Avainsana-arkisto: luterilaisuus

norjalainen herätyskristillisyys haugelaisuus

LUTERILAISEN HERÄTYSKRISTILLISYYDEN 7 POHJAVIRTAUSTA

Maailmassa ja Suomessa on monenlaista luterilaisuutta. Minä olen luterilainen ja olen niin sanottu herätyskristitty. Luterilaisen herätyskristillisyyden taustalla on luterilainen uskonpuhdistus 1500-luvulla, 1600-luvulla syntynyt pietismi ja siinä erityisesti pohjoismainen pietismi. 

Yläkuvassa on norjalaisen Adolph Tidemandin teos ”Haugianerne”, jossa kuvataan norjalaisen haugelaisen herätyksen kotikokoustunnelmaa maallikkopuhujan saarnatessa. Hans Nielsen Hauge (1771-1824) oli norjalainen luterilainen maallikko, joka johti pietististä herätystä, jota kutsuttiin hänen nimellään haugelaisuudeksi. Herätyksessä oli vahvana sekä hengellinen että yhteiskunnan sosiaalinen uudistuminen.

Suomessa luterilaista herätyskristillisyyttä edustavat muun muassa 1900-luvulla syntyneet viidesläiset järjestöt kuten Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto, Lähetysyhdistys Kylväjä sekä Opiskelija- ja koululaislähetys. Mitä tämä luterialinen herätyskristillisyys on? Olin kuuntelemassa Leif Nummelan puhetta, jossa hän kuvasi luterilaisen herätyskristillisyyden seitsemää pohjavirtausta. Muokkasin ja lyhensin Leifin selityksiä laajemmalle lukijakunnalle.

1. RAAMATTU

Sitä luetaan ja tulkitaan luterilaisen tunnustuksen silmin Kristus ja pelastushistoria keskuksena. Henkilökohtainen Raamatun lukeminen ja pienpiirit sekä Raamatun julkinen opetus ovat tärkeitä. 

2. KRISTUKSEN AINUTLAATUINEN SOVITUSTYÖ – EVANKELIUMI

Jeesuksen sovitustyö ristillä ja siihen liittyvä sijaissovitus uskon keskuksena. Evankeliumia julistetaan, jotta kuulijassa syntyisi usko: Jeesus kuoli todella minun puolestani. Juuri minun syntini on sovitettu! Minut vanhurskautetaan! 

3. ARMONVÄLINEET

Raamattu, kaste ja ehtoollinen välittävät Jumalan pelastavaa armoa. Siksi niitä sanotaan armonvälineiksi. Emme voi itse ansaita Jumalan armoa, se tarjotaan meille. Raamattu, kaste ja ehtoollinen eivät itsessään vanhurskauta tai pelasta ketään; sen tekee usko, joka liittyy armonvälineiden lupauksiin. 

4. LÄHETYSTEHTÄVÄ

Luterilainen herätyskristillisyys korostaa jokaisen ihmisen syntisyyttä ja sen vuoksi kadotustuomiota. Vain Jeesuksessa on pelastus. Siksi evankeliumi tulee julistaa kaikkialla maailmassa. Jokaisella uskovalla on tehtävä lähtijänä ja/tai lähettäjänä.

5. MAALLIKKOVASTUU

Jokainen kristitty on Jumalan pappi yhteisen pappeuden perusteella. Tätä pappeutta hoidetaan kutsumusten ja armolahjojen mukaisesti. Uskovat voivat mm opettaa Raamattua ja johtaa raamattupiiriä. Maallikkosaarna on aina ollut tärkeä osa herätyskristillisyyttä. Tämän lisäksi tunnustetaan julkinen paimenvirka. Maallikkovastuuseen kuuluu myös opetuksen apostolisuuden ja raamatunmukaisuuden arviointi. 

6. USKOVIEN YHTEYS

Jumalan todellinen kansa koostuu niistä, jotka kuulevat Paimenensa äänen. Kristittyjä kutsutaan rakentamaan yksimielisyyttä Jumalan sanan pohjalta.

7. ESKATOLOGINEN KIINNOSTUS

Herätyskristillisyydessä on ollut esillä lopun ajat eli eskatologia. Eskatologian pääpiireitä eli Jeesuksen paluuta, viimeistä tuomiota sekä kadotuksen ja taivaan todellisuutta on pidetty esillä.

Tässä seitsemän näkökulmaa luterilaiseen herätyskristillisyyteen.

KATSO MYÖS NÄITÄ:

Osana herätysten historiaa

Herätysjulistuksen esteitä nykyaikana

Liisi Jokirannan vinkkejä hengellisen kokouksen järjestäjille

Tehtävämme on kertoa Jeesuksesta ja esittää kutsu sielujen pelastukseksi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Uskontunnustukset

Uskontunnustuksen tehtäviä

Miksi uskoa pitää tunnustaa? Mikä on eri kirkkojen ja kristillisten uskontunnustusten tehtävä? Mihin niitä tarvitaan?

Tällä viikolla opetin Kansanlähetysopistolla Ryttylässä luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoihin kuuluvaa Yksimielisyyden ohjetta. Yksimielisyyden ohje jakautuu kahteen kirjaan: Tiivistelmään (Epitome) ja Täydelliseen selitykseen (Solida declaratio). Yksimielisyyden ohjeessa on 12 luterilaisille vuonna 1580 ajankohtaista opinkohtaa.

Mihin tunnustusta tarvitaan?

Kirjassa  Johdastus luterilaiseen tunnustukseen (Günther Gassman & Scott Hendrix) on lista uskontunnustusten tehtävistä. Selitykset näihin tehtäviin löydät ylhäällä olevasta kuvasta.

  1. Itsemäärittelytehtävä.
  2. Normatiivinen tehtävä.
  3. Kriittinen tehtävä.
  4. Yhteisönrakennustehtävä.
  5. Keerygmaattinen tehtävä.
  6. Doksologinen tehtävä.
  7. Hermeneuttinen tehtävä.
  8. Katekeettinen tehtävä.
  9. Ekumeeninen tehtävä.

Lisään tähän seuraavat kaksi:

  • 10. Sielunhoidollinen tehtävä. Tunnustuksen yksi tehtävä on lohduttaa uskonkriiseissä olevia. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Yksimielisyyden ohjessa käsiteltäessä Jumalan edeltämääräämistä (predestinaatio).
  • 11. Spiritualiteettia vahvistava tehtävä. Tunnustuskirjoja voi lukea oman uskonelämän kasvamiseksi rukoillen ja ihmetellen Jumalan suuria tekoja meidän hyväksemme.

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Laki ja evankeliumi

Laki ja evankeliumi

Tasapainoinen kristillinen elämä pelastuksesta pyhitykseen perustuu lain ja evankeliumin oikeaan ymmärtämiseen. ”Laki ja evankeliumi” ovat Raamatun ja myös luterilaisuuden kaksi keskeistä sanaa.

Laki

Laki kertoo, mitä meidän tulee tehdä. Se kertoo mikä on oikein, ja käskee meitä toimimaan sen mukaisesti. Laissa on lupaus: jos teet tämän, saat palkinnon. Jokainen ihminen kulttuurista riippumatta tuntee Jumalan luonnollisen moraalilain vaatimukset. Nämä lain vaatimukset saattavat johtaa ihmisen toteuttamaan erilaisia uskontoja voidakseen niiden avulla pelastua. Luonnollinen laki on synnin vuoksi vääristynyt, siksi Jumala antoi oman lakinsa, jonka keskuksena on 10 käskyä. Ne kertovat, miten tulee elää Jumalan ja lähimmäisen kanssa. Synnin seurauksena emme voi kuitenkaan täyttää Jumalan lain vaatimuksia.

Evankeliumi

Evankeliumi kertoo Jeesuksen meille ansaitsemasta pelastuksesta. Kaikki on valmiina. Pelastuksen lahja annetaan kaikille ihmisille uskon kautta Kristukseen. Laissa oli lupaus: jos pystyt täyttämään tämän, saat palkinnon. Evankeliumissa on lupaus: saat kaikki pelastuksen aarteet, vaikka et pysty itse tekemään mitään. Laki on kaikkien ihmisten sydämessä, mutta evankeliumi opitaan tuntemaan vain Raamatun opetuksen kautta.

Laki ja evankeliumi kertovat Jumalan olemuksesta ja toiminnasta

Sekä laki että evankeliumi kertovat Jumalan rakkaudesta ja vanhurskaudesta. Luterilainen usko ottaa molemmat Jumalan puhetavat huomioon, sillä molemmat kuvaavat kolmiyhteistä Jumalaa.

Julistamme sekä lakia ja evankeliumia, mutta samalla teemme erotuksen näiden välille. Evankeliumi antaa sen, mitä käskyt vaativat. Lutherin mukaan ”Käskyjä on saarnattava syntisten kauhistuttamiseksi ja heidän syntiensä paljastamiseksi, jotta he katuisivat ja kääntyisivät.” Tämä jälkeen on saarnattava Kristusta, joka kantoi syntiemme rangaistuksen ja antaa meille vapauden. Lailla ja evankeliumilla on erilaiset tehtävät.

Usein väitetään, että ihmistä ei kiinnosta enää vanha kysymys: ”Miten löydän armollisen Jumalan?” Vaikka tämä kysymys ei kiinnostaisi, kirkon tulee jatkuvasti esittää se. Tai sitten moni luulee: ”Totta kai Jumala on armollinen”. Aikamme ihmiselle on vaikea uskoa Jumalaan, joka tuomitsee synnin ja syntisen. Laki ja evankeliumi antavat vastauksen kumpaankin väitteeseen.

Laki ja evankeliumi lähetystyössä

Myös lähetystyössä lain ja evankeliumin ymmärtäminen on tärkeää. Esimerkiksi islamia kohdatessa lähetystyöntekijän on asetettava lain rima oikealle korkeudelle, jotta muslimi huomaisi, että hän ei omin voimin voi täyttää käskyjä. Tämän jälkeen lähetti voi kertoa, miten hän on löytänyt ratkaisun Jumalan täydellisten vaatimusten edessä. Toinen aiheeseen liittyvä teema on kirkon tekemä humanitaarinen työ. Jos tätä tärkeää asiaa lähestyy lain ja evankeliumin näkökulmasta, kuuluu se lain julistukseen, sillä se ei kerro mitään Jeesuksesta. Vain sanallinen todistus Kristuksesta tuo ikuisen pelastuksen. Siksi kirkon lähetystyö ei saa muuttua pelkäksi avustustoiminnaksi.

Evankeliumissa on voima muuttaa

Ihmisluonnon on helpompi hyväksyä laki kuin evankeliumi. Myös uskovan elämässä laki saa helposti yliotteen. Kun haluamme seurata Jeesusta, saatetaan sanoa: kun antaudumme täydellisesti Kristukselle, Pyhä Henki saa uudenlaisen toimintatilan meissä. Uskonkilvoitus voi muuttua epäjumalanpalvelukseksi, jos keskipisteenä ovat meidän tekomme eikä Kristuksen sovitustyö. Vain evankeliumi ja Kristuksen rakkauden kokeminen voi saada aikaan muutosta meissä.

Lain ja evankeliumin julistus

Lain ja evankeliumin oikea julistus on luterilaisen uskonkäsityksen perusta. Voimme joutua väärälle tielle ainakin kolmella tavalla.

  1. Ensiksi vaikenemme Jumalan täydellisestä laista. Syynä voi olla ihmispelko tai ajatus, että Jumalan täydellisten vaatimusten, lain, synnin ja kadotuksen mainitseminen estää ihmisiä turvautumasta Kristukseen.
  2. Toiseksi vaikenemme täydellisestä evankeliumista, jolloin Kristuksen täydellinen sovituskuolema hämärtyy.
  3. Kolmanneksi evankeliumi voi hävitä kokonaan jos puhutaan armollisesta Jumalasta, mutta vaietaan Jumalan armon perustasta. Paradoksaalisesti juuri tällainen ”armollisesta Jumalasta” puhuminen ilman Kristusta johtaa ihmisen armottoman Jumalan kohtaamiseen viimeisenä päivänä.

(Tämä kirjoitus on johdanto Uusi Tie -lehden kirjoitussarjaan 2013.)

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa