Avainsana-arkisto: loppiainen

Loppaisen sanoma

10 asiaa loppiaisen merkityksestä

1. Itämaan tietäjät eivät voineet olla lähtemättä liikkeelle

Kaipaus ajoi etsimään jotain syvempää. Kaikkialla nytkin koetaan sisimmän janoa. Kaiho näkyy kaikkialla ja eri tavoin. Monet etsivät sisimmän kaipuulle täyttymystä tavaroista, ihmisistä, vallasta tai eri uskonnoista.

2. Tietäjät etsivät ensin väärästä paikasta

He astelivat kuningas Herodeksen luokse järkeillen, että Messias syntyy kuninkaan palatsissa.

3. Herodes tiesi, että nyt tarvitaan Jumalan sanan apua

Vanhaan testamenttiin perehtyneet oppineet kertoivat, että Jeesus syntyy Betlehemissä.

4. Miksi sanoma ei innostanut?

Uskonopin ammattilaiset eivät itse lähteneet juoksujalkaa etsimään Messiasta lähikylästä, vaikka kuulivat tietäjien viestin. Miksi Messiaan syntyminen ei heitä kuitenkaan kiinnostanut? Hämmästyttää!

5. Tietäjät toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, mirhaa ja suitsuketta

Niitä tarvittiin, jotta Joosef, Maria ja Jeesus selviäisivät pakomatkastaan Egyptiin. Jumala huolehti köyhistä palvelijoistaan.

6. Voimme antaa Jumalalle lahjana oman elämämme

Palautamme takaisin sen, mikä hänelle kuuluu. Me voimme myös antaa omastamme, jotta tahtoa seuraavat palvelijat muun muassa lähetystyössä saisivat leipänsä.

7. Loppiainen on lähetystyön juhla

Evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Maailmassa on vielä viisi miljardia ihmistä, jotka eivät ole kristittyjä. Siksi sitoudun lähetystehtävään.

8. Lähetystyö ei ole ihmisten käännyttämistä

Loppiaisen sanoma kertoo tietäjistä, joita ei tarvitse käännyttää mihinkään, mitä he eivät itse halua. Heillä on jo kaipuu ja he löytävät Jumalan sanan avulla Jeesuksen luokse. Pelkkä jumalakaipuu ei johdattanut perille asti, tarvittiin Raamatun ilmoitus. Siksi lähetystyötä tarvitaan tänäänkin!

9. Pelastus muuttuu henkilökohtaiseksi

Itämaan tietäjät lähtivät ja kohtasivat Kristuksen. Ensiksi he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä. Jotenkin he tajusivat, Jumala on tullut maailmaan tuossa lapsessa. Ehkä he monien muiden tavoin ihmettelivät, miksi tällainen uskomaton ihme tapahtui. En ihmettelisi, jos Joosef olisi kertonut heille enkelin antaman vastauksen: Jumala tulee Jeesuksessa ihmiseksi sovittaakseen meidän syntimme eli kaiken sen mikä erottaa meidät Jumalasta.

10. Evankeliumin liittyy aina ilo

Betlehemissä tietäjät ”näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo” (Matt. 2:10). Sitä Jeesuksen kohtaaminen tuo tullessaan.


Loppiainen ja Jeesuksen luokse tuleminen

Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse

joulun sanoma

Pastorin joulukirjoituksia

Koottuja joulukirjoituksia


Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun. Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.


Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet. Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse.


Tätä aarretta Jumala ei laskenut vain Maria-äidin helmaan, vaan myös meille kaikille, sinulle ja minulle. Hän sanoo: tämä lapsi on oleva omasi, sinä saat omistaa hänet; kaikki, mitä hänellä on taivaissa ja maan päällä, on kuuluva sinulle”. Martti Luther: Riemurikas joulun aarre käyttöön.


Herra Jeesus, minä en voinut tulla sinun tykösi. Sinä tulit minun tyköni. Kuinka hyvä se, että tulit. Minä olen päässyt sovitetun ja armollisen Isän tykö, saanpa päästä avullasi taivaaseen. Martti Lutherin rukous joulupäivänä.


Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas (Jesaja 9:5). Lähi-Idän kulttuureissa nimi kuvaa olemusta. Jostain syystä suunnitellessaan Poikansa lähettämistä maailmaan Jumala halusi kuvata Jeesus-lasta juuri tällaisin sanoin. Mitä hän halusi kertoa itsestään ja ihmiskunnasta? Mika Tuovisen joulukirje 2015.


Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa. Joulunpyhien lyhyt selitys.


Adventista joulunodotus aina alkaa. Odottelemme keisari Augustuksen käskyä. / Betlehem on Leivän talo. Siellä ei kaiketi tehty sen enempää leipää kuin muuallakaan, mutta siellä syntyi Elämän leipä. Joulunajan sanakirja Aasta Ööhön.


 

Loppiainen ja lähetystyö

Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse

Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet.

Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Ensin he etsivät omassa viisaudessaan väärästä paikasta, Herodeksen luota. Jumalan sana kuitenkin johdatti heidät oikealle tielle Betlehemiin.

Jumalan sana johdattaa kaipaavat ja etsivät oikeaan paikkaan. Lähetystyön tehtävänä on auttaa usein hapuillen Jumalaa ikävöivä ihminen Kristuksen luokse.

Loppiainen antaa oikean näkökulman lähetystyöhön. Kertomus itämaan viisaista kuvaa ihmisten kaipausta Jumalan löytämiseen. Pelkkä kaipaus ei auta löytämään Jumalaa. Saattoi olla, että tietäjille Israelin lähiseudulla asuvina, Vanhan testamentin profeettojen ennustukset olivat tuttuja. Siksi he lähtivät tähden ilmaantuessa liikkeelle.

Uskon, että kukaan ei etsi Kristusta ellei Pyhä Henki häntä vedä. Jumalan Henki johdattaa Raamatun sanan ja seurakunnan kautta Jumalaa kaipaavat Kristuksen tuntemiseen. Armonvälineet – kaste, ehtoollinen ja Raamattu – välittävät Jumalan armoa kaikkien kansojen keskellä. Siksi teemme myös lähetystyötä.

Ihminen – Jumalan kuvaksi luotu

Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Siksi hän etsii Jumalaa kuten kukka kääntyy kohti aurinkoa. Tämä etsintä on hyvää, mutta ei riittävää. Ilman Jumalan erityistä ilmoitusta, Raamattua ja sen sanomaa, etsintä kääntyy yleensä epäjumalanpalvelemiseksi. Siksi hurskainkin jumalanpalvelus ja uskonnollisuus ilman Jeesusta suuntautuu hyvästä tarkoituksesta huolimatta väärään suuntaan.

En näe tätä ihmisen luontaista uskonnollisuutta eli Jumalan etsintää lähtökohtaisesti huonona asiana kuten nykyään monet näkevät. Mielestäni se kuuluu ihmisen luotuisuuteen. Tämä Jumalan etsintä on kuitenkin synnin vuoksi vääristynyt. Luomisen seurauksena ihmisellä on kuitenkin säilynyt jumalkaipuu, jota eri puolilla maailmaa yritetään täyttää eri tavoin. Kristittyinä tehtävämme on viedä evankeliumi Jeesuksesta kaikille kansoille: tässä on se ja hän, jota sydämesi on kaivannut.

Työmiehet ja tiedemiehet seimen äärellä

Jouluna kuulimme, miten paimenet lähtivät katsomaan Jeesus-lasta. Tässä työmiehet kokoontuivat seimen äärelle. Myöhemmin kaipuu toi myös korkea-arvoisia ja arvostettuja tiedemiehiä idästä Jeesuksen luokse. He näkivät kuninkaan, lankesivat polvilleen, antoivat lahjoja ja katosivat historiaaan. Taivaassa ehkä tavataan.

Jeesus on kaikkia kansoja ja kaikenlaisia ihmisiä varten. Myös sinua varten.

Annetaan sydämien kaipaukselle mahdollisuus todelliseen täyttymykseen.

joulun pyhät

Joulunpyhien lyhyt selitys

Joulu kertoo kuinka Jumala tuli ihmiseksi. Jos me olisimme tarvinneet rikkautta, hän olisi varmaan tuonut meille rahaa. Jos olisimme olleet maineen tai kunnian puutteessa, sitäkin hän olisi antanut. Jeesuksen tulon syyksi ilmoitetaan vain yksi asia: hän tuli pelastamaan kansan sen synneistä. Tätä tarjotaan jokaiseen tupaan ja sydämeen.

21.12. Tuomaanpäivä

Tuomaanpäivää pidetään joulun alkuna. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”, on vanha suomalainen sanonta. Tuomasta pidetään epäilevänä opetuslapsena, mutta hän oli ensimmäinen, joka todisti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen sanoen: ”Minun Herrani ja Jumalani”. Perimätieto kertoo Tuomaan olleen ainoa apostoli, joka julisti evankeliumia Rooman valtakunnan ulkopuolella, Intiassa.

24.12. Jouluaatto

Vanhan testamentin profeetat kertoivat etukäteen Messiaan syntymisestä. He osallistuivat omalla julistuksellaan jo ennen maailman luomista tehtyyn suunnitelmaan, joka tähtäsi Jumalan ihmiseksi tuloon. Jouluaatto kertoo tapahtumaan liittyvästä odotuksesta.

25.12. Jeesuksen syntymä (1. joulupäivä)

Taivaat ja maa iloitsevat! Enkelit laulavat ylistystä: Teille on syntynyt pelastaja!

Kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona syntyi ihmiseksi. Jeesuksen tehtävänä on poistaa ihmisen ja Jumalan väliltä yhteyden este, synti, ja näin rakentaa silta ihmisen ja Jumalan välille. Tie taivaaseen on avattu kaikille, jotka uskovat ja ottavat Jeesuksen vastaan!

26.12. Tapaninpäivä (2. joulupäivä)

Tapaninpäivä on ensimmäisen kristityn marttyyrin diakoni Stefanoksen muistopäivä. Stefanos teki suuria ihmeitä ja julisti Jumalan valtakunnan saapumista. Hänet kivitettiin kuoliaaksi. Kristuksen todistajan tie on usein kärsimystietä.

Joulu kertoo Jumalan tavasta toimia. Hän kätkeytyy usein heikkouteen ja mitättömyyteen. Jeesus ei syntynyt kuninkaan linnassa vaan tallissa. Hänen kasvattajakseen ei valittu ylipappia eikä Jerusalemin yliopiston professoria vaan nuoret Maria ja Joosef. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Jeesus tapettiin julmasti ja häpeällisesti ihmisten edessä. Vaikka hän oli kunnian kuningas, universumin hallitsija, kaiken luoja ja Herra, hänet tapetiin rikoillisen tavoin.

27.12. Apostoli Johanneksen päivä (3. joulupäivä)

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Johannes kirjoitti neljännen evankeliumin, jossa kerrotaan alussa olleesta Sanasta, joka on Jumala. Tämän Sanan kautta luotiin kaikki näkyvä ja näkymätön. Sana syntyi ihmiseksi.

Johannes korostaa rakkautta. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että antoi ainoan poikansa puolestamme. Johannes on tallentanut myös Jeesuksen sanat, joiden mukaan kristityt tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta.

28.12. Viattomien lasten päivä (4. joulupäivä)

Joulun sanomassa ilo ja suru yhdistyvät. Jumala antoi ilosanoman, mutta pahan voimat yrittivät estää Jumalan suunnitelman toteuttamista. Jeesus, Stefanos ja Betlehemin syyttömät lapset joutuivat kärsimään. Viimeiset murhasi kuningas Herodes vallanhalunsa vuoksi. Kun itämaan tietäjät vierailivat Herodeksen luona, hänelle selvisi milloin ja missä uusi Kuningas on syntynyt. Hän päätti tappaa kylän kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset.

31.12. Uudenvuoden aatto

Vuoden viimeisellä päivällä ei ole pelastushistoriaan liittyvää merkitystä. Se kuitenkin muistuttaa elämän katoavaisuudesta. Pohdimme mennyttä vuotta, kiitämme Jumalaa kaikesta hyvästä ja pyydämme anteeksi tekemäämme väärää. Päivä muistuttaa myös uuden alun mahdollisuudesta.

1.1. Uudenvuodenpäivä

Uudenvuodenpäivän kirkon raamatuntekstit puhuvat Jeesuksen nimestä. Nimi Jeesus tarkoittaa Herra on pelastaja. Enkeli sanoi Joosefille: ”Hän synnyttää pojan ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Jeesuksen nimessä on voima, mitä pahan voimat pelkäävät. Hänen nimessä ja veressä meidät pelastetaan ikuisesta kadotuksesta. Pietari julisti rohkeasti: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” Jeesuksen nimessä on hyvä aloittaa uutta vuotta.

6.1. Loppiainen

Loppiainen viittaa joulunpyhien loppumiseen. Monissa kielissä puhutaan kolmen kuninkaan päivästä. Muun muassa Virossa päivä on Kolmekuningapäeva ja Saksassa Dreikönigstag. Nimi viittaa itämaan tietäjiin. Raamattu ei kerro heidän määräänsä, mutta kansanperinne kertoo viisaita miehiä olleen kolme.

Loppiainen on myös lähetystyön päivä. Itämaan tietäjät tulivat pakanakansoista. Se muistuttaa, että Jeesus on kaikkien kansojen valo. Sanoma hänestä pitää viedä kaikkialle.

Loppiainen on myös Jeesuksen kasteen muistopäivä.

Kirkkovuosi

Luterilaisessa kirkossamme kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista. Kirkkovuoden keskuksessa ovat kolmen suuren juhlan joulun, pääsiäisen ja helluntain tapahtumat.

Vuoden 1772 kalenteriuudistukseen asti varsinaisia joulunpyhiä oli neljä. Nyt jo yli 240 vuoden ajan kansa on saanut pärjätä kahdella joulunpyhällä.