Avainsana-arkisto: kirkko

hengellinen näky

5 kiitosaihetta ja 5 unelmaa

Nyt ensimmäistä päivää 50-vuotiaana kirjoitan viidestä kiitollisuutta tuovasta asiasta elämässäni ja työssäni. Sen jälkeen viisi tulevaisuuden unelmaa. Olen kiitollinen tätä kirjoittaessani.

Viisi kiitosaihetta

1. Jumala.

Olen saanut olla kolmiyhteisen Jumalan pelastavien ja pyhittävien tekojen kohde. Välillä aina kysyn, miksi uskon lahja on avautunut ja annettu juuri minulle. En tietenkään voi ymmärtää Jumalan tekoja ja olemusta, mutta hän on säteily, jonka valossa näen itseni, tämän elämän ja ikuisuuden kirkkaammin.

2. Raamattu.

Jumalan rakkaus näkyy puheena. Raamattu on minulle sekä informaation että armon väline. Lahja, joka ohjaa oikeaan elämään ja jossa itsessään on jumalallinen voima. Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa jo nuoresta sellaisessa joukossa, jossa arvostettiin, luettiin, opiskeltiin ulkoa ja opetettiin Raamattua.

3. Kristittyjen yhteys.

Jumala on johdattanut tielleni luterilaisia, körttejä, lestadiolaisia, evankelisia, rukoilevaisia, viidesläisiä, katolisia, ortodokseja, baptisteja, helluntailaisia, vapaakirkollisia, metodisteja, karismaatikkoja ja karismoja karttavia, suomalaisia ja ulkomaisia uskovia, liturgikkoja ja kaavoista pois pyrkiviä, säilyttäjiä ja jakavia, mölyäviä ja hiljaisia, hyvin monimuotoisia kristittyjä. Haluan rakastaa teitä kaikkia, sisaret ja veljet Jeesuksessa!

4. Jumalan johdatus.

Sain sisäisen kutsun evankeliumin kuriiriksi nuorena. Matkalla on ollut monta risteystä, joista oli valittava aina yksi tie. En olisi osannut kuvitella, että vietän 50-vuotisjuhliani arvostamani lähetysherätysliikkeen johtajana. Raamatun lupaus Jumalan johdatuksesta, kun kuljemme rukoillen, on ollut minulle tärkeä. Tässä on kaksi asiaa: ole liikkeellä ja rukoile. Jumala on ohjaimissa.

5. Jumalattoman vanhurskauttaminen.

Viiden vuosikymmenen ikäisenä en ole vielä saavuttanut täydellisyyttä! Olen monta kertaa antanut pahalle lähtöpassit sydämessäni, mutta aina se palaa takaisin kuin bumerangi. Minua lohduttaa Roomalaiskirjeen ajatus, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, joka uskoo häneen (4:5). Vanhurskauttaminen on Jumalalle kelpaamista. Minutkin kelpuutetaan.

Viisi tulevaisuuden unelmaa

1. Kirkko herää ja uudistuu.

Rakas kirkko kokee hengellisen uudistuksen ja herätyksen ajan. Siihen liittyy vahva raamattuopetus, uskoontulojen runsaus ja kyky kantaa evankeliumiin ja Raamattuun sitoutumisen ristiä.

2. Hengelliset johtajat nousevat.

Nousee uusi sukupolvi, joka pystyy omaani paremmin kirkastamaan Jumalaa ja evankelioimaan tämän maan ja sitoutumaan koko maailman valloittamiseen evankeliumilla ja Jumalan rakkaudella.

3. Lähetystuli leimahtaa.

Lasten, nuorten ja vanhojen sydämessä syttyy uudenlainen lähetystuli. Lähetysherätys näkyy kirkkojen ja järjestöjen vahvistuvana lähetystyönä. Jokainen uskova on rukouksin, taloudellisesti ja toisia kannustaen täysillä tehtävässä mukana. Lähetyskentillä saadaan apua ja seurakuntia perustetaan. Kansojen keskeltä nousee runsaampi Jumalan kiitos!

4. Jumalan rakkaus valloittaa.

Kristityt tunnetaan Jeesuksen seuraajiksi keskinäisestä rakkaudesta. Rakkaus, hengen hedelmistä ensimmäinen antaa kirkossa tilaa hengittää, muuttaa asenteita ja vetää ihmisiä puoleensa. Rakkaus sitoutuu myös Jumalan sanaan.

5. Maallikkojen armeija nousee ylös.

Suomen kylissä ja kaupungeissa kristityistä koostuva Kuninkaallinen papisto sanoo: ”Nyt riittää! Tästä hommasta ei tule mitään, jos se on vain palkattujen taakoitettujen työntekijöiden harteilla! Kristus tulee kohta ja meillä on paljon tehtävää!” Kristityt ottavat uudenlaisen vastuun todistajina, puhujina, kotikokouksien pitäjinä, sielunhoitajina, ihmisten vierelläkulkijana, lähetystyöhön lähettäjänä, rukoilijoina ja rohkaisijoina.

Kai sitä saa unelmoida ja sen hyväksi tehdä työtä! Myös 50-vuotiaana ja siitä eteenpäin.

Ilmestyskirjan sanoma

Seitsemän sanomaa seurakunnalle

Viime sunnuntaina Radio Dein Raamattubuffet-ohjelmassa oli saarnani Ilmestyskirjassa olevasta Jeesuksen sanomasta Laodikean seurakunnalle (Ilm. 3:14-19, pyhäpäivän teema luterilaisessa kirkossa oli Jeesus, pahan vallan voittaja).

Johanneksen Ilmestyksen toisessa ja kolmannessa luvussa on Jeesuksen sanoma seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, jotka sijaitsivat nykyisen Turkin alueella. Tässä saarnani loppu.

* * *

”Mikä voisi olla Jeesuksen, seitsemän Ilmestyskirjan seurakunnan ja erityisesti Laodikean viesti meille Suomen kristikunnassa?

Tässä uskonpuhdistuksen juhlavuoteen sopien seitsemän teesiä kirkolle ja meille jokaiselle kristitylle.

  1. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva. Myös uskosta luopunut ja väärien oppien valtaama seurakunta kuuluu Jeesukselle, sillä se on perustettu kirkastamaan ja kunnioittamaan häntä. Ilmestyskirjassa Jeesus huomio myös luopumuksen vallassa olevat seurakunnat. Samalla kun hän uhkaa oksentaa ne lopullisesti ulos, hän kutsuu niitä parannukseen. Luopumuksessa oleva seurakunta on Jeesukselle rakas, sillä hän rakastaa ihmisiä, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan. Jeesus on erittäin kiinnostunut seurakuntansa ja kirkkonsa elämästä.
  2. Kuoleman ja luopumuksen keskellä seurakunnalla on vielä toivoa. Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että uskollisten joukko seurakunnan keskellä esti seurakuntia lopullisesta kuolemasta. Suolan tehtävä on estää pilaantumista. Sitä ei tarvita hirveästi.
  3. Jeesus haluaa lohduttaa kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä taistelevaa kristikuntaa. Siksi ilmestyskirjan on kirjoitettu. Jeesus tietää missä olet ja mitä käyt lävitse elämässäsi.
  4. Kirkolla ja kristityllä on vihollisensa. Yhteiskunnan paine pyrkii kesyttämään kristinuskon ja kristittyjen radikaaliuden. Väärät opit ja opettajat kirkon sisäisen voiman. Taustalla on kaikessa paholaisen työ. Kaikki opetus tulee koetella ja luopua väärästä.
  5. Jeesus kutsuu seurakuntia parannukseen. Ilmestyskirjeessä se on usein alkuun palaamista. Jeesus kehottaa muistelemaan sitä, mistä kaikki sai alkunsa. Muistele sinäkin uskonelämäsi alkuvaiheita. Kirkon uudistuminen ei ole uusien oppien omaksumista vaan palaamista juurille.
  6. Ilmestyskirjan kirjeet muistuttavat, että hyvä aloitus uskonelämässä ei tarkoita vielä voittoa. Voittopalkinto annetaan lopussa. Kun näemme maaliviivan ja voittopalkinnon, saamme lisää intoa. Muista sinäkin lopullista päämäärääsi ja Jeesuksen paluuta.
  7. Ilmestyskirjassa ja kristittyjen eteen halutaan piirtää suuri Jeesus. Hän on verellään ostanut itselleen kristityt ja seurakunnan. Hän on kuningas ja hallitsija. Hän on uskomme keskus nyt ja ikuisesti. Häneen me uskomme, häntä tarvitsemme, häntä kehumme, hänen luokseen kutsumme, häntä seuraamme ja häntä odotamme.”

* * *

rujkous Suomen puolesta

Rukousta kansamme puolesta

Katumuksen ja syntien tunnustamisen sekä paastonajan alun tuhkakeskiviikko on ohi. Me emme varmaan koskaan pysty ymmärtämään synnin kaikkia ulottuvuuksia. Vanha testamentti kertoo Jumalan hävittäneen synnin tähden kaupunkeja ja kansoja. Synti on tuonut monenlaista kirousta tekijälleen ja ympärilleen. Synti tekee meistä hengellisesti kuolleita ja johtaa ikuiseen kadotukseen. Synnin ja sen seurausten voittamiseksi Jumala tuli ihmiseksi. Jeesuksen nimi ja veri tuo voiton synnin verkoista ja seurauksista.

Minä ja me

Raamatussa ei ole esikuvia vain omien syntien tunnustamisesta. Nehemian ja Danielin kirjoissa kuvataan rukouksia, jossa tunnustetaan kansan synnit, jotka olivat vieneet kansan pakkosiirtolaisuuteen. Kun Jumala aloitti uutta, hän kutsui kansan rukoukseen ja syntien tunnustamiseen. Tuolloin ei osoiteltu toisten syntejä vaan sanottiin: Me olemme tehneet syntiä! Synniksi mainitaan se, ettemme noudattaneet Jumalan sanaa. Kansan syntien tunnustamisesta alkoi uusi parempi vaihe.

Missä ovat esirukoilijat tänään?

Aikoinaan Aabraham rukoili Sodoman ja Gomorran puolesta. Jumala lupasi pelastaa kaupungit, jos siellä olisi kourallinen hurskaita. Heitä ei löytynyt. Nämä kaksi kaupunkia liittyvät Uuden testamentin lopunajan profeetallisiin esikuviin. Rukoilijoita ja syntien tunnustajia kansan puolesta tarvitaan tänäänkin. Viime viikkoina olen havainnut rukouselämän vilkastumista maamme puolesta.

Perusta horjuu

Tuhkakeskiviikkona uusi avioliittolaki astui voimaan. Eduskunnan päätös surettaa monia. Myös minua. Suomi irtaantui yhdestä tärkeästä perustasta. Nyt on toimittava ja rukoiltava, että kirkko ja kristikunta pysyvät raamatullisessa miehen ja naisen välisessä avioliittokäsityksessä. Tilanne on vaikea. Joistakin tuomiokapituleista tulee kaavoja samaa sukupuolta olevien parien liiton siunaamiseksi, pappeja ohjeistetaan rukoilemaan liittojen puolesta ja kirkolliskokoukselle tulee aloite avioliittokäsityksen muuttamiseksi. Nämä eivät kuitenkaan muuta sitä, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja tällainen avioliitto on Jumalan asettama.

Ole uskollinen loppuun asti

Yhteiskunnan ja kristittyjen arvojen törmäys ei ole kirkon historiassa uusi asia. Se on haaste pysyä itse lujasti Jumalan sanassa ja tukea niitä, jotka eivät halua seurata ajan henkeä. Tämä ei ole helppoa yleisen mielipiteen puristuksessa ja kirkon kaaoksen keskellä.  Juuri nyt uskovien on pidettävä Raamattua lukien huolta uskonsa suunnasta ja sisällöstä ja hakeutua toisten kristittyjen yhteyteen perustamalla pienpiirejä, rukousryhmiä ja osallistumalla jumalanpalvelukseen. Ajan pauhussa moni tien kulkija on väsynyt. Siksi tarvitsemme toistemme rohkaisua ja päämäärän selvänä pitämistä. Rippikoulutodistuksessani oleva Raamatun lause on edelleen ajankohtainen: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun” (Ilm. 2:10).

Mika Tuovisen palstakirjoitus Uusi Tie -lehdessä 2.3.2017. Otsikot lisätty.

Rukous ja tuhkakeskiviikko

Minä ja Me tuhkakeskiviikkona

Vanhan synnintunnustuksen lause ”Minä vaivainen syntinen” kääntyy helposti muotoon ”Sinä vaivainen syntinen”. Meidän on tehtävä parannusta omista synneistämme ihan minä-muodossa.

Synnintunnustus kansan puolesta

Raamatussa on esikuvia myös me-muotoiseen synnintunnustukseen. Nehemian ja Danielin kirjoissa kuvataan rukouksia, joissa tunnustetaan kansan synnit.  Jumalan aloittaessa uutta, hän kutsui kansan rukoukseen ja syntien tunnustamiseen. Danielin ja Nehemian rukouksessa ei osoiteltu toisten syntejä vaan sanottiin: ME olemme tehneet syntiä! Synniksi mainitaan erityisesti se, ettemme me noudattaneet Jumalan sanaa. Kahden edellä mainitun Vanhan testamentin henkilön mobilisoimasta rukouksesta alkoi kansan uusi parempi vaihe.

Rukoilijoita ja syntien tunnustajia kansan puolesta tarvitaan tänäänkin. Viime viikkoina olen havainnut rukouselämän vilkastumista maamme puolesta. Eilen Facebook-viestissäni (katso linkki oikealta) kirjoitin Gerda Rytin rukoushaasteesta Suomen puolesta aina kun radiossa kello 12 soi Turun tuomiokirkon kellot.

Pimeydestä maailman valoksi

Miksi tämä minun ja meidän synti pitäisi tunnustaa? Raamatun mukaan katumus ja syntien tunnustaminen on tie anteeksiantoon. Synnin syvyyttä ja sen kaikkia ulottuvuuksia yksittäisen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä emme varmaan koskaan pysty käsittämään. Vanha testamentti kertoo Jumalan hävittäneen synnin tekemisen tähden kaupunkeja ja kansoja. Synti on historian aikana tuonut monenlaista kirousta tekijälleen ja ympärilleen. Se tekee meistä hengellisesti kuolleita ja johtaa ikuiseen kadotukseen. Synnillä on kauheat seuraukset, joista näemme nyt vain murto-osan. Synnin ja sen seurausten voittamiseksi Jumala itse tuli ihmiseksi. Voittajan eli Jeesuksen nimi ja veri tuo voiton synnin verkoista ja seurauksista. Jeesuksen tähden uskallamme kohdata oman pahuutemme ja syntisyytemme ja astua pimeydestämme valoon.

Ja tällaisia valoon uskaltautuneita Jumala lähettää maailmaan rukoilemaan, todistamaan ja palvelemaan.  Miksi tällaisia? Koska toisenlaisia ei ole. Ja jos heitä olisi, he eivät osaisi astua toisen vierelle ja kertoa mitä Jeesuksen löytäminen ja Jumalan armo tarkoittaa.

Mekane Yesus Church Ethiopia

Uusi kirkon johtaja: ”Olen tiiminrakentaja ja rukoustaistelija. Siinä menestystekijäni.”

Etiopian Mekane Yesus -kirkko valitsi uuden presidentin. Tehtävä vastaa meidän arkkipiispan tehtävää.

Vuonna 2014 meitä suuresti rohkaisevan vierailun Ryttylään ja Kankaanpään Kansanlähetyspäiville tehnyt Wakseyoum Idosa jää sivuun oltuaan kahdeksan vuotta kirkon johtajana. Uusi presidentti Yonas Yigezu korostaa muiden kirkon johtajien tavoin rukouksen merkitystä. Harva hengellisen työn tekijä kutsuu itseään rukoustaistelijaksi (prayer warrior) kuten tämä maailman suurimman luterilaisen kirkon uusi johtaja.

Mekane Yesus -kirkon kasvu

Mekane Yesus -kirkon uusimmat tilastot kertovat kirkon kasvun jatkuvan. Vuoden 2016 tilaston mukaan kirkolla oli 8 564 seurakuntaa ja 8 310 129 jäsentä. Kirkko on nyt maailman suurin luterilainen kirkko.

Rukous ja kirkon kasvu

Käydessäni Etiopiassa kuulin kymmenien metrien päähän eräästä talosta kantautuvia ääniä. Halusin tietysti mennä katsomaan, mitä talossa tapahtuu. Avoimesta ovesta kurkistaessani näin nuoria seisoen ja liikkuen rukoilemassa kovaan ääneen.

Annamme toisillemme hyvää

Nyt lähetystyössä me annamme Mekane Yesus -kirkolle sitä, mitä meillä on ja he tarvitsevat. Kansanlähetys aloitti työn Etiopiassa vuonna 1968. Nyt Kansanlähetyksellä on muun muassa kehitystyötä, raamatunkäännöstyötä, kummilapsitoimintaa, tuemme pappien koulutusta stipendein ja opettamalla. Heillä on jotain, mitä me kipästi tarvitsemme: hengellisen elämän, rukouksen ja herätyksen todellisuus.

Ole suuressa mukana!

Voit olla suuressa tehtävässä mukana rukouksin, lahjoin ja levittäen sanaa. Tarvitsemme lähetystyössä lähtijöitä ja lähettäjiä.


(Kuvassa vasemmalla Wakseyoum Idosa ja oikealla uusi rukoustaistelija-presidentti Yonas Yigezu. Kuva EECMY/Tsion Alemayehu. Kansanlähetys tunnetaan Etiopiassa nimellä FLM – Finnish Lutheran Mission.)

Kirkon uudistus

Missionsa löytänyt kansankirkko

Voiko kirkko uudistua? Kyllä voi.

Ja sen pitää uudistua.

Uskonpuhdistuksessa kirkon uudistus tarkoitti kristinuskon juurille palaamista. Reformaatiossa ei kehitetty teologisia uutuuksia, vaan etsittiin Raamatusta ja kirkon vanhoista opettajista kiinnekohtia hengellisesti sekavaan tilanteeseen, jossa ”tavallinen kansanmieshän ei varsinkaan maaseudulla tiedä kristinopista yhtään mitään” ja monet papit olivat kyvyttömiä opettamaan uskon perusteita (katso Vähän Katekismuksen esipuhe).

Vuoden 2017 ensimmäisessä Uusi Tie -lehdessä on Mari Turusen tekemä juttu professori Miikka Ruokasesta otsikolla Unelmana missionsa löytänyt kansankirkko. Tässä muutamia nostoja kirjoituksesta.

Ruokanen on kehittänyt vuosien ajan Kiinan 70 miljoonalle protestantille pappiskoulutusta. Kiinassa maallikkovanhemmistot johtavat seurakuntia ja koulutettuja pappien tarve on suuri, jotta syvempi tieto kristinuskosta lisääntyisi ja harhaopit hajaannuksineen voitaisiin välttää.

Kasteen lahja pakastimessa?

Suomen kirkossa on Ruokasen mukaan paljon tietoa, mutta henkeä ja intoa vähemmän. Suurin osa suomalaisista on kastettu, mutta monilla ”kirkon jäsenillä kasteen lahja on kuvaannollisesti unohtunut pakastimeen. Sulatusohjelmaksi Ruokanen suosittelee missionaarista kansankirkkoa, joka rohkaisee ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon, ottamaan todesta kasteessa saamansa lahja ja kutsumus.”

Kutsu henkilökohtaiseen uskoon

Ruokasen mukaan kirkon työntekijöillä tulee olla näky saattaa ihmisiä uskomaan henkilökohtaisesti Kristukseen: ”En ymmärrä miten hengellisen työn tekijä voisi tyytyä vähempään kuin saattamaan ihminen elävään, todelliseen yhteyteen Vapahtajan kanssa.”

Kirkon uudistus Euroopassa

Länsimaissa kansankirkot ovat ongelmissa. Sekä katoliset että protestanttiset kirkot kuihtuvat. Ruokasen mukaan hengellinen uudistus voi ainakin hidastaa huonoa suuntaa. Uudistumisen evääksi hän näkee messun, jossa on Raamatun sana, rukous, syntien tunnustaminen ja anteeksisaaminen, ehtoollinen, Pyhän Hengen uudistava työ sekä seurakuntalaisten lähettäminen arkeen todistamaan sanoin ja teoin.

Saarna – kirkon heikoin lenkki?

Vaikka messu on kirkon uudistuksessa tärkeää, Ruokasen mukaan saarna on kirkon heikoin lenkki: ”Papit melkeinpä välttelevät saaarnaamista. Saarnat ovat lyhyitä, ponnettomia, ja sisältö on eettispainotteista. Emme kuule Jumalan puhetta: ”Näin sanoo Herra!”. Ruokasen mukaan Jumalan sanaa on vaikea julistaa, jos sanan auktoriteetti on julistajalta hukassa.  Hän sanoo: ”Meillä on vallalla tällainen eetos, että saarnaaja ei saa olla varma mistään. Mutta Luther kirjoitti: ”Pyhä Henki ei ole skeptikko. – – Jos kumoat varmat väitteet, tuhoat kristinuskon.” Papin tulee viettää aikaa Raamatun äärellä Jumalan kanssa keskustellen.

Kirkon rohkea kutsu uskoon

Kirkolla on laaja vaikutus suomalaisiin. Kirkolla on paljon toimintaa lapsista vanhuksiin, sananjulistusta ja diakoniaa. Kaikkea kirkon työtä tulisi toteuttaa siten, että kristillisen uskon todellisuus on kaikessa läsnä. ”Ruokanen haluaisikin nähdä missionaarisen otteen läpäisevän kirkon kaikki toiminnot. Silloin kutsu, haaste ja rohkaisu henkilökohtaiseen uskoon olisi kaikessa läsnä.”

Kansankirkon missio

Ruokanen puhuu kansankirkosta. Mielestäni näky kirkosta tai kirkoista, johon kuuluisi koko kansa antaa suuren mahdollisuuden evankeliumin julistamiselle. Kansankirkko on ollut siunaus. Jeesuksen näkynä on, että kokonaiset kansat ovat hänen opetuslapsiaan (Matt. 28:18-20). Kansankirkolta tämä vaatii vahvaa sitoutumista Raamatun ilmoittamaan kristilliseen uskoon ja kansan opettamiseen, jottei yksikään olisi uskosta ja pelastuksesta osaton. Kansankirkon missio on, että jokainen kirkon jäsen uskoo Jeesukseen Kristukseen, elää Jeesuksen ja seurakunnan yhteydessä, ylistää elämällään ja sanoillaan kolmiyhteistä Jumalaa ja on kerran pelastettujen joukossa. Tämä missio pätee kaikkiin kirkkoihin ja seurakuntiin.

Kirkon missio on aina laajempi kuin omat jäsenet. Kirkon tulee tavoittaa kotimaassa ne, jotka eivät ole enää tai eivät ole koskaan olleeetkaan kristittyjä sekä sitoutua lähetystehtävään. Maailmassa on viisi miljardia ihmistä, jotka eivät vielä ole kristittyjä. Missionaarinen kirkko suuntautuu aina ulospäin pyrkien toimimaan erityisesti niiden hyväksi, jotka eivät vielä ole sen jäseniä.

Mitä voisin tehdä kirkon uudistamiseksi?

Mitä minä voisin tehdä kirkon ja seurakuntien uudistamiseksi? Rukoile maamme, herätyksen, seurakuntasi ja työntekijöiden sekä paikkakuntasi asukkaiden puolesta. Kerro sanoin ja teoin jollekin, mitä usko Jumalaan sinulle merkitsee. Huolehdi oman uskonelämäsi hoitamisesta elämällä lähellä Jeesusta ja häneen uskovia. Ole niiden tukena, joiden sydän on syttynyt uudistuksen ja herätyksen puolesta. Älä ole sammutusjoukossa. Syty itse ja sytytä toisia.

Lähetystyö

Kutsuuko Jumala sinua lähetystyöhön?!

Lähetystyö on kirkon tärkein tehtävä. Jeesus Kristus antoi kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kristityille ja kirkolle lähetystehtävän:

  • Kaikkien kansojen tekeminen Jeesuksen opetuslapsiksi, kastaminen ja opettaminen (Matteus 28:18-20).
  • Kaikkeen maailmaan meneminen ja evankeliumin saarnaaminen kaikille uskon syntymiseksi. Kastaminen ja Pyhän Hengen voimassa toiminta (Markus 16:15-18).
  • Parannuksen saarnaaminen syntien anteeksiantamiseksi kaikille kansoille ja Jeesuksen todistajana oleminen. Tämä onnistuu Pyhän Hengen voimalla (Luukas 24:46-49).
  • Jeesuksen lähettämänä eläminen ja syntien anteeksiantamisen julistus (Johannes 20:21-23).
  • Jeesuksen todistajana maailman ääriin asti Pyhän Hengen voimassa (Apostolien teot 1:8).

Tämä tehtävä on vielä pahasti kesken. Nyt tarvitaan uutta ryhdistäytymistä ja innostumista, jotta kaikkialla maailmassa kaikilla olisi mahdollisuus kuulla evankeliumi, uskoa Jeesukseen, pelastua ja olla seurakunnan yhteydessä.

Tehtäviä

Suomen Ev.lut. Kansanlähetys etsii pitkäaikaisia työntekijöitä eri työalueille. Tällä hetkellä haetaan muun muassa seuraaviin tehtäviin.

  • tavoittavaan seurakuntatyöhön Japaniin
  • tavoittavaan seurakuntatyöhön ja koulutustehtäviin Etu-Aasiaan
  • teologisen oppilaitoksen opettajiksi Etiopiaan (koulutus teologian tohtori tai teologian maisteri)
  • raamatunkäännöstyön tehtäviin.

Oletko sopiva?

Kansanlähetys odottaa lähetystyöntekijöiltään muun muassa seuraavia ominaisuuksia:

  • henkilökohtaista kristillistä uskoa
  • ymmärrystä evankeliumin ainutlaatuisuudesta
  • hyvää hengellistä, henkistä ja fyysistä terveyttä
  • sosiaalisia taitoja
  • joustavuutta
  • paineensietokykyä.

Koulutus lähetystyöhön alkaa elokuussa 2017 ja kestää lukuvuoden. Haastatteluvaihe on
helmikuussa 2017.

Tarvitaan lähtijöitä ja lähettäjiä

Lähetystehtävän toteuttamisessa tarvitaan lähtijoiden lisäksi lähettäjiä, jotka rukoilevat, tukevat taloudellisesti ja säteilevät lähetysnäkyä ympäristöönsä.

Jeesuksen lähettäjärengas

Jeesuksen esimerkki puhuttelee. Vaikka hän teki suuria ihmeitä ja ruokki muita, hän ei käyttänyt jumalallista voimaansa saadakseen itselleen hyvän toimeentulon. Hän suostui riippuvuuteen toisista ihmisistä. Jeesus kiersi julistamassa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta opetuslasten kanssa. Hänen mukanaan oli myös Johanna, Susanna sekä ”monia muita naisia, ja kaikki nämä avustivat heitä omilla varoillaan” (Luukas 8:1-3). Lähetetyt tarvitsevat lähettäjiä. Jeesus on tässä esikuva meidän aikamme lähtijöille ja lähettäjille.

Lisää tietoa

Jos haluat lisätietoja lähetyskurssista tai lähettäjänä olemisesta klikkaa täältä:

Kansanlähetyksen lähetyskurssi alkaa
Lähettäjänä lähetystyössä ja kotimaan työssä
Mika Tuovisen uutiskirjeen tilaus

Kirkon käsitys avioliitosta

Avioliitto Jumalan asettamana liittona, jonka osapuolina ovat mies ja nainen

Syksyn kirkolliskokous on päättynyt. Tälläkin kertaa keskustelua herätti avioliittolain muutokset ja vaikutukset Suomen ev.lut. kirkkoon.

Vuosi sitten kirkolliskokouksessa käsiteltiin yleisvaliokunnan mietintöä (3/2015) uudesta avioliittolaista. Siinä todettiin, että Suomen ev.lut. kirkon avioliittokäsitys on ilmaistuna myös seuraavissa viime vuosikymmenten dokumenteissa:

  1. Kasvamaan yhdessä – piispojen kannanotto perheestä ja seksuaalisuudesta, 1984.
  2. Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi, 1999.
  3. Kirkkohallituksen lausunto oikeusministeriölle, 1999.
  4. Kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö 2/2003.
  5. Kirkollisten toimitusten kirja. Avioliittoon vihkiminen, avioliittoon siunaaminen, morsiusmessu, 2004.
  6. Rakkauden lahja – piispojen kirja perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta 2008.
  7. Parisuhdelain seuraukset kirkossa. Piispainkokouksen selvitys 2010.
  8. Kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö 4/2010.
  9. Kirkkohallituksen hallitusohjelmatavoitteet 2011-2014, 2010.

Johtopäätös on seuraava:

”Yhteistä näille asiakirjoille on, että kaikissa niissä pidetään avioliittoa Jumalan asettamana liittona, jonka osapuolina ovat mies ja nainen. Avioliittoon kuuluu puolisoiden välinen tasavertaisuus, sitoutuminen, huolenpito, kunnioitus, aviouskollisuus ja pyrkimys elinikäisyyteen. Tällainen avioliitto luo turvallisen kasvuympäristön puolisoiden seksuaalielämälle ja uuden elämän syntymiselle ja kehittymiselle. Näkemystä perustellaan sekä yleisinhimillisesti että viittauksilla Raamatun luomiskertomuksen, Jeesuksen avioliitto-opetuksen ja luterilaisten tunnustuskirjojen kaltaisiin teologisiin näkökohtiin.”

Kyseinen syksyn 2015 yleisvaliokunnan mietintö oli kymmenes kerta, kun kirkko toteaa kristillisen avioliiton olevan miehen ja naisen välinen.

Yhdestoista kerta tuli tänä kesänä piispainkokoukselta.  ”Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta” toteaa ja pitäytyy Raamatun ja kirkon historian mukaiseen näkemykseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona. Kirkon kanta virallisten dokumenttien osalta on siis ollut selkeä.

Mitä kuoleman jälkeen

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Tällä marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin kaksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvää viestiä. Juuri ilmestynyt kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015) kertoo suomalaisten käsityksiä kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Kysely paljasti, että suomalaisten enemmistö ei usko kuolemasta kristinuskon mukaisella tavalla. Puolet suomalaisista kertoi olevansa täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu”. Laskutavasta riippuen 10-15 prosenttia uskoi kristinuskon mukaisesti, että kuoleman jälkeen on taivas tai kadotus ja mahdollisesti jonkinlainen odotuksen välitila kuoleman ja lopullisen päämäärän välillä.

Toinen viesti koski kirkon korkeaa vaikuttajaa, jolta kysyttiin televisio-ohjelmassa: ”Kristinuskon mukaan elämämme jatkuu jossain kuoleman jälkeen. Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?” Vaikuttaja vastasi: ”En tiedä. Toivon, että se on jotain hyvää. Enempää en voi minä eikä kukaan muukaan sanoa. Siksi kyse onkin uskosta eikä tiedosta.” Tämän jälkeen keskusteltiin muutama minuutti muista asioista, mutta kun haastatteluaika oli loppumassa, toimittaja halusi vielä tarttua kysymykseen kuoleman jälkeisestä elämästä. Toimittaja kysyi: ”Kärtän sinulta vielä vastausta kuoleman jälkeiseen elämään. Uskotko sinä itse, että me menemme kuoleman jälkeen taivaaseen tai jonnekin?” Kirkon edustajan vastaus tähän oli: ”Uskon, että kuoleman jälkeen seuraa jotain, mutten tiedä mitä. Jeesuksen viimeiset sanat olivat: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Vain sen voimme tehdä. Sitten saamme nähdä.”

Moni olisi kaivannut selvempää lohdutuksen sanomaa juuri pyhäinpäivän edellä Jeesuksesta kuoleman voittajana. Kirkon edustaja ei tuonut esille Jeesuksen voittoa kuolemasta eikä kristinuskon opetusta taivaasta ja kadotuksesta vaikka niistä suoraan kysyttiin. Onneksi viittaus Jeesuksen rukoukseen ristillä toi jonkin verran toivon näkymää. Kunpa voisimme kaikki antaa henkemme Jumalan käsiin.

Kristinuskon keskeiset opetukset

Vaikka emme löydä Raamatusta tarkkaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, mitä kuolemassa ja heti sen jälkeen tapahtuu, meillä on riittävästi tietoa, että voimme opettaa jotain. Tässä keskeiset opetukset:

  • Kuolema ei ole kaiken loppu.
  • Jeesus ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti paholaisen ja kuoleman vallan.
  • Me odotamme Jeesusta Kristusta takaisin maan päälle.
  • Tulee päivä, jolloin kaikki kuolleet nousevat ruumiillisesti ylös.
  • Ihmiskunta kokoontuu viimeiselle tuomiolle, jossa tuomarina on Jeesus Kristus.
  • Tuomion seurauksena ihminen tuomitaan kadotukseen tai taivaaseen.
  • Jeesukseen uskova saa elää ikuisesti taivaassa Jumalan yhteydessä.
  • Usko Jeesukseen pelastaa.

Kuten kirkon nelivuotiskertomuksesta näkyy kirkko ei ole onnistunut välittämään viestiään kuoleman jälkeisestä elämästä ainakaan siten, että se olisi uskottu. Ja uskohan on lopulta Jumalan synnyttämä. Tilasto ei saa masentaa. Se on kutsu pitää esillä opetusta kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jeesuksesta elävänä kuoleman voittajana entistä useammin ja selvemmin.

Ei pidä luulla, että kansa tietää, mitä Raamattu opettaa. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan hengessä pitäisi ryhtyä siihen, mikä uskonpuhdistuksessa oli tärkeää: kristinuskon perusasioiden opettaminen systemaattisesti vaikkapa katekismusten avulla.

Kansanlähetyksen ohjelman näkemys

Kansanlähetyksen teologiaa ja toimintaa kuvaavassa Ohjelmassa kerrotaan: ”Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.”

Toivon näkökulma

Jeesus voitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta kuoleman. Tämä on toivon sanoma. Kun kristitty kuolee uskossa Jeesukseen, hän kuolee toivossa, että Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä tuomiolle, jossa hänelle luetaan vapauttava tuomio.

Paavali kirjoittaa, että me kristityt ”huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme” (2. Kor. 5:2). Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21) eikä se voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38-39).

Yksi kristinuskon menestyksen salaisuus alusta alkaen on ollut juuri siinä, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Jeesus on voittanut kuoleman ja tarjoaa syntien anteeksisaamisen kautta ikuista elämää jokaiselle. Tämä on tänäänkin kristinuskon ilon ja toivon sanoma, jonka pitää kaikua kirkkaana jokaiselle.

Martti Luther

Martti Luther – teesi 62 – kirkon todellinen aarre

Martti Luther kirjoitti 95 teesiä kirkon anekauppaa vastaan 31.10.1517. Teesien jalokiveksi mielestäni nousee 62. teesi, jossa Luther kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi kirkon todellisesta aarteesta:


62. Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi.