Avainsana-arkisto: lähetys

herätys Raamattu lähetys

Kutsumuksena lähetys, evankelioiminen ja Raamattu

”Kansan evankelioiminen lähtikin voimalla käyntiin, mutta meillä kansanlähetysnäyn innoittamilla oli vielä paljon opittavaa. Evankelioimisemme oli aika aggressiivista ja psykologisesti epäempattista. Protestimme kirkon puolivillaista lököluterilaisuuta kohtaan oli ankaraa. Liberaaliteologit saivat kuulla kunniansa. Kummajaisina meitä usein seurakunnissa pidettiin. Jumala on rakkaudessaan opettanut meille nöyryyttä ja laittanut erimittaisilla koivuhaloilla pienelle paikalle, armon kerjäläisiksi, armosta elämään. Virheistämme ja vajaisuuksistamme huolimatta Jumala on siunannut Kansanlähetystä. Se on nyt yksi kirkkomme lähetysjärjestöistä, ja sillä on hyvät ja rakentavat suhteet paikallisseurakuntiin. Ilo on ollut seurata Kansanlähetyspäivillä nuorten runsautta. Meno on usein ollut nuorekasta, niin kuin liikkeen alussakin, joskin tyyliltään tykkänään toisenlaista.”

Näin kirjoitti Pekka Eskelinen Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen ystäväkirjeessä (1/2019) muistoistaan Kansanlähetyksen alkuajoista. Pastori Eskelinen kertoo olleensa mukana ensimmäisillä Kansanlähetyspäivillä Tampereen yliopistolla kesällä 1967 naulakkovahtina. Sen jälkeen hän on toiminut Ryttylässä Kansanlähetyksen lähetyskoulussa tuntiopettajana vuosina 1973-1991. Minäkin sain istua hänen jalkojensa juuressa.

Eskelinen näkee Kansanlähetyksessä kolme pääjuonnetta: Lähetys, evankelioiminen ja Raamattu.

”Raamatullisuus onkin ollut lähetyksen ja evankelioimisen ohella kansanlähetysliikkeen toisena vahvana pääjuonteena. Liikkeessä uskotaan, että Raamattu on Jumalan sanaa ja totta. Liikkeessä torjutaan tietoisesti liberaaliteologiset olettamat, jotka vähintäänkin kyseenalaistavat Raamatun totuusluonnetta, jolloin auktoriteetti siirtyy Raamatulta ajan muotivirtauksille, jotka määrittävät, mitä Raamatusta voidaan hyväksyä ja mitä ei.”

Tämä on hyvä huomio. Aina jokin määrittele, sen mitä pidämme oikeana ja Jumalan tahdon mukaisena. Kun valitsemme aatteellisten ja poliittisten muotivirtausten sijasta Raamatun, olemme rakentaneet kestävälle pohjalle. Liberaaliteologian lisäksi Eskelisen mukaan on varottava ”ainoaa oikeaa” tulkintaa Raamatusta.

”Liberaaliteologian ohella on syytä torjua jokainen ”ainoa oikea” Raamatun tulkinta, koska ihminen on erehtyväinen ja vajavainen myös Raamatun ymmärtäjänä ja tulkitsijana. Raamatun pyhän sanan ymmärtäminen edellyttää lukijalta nöyrää ja kyselevää mieltä. Pyhä Henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen kirkastaessaan meille Jeesusta Kristusta, mutta ei hän tee meistä erehtymättömiä eikä kaikkitietäviä.”

Nöyryyttä tarvitaan, mutta ei epäilyä Raamatun totuudesta. Eskelinen kirjoittaa:

”Tarpeetonta on epäillä Raamatun totuutta, sillä ei ole olemassa sellaisia vanhoja tietolähteitä, jotka osoittaisivat Raamatussa kerrottujen tapahtumien tapahtuneen toisin kuin Raamattu kertoo. Ihmeet eivät tee Raamatun kertomuksia epätosiksi. Ellei näet mitään epätavallista olisi tapahtunut, ei koko Raamattua olisi kannattanut kirjoittaa. Fiktiivisistä (sepitetyistä) kertomuksista ei olisi voinut syntyä koko kristinuskoa ja tuskin mitään muutakaan uskontoa. Peruskirjamme totuuspohja pitää.”

Kansanlähetyksessä elämme vieläkin näiden linjausten mukaisesti. Toimintatavat ja -asenteet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta pysyvää on ollut sitoutuminen lähetykseen, evankelioimiseen ja Raamattuun.

”Evankelioikaa kansa evankelioimana kansoja”  sekä  ”Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille -periaateet ovat hyviä vielä tänäänkin. Ja myös tulevaisuudessa ne ohjaavat Kansanlähetyksen työtä. Ne ovat asioita, joita ei tarvitse hävetä ihmisten eikä Jumalan edessä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystehtävän toteuttaminen

Kaikki kansat – lähetysherätys

Puhuin Kansanlähetyksen järjestämässä Missioforumissa 27.1.2019 aiheesta ”Kaikki kansat – lähetysherätys”. Jaan pyynnöstä puhettani varten kirjoittamani ajatukset, vaikka itse puhe menikin vähän toisella tavalla. Kyseessä on siis puhe, ei esitelmä.

Jumala on kiinnostunut kansoista

Missiofoorumimme teemana on kaikki kansat. Nämä kaksi sanaa on Raamatun keskus Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Jumala antoi Aabrahamille lupauksen: Sinun siemenessäsi kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Me tiedämme, että tämä siemen on messiaaninen ennustus ja viittaa Jeesukseen. Tässä on lupaus. Ilmestyskirja kertoo lopputuloksen:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Kaikki kansat, sukukunnat ja kielet! Tässä on sen lähetystyön hedelmä, johon me olemme sitoutuneet ja johon saamme päivittäin uudelleen sitoutua.

Tehkää kaikki kansat opetuslapsiksi

Kaikkia kansoja ei ole vielä saavutettu. Taivaassa ei voi vielä olla ihmisiä kaikista sukukunnista. Monet kansat ovat tavoittamatta, koska ne ovat vaikeita tavoittaa. Niitä ei ole tavoitettu, koska olemme valinneet muita päämääriä.

Jumalan maailmansuunnitelma toteutuu varmasti

Lähetystyön peruslähtökohtana on, että Jumalan valtakunta tulee varmasti. Jumala on tehnyt maailmansuunnitelman, joka toteutuu. Jumalan maailmansuunnitelmassa lähetystyöllä on tärkeä tehtävä. Ja siten myös meillä jokaisella on tärkeä osa.

Jumalan valtakunnan tulemista ja Jumalan maailmanhistoriaa on esitetty monella tavalla. Minulle kaikkein puhuttelevin yksinkertaisuudessaan on ollut amerikkalaisen teologin Kevin Vanhoozerin näkemys viidestä maailmanhistorian jaksosta. Taustalla on ajatus, että Jumala on käsikirjoittanut maailman historian juonen jo etukäteen aivan kuin käsikirjoittaja kirjoittaa teatteriesityksen tai elokuvan juonen kulun. Ensin on ollut käsikirjoitus, sitten katsotaan, miten asia etenee käytännössä.

Vanhoozer hahmottaa historian jumalallisena draamana, jossa on viisi näytöstä:

  1. Luominen.
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde.
  3. Jeesuksen syntymä, elämä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.
  4. Kirkon ja Pyhän Hengen aikakausi.
  5. Eskhaton – loppu.

maailmanhistoria - kristinuskon näkökulma

Ikuisuudessa Isä valmistelee Pojan lähettämistä luomaansa maailmaan. Hänen tuloansa varten Jumala valitsee Aabrahamin ja Israelin kansan, jonka keskelle Jumala lähettää profeettoja kertomaan, kuka on tulossa. Jeesus sikiää Pyhästä Hengestä ja syntyy neitsyt Mariasta, elää ja kuolee syntiemme sovitukseksi. Isä herättää Pojan kuolleista ja ottaa luokseen taivaaseen. Nyt on kirkon aikakausi, jossa Pyhä Henki lähettää kirkon maailmaan julistamaan ja palvelemaan. Historian huipennus, Jeesuksen paluu, tuomio ja ikuisuus on vielä edessä.

Elämme nyt lähetyksen aikaa. Jumala kokoaa itselleen kansaa eri puolilta maailmaa.

Lähetystyöllekin on rajattu aika. Se alkoi ensimmäisenä helluntaina ja päättyy Jumalan valitsemana päivänä.

Nyt on lähetystyön aika! Se on juuri nyt! Meidän pitää sitoutua siihen nyt! Kohta on liian myöhäistä ja armonaika päättyy.

Oma kokemus lähetystyöstä ja kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on minulle elämänkutsumus. Tehtävät ja asuinpaikat ovat vuosien varrella vaihtuneet usein, mutta missio ei ole vaihtunut. Elämäni missio on palvella Jumalaa ja sitoutua lähetystehtävän toteuttamiseen. Kutsumukseni on se, että mahdollisimman moni löytää elämän Jeesuksessa. Kutsumukseni on haastaa Jumalan kansaa, myös sinua, sitoutumaan uudella innolla lähetystehtävän toteutumiseksi.

Kutsumuksen muotoutumisvaiheessa teini-ikäisenä luin kirjan (en enää muista, mikä kirja oli kyseessä), jossa joukko hengellisiä vaikuttajia olivat kokoontuneet Sveitsiin rukoilemaan. Vuorella he – joukossa taisi olla ainakin Navigaattoreiden perustaja Dawson Trotman ja evankelista Billy Graham – he rukoilivat, että voisivat olla siunauksena kaikissa maanosissa. Ajattelin, että tuossapa on hieno rukous. Aloin rukoilla samalla tavalla. Uskon, että se on jokaiselle kristitylle hyvä rukous, sillä Jumalan sydämellä on jokainen ihminen, kaikki kansat ja jokainen maa ja maanosa.

Jumala oli jo tuolloin antanut sydämeeni varmuuden siitä, että minun elämäntehtäväni liittyy lähetystyöhön. Kysymys oli vain siinä, missä tuota lähetystehtävää tulee toteuttaa. Tuolloin luin paljon lähetyskirjoja. Aina kun olin jonkun kirjan lukenut, ajattelin, että minäkin haluaisin olla juuri tuolla töissä.

Lähetystyön kaksi ikkunaa

Erityisesti kaksi lähetyksen ikkunaa on ollut sydämelläni yli 30 vuoden ajan. Ensinnäkin 10/40 -ikkuna. Tämä lähetysteologinen alue käsittelee alueet, joissa evankeliumia on julistettu hyvin vähän. Erityisesti islamilaisen maailman haaste on sydämelläni.

Toinen ikkuna on 40/70 -ikkuna, joka kertoo Euroopan ja Venäjän lähetyshaasteesta. Tällä alueella on evankeliumia julistettu satojen vuosien ajan, joillakin alueilla melkein 2000 vuoden ajan. Raamattu on käännetty pääkielille. Mutta kirkot menettävät vaikutustaan, evankeliumin sanoma ja Raamatun opetus hämärtyy ja suuri osa kirkon työntekijöistä sanoo, ettei usko enää Raamatun mukaisesti. Eurooppalainen kristillisyys on kriisissä.

Lähetystyö 10/40 ja 40/70 ikkunat

Nämä kaksi ikkunaa ovat tärkeitä minun kutsumuksessani. Ja koen, että Jumala kutsuu minua rukoilemaan ja toimimaan erityisesti näillä alueilla. En voi olla fyysisesti kuin yhdessä paikassa kerrallaan, mutta voin rukoilla työntekijöiden puolesta ja kansojen puolesta. Voin antaa varoja työhön. Voin levittää lähetystietoisuutta ja -innostusta.

Nämä kaksi ikkunaa (10/40 ja 40/70) ovat lähetyskutsumukseni kaksi tärkeää ikkunaa.

Suomi on lähetysherätysten maa

Suomen lähetyspanos on ollut asukaslukuun verrattuna suuri. Pidän tätä Jumalan siunauksena. Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä löytyy 1200-luvulta Virosta. Hänen nimensä on Pietari Kaukovalta, joka toimi katolisen kirkon lähetystyöntekijänä. On luontevaa, että kirkko oli ottanut palvelukseen henkilön, joka pystyi kommunikoimaan rahvaalle. Herrnhutilainen pietistinen herätys vaikutti maassamme 1700-luvulta alkaen ja ensimmäinen luterilainen lähetystyöntekijä oli Mattias Nyberg, joka lähti 1756 Etelä-Amerikan Surinamiin. Tämä kirvesmies kuoli vain viiden kuukauden työuran jälkeen. Oliko uhraus turha? Jumala päättää sen. En usko, että se oli.

Suomen 1800-luvun kansanherätyksissä oli vahva lähetysvire. Kalajoen käräjillä 1838-1839 tuomitut saivat sakkoja seurojen pitämisestä sekä varojen keräämisestä lähetystyölle. Viisi pappia ja 70 maallikkoa tuomittiin koviin sakkoihin. He antoivat suuren uhrin evankeliumin puolesta.

Olemme täällä Kansanlähetyksen päämajassa. 1960-luvulla oli Suomessa herätyksen aikaa.

Lauantai-iltana 11.7.1964 Ylioppilaslähetys järjesti Lahdessa lähetyskokouksen nuorille. Kokous oli merkittävä uudessa lähetysinnostuksessa. Illassa yhtenä puhujana oli  Martti Haataja, Lähetysseuran Taiwanin lähetti. Puheen loppupuolella Haataja sanoi:

”Vastuu, joka sinulla tänä iltana on, on suuri, sen tähden, että sinun on lähdettävä, jos sinä tahdot Herran tiellä kulkea eteenpäin. Kyllä Herra sulun panee, kun sinä sanot, että ”tässä olen, lähetä minut”. Hän lähettää sinut joko Formosalle tai Amerikkaan tai panee sinut tuonne Taka-Hikiälle. Mutta ole Herran kädessä. Sinä vanhempi, joka et voi lähteä. Sinun tehtäväsi on rukoilla esiin ne, jotka lähtevät, uhrata, ei sitä kymmenpennistä venyttäen, niin että se tulee soikeaksi. Mikä uhri se semmoinen on? Ei sillä lailla, vaan todella uhrata. Anna kymmenyksesi Herralle. Herra on luvannut Malakian kirjassa: ”Katso minä avaan taivaan akkunat ja vuodatan sinulle siunausta ylenpalttisesti.”

Tämän jälkeen kokouksessa tapahtui yllättävä asia. Muutama vanhempi, jo opintonsa päättänyt, nousi ylös ja pari heistä käytti spontaanin puheenvuoron. He kertoivat, miten puhe oli vaikuttanut heihin, ja he olivat valmiita tottelemaan lähetyskäskyä. Tänä jälkeen alttarille tuli toista sataa nuorta.

Monet saivat tuona iltana 11.7.1964 lähetyskutsun. Tuo päivä on merkittävä suomalaisessa lähetyshistoriassa. Ilta oli tärkeä myös siksi, että pian tarvittiin uusi lähetyskanava, ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin syntyi Kansanlähetys.

Lähetystyö ja herätys Kansanlähetyksen alkuaikana

Lähetystyö on saanut polttoaineensa herätyksestä. Jumalan antama herätys on maassamme synnyttänyt vahvaa lähetystyötä.

Menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä monet ovat sitoutuneet lähetystehtävään tosissaan.

Tarvitaan uusia soidunkantajia. Uusia lähtijöitä ja lähtijöitä.

Tarvitaan niitä, jotka yrittävät saada Jumalan kansaa liikkeelle kadotettujen vuoksi.

Ongelma maailman evankelioimisessa ei ole evankeliumissa vaan meissä. Monet kirkkomme lähetysjärjestöt ovat taloudellisissa ongelmissa.

Lähetystehtävä kirkon uudistajana – 5 asiaa

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline.

Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta – tämä ydin – usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle

Maailmassa on vähintään 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta katsottuna on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija.

Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme.

Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle:

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssa palvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen

Eräs tärkeä lähetystyöhön osallistumisen tapa on antaa omista varoista Jumalalle – eli uhrata Jumalalle varoja. Kyse on todellakin uhrista.

Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi hän kuvaa Jeesuksen kuolemaa meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Jeesuksen uhrin lisäksi Paavali kuvaa filippiläisten lahjaa Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Hyväntuoksuisen uhrin. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat. Uutta on se, että näitä on myös kotimaantyöntekijöillä, myös minulla. Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.

Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi:

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14).

Lähetystehtävä on eskatologinen merkki. Se muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme.

Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan

Tuntuu, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Samaan aikaan sitoutuminen Raamatun mukaiseen kristittynä elämiseen ja maailman evankelioimiseen vähenee. Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus. Ehkäpä uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, antamiseen, evankelioimiseen, vaikuttamiseen ja toimimiseen evankeliumin puolesta tuo motivaatiota ja iloa elämään.

Voisimmeko Jumalan kunniaksi tehdä vielä enemmän? Vaivannäkö Kristuksen tähden ei ole uhraus vaan etuoikeus.

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille —  minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

herätys ja lähetystyö

Kennedy Space Center -vierailu

Kävin pari viikkoa sitten Floridassa Kennedy Space Centerissä. Tuolta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta lähtevät USAn raketit ja astronautit avaruuteen. Tarina alkoi kylmän sodan ajalta, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat maapallon ja avaruuden herruudesta.

Vuonna 1962 presidentti John F. Kennedy puhui avaruuden valloituksesta ja kuuhun menemisestä. Hän kutsui kansan vaaralliseen ja suureen seikkailuun. Presidentin mukaan toimeen ei ryhdytä siksi, että tehtävä on helppo vaan koska se on vaikea. Noin 400 000 työntekijää palkattiin, parhaat ammattilaiset yritettiin saada mukaan, miljardeja dollareita kulutettiin. Tavoite on saada mies kuuhun ja samalla yliote Neuvostoliitosta, joka edellisenä vuotena oli lähettänyt Juri Gagarinin kosmokseen.

(video Kennedy Moon Speech, 50 sekuntia alusta)

Johtajat ovat piirtäneet suuria näkyjä. Ja niihin on sitouduttu. Ihmisen lähettäminen kuuhun on pieni tehtävä sen rinnalla, mitä universumin Herra Jeesus Kristus antoi tehtäväksemme: Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille. Kirkkoina ja kristittyinä tehtävämme ei ole lähettää ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan.

Raamatun mukaan ihminen on erossa Jumalasta ja matkalla kadotukseen ilman uskoa Jeesukseen. Evankeliumi on saatava kaikkien ihmisten lähelle sillä tavoin, että he voivat ottaa sen vastaan.

Oletko sinä valmis sitoutumaan uudelleen tähän tehtävään?

Rohkenetko sanoa: Jumala, missä vain minua tarvitaan, olen valmis lähtemään! Olen valmis antamaan kaikkeni sen vuoksi, että evankeliumi voi saavuttaa uusia ihmisiä! Olen valmis toimintaan! Jo riittää istuminen ja aina vain samoista asioista kuuleminen ja pään nyökyttely, nyt on aika toimia. Mitä sinä olet valmis uhraamaan Jeesuksen puolesta?

Selkeästi määrätty näky lähetyskäskyissä – lähetyskäskyt tiivistävät lähetyksen ytimen

Lähetystyöstä on hyvin monenlaisia käsityksiä.

Sekä Vanhassa että Uudesta testamentissa on monia perusteita, joiden avulla kristikunta löytää lähetystyön välttämättömyyden. Lähetystyötä voidaan perustella synnin ja pelastuksen todellisuuksien kautta, maailman hädän avulla, vastuullisuudella, auttamisella ja monilla muilla tavoin.

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että meillä on Jeesuksen suorat lähetyskäskyt. Ilman niitä olisi vaara, että lähetystyön alle upotetaan paljon tavaraa, joka lähetystyöhön ei kuulu.

  • Matteus korostaa kaikkien kansojen tekemistä opetuslapsiksi. Tässä kaste ja opetus on tärkeitä.
  • Markus korostaa evankeliumin julistamista kaikille luoduilla
  • Luukas korostaa syntien anteeksiantamisen julistamista ja Pyhän Hengen voimaa.
  • Johannes korostaa lähetyksen toteuttamistapaa, jossa Jeesuksen esimerkki on tärkeä.
  • Apostolien teot korostaa kaikkeen maailmaan menemistä ja Pyhän Hengen voimaa.

Raamatun lähetyskäskyt

Lähetyskäskyt auttavat pitämään lähetyksen ytimen kirkkaana!

(video – Jeesus-filmi – lähetyskäskyn osuus)

Lähetysherätys on juuri nyt!

Muutos maailman uskontotilanteessa ja lähetyksen toteuttajissa. Elämme lähetysherätyksen aikaa juuri nyt!

Hyvin pitkään kristinuskon ajateltiin olevan länsimaisen uskonto. Kristittyjen enemmistö asui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tällä vuosikymmenillä Afrikka ja Latinalainen-Amerikka ohittivat Euroopan kristittyjen määrässä.

Euroopassa on nyt noin 550 miljoonaa kristittyä. Lukumäärä pienenee neljällä miljoonalla eli vajaalla prosentilla vuodessa. Etelä-Amerikassa on vähän yli 600 miljoonaa kristittyä. Kasvuvauhti on noin prosentti eli 6 miljoonaa uutta kristittyä vuodessa. Afrikassa on eniten kristittyjä noin 620 miljoonaa. Kristittyjen määrä kasvaa vuodessa 17 miljoonalla eli melkein kolmella prosentilla.

Maailmassa on tällä hetkellä vahva lähetysherätys. Sen moottori ei ole Euroopassa vaan Aasiassa,

Evankeliumi menee vauhdilla eteenpäin, mutta myös väkiluku kasvaa.

Yhä vähemmän on kansoja, joiden parissa evankeliumia ei ole julistettu. Kohta kaikki kansat on saavutettu.

Nimet marmoritaululla

Tuolla (Kansanlähetyksen lähetyskeskuksen) viereisen talon kappelin seinällä meillä on neljän marttyyrin nimet marmoritaululla. Työntekijämme kuolivat palveluksessa Afganistanissa. Joitakin vuosia sitten, emme tienneet montakaan kristittyä afgaania. Nyt saamme kokea maailmanhistorian suurinta historiaa afgaanien keskuudessa. Ja me saamme olla tässä työssä mukana. Uskon, että kärsimyksellä ja herätyksellä on yhteys.

kristinusko ja martyyrius

Meillä on täällä Suomessa mahdollisuus kuulla evankeliumi monta kertaa viikossa ja jopa päivässä. Minä olen viisikymmentä yksi vuotias. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, kun saavuttavat tämän iän. Jos sitä koskaan saavuttavat.

On aika herätä ja sitoutua uudelleen lähetystehtävään!

Onko sinun tehtäväsi olla lähtijä vai lähettäjä?


Mitä voin tehdä?

  • Rukoile ja kysy Jumalalta paikkaasi.
  • Lue lähetystyöstä.
  • Ota yhteyttä lähetysjärjestöön. Suomen ev.lut. kirkossa on useita lähetysjärjestöjä, joista yksi on Kansanlähetys. Muilla kirkkokunnilla ja seurakunnilla on omat lähetyskanavansa.
  • Liity jonkun lähetystyöntekijän lähettäjäksi. Sitä kautta voit seurata, mitä lähetystyön arjessa tapahtuu. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä.
  • Olet tervetullut myös minun lähettäjäkseni. Kirjoitan kerran kuukaudessa kirjeen, jossa lähetystyöllä on vahva asema.
  • Ota askeleita lähetystehtävän toteuttamiseksi.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
yhteinen pappeus kansanlähetyksessä

Kuninkaallinen pappeus

Kansanlähetyksessä korostamme kaikkien kristittyjen hengellistä pappeutta. Pietari kirjoitti uskoville:

”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.” (1. Piet.2:9).

Tässä uskovista annetaan useita määritelmiä: valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa. Jumala on kutsunut tämän joukon pimeydestä valoon. Jumala antoi juuri heille tehtävän: julistakaa Jumalan suuria tekoja.

Jumalan suuret teot viittaavat varsinkin Jeesuksen elämään. Jumalan tekojen julistaminen on jokaisen kristityn etuoikeus.

Kansanlähetys kansan lähetyksenä

Kansanlähetystoiminnan ytimessä on Jumalan kansan liikekannallepano. Haluan nähdä liikkeemme olevan Jumalan kansan lähetystä, jossa jokaiselle siihen mukaan haluavalla on oma tärkeä paikkansa.

Jos tämä ei onnistu, tulevaisuutemme ei ole valoisa. Meillä on vaarana se, että palkattu työntekijä organisoi, toimii, juoksee, puhuu, saarnaa, järjestää, kopio, siivoaa, leipoo, lukitsee ovet, järjestelee ja uupuu. Jos näin on,olemme epäonnistuneet.

Kaikkien kansanliikkeiden elinvoima perustuu siihen, miten hyvin he saavat kannattajansa liikkeelle.

Jos haluamme nähdä uudistusta kirkossamme, meidän tulee nähdä vaivaa seurakunnissa, puhua lähetyksen ja evankelioimisen puolesta. Meidän tulee löytää uudelleen maallikkotodistajat ja maallikkopuhujat, sekä antaa heille tilaa kokouksissamme. Vain kuninkaallisen papiston valtuuttamisella toimintamme ja evankeliumin julistaminen voi moninkertaistua. Varsinkin kodeissa voimme vapaasti julistaa evankeliumia ja kutsua sinne uskovia.

Jokainen kristitty voi rukoilla ja etsiä itselleen opetuslasta, jonka kanssa tutkia Raamattua, rukoilla ja oppia yhdessä kristittynä elämisestä. Nuoret ja uudet kristityt tarvitsevat hengellisiä vanhempia. Olen kiitollinen, että minulla oli tällaisia vierelläkulkijoita.

Lähettäjän tärkeä tehtävä

Kotimaan evankelioimisen ja lähetystyön ongelmana meillä ei ole evankelistojen, opettajien ja lähetystyöntekijöiden olemattomuus. Meidän ongelma ei ole lähtijöiden vaan lähettäjien puute. Tarvitsemme työssä myös niitä, jotka tukevat sitä taloudellisesti. Se on suuri Jumalan antama tehtävä.

Sekä lähetystyöntekijöillä että kotimaassa työskentelevillä on omat renkaansa, joihin mahtuu lähettäjiä.Moni toteuttaa lähettäjänä toimimista myös testamentin laatimisella.

Kansanlähetysnäyssä minua innostaa jokaisen kristityn tärkeys. Kaikki uskovat on Jeesuksen Kristuksen pappeja, joilla on merkittävä tehtävä palvella, rukoilla ja tuoda elämällään kunniaa Jumalalle.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

  1. Osana herätysten historiaa
  2. Jumala onkin puhetaitoinen
  3. Herätyksen kaipuu
  4. Maailman valloittaminen

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyksen tulevaisuus

Kansanlähetys vuonna 2025 – Mihin suuntaan katsomme?

Tämä on juttuni Keski-Pohjanmaan Kansanlähetyksen ystävälehteen, jossa oli kirjoituksia siitä, mitä Kansanlähetys on yhdeksän vuoden kuluttua.

Mihin suuntaan Kansanlähetyksessä katsotaan vuonna 2025. Tässä yksi näkökulma, jossa mainitsen seitsemän asiaa:

  1. Jumalaan.
  2. Toisiimme.
  3. Yhteiseen työhön.
  4. Itseemme.
  5. Raamattuun.
  6. Tehtävään.
  7. Kristuksen paluuseen.

 

1. Jumalaan

Efeson seurakunta eli pakanallisen maailman tiukassa puristuksessa, mutta vaikeuksien keskellä pitivät kiinni Jumalan sanasta. He olivat koetelleet väärät apostolit ja todistivat Jeesuksesta uskollisesti (Ilm. 2:2-3). Kun Paavali kirjoitti moniuskoisen ja –kulttuurisen yhteiskunnan keskellä elävälle seurakunnalle kirjeen, hän kiinnittää heidän ajatuksensa Jumalaan ja hänen suuriin tekoihinsa. Efesolaiskirjeen alku on suuri kolmiyhteisen Jumalan ylistys: Jumala suunnitteli ihmisen pelastuksen, Poika toteutti sen ja Pyhä Henki vie Sanan kautta meidät siitä osalliseksi (Ef. 1:3-14).

Paavali haluaa vanhoille ja uusille kristityille kirjoittaa Jumalasta ja hänen teoistaan meidän puolestamme. Todennäköisesti kristikunta on vuonna 2025 maassamme ahtaammalla kuin nyt. Silloin tarvitsemme ennen kaikkea katseen suuntaamista Jumalaan ja hänen pelastussuunnitelmaansa. Yhteiskunnassa, kirkossa ja järjestöissä tulee olemaan vaikeuksia ja luopumusta. Sen keskellä sielu löytää levon ja ylistyksen vain Jumalaan katsomalla.

2. Toisiimme

Omassa hengellisessä kasvussani kotiseurakuntani miesten raamattupiiri on ollut ehkä merkittävin yksittäinen vaikuttaja. Kansanlähetyksen näyn mukaan meidän tulee perustaa hengellisiä yhteisöjä, joissa uskovat saavat tukea, mutta jotka toimivat myös toimintayksikköinä evankeliumin levittämiseksi omalla paikkakunnalla. Nämä yhteisöt voivat olla pieniä raamattupiirejä tai vastuuryhmiä. Tarvitsemme myös suurempia yhteisöjä, jotka viettävät ehtoollista. Nämä yhteisöt koostuvat niihin sitoutuneista ihmisistä. Ilman sitoutumista ei synny yhteisöä eikä yhteyttä. Katsomme toisten kristittyjen suuntaan, sillä matkaa on tarkoitus tehdä yhdessä.

3. Yhteiseen työhön

Kansanlähetys on itsenäinen rekisteröity yhdistys, joka päättää itse toiminnastaan ja opetuksestaan. Emme ole kuitenkaan erillään muista. Olemme yhteistyökykyisiä ja hakeudumme yhteistyöhön, joka edistää Jumalan valtakunnan leviämistä.

Luonnollisin yhteistyötaho meille on Suomen ev.lut. kirkko. Rohkaisemme uskovia toimimaan paikallisseurakunnan ja evankeliumin hyväksi kotiseudullaan. Yhtenäiskulttuurin aika jumalanpalvelustoiminnassa on vuonna 2025 ohi. Suomeen tulee syntymään paljon erilaisia yhteisöjä. Jos kirkko ja seurakunnat antavat jumalanpalvelusyhteisöille tiloja ja toimintamahdollisuuksia, ne jäävät todennäköisesti kirkon sisälle. Mutta jos kirkko etääntyy opillisesta perustastaan saattaa olla, että avoimista ovista huolimatta toimintamme suuntautuu paikallisen seurakunnan ulkopuolelle.

Olemme yhdeksän vuoden päästä rakentaneet syvemmän yhteyden tunnustuksellisten herätysliikkeiden ja erityisesti viidennen herätysliikejärjestöjen kanssa. Olemme yhdessä päättäneet, mitä tehdä yhdessä uudenlaisessa kirkollisessa tilanteessa. Järjestämme yhteisiä tapahtumia, jumalanpalveluksia ja vahvistamme luterilaista herätyskristillistä identiteettiämme.

4. Itseemme

Miten niin pitäisi katsoa itseään? Siksi, että Raamattu kehottaa siihen. Pyhä ”Henki sanoo selvästi”, että tulevina aikana monet luopuvat uskosta (1. Tim 4:1). En tiedä kauheampaa kuin se, että joku on oppinut tuntemaan Jeesuksen, mutta luopuu hänestä. Harva luopuu tietoisesti. Matkan kesken jättäneistä suurin osa kuuluu niihin, jotka ensin iloiten ottavat sanan vastaan, mutta ”ahdinko”, ”vaino”, ”maailman huolet” ja ”rikkauden viettelys” tappavat uskon (Matt. 13:20-22).

Aika on paha. Meidän pitää varata aikaa rukoukseen, raamatunlukemiseen ja kristittyjen yhteydessä olemiseen.

5. Raamattuun

Jumala on antanut meille kirjan. Emme voi mistään muualta oppia tuntemaan Jumalaa emmekä hänen tahtoaan kuin Raamatusta. Kristilliset harhaopit tulevat leviämään ja siksi uskovan on luettava Raamattua yksin ja yhdessä toisten kanssa pysyäksemme oikeassa uskossa.

Emme lue Raamattua vain tiedonantona Jumalasta vaan myös armonvälineenä, jonka kautta Jumala herättää uskon ja vahvistaa sitä. Jos koemme itsemme heikoiksi ja epävarmoiksi kristityiksi, Jumalan sana voi vahvistaa meitä.

Vuonna 2025 kansanlähetysliike sitoutuu edelleen näkemykseen, että Raamattu on Jumalan todellista puhetta ihmiskunnalle. Pidämme Jumalan sanaa esillä yksityisesti, mutta myös julkisuudessa ja muistutamme, että kaiken kristillisen opin ja uskon tulee perustua Raamattuun.

6. Tehtävään

Vuonna 2015 Kansanlähetys on edelleenkin lähetysliike, joka lähettää työntekijöitä sinne, missä Kristusta ei enää tai vielä tunneta. Työmme kotimaassa ja lähetyskentillä on enemmän uskovien vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Jokainen uskova on lähetysrenkaassa tukemassa rukouksin ja taloudellisesti Jumalan valtakunnan leviämistä. Olemme päässeet pois nykyisestä tilanteesta, jossa lähetystyön ja kotimaan evankelioimisen ongelmana ei ole lähtijöiden vaan lähettäjien puute. Lähettäjiä riittää!

Olemme löytäneet lähetysinnon uudelleen ja Kansanlähetyksen ystävien sydämissä palaa lähetyksen tuli ja ilo evankeliumin työstä. Jos uskovat sitoutuvat lähetystyön tukemiseen, työ voi kasvaa. Jatkamme kirkon lähetysjärjestönä, jos itsenäisyytemme ei joudu uhatuksi.

Suomi on muuttunut lähetyskentäksi. En tarkoita vain maahanmuuttajia vaan yhä useampi kantasuomalainen elää ilman uskoa Jeesukseen. Vuonna 2025 olemme vahvistaneet evankelioimistyötämme. Uusia ihmisiä tulee runsaasti uskoon ja ottaa viestikapulan toiminnastamme työn perustajasukupolven siirtyessä ikuisiin majoihin. Evankelioimisen into kasvaa kun pääsemme eroon toimintakulttuurista, jossa järjestämme turvallisissa omissa tiloissamme kokouksia vain uskoville. Niitä ehdottomasti tarvitaan, mutta vuoteen 2025 opettelemme heittämään kalastusverkkoja myös kirkkolaivan ulkopuolelle.

7. Kristuksen paluuseen

Saattaa olla, että vuonna 2025 kristikunta ei ole enää maan päällä. Ehkä tuolloin vielä odotamme Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta saapuvaksi ja ikuisuutta taivaassa (tai kadotuksessa) alkavaksi. Kristittyjen tulee elää Jeesuksen paluun odotuksessa, rukouksin ja evankeliumia vieden edistää Kuninkaan tulon päivää.

Tärkeintä

Mihin suuntaan meidän on katsottava Kansanlähetyksen tulevaisuutta pohtiessamme? Kansanlähetys on toiminnallisesti suuntautunut liike, mutta työ ei saa koskaan olla rakkaampi kuin Jeesus. Me teemme suunnitelmia, me korjaamme ja rakennamme omia talojamme ja hengellisten yhteisöjen tiloja. Lopulta ainoa asia mikä täältä maan päältä lähtee ikuisuuteen on ihmiset ja heidän ikuinen sielunsa. Ehkäpä siksi Paavali piti maan päällisiä kunnia-asioita roskana Kristuksen tuntemisen verrattuna (Fil. 3:8).

Pidä ikuinen päämäärä, Kristuksen tunteminen ja taivaaseen pääseminen tärkeimpänä asiana elämässäsi.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kirkkokahvi

Raamattuopetusta Joensuussa – pullatkin loppuivat kirkossa

Minulla oli eilen hieno päivä Joensuussa. Aamulla saarnasin Pyhäselän kirkossa kanaanilaisen naisen uskosta. Hänen uskonsa oli suurta, koska se oli uskoa Jeesukseen. Kirkonmenojen jälkeen siirryimme seurakuntatalolle seuroihin. Seurakunnan ja kirkkoherra Ville Ojalan kanssa vietetystä hetkestä jäi kiitollinen muisto.

Piirihallituksessa

Iltapäivällä osallistuin Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen piirihallituksen kokoukseen, jossa hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus. Tämä kertomus jätti kuvan hyvin aktiivisesta toiminnasta, jossa lähetystyö nähdään keskuksena. Kiitos teille!

Herätys, Raamattu ja Pyhä Henki

Kirkossa on puhuttu vuosikausia siitä, että tänne pohjoiseen pitäisi saada työntekijöitä Afrikan kasvavista kirkoista. Pohjois-Karjalan Kansanlähetys on palkannut piirijohtajaksi tansanialaisen teologian tohtori Gerson Mgayan. Gerson sanoi, että monet kristityt täällä Suomessa odottavat herätystä, mutta harvat ovat valmiita tekemään jotain herätyksen tulemiseksi. Gerson korosti viikonloppuna kahta asiaa: Raamatun lukemista ja tutkimista sekä Pyhän Hengen voimaa. Hän on aloittanut Joensuun Noljakan kirkossa Pyhän Hengen seminaarit.

Elämänleipää ja kahvipullaa

Illalla opetin Kansanlähetyksen Leipäsunnuntaissa Jeesuksen kuoleman salaisuudesta ja ylösnousemuksen voimasta. Tästä Raamatun suuresta salaisuudesta ja minunkin pelastukseni perustasta opetin kiitollisin mielin. Toinen ilonaihe oli vähän yli sadan hengen väkimäärä. Se tarkoitti sitä, että piirihallituksen puheenjohtajan vaimo joutui lähteä hakemaan pullatäydennystä kotoa. Pullakuljetuksen saavuttua kirkon pihassa ei ollut enää parkkipaikkoja vapaana.

Suomi sydämellä

Kolmas ilonaihe on huomata taas miten eri puolilla Suomea seurakunnat ja uskovat julistavat uskollisesti evankeliumia ja opettavat Raamattua. Tämä työ näkyy harvoin valtakunnan medioissa, mutta uskon Jumalan arvostavan sitä, kun hänen Poikansa nimeä korotetaan ja ihmisiä kutsutaan ikuisen elämän tielle.

Linkkejä:
Tilaa Mika Tuovisen sähköpostiviesti
Tutustu Kansanlähetyksen kotimaassa toimiviin työntekijöihin.
Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Uusi_Tie_Mika_Tuovinen_

Menneen arviointia ja tulevaan valmistautumista

”Toimita talosi, sillä sinä kuolet.”

Näin radikaalisti sanoi tällä viikolla arvostettu eläkkeellä oleva Kansanlähetyksen työntekijä. Sanat olivat alun perin Herran sanat kuningas Hiskialle. Työntekijämme tarkoitti it­seään ja päätti aloittaa elämässään uuden vaiheen, johon liittyi kuoleman huomioiminen. Elämäntehtävä on pääosin suoritettu, muistioita ja mappeja on nyt siivottu sekä testamentti tehty.

Evankelioiminen nousussa

Viisas arvioi mennyttä elämää ja valmistautuu tulevaan. Kuluneena vuotena Kansanlähetyksessä on ollut nousussa evankelioimistyö ja lähetystyö Eurooppaan saapuvien maahanmuuttajien keskellä. Evankelioimisen teologian voi tiivistää neljään osaan:

  • Jumala on luonut jokaisen,
  • synnin vuoksi jokainen on erossa Jumalasta ja kadotuksen alainen,
  • Jeesus tuli pelastamaan syntisiä ja
  • jokainen voi pelastua uskomalla Jeesukseen.

Sanoma on saatava kuuluviin. Hyviä käytäntöjä ovat erilaiset kurssit, ryhmät raamattupiireistä jumalanpalvelusyhteisöihin, kirjallisuuden jakaminen ja kotiseurat.

Evankelistoja ja todistajia

Evankelistojen erityinen tehtävä on kiertää ja kutsua ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Evankelistat eivät kuitenkaan ratkaise evankelioimisen haastetta.

Kristikunta Suomessa ei kaipaa vain puhujapöntöissä loistavia esiintyjiä vaan uskovien joukkoliikettä, jossa ihmistä lähelle menevä rohkea kristillisyys vaikuttaa ja kutsuu uskoon kirkoissa ja sen seinien ulkopuolella. Tarvitaan niitä, joilla on aikaa ”ei vielä”-uskovien vierellä viipymiseen.

Uutta innostusta lähetystyössä!

Lähetimme tänä vuonna työntekijöitä maahanmuuttajien tavoittamiseen Ateenaan ja Berliiniin. Kaikessa lähetystyössämme haluamme keskittyä ennen kaikkea evankeliumin julistamiseen.

Taloudellisesti tämä ei ollut Kansanlähetykselle helppo vuosi. Testamentit ovat pitäneet talouttamme pystyssä lähetystyön kulujen kasvaessa muun muassa kohdemaiden lisääntyvän verotuksen ja heikentyneen euron tähden.

Tässä tilanteessa minua ilahduttaa lisääntyvä kuukausilahjoittajien joukko. Ensi vuoden tavoitteeksi asetimme 1 000 uuden kuukausilahjoittajan määrän. Tämä on todella rohkea tavoite, johon etsimme sitoutujia.

Raamattu, herätys ja lähetys

Alussa mainitut sanat saavat aikaan oman elämäni tutkistelun. Kun katselen historiaani taaksepäin, nousee kiitollisuus rikkaasta elämästä. Vuonna 1990 tulin opiskelemaan Raamattukouluun Ryttylään, jossa sain opetusta, kuljeskelin pimeitä kujia ja rukoilin johdatusta. Olen saanut 22 työvuoden aikana suuren ystäväverkoston. Kansanlähetyksen kolmen avainsanan näky – Raamattu, herätys ja lähetys – sytyttää vieläkin.

Jeesuksen kanssa tulevaan

Minäkin joudun joskus toimittamaan taloni. Silloin tärkeintä on se, että tunnen Jeesuksen Kristuksen pelastajanani ja olen uskon perusteella Jumalan lapsi.

Miksi julistaisin ihmisille jotain muuta evankeliumia kuin sitä, mikä pystyy pelastamaan minut ja tuomaan ilon ja onnen elämääni? Iloitsen joulun sanomasta: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä… minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi.”

-Kolumni Uusi Tie -lehdessä 16.12.2015. Otsikot lisätty ja muotoilua muutettu.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Mika Tuovinen - kuva Philippe Gueissaz

Miksi olen mukana Kansanlähetyksessä?

Todella hienoa, että luet Etelä-Savon Kansanlähetyksen Vie Sana -lehteä. En tiedä, millainen linkki sinulla ja Kansanlähetyksellä on, mutta tämä lehti todistaa, että jokin asia teitä yhdistää.

Italia lähtökohtana

Minulle suhteessani Kansanlähetykseen muodostui käänteentekeväksi ensimmäinen vastuutehtäväni Kansanlähetyksessä kesällä 1989. Minut kutsuttiin nuorten Italia-aktioon autonkuljettajaksi. Ajoimme Keski-Euroopan ja Alppien kautta Italiaan. Matkalla vasen käsivarteni ruskettui avoimen ikkunan tuodessa ilmavirtauksia Volkswagen Kleinbussissa italian alkeita ja lauluja opiskelevalle rämäpäiselle joukolle. Tästä matkasta seurasi kaksi asiaa. Tulomatkalla vasen käteni oli italialaisessa kipsissä, koska olin pudonnut muistomerkistä, johon olin nuoren miehen innolla kiivennyt. Toinen seuraus oli opiskelun aloittaminen seuraavana talvena Ryttylässä Kansanlähetyksen teologisella kurssilla.

Myöhemmin olen ollut Kansanlähetyksessä nuorisosihteerinä, lähetystyöntekijänä, piirijohtajana, aluekoordinaattorina ja viimeiset neljä vuotta liikkeen johtajana.

Miksi Kansanlähetyksessä?

Miksi olen jäänyt Kansanlähetykseen? En siksi, että se olisi ollut paras, suurin tai kaunein järjestö. Suuri syy oli se, että Jumala johdatti minut tähän joukkoon. Muita syitä on se, että tässä joukossa olen kokenut sydänten sympatiaa. Täällä on otettu vakavasti ne asiat, jotka minua jo nuoruudessa puhuttelivat. Jumalasta puhutaan avoimesti ja häpeilemättä, Jeesus Kristus on uskon keskus, taivas ja helvetti on totta. Täällä uskotaan, että Raamattu on Jumalan sanaa, rukoillaan herätystä Suomeen ja halutaan tavoittaa evankeliumilla mahdollisimman monia. Kuulen kutsun uskoa Jeesukseen omana Herrana ja Vapahtajana. Maailmanlähetys ja pakanoiden tavoittaminen evankeliumilla on tärkeää. Jokaista uskovaa kutsutaan lahjojen mukaiseen tehtävään.

Kotoisuuden tunne

Muun muassa nämä ovat minulle tärkeitä asioita. Siksi haluan antaa aikaani, intoani ja voimavarojani tämän liikkeen palvelukseen. Täällä koen olevani kotona. Ehkä sinullekin äsken mainitsemani asiat ovat tärkeitä ja koet kotoisuutta joukossamme.

Kiitän sinua, kun olet ollut mukana tässä ihmeellisessä 48 vuotta jatkuneessa työssä. Monia vaikeuksienkin keskellä olemme julistaneet evankeliumia ihmisille pelastukseksi kotimaassa ja lähetyskentillä. Taivas yksin tietää, mitä kaikkea sinunkin rukouksillasi, palvelutyölläsi ja taloudellisella tuellasi on saatu aikaan.

Ole siunattu ja siunaukseksi
Mika Tuovinen
lähetysjohtaja

Kirjoitus Etelä-Savon Kansanlähetyksen lehdessä marraskuussa 2015. Otsikot lisätty. Kuva Philippe Gueissaz. Tule tukijoukkoihin ja/tai tilaa Mikalta sähköpostissa tuleva kirje.

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kirjoittaminen ja bloggaaminen

Mika Tuovisen ystäväkirje 4/2015

Kirjoitin juuri ystävilleni kirjeen. Uusimmassa kirjeessäni on seuraavia aiheita:

  • Kansanlähetyksen vastuunkantajaretriitti.
  • Tarton Paavalin kirkon käyttöönotto remontin jälkeen.
  • Matka Mietoisiin ja Mikkeliin.
  • Kutsu seuraamaan sosiaalisessa mediassa.
  • Missio Kajaanissa.

Miksi kirjoitan? Haluan kertoa työstäni, levitän mielelläni evankelioimisen ja lähetyksen näkyä, rohkaisen kristittyjä, tarvitsen rukoilijoita taakseni ja työni tarvitsee tuloja.

Tervetuloa työtoveruuteen vaikka tilaamalla tämä ystäväkirje sähköpostiisi. Kirjeen tulon voi halutessa lopettaa linkkiä klikkaamalla milloin tahansa.

Tänään kirjoittamani kirje on netissä luettavissa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Raamattu herätys lähetys

Lähetys herätys liike

Näky voi kadota. Kansanlähetyksen johtajana yksi kauhuskenaarioni on se, että lähetys- ja evankelioimisnäkymme sammuu ja muutumme sisäänpäin kääntyväksi nukutusliikkeeksi, jossa itsetyytyväisinä eristäydymme penkkeihimme puhumaan ja kuuntelemaan omia juttujamme.

Kristillisillä järjestöillä on erilaisia kutsumuksia ja näkyjä. Kansanlähetyksen näyn voi kuvata sanalla lähetysherätysliike.

Lähetys

Lähetystyössämme korostamme evankeliumin sanallista julistusta, raamatunkäännöstyöstä ja seurakuntien perustamista. Tätä tarvitaan, sillä lähetyksen painopiste uhkaa siirtyä kirkkojen väliseen yhteistyöhön ja avustustoimintaan. Kirkon Herra antoi tehtäväksi tavoittaa koko maailma evankeliumilla. Kotimaassamme evankeliumia kuullaan kaikissa kylissä ja kaupungeissa. Haluamme evankeliumin kuuluvan sielläkin, missä sitä ei ole aiemmin kuultu. Siksi jokaista kristittyä tarvitaan lähtijänä tai lähettäjänä.

Herätys

Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä. Jostain kumman syystä Raamatun suorat sanat uskoontulon ja parannuksen tekemisen välttämättömyydestä sekä helvetin todellisuudesta usein laitetaan maton alle. Suuri osa suomalaisista on matkalla kadotukseen! Me uskovat tarvitsemme herätyksen tälle totuudelle. Nykyisin puhumme enemmän kadotukseen menevistä kuin kadotukseen meneville. Jos teemme muutoksen tähän, ehkäpä herätyksen tuulet koskettavat maatamme.

Liike

Kansanlähetys ei ole kirkko eikä sellaiseksi pyrkimässä. Toimimme luterilaisen kirkon sisällä hengellisenä uudistusliikkeenä. Alussa liike suuntautui vahvasti ulospäin tuoden uusia ihmisiä uskoon. Nyt me herätyskristityt ryhdymme helposti rakentamaan muureja itsemme ja ympäröivän maailman välille. Tehtävämme on purkaa niitä, jotta evankeliumi pääsisi mahdollisimman monen ulottuville. Opin jo nuorena rukouksen, josta tuli elämänasenne: Anna minun elää elämäni siten, että ainakin yksi ihminen olisi taivaassa sen vuoksi, että vein hänelle evankeliumin.

Lähetysherätysliikkeenä oleminen

Lähetysherätysliikkeenä tietä käydessä on muistettava, että Jeesus kutsui opetuslapset ”olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan”. Ensin oleminen, sitten tekeminen. Toiminta nousee siitä, että elämme lähellä Vapahtajaa. Ulkoisesta paineesta käsin toimiminen tappaa näyn lisäksi luovuuden, ilon ja hengellisen yhteyden Herraan. Sydämestä nouseva näky tuo motivaation, voiman, ilon ja tulen palvelemiseen. Kun tuli kerran syttyy, se leviää itse eikä sitä tarvitse väkisin levitellä.

(Julkaistu Uusi Tie -lehdessä toukokuussa 2015)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Apt 1:8

Te saatte voiman ja tulette olemaan todistajiani

”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka” (Apt 1:8).

Nämä Jeesuksen sanat Pyhästä Hengestä kertovat ainakin kolme asiaa:

  1. Jumala haluaa, että kaikkialla kerrotaan Jeesuksesta. Jumala rakastaa kaikkia kansoja, jokaista ihmistä, ja siksi heille on vietävä evankeliumi.
  2. Me olemme todistajia. Meidän tulee sekä kotimaassa että lähetyskentillä kertoa Jeesuksen suurista teoista ihmisten pelastamiseksi sekä kutsua heitä uskoon. Tässä on evankelioimisen ja lähetystyön ydin.
  3. Jumala antaa voiman tämän suuren tehtävän toteuttamiseen. Pyhä Henki toimii tavallisten ihmisten välityksellä. Pyhän Hengen voima on harvoin kokemus. Hengen voima on ennen kaikkea julistamassamme evankeliumissa, joka herättää uskon Jeesukseen.

Minä uskon Jeesukseen. Hän on tullut minuakin varten, kuollut puolestani, noussut ylös kuolleista, hallitsee taivaassa ja tulee pian takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hän on minun Herrani ja Vapahtajani.

Hänestä haluan kertoa toisillekin ja kutsua heitä pelastukseen ja Jumalan kansan jäseniksi. Tarvitsen Pyhän Hengen voimaa. Rukoukseni on: ”Täytä minut taas tänään Pyhällä Hengellä!”

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa