Avainsana-arkisto: pääsiäinen

REGGIO EMILIA, ITALY - APRIL 12, 2018: The icon of "Harrrownig of Hell - Descensus Christi and inferno (latin)" on the iconostas in church Chiesa di San Giorgio in Reggio Emilia from 20 cent.

Astui alas tuonelaan

Jeesus Kristus kuoli pitkäperjantaina. Pääsiäissunnuntaina hän nousi kuolleista. Mitä tapahtui tässä välissä?

Apostolinen uskontunnustus antaa välähdyksen sanossaan, että Jeesus ”astui alas tuonelaan”:

”kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista”

Nikaian uskontunnistus ei mainitse tuonelaan astumista:

”ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin”

Athanasioksen uskontunnustus raportoi tapahtuneen tällä tavoin:

”Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin”

Tämä Apostolisen uskontunnustuksen lyhyt väläys tuonelaan astumisesta vastaa kysymykseen, missä Jeesus oli kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisen ajan.

Saarnasi vankeudessa oleville hengille

Pietari kirjoittaa tuonelaan astumisesta (1. Piet. 3:18-20):

”Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana.”

Emme tiedä, mitä Jeesus saarnasi tuonelassa. Mutta siellä oli ihmisiä, jotka pystyivät saarnaa kuuntelemaan. Tuonela on todellinen paikka. Se ei ole vielä helvetti. Sinne Jeesuksen sovitustyön hylkääjät joutuvat myöhemmin viimeisen tuomion jälkeen.

Jeesus voittaja

On pohdittu, liittyykö tuonelassa oleminen pitkäperjantaina alkaneeseen Jeesuksen kärsimykseen  vai kuuluuko se hänen voittoonsa ollen alkufanfaari pääsiäispäivän ylösnousemukselle.

Uskon, että jälkimmäinen on oikein. Jeesus astui tuonelaan voittajana. Ristinkuolemassa hän oli jo voittanut perkeleen ja kuoleman vallan.

Sisarkirkossamme ortodokseilla on ikoneja, joissa Jeesus seisoo tuonelan murskattujen porttien päällä vetäen Aadamin ja Eevan tuonelasta pois. (Katso ylhäällä oleva kuva, joka on otettu San Giorgion kirkossa Italian Reggio Emiliassa. Copyright 123rf.com)

Tuonela tyhjäksi ja taivas täyteen!

Siinä on lankalauantain sanoma: Jeesus haluaa tyhjentää tuonelan ja helvetin. Ja täyttää taivaan.

Hän haluaa vetää jokaisen pois ikuisen pimeyden, varjon ja valituksen valtakunnasta.

Lankalauantai ei julista Jeesuksen kärsimystä vaan voittoa. Jeesus ei ollut tiedottomana haudassa. Hän julistaa voittoaan kuoleman valtakunnassa. Ylösnousemuksen sunnuntaina hän julisti sitä eläville.

Ja ylösnousemuksesta alkoi evankeliumin julistus ja kutsu uskon vastaanottamiseen kaikille kansoille kunnes Kristus palaa takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Jeesus kuoli jokaisen puolesta. Meillä kaikilla on ikuisen elämän toivo.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesuksen ylösnousemus pääsiäinen

30 näkökulmaa Jeesuksen ylösnousemukseen

Pääsiäisenä tapahtui kahden todellisuuden – ihmisten ja Jumalan – kohtaaminen. Vaikka evankeliumien kertomukset kuvaavat tapahtumia eri tavoin, niiden sanoma on sama: Jeesus on noussut kuolleista.

  1. Jeesus oli todella kuollut. Jeesuksen kuolema vahvistettiin viranomaisten toimesta.
  2. Jeesuksen hauta oli tyhjä. Tyhjä hauta ei itsessään ole vielä ylösnousemuksen todiste, mutta ylösnousemus edellyttää tyhjää hautaa.
  3. Jeesuksen ruumista ei löydetty. Jos se olisi ollut viranomaisilla tai uskonnollisilla johtajilla, he olisivat sen varmasti näyttäneet ja uusi liikehdintä olisi loppunut.
  4. Jeesus ilmestyi useille ihmisille ruumiillisesti kuolemansa ja hautaamisensa jälkeen.
  5. Naiset ylösnousemuksen todistajina. Juutalaisessa perinteessä vain miehet kelpasivat oikeudessa todistajiksi. Naisten oleminen todistajina, kertoo tapausten aitoudesta. Jos ylösnousemus olisi keksitty kertomus, todennäköisesti miehet olisi laitettu ylösnousemuksen ensimmäisiksi todistajiksi.
  6. ”Hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista”. Keefas, Pietari, oli opetuslapsijoukon johtaja, joka nousi Jeesuksen kieltäjästä rohkeaksi todistajaksi. Ylösnoussut Jeesus sai aikaan muutoksen.
  7. Opetuslapset eivät heti tunteneet Jeesusta. Ylösnoussut ruumis oli jossain määrin erilainen kuin hänen ruumiinsa ennen ylösnousemusta.
  8. ”Hän ilmestyi Jaakobille”. Ylösnousemuksen jälkeen Jeesuksen veli Jaakob uskoi. Jeesuksen perhe oli aiemmin ollut varauksellinen Jeesuksen jumaluuden suhteen. Veljen ylösnousemuksen myötä usko syntyi. Jaakobista tuli Jerusalemin seurakunnan johtaja.
  9. Jeesus ilmestyi kerralla viidelle sadalle. Paavali kirjoittaa, että useimmat olivat vuonna 55 vielä elossa.
  10. Jeesus ilmestyi Paavalille. Jeesuksen ilmestymistä Paavalille kuvataan Apostolien teoissa kolme kertaa; toisin hieman eri sanoin. Paavali oli Jeesuksen ja kirkon suurimpia vastustajia; ylösnousseen kohtaaminen muutti Paavalin elämän suunnan.
  11. Ylösnousemus oli yhtä todellinen kuin ristin kuolema. Opetuslapset eivät voineet olla uskomatta kun keskustelivat Jeesuksen kanssa, koskettivat Jeesusta ja söivät hänen kanssaan.
  12. Ylösnoussut Jeesus ilmestyy aterioiden yhteydessä. Emmauksen tien kulkijat tunnistavat Jeesuksen kun tämä murtaa leipää (Luuk 24). Toisella kerralla opetuslapsilla oli ollut huono kalaonni. Aamulla Jeesus seisoo rannalla ja kysyy: Onko teillä syötävää? Jeesus käskee heidän heittää vielä kerran verkot veteen. Opetuslapset saavat suuren kalansaaliin. Kalastajia odotellessa Jeesus oli jo tehnyt hiilloksen ja paistaa siellä kaloja kutsuen opetuslapsiaan: ”Tulkaa syömään!” Silloin opetuslapset tiesivät, että keskustelukumppani on Jeesus (Joh 21). Kolmanneksi Luukas kertoo, että Jeesus oli aterialla opetuslasten kanssa käskiessään heidän odottamaan Pyhää Henkeä (Apt 1).
  13. Opetuslapsilla oli toivo, että Jeesus on luvattu messias. Jeesuksen hautauksen myötä kuoli messiastoivokin. Kuitenkin jotain merkittävää tapahtui, koska toivokin heräsi.
  14. Jos Jeesus ei noussut kuolleista, kristillisellä uskolla ei ole merkitystä muuten kuin jonkinlaisena uskonnollisena maailmankatsomuksena, josta ihminen voi valita itselleen mielensä mukaan ajatuksia. Mutta jos Jeesus nousi kuolleista, silloin Jumala on todella puhunut tämän tapahtuman kautta koko maailmalle.
  15. Jumalan pelastusteot todella tapahtuivat historiassa. Ne eivät ole filosofisia tai teologisia viritelmiä.
  16. Jeesuksen ylösnousemukseen uskominen ja sen tunnustaminen liittyy pelastukseemme: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva” (Room 10:9). Usko ja tunnustus tuo pelastuksen.
  17. Ylösnousemuksen julistamisessa määrätyt sanat ovat tärkeitä. Paavali halusi antaa tiedoksi sen, minkä oli itse saanut vastaanottaa Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta koskien (1 Kor 15:1-8). Tärkeää ei ollut vain sisältö vaan myös sanamuoto; sanojen muuttuessa myös sisältö helposti muuttuu.
  18. Jeesuksen ylösnousemus oli enemmän kuin vain hengen palaamista ruumiiseen. Joitakin kliinisesti kuolleita on voitu elvyttää takaisin elämään. Jeesus herätti kuolleista Nainin lesken pojan, Jairoksen tyttären ja Lasaruksen. He palasivat entiseen elämään ja kuolivat myöhemmin.
  19. Ylösnoussut Jeesus tunnistettiin häneksi itsekseen, mutta hän teki asioita, joita alkuperäisessä ihmisruumissa ei tehnyt.
  20. Jeesuksen ylösnousemus ei ole vain yksittäinen tapahtuma vaan siitä avautuu uudenlainen tulevaisuus koko ihmiskunnalle.
  21. Ylösnousemus kertoo, että meidän tuntemamme todellisuuden lisäksi on useampikin Jumalan luoma todellisuus ja olemisen ulottuvuus.
  22. Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuus ratkaisee sen, elikö Jeesus vain kerran historiallisena ihmisenä vai onko hän elävä persoona nyt ja siksi myös tulevaisuudessa.
  23. Jeesuksen ylösnousemus ja meidän tuleva ylösnousemuksemme liittyvät toisiinsa. Ellei Jeesus noussut, emme mekään nouse! Mutta nyt Jeesus voitti kuoleman ja kerran jokainen maan päällä elänyt ihminen tulee nousemaan kuolleista.
  24. Jeesuksen ylösnousemuksen päivä, kolmas päivä, muuttui varhaisen kristillisen seurakunnan jumalanpalveluspäiväksi. Tämä oli ihme, koska sapatilla – lauantaillamme – oli äärimmäisen tärkeä asema juutalaisuudessa. Vain jokin todella merkittävä tapahtuma on saanut juutalaiskristityt luopumaan sapatin vietosta. Teologiset spekulaatiot eivät olisi saaneet aikaan näin mullistavaa kulttuurista ja hengellistä muutosta. Jeesuksen ylösnousemus sai!
  25. Jos Jeesus ei noussut kuolleita, hänen ylösnousemuksestaan puhujat ovat valehtelijoita ja antavat Jumalasta väärän todistuksen. Jos Jumala on pyhä ja oikeudenmukainen, he joutuvat vastuuseen teoistaan. Jos Jeesus nousi, sen totuuden tietävillä on velvollisuus kertoa tästä koko maailmalle.
  26. Apostolien intoa ja rohkeutta ei voida ymmärtää ilman ylösnousemusta. Jeesuksen kuoleman jälkeen he olivat pelokkaina piilossa. Yhtäkkiä he olivat rohkeita ylösnousemuksen todistajia.
  27. Apostolit – ja myöhemmin monet muut – olivat valmiita kuolemaan Jeesuksen ylösnousemuksen vuoksi. Opetuslapsista kaikki Johannesta lukuun ottamatta, kuolivat marttyyreina.
  28. Ylösnoussut Kristus haastoi yhteiskunnan ja uskonnot. Rooma vaatii kuuliaisuutta keisarille (Kaiser kyrios – keisari on herra). Kristityt julistivat, että vain Jeesus on Herra (Iesous kyrios). Ylösnousemus nostaa Jeesuksen kaikkia muita herroja ja valtoja korkeammaksi.
  29. Miljoonat ovat kokeneet ylösnousseen Jeesuksen todellisuudesta omassa elämässään.
  30. Apostoli Tuomaan tunnustus on minunkin uskoni: ”Minun Herrani ja Jumalani!”
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jumalan voima ja Jeesuksen risti

Maailmanhistorian tärkein viikko ahtisaarnoissa

Hiljaisella viikolla, kärsimysviikolla, muistelemme kahden vuosituhannen takaisia tapahtumia, jotka uskon kautta tulevat todellisuudeksi elämässämme nyt.

Hiljaisen viikon tapahtumien suunnittelu on tapahtunut jo ikuisuudessa ennen maailman luomista. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on osa Jumalan suurta maailmansuunnitelmaa, jossa mekin olemme mukana.

Suomikin hiljentyy

Suomi on valinnut ristin lippuunsa. Tämän merkin alla hiljennymme ihmettelemään Kristuksen kärsimyksen ja ristin salaisuutta. Ristin tapahtumat kertovat meidän pahojen tekojemme suuruudesta, mutta myös Jumalan rakkaudesta. Jumala itse tuli selvittämään meidän sotkumme!

Ahtisaarna

Kirkoissa kaikuvat Jeesuksen kärsimyshistoriasta kertovat ahtisaarnat. Sana ahti tulee latinankielen sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä tai jonkin kokonaisuuden osaa.

Ahtisaarnoissa seuraamme evankeliumiin kirjoitettua Jeesuksen kärsimyskertomusta Getsemanen rukouksesta hänen kuolinhetkeensä.

Maanantaina ahdissa seurataan Jeesuksen rukoustaistelua Getsemanessa, hänen vangitsemistaan ja sitä, miten Pietari kieltää Jeesuksen.

Tiistain ahti vie meidät Jeesuksen kanssa juutalaisten neuvoston, Pontius Pilatuksen ja Herodes Antipaksen seuraan.

Keskiviikon ahdissa kuullaan Pontius Pilatuksen tuomio, josta alkaa Via dolorosa kohti Golgataa.

Kiirastorstai tekee ahtisaarnoissa poikkeuksen. Silloin tekstissä ei seurata maanantaina alkanutta Jeesuksen kärsimystietä vaan hypätään aikaan ennen maanantain ahtia. Ennen kuin Jeesus lähti Getsemaneen rukoilemaan, hän oli kutsunut opetuslapsena yhteen syömään pääsiäisateriaa.

Pitkäperjantain ahdissa kuljetaan Jeesuksen ristinnaulitsemishetkestä hänen kuolemaansa, jonka katsotaan tapahtuneen iltapäivällä kello 15.


Sunnuntaina, pääsiäisenä, iloitsemme Jeesuksen riemullisesta ylösnousemuksesta. Vapahtajamme elää!  Odotamme hänen saapumistaan ja ikuista valtakuntaa!

”Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, iäti elävä. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.”
-Jeesus (Ilmestyskirja 1:17-18)


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa