Avainsana-arkisto: kirkko

Tallinnassa

Kirje ystäville elokuu 2017

Tervehdin sinua vaimoni kotikonnuilta Etelä-Pohjanmaan Soinista. Tämän sivun kuvat on kyllä Tallinnasta, jossa kävin päiväristeilyllä muistelemassa menneitä. Kumpaankin paikkaan on hyvä mennä ottamaan etäisyyttä työn haasteista. Haluan kuitenkin kirjoittaa tämän kirjeen sinulle. Kiitos yhteydenotoista viime kirjeen jälkeen sekä taloudellisesta tuesta työlleni. Molemmat ovat minulle tärkeitä.

Kansanlähetyksessä uudistamme ystäväkirjeiden lähettämistä. Tämä kirje tulee nyt toisen kerran uuden järjestelmämme kautta. Kokoamme palautetta, arvioimme, teemme vähemmällä enemmän ja haluamme palvella sekä työmme ystäviä että omia ystäviämme. Tämänkin kirjeen saajiin kuuluu sukulaisia ja ystäviä vuosikymmenten varrella. Tervetuloa myös uudet kirjeen saajat!

Näemme vaivaa koska uskomme

Apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle näkevänsä vaivaaa, koska uskoo elävään Jumalaan (1. Tim. 4:10). Olen ollut hengellisessä työssä yli 30 vuotta. Ensin vuosia vapaaehtoisena vaivannäkijänä sitten palkattuna kotimaassa sekä Virossa ja Saksassa. Olen iloinen näistä vuosista, joihin mahtuu suuri kirjo elämän eri värejä.

En voi kehua ansioillani, mutta kyllä sillä, että Jumala on kaiken keskellä ollut hyvä. Mieleeni tulee toisen vuosisadan marttyyri, Smyrnan (nykyinen Izmir) piispa Polykarpos, joka vangittiin ja pyydettiin kieltämään kristinusko. Polykarpos sanoi: ”Jo kahdeksankymmentä kuusi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut?”

Minulle ei ole kertynyt noin paljoa vuosia, mutta annan saman tunnustuksen: Hän ei ole tehnyt minulle mitään pahaa. Hän on pelastanut minut ja kutsunut palvelukseensa. Molemmat ovat suurta armoa!

Työn saralta

Olin Kansanlähetyspäivien johtaja, joka aiheutti sen, etten ehtinyt kulkea paljoa juhlakentällä tapaamassa tuttuja. Hengelliseen antiin olen palannut vielä muutamaan otteeseen äänitteiden parissa. Osuvaa sanaa!

Elokuun alussa kotimaassa olevat lähetystyöntekijämme kokoontuivat Lähettipäiville. Lähettien tapaamiset toivat iloa, mutta samalla kevyesti kouristavan tunteen, että olisi hienoa olla heidän joukossaan. Työtä maailmalla on paljon.

Hallinnon osalta saimme viime viikolla valmiiksi toimintasuunnitelman ja talousarvion. Olemme muiden kristillisten järjestöjen kanssa samassa tilanteessa. Teemme paljon vähillä resursseilla ja varoilla.

Osallistuin Lahdessa Evankelistojen yhteyspäiville kuten viitenä aikaisempanakin vuotena. Osallistun viidestä syystä: 1. Siellä aina innostuu! 2. Tapaan ystäviä. 3. Se vahvistaa eri kirkosta tulevien kristittyjen yhteyttä. 4. Keskitytään ytimeen – Jeesukseen. 5. Muistutetaan kirkon tehtävästä julistaa evankeliumia.

Kiitos sinulle

Ystäväni Leif Nummela sanoi kerran, että hänen unelma-ammattinsa olisi se, että pankki palkkaisi hänet kiertämään ovelta ovelle kertomaan ihmisille, että heidän velkansa on annettu anteeksi. Mikä on parasta, mitä sinä olet saanut? Mikä on parasta mitä voit antaa? Mitä Jeesus on antanut? Hän on antanut minulle elämän tarkoituksen ja päämäärään tässä sekavassa maailmassa. Hän on antanut kaikki syntini anteeksi ja pelastanut minut kadotuksen tieltä taivaaseen. Kun tämä on parasta, mitä minä olemme lahjaksi saanut, eikö se silloin ole myös parasta, mitä voin jakaa eteenpäin. Meillä on paljon annettavaa tälle maailmalle!

Ole siunattu ja siunaukseksi, jotta taivassa olisi kerran mahdollisimman paljon kansaa! Kiitos myös rukouksistasi ja tuestasi!

Rakkaudella
Mika Tuovinen


Kylpylämatka Pärnuun

Jos haluat Pärnun kylpylämatkalle Viroa tuntevan ja sen kieltä hallitsevan oppaan
johdolla, niin nyt sellainen olisi mahdollista! Järjestän piirijohtaja Ari Malmin kanssa kylpylämatkan Pärnuun 26.11.-1.12.2017. Hinta 345 euroa. Lisätietoja netistä.

Rukousaiheita

”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti” (1. Tim. 2:1-2).

Kiitosaiheita

Pyysin edellisessä kirjeessä erityisesti rukousta Kansanlähetyspäivien puolesta. Päivät sujuivat hyvin ja sääkin suosi! Kiitos!

Kiitos Jumalalle kirkoista, seurakunnista ja suuresta määrästä hengellisiä kesäjuhlia!

Tervetuloa mukaan

Voit tilata Mikan ystäväkirjeen postitse tai sähköpostiisi. Työssä tarvitaan antajia, rukoilijoita ja näyn levittäjiä. Tästä löydät tietoja suuressamukana.fi -sivulta.

Lähetystyö lopun ajat

Lähetystyö lopun ajan profeetallisena merkkinä ja tehtävänä

Miksi Jeesuksen ylösnousemuksen ja hänen paluunsa välissä on näin pitkä aikajakso, joka jatkuu vieläkin?

Emme tiedä syytä, mutta tiedämme, MIKÄ on kristittyjen ja kirkon TEHTÄVÄ tässä väliajassa.

Yksi syy pitkään odotukseen on se, että Jumala saa koottua itselleen uuden kansan. Jeesuksen tehtäväksianto viittaa siihen.

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus käski tehdä kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan (Matt. 28:18-20), saarnata evankeliumia kaikille luoduille (Mark . 16:15-16) ja saarnata syntien anteeksiantamusta (Luuk. 24:46-49; Joh 20:21-23). Todistajan tehtävä on mahdollinen Pyhä Hengen voimassa (Ap.t. 1:8).

Jumalan lähettämä kansa

Apostolit lähtivät liikkelle. He tavoittivat ensin oman kansansa jäseniä, juutalaisia. Monet ottivat sanan vastaan, mutta useammat hylkäsivät evankeliumin. Ylipapit ja johtajat yrittivät estää ensimmäisiä evankeliumin julistajia (Ap.t. 4:18; 5:40). Juutalaiset jarruttivat Paavalin tehtävää pakanoiden keskellä (1. Tess. 2:16). He eivät halunneet uskoa itse ja hankaloittivat toisten kuulemista.

Evankeliumin julistajat eivät vaienneet. Apostolit tekivät lähetysmatkoja Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. Evankeliumi sai suosiota Rooman valtakunnassa vainoista huolimatta. Ensimmäisinä vuosisatoina Syyriasta tuli kristinuskon ja lähetystyön vahvimpia alueita. Edessasta (nykyisin Urfa) tuli syyrialaisen kristillisyyden keskus, jonka hengellistä elämää leimasi vahva lähetysnäky. Edessassa oli teologinen akatemia, josta valmistui satoja nuoria lähetystyöhön Aasiaan. Erityisesti Kiinaan syntyi vahva kirkko: 600-luvulla Kiinassa ja Tiibetissä oli jo useita piispoja. Kiinassa myönteinen suhtautuminen kristinuskoon päättyi 9. vuosisadan puolivälissä. Tämä syyrialaisten kirkkojen tekemä lähetystyö on yksi esimerkki kirkon hyvistä missionaarisista kausista. Muita kausia on kristinuskon leviäminen Keski-ja Pohjois-Euroooppaan sekä 1800-luvun lähetysinnostus. Viimeisen sadan vuoden aikana kirkosta on tullut aidosti globaali; kristittyjä on kaikkialla.

Lähetystyön aika on rajattu

Yhdysvaltalainen teologi Kevin Vanhoozer hahmottaa historian jumalallisena draamana, jossa on viisi näytöstä:

  1. Luominen.
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde.
  3. Jeesuksen syntymä, elämä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.
  4. Kirkon ja Pyhän Hengen aikakausi.
  5. Eskhaton – loppu.

Ikuisuudessa Isä valmistelee Pojan lähettämistä luomaansa maailmaan. Hänen tuloansa varten Jumala valitsee Aabrahamin ja Israelin kansan, jonka keskelle Jumala lähettää profeettoja kertomaan, kuka on tulossa. Jeesus sikiää ja syntyy neitsyt Mariasta, elää ja kuolee syntiemme sovitukseksi, Isä herättää Pojan kuolleista ja ottaa luokseen taivaaseen. Nyt on kirkon aikakausi, jossa Pyhä Henki lähettää kirkon maailmaan julistamaan ja palvelemaan. Historian huipennus, Jeesuksen paluu, tuomio ja ikuisuus on vielä edessä.

Elämme nyt lähetyksen aikaa. Jumala kokoaa itselleen kansaa eri puolilta maailmaa.

Puhuessaan paluustaan maan päälle, Jeesus mainitsee maailmanlaajan lähetystehtävän olevan yksi merkki ajan pikaisesta päättymisestä. Lähetystyö on eskatologinen merkki. Nyt evankeliumia voidaan kuulla kaikkialla maailmassa ja Jeesuksen paluu voi tämän profetian valossa tapahtua.

Suuri luopumus vai evankeliumin voittokulku – vai molemmat?

Kiistaa kristittyjen keskellä herättää näkemys siitä, onko lopunajat suuren luopumuksen vai evankeliumin voittokulun aikaa. Jeesus käski julistaa evankeliumia kaikille luoduille ja tehdä kaikista kansoista opetuslapsia. Jumala rakastaa kaikkia ja haluaa pelastaa kaikki. Jeesus sovitti koko maailman synnin. Tämä puoltaisi näkemystä evankeliumin menestyksestä. Toisaalta näyttää siltä, että vaikka lähetystyö menestyy monissa maissa, osa vanhasta kristikunnasta luopuu evankeliumista ja Euroopastakin on tullut lähetyskenttä. Paavali kirjoittaa, että ennen Herran päivää tapahtuu uskosta luopuminen ja antikristuksen ilmestyminen (2. Tess. 2).

Kirkon tehtävä ei ole piiloutua. Meidän tulee entistä tarmokkaammin sitoutua lähetystyöhön ja viedä evankeliumi mahdollisimman monelle. Ei ole meidän asiamme arvioida, tuleeko luopumus ja milloin se tulee. Meidän tulee totella universumin kuninkaan käskyä viedä evankeliumia kaikille kansoille. Voimme itse edesauttaa luopumista laittamalla valon vakan alle.

Monin paikoin uskosta luopuminen on totta. Länsimaissa moni ei enää usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Lisäksi Raamatussa ilmoitetusta uskon sisällöstä luovutaan korvaten sisältö vanhoilla tai uusilla ilmoituksen vastaisilla opeilla.

Lähetystyö edistää uskon säilymistä. Lähetystyötä tekevien kristittyjen ja kirkkojen pitää uudelleen ja uudelleen perustella itselleen ja toisille, mikä Jeesuksessa ja kristinuskossa on niin ainutlaatuista, että se pitää viedä kaikkialle. Näin lähetystyö voi olla kirkon uudistumisen väline.

Kirkon aika ja asema ei ole helppo. Tämä aika päättyy pian, kun Jumalan lupaukset kirkolleen (kristikunta) toteutuvat Jeesuksen paluussa. Nyt on uskollisuuden, uskon säilyttämisen ja työn aikakausi. Kirkon toiminnan ja lähetystyön kautta Jumala luo itselleen uutta kansaa kaikkien kansojen keskeltä. Nyt kristikunnassa vaikuttaa sekä vanha synnin tuoma todellisuus että uusi jumalallinen elämä. Kristuksen saapuessa vain jälkimmäinen jää.

Lähetystyö on profeetallinen tehtävä. Sen tulee välittää Raamatussa olevia Jumalan sanoja kaikille kansoille. Sen tarkoitus on paljastaa ihmisen tila Jumalan edessä  ja johtaa hänet uskoon. Profeetallisena tehtävänä lähetystyö näkee tulevaisuuteen – Kristuksen paluuseen ja tuomioon sekä taivaan ja helvetin todellisuuteen – ja pyrkii siihen, että Kristuksen saapuessa mahdollisimman moni olisi uuden kansan jäsen. Lähetystyö on profeetallista, koska siinä täyttyvät Vanhan testamentin kaikkia kansoja koskevat lupaukset sekä Jeesuksen profetia evankeliumin julistamisesta kaikille kansoille hänen paluunsa ehtona. Lähetyksen profeetallisen tehtävän ydin ei ole ennustaa tulevaisuutta vaan tuoda Jumalan sanoja ja toivoa kansoille.

Oletko jo mukana profeetallisessa tehtävässä?

Voit olla mukana profeetallisessa tehtävässä, lähetystehtävän toteuttamisessa, muun muassa Kansanlähetyksen työn kautta. Kansanlähetyksen työntekijät perustavat seurakuntia, tukevat kristittyjä, kääntävät Raamattuja ja kristillistä kirjallisuutta, opettavat ja palvelevat Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Oseaniassa. Evankelioimis- ja opetustyötä tehdään myös kotimaassa. Tule mukaan suureen työhön muuttamaan maailmaa! Tämä on aivan mahtavaa!


Voit liittyä lähettäjärenkaaseeni ja tilata kuukausittain ilmestyvän kirjeeni täältä.

Neuvostoliitto ja Kansanlähetys

Suomalaiset kristilliset järjestöt ja KGB

KGB:n arkistosta löytyi mainintoja Kansanlähetyksestä (Narodnaja Missija) ja pienestä Ryttylästä (Rittulja).

Seura-lehden verkkosivulla on 21.7.2017 ilmestynyt dosentti Arto Luukkasen kirjoittama artikkeli Arkistolöytö: KGB:n oppikirja paljasti imperialismin keskuksen Suomesta.

Luukkanen löysi Ukrainan salaisen poliisin ohjeet, joissa arvioidaan myös suomalaisia kristillisiä järjestöjä. Ne löytyvät Moskovassa vuonna 1986 julkaistussa kirjassa Ulkomaiset ja vahingolliset uskonnolliset organisaatiot. Kirja on tarkoitettu oppi- ja ohjekirjaksi kenttätyöhön.

”Kirjassa on annettu erityinen asema järjestölle nimeltä NM – Narodnaja Missija eli Kansanlähetys. Nimi kuulostaa äärimmäisen neuvostovastaiselta ja ehkä siksi tämä painotus. Sen päämajan sanottiin sijaitsevan ”Rittuljassa” lähellä kaupunkia nimeltä ”Rjahtomjaki”.”

Artikkelissa mainitaan myös Avainsanoma, Stefanus-lähetys, Richard Wurmbrand, Aleksandr Solženitsyn, Matti Väisänen, Valoa itään, Per-Olof Malk, Patmos, Leo Meller sekä ”Poyhonen, Heinomäki ja Leskinen”.

Surullisinta oli lukea KGB:n soluttautumisesta Kirkkojen Maailmanneuvostoon. KGB:n oman tulkinnan mukaan se kykeni kääntämään Maailmanneuvoston toimintaa haluamaansa suuntaan. KGB yritti viedä Kirkkojen Maailmanneuvoston pois hengellisistä asioista ja piti ansionaan sitä, että se lähti rauhanpuolustamiseen sekä apartheidia ja kolonialismia vastaan.

Voit lukea lisää Kansanlähetyksen tekemästä idäntyöstä kahdesta kirjasta. Piia Latvalan väitöskirja Valoa itään? – Kansanlähetys ja Neuvostoliitto 1967-1973 ilmestyi vuonna 2008. Pentti Heinilän kirjan Erittäin salainen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995.

Monet olivat vainojen vuosina tukemassa Neuvostoliiton kristittyjä, seurakuntia ja Jumalan valtakunnan edistämistä. Myös nyt monissa maissa kristityt elävät ahdistettuina ja vainottuina.

”Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun” (Hepr. 13:3)

puhe Kansanlähetyspäivillä

Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Täällä teltassa sekä radioiden ja tietokoneiden äärellä on monta sellaista, jotka olitte perustamassa Kansanlähetystä 50-vuotta sitten. Täällä on kaksi ensimmäistä pääsihteeriä, edeltäjäni Matti Väisänen ja Timo Rämä. Tällä on hallituksen puheenjohtajat Heimo Karhapää ja Tuomo Heikkilä. Ensimmäinen puheenjohtaja Eino J. Honkanen on jo päässyt kirkkauteen.

Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että opin nuorena tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana. Jo pian sain myös vision maailmanlaajasta tehtävästä. Luin hengellistä kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa.

RADIKAALI NÄKY

Maailmanlaaja näky oli myös niillä, jotka perustivat Kansanlähetyksen toukokuussa 1967. Näky oli suuri. Ja uskon, että Jumalan valtakunnassa näyn tuleekin olla suurempi kuin omat rahkeemme riittävät, sillä työ on Jumalan ja tehtävät inhimillisesti mahdottomia.

Perustamisen jälkeen vuonna 1968 lähetettiin ensimmäiset lähetystyöntekijät Keski-Aasiaan, Etiopiaan ja Japaniin. Suomeen syntyi piiriorganisaatio kolmessa vuodessa ja toimintaa oli pian kahdessa kolmasosassa seurakuntia. Nykyään olemme samoissa prosenteissa.

Vanha sanoma tuotiin moderneissa muodoissa. Järjestimme telttakokouksia, lähetimme nuoria pikkubusseilla ulkomaan aktioihin, veimme Raamattuja ja kirjallisuutta idän vainotulle kirkolle. Tästä olimme myös viranomaisten kuulusteltavana. Noin 50-vuotta sitten syntyi myös näky kristillisestä radioasemasta, joka perustetaan tänne Ryttylään. Kotimassa radio olisi vastavoimana Yleisradion uskonnollisille ohjelmille ja lyhytaaltoradio lähettäisi evankeliumia Aasian miljoonille. Visio oli vuosikymmeniä etuajassa.

Työtä on kuvannut ennakkoluulottomuuden lisäksi vastustus. Työtä on vaikeutettu, rahalla on yritetty muuttaa teologiaamme ja mainettamme mustattu. Suurimmat inhimilliset menetykset ovat olleet Eeva ja Erik Barendsenin, Seija Järvenpään ja Kaija Martinin marttyyrisurmat kohdemaissaan. Työssä on iloittu, mutta on myös paljon itketty. Olemme surreet myös omaa taitamattomuuttamme, vääriä sanoja ja asenteita. Mutta yhdessä kansanlähetysväkenä voimme todeta: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Tarkemmin Kansanlähetyksen 50-vuotisesta historiasta kertoo juuri painosta tullut kuvapainotteinen juhlakirja, jota saa kirjamyynnistä.

TÄHÄN NÄKYYN OLI HELPPO LIITTYÄ

Tässä liikkeessä on hyvin erilaista väkeä, mielipiteiden runsautta, ajatusten moninaisuutta. Järjestömme kokosi syntyessään erilaisia liikkeitä ja ryhmiä, ja se näkyy työssämme. Meitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Monenkirjavaa kansanlähetysväkeä on punonut yhteen samankaltainen näky.

Näyn ollessa vahva on ollut tilaa hengittää. Näyn muuttuessa tiukan yksityiskohtaiseksi raitis tila loppuu ja alamme rakentamaan raja-aitoja ystäviimme. Vahva Raamattuun perustuva evankelioimis- ja lähetysnäky on tuonut joustavuutta vanhan sanonnan mukaisesti: ”Pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikissa asioissa rakkaus”.

Tämä Raamatusta nouseva kansanlähetysnäky sytyttää minut yhä uudelleen. Näyn ytimessä ovat seuraavat asiat:

A) Lähetyskäsky lahjana ja vaatimuksena.

Kansanlähetys syntyi lähetysnäyn ympärille. Nuoret ja vanhemmat saivat herätyksessä Jumalan kutsun lähteä ja lähettää. Meillä on nyt 63 lähetystyöntekijää. Heidän tärkeän työnsä tekee mahdolliseksi suuri ystävien ja seurakuntien joukko.

Lähetystyö on Jumalan antama etuoikeus meille. Hän antaa meidän olla mukana historian tärkeimmässä tehtävässä. Lähetystyö on myös Jumalan vaatimus meille. Se on selvä käsky, joka vaatii kristikansalta myös uhrauksia. Lähetystyömme ytimessä on evankeliumin levittäminen Jeesuksesta ja ihmisten kutsuminen uskoon ja uskovien varustaminen.

Kun 26 vuotta sitten, opiskelin täällä Ryttylässä, kävelin näitä teitä ja rukoilin: Anna minun päästä kertomaan evankeliumia niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Pidän suurena etuoikeutena, että Jumala on johdattanut minut liikkeeseen ja joukkoon, jossa evankeliumikeskeinen lähetystyö on arvossa.

B) Herätyksen kaipuu.

Kansanlähetys pyrkii herätykseen. Herätyksessä yksittäinen ihminen löytää Jumalassa pelastuksen ja elämän tarkoituksen. Ihmiset täytyy herättää Jumalan valtakunnan totuuksille, sillä ilman herätystä ja uskoa Jeesukseen meidän ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme joutuu kadotukseen. Tälläkin viikolla olemme kuulleet onnettomuuksista, joissa kymmeniä on kuollut. Oliko heidät herätetty vai nukutettu? Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan, tulevan tuomion, taivaan ja kadotuksen totuuksien eteen. Herätä pitää jo tässä ajassa. Ikuisuudessa se on myöhästä. Moni suomalainen on nukutettu uneen ja kadotuksen tielle väittämällä, että ole huoleti sinuthan on kastettu se riittää. Tai on väitetty, että Jumalan armo lopulta pelastaa kaikki. Tai on vain vaiettu tuomiosta, kadotuksesta ja taivaasta, koska siihen ei uskota tai se tuntuu pahalta. Tunteemme tai vaitonaisuutemme ei poista itse asiaa.

Suuren lahjan löytäminen on tuonut halun auttaa muita. Herätyskristillisyyden kolme kulmakiveä ovat ihmisen radikaalin ja kadottavan syntisyyden korostaminen, Jeesuksen ihmeellinen sovitustyö jokaisen ihmisen puolesta sekä kutsu uskon vastaanottamiseksi. Herätyskristillisyyden varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus ja iloinen sanoma Jeesuksesta. Kaikki raamatullinen kristillisyys on herätyskristillisyyttä, joka tähtää uskon syntymiseen. Koko kirkon toiminta kasteesta alkaen tähtää uskon syntymiseen ja siihen, että kaikki kirkon jäsenet ja muutkin uskoisivat Jeesukseen ja pääsisivät ikuiseen elämään.

C) Radikaali palvelu ja uhrialttius.

Kansanlähetyksessä alusta tähän päivään asti minua on innostanut halu tehdä tekoja, jotka muuttavat ihmisten maanpäällistä elämää ja ikuisuuskohtaloa. Monet ovat antaneet voimia, aikaa ja ammattitaitoaan kauttamme tehtävään työhön. Suurelle osalle palkka tullaan maksamaan vasta taivaassa.

Tänä kesänä olen lukenut vanhoja lähetyskirjoja sadan vuoden takaa, joissa puhuttiin suurista uhrauksista lähetystyön toteuttamiseksi. Näissä kirjoissa puhuttiin rohkeammin kuin nykyään omasta luopumisesta parempien päämäärien hyväksi. Niissä tultiin lähelle Jeesuksen sanoja, joka käskee meitä omasta elämästä luopumiseen ja ristin kantamiseen. Dietrich Bonhoeffer sanoi asian näin: Kun Kristus kutsuu ihmisen, hän kutsuu hänet kuolemaan.

Ihmettelen ja iloitsen siitä, että kansanlähetyksen ystävät ovat viime aikoina tehneet testamentteja ja paljon kuukausilahjoittamissopimuksia. Tämä on tärkeä lähetystehtävän toteuttamisen muoto.

Meidän tulee olla valmiita ristin kantamiseen. Jumalan sanan seuraaminen voi viedä kärsimykseen, rahojen menetykseen, kavereiden katoamiseen ja inhimilliseen epäonnistumiseen.

Mutta ristin kantaminen voi olla myös vapaaehtoista valintaa ja luopumista hyvistä asioista Jumalan ja lähimmäisten hyväksi. Moni on luopunut korkeammasta elintasosta, tavaroista ja elämästään Jumalan valtakunnan hyväksi.

D) Raamattu Jumalan ilmoituksena uskon ja työn perustana.

Työmme ja uskomme perustana on usko, että Jumala on puhunut meille Raamatussa. Raamatun jumalisuus perustuu Pyhän Hengen inspiraatioon. Raamatulla on itsessään arvovalta kirkossa. Raamatun tulkintamme on vajavaista, mutta luotamme Raamatun erehtymättömyyteen.

Kansanlähetyksen pahimmat uhkakuvat eivät liity ulkoisiin haasteisiin vaan omaan sisäiseen elämäämme järjestönä ja uskovina. Pahin huolemme järjestönä ei ole maallistuminen tai liberaalit vaikuttajat kirkossa vaan se, että emme enää itse tunne Raamattua emmekä usko, opeta ja elä sen mukaisesti.

Raamattu on armoväline, joka herättää ja vahvistaa uskoamme. Jos koemme uskossamme heikkoutta, emme ole ehkä ruokkineet itseämme tarpeeksi Raamatulla. Uskonelämän vahvistumiseksi tarvitsemme Jumalan sanaa.

Raamattu myös näyttää, mikä on Jumalan tahto, mitä kristityn tulee uskoa ja toimia. Se on ohje oikeaan ja pyhään elämään.

Paavali muistuttaa Timoteusta: ”Taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan” (1. Tim. 1:18-19).

Meidän on taisteltava yhdessä. Rukoiltava, opetettava ja autettava toisiamme, että säilytämme kristillisen uskon kaksi puolta: Ensinnäkin henkilökohtaisen uskon Jeesukseen. Tässä maailmassa siitä on mahdollista luopua, ja jotkut ovat luopuneet. Toiseksi kristillisen uskon sisällön, oikean opin. Siitäkin tässä maailmassa on helppo luopua ja omaksua Jumalan sanan vastakkaisia mielipiteitä. Molemmissa luopumuksista usko kokee Paavalin mainitseman haaksirikon. Säilytä sinäkin usko ja hyvä omatunto!

Kiitos teille, jotka olette taistelleet ja säilyttäneet uskon. Kiitän teitä, jotka olette perustaneet tämän järjestön. Ja kiitän teitä, jotka olette pitäneet sen elinvoimaisena. Usein Jumala on valinnut heikon ja pienen ihmisen tai ryhmän toteuttamaan tahtoansa ja olemaan todistaja. Se ei tarkoita, että nuo ihmiset olisivat olleet parempia, mutta he ovat suostuneet seuraamaan Jumalan tahtoa.

KANSANLÄHETYKSEN STRATEGIATYÖSKENTELYSTÄ

Hengellisen järjestön tulee säännöllisesti arvioida toimintaansa ja työmuotojaan. Kansanlähetyksen identiteettiin on kuulunut uusiutuminen ja uusien työmuotojen käyttö.

Ryhdyimme apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan vetämänä viime syksynä muovaamaan uutta strategiaa. Kävimme 17 kansanlähetyspiirissä ja Ruotsin suomenkielisessä Kansanlähetyksessä arvioimassa toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Strategiaprosessi oli talven ja kevään aikana esillä kaikissa työntekijätapahtumissamme ja pyysimme siihen palautetta kirkkohallitukselta, yhteistyöjärjestöiltä sekä työntekijöiltämme kotimaassa ja ulkomailla. Työskentelyyn osallistui yhteensä 700 ihmistä. Tiiviin ja monipuolisen työskentelyn seurauksena syntyi Kansanlähetyksen uusi strategia, jonka Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa. Syntynyt ja hyväksytty strategia on koko kansanlähetysliikkeen strategia, joka koskee kaikkea työtämme täällä Ryttylässä, piirijärjestöissä ja lähetysalueilla.

Kansanlähetyksen visio

Kansanlähetyksen uusi visio on ilmaistu sanoilla:

Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

Uudessa visiossa näkyy kaksi tärkeää asiaa: Raamattu ja evankeliumin vieminen lähelle ja kauas. Kaikille tarkoittaa erityisesti niitä, jotka eivät ole sitä kuulleet.
Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille, kuvaa hyvin tavoitteitamme ja se pitää sisällään kolme Kansanlähetykselle tärkeää sanaa Raamattu, herätys ja lähetys. Tähän visioon sydämeni yhtyy täysillä: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille!

Kansanlähetyksen missio

Missiossa on neljä kohtaa:

  1. Luemme, opetamme ja noudatamme Jumalan sanaa.
  2. Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
  3. Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
  4. Varustamme yhteisöt ja uskovat toimimaan evankeliumin ja lähetystyön puolesta.

Missiossa korostuu Raamattu, uskovien yhteys, hengellisten ja diakonisten tarpeiden huomioiminen sekä Jumalan kansan mobilisointi. Näissä neljässä mission kohdassa on tehtävämme ydin.

Kansanlähetyksen arvot

Kansanlähetysliikkeen arvot uudessa strategiassa on määritelty seuraavasti:

  1. Uskollisuus,
  2. Perheystävällisyys,
  3. Palvelualttius,
  4. Laadukkuus ja
  5. Läpinäkyvyys.

Uskollisuus tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta Raamatulle. Uskollisuus tarkoittaa myös herätyskristillisen pietistisen työnäkymme arvostamista. Identitettimme nousee luterilaisesta pietistisestä herätyskristillisyydestä.

Perheystävällisyys tarkoittaa perheiden, kaikkien sukupolvien, ottamista huomioon toiminnassamme. Tuemme avioliittoa.

Palvelualttius muistuttaa työmme diakonisesta ulottuvuudesta. Palvelemme sanoin ja teoin ja olemme valmiita antamaan oman elämämme alttiiksi toisten tähden. Kasvavien kirkkojen ja yhteisöjen arkeen kuuluu uskollisuus Raamatulle ja lähimmäisen auttaminen.

Laadukkuus kutsuu meitä arvostamaan työntekijöiden ja vastuunkantajien osaamista. Haluamme kehittää jatkuvasti toimintaamme.

Läpinäkyvyys kertoo, että olemme avoimesti sitä mitä olemme.

Edellä mainittujen mission, vision ja arvojen lisäksi meillä on operatiivista työtä varten laadittu tarkempi toimenpidesuunnitelma, johon olemme kirjanneet seuraavien vuosien käytännön askeleet vision toteuttamiseksi.

AJANKOHTAISIA ASIOITA

Seuraavaksi kaksi ajankohtaista asiaa. Eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi.

Avioliitto

Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista.Suomessa maaliskuun ensimmäinen päivä tuli voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä.

Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliitoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä.

Kirkko

Moni on kysynyt suhteestamme kirkkoon. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tärkein yhteistyökumppanimme. Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa.

Suomen seurakunnat ovat hyvin erilaisia. Suuri osa seurakunnasta haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Toisaalla paimenet sanovat, ettei voi tietää, onko Jumalaa olemassa, jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois.

Tiedostamme, että tässä maailmassa ei ole täydellistä seurakuntaa, yhteisöä eikä työntekijää. Mutta yhteisöt ja työntekijät suhtautuvat Jumalan ilmoitukseen eri tavoin. Jotkut pitävät Raamattua ihmisten mielipiteinä, meille se on ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa. Nykyaika tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia meillekin. Meidän on huolehdittava niistä uskovista, jotka sekavassa hengellisessä ajassa hakeutuvat meidän luoksemme.

Me järjestämme seurakuntien kanssa jumalanpalveluksia. Meillä ei pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on ollut kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille. Yksi konkreettinen askel on esimerkiksi avata koti toisille kristityille, jotta he tulevat yhteen rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Kristikansa tarvitsee tällaisia koteja.

Tärkeämpää kuin missä olemme, on se mitä olemme ja miten olemme. Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme, ja rohkeasti julistaa sanaa kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia.

Viime viikolla eräs äiti tuossa pihassa antoi tunnustusta Kansanlähetyksen työtä ja sanoi, että kiitos teidän perheleireille meidän lapsemme ovat vielä tänäänkin uskossa. Järjestämämme leirit ovat paikkoja, joissa lapset saavat raamattuopetusta ja tutustuvat toisten uskovien perheiden lapsiin. Tämä palaute meni sydämeen asti. Tänä aikana meidän pitää tukea erityisesti perheiden ja lasten kristillistä kasvua.

Tarvitsemme erilaisia yhteisöjä, pieniä ja suuria, jotta me itse ja lapsemme pysymme uskossa. Tärkeää on se, mitä olemme ja miten olemme eli miten huolehdimme niistä uskovista, jotka hakeutuvat luoksemme.

MITÄ ANNETTAVAA KANSANLÄHETYKSELLÄ ON?

Mitä annettavaa Kansanlähetyksellä on Suomen kristikunnan keskuudessa? Muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, Jumalan sanan opetus, lapsityö, nuorisotyö ja perhetyö. Meillä on Kansanlähetysopisto, jossa on lukuvuoden kursseja ja viikonlopputapahtumia. Viime lukuvuosi oli Kansanlähetysopiston kaikkien vilkkain vuosi. Meillä on Uusi Tie –lehti, joka on todella tärkeä lehti herätyskristilliselle väelle. Tällainen lehti ei ole itsestään selvyys. Tilaamalla kannattaa tukea sen ilmestymistä.

Meillä on piirijärjestöt, joissa kotimaan työmme tapahtuu. Niissä tehdään yhteistyötä seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa sekä rakennetaan omaa itsenäistä työtä. Haluaisin, että Kansanlähetys olisi ajassamme kuin majakka joka valaisee yöllä. Valoa tarvitaan! Haluaisin, että olisimme kuin synnytyslaitos, jossa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Syntyneistä huolehtiminen vaatii vaivannäköä, siihen kuluu rahaa, ehkä yövalvomista ja tilanteita, joissa kalenterimme ja suunnitelmamme menevät uusiksi. Mutta uusista Jumalan lapsista tulee huolehtia. Meidän on oltava kuin ensiapuasema tai sairaala, sillä elämä on kovaa ja monet tarvitsevat tukea ja huolenpitoa. Moni teistä on lähipiirissä sitoutunut kaikkeen tähän. Se on liikkeemme vahvuus.

Olemme monessa mukana oleva liike. Laaja työmme on tuonut myös taloudellisia haasteita. Meillä ei ole suuria omaisuuksia vaan raha on laitettu evankeliumin työhön. Meillä on talous tiukalla. Nyt Kansanlähetyspäivillä voit tulla yhteisen työn taakse. Toivon, että moni tulee tänään Ilonkorjuu -lähetyskahvioon tai Suomi sydämellä -pisteelle tehden lujan päätöksen: Minä tulen uudella tavalla tähän työhön mukaan. Haluan antaa omastani tälle työlle. Erityisesti kuukausilahjoittajien merkitys on meille suuri. Kiitos kaikille teille, jotka olette antaneet omastanne yhteiseen työhön ja teille, jotka näiden päivien aikana haluatte tulla kantamaan työn hellettä ja taakkaa sekä iloitsemaan siitä, mitä Jumala tekee.

JEESUS KESKIPISTEENÄ!

Hyvät ystävät! Olen puhunut siitä, mikä on Kansanlähetyksen näky. Kysymys on tärkeä. Mutta vieläkin tärkeämpää on kysyä, kuka on Kansanlähetyksen näky? Silloin kaikki saa oikeat mittasuhteet ja suunnan.

Toimintamme keskipisteenä ei lopulta ole Suomen ja maailman evankelioiminen, ei yhteisöjen muodostaminen, ei kannanotot Raamatun puolesta kirkollisiin kiistoihin, ei eettiset ja moraaliset asiat eikä mikään hengellinen työ. Keskipisteenä on Jeesus. Pääasian tulee olla pääasiana ja pääasia on Jeesus Kristus.

Jeesus on universumin keskus. Hän oli ennen maailman luomista, hän tuli ihmiseksi minun ja sinun pelastuksen tähden, hän kantoi syntimme ristillä ja nousi kuolleista.

Tulin nuorena uskoon ja rakastuin Jeesukseen. Hän on niin hyvä. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin tarvitsen häntä vähintään yhtä paljon. Olen ollut kohta kuusi vuotta Kansanlähetysliikkeen johtaja. Yksi kuva tästä ajasta on pesukoneen kuivausrumpu, johon olen joutunut. Rumpu on käynyt kierroksilla ja poistanut rummussa olevasta esineestä turhia asioita. Minulla se on tarkoittanut sitä, että kuvitelma omista kyvyistä ja hyvyydestä on vähentynyt ja tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi minä rakastan Jeesusta. Hän on ollut minulle hyvä. Hän antaa kaikki syntini anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Jeesus ei ole hylännyt minua. Hän antoi elämälle tarkoituksen. Hän kutsui hengelliseen työhön. Hän vain jakaa, antaa, tarjoilee ja lahjoittaa hyvyyttään. Jeesus antaa minun olla mukana yhdessä teidän kanssanne suurimmassa tehtävässä maan päällä: sielujen pelastamisessa eli helvetin tyhjentämisessä ja taivaan täyttämisessä. Ei ole suurempaa etuoikeutta ja elämäntarkoitusta. Jeesus antoi Pyhän Hengen lohduttamaan ja täyttämään minut.

Jeesus tulee takaisin ja hänen armostaan pääsen uuteen kotiin. Jos kuolen ennen hänen paluutaan, kuolen uskossa Jeesukseen ja tiedän lunastajani elävän ja nostavan minut kuolleista.

Jotkut viime vuonna mukana olevista ovat kuluneen 12 kuukauden aikana päässeet kotiin taivaaseen. Jotkut meistä pääsevät ennen seuraavia Kansanlähetyspäiviä. Ikuisuuden näkökulmasta avautuu Jeesuksen suuri merkitys. He ovat perillä Jeesuksen tähden!

Kansanlähetyksen näyn tulee olla Jeesus! Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.


Polttopiste-puheeni Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 8.7.2017
Kuvassa juhlaväki kuuntelee kun kirkkoherra Jussi Kauranne puhuu. Kuva Marjaana Perttula.

Evankeliumi kaikille kansoille

Maailman valloittaminen

Jokaisen suuri ihmisoikeus on kuulla Jeesuksesta. Jokaisella on oikeus kuulla Jumalasta ja saada tietää, miten Jumala voidaan tuntea henkilökohtaisella tavalla.

Maailmassa on tällä hetkellä noin 7 500 000 000 ainutlaatuista ihmistä. Heistä kolmasosa kuuluu kristillisiin kirkkoihin.

Viisi miljardia maaplaneeetan asukasta ei ole vielä kristittyjä.

Lähetystehtävä on surullisella tavalla kesken.

Kristittyjä on ollut vuosien ajan 33 % maailman väestöstä. Väkiluvun nopea kasvaminen tarkoittaa sitä, että kristittyjä on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mutta samoin on ei-kristittyjä. Suuri osa tästä viiden miljardin joukosta ei ole koskaan kuullut Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemasta, ylösnousemuksesta ja ikuisen elämän vastaanottamisesta uskolla.

Tehtävä on kesken.

Lähetyskäskyt kertoo tehtävämme

Lähetystyössämme lähetyskäskyt avaavat suunnan ja työn tarkoituksen. Jeesus käskee tekemään seuraavaa

  • Menkää, kastakaa ja opettakaa pitämään kaikki Jeesuksen opetukset. Tehkää kaikista kansoista opetuslapsia. (Matt. 28:18-20).
  • Saarnatkaa evankeliumia kaikille, kutsukaa uskoon ja kastakaa (Mark. 16:15-16).
  • Saarnatkaa parannusta syntien anteeksisaamiseksi kaikille kansoille (Luuk. 24:46-49).
  • Antakaa syntejä anteeksi (Joh. 20:21-23).
  • Olkaa Jeesuksen todistajia maailman ääriin saakka (Ap.t. 1:8)

Onko tämä toteutunut? Ei vielä! Uskotko, että jokainen voisi kuulla evankeliumin? Onko se sinulle tärkeää? Toimitko sen puolesta?

Uskomme, että kristinusko on ainutlaatuinen, koska Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Maan päällä mikään muu nimi, maailmankatsomus tai uskonto ei pysty auttamaan ihmistä Jumalan yhteyteen.

Sinun etuoikeutesi!

Lähetystyössämme tarvitsemme lähtijöitä ja lähettäjiä. Jokaisella kristityllä on etuoikeus olla maailman valloittamisessa Kristuksen rakkaudella. Jos et voi lähteä, rukoile, tue, anna varoja, puhu lähetystehtävän toteuttamisesta. Jeesuksella on maailmanlaaja näky, siksi se on oltava myös hänen seuraajalla.

En voisi olla mukana hengellisessä työssä, joka ei osallistuisi osaltaan maailman evankelioimiseen. Maailmanlaaja näky on yksi syy, mikä minua innostaa kansanlähetysnäyssä.

Minä ja sinä olemme työssä, joka kantaa pysyvää jälkeä ikuisuuteen asti.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

  1. Osana herätysten historiaa
  2. Jumala onkin puhetaitoinen
  3. Herätyksen kaipuu

Rukous herätyksen puolesta

Herätyksen kaipuu

Herätyksiä on kahdenlaisia. Minä-keskeinen herätys etsii itselle hyvää oloa, menestystä, profetioita, ihmeitä ja siunauksia. Jeesus-keskeinen herätys korostaa Jeesuksen ristiä ja sovitusta, josta nousee halu koko elämänsä alttiiksi paneminen toisten hyväksi. Painotus ratkaisee.

Herätyksiä on kahdenlaisia. Sielullinen herätys nostattaa tunteen (ehkä pidemmäksikin) hetkeksi pintaan, mutta laantuu pian jättäen sisimpään suuren hengellisen tyhjyyden. Jumalan antama herätys jättää pysyvän jäljen, jonka hedelmä kestää vaikeuksienkin keskellä. Ensin mainittu herätys saattaa kestää illan, jälkimmäinen sukupolvien ajan. Sisältö ratkaisee.

Herätyksiä on kahdenlaisia. On henkilökohtainen herätys, jossa joku tajuaa tarvitsevansa Jumalaa ja löytää uskon Jeesukseen. Sitten on paikkakuntakohtainen tai kansallinen herätys, jossa näitä Jumalaa etsiviä on paljon. Ensimmäinen johtaa jälkimmäiseen.

Rukous ja todistus

Herätys syntyy kun Jumalan Pyhä Henki pääsee puhuttelemaan. Kaikissa herätyksissä historiassa yhteistä on rukous ja Jumalan sanan rohkea julistus, jossa on kutsuttu ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Jo kirkon ensimmäisen saarnan jälkeen helluntaina kansa kysyi saarnan jälkeen: Mitä meidän on tehtävä? Kirkon ja herätysjulistuksen tulee tähdätä tähän: Mitä minun on tehtävä? Jokaisen on tehtävä parannus.

Herätyksen vastamyrkkkyä

Herätys, herätysjulistus ja ihmisten uskoon johdattaminen on helppo tukahduttaa. Mainitsen tässä kolme asiaa, joilla se kirkossa onnistuu.

Ensiksi kasteen yksipuoleinen korostaminen. Luterilaisessa kirkossa sakramentit ovat tärkeitä. Tähän on hyvät perusteet Raamatussa. Mutta jos väitetään, että kasteen lisäksi tietoista uskoa Jeesukseen ei tarvita tai kastettua ei saa kutsua uskoon, herätys tukahdutetaan. Tässä yksi keino tuhota herätys.

Toinen myrkky herätykselle on väite, että kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Tämä on täysin vastoin Raamatun opetusta. Raamattu puhuu kadotuksesta, jonne joutuu ihan oikeita ihmisiä. Tämä on hyvin selvä luterilaisen kirkon oppi. Synnin tähden me olemme matkalla kadotukseen. Pelastus voidaan saada vain kääntymällä ja uskomalla Jeesukseen. Jos harhaoppi ihmisen hyvyydestä ja kaikkien pelastumisesta leviää julistajien ja pappien keskellä, silloin heiltä on turha odottaa raamatullista kutsua kääntymykseen ja uskoon.

Kolmas herätyksen este on toisenlainen. Saarnoissa pidetään keskiössä tunnehuumaa, parantumisia ja ihmeitä. Ihmisiä ei johdeta Jeesuksen ristin luokse vaan erilaisten kokemuksen yhteyteen. Jotkut lupaavat hengellistä voimaa, rauhaa ja iloa. Näissä saattaa syntyä yhden illan herätyksiä kun tunteet ovat pinnassa. Aamulla se on poissa ja pahimmillaan vain hengellinen tyhjyys. Pysyvä herätys syntyy siellä, missä joku löytää kalliopohjan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä. Ne herätykset kestävät sukupolvelta toiselle. Ne kestävät myös vaikeuksien ja vainojen keskellä. Raamatullisessa herätyksessä etsitään pelastusta ja Jeesusta.

Jokaisen on herättävä

Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan ja ikuisuuden todellisuuteen. Jostain kumman syystä Raamatun suorat sanat uskoontulon ja parannuksen tekemisen välttämättömyydestä sekä helvetin todellisuudesta lakaistaan usein maton alle. Se on väärin! Suuri osa suomalaisista on matkalla kadotukseen! Meidän uskovien on herättävä tällekin totuudelle ja tehtävä voitavamme, jotta voisimme auttaa ihmisiä pelastumaan.

Nykyisin puhumme enemmän kadotukseen menevistä kuin kadotukseen meneville. Jos tähän tulee muutos, ehkäpä herätyksen tuulet koskettavat maatamme.

Pyhä Henki herätyksen sytyttäjänä

Vain Jumala voi synnyttää meissä näyn, halun ja innon toimia evankeliumin puolesta lähimmäisen hyväksi. Tarvitsemme Pyhä Hengen voimaa. Pyhä Henki sai opetuslapset liikkeelle. Pyhä Henki on ollut kirkon ja kristittyjen liikuttaja 2000 vuoden ajan. Jeesus lupasi: Kun Pyhä Henki tulee teihin, te tulette olemaan minun todistajiani (Ap.t. 1:8).

Rukous herätyksen puolesta ei sisällä vain rukousta ihmisten pelastumiseksi. Rukoile myös, että Jumala täyttää sinut sekä toiset kristityt Hengellään. Erityisesti meidät papit ja hengellisessä työssä olevat. Jumalan Pyhän Hengen täyteydessä on avain.

Mahdollisimman monta – taivas täyteen

Minua innostaa kansanlähetysnäyssä se, että tarkoituksemme on auttaa mahdollisimman monta ihmistä henkilökohtaiseen uskoon. Teemme sen, jotta he pelastuisivat ikuisesta kadotuksesta taivaaseen. Rukoilemme herätystä, jotta Jumalan nimeä kirkastettaisiin ja taivas täyttyisi.

Herätysliikkeen tehtävä on herättää ja pitää hereillä.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

1. Osana herätysten historiaa
2. Jumala onkin puhetaitoinen

Raamattu Jumalan sana

Jumala onkin puhetaitoinen

Jumala osaa puhua.

Jumala haluaa puhua.

Jumala on puhunut.

Jumala on puhunut monella tavalla. Me kristityt uskomme, että hän on puhunut Vanhan testamentin profeettojen ja Uuden testamentin apostolien kautta. Ennen kaikkea hän on puhunut Jeesuksen kautta. Tämä puhe on koottu Raamattuun.

Jumala puhuu, koska hän rakastaa.  Voimme pitää teologian lähtökohtana, että Jumala ei halua eksyttää ihmisiä. Siksi uskomme, että hän on Pyhän Hengen johtamana antanut meille selvän ja luotettavan sanansa, joka löytyy Raamatussa. Hän on ohjanut historiaa ja Raamatun syntymistä.

Kansanlähetyksessä sitoudumme tähän luterilaisen kirkon opetukseen:

”Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava.”

Tässä meillä vallitsee yksimielisyys.

Jumala on antanut kirjan

Yksi herätyskristillisyyden haaste on, että Raamatun lukeminen on vähentynyt, ja Jumalan puhetta haetaan kokemuksista ja armolahjojen kautta. Jumala on kuitenkin antanut meille Kirjan. Tai 66 kirjaa. Emme voi mistään muualta oppia tuntemaan kolmiyhteistä Jumalaa kuin Raamatusta.

Jeesus sanoi, että harhaoppien ja eksyttäjien tuleminen seurakuntaan on lopun ajan merkki (Matt. 24). Koska väärät opit tulevat leviämään tarvitsemme Raamatun ohjausta. Uskovan tulee lukea Raamattua yksin ja yhdessä toisten kanssa pysyäksemme oikeassa ja pelastavassa uskossa.

Emme lue Raamattua vain tiedonantona Jumalasta ja hänen tahdostaan. Se on ennen kaikkea armonväline, jonka kautta Jumala herättää uskon ja vahvistaa sitä. Jos koemme itsemme heikoiksi ja epävarmoiksi kristityiksi, Jumalan sana voi vahvistaa meitä.

Uskomme, että Raamattu on Jumalan todellista puhetta ihmiskunnalle. Pidämme Jumalan sanaa esillä yksityisesti, mutta myös julkisuudessa ja muistutamme, että kaiken kristillisen opin ja uskon tulee perustua Raamattuun. Siksi myös ajankohtaisessa avioliittokysymyksessä pitäydymme vahvasti Raamatun ilmoittamassa opetuksessa miehen ja naisen välisestä avioliitosta.

Raamattu herättää itse luottamuksen

Onko Raamattu Jumalan sanaa? Se sanoo sitä olevansa. Vastaus ei löydy inhimillisellä päättelyllä. Jos Raamattu on Jumalan sanaa, se pystyy itse vakuuttamaan lukijansa tai kuulijansa. Raamattu herättää uskon Jeesukseen, mutta myös luottamuksen itseensä Jumalan sanana. Jos joku pohtii, onko Raamattu Jumalan sanaa, hänelle kannattaa suositella avoimin mielin Raamatun lukemista ja sen mukaisesti toimimista.

Kun luemme Raamattua, saatamme huomata, että Jumala onkin puhekykyinen, ja vaikuttaa uskoa ja varmuutta sydämessämme.

Iloitsen, että Kansanlähetys on halunnut 50 vuoden ajan sitoutua vahvasti Raamattuun. Sitä on luettu, sen kanssa on kamppailtu kun on kyselty, mitä Jumala haluaa sanoa. Sitä on opetettu ja julistettu. Sen käskyjen edessä on nöyrrytty ja tehdä parannusta ja sen lupauksista on pidetty kiinni.

Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

1. Osana herätysten historiaa.

 

Herätys ja Kansanlähetys

Osana herätysten historiaa

Suomi on ollut herätysten maa.

Herätys on Jumalan ja pelastuksen löytämisen erityistä aikaa.

Suomen hengellisistä herätyksistä on helppo poimia rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus eri muodoissaan, jotka ovat vaikuttaneeet vuosisatojen ajan. Vapaan kristillisyyden nousu on myös herätyksen seurausta. Lisäksi on ollut paikallisia herätyksiä, jotka eivät ole päässeet kirkkohistorian kirjoihin. 1900-luvulla nousi uudenlainen luterilainen herätyskristillisyys, jonka vaikuttajia olivat muun muassa Helena Konttinen ja Parikanniemisäätiö, Frans Hannula ja hannulan herätys, Urho Muroma ja Suomen ev.lut. Sisälähetyssäätiö (nykyisin Suomen Raamattuopisto), Frank Mangs ja Kansan Raamattuseura, Ylioppilaslähetys (nykyisin Opiskelija- ja Koululaislähetys), Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat sekä muita järjestöjä. Herätykset nivoutuvat aina ihmisten arkeen ja johonkin paikalliseen tilanteeseen ja usein paikallisen seurakunnan elämään.

Pietismi

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Sen juuret ovat edellä kuvatussa herätysliikemaastossa. Suurimmalle osalle Suomen herätyksistä yhteinen nimitys on pietismi, joka pyrki uudistamaan kirkkoa ja kristillistä elämää. Pietismi on monimuotoista, mutta sille on olennaista henkilökohtaisen uskonelämän korostus hartauskirjoja ja Raamattua lukemalla, kokoontuminen pieniin ryhmiin ja seuroihin, kristillisen rakkauden painottaminen, maallikkous, lähetystyö ja kutsu henkilökohtaiseen uskoon.

Aina tällaista herätyskristillisyyttä ei ole ymmärretty. Norjalainen teologi Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) kertoo viidestä herätyksen ja herätysjulistuksen esteestä:

  1. Vakuuttelu, että pelkkä kaste riittää pelastukseeen ja henkilökohtaista uskoa ei tarvita.
  2. Väite, jonka mukaan kaikki pääsevät lopulta taivaaseen.
  3. Opetus, jossa usko keskittyy kokemuksiin eikä Jeesuksen ristiin.
  4. Julistus, joka ei ota huomioon synnin radikaalisuutta ja sen iankaikkista seurausta eli kadotusta.
  5. Toiminta, jossa Raamattua ei pidetä Jumalan sanana.

Tällaista herätyksiä turmelevia väitteitä kuulee vieläkin. Herätyskristillisyys opettaa juuri päinvastaista:

  • Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen.
  • Taivas ja kadotus ovat totta. Usko Jeesukseen avaa taivaan; muuten kohtalona on ikuinen kadotus.
  • Herätyksen ydin on Jumalan teossa meidän puolestamme Jeesuksen ristissä ja veressä.
  • Synti kadottaa, jos sitä ei saa anteeksi.
  • Raamattu on Pyhän Hengen johtamana syntynyt Jumalan todellinen sana ihmiskunnalle.

Zinzendorfilainen pietismi

Minulle tärkeää on herrnhutilainen pietismi, jonka suuri vaikuttaja oli Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760). Hän pyrki luomaan yhteyttä uskovien välille luterilaisen kirkon sisällä. Pietistit olivat aktiivisia seurakuntalaisia paikallisseurakunnassaan, jossa he kävivät jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella. Jumalanpalvelusten lisäksi heillä oli omia kokoontumisia. Herrnhutilaisten pietistien painotuksina olivat muun muassa seuraavat asiat:

  • Jeesuksen veren korostus anteeksiantamuksen perustana. Pelastus otetaan vastaan uskolla.
  • Jeesus on yksityisen ja julkisen kristillisen elämän keskus.
  • Kristittyjen tulee rakastaa toisiaan.
  • Ihmiset halutaan johtaa henkilökohtaiseen uskoon.
  • Iloinen kristillisyys ja pelastusvarmuuden korostaminen. Jumala ei jätä meitä epävarmuuteen pelastuksen asiassa.
  • Kristityt kokoontuivat koteihin rukoilemaan ja lukemaan Raamattua yhdessä.
  • Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille; vahva lähetysnäky.

Tuossa on sydäntäni sytyttäviä kristillisyyden painotuksia. Minua innostaa  se, että olemme yksi osa herätysten historiaa. Juuremme ovat siinä monimuotoisessa joukossa, jotka haluavat rakastaa Jumalaa, arvostaa Raamattua, kasvaa uskossa ja päästä itse taivaaseen ja viedä sinne mahdollisimman paljon muita mukana.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron seuraavasta minua innostavasta asiasta työssäni. Tekstin pohjana on puheeni Mikä Kansanlähetyksessä innostaa.

kristityt yhdessä

Rakasta toisen kirkkoa kuin omaasi

Kristittyjen yhteys on vaativa laji. Kaste ja ehtoollinen ovat kaikille kristityille tärkeitä. Niiden luulisi yhdistävän, mutta ne erottavat kirkkokuntien välillä ja sisällä. On paljon muitakin samanlaisia opinkohtia ja historian painolastia. Oikea oppi on tärkeä. Raamattu suhtautuu nuivasti vääriin oppeihin ja opettajiin. Samalla kaikki Jeesuksen Kristuksen lunastamat kristityt muodostavat yhden Jumalan perheen, joka on lopullisesti ja näkyvästi yhtä taivaassa. Tarkan oikean opin ja kristittyjen keskinäisen rakkauden ja yhteyden välillä pujottelu on haastavaa, mutta tarpeellista. Molempia painotuksia tarvitaan.

Ruotsalainen helluntaipastori, kirjailija Peter Halldorf esittää Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Sanansaattaja -lehdessä kultaisen säännön uuden sovelluksen kristittyjen vahvistamiseksi: Rakasta toisen kirkkoa kuin omaasi.

Halldorf kehottaa oppimaan toisilta kristityiltä:

”On laitettava väittely sivuun ja ymmärrettävä, että tie yhteyteen ei kulje sen kautta, että kerrotaan toiselle, että tämä on väärässä ja minä oikeassa. Mutta ei myöskään yhteyden vuoksi sanota toiselle, että hän on oikeassa ja kielletä sitä, joka erottaa. Ennen kuin voimme kohdata sen, mikä meitä erottaa näkemyksissä uskon sisällöstä, meidän on tunnettava toista satuttavat kokemukset niin kuin ne olisivat meidän omiamme. Ei jätetä huomiotta sitä, mistä olemme vakuttuneet ja mitä tunnustamme Raamatun pohjalta, mutta kysytään: ’Millaista valoa voin saada tältä toiselta kristityltä, jotta voin ymmärtää itseäni ja uskoani selkeämmin?'”

”Voisiko toisin ajatteleva kristitty rikastuttaa omaa uskonkokemustani. Mitä lahjoja Jumala voi antaa meille niiden sisariemme ja veljiemme kautta, jotka kuuluvat eri kirkkokuntiin kuin me?”

Mitä sinä olet oppinut toiseen kirkkokuntaan tai herätysliikkeeseen kuuluvalta kristityltä?

(Kuva ja tekstilainaukset ovat SLEY:n Sanansaattaja -lehdestä 13.4.2017)

hengellinen näky

5 kiitosaihetta ja 5 unelmaa

Nyt ensimmäistä päivää 50-vuotiaana kirjoitan viidestä kiitollisuutta tuovasta asiasta elämässäni ja työssäni. Sen jälkeen viisi tulevaisuuden unelmaa. Olen kiitollinen tätä kirjoittaessani.

Viisi kiitosaihetta

1. Jumala.

Olen saanut olla kolmiyhteisen Jumalan pelastavien ja pyhittävien tekojen kohde. Välillä aina kysyn, miksi uskon lahja on avautunut ja annettu juuri minulle. En tietenkään voi ymmärtää Jumalan tekoja ja olemusta, mutta hän on säteily, jonka valossa näen itseni, tämän elämän ja ikuisuuden kirkkaammin.

2. Raamattu.

Jumalan rakkaus näkyy puheena. Raamattu on minulle sekä informaation että armon väline. Lahja, joka ohjaa oikeaan elämään ja jossa itsessään on jumalallinen voima. Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa jo nuoresta sellaisessa joukossa, jossa arvostettiin, luettiin, opiskeltiin ulkoa ja opetettiin Raamattua.

3. Kristittyjen yhteys.

Jumala on johdattanut tielleni luterilaisia, körttejä, lestadiolaisia, evankelisia, rukoilevaisia, viidesläisiä, katolisia, ortodokseja, baptisteja, helluntailaisia, vapaakirkollisia, metodisteja, karismaatikkoja ja karismoja karttavia, suomalaisia ja ulkomaisia uskovia, liturgikkoja ja kaavoista pois pyrkiviä, säilyttäjiä ja jakavia, mölyäviä ja hiljaisia, hyvin monimuotoisia kristittyjä. Haluan rakastaa teitä kaikkia, sisaret ja veljet Jeesuksessa!

4. Jumalan johdatus.

Sain sisäisen kutsun evankeliumin kuriiriksi nuorena. Matkalla on ollut monta risteystä, joista oli valittava aina yksi tie. En olisi osannut kuvitella, että vietän 50-vuotisjuhliani arvostamani lähetysherätysliikkeen johtajana. Raamatun lupaus Jumalan johdatuksesta, kun kuljemme rukoillen, on ollut minulle tärkeä. Tässä on kaksi asiaa: ole liikkeellä ja rukoile. Jumala on ohjaimissa.

5. Jumalattoman vanhurskauttaminen.

Viiden vuosikymmenen ikäisenä en ole vielä saavuttanut täydellisyyttä! Olen monta kertaa antanut pahalle lähtöpassit sydämessäni, mutta aina se palaa takaisin kuin bumerangi. Minua lohduttaa Roomalaiskirjeen ajatus, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, joka uskoo häneen (4:5). Vanhurskauttaminen on Jumalalle kelpaamista. Minutkin kelpuutetaan.

Viisi tulevaisuuden unelmaa

1. Kirkko herää ja uudistuu.

Rakas kirkko kokee hengellisen uudistuksen ja herätyksen ajan. Siihen liittyy vahva raamattuopetus, uskoontulojen runsaus ja kyky kantaa evankeliumiin ja Raamattuun sitoutumisen ristiä.

2. Hengelliset johtajat nousevat.

Nousee uusi sukupolvi, joka pystyy omaani paremmin kirkastamaan Jumalaa ja evankelioimaan tämän maan ja sitoutumaan koko maailman valloittamiseen evankeliumilla ja Jumalan rakkaudella.

3. Lähetystuli leimahtaa.

Lasten, nuorten ja vanhojen sydämessä syttyy uudenlainen lähetystuli. Lähetysherätys näkyy kirkkojen ja järjestöjen vahvistuvana lähetystyönä. Jokainen uskova on rukouksin, taloudellisesti ja toisia kannustaen täysillä tehtävässä mukana. Lähetyskentillä saadaan apua ja seurakuntia perustetaan. Kansojen keskeltä nousee runsaampi Jumalan kiitos!

4. Jumalan rakkaus valloittaa.

Kristityt tunnetaan Jeesuksen seuraajiksi keskinäisestä rakkaudesta. Rakkaus, hengen hedelmistä ensimmäinen antaa kirkossa tilaa hengittää, muuttaa asenteita ja vetää ihmisiä puoleensa. Rakkaus sitoutuu myös Jumalan sanaan.

5. Maallikkojen armeija nousee ylös.

Suomen kylissä ja kaupungeissa kristityistä koostuva Kuninkaallinen papisto sanoo: ”Nyt riittää! Tästä hommasta ei tule mitään, jos se on vain palkattujen taakoitettujen työntekijöiden harteilla! Kristus tulee kohta ja meillä on paljon tehtävää!” Kristityt ottavat uudenlaisen vastuun todistajina, puhujina, kotikokouksien pitäjinä, sielunhoitajina, ihmisten vierelläkulkijana, lähetystyöhön lähettäjänä, rukoilijoina ja rohkaisijoina.

Kai sitä saa unelmoida ja sen hyväksi tehdä työtä! Myös 50-vuotiaana ja siitä eteenpäin.