Avainsana-arkisto: lähetysjärjestö

Kristillinen lähetystyö Euroopassa

10 askelta lähetystehtävän toteuttamiseen Euroopassa

Eteeni tuli joitakin tutkimustuloksia, jotka vahvistavat, että Eurooppa on muuttumassa lähetyskentäksi. Mitä meidän tulisi nyt nyt tehdä? Ei ainakaan heittää hanskoja naulaan. Tilanne on kutsu toimia maanosamme hyväksi.

HOLLANTI. Uutinen kertoi, että viidennes Hollannin kirkkorakennuksista ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Suurin osa Hollannin 6900 rekisteröidyistä kirkkorakennuksesta on protestanttisia ja katolisia kirkkoja, näistä 1400 on nyt uudessä käytössä. Näistä kirkoista noin 30 % on muutettu asunnoiksi, 20 % toimii kulttuurisessa ja/tai sosiaalisessa käytössä ja 15 % kirkoista on muutettu toimisto- tai liikerakennuksiksi.

ESPANJA. Espanjassa katoliseksi mieltää itsensä 69 %. Heistä noin viidennes harjoittaa uskontoaan säännöllisesti. Ateisteja kansasta on 11 %, ei-uskovia tai neutraaleja 8 %, agnostikkoja 8 %, muuhun uskontoon kuuluvia 3 %. Ateistien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Huolestuttavaa on, että nuorista (18-24 vuotiaista) yli puolet (53 %) sanoo olevansa ateisti, agnostikko tai uskonnoton. Tästä ikäluokasta vain 6,7 % toteuttaa katolista uskoaan.

ISO-BRITANNIA. Vain yksi prosentti 18-24 vuotiaista sanoo kuuluvansa Englannin anglikaaniseen kirkkoon. Kaikista uskonnollisin ikäryhmä on yli 75-vuotiaat, mutta heistäkin vain joka kolmas sanoo kuuluvansa Englannin kirkkoon.

SAKSA. Saksassa julkaistiin juuri uskontotilasto, joka osoitti kirkkoihin kuulumisen vähenevän. Kirkkoihin kuuluu noin 56 % Saksan asukkaista. Saksan evankeliseen kirkkoon 25,5 %, katoliseen kirkkoon 27,8 ja muihin kirkkoihin 2,9 %. Uskontokuntiin kuulumattomia ja muiden uskontojen kannattajia on 43,8 %. Pian tässä uskonpuhdistuksen ja monen herätysliikkeen synnyttäneessä maassa kristittyjä on alle puolet asukasluvusta.

Mitä tulee tehdä?

Kirkkojen ja kristittyjen pitää nähdä oma maanosamme lähetystyön kohteena. Tässä tärkeää on muun muassa:

  1. Emme saa hävetä sanomaa Jeesuksesta ja elämästä hän yhteydessään.
  2. Vahvistetaan kirkkoina, järjestöinä ja kristittyinä omaa identiteettiämme.
  3. Opimme olemaan sanomamme kanssa selkä suorana myös vähemmistössä ja tarvittaessa kärsimään uskomme tähden.
  4. Tutkimme, mihin eurooppalaiset uskovat ja miksi he ovat kääntäneet selkänsä Jeesukselle ja kristinuskolle
  5. Meidän tulee rohkeasti julistaa evankeliumia ja kristillistä uskoa sekä elämäntapaa, joka on ennenkin muuttanut ja uudistanut eurooppalaista kulttuuria.
  6. Muutokseen pitää saada koko kristikunta mukaan. Jokaisella kristityllä on tehtävä Euroopan uudelleen evankelioimisessa. Tärkeää on arjen elämä Jumalan tahdon mukaan, todistus omasta uskosta sekä rukous läheisten ja koko Euroopan puolesta.
  7. Tutustu Euroopan lähetyshaasteeseen ja pidä sitä esillä.
  8. Lähetämme työntekijöitä tukemaan Euroopan kirkkoja ja kristillisiä järjestöjä. Emme saa kuitenkaan unohtaa lähetystyötä alueilla, joissa on vielä vähemmän kristittyjä kuin täällä.
  9. Tutkitaan herätyksen ja kirkon uudistumisen historiaa Euroopassa ja pohditaan, mitkä ovat olleet tärkeitä palasia. Tutkitaan myös sitä, miten kasvavat yhteisöt toimivat juuri nyt ja opitaan toisilta.
  10. Valtavaan lähetyshaasteeseen vastaaminen edellyttää kristittyjen yhteistyöstä.

Lue lisää Euroopan lähetyshaasteesta:


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyön kohteet

Lähettäjäpiirikirje 2/2019

Tässä helmikuun 2019 lähettäjäpiirikirjeeni. Minun työssäni evankeliumin julistajana ja Kansanlähetyksen johtajana lähettäjäpiirillä on tärkeä tehtävä. He tukevat, rukoilevat ja antavat varoja työhön. Olet tervetullut mukaan (lue lisää). Tässä otteita kirjeestäni. Kirjeen tilaaja näkee kaikki tekstit ja kuvat.

Kuvassa puhun Ryttylässä Kansanlähetyksen Missiofoorumissa. Kerron kahdesta minulle tärkeästä lähetystyön kohdealueesta (ikkunasta). Ensimmäisen muodostaa alue Pohjois-Afrikasta kauas Japaniin asti. Tällä alueella niin sanotussa 10/40-ikkunassa on vähän kristittyjä ja se on myös lähetystyön unohtama alue. Toisen ikkunan muodostaa alue Länsi-Euroopasta kauas Venäjän itäosiin. Tässä 40/70-ikkunassa on evankeliumia julistettu, Raamattuja käännetty ja kristinuskon vaikutus on ollut vahva ainakin menneisyydessä. Uutta herätystä kaivataan, sillä monin paikoin kirkkojen työ menee alaspäin ja uskovien määrä vähenee. Molemmat ikkunat ovat rukousikkunoitani.

Eteenpäin!

Kuukauteen on mahtunut matkoja, kohtaamisia ja kokouksia Ryttylässä ja muualla. On ollut sairautta ja terveyttä. Elämää kaikilla mausteilla.

En ole aiemmin kertonut kuusi kertaa vuodessa kokoontuvasta Kirkon lähetystyön toimikunnasta. Piispa Simo Peuran johdolla puhumme kirkon ja lähetysjärjestöjen kysymyksistä kuten lähetystyön vaikuttavuudesta, lähetysmäärärahojen jakamisesta ja lähetystyöntekijöiden työskentelystä Suomessa. Tärkeitä asioita minulle on myös Suomen Teologisen Instituutin hallitus, jossa monet järjestöjohtajat tapaavat, Suomen Evankelisten Allianssin hallitus, jossa luterilaisten lisäksi on vapaan kristillisyyden edustajia. Myös neljän sisarjärjestön johtajina Kylväjän Pekka Mäkipää, Raamattuopiston Lauri Vartiainen ja Opkon Jussi Miettinen ja minä tapaamme säännöllisesti. Tämäkin on tärkeää. Psalmissa sanotaan: ”Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat. Se on niinkuin kallis öljy pään päällä, jota tiukkuu partaan-Aaronin partaan, jota tiukkuu hänen viittansa liepeille.” Tarvitaan yhteyttä ja yhteydenrakentajia.

Lähdin Pohjois-Karjalaan

Viimeisen kuun pisin matka suuntautui Pohjois-Karjalaan. Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina Polvijärvelle kokoontui hämmästyttävän suuri väkijoukko jumalanpalvelukseen. Olihan eläkejärjestön kirkkopyhä. Saarnasin hyvän siemenen kylvöstä. Samana iltana puhuin Joensuussa toisen korinttilaiskirjeen aiheesta ”Me olemme Kristuksen suurlähettiläitä”. Ei Paavali tuossa puhu vaan jostain valiojoukosta tai lipereitä kantavista, vaan kaikkien uskovien etuoikeudesta. Jokainen Jeesuksen seuraaja on Jumalan suurlähettiläs!

Pyhän Hengen lahja

Toissa viikolla Radio Dein Raamattuavain-ohjelmassa oli opetuksiani Pyhästä Hengestä. Tärkeä aihe käsittelee Jumalan olemusta ja työtä maailmassa ja meissä uskovissa. Pyhä Henki on toiminut kristikunnassa aina. Raamatussa ja kirkon historiassa tuntuu, että Pyhä Henki vetäytyy syrjään. Ikään kuin hän ei haluaisi itse olla esillä; Hän korottaa Jeesusta.

Kirkkoisä Augustinus nostaa kolme periaatetta kun pohdimme Hengen toimintaa. Ensiksi: puhe Pyhästä Hengestä ei voi perustua pelkkään teoriaan, vaan sen tulee liittyä koettuun todellisuuteen. Augustinus muistanee tässä Uuden testamentin tapahtumia, jossa ensin oli Pyhän Hengen saaminen ja kokemus, joka sitten myöhemmin täytyi perustella teologisesti. Toiseksi: pelkkä kokemus ei riitä. Kokemus voi olla Pyhältä Hengeltä, muttei välttämättä. Augustinus varoitti ettei ”ihmisen oma henki ota Pyhän Hengen paikkaa”. Siksi tarvitaan kolmas perusta Jumalan puheen ja toiminnan arvioimiseksi: Yksittäinen Pyhän Hengen kokemus tulee alistaa yhteisen arvioinnin ja koettelun alle. Pyhän Hengen ilmiöt koetaan henkilökohtaisesti, mutta ne on tulkittava kristikunnan kokemuksen ja Raamatun valossa.

Jotkut käyttävät helposti sanoja, ”Jumala puhui minulle” tai tulevat sanomaan: ”Herra sanoo sinulle, että”. Jumala puhuu Raamatussa. Joskus käytämme kokemuksestamme sanoja: ”Jumala puhui minulle”. On kuitenkin aina muistettava, että nämä kaksi Jumalan puhetta ovat aivan eri tasojen puhetta. Jumala on puhunut meille Raamatussa, ja tämä puhe on virheetöntä ja erehtymätöntä. Mutta kun puhumme siitä Jumalan puheesta, minkä koemme tulevan omien aistiemme tai armolahjan kautta, se ei ole niin varmaa puhetta. Siinä on aina – vanhaa sanontaa käyttäen – astian makua. Mutta silti Jumala haluaa puhua.

Paavali kehotti uskovia täyttymään Hengellä (Ef. 5:18). Jumala haluaa täyttää sinutkin. Pyydä sitä häneltä, rukoile sitä ja ota tämä uskossa vastaan. Koska kyseessä on Jumalan käsky, on hänen tahtonsa mukaista, että olet täynnä Henkeä. Tämä on Jumalan lahja lapsilleen.

Piispan kehotus: Rohkeasti kristitty!

Helmikuun paras lukukokemus oli Mikkelin piispa Seppo Häkkisen paimenkirje Rohkeasti kristitty. Kirjassa piispa kehottaa elämän ratkaisuissa etsimään apua Jumalan sanasta. Piispa kehottaa uskomaan Jeesukseen Kristukseen. Kirjassa piispasta paljastuu evankelista, joka haluaa, että hänen hiippakuntansa jäsenet ovat kerran pelastettujen joukossa. Piispa pyrkii tuomaan armon niin alas kuin mahdollista, mutta sitoen sen varmasti uskoon ja Jeesukseen. Näin piispa puhuu kristillisestä armosta eikä yleisestä armon ajatuksesta. Häkkisen mukaan uskosta ja Jumalasta ei tule puhua hiljaa kuiskaten vaan rohkeasti. Kirjoitin kirjasta arvion Uusi Tie -lehteen.

Rohkeus ja motivaatio

Kävin Porissa pastori Sakari Leppäsen 70-vuotisjuhlissa. Sakari oli Ryttylän lähetyskoulun rehtori kun minut hyväksyttiin opiskelemaan 29 vuotta sitten. Hänen juhlassaan jäi mieleen tällainen ajatus: ”Motivaatio on sitä, että unelmien ylle vedetään työhaalarit.” Lisäksi Sakari oli vetäjänä arkeologisella kaivausmatkalla Israelissa 1993, jossa tapasin Joel Luhametsin, joka kutsui meidät töihin Viroon.

Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan heittäytymistä tekemään oikein. Rohkea voi olla sekä hyvissä että huonoissa asioissa. Jumalan sanan mukaisissa asioissa kannattaa olla rohkea. Tällaisen ajatuksen luin eräästä kirjasta: Rohkeus ei ole sama kuin pelottomuus. Rohkeus on sitä, että hyppää vaikka jalat vapisevat.

Rukousaiheita

Rukoilethan kanssamme:

  • Rukoile lähetystyön ja lähetystyöntekijöiden puolesta.
  • 9 lähetyskurssilaistamme ja heille oikeiden kohdenmaiden sekä lähettäjien löytyminen.
  • Herätys maahamme!
  • Pyhän Hengen täyteyttä minulle ja työtovereilleni.
  • Kansanlähetysnäky-kirjaseni loppuunsaattaminen.

Kiitämme Jumalaa:

  • Lähettäjäpiirini.
  • Evankeliumin sanoma Jeesuksesta, pelastajastamme.

Ystäväni!

Ystäväni! Kiitos, että olet lukenut tänne asti. Kiitos, että olet kulkenut kanssani taas kuukauden matkan. Kiitos esirukouksista ja Jumalan valtakunnan työn taloustuesta. Mennään eteenpäin kohti kevättä. Myös Kristuksen paluu on taas lähempänä. Nyt on aika sitoutua taas uudelleen Jumalan valtakunnan levittämiseen.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
1/2019
12/2018
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 34775.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
herätys ja lähetystyö

Lähetystehtävä kirkon uudistajana

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Puheessani Kansanlähetyksen Missioforumissa 27.1.2019 mainitsin viisi asiaa, jotka voivat auttaa lähetystehtävän toteuttamisessa ja kirkon uudistumisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline. Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä.

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle.

Maailmassa on ainakin 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija. Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme. Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssapalvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen.

Voimme palvella Jumalaa monin tavoin. Eräs tapa on antaa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Raamattu käyttää rahan antamista sanaa uhraaminen. Kyse on todellakin uhrista. Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi Paavali kuvailee Jeesuksen kuolemaa ristillä meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Toinen Paavalin mainitsema uhri on filippiläisten antama rahalahja Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi. Tätä rahauhria kuvaan samankaltaisin sanoin kuin Jeesuksen uhria ristillä: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Tämä on hyväntuoksuinen uhri. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat (myös minulla). Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä.

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). Lähetystehtävä on eskatologinen merkki, joka muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme viimeisellä tuomiolla siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme. Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan.

Aina välillä näyttää, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Vähenee myös sitoutuminen maailman evankelioimiseen.  Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus.  Voisiko uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, evankelioimiseen, antamiseen, lähetykseen ja todistamiseen tuoda uutta intoa ja iloa elämään?

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

Tule mukaan lähetystehtävän toteuttamiseen

Lähetystyön päämäärä on se, että kaikissa kansoissa ylistetään kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Sanoma Jeesuksesta on vietävä kaikkien ulottuville ja kaikista kansoista tulee tehdä Jeesuksen opetuslapsia. Uskon ja kasteen kautta tulee perustaa seurakuntia kaikkialle.

Tähän tehtävään osallistuminen on jokaisen kristityn etuoikeus. Voit ottaa yhteyttä vaikka lähetysjärjestöihin, jotka tarvitsevat lähetystyöhön lähtijöitä ja lähettäjiä, jotka rukoilevat ja antavat varoja työn toteuttamiseen.

Pian lähetystyön aika päättyy. Sen hedelmä on kerrottu meille etukäteen. Tämä innostaa ainakin minua:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Tule mukaan muuttamaan maailmaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyöhön lähtö

Kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on kutsumukseni. Jumala johdatti niin, että 28.2.1995 suuntasimme vaimon ja kahden pienen lapsen kanssa Georg Ots -laivalla Helsingistä Tallinnaan, ja samana päivänä Tallinnasta Pöltsamaalle. Olimme Virossa lähetystyössä 1995-1998, 1999-2004 ja 2008-2010; Saksassa olimme 2005-2007.

Nyt olen työskennellyt Kansanlähetyksen keskustoimistossa kesästä 2010 alkaen. Vuoden 2012 alusta Kansanlähetyksen (lähetys)johtajana. Tehtäväni on nyt olla toisten lähettäjä sekä auttaa muita lähtemään. Iloitsen, että saan olla näköalapaikalla maailman valloittamisessa Kristuksen rakkaudella ja evankeliumilla. Siksi iloitsen uusien lähetystyöntekijöiden etsimisestä.

Lähetystyö

Suomen ev.lut. kirkossa on useita ulkomaantoimijoita:

  • Suomen Lähetysseura
  • Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
  • Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland
  • Suomen ev.lut. Kansanlähetys
  • Lähetysyhdistys Kylväjä
  • Medialähetys Sanansaattajat
  • Suomen Pipliaseura
  • Kirkon Ulkomaanapu

Kansanlähetys on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Kansanlähetyksellä on tällä hetkellä 64 lähetystyöntekijää. He toimivat mm. raamatunkäännöstyön tehtävissä, mediatyössä, maahanmuuttatyössä  sekä perustavat ja ylläpitävät seurakuntia.

Lähetystyöntekijämme perustavat itselleen henkilökohtaiset renkaat, joiden jäsenet rukoilevat työntekijöiden puolesta sekä tukevat työtä taloudellisesti. Etsimme läheteillemme myös nimikkoseurakuntia sekä lähettäviä maakunnallisia kansanlähetyspiirejä.

Kutsu lähetystyöhön

Juuri nyt on haku lähetystyöntekijäkoulutukseen,  joka alkaa vuonna 2019. Uudet lähetystyöntekijät pääsevät lähtemään aikaisintaan 2020.

Vuoden 2019 lähetyskurssille haetaan pitkäaikaisia työntekijöitä erityisesti seuraaviin tehtäviin:

  • tavoittavaan seurakuntatyöhön ja koulutustehtäviin Etu-Aasiaan
  • teologisen oppilaitoksen opettajiksi Etiopiaan ja Venäjälle (koulutus TT tai TM)
  • raamatunkäännöstyön tehtäviin
  • mahdollisesti muihin tehtäviin eri työalueillemme

Odotamme lähetystyöhön lähteviltä henkilökohtaista uskoa, ymmärrystä evankeliumin ainutlaatuisuudesta, sosiaalisia taitoja, joustavuutta, paineensietokykyä, sitoutumista Kansanlähetyksen työnäkyyn sekä hyvää hengellistä, henkistä ja fyysistä terveyttä.

Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä Kansanlähetysopiston lähetyslinjan linjavastaavaan Timo Tuikkaan, puh. 044 565 1391, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@sekl.fi. Kun otat yhteyttä 15.9.2018 mennessä, ehdit kurssin 2019 hakuprosessiin.

Menkää ja tehkää!

Lähetystyössä tarvitaan rohkeutta ja eteenpäin menevää asennetta.

Kirkkoa ei ole kutsuttu vain jotenkin pärjäämään ja selviämään hengissä vaan menemään ja tekemään kaikista kansoista Jeesuksen seuraajia!

Nyt evankeliumin jakajia tarvitaan! Lähde lähetystyöhön ja/tai lähetystyön mahdollistajaksi!

”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille” (Jeesus, Mark. 16:15).
Lähetyskurssi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa