Avainsana-arkisto: lepytys

Uskoontulo Jumalan vanhurskaus

Vanhurskaus

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuvain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa. Aiemmin käsitellyt teemat ovat lunastus, sovitus ja lepytys.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 4 – VANHURSKAUS

Olen käsitellyt Raamattuavaimissa tällä viikolla jo kolmea tärkeää sanaa: lunastus, sovitus ja lepytys. Neljäs sana on vanhurskaus.

Raamatussa vanhurskaus on ennen kaikkea Jumalan oikeamielisyyttä ja täydellistä oikeudenmukaisuutta kuvaava sana. Ei ihme, että tämä sana oli uskonpuhdistaja Martti Lutherille vaikea. Mutta uskonpuhdistus sai alkunsa tämän sanan ymmärtämisestä.

Martti Lutherin paini Jumalan vanhurskauden kanssa

Martti Luther taisteli paljon sen kanssa, onko hän Jumalalle kelpaava. Hän oli luostarissa, oli pappi, opetti toisia pappeja, mutta häntä vaivasi epävarmuus. Olenko todella Jumalalle kelpaava?

Hän eli askeettista elämää, rukoili ja palveli Jumalaa parhaan voimansa mukaan, mutta jotain puuttui. Hän oli valmistelemassa roomalaiskirjeen luentoa, kun hän jäi pohtimaan ensimmäisen luvun sanoja ”Vanhurskas on elävä uskosta.”

Tuo sana vanhurskas ja Jumalan vanhurskaus olivat Lutherille vaikeita sanoja, sillä hän tajusi, että hän ei millään yllä tuolle vanhurskauden tasolle, jolla voisi sitten elää uskossa.

Sitten hän hahmotti sanat ”Vanhurskas on elävä uskosta” vähän uudella tavalla ”Uskosta vanhurskas on elävä”. Silloin Luther ymmärsi, että usko Jeesukseen tekee vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi. Hän koki kuin astuvansa sisään paratiisin portista. Hän vihasi ennen sana Jumalan vanhurskaus, koska luuli, että tuo sanapari on hänelle este pelastukseen. Nyt siitä tuli taivaan portti ja rakas ilmaisu.

Vanhurskaaksi lukemista ja tekemistä

Verbi vanhurskauttamien tarkoittaa syyttömäksi julistamista ja tekemistä. Uskosta Jeesukseen meidät julistetaan ja tehdään vanhurskaiksi.

Mitä on vanhurskaaksi lukeminen ja vanhurskaaksi tekeminen. Näiden välinen ero on erittäin tärkeä.

Vanhurskaaksi lukeminen on oikeustermi. Kun uskomme Jeesukseen, Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, eli syyttömiksi ja hänelle kelpaaviksi. Tärkein tapahtuu taivaassa: Jumala julistaa ja lukee meidät vanhurskaiksi, syyttömiksi ja hänelle kelpaavaksi. Tämä tapahtuu, vaikka elämässäni ei tapahtui mitään muutosta.

Vanhurskaaksi tekeminen on se prosessi, jossa Pyhä Henki tulee uskovaan asumaan, ja muokkaa uskovan elämää Jumalan tahdon mukaiseksi. Tässä on pyhityksen näkökulma.

Pelastuksen perusta on vanhurskaaksi lukemisessa

Ensimmäinen eli vanhurskaaksi lukeminen on täydellinen. Jälkimmäinen eli meidän elämässämme tapahtuva vanhurskaaksi tekeminen on epätäydellinen.

Meidän pelastuksemme perusta on ensimmäisessä eli vanhurskaaksi lukemisessa.

Kuka kelpaa Jumalalle?

Millainen ihminen kelpaa Jumalalle? Pitääkö olla ensin vanhurskas, että voi pelastua?

Tämähän on ihmiselle luontainen ajattelumalli. Parannan ensin vähän itseäni, siivoan elämästäni vähän huonoja asioita pois, teen lupauksia Jumalalle lupauksia paremmasta elämästä. Nämä ovat sinänsä hyviä asioita, mutta ei se vanhurskautta tuo.

Paavali kirjoittaa roomalaisille: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (3:23). Hän kirjoitta samassa kolmannessa luvussa: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtävä sitä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomaksi käyneet.” Paavali jatkaa tuota listaa vielä pitkään.

Paavali vetää maton jalkojen alta. Jos kaikki ovat näin syntisiä ja kelvottomia, kuka voi pelastua?

Tuossa samassa roomalaiskirjeen kolmannessa ja neljännessä luvussa löytyy vastaus: Paavali kirjoitti: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaakseen vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit” (3:23-25).

Seuraavassa luvussa, Roomalaiskirje nelosessa Paavali sanoo: Joka ei töitä tee (tämä tarkoittaa lain vaatimusten täyttämistä), joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi (4:5).

Jumala vanhurskauttaa jumalattoman

Apostoli Paavalin radikaali väite roomalaiskirjeessä on se, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.

Jumalan radikaali ratkaisu ihmisen hengelliseen kyvyttömyyteen on se, että hän vanhurskauttaa jumalattoman.

Millainen ihminen jumalaton on? Hän ei etsi Jumalaa ja hänessä ei ole mitään hyvää. Koska muunlaisia ihmisiä ei ole, Jumala vanhurskauttaa täysin syntisen ja jumalattoman ihmisen. Hurskaita ei täältä löydy, siksi Jumala vanhurskauttaa jumalattomia.

Vanhurskauttamisen perusta Golgatalla

Tämän vanhurskauttamisen perustana konkreettinen tapahtuma Golgatalla. Syytön kantoi ihmiskunnan rangaistuksen. Koska syntimme on sovitettu, meidät on lunastettu ja Jumala on lepytetty, syntinen voidaan vanhurskauttaa eli lukea Jumalalle kelvolliseksi.

Vanhurskauttamisen yhteydessä voidaan puhua autuaasta vaihtokaupasta, jossa ihminen antaa Kristukselle sellaista, mitä Kristuksella ei ole eli omat syntinsä. Kristus antaa ihmiselle sellaista, mitä hänellä itsellään on, mutta ihmisellä ei ole eli oman vanhurskautensa.

Jos ja kun Jumala sanoo, että olet vanhurskas ja syytön, se pätee, vaikka kuka väittäisi muuta.

Room 5:1 Koska olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, meillä on rauha Jumalan kanssa.


Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus
3. Lepytys

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristillinen usko lepytys Jeesuksen kuolema

Lepytys

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuvain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa. Aiemmin käsitellyt teemat ovat lunastus ja sovitus.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 3 – LEPYTYS

Jumala sovitti maailman itsensä kanssa. Sovituksen välikappale oli Jeesus Kristus. Sovituksen väline oli Jeesuksen veri. Koko maailman synti on kertakaikkisesti sovitettu. Tämä tekee meidän pelastuksemme mahdolliseksi. Kristittyjen tehtävä on pyytää ihmisiä suostumaan tähän sovintoon. Silloin Jeesuksen ansaitsema sovitus, lasketaan heidän hyväkseen.

Toinen sana oli lunastus. Lunastukseen liittyy kaupankäynti. Joku orjaksi joutunut saatetaan lunastaa jostain rahasummasta. Kun lunastus tapahtuu, omistusoikeus muuttuu. Meidät on lunastettu Jeesuksen Kristuksen verellä.

Kolmas sana Raamattuavaimissa on lepytys. Lepytys on lunastuksen ja sovituksen seurausta.

Jumala lepytetään

Lepytyksen kohteena on Jumala. Tarvitseeko Jumala lepytystä? Kyllä. Miksi? Meidän syntiemme tähden.

Jo kaikkia ihmisiä koskevan yleisen ilmoituksen perusteella voi todeta, että jumalan olemassaolon tajuaminen on selvää kaikkialla maailmassa.

Kukaan ei synny ateistina. Yleisen ilmoituksen vuoksi ihmisessä on taju jonkinlaisen jumalan olemassaolosta. Tosin hän ei tiedä ilman erityistä ilmoitusta Raamatussa kuka tämä Jumala on ja mitä hän tahtoo. Yleisen ilmoituksen ja oman arkikokemuksen tasolla kaikkialla maailmassa ymmärretään, että ihminen on erossa tästä Jumalasta.

Kansojen erilaiset uskonnot pyrkivät uhreillaan, paastoilla, lahjoilla ja itsensä rankaisemalla lepyttää Jumalaa. Tämä kertoo sinänsä oikeasta asiasta, mutta ei johda mihinkään.

Jumalan aloite

Jumala teki sen mihin ihminen ei kykene.

Jumala ja hänen vihansa lepytettiin Jeesuksen uhrilla.

Uskonpuhdistuksen ensihetkillä syntyi luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. Niissä käydään pohdintaa lepytyksestä muun muassa tällä tavoin:

”Jumala lepytettiin Jeesuksen uhrilla. Jumalan viha kohtasi synnin vallassa olevaa ihmistä. Mutta kun Jeesus uhrasi itsensä rakkaudesta meihin, Jumalan viha leppyi ja voit nyt kutsua Häntä rakkaaksi Isäksi.”

”Edellä olemme laajasti esittäneet, että meidät vanhurskautetaan uskolla, siten että uskomme Jumalan leppyneen meille, ei omien tekojemme tähden, vaan lahjaksi, Kristuksen tähden. Tämä on aivan varmasti evankeliumin oppi. Sanoohan Paavali Ef. 2:8-9 selvästi: ”Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja, se ei ole peräisin ihmisistä.”

Tämänkaltainen opetus oli tuolloin tärkeää, koska katolisen kirkon perusopetus oli, että ansaitsemme syntien anteeksiantamuksen noudattamalla ihmisten säädöksiä. Tämä oli uskonpuhdistuksen sanomalle punainen vaate.

Jos lepytät Jumalaa itse

Jos Jumala ja hänen vihansa lepytetään hyviä tekoja tekemällä, tapahtuu luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen mukaan kolme asiaa:

  1. Ensinnäkin Kristuksen kunnia himmennetään koska ihmiset luulevat omilla teoillaan tulevan vanhurskaiksi ja lepyttävänsä Jumalan.
  2. Toiseksi omille teoille perustan asettaminen ei tuo omantunnon rauhaa. Pelastus on epävarmalla pohjalla ja voi johtaa epätoivoon.
  3. Kolmanneksi omaa vanhurskautta rakentamalla emme opi tuntemaan Jumalaa, koska oman vanhurskauden virittely on pakenemista Jumalan luota ja hänen valmistamastaan pelastuksen lahjasta.

Jeesuksen veri lepytysuhrina

Jumalan lepyttää vain Jeesuksen Kristuksen veri. Jeesus oli uhri, joka vuodatettiin.

Suurena sovintopäivänä – ja vain tuona päivänä – ylipappi meni kaikkein pyhimpään liiton arkin luokse. Hän pirskotti liitonarkin kannelle verta. Kantta kutsuttiin armoistuimeksi. Tällä armoistuimella toimitettiin sovitus, joka lepytti Jumalan vihan. Uudessa testamentissa Jeesus on armoistuin. Roomalaiskirjeen kolmannessa luvussa todetaan näin: “…jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta Hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska Hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit,…” (Room. 3:25).

Jumala ei vihaa sinua. Hän rakastaa sinua.

Lunastus, sovitus ja lepytys kertovat sen.

Et kelpaa Jumalalle itsesi tähden – mutta kelpaat Jeesuksen tähden

Jos epäilet oletko tarpeeksi hyvä kelvataaksesi Jumalalle, minulla on sinulle vastaus: ”Et ole!”

Mutta kristillisessä uskossa ei ole kysymys sinun hyvyydestäsi.

Pelastuksesi perusta on Jumalan hyvyydessä ja hänen teoissaan puolestasi. Älä tuijota itseesi. Katso Jeesukseen. Katso ristille. Kaikki on tehty valmiiksi ja Jumala on lepytetty.

Mitä suurempaa Jumala voisi vielä tehdä sinun puolestasi?

Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa