Avainsana-arkisto: kristinusko

Kristillinen dialogi islamin kanssa

Islamin ja kristinuskon neljäosainen dialogi

Islamin ja kristinuskon välillä voi olla ainakin neljänlaista dialogia: yhteiskunnallinen, kulttuurinen, teologinen ja todistuksellinen dialogi.

Yhteiskunnallinen dialogi

Yhteiskunnallinen dialogi pyrkii rakentamaan luottamusta uskontojen edustajien välille. Tavoitteena saattaa olla eri uskontojen edustajien toimiminen yhdessä rauhan, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Kulttuurinen dialogi

Kulttuurisessa dialogissa otetaan huomioon se, että uskonnot ja niiden kulttuurit joutuvat globalisoituvassa maailmassa yhä enemmän toistensa kanssa tekemisiin. Uskontojen edustajia voivat yhdistää monet kulttuuriset piirteet, niin kuin esimerkiksi arabian kieli yhdistää muslimeja ja kristittyjä Lähi-idässä. Lisäksi kristinuskon ja islamin osittain yhteinen historia vaikuttaa sen, että toisen uskonnon kulttuuri ei tunnu täysin vieraalta. Tämä edistää eri uskontojen kannattajien rauhanomaista rinnakkaiseloa saman yhteisön jäseninä.

Teologinen dialogi

Teologisen dialogin tarkoituksena on tutkia uskontojen oppijärjestelmiä. Tämä vaatii teologista asiantuntemusta. Teologisessa dialogissa pyritään tutkimaan uskontojen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tässä uskontojen omat totuusvaatimukset otetaan vakavasti.

Todistuksellinen dialogi

Dialogi uskontodistuksena, jossa kukin saa kertoa, mitä pitää ainoana oikeana vakaumuksena ja sanomana koko maailmalle.Tässä saa julistaa omaa uskoa ja toivoa, että toinen kääntyy uskooni. Ketään ei saa painostaa tai pakottaa uskonsa vaihtamiseen.

Yhteys ja keskustelu ovat tärkeitä

Kristinuskon näkökulmasta nämä kaikki ovat tärkeitä. Jumalan tahto on, että eri uskontojen keskellä ”saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti” (1. Tim. 2:2). Ylösnoussut Jeesus antoi käskyn viedä evankeliumi kaikille kansoille ja siten myös muiden uskontojen edustajille (Matt. 28:18-20; Mark 16:15). Raamatun mukaan usko Jeesukseen pelastaa, siksi uskontodialogissa omasta uskosta todistaminen on kristityille tärkeää. Tärkeää on myös kuulla toiselta osapuolelta, mitä hän uskoo ja miksi hän uskoo siten kuin uskoo.

Yksi Jeesuksen nimistä on Rauhanruhtinas (Jes. 9:5). Siksi kristittyjenkin tehtävä on etsiä rauhaa kaikkien kanssa.


 

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Evankelista Kalevi Lehtinen kirjoitus

Kalevi Lehtinen: Taistelu on alkanut!

Kun Kalevi Lehtinen kirjoitti toukokuussa 2011 Uusi Tie -lehteen kolumnin ”Kovat ajat”, muistan ajatelleeni, että nyt tunnettu evankelista avaa sydämestään sellaisia tuntoja, joita hän ei tavallisesti puheissaan ota kantaa.

Lehtinen aloittaa kolumninsa näin:

”Nuoruuteni virsikirjassa oli osasto Kovat ajat. Uudessa virsikirjassa sitä ei ole. Tekee mieli suositella sen palauttamista, sillä Kristuksen seurakunnalla ja erityisesti luterilaisella kansankirkollamme ovat nyt kovat ajat.

En muista elämästäni enkä edes Suomen historiasta aikaa,  jolloin media ja yleinen mielipide olisivat suhtautuneet Kristuksen seuraamiseen, Raamattuun, uskoontuloon, seksiin, avioliittoon, luomiseen ja evankeliumin totuusarvoon niin nurjasti kuin tänään. Taistelu on alkanut!”

Lehtisen mukaan näkymätön, hajuton ja mauton kristillisyys hyväksytään. Mutta jos väitämme, että ”Jeesus on totta, syttyy sota”.

”Kun kerrot todella uskovasi, että Jeesus sovitti meidät Jumalan kanssa ja jokainen, joka uskoo häneen, pääsee taivaaseen, huomaat olevasi äärifundamentalisti. Puhumattakaan siitä, että hänen kuolleista nousemisensa ja taivaseen astumisensa olisi historiallinen fakta, jonka varaan voi rakentaa elämänsä ja maailmankatsomuksensa!”

Mitä tällaisessa tilanteessa kristityn tulee tehdä. Lehtinen kyselee:

  • Mennä paniikkiin ja paeta? Ei!
  • Mukautua? Ei!
  • Eristäytyä ghettoon? Ei!
  • Taistella väkivallan avulla? Ei!
  • Juonitella kulissien takana? Ei!

Lehtinen toteaa tilanteestamme:

”Itse asiassa tämä on jokseenkin normaali Kristuksen seurakunnan tilanne maailmassa. Nyt ei meillä sentään vangita, ruoskita tai tapeta Jeesuksen tähden.”

Evankelistana Kalevi Lehtinen näkee tällaisessa tilantessa yhden tien eteenpäin: Kristuksen evankeliumi.

Lehtinen kutsuu seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä, joka pani likoon kaikkensa.  Myös Paavali on esikuvana meille: hänelle tärkeintä oli julistaa evankeliumia Jumalan armosta.

Tässä viimeiseksi jääneessä Uusi Tie -lehden kolumnissaan Kalevi Lehtinen lainaa Paavalin sanoja, jotka mielestäni sopivat myös Kaleviin:

”Eloon jäääämiseni ei minulle kuitenkaan merkitse mitään sen rinnalla, että pääsen matkani päähän ja saatan loppuun Herralta Jeesukselta saamani palvelutehtävän: julistaa evankeliumia Jumalan armosta.” (Ap.t. 20:24).

Kalevi Lehtinen kuoli kaksi kuukautta kolumin ilmestymisen jälkeen heinäkuussa 2011. Meillä taistelu evankeliumin ja uskon puolesta jatkuu. Miten? Sekä hyvinä että pahoina aikoina kirkon ja kristittyjen tehtävä on opettaa Raamattua ja julistaa ainutlaatuista evankeliumia Jeesuksesta.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
pixabay_mojpe_teaching-928637

Euroopan evankelioiminen (Kalevi Lehtinen)

Jälkikristillinen Eurooppa lähetyskenttänä
-Kalevi Lehtisen puhe Suomen Lähetyskongressi 77.

Luin kirjaa vuonna 1977 järjestetystä Suomen Lähetyskongressista. Teoksesta löytyvät avajaispuheet, esitelmät, raamattutunnit ja erilaisten seminaarien puheet. Yksi seminaareista oli Jälkikristillinen Euroooppa lähetyskenttänä. Seminaarissa puhuivat Kalevi Lehtinen ja Mario Heinilä.

Katsoin mielenkiinnolla mitä tuolloin 41-vuotias Kalevi puhui. Tuttuja äänenpainoja mieheltä, jonka sydämen asiana oli loppuun asti Eurooppa ja sen evankelioiminen.

Kokosin muutamia Kalevi Lehtisen sitaatteja rohkaisuksi ja innostukseksi.


 

”Meidän maanosallamme ja Roope Ankalla on sama uskonto.”

”Afrikkalaiselle tai aasialaiselle evankeliumi on hyvä uutinen. Eurooppalaiselle se ei usein ole sen enempää hyvä kuin uutinenkaan.

Olen kuullut väitettävän, ettei olisi mitään olennaista eroa esikristillisen ja jälkikristillisen lähetyskentän välillä. Tällainen väite on suunnilleen yhtä tosi kuin väite, ettei neitsyen ja eronneen naisen välillä olisi eroa, eihän kumpikaan heistä ole naimisissa!”

”Jälkikristillinen Eurooppa on kuin avioliittonsa purkanut ihminen. Eurooppalaiselle ei kristinusko merkitse uutta, ennen kokeilematonta mahdollisuutta. Hänelle se ei liity huomiseen vaan eiliseen. ”

”Yksi eurooppalaisen uuspakanan evankelioimisen vaikeuksista on se, ettei tämä ole koskaan tullut edes ajatelleeksi mahdollisuutta, että Kristus olisi totta!”

”Mutta kun eurooppalainen hylkää kristinuskon totuussyistä, hän ei kuitenkaan itse näe totuutta. Luullessaan kieltävänsä kristinuskon hän kieltääkin ainoastaan siitä itselleen piirtämänsä irvikuvan. Hän kääntää selkänsä sille, mitä luulee kristinuskon olevan. Todellista kristinuskoa, Jeesusta Kristusta, hän ei kiellä. Eikä hän voikaan kieltää, sillä hän ei ole milloinkaan joutunut niin lähelle Kristusta, että olisi voinut perustellusti ratkaista suhteensa häneen. Toisin sanoen, normaali eurooppalainen elää tietämättömänä kristinuskon perustotuuksista. Kukaan ei ole koskaan kertonut hänelle evankeliumia ja haastanut häntä ratkaisuun hänen suhteessaan Jeesukseen.”

”Tässä on Euroopan evankelioimisen perusongelma: maanosamme asukas ei tiedä juuri mitään todellisesta uskonelämästä.”

”Jos eurooppalaisen uuspakanalähetyskentän ongelma on tiedon puute tai vääristyminen, on eurooppalaisen lähettävän seurakunnan perusongelma herätyksen ja näyn puute. Tällekin ongelmalle me vuosisataisten herätysten hemmottelemat suomalaiset olemme usein sokeita. On liian helppo kuvitella – itsekin olen niin tehnyt – että tilanne muualla Euroopassa on suunnilleen sama kuin meillä.”

”Kuitenkin Skandinaviaa lukuun ottamatta Eurooppa on elänyt vailla suuria, koko kansaa koskevia herätyksiä sukupolvien, jopa vuosisatojen ajan. Etelä-Euroopassa ei ole milloinkaan käyty läpi edes uskonpuhdistusta.”

”Herätyksettömyyden hedelmiä Euroopassa ovat yleinen hengellinen näivettyneisyys, epäusko ja suurten näkyjen puute. Valitettavasti suuri osa maanosamme kristityistä ei osaa edes uneksia, että täällä voisi tuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä tulla henkilökohtaiseen uskoon meidän vuosisadallamme. Menneisyyden hengellinen kuivuus on hämännyt kristityt hyväksymään Euroopan jälkikristillisen tilan jonkinlaisena normaalitilana.”

”Meidän on osoitettava, ettei nykyinen tilanne ole ihanne. Äärimmäisen uhrautuva työkin on liian vähän. Eurooppaa ei valloiteta Kristukselle ihmisvoimin. Ilman Jumalan yliluonnollista asiaan puuttumista ei lähetyskäskyä tulla maanosassamme täyttämään.”

”Viimeksi kuluneiden kahden vuosisadan aikana Jumala on siunannut Suomeamme herätyksillä kenties enemmän kuin mitään muuta Euroopan maata. Useimmiten kuitenkin herätyksen siemenet on kylvetty ulkomailta käsin. Kirkkohistoriamme vilisee Speneriä, Franckea, Zinzendorfia, Thomas Wilcocksia, John Patersonia, Lars Levi Laestadiusta, Carl Olof Roseniusta, Johan Tobias Beckiä, Thomas Barrattia, Albert Lundea, Levi Pethrusta, Ole Hallesbytä – vain muutamia mainitaksemme. Jopa suomalaissyntyinen Frank Mangskin kylvi ulkomailta käsin. Näiden Jumalan miesten kylvämä siemen on itänyt maassamme. Heidän työnsä ansiosta tuhannet ovat löytäneet iankaikkisen elämän.”

”Suomi tunnetaan maana, joka maksaa velkansa. Eikö nyt olisi aika meidän maksaa herätyksen velkaamme takaisin?”

”Me suomalaiset olemme olleet hitaita näkemään oma jälkikristillinen maanosamme uuspakanalähetyskenttänä.”

”Julistakaamme oma Eurooppamme lähetyskentäksi, siellä tehty työ lähetystyöksi ja siellä toimivat työntekijät lähetystyöntekijöiksi. Ja lähtekäämme yhdessä liikkeelle, haastakaamme koko kristikansa mukaamme ja tehkäämme se työ!”

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Leif_Nummela_60_2

Leif Nummela – evankelista, opettaja ja vaikuttaja 60 v.

Eilen suuri ja arvovaltainen joukko juhli 60-vuotiasta Leif Nummelaa.

Sain kunnian puhua juhlassa. Luin Psalmista 103 muun muassa sanat ”Minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka”.

Leif on kuin kotka. Hän ei ole ainoastaan evankelista ja opettaja vaan kristitty vaikuttaja, joka uskaltaa lentää korkeuksiin ja katsoa alaspäin, mitä Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmassa tapahtuu. Hän ei vain tarkkaile vaan uskaltaa myös kertoa ja kirjoittaa, mitä on nähnyt. Siitä saamme muun muassa lukea viikottain Uusi Tie –lehden arvostetuissa pääkirjoituksissa.

Korkealla lentävät joutuvat toisten silmätikuiksi. Heitä on alhaalta helppo arvostella ja yrittää ampua alas.

Moni on tyytynyt matalampiin ja turvallisiin lentokorkeuksiin, vaikka kutsumus ja Jumala haluaisi viedä korkeammalle.

Leif oli tunnettu saarnamies jo 1980-luvun lopulla, jolloin ensi kerran parikymppisenä kuuntelin hänen opetustaan. Leifin sydän paloi jo silloin asioille, jotka nytkin toistuvat hänen opetuksessaan. Näitä ovat muun muassa:

  • Jeesuksen persoona. Leif uskoo Jeesukseen, on kirjoittanut hänestä ja puhuu hänestä.
  • Raamatun ainutlaatuisuus. Leif puheissaan ja kirjoituksissaan korostaa Jumalan puhuneen ja puhuvan vieläkin ennen kaikkea Raamatussa. Erityinen kiinnostus Leifillä on Raamatun punaiseen lankaan, Jumalan pelastussuunnitelmaan, joka näkyy Raamatun alusta loppuun asti.
  • Kristinuskon ainutlaatuisuus. Leif uskoo Raamatun ja kristinuskon mukaisesti, että Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi Jeesuksessa, Jumala on kolmiyhteinen eikä missään toisessa uskonnossa tai maailmankatsomuksessa ole pelastusta. Siksi evankeliumia on julistettava kaikille ihmisille ja kaikille kansoille.
  • Halu kutsua ihmisiä uskoon. Leif haluaa, että mahdollisimman moni oppisi tuntemaan saman Jumalan, joka aikoinaan toi Leifin elämään suuren muutoksen.

Siunauksentoivotukset Leifille!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Laki ja evankeliumi

Laki ja evankeliumi

Tasapainoinen kristillinen elämä pelastuksesta pyhitykseen perustuu lain ja evankeliumin oikeaan ymmärtämiseen. ”Laki ja evankeliumi” ovat Raamatun ja myös luterilaisuuden kaksi keskeistä sanaa.

Laki

Laki kertoo, mitä meidän tulee tehdä. Se kertoo mikä on oikein, ja käskee meitä toimimaan sen mukaisesti. Laissa on lupaus: jos teet tämän, saat palkinnon. Jokainen ihminen kulttuurista riippumatta tuntee Jumalan luonnollisen moraalilain vaatimukset. Nämä lain vaatimukset saattavat johtaa ihmisen toteuttamaan erilaisia uskontoja voidakseen niiden avulla pelastua. Luonnollinen laki on synnin vuoksi vääristynyt, siksi Jumala antoi oman lakinsa, jonka keskuksena on 10 käskyä. Ne kertovat, miten tulee elää Jumalan ja lähimmäisen kanssa. Synnin seurauksena emme voi kuitenkaan täyttää Jumalan lain vaatimuksia.

Evankeliumi

Evankeliumi kertoo Jeesuksen meille ansaitsemasta pelastuksesta. Kaikki on valmiina. Pelastuksen lahja annetaan kaikille ihmisille uskon kautta Kristukseen. Laissa oli lupaus: jos pystyt täyttämään tämän, saat palkinnon. Evankeliumissa on lupaus: saat kaikki pelastuksen aarteet, vaikka et pysty itse tekemään mitään. Laki on kaikkien ihmisten sydämessä, mutta evankeliumi opitaan tuntemaan vain Raamatun opetuksen kautta.

Laki ja evankeliumi kertovat Jumalan olemuksesta ja toiminnasta

Sekä laki että evankeliumi kertovat Jumalan rakkaudesta ja vanhurskaudesta. Luterilainen usko ottaa molemmat Jumalan puhetavat huomioon, sillä molemmat kuvaavat kolmiyhteistä Jumalaa.

Julistamme sekä lakia ja evankeliumia, mutta samalla teemme erotuksen näiden välille. Evankeliumi antaa sen, mitä käskyt vaativat. Lutherin mukaan ”Käskyjä on saarnattava syntisten kauhistuttamiseksi ja heidän syntiensä paljastamiseksi, jotta he katuisivat ja kääntyisivät.” Tämä jälkeen on saarnattava Kristusta, joka kantoi syntiemme rangaistuksen ja antaa meille vapauden. Lailla ja evankeliumilla on erilaiset tehtävät.

Usein väitetään, että ihmistä ei kiinnosta enää vanha kysymys: ”Miten löydän armollisen Jumalan?” Vaikka tämä kysymys ei kiinnostaisi, kirkon tulee jatkuvasti esittää se. Tai sitten moni luulee: ”Totta kai Jumala on armollinen”. Aikamme ihmiselle on vaikea uskoa Jumalaan, joka tuomitsee synnin ja syntisen. Laki ja evankeliumi antavat vastauksen kumpaankin väitteeseen.

Laki ja evankeliumi lähetystyössä

Myös lähetystyössä lain ja evankeliumin ymmärtäminen on tärkeää. Esimerkiksi islamia kohdatessa lähetystyöntekijän on asetettava lain rima oikealle korkeudelle, jotta muslimi huomaisi, että hän ei omin voimin voi täyttää käskyjä. Tämän jälkeen lähetti voi kertoa, miten hän on löytänyt ratkaisun Jumalan täydellisten vaatimusten edessä. Toinen aiheeseen liittyvä teema on kirkon tekemä humanitaarinen työ. Jos tätä tärkeää asiaa lähestyy lain ja evankeliumin näkökulmasta, kuuluu se lain julistukseen, sillä se ei kerro mitään Jeesuksesta. Vain sanallinen todistus Kristuksesta tuo ikuisen pelastuksen. Siksi kirkon lähetystyö ei saa muuttua pelkäksi avustustoiminnaksi.

Evankeliumissa on voima muuttaa

Ihmisluonnon on helpompi hyväksyä laki kuin evankeliumi. Myös uskovan elämässä laki saa helposti yliotteen. Kun haluamme seurata Jeesusta, saatetaan sanoa: kun antaudumme täydellisesti Kristukselle, Pyhä Henki saa uudenlaisen toimintatilan meissä. Uskonkilvoitus voi muuttua epäjumalanpalvelukseksi, jos keskipisteenä ovat meidän tekomme eikä Kristuksen sovitustyö. Vain evankeliumi ja Kristuksen rakkauden kokeminen voi saada aikaan muutosta meissä.

Lain ja evankeliumin julistus

Lain ja evankeliumin oikea julistus on luterilaisen uskonkäsityksen perusta. Voimme joutua väärälle tielle ainakin kolmella tavalla.

  1. Ensiksi vaikenemme Jumalan täydellisestä laista. Syynä voi olla ihmispelko tai ajatus, että Jumalan täydellisten vaatimusten, lain, synnin ja kadotuksen mainitseminen estää ihmisiä turvautumasta Kristukseen.
  2. Toiseksi vaikenemme täydellisestä evankeliumista, jolloin Kristuksen täydellinen sovituskuolema hämärtyy.
  3. Kolmanneksi evankeliumi voi hävitä kokonaan jos puhutaan armollisesta Jumalasta, mutta vaietaan Jumalan armon perustasta. Paradoksaalisesti juuri tällainen ”armollisesta Jumalasta” puhuminen ilman Kristusta johtaa ihmisen armottoman Jumalan kohtaamiseen viimeisenä päivänä.

(Tämä kirjoitus on johdanto Uusi Tie -lehden kirjoitussarjaan 2013.)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristinusko ja uskonnot

Kristinuskon ja muiden uskontojen suuri ero

Mailis Janatuinen kirjoittaa seurakuntalainen.fi -sivustolla:

Kerrotaan tarinaa – liekö totta vai tarua – intiaanista, joka kohtasi kolme lähetyssaarnaajaa. Ensimmäinen sanoi hänelle näin: ”Olen tullut kertomaan sinulle, että on olemassa vain yksi Jumala.” Johon intiaani: ”Minä tiedän sen, minkä myös esi-isäni tiesivät: Suuri Henki on ainoa Jumala. Sitä sinun ei olisi tarvinnut tulla minulle kertomaan.” Myöhemmin intiaanin luo tuli toinen lähetyssaarnaaja ja sanoi: ”Olen tullut kertomaan sinulle, että ihmisen pitää elää oikein. Lähimmäistä on rakastettava niin kuin itseään.” Tähän intiaani vastasi: ”Kyllä minä sen tiedän, ja sen tiesivät myös esi-isäni. Mikset mene kertomaan sitä valkoiselle miehelle; hän ei näytä sitä tietävän.” Vihdoin intiaanin luo tuli kolmas lähetyssaarnaaja, joka sanoi hänelle: ”Olen tullut kertomaan sinulle, että Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli sinun syntiesi tähden, että sinä pääsisit taivaaseen.” ”Sitä minä en ole koskaan kuullut, eivätkä sitä tienneet isänikään”, vastasi intiaani hämmästyneenä.

Tämä lyhyt kertomus kertoo, mikä kristinuskossa on ainutlaatuista.

Jumala, maailmankaikkeuden Luoja ja Herra, syntyi vain yhden kerran ihmiseksi. Jumala valmisti yhden tien pelastukseen, Jeesuksen, joka sanoi olevansa Tie, Totuus ja Elämä. Jeesus sanoi, ettei kukaan pääse Jumalan luokse muutoin kuin hänen kauttaan (Joh 14:6).

Jeesus kantoi kuolemallaan koko maailman syntien rangaistuksen. Ylösnousemuksensa jälkeen hän lähetti opetuslapsensa maailman uskontojen ja ideologioiden keskelle julistamaan kääntymystä, jotta ihmiset saisivat syntinsä anteeksi ja pelastuisivat. Tarkoituksena on, että kaikista kansoista tehdään Jeesuksen opetuslapsia, kristittyjä.

Jeesus tulee takaisin maan päälle. Hänen eteensä kootaan kaikki kansat ja juuri hän on kaikkien ihmisten tuomarina viimeisenä päivänä. Jeesus lupaa antaa ikuisen elämän seuraajilleen.

Jumalan antama ilmoitus Jeesuksessa Kristuksessa ja Jeesuksen sovituskuolema eroaa radikaalisti erilaisista maailmankatsomuksista ja  ihmisen jumalkaipuusta nousevista uskonnoista.  Jeesus on se suuri ero.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyön perusteita

Lähetystyön 12 perustetta

Pidin Ryttylässä Kansanlähetyksen järjestämässä lähetysseminaarissa puheen, jonka aihe oli Lähetysjohtajan lähetysnäkemys”. Puheeni runko on 12 teesiä lähetystyöstä. Kirjoitan nyt lyhyet selitykset puheeni runkoon.

Jumala on

Lähetystyö lähtee siitä, että on olemassa kolmiyhteinen Jumala, joka on luonut kaiken näkyväisen ja näkymättömän.

Jumala on luonut ihmiset

Jumala on luonut universumin ja tähän luomistyöhön kuuluu myös ihmiset. Jumala loi ihmiskunnan, joka oli hyvä. Raamattu kertoo, että Jumala on luonut kaikki Jeesuksen Kristuksen kautta (Jeesus on Sana, jonka kautta kaikki luotiin). Jeesus on koko universumin keskipiste, jota Lue loppuun

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
kristillinen blogi ja bloggaaminen

1-vuotias blogi!

Onnitteluja otetaan vastaan! Tämä blogini täyttää tänään 20.8.2015 yhden vuoden!

Tällä blogilla on ollut monta tehtävää. Tässä niistä joitakin:

  • Monet blogikirjoitukset ovat päiväkirjanomaisia muistiinpanoja tapahtuneesta. Omaa historiankirjoitusta.
  • Olen kirjoittanut uskoon ja teologiaan liittyviä ajatuksiani toisille luettavaksi.
  • Useimmat kirjoitukset ovat syntyneet väsyneenä ja yömyöhään. Kirjoittaminen on ollut terapiaa.
  • Olen ollut tutkimusmatkalla sosiaalisen median maailmaan.
  • Opettelen kirjoittamaan. Koulussa olin aika huono kirjoittaja, mutta olen huomannut, että kirjoittamalla kirjoittamisen taitokin paranee.
  • Haluan pitää herätyskristillistä näkyä esillä.
  • Pidän yhteyttä tuttuihin ja ystäviin. Blogin kirjoittaminen on tosin aika yksipuolista yhteydenpitoa!

Vuoden aikana tänne on kertynyt 186 bloggausta. Tämän tekstin järjestysnumero on 187. Kirjoituksia on syntynyt hieman useammin kuin joka toinen päivä.

10 suosituinta blogikirjoitusta

Tässä on kymmenen suosituinta blogikirjoitusta tämän blogin historiassa.

Siunauspuhe Seija Järvenpään hautajaisissa 30.8.2014
Matti Kari – suuren sydämen mies
Matti Karin muistokonsertti – valokuvia
Olen kuullut on kaupunki tuolla – kari Tapio
Kirkkovuosi alkoi myrskyllä
30 näkökulmaa Jeesuksen ylösnousemukseen
Kuka uskaltaa nyt ottaa kengät jalasta?
Ai kuka tätä kirjoittaa?
Voinko rukoilla puolestasi? Kertomus miten tämä pyyntö muutti ihmiselämän
Hengellinen herätys

Sosiaalinen media ja blogit evankeliumin asialla

Usko Jeesukseen on elämäni ja maailmankatsomukseni perusta. Oma työnikin liittyy kristinuskoon ja kirkkoon. Tämä näkyy tietysti myös blogini teemoista. En ole osannut kirjoittaa – ehkä tulevaisuudessa sitten – remonteistani, matkoistani ja harrastuksistani.

Kristityt voisivat olla aktiivisempia vaikuttajia sosiaalisessa mediassa. On varmaankin olemassa paljon suomenkielisiä uskoa käsitteleviä blogeja. En ole kuitenkaan löytänyt kristillisten blogien blogilistaa.

Millaisia kristinuskoa eri näkökulmista käsitteleviä blogeja luet? Mitä suosittelet? Kirjoitatko itse? Laita kommenttiin linkki blogiin ja näin moni saa tietää blogin olemassaolosta!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Carl Olof Rosenius, kristittyjen yhteys ja herätys

Kristittyjen yhteys ja yhteistyö

”Me luterilaiset hankaamme taukoamatta ja kiillotamme aseitamme, seulomme ja tarkkailemme kaikkia otteitamme ja askeliamme emmekä harjoitusten takia koskaan ehdi aloittaa varsinaista sotaa, vaan pimeyden voimat saavat vapaasti toimia maassa. Mutta metodistit, jotka (niin haluan selittää sen) jatkuvien sotakokemustensa ja kahakkainsa takia eivät ehdi pitää kiväärejään ja miekkojaan niin kiiltävinä, aiheuttavat, silloin kun me harjoittelemme, suuria tappioita vihollisille, vaikkakin vain puunuijin.”

Nämä sanat kirjoitti ruotsalainen herätysliikejohtaja Carl Olof Rosenius (1816-1868).

Kesälomaillan lukemisena on tänään Aapeli Saarisalon kirja ”Rosenius – Evankelisen uskon mies”. Kirja ei ole vielä edes puolivälissä, mutta laitoin sen sivuun jakaakseni sinulle asian, joka minulle oli uusi. En tiennyt, että Roseniuksella oli erittäin vahva kristittyjen yhteyden ja yhteistyön painotus. Lue loppuun

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kari Tapio Olen kuullut on kaupunki tuolla sanat lyrics

Olen kuullut on kaupunki tuolla – Kari Tapio

Tänä iltana taas kuuntelin Kari Tapion laulamana tätä kaunista laulua Olen kuullut on kaupunki tuolla.

Lauluun liittyy tarina. Kun äitini tuli uskoon, hän lauloi tätä usein. Nyt uskossa Jeesukseen hän on päässyt perille tuohon kaupunkiin.

Tässä laulussa on sanottu kristinuskon ydin. Jeesukseen uskovat ovat matkalla kohti kultaista kaupunkia.

Elämäni tärkein asia on Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapsena eläminen. Jeesus sanoi, että hän on tie, totuus ja elämä. Kukaan ei pääse Jumalan luokse – tähän Kari Tapion laulussa kerrottuun kaupunkiin – muutoin kuin hänen kauttaan. Usko tuo tämän suuren lahjan mukanaan.

Haluan elää oman elämäni siten, että voisin olla johdattamassa muitakin ihmisiä uskomaan Jeesukseen ja pääsemään tuohon ihanaan kaupunkiin.


Laulussa puhutaan valkoisesta puvusta. Se on vertauskuva pelastuksesta, joka annetaan jokaiselle Jeesukseen turvautuvalle.

Voit pyytää Jeesukselta, että olisit niiden joukossa, jotka tuohon taivaan kaupunkiin pääsevät. Voit sanoa hänelle vaikka näin:

Rakas Jeesus,

kiitos, että rakastat minua. Rakastit minua niin paljon, että kuolit minun ja syntieni vuoksi ristillä. Tiedän, että syntini erottavat minut Jumalasta nyt ja ikuisesti, jos niitä ei saada anteeksi.

Mutta sinun ristinkuolemasi ja sovintoveresi tähden on olemassa syntien anteeksiantamus. Anna minulle kaikki syntini anteeksi. Tule myös elämäni Herraksi ja Vapahtajaksi. Haluan seurata sinua elämäni jokaisessa hetkessä.

Ja kerran kun lähden täältä ikuisuuteen, ota minut luoksesi taivaalliseen kaupunkiin. Pelasta minut tuona päivänä kadotuksesta. Jumala, ole minulle armollinen.

Kiitos Jeesus, maailman Vapahtaja, että olet nyt myös minun Vapahtajani.

Aamen


Sanat/lyrics: Olen kuullut on kaupunki tuolla

Olen kuullut, on kaupunki tuolla
Yllä maan, päällä pilvien usvain
Luona välkkyväin taivasten rantain
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, mun lauluni raikuu
Halleluja, mä kaupunkiin kuljen
Vaikka jalkani uupuen vaipuu
Joka askel mun kotiin päin vie

Olen kuullut, on maa ilman vaivaa,
Ilman kyyneltä, taistoa, huolta
Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, siel riemuita voimme
Halleluja, jo epäilys haihtui
Enää koskaan en horjuen kulje
Olen saapunut Jumalan luo

Olen kuullut, on valkoinen puku
Ja on hohtavat kultaiset kruunut
Sekä autuas taivainen suku
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi’ maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi’ maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa