Avainsana-arkisto: lähetystyö

Kansanlähetyksen vuosikertomus

Lähetysjohtajan sydämeltä (vuosiraportti 2018)

VUOSI 2018 oli lähetystyömme juhlavuosi. Ensimmäiset lähetystyöntekijämme lähtivät matkaan 50 vuotta sitten Japaniin, Etiopiaan ja Keski-Aasiaan. Katsomme kiitollisina menneisiin vuosiin näillä hyvin erilaisilla työalueilla. Sitoudumme vieläkin lähetystyöhön, sillä tiedostamme, että maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Uskomme, että Jeesus Kristus on ainutlaatuinen ja ainoa tie Jumalan yhteyteen.

Kotimaan työstä

Kotimaassa vietimme useiden piirijärjestöjen 50-vuotisjuhlia. Kansanlähetyksen varsinainen ruohonjuuritason toiminta tapahtuu 17 piirijärjestömme kautta. Ne huolehtivat omalta osaltaan alueensa evankelioimisesta, raamatunopetuksesta, lähetysnäyn lisäämisestä ja uskovien vahvistamisesta. Piirijärjestöt pitävät yhteyttä seurakuntiin. Vietimme Kansanlähetyspäiviä jo kolmannen kerran peräkkäin Ryttylässä.

Yhteistyötä

Toimintavuoden aikana yhteydenpito vahvistui kolmen niin sanotun viidesläisen järjestön, Suomen Raamattuopiston, Lähetysyhdistys Kylväjän ja Opiskelija- ja koululaislähetyksen kanssa. Järjestimme toukokuussa ensimmäisen yhteisen työntekijäpäivän. Tulemme vahvistamaan yhteyttä edelleenkin itsenäisinä järjestöinä, mutta yhdessä kulkien aikamme haasteissa.

Muutoksia hallinnossa

Keskustoimistolla toimintavuotta kuvasi muutos. Uudistimme taloushallinnon, it-hallinnon ja henkilöstöhallinnon ohjelmia sekä talousarvion laatimisen ja seuraamisen järjestelmää. Vahvistimme varainhankinnan osaamista. Muutimme johtamisen rakennetta. Lakkautimme laajan kotimaisen ja ulkomaisen työn osaston sekä taloustoimiston ja lähetysjohtajan toimiston muodostamalla neljä osastoa: ulkomaantyönosasto, kotimaantyönosasto, hallinto-osasto ja viestintäosasto.

Kirkossa

Toimintavuonna oli seurakuntavaalit, joissa arvioiden mukaan sekä niin sanotut liberaalit että konservatiivit vahvistivat asemaansa. Kirkossa keskusteltiin paljon avioliitosta. Opetuksessamme sitouduimme kirkon nykyiseen avioliittoon miehen ja naisen välisenä liittona. Allekirjoitimme Suomen ev.lut. kirkon kanssa uudistetun perussopimuksen lähetystyöstä.

Työnäkymme

Työssämme edellisenä vuonna käyttöön otettu uusi visiomme “Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille” sai hyvän vastaanoton. Haluamme lukea ja opettaa Raamattua sekä toimia sen mukaisesti työssämme. Uskomme, että Jumalan ilmoitettuun tahtoon sitoutuminen tuo lopulta työlle siunauksen ja merkityksen. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta sitoo yhteen evankelioimis- ja lähetysnäkymme. Työn tarkoituksena on, että mahdollisimman moni ottaisi Jeesuksen vastaan pelastajanaan ja eläisi hänen yhteydessään.

Kiitos!

Tämä vuosiraportti kertoo osan vuoden 2018 aikana tehdystä työstä. Olen kiitollinen yhteistyökumppaneillemme Suomen ev.lut. kirkossa ja seurakunnissa. Kiitos piirijärjestöillemme ja vastuuryhmille, rukoilijoille, työn tukijoille sekä työntekijöillemme piireissä, keskustoimistolla, Kansanlähetysopistolla ja ulkomailla. Tärkeimpänä kiitoksen kohteena on Herra: “Ylistä Herraa, minun sie luni, ja kaikki mitä minussa on…älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt” (Ps. 103).

Mika Tuovinen, lähetysjohtaja


Teksi on julkaistu Kansanlähetyksen vuosiraportissa 2018. Otsikot, lihavoinnit ja kursiivit lisätty.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Lähettäjäpiirikirje 8/2019

Loma oli kai hyvä, kun työhön käynnistyminen oli verkkaista. Vai johtuuko se vain vanhenemisesta? Nyt juuri tätä kirjoittaessa on ensimmäinen kunnon työviikko on puolivälissä. Elokuun loppu on aina se hetki kun meidän pitää saada tulevan vuoden suunnitelmat hyväksytyksi Kansanlähetyksen ylimpään maanpäälliseen instanssiin eli liittokokoukseen (8.9.). 

Juuri tänään – Viron uudelleen itsenäistymisen päivänä 20.8. – olemme valmistelleet ensi vuoden suunnitelmia iltamyöhään saakka. Monta kiveä käännettiin, ja johtoryhmä teki hyvää työtä, jota voimme turvallisin mielin esitellä liittokokoukselle. Yllä oleva kuva kertoo tämän päivän ja illan työskentelystä. Iltamyöhään ennen maata menoa kirjoitan sinulle vielä tämän kirjeen. Hieman uupuneena, mutta kiitollisena työstä ja sinusta. 

Loman jälkeen ensimmäinen työtehtävä oli osallistuminen järjestöni lähettipäiville. Se on vuosittainen keidashetki, silloin tapaan sekä vanhoja että uusia lähettejä. Minun vastuulla aina lähetysjohtajan grillipäivällinen. Yli sata lähettiä ja lähetyslasta tulee nauttimaan pöydän antimia. Kiitollisin mielin muistan Kansanlähetyksen keittiön emäntien ja vapaaehtoisten grillimestareiden apua. Vaikka en kuulukaan enää aktiivipalveluksessa olevaan lähetystyöntekijäjoukkoon, sydämessäni palaa edelleen tuli maailman voittamiseksi Jeesukselle Kristukselle. Olen kiitollinen, että sain olla aktiivipalveluksessa Virossa ja Saksassa 1995-2010. Nyt olen lähettämässä muita, mahdollistamassa heidän työtänsä ja levittämässä lähetysinnostusta kotimaassa. Mahtava tehtävä tämäkin. Kaikki tähtää siihen, että taivas täyttyy pelastetuista. 

Hyvän sanoman saviastiat

Lähettipäiviltä suuntasin Poriin Evankelistojen yhteyspäiville. Tämä on ollut minulle tärkeä tapaamispaikka. Kohtaan evankelioimistyöhön sitoutuneita tai siihen tahtovia eri ikäisiä eri kirkkokunnista. Meillä on sama näky: Viedä evankeliumi Jeesuksesta mahdollisimman monelle ymmärrettävällä tavalla, jotta he ottaisivat sen vastaan. 

Joudun työssäni monien paineiden ja odotusten keskelle. Juuri tämä tapahtuma on minulle henkireikä. On ihanaa vain olla osallistujana ja kuunnella toisia sekä oppia. Eräs tärkeä asia on huomata, että nämä evankelistat ovat suostuneet olemaan myös heikkoja ja vajavaisia; kiiltokuvat ovat karisseet ja tässä joukossa uskaltaa olla oma itsensä. Jumalan valtakunnan työssä pitää uskaltaa suostua myös heikkouteen, jossa Jumalan voima voi salatulla tavalla päästä vaikuttamaan. Tarvitsen itse sitä samaa armoa, mitä julistan muille. 

Porin parisataa evankelistaa olivat kuin saviastioita, jotka on irrotettu maasta, pesty, muovattu, laitettu välillä hyllylle hakemaan muotoaan, sitten kuumaan uuniin poltettavaksi. Jos uunissa saviastia särkyy, se murskataan. Mutta juuri tästä murskatusta jauheesta savenvalaja saa erityisen hienon ja kestävän astian. Meissä kaikissa on paljon halkeamia. Joskus Jumala pääsee juuri niiden kautta toimimaan erityisellä tavalla. Se, mistä evankelista haluaa päästä eroon voikin olla Jumalan erityinen työväline toisille siunaukseksi. 

Lähetyssaarnaajien hölynpölyä?

Luin tällaisen kertomuksen lähetystyön vaikuttavuudesta: Fidzi-saarten asukkaiden kanssa oli päästy kaupalliseen kontaktiin, eräs kauppias, joka oli ateisti ja skeptikko, meni saarelle käymään kauppaa. Hän keskusteli fidzi-heimon päällikön kanssa ja huomasi Raamatun sekä muutamia muita uskontoon liittyviä esineitä eri puolilla taloa. 

”Mikä vahinko”, hän sanoi, ”ette olette kuunnelleet tuota lähetyssaarnaajien hölynpölyä.”

Päällikkö vastasi: ”Näetkö tuon ison valkoisen kiven tuolla? Se on kivi, jonka päällä me vielä muutama vuosi sitten halkaisimme uhriemme päät saadaksemme aivot ulos. Näetkö tuon ison uunin tuolla? Siihen uuniin me vielä muutama vuosi sitten laitoimme uhriemme ruumiin paistumaan ennen kuin söimme ne suihimme. Ellemme olisi kuunnelleet sitä, mitä kutsut lähetyssaarnaajien hölynpölyksi, vakuutan, että sinun pääsi oli jo halkaistu tuon kiven päällä ja sinun ruumiisi olisi paraikaa kypsymässä tuossa uunissa.” 

Ole siunattu!

On aika päättää kirje, mennä nukkumaan ja kohdata aamulla taas arjen haasteet ja ilot. Jeesuksen kanssä, joka on ilon lähde! Ole siunattu! 

Mika Tuovinen 


Tässä on otteita lähetysjohtaja Mika Tuovisen kirjeestä ystäville ja lähettäjille. Voit tilata koko kirjeen sähköpostiisi tai postilaatikkoosi täältä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Saviastiana lähetystyössä

Rakkaat ystäväni lähetystyössä,

hetken päästä tapaamme toisemme Lähettipäivillä. Meitä yhdistää vuodet Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöinä. Iloitsen nähdessäni sinut, joka olet jo lähetystyössä elämäntehtäväsi tehnyt, iloitsen tavatessani sinut, joka olet juuri nyt käymässä lähetyskentältäsi kotimaassa ja iloitsen kohdatessani sinut, joka olet valmistautumassa lähtöön.

Meitä ei ole veistetty samankaltaisiksi. Meillä on erilaisia kutsumuksia, armolahjoja, tapoja tehdä työtä sekä erilaiset kohdemaat.

Meillä kaikilla on ollut sisäinen kutsu – sydämen palo – lähteä viemään evankeliumia Jeesuksesta eteenpäin sekä palvelemaan toisia Kristuksen rakkaudella. Meillä on ollut myös ulkoinen kutsu järjestöltä, meillä on ollut nimikkoseurakunnat, kansanlähetyspiirit ja suuri joukko työtä tukevia ja rukoilevia ystäviä. Emme saa unohtaa heitä.

Lähdimme liikkeelle kutsun saaneina ja innokkaina, mutta ehkä epävarmoina. Saviastiaa muokattiin kieliopinnoissa, kulttuurien ymmärtämisessä, ihmissuhdehiomossa paikallisten ja lähettitovereiden välillä. Työn näkyvät tulokset eivät olleet ehkä sellaisia kun olisimme toivoneet. Olisihan ollut hienoa raportoida kotimaahan suuremmasta työn edistymisestä.

Ehkä monta kertaa kysyit, kannattiko ja kannattaako tämä kaikki. Muuttuiko mikään? Pitäisikö palata kotimaahan? Olisiko jossain parempia ja pyhempiä työntekijöitä? Jumala valitsee työtovereikseen rikkonaisia astioita, kolhittuja, murtuneita ja vieläpä Jumalan lisää murtamia. Kun olet särjetty, et lähesty toisia kovilla sanoilla heitä rikkoen, kuten eräässä runossa sanotaan:

”Pane hellyys sanoihisi kun puhut,
silloin ne putoavat
kuin siemenet lämpöiseen maahan.
Älä lähesty kovilla sanoilla,
ettet pirstoisi.
Vain kivet kestävät vasaroimista”

Eräs työntekijämme näki kerran kuvan särjetystä vesiruukusta ja sen kantajasta. Ruukku on täynnä halkeamia. Ruukkua tulee täyttää koko ajan. Ruukku ei tietysti pidä siitä, että edes vesi ei pysy sisällä. Hän häpeää rikkinäisyyttään. Onko minulla mitään arvoa? Olisinpa ehjä ruukku. Jos ruukku pääsisi katsomaan taaksepäin, hän näkisi ihmeen. Siellä, missä kannettiin virheettömiä ruukkuja, oli kuiva erämaa. Siellä, missä häntä oli kannettu ja minne vesi valui, sinne on noussut uutta elämää ruukun säröistä vuotavan veden vuoksi.

Jumala tietää, miksi hän on valinnut sinut ja miksi hän on halunnut ja haluaa lähettää juuri sinut. Myös sinut, joka koet tänään olevasi heikko, hauras, rikkonainen, mutta joka haluat silti seurata Jeesusta.

Moni katsoo sinua ylöspäin ihailleen: Onpas siinä hieno lähetystyöntekijä, varmaan ihan eri pyhyyden tasolla kun me tavalliset kristityt. Sinä ajattelet: Voi että, jos he vain tietäisivät, millaisen saviastian Jumalan on valinnut. Eivät he katsoisi ylöspäin. Jos he tietäisivät, lähettäisivätkö edes minua. Olen vain saviruukku, ja varsin rikkonainen ruukku. En ole ehjä vaan minussa on elämän kolhujen tuomia rakoja. Eihän tässä pysyisi edes vesi sisällä. Ehkä valitat Jumalallekin, että hän ei ole kaikkia elämäsi vaikeita asioita parantanut valitessaan, kutsuessaan ja lähettäessään sinut.

Tähän voi olla kaksi syytä. Ensinnäkin, muista Raamatusta Paavalin kokemus. Kukapa ei haluaisi olla hänen kaltaisensa. Suuri lähetyssaarnaaja Paavali kuitenkin rukoili, että Jumala ottaisi pistimen pois hänen lihastaan. Emme tiedä, mikä tuo pistin oli, mutta se toi Paavalille tuskaa. Hän rukoili siitä vapautumista. Mutta Jeesus halusi, että pistin jää. Paavali kirjoittaa (1. Kor. 12:7-9):

”Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta. Ja hän sanoi minulle: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan”.

Jeesus haluaa opettaa sinulle, mitä on armo. Se on kova paikka, koska oma minä sanoo, että hengellisen työntekijän pitäisi olla jo päässyt armosta vähän korkeammalle tasolle. Mutta ei ole korkeampaa tasoa kun päästä osalliseksi Jumalan armosta.

Toinen syy, miksi Jumala ei ole korjannut kaikkia saviruukussasi olevia halkeamia on se, että Jumala pääsee toimimaan juuri vajavuutesi kautta. Se, mistä haluat päästä eroon voi olla Jumalan erityinen työväline. Olet kuin ruukku, mistä vesi pääsee vuotamaan.

Minulle lähetystyöntekijänä erityisesti kutsumuksen kriiseissä on ollut tärkeä Hilja Aaltosen runo ”Kysytkö palvelushintaa”.

Lähetystyössä maalliseen historiaan jäävien vaikuttajien nimet ovat vähissä. Lähetystyö on suostumista vähään, askeleemme unohtuvat paikallisilta, uudet ihmiset eivät tunne meitä, joudumme itkemään työssämme vajavuutta, osaamattomuutta ja väärin toimimista. Mutta emme ole Jumalan unohtamia, olemme totelleet hänen kutsuaan viedä evankeliumia maailman ääriin. Ja työ jatkuu vaikka me olemme lähteneet pois.

Kun kylväjä kylvää, pellolla saattavat näkyä kylväjän jalanjäljet, mutta viljan kasvaessa työntekijän jalanjäljet katoavat ja vain Jumalan antama kasvu näkyy.

Kysytkö palvelushintaa, kysytkö kuinka kannattaa.
Nousetko vastarintaan, ellet ajassa arvoa saa.
Riittääkö että saat olla Jumalan vainiolla.
Riittääkö että saat olla Jumalan vainiolla.

Mikä on tuonut sun tähän, mikä on vaikutin lähtöösi sun,
riittääkö ajassa vähän, askeleet unohdetun.
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie.
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie.

Suurta on kutsumusvyötä kantaa, suurta on hengessä palaa.
Armoa kaikkensa antaa, itkeä itkunsa salaa.
Kerran kerran taivaan kodissa kyynel kyynel on poissa,
Kerran kerran taivaan kodissa kyynel kyynel on poissa.

Riemuiten astukaa työhön, varisee vaipuvat tähkäpäät.
Päivä jo painuupi yöhön, illan hämyssä vielä näät
korottaa kortta arasti hiljaa, korjata Jumalan viljaa,
korottaa kortta arasti hiljaa, korjata Jumalan viljaa.

Lähetystyöntekijänä olet ollut sillanrakentajana Jumalan ja maailman välille. Monella on ollut etuoikeus kertoa pyhää evankeliumia sellaisille, jotka eivät ole sitä koskaan elämässään kuulleet eivätkä olisi koskaan kuulleet ilman sinua.

Moni teistä on nähnyt suuria työn tuloksia, saanut aikaan asioita, joista on kiitetty ja jotka jäävät vaikuttamaan sinun poistuessasi kentältä. Se on Jumalan armoa ja lopulta hänen aikaansaannosta.

Lähetystyöntekijänä olet ymmärtänyt, että voima ei ole sinussa vaan julistamassasi evankeliumissa.

Lähetysjohtajana voisin yksinkertaistaa tehtävänkuvasi kahteen osaan Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Hänellä oli sanavarastossaan kaksi suurta sanaa: Tulkaa ja Menkää. Jeesus kutsuu tulemaan hänen luokseen ja olemaan hänen kanssaan. Kun haluat pelastaa toisia, älä kadota kiireessä ja työn imussa omaa sieluasi ja kutsumustasi! Jeesus käskee mennä ja palvella täysillä toisia ihmisiä.

Sinut on lähetetty evankeliumin vuoksi matkaan. Ole uskollinen evankeliumille ja Jumalan sanalle. Se on sanoma, mitä ei löydy mistään tämän maailman uskonnosta eikä maailmankatsomuksesta.

Lähetämme lähetystyöntekijöitä julistamaan evankeliumia kahdesta syystä. Vain sen kautta kadotukseen matkalla olevat löytävät pelastuksen. Te olette ikuisen pelastuksen sanansaattajia. Maailmassa ei ole hienompaa kutsumusta. Toiseksi julistatte evankeliumia Jumalan kunnian vuoksi vaikkei yksikään ottaisi sitä vastaan. Evankeliumin julistaminen on Jumalan ylistämistä. Emme ylistä Jumalaa vain laulamalla ylistyslauluja. Suurta ylistystä on Jumalan suurten tekojen kertominen. Ylistäkää Jumalaa kertomalla Jeesuksen elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja veren voimasta!

Jumala kutsuu meitä uskollisuuteen tehtävässämme.

Kun tästä hetken päästä suuntaan tapaamiseemme, pohdin, miten voisin sinua rohkaista. Siksi kirjoitin pikaisesti tämän kirjeen!

Haluan kiittää sinua palveluksestasi Kansanlähetyksen lähetystyöntekijänä! Haluan kiittää sinua ystävyydestä ja työtoveruudesta.

Haluan rohkaista ennen kaikkea sinua, joka tunnet itsesi väsyneeksi, kamppailet kutsumuksesi kanssa ja olet omien syytöksiesi ja perkeleen syytöksien saartamana kyselemässä: Kannattiko ja kannattaako tämä.

Jos mikä tässä elämässä kannattaa, se on sitoutuminen evankeliumin levittämiseen! Siinä Jumala käyttää saviastioita.

Kun mietin kohtaamistamme lähettipäivillä, mieleeni tuli vahvasti juuri tämä saviastia-teema.

Nähdään pian lähettipäivillä, rakas taistelutoveri maailman parhaimmassa tehtävässä!

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Kansanlähetys

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Lähettäjäpiirikirje 6-7/2019

Kirjoitan säännöllisesti kirjettä niille, jotka haluavat rukoilla työni puolesta, tukea sitä taloudellisesti tai muuten vain tietää, mitä minulle ja työlleni kuuluu. Tässä on otteita kesä- ja heinäkuun kirjeestä. Voit tilata kirjeeni sähköpostiisi tai postilaatikkoosi tästä.

Kesätervehdys

Tässä sinulle kesäkirjeeni! Kirjoitan tätä aikana kun maailma muistelee Apollo 11 kuulentoa 50 vuotta sitten. Neil Armstrong sanoi astuessa kuun pinnalle, että kyseessä oli pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle. Mukana oli myös Buzz Aldrin, joka vietti ehtoollista juuri ennen kuun kamaralle astumistaan.Olihan tuo merkittävä tapaus erityisesti kylmän sodan aikakautena.

Mielenkiintoista on, että tiede on kehittynyt yhteiskunnissa, joissa kristinuskolla on ollut merkittävä asema. Eräs syy on se, että luontoa ei ole jumalallistettu ja siksi sitä ei tarvitse pelätä eikä paljoa. Luonnon ja universumin ihmeiden tutkiminen voidaan nähdä Jumalan suurien tekojen tutkimisena ja Jumalan ylistämisenä. Joskus joku kysyi, mitä kirkko tekee yliopistosssa. Vastaus oli: Kirkko perusti yliopiston.

Viimeisen kirjeen jälkeen on tapahtunut taas paljon. Olin pariin otteeseen vieraana TV7-asemalla, tehnyt opetuksia Radio Deihin ja kirjoittanut artikkeleita. Olen ollut haastatteluissa Uuden Tien, Kirkko ja Kaupungin sekä Kotimaan toimittajien kanssa. Nämä ovat näyn levittämisen paikkoja.

Eräs minulle ja työnantajalleni tärkeä asia on kirjani Ainutlaatuinen tehtävä julkaisu. Siinä käsittelen lyhyesti järjestömme historiaa, työnäkyämme ja lähetystyötämme. Tällainen teos on puuttunut Kansanlähetykseltä. Sinullakin on lähettäjänä ollut tärkeä tehtävä tämän kaiken toteutumisessa. Kiitos siitä! Minulla loma jatkuu elokuun alun lähettipäiviin asti. Elokuussa johtoryhmän kanssa laadimme ensi vuoden toimintasuunnitelman ja hiomme hieman talousarviotamme, joka näyttää juuri nyt hyvältä.

Kansanlähetyspäivät

Kesän kohokohta minulle on aina Kansanlähetyspäivät. Pitkä suunnitteluprosessi muuttui näystä todellisuudeksi tänäkin vuonna. Meillä Suomessa on aivan erityinen hengellisten kesäjuhlien perinne, josta on syytä olla kiitollinen Jumalalle. Monet juhlat muuttuvat oman porukan ryhmästä laajemmaksi uskovia yhdistäväksi tapahtumaksi.

Kansanlähetyspäivillä minulle näkyvin hetki on aina lauantaisin kello 13 oleva Polttopisteessäpuhe, joka tänä vuonna sai harvinaisen paljon huomiota. Edeltävänä viikkona oli kohu kirkon osallistumisesta Pride- tapahtumaan. Jotkut kertoivat tulleensa kuulemaan, että pitäytyykö Kansanlähetys vielä käsitykseen avioliitosta miehen ja naisen välisenä. Vastaus on kyllä. Vastasin myös monen esittämään kysymykseen, tuleeko Kansanlähetyksen ja herätyskristittyjen perustaa oma kirkko. Vastaus oli lyhyesti: Ei. Ainakaan vielä.

Lähetit matkaan ja Raamattu rakkaaksi

Kansanlähetyspäivien kohokohta minulle on kuitenkin päätösjuhlassa lähetystyöntekijöiden matkaansiunaaminen. Olen usein saanut olla heidän joukossaan; nyt lähetän joukkoja. Ottakoon Herra lähetit ja lähettilapset suojaansa, ja antakoon työn kantaa runsasta hedelmää. Tänä vuonna toin Kansanlähetyspäiville uudistuksena Raamattulavan, jossa lauantaina taukojen aikaan – ja vähän muulloinkin – oli 25 minuutin raamattuopetuksia. Tästä tuli paljon kiitoksia ja jatkamme kehittämistyötä.

Lepoa ja herätysjanoa

Olen ollut nyt viikon mökillä Etelä-Pohjanmaalla vaimon kotiseudulla. Loma on tehnyt hyvää. Metsän keskellä hiljaisuudessa on aikaa olla, saunoa, lueskella ja pohtia elämää. Tällaisina hetkinä pohdin myös omaa tehtävääni ja kutsumustani. Olen lukenut Heränneen kansan vaellusta, joka kuvaa herätyksiä 1800- ja 1900-luvuilla. Se lisää janoa nähdä jotain samaa vieläkin. Olen niin nuori, etten nähnyt edes 1960- ja 1970-luvun herätyksen aaltoja. Hedelmiä näen jatkuvasti. Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme ja haluan olla enemmän tämän asian kanssa esillä. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jumala haluaa kaikkien pelastuvan.

Evankelista Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Ole siunattu

Kiitos kun olet lähettäjärenkaassa mukana. Kiitos rukouksista ja taloudellisesta tuestasi.

Olet rakastettu, lunastettu ja Jumalaa varten luotu!

Mika Tuovinen
Työtoverisi

Rukousaiheita:

  • Herätyksen ja parannuksen tekemisen aika kansallemme.
  • Lähetystyöntekijämme kokoontuvat lähettipäiville 9.-11.8.
  • Evankelistojen yhteyspäivät (12.-14.8. Pori) on ollut tärkeä tapaamisen ja rohkaisemisen ja rohkaistumisen paikka. Rukoile evankelistoja kansamme keskelle!
  • Pyhän Hengen täyteyttä ja viisautta työtehtäviin

Kiitosaiheita:

  • Jumalan huolenpito töissä ja kotona
  • Kirjani Ainutlaatuinen tehtävä ilmestyminen
  • Kansanlähetyspäivien sujuminen hyvin
  • Jumalan täydellinen hyväksyntä ja syntien anteeksianto Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä

Tue työtä taloudellisesti

Kansanlähetyksen kotimaantyö toimii pääosin vapaaehtoisen kannatuksen pohjalta. Myös minulla on oma lähettäjärengas, joka tukee työtäni. Voit liittyä lähettäjärenkaaseen tästä. Olen kiitollinen lahjoituksista. Tilitiedot oheisessa kuvassa. Rahankeruulupa.

Kuvissa:
1. Leif Nummela tuo uuden kirjani työhuoneeseeni. 2. Kirkon lähetystyön toimikunnassa piispa Simo Peura ja Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama onnittelevat Kylväjän eläkkeelle jäävää lähetysjohtaja Pekka Mäkipäätä.
3. Rouvan kanssa Kylväjän uuden lähetysjohtaja Taneli Skytän juhlassa.
4. Olen puhumassa Kansanlähetyspäivillä
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristillinen lähetystyö Euroopassa

10 askelta lähetystehtävän toteuttamiseen Euroopassa

Eteeni tuli joitakin tutkimustuloksia, jotka vahvistavat, että Eurooppa on muuttumassa lähetyskentäksi. Mitä meidän tulisi nyt nyt tehdä? Ei ainakaan heittää hanskoja naulaan. Tilanne on kutsu toimia maanosamme hyväksi.

HOLLANTI. Uutinen kertoi, että viidennes Hollannin kirkkorakennuksista ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Suurin osa Hollannin 6900 rekisteröidyistä kirkkorakennuksesta on protestanttisia ja katolisia kirkkoja, näistä 1400 on nyt uudessä käytössä. Näistä kirkoista noin 30 % on muutettu asunnoiksi, 20 % toimii kulttuurisessa ja/tai sosiaalisessa käytössä ja 15 % kirkoista on muutettu toimisto- tai liikerakennuksiksi.

ESPANJA. Espanjassa katoliseksi mieltää itsensä 69 %. Heistä noin viidennes harjoittaa uskontoaan säännöllisesti. Ateisteja kansasta on 11 %, ei-uskovia tai neutraaleja 8 %, agnostikkoja 8 %, muuhun uskontoon kuuluvia 3 %. Ateistien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Huolestuttavaa on, että nuorista (18-24 vuotiaista) yli puolet (53 %) sanoo olevansa ateisti, agnostikko tai uskonnoton. Tästä ikäluokasta vain 6,7 % toteuttaa katolista uskoaan.

ISO-BRITANNIA. Vain yksi prosentti 18-24 vuotiaista sanoo kuuluvansa Englannin anglikaaniseen kirkkoon. Kaikista uskonnollisin ikäryhmä on yli 75-vuotiaat, mutta heistäkin vain joka kolmas sanoo kuuluvansa Englannin kirkkoon.

SAKSA. Saksassa julkaistiin juuri uskontotilasto, joka osoitti kirkkoihin kuulumisen vähenevän. Kirkkoihin kuuluu noin 56 % Saksan asukkaista. Saksan evankeliseen kirkkoon 25,5 %, katoliseen kirkkoon 27,8 ja muihin kirkkoihin 2,9 %. Uskontokuntiin kuulumattomia ja muiden uskontojen kannattajia on 43,8 %. Pian tässä uskonpuhdistuksen ja monen herätysliikkeen synnyttäneessä maassa kristittyjä on alle puolet asukasluvusta.

Mitä tulee tehdä?

Kirkkojen ja kristittyjen pitää nähdä oma maanosamme lähetystyön kohteena. Tässä tärkeää on muun muassa:

  1. Emme saa hävetä sanomaa Jeesuksesta ja elämästä hän yhteydessään.
  2. Vahvistetaan kirkkoina, järjestöinä ja kristittyinä omaa identiteettiämme.
  3. Opimme olemaan sanomamme kanssa selkä suorana myös vähemmistössä ja tarvittaessa kärsimään uskomme tähden.
  4. Tutkimme, mihin eurooppalaiset uskovat ja miksi he ovat kääntäneet selkänsä Jeesukselle ja kristinuskolle
  5. Meidän tulee rohkeasti julistaa evankeliumia ja kristillistä uskoa sekä elämäntapaa, joka on ennenkin muuttanut ja uudistanut eurooppalaista kulttuuria.
  6. Muutokseen pitää saada koko kristikunta mukaan. Jokaisella kristityllä on tehtävä Euroopan uudelleen evankelioimisessa. Tärkeää on arjen elämä Jumalan tahdon mukaan, todistus omasta uskosta sekä rukous läheisten ja koko Euroopan puolesta.
  7. Tutustu Euroopan lähetyshaasteeseen ja pidä sitä esillä.
  8. Lähetämme työntekijöitä tukemaan Euroopan kirkkoja ja kristillisiä järjestöjä. Emme saa kuitenkaan unohtaa lähetystyötä alueilla, joissa on vielä vähemmän kristittyjä kuin täällä.
  9. Tutkitaan herätyksen ja kirkon uudistumisen historiaa Euroopassa ja pohditaan, mitkä ovat olleet tärkeitä palasia. Tutkitaan myös sitä, miten kasvavat yhteisöt toimivat juuri nyt ja opitaan toisilta.
  10. Valtavaan lähetyshaasteeseen vastaaminen edellyttää kristittyjen yhteistyöstä.

Lue lisää Euroopan lähetyshaasteesta:


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät puhe Mika Tuovinen kuva Matti Korhonen

Polttopisteessä-puhe 2019

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen polttopisteessä-puhe Kansanlähetyspäivillä 6.7.2019

Kiitän siitä, että olette tulleet Kansanlähetyspäiville. Edellisten Kansanlähetyspäivien jälkeen olemme jatkaneet työtämme ja myös juhlineet lähetystyömme 50-vuotista taivalta Keski-Aasiassa, Japanissa ja Etiopiassa. Olemme iloinneet vahvistuneesta taloudesta. Kiitos nimikkoseurakunnille, kansanlähetyspiireille ja lahjoittajille. Haluan kiittää kaikkia vastuunkantajia ja työntekijöitä viimeisen vuoden aikana tehdystä työstä. Tästä on hyvä lähteä toiveikkaana uuteen työkauteen.

Erotako kirkosta?

Viime viikon aikana minulta on useaan otteeseen kysytty, milloin me perustamme oman kirkon. Syynä on kirkon tuki Helsinki Pride -viikolle ja monet sateenkaarimessut eri puolilla Suomea. Moni pettyi ja erosi kirkosta.

Kirkossa myrskyää, mutta mielestäni ei vielä siten, että herätysliikkeiden – tai Kansanlähetyksen – tulisi välittömästi perustaa uusi kirkko. Kansanlähetyksen johdossa olemme kuulleet tämän monen ihmisen hätähuudon ja kysymyksen.

Missä on kirkko?

Kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja kysyi minulta tällä viikolla: Ajatteleeko Kansanlähetys, että oikea kirkko on tosiuskovien yhteisö kirkon sisällä? Vastasin tähän: Kyllä! Me todella uskomme, että oikea Kristuksen kirkko koostuu kaikista Jeesukseen Kristukseen uskovista. Tämä Kristuksen kirkko tarvitsee kyllä näkyvän muodon, jossa kokoonnutaan Jumalan sanan ja sakramenttien äärelle. Ulkonaiseen kirkkoon kuuluu sekä uskovia että niitä, jotka eivät usko.

Tämä on luterilaisen opin kannalta selvä asia. Kirkkomme opin yhtenä perustana on Augsburgin tunnustuksen puolustus. Siellä todetaan, että Kristuksen todellinen kirkko voi tulla jopa nimellisen kirkon vainoamaksi. Puolustus jatkaa:

”Me näemme loputtomia vaaroja, jotka uhkaavat kirkkoa perikadolla. Kirkossa itsessään on ääretön määrä jumalattomia ihmisiä, jotka sortavat sitä. Näissä oloissa emme saa menettää toivoamme, vaan meidän on tiedettävä, että kirkko tulee kaikesta huolimatta säilymään. Samoin meidän on tiedettävä, että kirkko tulee jumalattomien suuresta lukumäärästä huolimatta yhtä kaikki pysymään voimassa ja että Kristus täyttää kirkolle antamansa lupaukset: antaa synnit anteeksi, kuulee rukoukset ja lahjoittaa Pyhän Hengen.” (APOL VII ja VIII).

Kun kirkossa menee hengellisesti huonosti, emme saa menettää toivoamme. Jeesus toimii hengellistenkin kriisien keskellä siellä, missä sanaa julistetaan ja sakramentteja oikein jaetaan.

Missä kirkko on? Vanhasta testamentista muistamme profeetta Elian masentuneen yksinäisyydessä, kun hänestä tuntui, että uskonnonharjoitus oli luisunut epäjumalanpalvelemiseen ja oikea papisto oli korvattu Baalin seuraajilla. Elia sanoi: Minä yksin olen jäljellä. Jumala sanoi: Elia, et ole yksin. Täällä on 7000 miestä, jotka eivät ole notkistaneet polviaan epäjumalien edessä (Room. 11:1-4). He olivat kirkko Vanhan testamentin aikana. Ei edes kuuluisa profeetta tiennyt heistä. Jumala tietää kirkkonsa jäsenet.

Missä oli kirkko, kun Vanhan testamentin Jumalan kutsumat profeetat vähemmistössä julistivat. Temppelissä luettiin Jumalan sanaa, mutta johtajien ja kansan sydän oli kääntynyt pois Jumalasta. Mutta siinäkään tilanteessa uskollisten ääni ei vaiennut.

Missä oli kirkko, kun Jeesus kuolee ristillä? Opetuslapset olivat paenneet. Yksi tuntematon juuri uskoontullut on ristillä kuolemassa Jeesuksen oikealla puolella. Jossain salaa oli ainakin Joosef arimatialainen ja Nikodeemos. Kirkko oli katoamassa.

Missä oli kirkko, kun vakava areiolaisuuden harha 300-luvulla kielsi Jeesuksen jumaluuden ja levisi seurakunnissa? Kerrotaan, että uskolliseksi jäi vain viisi oikeaoppista piispaa ja heitäkin vainottiin ja karkotettiin. Lopulta totuus voitti.

Mainitsen vain nämä, jotta ymmärtäisimme, että Kristuksen kirkko – hänen seuraajiensa joukko – on usein ahdistettuna maailmassa. Täydellistä kirkkokuntaa et löydä mistään. Mutta todellinen kirkko on siellä, missä kuuluu hyvän paimenen ääni.

Kirkon kriisi

Suomen evankelisluterilainen kirkko on kriisissä. Mainitsen kaksi minua painavaa asiaa kirkossamme, jonka pappina olen ja jota olen halunnut rakentaa.

Vanhurskauttamisoppi

Ensimmäinen minua murehduttava asia liittyy kristinopin ytimeen, nimittäin ajassamme epäselvään vanhurskauttamisoppiin. Vanhurskauttaminen eli vastaus kysymykseen, miten minä kelpaan Jumalalle, on lopulta se tärkein opinkohta, jonka sortuessa kristinusko murenee.

Aikamme julistuksesta puuttuu usein selvä vanhurskauttamisoppi. Tässä on kristillisyyden kriisi. Miten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava ja pelastunut? Vastaukseksi saattaa tulla: Muuta ei tarvita kuin kaste! Jeesus opettaa kyllä, että kastetta tarvitaan. Jeesus sanoi: Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Joka ei usko, tuomitaan kadotukseen (Mk. 16:15-16). Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen. Tai sanotaan: Jumala rakastaa sinua, ja kyllä hän vie sinut kerran taivaaseen. Tämäkin vastaus on väärä, vaikka se onkin yleinen kansanuskomus. Tämä uskomus on tullut näkyviin julkisuuden henkilöiden kuolemien yhteydessä. Puhutaan, että kuollut henkilö lensi satumaahan tai pääsi parempaan paikkaan. Hyvää tässä on ymmärrys, että kuolema ei ole kaiken piste. Mutta ilman Jeesuksen antamaa vanhurskautta kukaan ei lennä mihinkään parempaan paikkaan eikä pääse taivaaseen. Ilman uskoa Jeesukseen tie aukeaa kadotukseen.

Jossain on yleisuskonnollista puhetta Jumalan armosta ja rakkaudesta, joka erotetaan Jeesuksesta ja hänen sovituskuolemastaan. Tämä ei ole kristinuskoa. Tämä kertoo pinnallisesta ja vääristyneestä syntikäsityksestä. Jumalan edessä synti on tuhovoima, joka kadottaa ja tuo Jumalan ikuisen vihan. Synti on tarttunut meistä jokaiseen ja tehnyt meidät hengellisesti kuolleiksi. Olemme kaikki jumalattomia ja ansainneet Jumalan hylkäämisen ja vihan.

Apostoli Paavalin radikaali väite roomalaiskirjeessä on se, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, kun hän uskoo Jeesukseen: ”Mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa  jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi.” (Room. 4:5)

Jos sinulla ei ole uskoa Jeesukseen, sinulla ei ole hengellisesti Jumalan edessä mitään. Jos sinulla on Jeesus, sinulla on kaikki pelastuksen aarteet. Usko Jeesukseen avaa taivaan. Jeesuksen hylkääminen sulkee sen. Lopulta on kaksi joukkoa, pelastuneet ja kadotetut. On taivas ja kadotus.

Tämän vanhurskauttamisen perustana on konkreettinen tapahtuma Golgatalla. Syytön Jeesus kantoi ihmiskunnan rangaistuksen. Hänet naulittiin oikeasti ristille ja hänen verensä vuosi oikeasti ristiä pitkin maahan Jerusalemin ulkopuolella. Koska syntimme on sovitettu, meidät on lunastettu ja Jumala on lepytetty, syntinen voidaan vanhurskauttaa eli lukea Jumalalle kelvolliseksi.

Vanhurskaaksi lukeminen on oikeustermi. Tärkein tapahtuu taivaassa: Kun tulemme uskoon, Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, syyttömiksi ja hänelle kelpaavaksi. Tämä tapahtuu, vaikka elämässäni ei tapahtui mitään muutosta. Pyhä Henki kyllä synnyttää uskovassa muutosta eli pyhitystä, mutta se ei ole vanhurskauttamisen syy vaan seuraus.

Meidät vanhurskautetaan eli tehdään Jumalalle kelvolliseksi, kun uskomme Jeesukseen. Mikään uskonto, uskonnon perustaja tai maailmankatsomus ei auta Jumalan edessä. Jeesus pelastaa jokaisen, joka uskoo.

Kaksi vanhurskauttamisopin mitätöivää vaaraa

Kaksi asiaa voi tuhota vanhurskauttamisopin yksin uskosta Jeesukseen.

Ensimmäinen vaara tulee yleiskristilliseltä taholta, joka tarjoaa ihmisille halpaa armoa ilman Jeesusta, uskoa ja parannusta. Saatetaan puhua Jumalan armosta ohi Jeesuksen. Tällaista armoa ei ole. Puhe armollisesta Jumalasta ilman Jeesuksen sovitustyötä armollisuuden perusteena on suurta harhaa. Jumala on yhdestä syystä sinulle ja minulle armollinen. Hän on armollinen Jeesuksen sovituskuoleman tähden. Tämä armollisuus tulee sinun omaksesi vain uskon kautta.

Toinen uskonvanhurskautta uhkaava vaara tulee omista herätyskristillisistä ryhmistämme, jossa ei eroteta lakia ja evankeliumia. Seurauksena on se, että julistus ei johda evankeliumin iloon vaan lakihenkisyyteen, joka ajaa uskovat tiukkaan yrittämisen ja jumalallekelpaamisen kierteeseen. Uskon ilo muuttuu raskaaksi taakaksi. Huomio kiinnittyy omaan yrittämiseen, tekoihin Jumalan ja toisten uskovien miellyttämiseksi. Taakoitetulle uskovalle ymmärrys uskonvanhurskaudesta on suuri helpotus.

Ilmestyskirjassa kuvataan valkeavaatteisten joukkoa taivaassa. Heistä sanotaan: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:13-14.). Tässä kuvataan myös sinun tulevaisuuttasi, joka uskot! Vanhurskauttaminen tarkoittaa tähän uuteen asuun pukemista ja taivaaseen pääsyä.

Kristikunnassamme uskonvanhuskauden mitätöinti on suuri vaara. Pidetään Kansanlähetyksessä selvänä opetus pelastuksesta ja vanhurskauttamisesta yksin uskon kautta ja vain Jeesuksen tähden.

Kirkkorakenteet muuttuvat avioliittokäsityksen vuoksi

Toinen iso ajankohtainen asia kirkossamme liittyy avioliittoon. Miehen ja naisen muodostama avioliitto sekä kristillinen käsitys perheestä on ollut eräs läntisen hyvinvoinnin perusta.

Avioliittokäsityksen muutos yhteiskunnassa ja kirkon sisällä on laittanut kirkollisia mannerlaattoja liikkumaan erityisesti länsimaissa. Monet vanhat kirkot natisevat liitoksistaan ja murtuvat.

Ne, jotka haluavat muuttaa tai laajentaa kirkon avioliittokäsitystä sanovat, ettei kyseessä ole iso asia. Meille tämä on iso asia. Sillä se liittyy Jumalan ilmoitukseen Raamatussa.

Miehen ja naisen avioliiton murtaminen sekä luonnollisen isän ja äidin vanhemmuuden särkeminen on iso asia siksi, että miehen ja naisen välinen avioliitto on kulttuureissa luonnollinen malli avioliitosta ja perheestä. Uskon, että se tarjoaa yhteiskunnalle parhaimmat mahdollisuudet tasapainoiseen elämään. Se on iso asia siksi, että se on Jumalan luomisessa ilmoittama malli avioliitosta. Jeesus vahvisti sen opetuksessaan. Kyseessä on iso asia siksi, että Raamattu suorasanaisesti kieltää ja jopa varoittaa homoseksuaalisista suhteista. Jotkut ottavat nämä Raamatun kohdat vakavasti, opettavat ja toimivat sen mukaan. Jotkut sanovat, että ne puhuvat jostain muusta. Siksi ei ole ihme, että kirkot jakaantuvat.

Yhdysvalloissa on syntynyt uusi luterilainen kirkko. Anglikaaninen kirkko on jakaantunut. He järjestävät piispoille 10 vuoden välein Lambeth-konferenssin. Nyt suurin osa piispoista ei suostu tulemaan konferenssiin joidenkin piispojen homosuhteiden vuoksi.

Entä me luterilaiset? Iloitsen, että kansainväliseen luterilaiseen kirkkoperheeseen on syntynyt uusi kirkkoja ja järjestöjä yhdistävä luterilainen liikehdintä: Tunnustuksen ja lähetystyön maailmanlaaja luterilainen yhteysverkosto (The Global Confessional and Missional Lutheran Forum).

Tämä yhteysverkosto julkaisi viime vuonna kirjeen, jonka nimi on Bishoftun kirje kirkoille. Se on kirje, jonka voisin hyvin allekirjoittaa. Siinä on mukana myös maailman suurin luterilainen kirkko Etiopian Mekane Yesus sekä Tansanian luterilaisen kirkko ja monia järjestöjä myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Bishoftun kirje kirkoille ei ole saanut vielä paljoa huomiota Suomessa. Kirjeessä tuodaan positiivinen asenne uskoon, lähetystehtävään ja Raamatun asemaan.

Kirje ottaa kantaa joihinkin luomakuntaan ja luomisjärjestykseen liittyviin harhoihin ja vääristymiin. Yksi niistä on pyrkimys avioliiton uudelleenmäärittelyyn. Bishoftun kirje kirkoille sanoo:

”Kirkko torjuu kaikki ideologiat ja rakennelmat, jotka kyseenalaistavat jumalallisen luomistyön mieheksi ja naiseksi, sillä ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. (1. Moos. 1:27b). Kirkko tunnustaa ja tukee avioliiton pyhyyttä luomisjärjestyksenä. (1. Moos. 1:27–28; 2:21– 25).”

”Näin ymmärrämme, että seurakunta puhuu raamatullisten eettisten normien säilyttämisen puolesta. Meidän päivinämme tämä koskee erityisesti oppia avioliitosta, joka on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto. Kohdattaessa vastustusta tahoilta, jotka edistävät toisenlaisia kumppanuuden muotoja, Kirkon tulee puhua uskollisesti ja selkeästi miesten ja naisten välisten suhteiden raamatullisista kriteereistä. Kristillisen uskomme mukaan miehen ja naisen välinen aviosuhde heijastaa Kristuksen ja hänen Kirkkonsa suhdetta. (Ef. 5)”

Bishoftun kirje rohkaisee meitä. Kiitos tästä rohkaisusta yhteistyökirkollemme Etiopian  Mekane  Yesus -kirkolle ja muille kirkoille ja järjestöille. Kiitos, että jaatte rohkeasti Raamatun sanaan sitoutuvaa viestiä luterilaisessa kirkkoperheessämme, jossa on nyt hyvin suuri sekaannus.

Halusin tuoda esille näitä kansainvälisiä liikehdintöjä, jotta näkisit, ettet ole yksin, kun murehdit Jumalan sanasta luopumusta.

Mihin Suomen kirkko tässä sijoittuu?

Mihin Suomen evankelisluterilainen kirkko sijoittuu tässä keskustelussa? Kirkko on jatkuvasti virallisissa viesteissään ja selvityksissään todennut, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Kuitenkin kirkkomme johdosta on kuulunut viestejä, että Raamatun ilmoittamasta miehen ja naisen välisestä avioliitosta luopuminen on vain ajan kysymys.

Tästä puuttuu täysin ajatus, että taistelisimme oikean opin ja toiminnan puolesta kuten Bishoftun kirje kirkkoja kehottaa.

Raamattukysymys on tässäkin tapetilla. Viime viikolla arkkipiispa sanoi homoseksuaalisuuskeskusteluihin viitaten, että ”Raamattu ei ole Herra”. On totta, että on vain yksi Herra. Mutta olisin toivonut viestiä kristikansalle, että Raamattu määrittelee kristillisen kirkon opin ja käytännön myös avioliittoasiassa. Mitään muuta luotettavaa ohjetta meillä ei ole.

Miksi pitäydymme Raamatun ja kirkon perinteen opetukseen sukupuolisuudesta ja avioliitosta? Ihmiskunnan niin sanottu luonnollinen laki kertoo miehen ja naisen kuuluvan yhteen. Lisäksi Raamatun selvän opetuksen tähden. Rakkauden tähden tulee kertoa, mitä Raamattu opettaa. Pysymme tässä kannassa yhteiskunnallisen järjestyksen ja aikuisten ja lasten hyvinvoinnin tähden nyt ja tulevaisuudessa.

Meidän tulee olla tietoisia, että Kansanlähetyksen toiminnassa ja täällä teltassakin on niitä, jotka kokevat olevansa homoseksuaaleja. Moni heistä kyselee, mitä tulee tehdä ja kamppailee tämän asian kanssa. Mainitsen tähän liittyen kaksi asiaa. Ensiksi emme voi mitätöidä Raamatun selvää opetusta homoseksuaalisuuden synnillisyydestä. Täällä olevat Raamattunsa tuntevat tietävät tämän itsekin. Samalla meidän on muistettava, että Raamattu suhtautuu ankarasti kaikkeen seksuaaliseen moraalittomuuteen myös heteroparien kohdalla. Toiseksi meidän tulee hyväksyä keskellemme ne, jotka kilvoittelevat seksuaalisuutensa kanssa. Meidän täytyy ymmärtää omat ehkä toisenlaiset syntimme, silloin voimme olla myötätuntoisia toisia kohtaan. Emme näe toisten sisäisiä taisteluja. Jos joku kertoo sinulle pohdinnoistaan oman homoseksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteettinsä kanssa, älä hylkää häntä vaan kuuntele, keskustele ja osoita hänelle, että olet hänen tukenaan. Meidän keskellämme on oltava tilaa niille homoseksuaalista suuntausta kokeville, jotka haluavat olla keskellämme ja toiminnassamme ja pyrkivät elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Heille on osoitettava samaa anteeksiantoa kuin itse odotamme ja saamme omista synneistämme.

MIKÄ ON KANSANLÄHETYKSEN TIE ETEENPÄIN?

Mikä on Kansanlähetyksen tie tällaisessa tilanteessa eteenpäin? Miten toimimme?

Moni kaipaa nyt rajuja irtiottoja. He näkevät suhteemme kirkkoon joko-tai -tilanteena, jossa meidän pitää valita, toimimmeko kirkossa vai sen ulkopuolella. Me olemme kuitenkin vielä sekä-että -tilanteessa. Toimimme itsenäisesti, mutta samalla haluamme toimia kirkon ja kansamme parhaaksi opettamalla Raamattua, evankelioimalla ja luomalla yhteisöjä.

Jonkun mielestä Kansanlähetyksen ja herätysliikejärjestöjen tulisi valita vain yksi vaihtoehto. Joillekin se olisi täysi sulautuminen kirkkoon. Silloin kadotamme helposti itsenäisyytemme ja identiteettimme. Joillekin se olisi täysi irtaantuminen kirkosta ja vaikeasta tilanteesta pakeneminen uuden kirkon perustamisella. Järjestöjen ja henkilöiden päätökset menevät eri tahdissa. Moni meidän ystävistämme on eronnut kirkosta. Teille sanon, että tekin olette lämpimästi tervetulleita Kansanlähetyksen jäsenyyteen ja toimintaan.

Kansanlähetyksessä olemme valinneet yhteistyön tien, jossa vahvistamme identiteettiämme ja omaa toimintaamme. Siksi muun muassa kirjoitin kirjan Ainutlaatuinen tehtävä. Kansanlähetyksen ystävillä on oikeus tietää, mitä Kansanlähetyksessä uskotaan, mitä se opettaa, miten se toimii ja mihin järjestö on Nähdään pian!.

Aiomme toimia vielä luterilaisen kirkon yhteydessä. Etsimme sen uudistumista. Jos emme voi sitä uudistaa, haluamme toisten samanmielisten järjestöjen kanssa tehdä sen minkä voimme ihmisten pelastumiseksi ja heidän tukemiseksi taivaan tiellä. Meidän tehtävämme on antaa hengellisiä koteja, joissa he vahvistuvat Jumalan sanasta ja uskovien yhteydestä.

Olemme kirkossa, mutta emme voi osallistua kaikkeen, missä kirkko on mukana.
Emme voi olla mukana sellaisessa toiminnassa, joka on Raamatun kanssa ristiriidassa.
Emme ole mukana pride-marsseilla.
Emme tue avioliittokäsityksen muutosta kirkossa.
Emme piilottele opetustamme avioliitosta.
Emme hyväksy opetusta kaikkien pelastumisesta.
Emme pidä oikeana pappisviran avaamista naisille.
Emme halua osallistua toimintaan, jossa väheksytään Jumalan sanaa.
Emme häpeä Jeesusta ja evankeliumia.

Me pidämme omista perusteistamme kiinni! Ne on ilmaistu selvimmin Kansanlähetyksen Ohjelmassa, joka löytyy kirjoittamani kirjan liitteestä.
Me julistamme pelastavaa evankeliumia Jeesuksesta.
Me kutsumme ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon.
Me teemme lähetystyötä loppuun asti.
Me luomme yhteisöjä, joissa kuullaan evankeliumia ja opetetaan Raamattua. Jotkut näistä ovat jumalanpalvelusta viettäviä yhteisöjä. Suurin osa on pienempiä ryhmiä, joissa rukoillaan, luetaan Raamattua, tuetaan toisia uskossa ja toimitaan oman paikkakunnan evankelioimisen puolesta
Me luemme ja opetamme Raamattua. Yritetään ryhdistäytyä molemmissa, sillä tänään tarvitsemme sitä enemmän kuin eilen.
Me pidämme vieläkin vahvemmin sanomaamme esillä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Meillä ei ole syytä pessimismiin eikä pelkoon. Kutsun sinua nostamaan pääsi ja lähtemään levollisin mielin eteenpäin.

Minulle ei ole lopulta tärkeää, olenko ev.lut. kirkossa tai sen ulkopuolella. Minulle on tärkeää, että me saamme uskoa vapaasti ja julistaa Jumalan sanaa vapaasti ja palvella niitä ihmisiä, jotka Jumala on tuonut yhteisöihimme.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, olenko kirkossa tai ulkopuolella, mutta se on tärkeää, että me pelastamme sieluja. Yksikään kirkko ei mene taivaaseen, rakennukset jäävät tänne alas, kun me lähdemme Jeesuksen luokse ylös.

Minulle ei ole lopulta tärkeää se, missä olen, mutta se on, että me toimimme lähetystehtävän puolesta.

Minulle on tärkeää se, että toimimme ihmisten pelastumisen puolesta ja sen hyväksi, että he säilyvät uskossa loppuun asti.

Tässä on Kansanlähetyksen ydin näky. Monet muut asiat ovat tärkeitä, mutta ihmisten auttaminen Jeesuksen tuntemiseen on tärkein!
Olen pappi tässä kirkossa ja haluan toimia tässä kirkossa evankeliumin tähden ja sen puolesta.

Kansanlähetystä rakentamaan

Haluatko lähteä rakentamaan tällaista Kansanlähetystä? Kansanlähetyksen elinvoima inhimilliseltä kannalta riippuu paljon työn ystävistä. Miten saamme vapaaehtoiset mukaan työhön sitä toteuttamaan ja tukemaan?

Käytännön työmme tapahtuu piirijärjestöissämme. Voit ottaa oman alueesi piirijärjestöön yhteyttä ja kysyä, miten työhön pääsee mukaan. Kutsumme kaikkia, jotka kokevat Kansanlähetyksen linjan omakseen, tulemaan mukaan.

Näkymme mukaan kunkin paikkakunnan uskovien tulee kantaa huolta oman paikkakunnan hengellisestä elämästä ja evankelioimisesta. Älä odota, että joku tulee paikkakunnallesi tekemään jotain suurta. Sinä voit tehdä. Ole sinä aloitteellinen. Luo omalle paikkakunnallesi pienpiiri, jossa luette Raamattua, rukoilette ja pohditte, miten olette herätyksen välikappaleena omalla paikkakunnalla. Ja ehkä tukien naapureitakin. Rukoile ja toimi vaikka sen puolesta, että voitte perustaa omalla paikkakunnallanne yhden evankeliumista elävän ja sitä levittävän ryhmän jokaista tuhatta asukasta kohden. Tämä on toteutuessaan valtava näky.

Me olemme lähetysjärjestö, mutta nyt on vahvistettava työtämme myös kotimaassa. Olemme määrätietoisesti alkaneet keräämään lähettäjärenkaita Suomessa toimiville työntekijöille. Lähetykselle uhratut varat käytetään lähetykseen, kotimaan työhön annetut varat kansamme evankeliointiin ja opettamiseen sekä uskovien varustamiseen.

Muistelemme mielellämme menneitä herätyksiä. Mitä olet valmis tekemään uuden herätyksen puolesta, joka tarkoittaa parhaimmillaan toimintaa lastesi, lastenlastesi, vanhempiesi ja sukulaistesi tulemista Jumalan valtakuntaan?

Juuri näinä viikkoina on kehotettu olemaan rohkeasti sitä, mitä olet! Nyt voi laittaa sosiaalisen median viestimään sanomaa: Olen kristitty ja sitoudun Raamattuun. Nyt voi tilaa vaikka Uusi Tie -lehden ei-uskoville sukulaisille.

Yksi suuri toiveeni ja rukoukseni on hengellinen herätys maassamme. Jumala on antanut herätyksen aikoja kansamme keskelle. Jotkut sanovat, että herätystä ei ole Raamatussa luvattu, siksi sitä ei tule. Siksi ei kannata sen puolesta toimiakaan. Tulee vain luopumus. Ehkä nyt elämme tällaista luopumuksen aikaa.

Samalla minä luen Raamatusta, että Jumala rakastaa maailmaa ja haluaa pelastaa jokaisen. Jos tämä toteutuu, eikö se tarkoita herätystä! Jos Kansanlähetys menettää rukouksen herätyksen puolesta ja toiminnan sen hyväksi ja alkaa käpertyä vain oman napansa ympärille, emme halua, että meitä kutsutaan herätysliikkeeksi. Ansaitsemme nukutusliikkeen nimen. Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Ja meidän lähtevän liikkeelle.

Hilja Aaltonen kysyi kuolinvuoteella, miksi kristikunta on nyt niin hiljaa. Meidän on aika pitää ääntä uskostamme ja Jeesuksesta. Aaltonen sanoi: ”Tämä sukupolvi tuntuu niin kuin se olisi liian hiljaa. Niin kuin se nukkuisi.” ”Minä odotan ja minä uskon, että käymme hengellistä sadeaikaa kohti. Ja se sadeaika on voimakas ja minä odotan, että Jumalan seurakunnassa yli kaikkien opillisten rajojen ja näkemysten alkaa sadeaika.”

Nyt on Kansanlähetykselle ja Kansanlähetyksen ystäville aika nousta ylös ja todistaa ystäville Jeesuksesta ja kutsuttava heitä Jeesuksen seuraan. Olemme ylpeitä uskostamme ja Herrastamme. Ja pidetään sanomastamme ja Herrastamme meteliä!

Voittajana perille!

Pidetään huolta myös itsestämme ja uskostamme. Muistetaan Jeesuksen sanat Ilmestyskirjan seurakunnille. Jeesus näki seurakuntien tilan. Alkuseurakunnassakin oli paljon kriisiä. Jeesus antoi kiitosta ja kutsui parannukseen. Hän antoi myös uskoville lupauksia. Jeesus kutsuu meitä voittajiksi, henkilöiksi, jotka pysyvät uskollisina loppuun asti hänelle ja hänen sanalleen. Siellä on myös lupaus, joka on rippikoulutodistuksessani: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän-” (Ilm. 2:10). Tässä on kutsu minulle, sinulle ja Kansanlähetykselle. Ole uskollinen tehtävässäsi ja uskossasi loppuun asti.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylä

Mediahuomiota juuri ennen Kansanlähetyspäiviä

Kansanlähetyspäivät on taas tällä viikolla. Se tietää aina myös haastatteluja ja nettinäkyvyyttä. Mainitsen tässä kolme viimeistä juttua niitä hieman kommentoiden.

Kansanlähetysnäky

Uusi Tie -lehti kirjoitti minusta jutun, jossa kerroin Kansanlähetyksen työnäystä sekä vasta ilmestyneestä kirjastani Ainutlaatuinen tehtävä. Kirjassani kerron Kansanlähetysnäystä, jonka perustana on Raamattu ja luterilainen tunnustus.

Uskomme, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, joka välittää meille Jeesuksen. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Siksi lähetystyö ja henkilökohtainen usko Jeesukseen ovat meille niin tärkeitä asioita.
Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky tulee vahvasti esiin järjestön strategias­sa, johon kuuluu maallikkokeskeisyys ja paikallisuus.

Uskomme, että jokaisen uskovan tehtävänä on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä omassa lähipiirissään. Mitä tulee lähetystyöhön ulkomailla, jokainen meistä on joko lähtijä tai lähettäjä. Lisäksi rohkaisemme uskovia Raamatun lukemiseen ja rukoilemiseen.

Minulta kysyttiin, mitä haluaisin juuri nyt Kansanlähetyksessä vahvistaa.

Tuovinen toivoo, että Kansanlähetys panostaisi tavoittavaan työhön internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jossa ihmiset viettävät aikaa.
– Meidän tulee olla avoimia uusille tavoille viedä evankeliumia eteenpäin, hän toteaa.

Tästä haastattelusta voi lukea lisää seurakuntalainen.fi -sivulta.

Kansanlähetyspäivien edellä

Kansanlähetyspäivien nettisivulla minulle esitettiin 11 kysymystä. Eräs kysymys oli, mikä merkitys suurilla tapahtumilla on kristityille. Vastasin:

Ne pitävät esillä kristillistä uskoa ajassamme, jossa media pyrkii vaikenemaan tai työntämään kristinuskon syrjään. Henkilökohtaisesti tällaiset tapahtumat ovat olleet minulle hengellisesti merkittäviä jo nuoruudesta alkaen. Niissä julistetun sanoman kautta elämässäni on tapahtunut suuria muutoksia, hengellistä uudistumista ja lähetyskutsun vahvistumista. Tämän vuoksi itse uskon, että tällaisten kesätapahtumien ja suurten hengellisten tapahtumien aika ei ole ohi.

Tämä haastattelu on luettavissa Kansanlähetyspäivien sivulla.

Herännäisyyden ja Kansanlähetyksen eroja ja yhteneväisyyksiä

Kirkko ja kaupunki -lehti oli kiinnostunut viikon lopun kesätapahtumista. Herättäjäjuhlat ovat Nivalassa ja Kansanlähetyspäivät Ryttylässä. Toimittaja löysi eroja liikkeiden välillä. Lähetän tässä siunauksen toivotukset heränneelle kansalle ja herättäjäjuhlille!

Ensi viikonloppuna tuhannet suomalaiset suuntaavat kohti Nivalaa, jossa pidetään heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat. Juhlakentällä avoimen taivaan alla enimmillään runsaat 10 000 ihmistä veisaa Siionin virsiä ja kuuntelee virsien lomassa lyhyitä seurapuheita.

Samaan aikaan tuhannet suomalaiset matkaavat Ryttylään kansanlähetyspäiville. Tämän viidesläisen herätysliikkeen väki kokoontuu isossa valkoisessa juhlateltassa. Paikalla on yhtä aikaa noin 5000–6000 ihmistä. Sielläkin lauletaan, mutta bändin säestyksellä.

Ollaan saman kirkon sisällä. Armosta ja Jeesuksesta puhutaan kummassakin juhlassa. Herättäjäjuhlilta lähetään terveisiä kansanlähetyspäiville ja varmaan ne kulkevat myös toiseen suuntaan.

Pääset lukemaan tekstin tästä.

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville 5.-7.7.2019

Tervetuloa Kansanlähetyspäiville Hausjärven Ryttylään. Ohjelma pähkinänkuoressa löytyy täältä blogistani. Kokonaisuudessaan Kansanlähetyspäivien sivulta.

Nähdään toivottavasti Ryttylässä!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetysnäky

Ainutlaatuinen tehtävä

Tänään kirjapainosta saapui Ryttylään kirjani Ainutlaatuinen tehtävä. Ensimmäinen kirjoittamani teos.

Ajatus kirjasta sai alkunsa pari vuotta sitten kiertäessäni Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlien vuoksi kaikissa 17 piirijärjestössä. Puhuin Kansanlähetyksestä sekä sen teologiasta ja työnäystä. Sydäntä särki, koska meillä ollut näkyämme ja toimintaamme käsitteleviä kirjoja.

Kerroin murheestani Uusi Tie -lehden päätoimittajalle Leif Nummelalle, joka rohkaisi kirjoittamaan. Hän oli nähnyt erään monisteeni, jossa kerron Kansanlähetyksestä ja kehotti ottamaan sen pohjaksi. Näin tein. Vähitellen kirjoitusprosessi eteni.

Eniten aikaa meni yhteenvedon koostamiseen Kansanlähetyksen työalueista. Siitä oli tehtävä lyhyt, mutta kattava. Siinä en valitettavasti voi kertoa kaikkea lähetystyöstämme. Jokainen työala vaatisi oman historiateoksensa. Mutta sen kyllä näkee, että paljon ja monenlaista on viidenkymmenen vuoden aikana tehty!

Kansanlähetysnäky

Kuvaan kirjassa Kansanlähetyksen taustalla olevaa työnäkyä. Jaan näyn kolmeen osaan: teologinen näky, toiminnallinen näky ja rakenteellinen näky. Tästä muodostuu Kansanlähetysnäky. Tämä toisen kappaleen näkymme kuvaus on minulle tärkein osa kirjasta.

Teologisessa näyssä haluamme sitoutua Raamattuun, jota luemme ja opetamme luterilaisen tunnustuksen valossa. Olemme luterilaisia herätyskristittyjä.

Toiminnallisessa näyssä tärkeää on evankeliumin julistus kotimaassa ja lähetystyössä. Tämä onnistuu vain saamalla Jumalan kansan liikkeelle.

Rakenteellinen näky kuvaa Kansanlähetyksen neljän ”tason” työtä: paikkakuntakohtainen työ, maakunnallinen työ, valtakunnallinen työ ja kansainvälinen työ.

Lähetystyömme

Kirjassa painottuu lähetystyö. Vastaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi teemme lähetystyötä?
  • Miten teemme lähetystyötä?
  • Mikä haastaa lähetystyötä?
  • Missä teemme lähetystyötä?
  • Mitä olemme tehneet lähetystyössä?

Lähetystyössä olemme näkymme ytimessä. Emme ole vain lähetysjärjestö, mutta emme ole myöskään vain kotimaantyötä tekevä järjestö. Toiminta kotimaassa tähtää lähetystyön toteuttamiseen kuten heti alussa sanottiin: Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja! Aito herätys synnyttää aina lähetystä.

Näky kirkkaaksi

Toivon, että kirja antaa yleiskuvan Kansanlähetyksen työstä, rakenteesta ja teologiasta. Ehkä joku ajattelee kirjaa lukiessa, että tuollaisessa joukossa haluan olla mukana. Kutsun kaikkia mukaan, mutta samalla toppuuttelen:

Tämä kirja on myös kutsu. Olen halunnut kertoa työstäme ja opetuksestamme. Ehkä näet työn samalla tavoin tärkeäksi. Olet tervetullut mukaan. Emme voi luvata täydellistä joukkoa. Täällä joutuu pettymään. Mutta täältä voi löytää paikkansa, jos haluaa olla sellaisessa joukossa, jossa tahdotaan toimia Raamatun mukaisesti ja ihmisten pelastumiseksi.

Toivon myös, että muutkin tarttuvat kynään ja kirjoittavat sekä Kansanlähetyksestä että viidesläisestä herätyksestä ja niiden merkityksestä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Mitä Kansanlähetys tekee

Työnäystä

Näky ja kynä ovat johtamisen välineitä. Näky tulee piirtää, jotta siitä on hyötyä.

Kansanlähetys on monimuotoinen liike maantieteellisesti, rakenteellisesti, toiminnallisesti ja teologisesti. Evankelioimis- ja lähetysnäky yhdisti ja laittoi moninaiset ryhmät liikkeelle. Kansanlähetyksessä on 17 itsenäistä ja erilaista maakunnallista piirijärjestöä, keskustoimisto ja Kansanlähetysopisto Ryttylässä sekä lähetyskenttien työ.

Piirrä näky

Minulle oli aikoinaan tärkeä löytö Matti Väisäsen kirjoittama Työnäkymme -vihko vuodelta 1997. Kansanlähetys oli tuttu jo tuolloin, olinhan sen palveluksessakin. Mutta siinä minulle ensimmäistä kertaa määriteltiin lyhyesti Kansanlähetysnäky. Kuva maalattiin teologian, toiminnan ja rakenteen kautta.

Nyt 22 vuotta myöhemmin innostuin itsekin kirjoittamaan kirjasen Kansanlähetysnäystä. Miksi? Olen kiitollinen, että Jumala johdatti minut nuorena tähän joukkoon, jossa kunnioitetaan Raamattua, annetaan uskoville mahdollisuus toimia ja halutaan viedä evankeliumi maailman ääriin. Kirja on kiitos näyn kantajille. Halusin pohtia herätyksen syitä ja välittää dynaamista näkyä eteenpäin sekä luoda katsauksen lähetystyöhömme. Teologisten ja toiminnallisten tuulien keskellä emme saa menettää suuntaamme ja unohtaa opillisia juuriamme.

Näystä tulee muistuttaa, muutoin se katoaa. Monimuotoisuuden keskellä kansanlähetysväkeä on yhdistänyt rakkaus Raamattuun, rukous ja toiminta herätyksen puolesta sekä lähetysnäky. Meillä on tekeminen painottunut.

Eksymme, jos kysymme vain, mikä on näkymme. Minä kysyn, kuka on meidän näkymme, sillä tekemisestäkin voi tulla epäjumala.

Näkymme on Jeesus Kristus

Näkymme ja tehtävämme on elää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä, palvella ja ylistää häntä sekä julistaa hänen suuria tekojansa erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa.

  • Jeesuksen kaltaista ei ole.
  • Kukaan uskonnon perustaja, poliitikko tai muu ei nouse hänen tasolleen.
  • Hän oli jo ennen maailman luomista ja hänen kauttaan luotiin koko maailmankaikkeus.
  • Hänen syntymänsä ja elämänvaiheensa kerrottiin ennalta.
  • Ainutlaatuisia olivat hänen syntymänsä, täydellinen elämänsä, sovituskuolemansa ja ylösnousemuksensa.
  • Hän astui taivaaseen Jumalan oikealle puolelle.
  • Kukaan muu ei palaa takaisin tuomitsemaan ihmiskuntaa. Kenenkään toiseen uskomalla ei voi pelastua.
  • Vain tätä Juudan Leijonaa ja Teurastettua Karitsaa ylistetään taivaassa ikuisesti.
  • Ja tämä kuningas tulee kumartuen köyhimmän ja kurjimman ihmisen eteen ilmaisemaan rakkauttaan ja kutsuu seuraansa.

Ei vaihtoehto vaan elinehto

Toimimme vieläkin evankeliumin puolesta ihmisten parhaaksi. Siksi luovumme tässä Jeesus-allergisessa ajassa varovaisuudestamme tuoda radikaalia Jeesusta työmme ja opetuksemme keskipisteeksi. Hänessä tiivistyy Kansanlähetysnäky. Lopulta Hän on sanomamme. Hän ei ole yksi vaihtoehto, vaan Hän on elinehto.


Kansanlähetyspäiville 2019 minulta ilmestyy kirja Ainutlaatuinen tehtävä, jossa avaan johtamani järjestön Kansanlähetyksen työnäkyä.

Tämä kirjoitus on ilmestynyt Uusi Tie -lehdessä kesäkuussa 2019. Väliotsikot ja yhden kappaleen muokkaus listaksi lisätty tähän.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesus Kristus astui ylös taivaaseen

Helatorstain ihmeellinen sanoma – 19 vallankumouksellista asiaa

Helatorstaita vietetään 40 päivää Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen jälkeen. Se on Jeesuksen taivaaseen astumisen juhla. Jeesus meni sinne, mistä oli tullut. Kokosin tähän joitakin asioita Jeesuksen taivaaseen astumiseen liittyen.

1. Pelastushistoriallisen käänteen päivä

Jeesus on kolminaisen Jumalan persoonista se, jonka kautta koko universumi on luotu. Jumalan suunnitelman mukaan, hän syntyi ihmiseksi neitsyt Mariasta, eli hyvän ja synnittömän elämän, kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista. Helatorstaina Jeesus palasi taivaaseen, ja 10 päivän päästä helluntaina alkoi Pyhän Hengen aikakausi.

2. Taivaassa on nyt jotain uutta

Jeesus palasi taivaaseen erilaisena kuin sieltä lähtiessään. Kolmiyhteisessä Jumalassa tapahtui hämmästyttävä muutos: yksi persoonista on nyt taivaassa kirkastetussa ihmisruumiissa. Jeesuksen lihaksi tuleminen, inkarnaation ihme, jatkuu taivaassa. Siellä on nyt lihaa ja verta!

3. Jeesus meni valmistamaan uskoville taivaallisia asuntoja

Jeesus valmistautuu taivaassa siihen juhlapäivään kun uskovat kootaan hänen luokseen. Meitä odottaa taivaalliset asunnot: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen” (Joh. 14:2-3)

4. Jeesus on nyt ylipappi, joka rukoilee kansansa puolesta

Jeesus on puolustajamme ja hän rukoilee nyt Isän luona meidän puolestamme: ”Siksi hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan (Hepr. 7:25). Tämä on valtava ilo ja rohkaisu. Jeesus rukoilee puolestani, että pysyisin uskossa ja voisin kirkastaa Jumalaa elämälläni.

5. Seurakunnan elämän alku ilman Jeesuksen ruumiillista läsnäoloa

Jeesus kutsui apostolit seuraajikseen. Helatorstain jälkeen ennen helluntaita kerrotaan, että ainakin 120 henkeä oli koolla. He suunnittelivat seurakunnan elämää muun muassa valitsemalla uuden apostolin Juudaksen tilalle (Ap.t. 1). Helatorstaista alkoi aikakausi jolloin seurakunta (Kristuksen morsian) on erossa Jeesuksesta (sulhanen). Tämä aika päättyy Jeesuksen paluuseen ja Karitsan häihin (Ilm. 19:5-9).

6. Jeesus lupaa Pyhän Hengen

Helatorstaina Jeesus jälleen kerran muistutti lähettävänsä Pyhän Hengen opetuslapsille: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa sitä, minkä Isä on luvannut ja minkä olette minulta kuulleet. Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä pian näiden päivien jälkeen” (Ap.t. 1:4-5). Kymmenen päivän päästä helluntaina tämä toteutui.

7. Jeesus antaa taivaasta lahjoja kirkolleen

Efesolaiskirjeessä (4:7-16) kerrotaan, että ylösnoussut Jeesus antaa lahjoja seurakunnalleen. Lahjaksi mainitaan erityiset tehtävät seurakunnassa. Apostolien, profeettojen, evankelistojen, paimenien ja opettajien tehtävä on valmistaa koko seurakunta Kristuksen ruumiin (seurakunnan) rakentumiseen, ettemme ajelehtisi väärien oppien heiteltävinä vaan kasvaisimme totuudessa ja rakkaudessa Kristukseen.

8. Jeesus on kirkon pää

Jeesus on kirkon Herra. Seurakunta kuuluu hänelle ja seurakunnan tulee etsiä häntä, seurata häntä ja palvella häntä.  ”Jumala on alistanut kaiken hänen (Jeesuksen) jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle” (Ef. 1:22)

9. Jeesuksen kruunaamisen päivä

Helatorstaina Jeesus asetettiin taas jumalalliseen kunniaan. Hän istumisensa Jumalan oikealla puolella kuvaa hänen valtaansa. Hänelle on annettu kaikki valta (Matt. 28:18-20). Hän on universumin hallitsija ja ”Hänen valtaansa on alistettu enkelit, vallat ja voimat” (1. Piet. 3:22).

10. Lähetyskäskyn päivä

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus puhui monesti apostoleille lähetystehtävästä. Ylösnousseella oli oikeastaan vain yksi käsky: viekää evankeliumi kaikille kansoille, tehkää kaikista kansoista opetuslapsia, julistakaa syntien anteeksiantamusta, jotta pelastus tulisi kaikkien osaksi. Apostolien tekojen lähetyskäsky annettiin helatorstaina: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka (Ap.t. 1:8).

11. Taivaassa Jeesus seuraa lähetystyön etenemistä

Jeesus seuraa, miten lähetyskäsky toteutuu ja mitä hänen todistajilleen tapahtuu. Diakoni Stefanoksen kohtalo osoittaa, että lähetystehtävän täyttämiseen kuuluu myös kärsimys. Jeesus nousi ottamaan vastaan kirkon ensimmäistä marttyyria (Ap.t. 6).

12. Jeesus menee pois

Pääsiäisen ja helatorstain välisenä 40 päivän aikana Jeesus näyttäytyi usein opetuslapsille, hän tuli paikalle yllättäen ja poistui yllättäen. Jumala halusi osoittaa seurakunnalle, että tällaisten yllättävien vierailujen aika on ohi. Jeesus menee pystyvästi taivaaseen ja on siellä, kunnes palaa takaisin.

13. Jeesuksen paluun lupaus

Helatorstaina kaksi enkeliä sanoi Jeesuksen poistumista katseleville apostoleille, että samalla tavalla kun näette nyt Jeesuksen menevän, hän tulee takaisin (Ap.t. 1:9-11). Jeesus lähti todella pois ja hän todella palaa takaisin. Jeesuksen paluussa on yksi ero: Sitä eivät näe vain harvat vaan kaikki maailman asukkaat.

14. Jeesus lähti pois, mutta on läsnä

Uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Persoonat eroavat toistaan, heillä on erilaisia tehtäviä, mutta ovat silti sama yksi Jumala. Helatorstaina Isä otti Jeesuksen taivaaseen ja 10 päivän kuluttua Pyhä Henki lähetettiin maailmaan. Ei ole kolmea eri Jumalaa. Kirkkoisä Augustinuksen ajatus kolminaisen Jumalan jakamattomista teoista on tärkeä (”opera trinitatis ad extra indivisa sunt”). Kaikkialla, missä yksi Jumalan persoonista toimii, siellä on myös koko kolminainen Jumala. Siksi nyt Pyhän Hengen läsnäolon vuoksi voimme sanoa, että vaikka Jeesus on ruumiillisesti taivaassa, hän on kanssamme esimerkiksi ehtoollisessa ja julistetussa evankeliumissa.

15. Jeesus Kristus on nyt Herra

Helatorstain sanoma koskettaa kaikkia ihmisiä. Jeesus asetettiin asemaan, jonka jokainen ihminen tulee tunnustamaan: ”…Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava, että Jeesus Kristus on Herra – Isän Jumalan kunniaksi” (Fil 2: 9-11)

16. Taivaaseen astuminen on osoitus Jeesuksen ainutlaatuisuudesta

Ketään toista ei ole asetettu samanlaiseen asemaan kuin Jeesusta. Kukaan uskonnon perustaja, hurskas ihminen, valtionpäämies ja julkisuuden henkilö ei voi ostaa, ansaita tai saada samaa virkaa, tehtävää tai asemaa. Jeesus on täysin omaa luokkaansa.

17. Jumalan pelastussuunnitelma toteutuu

Taivaaseen astuminen on osa Jumalan ennen maailman luomista tehdystä pelastussuunnitelmasta. Sen jälkeen tuli helluntai, jolloin alkoi kirkon ja lähetystehtävän aikakausi. Tämä aikakausi päättyy Jeesuksen paluuseen. Pian alkaa ikuisuus (taivas ja kadotus). Mikään eikä kukaan voi estää Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista.

18. Helatorstai on huomioitu uskontunnustuksissa

Kristillisellä kirkolla on kolme tärkeää uskontunnustusta, jotka kaikki nostavat helatorstain tapahtuman kristillisen uskon keskiöön: Jeesus ”nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Apostolinen uskontunnustus), Jeesus ”nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua” (Nikean uskontunnustus), Jeesus on ”on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Athanasioksen uskontunnustus)

19. Teoriasta ylistykseksi

Emme vain muistele tapahtunutta. Helatorstai on päivä, joka kutsuu ylistämään elävää Jeesusta! Hän on Herra, joka istuu Jumalan oikealla puolella! Kristinusko ei ole vain tietoa, vaan ennen kaikkea elämää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä. Jokainen ihminen on luotu tähän yhteyteen ja Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi jokaisen pelastamiseksi. Elämämme syvin syy ja todellinen tarkoitus löytyy kun uskomme ja ylistämme kolmiyhteistä Jumalaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa