä on ohjelmassa tänä vuonna? Tässä päivien ohjelma tiivistettynä. Tarkempi ohjelma löytyy Kansanlähetyspäivien kotisivulta.

PERJANTAI 5.7.2019

14.30 Kansanlähetyksen nykyisten ja entisten työntekijöiden tapaaminen (Puimala)
16.00 Kansanlähetyspäivien alkupalat -kaikenikäisille (Puimala)
18.00 Oi mikä riemu
19.00 Raamattu rakkaaksi -iltajuhla
21.00 Ilta yhdessä
22.00 Iltajatkot (Puimala)

LAUANTAI 6.7.2019

7.30-9.00 Rukousaamiainen (Puimala)
9.00 Jumala on puhunut -raamattuopetus
10.30 Kanavat
– Miten kerron evankeliumin maahanmuuttajalle, PERUNAKELLARIN VINTTI
– Antaminen ja vastaanottaminen Jumalan lähetyksessä, VILJAMAKASIINI
– Kummilapsityö, mikä, miksi, miten mukaan? PUIMALA
– Miten opetan Raamattua lapsille, KAPPELIN LUOKKA
– Vainotut kristityt, UNHOLA
– Rakkauden kielet avioliitossa, AUTOTALLI
– Innostu Raamatusta, RYTTYLÄN KYLÄTALO
– Armolahjat, RYTTYLÄN KIRKKO
– Virsikanava, KAPPELIN SALI
10.30 Lähetysavain-LIVE
12.00 Lappi-riparin konfirmaatio (Puimala) Yksityistilaisuus
13.00 Polttopisteessä
14.00 Piirien lähettisihteerien ja lähetysvastaavien kutsuvierastilaisuus
14.15 Seurakuntien työntekijöiden tapaaminen, Unhola
15.00 Maailman mahtavin stoori (perhetilaisuus)
15.00 Rinnakkaistilaisuudet
– Kansanlähetysopiston opistotapaaminen, VILJAMAKASIINI
– Vankilatyön tapaaminen, KAPPELIN SALI
– Kutsuvierastilaisuus, PUIMALA
– Yrittäjän tilipäivä. Yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden yhteinen hetki Liikemiesten lähetysliiton kanssa, RYTTYLÄN KYLÄTALO
– Israel-kanava, RYTTYLÄN KIRKKO, kolehti: Israelissa tehtävä työ, bussikuljetus klo 14.45 (Kansanlähetyspäivien bussivuoro)
– Tule tapaamaan Kansanlähetysopiston uusia lähetyslinjalaisia teekupin äärelle, LÄHETYSKELLARI
16.30 Lähetyskeskus Ryttylässä 50 v. juhla
18.30 Evankeliumi kaikille -iltajuhla
20.30 Ilta yhdessä
21.30 Iltajatkot (Puimala)

SUNNUNTAI 7.7.2019

7.30-9.00 Rukousaamiainen (Puimala)
9.00 Hengen miekka -raamattuopetus
10.30 Sunnuntaiaamun riemua, Puuhun ja Takaisin -musikaali (perhetilaisuus)
10.30 Raamattu rakkaammaksi -opetus (Puimala)
13.00 Jumalanpalvelus & lähettien siunaaminen

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville!

Edellä kuvatun pääohjelman lisäksi Kansanlähetyspäivillä on mm.

  • lastenohjelma 3-6 -vuotiaille
  • junioriohjelma 7-14 -vuotiaille
  • Raamattulava -opetusta taukojen aikana
  • Suomi sydämellä -traktorilava
  • Raamattukesä-ennakkoseminaari
  • Talkooleiri
  • Kahvilat ja monipuolinen ruokatarjonta
  • Lähetysnäyttely ja lähetystyöntekijöiden tapaamista

Olet tervetullut Kansanlähetyspäiville Ryttylään! Tarkempi ohjelma ja uutisia tapahtumasta löytyy Kansanlähetyspäivien sivulta.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Mitä Kansanlähetys tekee

Työnäystä

Näky ja kynä ovat johtamisen välineitä. Näky tulee piirtää, jotta siitä on hyötyä.

Kansanlähetys on monimuotoinen liike maantieteellisesti, rakenteellisesti, toiminnallisesti ja teologisesti. Evankelioimis- ja lähetysnäky yhdisti ja laittoi moninaiset ryhmät liikkeelle. Kansanlähetyksessä on 17 itsenäistä ja erilaista maakunnallista piirijärjestöä, keskustoimisto ja Kansanlähetysopisto Ryttylässä sekä lähetyskenttien työ.

Piirrä näky

Minulle oli aikoinaan tärkeä löytö Matti Väisäsen kirjoittama Työnäkymme -vihko vuodelta 1997. Kansanlähetys oli tuttu jo tuolloin, olinhan sen palveluksessakin. Mutta siinä minulle ensimmäistä kertaa määriteltiin lyhyesti Kansanlähetysnäky. Kuva maalattiin teologian, toiminnan ja rakenteen kautta.

Nyt 22 vuotta myöhemmin innostuin itsekin kirjoittamaan kirjasen Kansanlähetysnäystä. Miksi? Olen kiitollinen, että Jumala johdatti minut nuorena tähän joukkoon, jossa kunnioitetaan Raamattua, annetaan uskoville mahdollisuus toimia ja halutaan viedä evankeliumi maailman ääriin. Kirja on kiitos näyn kantajille. Halusin pohtia herätyksen syitä ja välittää dynaamista näkyä eteenpäin sekä luoda katsauksen lähetystyöhömme. Teologisten ja toiminnallisten tuulien keskellä emme saa menettää suuntaamme ja unohtaa opillisia juuriamme.

Näystä tulee muistuttaa, muutoin se katoaa. Monimuotoisuuden keskellä kansanlähetysväkeä on yhdistänyt rakkaus Raamattuun, rukous ja toiminta herätyksen puolesta sekä lähetysnäky. Meillä on tekeminen painottunut.

Eksymme, jos kysymme vain, mikä on näkymme. Minä kysyn, kuka on meidän näkymme, sillä tekemisestäkin voi tulla epäjumala.

Näkymme on Jeesus Kristus

Näkymme ja tehtävämme on elää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä, palvella ja ylistää häntä sekä julistaa hänen suuria tekojansa erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa.

  • Jeesuksen kaltaista ei ole.
  • Kukaan uskonnon perustaja, poliitikko tai muu ei nouse hänen tasolleen.
  • Hän oli jo ennen maailman luomista ja hänen kauttaan luotiin koko maailmankaikkeus.
  • Hänen syntymänsä ja elämänvaiheensa kerrottiin ennalta.
  • Ainutlaatuisia olivat hänen syntymänsä, täydellinen elämänsä, sovituskuolemansa ja ylösnousemuksensa.
  • Hän astui taivaaseen Jumalan oikealle puolelle.
  • Kukaan muu ei palaa takaisin tuomitsemaan ihmiskuntaa. Kenenkään toiseen uskomalla ei voi pelastua.
  • Vain tätä Juudan Leijonaa ja Teurastettua Karitsaa ylistetään taivaassa ikuisesti.
  • Ja tämä kuningas tulee kumartuen köyhimmän ja kurjimman ihmisen eteen ilmaisemaan rakkauttaan ja kutsuu seuraansa.

Ei vaihtoehto vaan elinehto

Toimimme vieläkin evankeliumin puolesta ihmisten parhaaksi. Siksi luovumme tässä Jeesus-allergisessa ajassa varovaisuudestamme tuoda radikaalia Jeesusta työmme ja opetuksemme keskipisteeksi. Hänessä tiivistyy Kansanlähetysnäky. Lopulta Hän on sanomamme. Hän ei ole yksi vaihtoehto, vaan Hän on elinehto.


Kansanlähetyspäiville 2019 minulta ilmestyy kirja Ainutlaatuinen tehtävä, jossa avaan johtamani järjestön Kansanlähetyksen työnäkyä.

Tämä kirjoitus on ilmestynyt Uusi Tie -lehdessä kesäkuussa 2019. Väliotsikot ja yhden kappaleen muokkaus listaksi lisätty tähän.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
herätys Raamattu lähetys

Kutsumuksena lähetys, evankelioiminen ja Raamattu

”Kansan evankelioiminen lähtikin voimalla käyntiin, mutta meillä kansanlähetysnäyn innoittamilla oli vielä paljon opittavaa. Evankelioimisemme oli aika aggressiivista ja psykologisesti epäempattista. Protestimme kirkon puolivillaista lököluterilaisuuta kohtaan oli ankaraa. Liberaaliteologit saivat kuulla kunniansa. Kummajaisina meitä usein seurakunnissa pidettiin. Jumala on rakkaudessaan opettanut meille nöyryyttä ja laittanut erimittaisilla koivuhaloilla pienelle paikalle, armon kerjäläisiksi, armosta elämään. Virheistämme ja vajaisuuksistamme huolimatta Jumala on siunannut Kansanlähetystä. Se on nyt yksi kirkkomme lähetysjärjestöistä, ja sillä on hyvät ja rakentavat suhteet paikallisseurakuntiin. Ilo on ollut seurata Kansanlähetyspäivillä nuorten runsautta. Meno on usein ollut nuorekasta, niin kuin liikkeen alussakin, joskin tyyliltään tykkänään toisenlaista.”

Näin kirjoitti Pekka Eskelinen Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen ystäväkirjeessä (1/2019) muistoistaan Kansanlähetyksen alkuajoista. Pastori Eskelinen kertoo olleensa mukana ensimmäisillä Kansanlähetyspäivillä Tampereen yliopistolla kesällä 1967 naulakkovahtina. Sen jälkeen hän on toiminut Ryttylässä Kansanlähetyksen lähetyskoulussa tuntiopettajana vuosina 1973-1991. Minäkin sain istua hänen jalkojensa juuressa.

Eskelinen näkee Kansanlähetyksessä kolme pääjuonnetta: Lähetys, evankelioiminen ja Raamattu.

”Raamatullisuus onkin ollut lähetyksen ja evankelioimisen ohella kansanlähetysliikkeen toisena vahvana pääjuonteena. Liikkeessä uskotaan, että Raamattu on Jumalan sanaa ja totta. Liikkeessä torjutaan tietoisesti liberaaliteologiset olettamat, jotka vähintäänkin kyseenalaistavat Raamatun totuusluonnetta, jolloin auktoriteetti siirtyy Raamatulta ajan muotivirtauksille, jotka määrittävät, mitä Raamatusta voidaan hyväksyä ja mitä ei.”

Tämä on hyvä huomio. Aina jokin määrittele, sen mitä pidämme oikeana ja Jumalan tahdon mukaisena. Kun valitsemme aatteellisten ja poliittisten muotivirtausten sijasta Raamatun, olemme rakentaneet kestävälle pohjalle. Liberaaliteologian lisäksi Eskelisen mukaan on varottava ”ainoaa oikeaa” tulkintaa Raamatusta.

”Liberaaliteologian ohella on syytä torjua jokainen ”ainoa oikea” Raamatun tulkinta, koska ihminen on erehtyväinen ja vajavainen myös Raamatun ymmärtäjänä ja tulkitsijana. Raamatun pyhän sanan ymmärtäminen edellyttää lukijalta nöyrää ja kyselevää mieltä. Pyhä Henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen kirkastaessaan meille Jeesusta Kristusta, mutta ei hän tee meistä erehtymättömiä eikä kaikkitietäviä.”

Nöyryyttä tarvitaan, mutta ei epäilyä Raamatun totuudesta. Eskelinen kirjoittaa:

”Tarpeetonta on epäillä Raamatun totuutta, sillä ei ole olemassa sellaisia vanhoja tietolähteitä, jotka osoittaisivat Raamatussa kerrottujen tapahtumien tapahtuneen toisin kuin Raamattu kertoo. Ihmeet eivät tee Raamatun kertomuksia epätosiksi. Ellei näet mitään epätavallista olisi tapahtunut, ei koko Raamattua olisi kannattanut kirjoittaa. Fiktiivisistä (sepitetyistä) kertomuksista ei olisi voinut syntyä koko kristinuskoa ja tuskin mitään muutakaan uskontoa. Peruskirjamme totuuspohja pitää.”

Kansanlähetyksessä elämme vieläkin näiden linjausten mukaisesti. Toimintatavat ja -asenteet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta pysyvää on ollut sitoutuminen lähetykseen, evankelioimiseen ja Raamattuun.

”Evankelioikaa kansa evankelioimana kansoja”  sekä  ”Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille -periaateet ovat hyviä vielä tänäänkin. Ja myös tulevaisuudessa ne ohjaavat Kansanlähetyksen työtä. Ne ovat asioita, joita ei tarvitse hävetä ihmisten eikä Jumalan edessä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyö Mongoliassa - vierailu jurtassa

Lähettäjäpiirikirje 6/2018

Tässä otteita kesäkuun kirjeestäni lähettäjäjoukolleni.

”Tätä kirjoittaessa Johannes Kastajan juhlaan on vain pari päivää. Edellisen kirjeen jälkeen kilometrien määrä on vähentynyt, mutta työtahti Kansanlähetyksen keskustoimistossa kiihtynyt rakennemuutosten ja taloushallinnon uudistusten vuoksi.

Kansanlähetyksen liittohallitus päätti neljä viikkoa sitten uudesta organisaatiorakenteesta. Minulta poistuvat suorat alaiset (ennen minulla oli johdettavana lähetysjohtajan toimiston 6 työntekijää sekä vastuu taloustoimistosta). Olen monesti tuntenut itseni enemmän toimitusjohtajaksi kuin evankeliumin airueksi. Uudistuksen myötä keskityn enemmän Raamatun opettamiseen, evankeliumin julistamiseen ja kirjoittamiseen. Tämä on ollut pitkäaikainen toive. Hallinnossa vastuulleni jää vastuu johtoryhmästä, hallituksesta, vuosikokouksesta ja työntekijätapahtumista. Olen tyytyväinen.”

Kesän hengelliset juhlat – osoitusta Jumalan suuresta siunauksesta

Suomen yllä on ollut suuri Jumalan armo. Siitä kertovat monet kirkot, seurakunnat, herätysliikkeet ja järjestöt. Jumala on antanut maahamme useita herätyksen aikoja vuosisatojen varrella. Suuret hengelliset kesäjuhlat ovat yksi muistutus siitä.

Tänä vuonna olen ehtinyt vierailla kolmilla kesäjuhlilla: Sansan Medialähetyspäivillä Vivamossa, Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäivillä Kangasniemellä sekä Kylväjän Lähetyksen Kesäpäivillä.Sää suosi tapahtumia ja sain nauttia hyvästä sanomasta ja ystävien tapaamisista ja kesätapahtumien ainutlaatuisesta tunnelmasta. Suosittelen käyntiä kesäjuhlilla!

Edessä on ainakin Kansanlähetyspäivät Ryttylässä 6.-8.7. Vieraaksemme tulee Länsi-Japanin ev.lut. kirkon johtaja Rei Nagata, sävelin kesätunnelmaan meitä virittelee mm. Nina Åström ja Pekka Simojoki, Raamatun sanaa jakaa mm. Ilkka Rytilahti, Leif Nummela ja Tuisku Winter. Kansanlähetyspäivät loppuvat lähetystyöntekijöiden matkaansiunaamiseen ja ehtoolliseen. Tapahtumassa nautin myös maalaismaisemassa ruokaa, kahvia ja italialaista jäätelöä sekä tapaan tuttuja.

Olen järjestänyt hetken myös sinun tapaamiseksi: Olen Kansanlähetyspäivien Suomi Sydämellä pisteellä lauantaina 7.7. klo 18.00-18.30. Tervetuloa tapaamaan!

Jeesus tuntee seurakuntansa

Juuri ennen kuin ryhdyin kirjoittamaan sinulle, sain käsiini painotuoreen Pirkko Valkaman Ilmestyskirjan selitysteoksen Tulevaisuuden ja toivon kirja. Luin heti sen alkuluvut, joissa käsiteltiin Ilmestyskirjan 2. ja 3. luvun seitsemää seurakuntakirjettä. Nämä kirjeet ovat puhutelleet minua kauan. Niissä kerrotaan, että Jeesus tuntee seurakuntansa, näkee mitä niissä tapahtuu, nuhtelee ja varoitaa vääristä opettajista ja rohkaisee pysymään uskossa loppuun saakka. Kirjeillä on ajankohtainen sanoma myös kristityille ja kirkoille Suomessa tänäänkin. Ystäväni Pirkko kertoo, että lyhyissä kirjeissä on samankaltainen rakenne:

  1. Kirjeet alkavat johdannolla, jossa Jeesus käskee Johannesta kirjoittamaan seurakunnille.
  2. Jeesus kuvaa itseään (mm. ensimmäinen ja viimeinen, Daavidin avaimen haltija).
  3. Jeesus muistuttaa, että hän tietää seurakuntien ja sen jäsenten teot ja elämäntilanteet.
  4. Jeesus puhuu seurakunnalle Pyhän Hengen kautta. Hän kehottaa ja rohkaisee.
  5. Jeesus antaa voittajille lupauksen palkinnosta (mm. valkeat vaatteet, valkoinen kivi).

Kutsumukseni kristittynä ja pappina on pysyä uskollisena Jumalan sanalle. Vasta sen jälkeen tulee evankeliumin julistus sekä seurakuntien ja uskovien tukeminen. Tässä ajassa on paljon vaikeuksia, epäonnistumista ja luopumusta, mutta katsomme pidemmälle ikuisuuteen asti. Herramme kokoaa. kaikki uskovat. Vasta silloin on yksi ja täydellinen seurakunta

Ollaan siinä joukossa mukana!

Siunattua kesää sinulle!

Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta Psalmin 23 sanoin:

”Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä”

Kuva: Olin Kylväjän Kesäpäivillä, jossa kävin mongolialaisessa jurtassa. Lähetysyhdistys Kylväjä aloitti lähetystyön Mongoliassa 1997.
Liity Lähettäjäpiiriini: Saat koko kirjeen valokuvineen ja teksteineen joko sähköpostiin tai postilaatikkoon. Lisätietoja täältä: Mika Tuovisen lähettäjäpiiri.

Kirjeitä
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylässä

Nykyhetken viisi haastetta

Pidin Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018 puheen, jonka päätin viiteen haasteeseen. Tässä ne pienin muokkauksin ja lisäyksin myös tänne blogiini.

1. Ole aikamme myllerrysten keskellä uskollinen Jumalan sanalle!

Uskon, että elämmme lopun aikaa, jota Jeesus kuvasi puheessaan (Matt. 24). Hän kertoi lopunajan merkeistä mullistuksista luonnossa, hämmennyksestä yhteiskunnassa ja luopumuksesta kirkossa. Yksi lopunajan merkki on innostava: Evankeliumi julistetaan kaikille kansoille ennen Jeesuksen paluuta (Matt. 24:!4). Elämme nyt juuri tällaista aikaa.

”Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa” (Ilm. 13:10).  

2. Sitoudu uudelleen lähetystehtävän toteuttamiseen!

Jumala antoi meille mahtavan tehtävän: Evankeliumi Jeesuksesta viedään kaikkeen maailmaa. Sitoudu lähetystehtävän täyttämiseen. Kysy Jumalalta paikkasi, miten voit rakkauden teoin ja evankeliumia kertomalla olla mukana historian suurimmassa projektissa: Tämän maailman evankelioimisessa.

”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille” (Mark. 16:15).

3. Ota Suomi sydämellesi!

Kaikki Suomen suuret liikkeet ovat syntyneet herätyksen vaikutuksesta. Raamattu ei missään lupaa herätyksiä, mutta Jumala antaa niitä.

Todellinen herätys on aina lopulta Jumalan työtä, mutta Jumala käyttää herätyksissä inhimillisiä välikappaleita, usein yhteiskunnallista murrosta ja aina evankeliumin julistamista.

Mitä meidän on tehtävä? Rukoile läheistesi ja kansamme puolesta. Rukoile kirkkojen ja järjestöjen puolesta. Minun rukoukseni on, että kristityt yhdessä eri kirkoissa omasta traditiostaan käsin löytäisivät yhteisen innostavan vision ja strategian Suomen evankelioimiseksi. Siinä jokainen kristitty, järjestö ja kirkko voi olla mukana. Ehkä unelmoin liikaa toivoessani, että jonain päivänä Suomessa rukoilevaiset, heränneet, evankeliset, lestadiolaiset ja viidesläiset Kansanlähetyksessä, Kylväjässä. Sansassa, Opkossa, Raamattuopistolla, Kansan Raamattuseurassa ja kaikki muutkin luterilaiset lähetyshiippakuntalaiset ja muut sekä hellutailaiset, vapaakirkkoiset, ortodoksit ja katoliset, baptistit ja kaikki muut kristityt voisimme antaa yhteisen todistuksen Jeesuksesta.

Tiedämme, mitkä asiat meitä erottaa ja helposti menemme poteroihimme. Mutta meitä yhdistää sama evankeliumi, sama pelastus ja sama Jeesus. Unelmani ja rukoukseni on, että jokainen tässä maassa kokisi Jumalan rakkauden ja eläisi yhteydessä luojaansa ja lunastajaansa. Lähetys ja evankelioiminen yhdistää kristittyjä.

Pelkään, että vasta taivaassa katsoessamme yhdessä ympärillemme voivottelemme sitä, että hylkäsimme yhteisen todistuksen antamisen kansallemme, kun oli sen aika. Miksi läheisemme ei ole täällä? Miksi kaikki eivät ole täällä? Ehkä se on se yksi viimeinen itku, kuten Leif Nummela viime vuoden Kansanlähetyspäivillä sanoi. Tarvitsemme nyt Suomen pelastumiseksi yhteistä evankelioimisen näkyä.

”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä” (Joh. 15:12).

4. Fokusoi hengellinen näkökykysi!

Älä kiinnitä mieltäsi uskovien tai kirkon tai järjestön vajavaisuuteen. Raamattu sanoo ”kiinnittäkää mielenne Jeesukseen.” (Hepr. 3:1). Me näemme sen, mihin katselemme. Mihin suuntaamme mielemme, se valtaa meidät. Vallatkoon meidät ja ajatuksemme Herramme Jeesus Kristus! Jos kiinnität kaiken huomiosi aikamme aaltoihin, vajoat syvyyteen. Katso Jeesukseen, joka nostaa ja kantaa ja saapuu pian takaisin.

”Ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen” (Fil. 4:8).

5. Suostu rakastetuksi ja lunastetuksi!

Sinä olet Jeesukselle rakas, olet sovitettu, olet rakastettu, olet lunastettu, kalliisti ostettu ja uskossa Jeesukseen olet täysin vanhurskas. Sinun edestäsi ja syntiesi puolesta on vuodatettu maailmanhistorian kallein hinta, Jeesuksen Kristuksen pyhä veri. Älä väheksy itseäsi. Tämä on se, mitä haluan teroittaa sinulle tänään, sillä moni uskova on väsynyt, uupunut, epätietoinen, ahdistunut. Jeesus näkee sinut ja hän rakastaa sinua. Tästä sanomasta elämme itse ja tätä julistamme maailmalle.

”Kristuksen veressä meillä on lunastus” (Ef. 1:7).


Mika Tuovinen Kansanlähetyspäivillä 7.7.2018. Tekstiä saa jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa ja siteerata toisissa blogeissa ja internetissä. Kun käytät blogeissa ja uutisissa lainauksia, laita linkki näkymään tälle sivustolle. Ole siunattu ja siunaukseksi!

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Pyhä Henki helluntaina

Lähettäjäpiirikirje 5/2018

Kirjoitan tätä kotona helluntaina. Ulkona on lämmin, ja täällä sisällä ihmiselle sopivat asteet. Jumalanpalvelus on ohi ja on aika istahtaa ja ajatella sinua, hyvä työtoverini. Toukokuu on ollut todella lämmin: takana on jo ainakin kuusi hellepäivää kun viime toukokuussa niitä oli kaikkiaan yksi. On tavanomaista lämpimämpää.

Helluntaina alkoi maailman suurin liikehdintä kun Pyhän Hengen vuodattamisesta syntyi kristillinen kirkko. Pyhä Henki on lähetystyön Henki, ja hän johtaa kristityt viemään ilosanomaa maailman ääriin. Oman näkyni voi kuvata vaikka tällä tavalla:

YKSI EVANKELIUMI YHDESTÄ PELASTAJASTA
KAIKKEEN MAAILMAAN KAIKILLE IHMISILLE.

Tämän sanoman ja Herran Jeesuksen palvelukseen olen antanut elämäni. Haluan elää siten, että mahdollisimman moni kuulisi hyvän sanoman Jeesuksesta, uskoisi sen ja pääsisi perille taivaaseen.

Tämänkin asian tajusin vasta nyt

Olin puhumassa Suomen Teologisessa Instituutissa opintojen loppuvaiheessa oleville miehille ja naisille, miten hengellinen työ rahoitetaan. Ei ihan helppo aihe, mutta koko ajan tärkeämpi myös Suomessa. Olen kyllä lukenut Raamattua, mutta vasta nyt tätä puhetta valmistaessani huomasin asian, joka on tuonut muutosta ajatuksiini ja asenteisiini. Vanhassa testamentissa Jumalalle uhrattiin monenlaisia uhreja, joista Jumala itse sanoi, että ne ovat hyväntuoksuinen uhri. Uhrit loppuivat kun Jerusalemin temppeli hävitettiin vuonna 70. Apostoli Paavali kuvasi Jeesuksen kuolemaa meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Tämä on selvää.

Mutta vasta nyt hoksasin, että Jeesuksen uhrin lisäksi Paavali kuvaa filippiläisten lahjaa Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annan varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on jumalanpalvelustani. Tuon opetuksen jälkeen olen pyrkinyt antamaan ja jakamaan omastani (uhraamaan) eri tilanteissa kiitollisena, ja ajatellen, että annan Jumalalle enkä ihmiselle.

Vauhtia on riittänyt

Viimeisen kuukauden aikana kevään kiireinen vauhti on jatkunut. Kesäkuun alussa tahti hellittää. Olemme käyttäneet Kansanlähetyksen johdossa useita päiviä strategisten tavoitteiden ja organisaatiorakenteemme arviointiin ja suunnitteluun. Tämän arkityön lisäksi tässä muutamia kohokohtia:

  • 22.-24.4. Krakova. Puolassa oli Euroopan evankelioimiseen liittyvä konferenssi. Kaikissa muissa maanosissa kristittyjen määrä kasvaa, mutta Euroopassa vähenee. Rukousta ja yhteistä työnäkyä kirkkojen ja järjestöjen välillä tarvitaan kovasti.
    6.5. Jyväskylä. Asetin Keski-Suomen Kansanlähetyksen uuden piirijohtajan tehtävään. Siunauksen toivotukset Harri Alatuvalle tärkeään tehtävään!
    7.5. Ryttylä. Amerikkalaisen Lutheran Hour Ministries -järjestön johtajat kävivät vierailulla. 7.-9.5. Ryttylä. Kansanlähetyksen piirijohtajat koolla. Suunnittelua ja tapaamisia.
    10.5. Kouvola. Helatorstaina juhlittiin 50-vuotiasta Kymenlaakson Kansanlähetystä. Mukana myös piispa Seppo Häkkinen ja paljon kansaa (yli 400 jumalanpalveluksessa ja 200 juhlassa). 13.5. Ryttylä. Jumalanpalveluksessa liturgina ja saarnaajana. Äitienpäivän aiheena oli kristittyjen yhteys ja tehtävä maailmassa.
    16.5. Helsinki. Suomen Teologisessa Instituutissa: Aiotko töihin jäsenjärjestöihin -luento. 18.5. Helsinki. Neljän järjestön yhteinen työntekijäpäivä (Kansanlähetys, Kylväjä, Suomen Raamattuopisto ja OPKO). Ensimmäistä kertaa yhdessä. Historiallinen tapahtuma.

Kesän edellä

Toivotan sinulle kaikkea hyvää elämääsi ja kesääsi. Antakoon Jumala sinulle sopivassa suhteessa sadetta ja aurinkoa. Ehkä nähdään Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Laitan kirjeen matkaan vanhan rukouksen sanoin:

”Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen,
päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon.
Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan.”

Siunauksen toivotuksin
Mika Tuovinen

Ps. Tässä on vain osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Saat sen täydellisessä muodossa kuvien kanssa, kun liityt lähettäjäpiiriini. Tervetuloa tutut ja vielä tuntemattomat. Katso ohjeet.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
kansanlähetyksen näky

Puheenjohtajan testamenttisanat Kansanlähetysliikkeelle: Totelkaa taivaallista näkyä!

Eino J. Honkasen testamentti-puheenvuoro kansanlähetysliikkeelle Kansanlähetyspäivillä Tampereella 1983

Pastori Eino J. Honkanen toimi muun muassa Uusi Tie –lehden päätoimittajana ja Kansanlähetyksen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Löysin työhuoneeni kansioista monisteen, jossa luki otsikkona sanat: Eino J. Honkasen testamentti-puheenvuoro kansanlähetysliikkeelle Kansanlähetyspäivillä Tampereella 1983. Lisäsin tekstiin väliotsikot.


Teksti: seuraavan sunnuntain epistola, Apostolien teoista Paavalin sana: ”Minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä.”

Tässä on Paavalin työn salaisuus: Ellei Herra saa antaa meille tätä näkyä, ellei Herra saa uudistaa meille tätä näkyä, niin että sille elämme ja siitä palamme, niin elämämme on oikeastaan turha.

Hyvät ystävät! Kansanlähetyspäivät ovat toisen kerran Tampereella sen historian aikana. Ensimmäisen kerran kokoonnuimme -67 Tampereen yliopistolla. Silloin Suomen Kansanlähetys oli toiminut pari kuukautta. Silloin meillä oli näky, oli kivet ja halot.

Tuolla yliopiston juhlasalissa kokoontui joukko ystäviä, jotka tunsivat tämän näyn omakseen, jotka syttyivät sille näylle ja niin oli kymmeniä nuoria, jotka olivat valmiita lähtemään lähetyskentille, jos siihen vain avautuu mahdollisuus. Siitä se alkoi.

Hyvät ystävät! Me olemme nyt juurillamme. Oli aika uskallettua koota kesäjuhlille kansaa. Rohkenen sanoa: Siihen ajoi näky, joka oli vallannut.

Rohkenen sanoa niistä Kansanlähetyspäivistä: ”Me emme voineet olla tottelematta taivaallista näkyä”.

Uskollisuus näylle

Se joukko ja ne nuoret, jotka olivat valmiita lähetyskentille, nehän tulivat sinne eteen, monta kymmentä nuorta. Se osoitti, että se oli Herran antamaa näkyä. Meidän on annettava Herran kysellä nyt, onko se näky, jolla liikkeelle läksimme, jonka kautta Herra kutsui meitä liikkeelle, onko se myös tänään meidän omakohtainen näkymme. Olemmeko olleet uskollisia sille näylle? Olemmeko valmiit vannomaan uskollisuutta Herralle tänään? ”Sitä tässä huoneenhaltijalta ennen muuta vaaditaan, että hänet havaitaan uskolliseksi”, muistuttaa Paavali. Muistamme Habakukin kirjata Herran sanan: ”Muista näky ja piirrä se selvästi tauluihin niin, että sen voi juostessa lukea.”

Ei riitä, että olemme kerran saaneet sen näyn. Herra kysyy uskollisuutta ja ennen muuta uskollisuutta. Siksi se näky on kirjoitettava niin, että sen voi juostessakin lukea. Juostessa, työn keskellä, kaikissa paineissa. Tiedämme, että tällainen työ, lähetystyö, sisälähetystyö, jonka olemme saaneet, antaa monenlaista juoksua, monenlaista kiirettä. Talous painaa ja milloin miltäkin puolelta tulee painetta. Näky voi helposti siinä unohtua. Voimme unohtaa sen olennaisimman. Ehkä jonkinlainen taistelumieli säilyy, mutta taistelemme kuin ilmaan hosuen, umpimähkään ja sellainen on turhaa. Onko näky pysynyt selvänä niin, että sen juostessakin voi lukea, silmien edessä.

Kristityllä oltava suuri näky

Tunnettu kansainvälinen nuorisotyöntekijä, John Ermot, joka vaikutti voimallisesti ennen sotia, toisti yhtenä tunnusajatuksenaan nuorille: Nuori ei voi tulla suureksi ilman suurta näkyä.
Ja totta on, että niitä, joita Herra on saanut käyttää siunaukseksi, joiden elämällä on ollut merkitystä, on ollut koko elämää hallitseva näky.

Mooseksesta Heprealaiskirjeessä sanotaan: ”Koska hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön, hän kesti.” Ja me voisimme puhua monista Jumalan ihmisistä, joita Jumala on saanut käyttää. Heillä on ollut näky, joka on vallannut heidän elämänsä, jolle he ovat olleet uskollisia kaikessa.

Näkyjen ihmisiä tarvitaan

Mutta Vanhassa testamentissa sanotaan eräästä vaikeasta ajasta: ”Jumalan sana oli harvinainen, eivätkä näyt olleet tavallisia”.

Tuntuu kuin meidän aikanamme suuri määrä olisi näin. Näkyjen ihmiset ovat vähän hassuja. On hartaita uskovia ihmisiä, mutta vähän tosi näkyjen ihmisiä, heitä ei kestetä. Mukaudutaan maailmaan. Maailma antaa niistä haasteita. Puhutaan maailmaan haasteista. Se on pop, mutta ei Herran antama näky.

Tänä vuonna vietetään Lutherin juhlavuotta. On puhuttu paljon Lutherista. Älkäämme unohtako Lutherin näkyä, joka antoi hänelle rohkeutta niin, että kun hän oli menossa Wormsiin vastaamaan kirjoituksistaan, monet sanoivat: Älä mene sinne, sinun käy huonosti. Niin Luther sanoi: Vaikka Wormsissa olisi perkeleitä niin paljon kuin on tiiliä katolla, menisin minä sinne sittenkin. Niin, niin meni ja voitti, sillä hänellä oli näky, jonka hän oli saanut Herralta. Siitä on nyt 500 vuotta. Kiitämme tänään siitä Herraa ja ylistämme Lutheriakin.

Näky Jeesuksesta ja hänen antamasta tehtävästä

Tämä näky ei merkitse sitä, että meidän pitäisi olla semmoisia ihmisiä, jotka saavat unia ja ilmestyksiä, ja menevät niitten mukana. Se tarkoittaa näkyä, joka on saatu Jumalan sanasta, Raamatusta. Se liittyy sanaan.

Se, että meillä on elämäämme kannattava näky Jumalan valtakunnasta, Jumalasta, Jeesuksesta, joka tuli ihmiseksi meidän keskellemme, joka kärsi ristillä, joka ylösnousi, joka korotettiin Isän oikealle puolelle ja vaikuttaa ja tekee työtään Isän oikealla puolella vielä tänäänkin, joka toimii Pyhässä Hengessä, ja joka on tuleva takaisin.

Kun Paavali puhui tuosta näystä, niin se oli näky Jeesuksesta. Hän muisti ja häntä hallitsi se päivä, kun hän oli joutunut Jeesuksen eteen. Jeesus kohtasi. Se oli näky Jeesuksesta. Myös Jeesuksen antamasta tehtävästä. Se oli elämää kannattava ja hallitseva asia. Meillä voi olla Raamatun sanoja, mutta jos meillä ei ole tällaista laajempaa näkyä, me voimme käyttää niitä sanoja hyvin omalla tavallamme.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa