Avainsana-arkisto: kärsimys

Lähetystyö ja vainotut kristityt

Kansanlähetys vainotun kirkon tukena

Uusi Tie -lehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus ”Vakooja Ryttylässä ja muita kertomuksia”.

Kansanlähetys on vuonna 1967 perustettu kristillinen järjestö, joka pyrkii sitoutumaan Raamattuun ja viemään evankeliumia mahdollisimman monelle.

Pian Kansanlähetyksessä perustettiin slaavilaisosasto, jonka tehtävänä oli tukea kärsivää seurakuntaa rautaesiripun takana. Tiedon levittämisessä vainotusta seurakunnasta tärkeä tapaus oli Uusi Tie -lehden järjestämä tilaisuus Helsingin jäähallissa 27.9.1970, jossa puhui romanialainen pastori Richard Wurmbrand.

Kylmän sodan aikana Kansanlähetys toimitti miljoonia kappaleita kristillistä kirjallisuutta ja Raamattuja Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto puolestaan vakoili Kansanlähetystä ja solutti toimintaan mukaan vakoojia.

KGB:n arkistot ovat paljastaneet tästä jotain yksityiskohtia. Pentti Heinilä kirjassaan Erittäin salainen on myös avannut Kansanlähetyksen salaista työtä. Piia Latvala on kirjoittanut väitöskirjan Valoa itään? : Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973. Noista kahdesta muuten enää toinen on olemassa.

Isto Pihkala kertoo, että tuona suomettumisen aikana valtio, lehdistö ja kirkko kumarsivat itään. Hän kertoo arkkipiispa Martti Simojoen sanoneen Raamattujen piilokuljettamiseen liittyen: ”Minun käteni ovat sidotut, mutta siunaan teidän työtänne.”

Kansanlähetyksen johtaja Matti Väisänen oli kaksi kertaa Suojelupoliisin kuultavana Raamattujen levittämisestä. Näistä toinen liittyi tapaukseen, jossa innokkaat kristityt olivat laittaneet pieniä Raamattuja pulloihin ja niiden toivottiin lipuvan Neuvostoliiton alueelle esimerkiksi Viron rannikolle.

Lähetystyö jatkuu edelleen. Tähän työhön kuuluu myös kärsivän seurakunnan tukeminen.

  • ”Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta” (Matt. 5:10).
  • ”Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen” (Matt. 10:23).
  • ”Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme” (1. Kor. 4:12).
  • ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi” (2. Tim. 3:12).
  • ”Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko” (Room. 12:14).
  • ”Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun” (Ilm. 2:10).

Heprealaiskirje kehottaa muistamaan kärsiviä: ”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun” (Hepr 13:3).

Neuvostoliiton vainottujen kristittyjen tukemisen perustana oli tuhansien ihmisten rukoukset, taloudelliset uhrit ja toiminta. Kaikkea tarvitaan nytkin. Suuri osa kristikuntaa elää vaikeuksien keskellä ja haluamme omalta osaltamme tukea heitä.Tervetuloa suureen työhön tukemaan vainottuja kristittyjä.

Ilmestyskirjan sanoma

Seitsemän sanomaa seurakunnalle

Viime sunnuntaina Radio Dein Raamattubuffet-ohjelmassa oli saarnani Ilmestyskirjassa olevasta Jeesuksen sanomasta Laodikean seurakunnalle (Ilm. 3:14-19, pyhäpäivän teema luterilaisessa kirkossa oli Jeesus, pahan vallan voittaja).

Johanneksen Ilmestyksen toisessa ja kolmannessa luvussa on Jeesuksen sanoma seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, jotka sijaitsivat nykyisen Turkin alueella. Tässä saarnani loppu.

* * *

”Mikä voisi olla Jeesuksen, seitsemän Ilmestyskirjan seurakunnan ja erityisesti Laodikean viesti meille Suomen kristikunnassa?

Tässä uskonpuhdistuksen juhlavuoteen sopien seitsemän teesiä kirkolle ja meille jokaiselle kristitylle.

  1. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva. Myös uskosta luopunut ja väärien oppien valtaama seurakunta kuuluu Jeesukselle, sillä se on perustettu kirkastamaan ja kunnioittamaan häntä. Ilmestyskirjassa Jeesus huomio myös luopumuksen vallassa olevat seurakunnat. Samalla kun hän uhkaa oksentaa ne lopullisesti ulos, hän kutsuu niitä parannukseen. Luopumuksessa oleva seurakunta on Jeesukselle rakas, sillä hän rakastaa ihmisiä, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan. Jeesus on erittäin kiinnostunut seurakuntansa ja kirkkonsa elämästä.
  2. Kuoleman ja luopumuksen keskellä seurakunnalla on vielä toivoa. Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että uskollisten joukko seurakunnan keskellä esti seurakuntia lopullisesta kuolemasta. Suolan tehtävä on estää pilaantumista. Sitä ei tarvita hirveästi.
  3. Jeesus haluaa lohduttaa kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä taistelevaa kristikuntaa. Siksi ilmestyskirjan on kirjoitettu. Jeesus tietää missä olet ja mitä käyt lävitse elämässäsi.
  4. Kirkolla ja kristityllä on vihollisensa. Yhteiskunnan paine pyrkii kesyttämään kristinuskon ja kristittyjen radikaaliuden. Väärät opit ja opettajat kirkon sisäisen voiman. Taustalla on kaikessa paholaisen työ. Kaikki opetus tulee koetella ja luopua väärästä.
  5. Jeesus kutsuu seurakuntia parannukseen. Ilmestyskirjeessä se on usein alkuun palaamista. Jeesus kehottaa muistelemaan sitä, mistä kaikki sai alkunsa. Muistele sinäkin uskonelämäsi alkuvaiheita. Kirkon uudistuminen ei ole uusien oppien omaksumista vaan palaamista juurille.
  6. Ilmestyskirjan kirjeet muistuttavat, että hyvä aloitus uskonelämässä ei tarkoita vielä voittoa. Voittopalkinto annetaan lopussa. Kun näemme maaliviivan ja voittopalkinnon, saamme lisää intoa. Muista sinäkin lopullista päämäärääsi ja Jeesuksen paluuta.
  7. Ilmestyskirjassa ja kristittyjen eteen halutaan piirtää suuri Jeesus. Hän on verellään ostanut itselleen kristityt ja seurakunnan. Hän on kuningas ja hallitsija. Hän on uskomme keskus nyt ja ikuisesti. Häneen me uskomme, häntä tarvitsemme, häntä kehumme, hänen luokseen kutsumme, häntä seuraamme ja häntä odotamme.”

* * *

pixabay_condesign_book-897834_raamattu

”Tiedän, että tapat minut, mutta annan sinulle Raamattuni”

Kristityt veljemme ja siskomme joutuvat monissa maissa kärsimään uskonsa vuoksi.  Luin juuri muslimitaistelijasta, jolle ilmestyi unessa mies valkeissa vaatteissa sanoen: ”Sinä tapat minun kansaani!”

Taistelija oli juuri tappanut miehen, joka sanoi: ”Tiedän, että tapat minut, mutta minä annan sinulle Raamattuni”.  Murhatyön jälkeen hän otti Raamatun ja alkoi lukea sitä.

Taistelija näki taas unta Jeesuksesta, joka pyysi häntä seuraajakseen. Uni oli niin vaikuttava, että hän teki mitä Jeesus sanoi. Vainoojasta tuli kristitty.

Olemme kuulleet hirmuisia kertomuksia kristittyjen vainoista ja murhista. Samaan aikaan muslimien parissa on myös uudenlaista hengellistä nälkää. Monet Jeesukseen uskovat eivät halua puhua uskostaan julkisesti.

Meidän tehtävämme on rukoilla ja tukea vainottuja kristittyjä. Kristikunnan on myös Euroopassa oltava valmis maksamaan tarvittaessa suuren hinnan Jumalan seuraamisesta.

Tämä on ote marraskuun 2015 ystäväkirjeestäni.

Tilaa Mikan ystäväkirje

Voit tilata kirjeen sähköpostiisi.

Voit lukea marraskuun kirjeen.

Mika Tuovisen puhe Kansanlähetyspäivillä

Lähetysjohtajan ajankohtaiskatsaus 2015

”Suuressa mukana” –ajankohtaiskatsaus Kansanlähetyspäivillä 4.7.2015 Turussa

1. Mikä on Kansanlähetys

Toukokuussa Kansanlähetys täytti 48 vuotta. Neljän perinteisen herätysliikkeen, rukoilevaisuuden, herännäisyyden, evankelisuuden ja lestadiolaisuuden lisäksi 1900-luvulla alkoi uudenlainen herätysliikehdintä, joka johti Kansanlähetyksen syntyyn.

Täällä Lounais-Suomessa vaikutti Frans Hannula ja Hannulan herätys. Urho Muroman herätystoiminnasta syntyi Suomen Raamattuopisto. Uukuniemellä herätyksen keskushahmo oli Helena Konttinen ja tästä syntyi Parikanniemisäätiö. 1900-luvun merkittävä tapahtuma oli myös ruotsalaisen vapaakirkollisen evankelistan Frank Mangsin kutsuminen Suomeen vuonna 1943 pitämään evankelioimiskokouksia. Tästä syntyi Kansan Raamattuseura. Myöhemmin Kerttu Vainikainen perusti Helsingin Raamattukoulun.

Kun tulimme 1960-luvulle, kirkollinen herätysliikekenttä oli hajanainen, joten ei ollut ihme, että joillakin oli halu yhdistää olemassa olevia liikkeitä. He olivat keksineet syntyvälle lapselle nimenkin valmiiksi. Tämä uusi järjestö olisi saava nimen Kansanlähetys.

Nyt oli vain kysymys siitä, milloin tämä lapsi syntyy. Usean vuoden yrityksen jälkeen perustava kokous järjestettiin vuonna 1967. Ratkaisua järjestöjen moninaisuuteen tämä ei tuonut.
Kansanlähetyksen perustamisen taustalla oli huoli kirkon liberalisoitumisesta ja Raamatun Lue loppuun