Avainsana-arkisto: Paavali

Sat-7 kirkon medialähetystyö

Maailmanlähetyksen visioita: ”Tarvitaan kristillinen satelliittitelevisio!”

Aamupalalla istuessani nappasin ylhäällä olevan kuvan. Olen suurkaupungissa, jossa on taksikuskin mukaan jo 20 miljoonaa ihmistä. Täällä on koko ajan mieletön ruuhka ja yön ympäri melua. Tämä muurahaispesä on Istanbul, joka oli joskus eräs kristillisen kirkon keskus, mutta nyt kristittyjä on Turkissa hyvin vähän. Arvioiden mukaan vain 0,2 prosenttia kansasta. Kristityt ovat pääosin ortodokseja ja katolisia, mutta maassa on myös muutamia tuhansia protestanttisia kristittyjä.

Vanhojen kirkkojen jäsenmäärä pienenee vanhenemisen ja maastamuuton seurauksena ja kristittyjen prosentuaalisessa määrässä on pian pilkun jälkeenkin yksi nolla.

Paavali julisti täällä evankeliumia, Pietari mainitsee kirjeensä vastaanottajina tämän alueen kristityt, Jeesus lähetti Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntakirjettä nykyisen Turkin alueelle.

Evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille. Yksi tehokkaimmista tavoista sanoman välittämiseen on satellitti, joka välittää kristillistä ohjelmaa. Sat-7 -asema perustettiin 20 vuotta sitten välittämään Jumalan rakkautta Pohjois-Amerikan ja Lähi-Idän asukkaille. Nyt ohjelmaa lähetetään arabiaksi, farsiksi ja turkiksi ympäri vuorokauden. Uusimpana on lastenkanavaa Sat-7 Akatemia.

Suuressa Mukana -sivulta luin suuren vision syttymisestä:

Yli 20 vuotta sitten, ennen kuin SAT-7 oli perustettu, Lähi-idän kirkkojen johtajat kokoontuivat pohtimaan, mikä olisi paras työmuoto evankeliumin esillä pitämiseen tällä haasteellisella alueella. Heiltä kysyttiin: ”Jos sinulla olisi miljoona dollaria, mitä tekisit?” Joidenkin mielestä ei ollut edes mahdollista kuluttaa miljoonaa dollaria kristilliseen työhön alueella, jolla kaikki ovet olivat kiinni. Toiset sanoivat: ”Tarvitaan kristillinen satelliittitelevisio.”

Haluan omalta osaltani sitotutua tähän työhön, ja kutsun sinua mukaan. Tarve on suuri, jotta nämä Jumalalle rakkaat ja Jeesuksen sovittamat ihmiset voisivat kuulla evankeliumin ja pelastua. Tällä alueella tulee olla kirkon mission kärki. Tämä alue tarvitsee rukoilijoita, näyn levittäjiä ja tukijoita Suomessa. Painopisteen on oltava siellä, missä tarve on suurin ja kristittyjä vähän.

Lue lisää medialähetystyöstä Suuressa Mukana -sivulta: Mediatyössä Sat-7:n kanssa.

Jeesus Kristus kaikessa ensimmäinen

Kuka on Jeesus Kristus? (Kol.1)

Työpäivän päätteeksi pohdin, miksi näen paljon vaivaa kristillisen järjestön ja kirkon hyväksi. Kaikkein suurimpana motivaattorina on HÄN, josta apostoli Paavali kirjoittaa kolossalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa.

Toivon, että sinäkin kaikissa elämän vaikeuksissa, kirkon kiistakysymyksissä ja kirkkotaisteluissa, avioliittokäsitysten myrskyissä, pettymyksistä kristillisiin järjestöihin, seurakuntiin ja kristittyihin voisit aina pitää mielessäsi HÄNET.

Jeesus Kristus on minun Herrani. Hänessä on toivoni ja hänen varaan laitan myös ikuisuuskohtaloni. Ilman HÄNTÄ olen kadotettu ja vailla elämän syvintä tarkoitusta.

Paavali kirjoittaa HÄNESTÄ näin:

Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto.

Hän on näkymättömän Jumalan kuva,
esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt.
Hänen välityksellään luotiin kaikki,
kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä,
näkyvä ja näkymätön,
valtaistuimet, herruudet,
kaikki vallat ja voimat.
Kaikki on luotu hänen kauttaan
ja häntä varten.
Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta,
ja hän pitää kaiken koossa.
Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Jumala näki hyväksi
antaa kaiken täyteyden asua hänessä
sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.

Uskomaton HÄN!

Mitä tässä sanotaankaan Jeesuksestamme:

  • Jumalan rakas poika
  • lunastajamme, jossa on syntien anteeksianto
  • näkymättömän Jumalan kuva
  • Jumalan esikoinen, ennen luomakuntaa syntynyt
  • kaikki kaikkialla näkyvä ja näkymätön on luotu hänen kauttaan ja häntä varten
  • on ollut ennen kaikkea muuta
  • pitää kaiken koossa
  • seurakunnan pää
  • alku
  • kuolleista nousseiden esikoinen
  • kaikessa ensimmäinen
  • kaikki täyteys asuu hänessä
  • Jumala teki hänen välityksellään sovinnon
  • ristin veri vahvistaa rauhan taivaan ja maan kanssa

Ja minä saan olla tällaisen Jeesuksen ystävä!

Kansanlähetyksen lähetystyö

Lähtekää Pyhän Hengen voimassa

”Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul. Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: ”Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.” Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan” (Ap.t. 13:1-3).

Antiokian seurakunta toimi aktiivisesti, kasvoi ja menestyi. Kun seurakunnan johtajat, profeetat ja opettajat, palvelivat Herraa ja paastosivat, Jumalan Pyhä Henki puhui heille: ”Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut”.

Viidestä nimeltä mainitusta työntekijästä kaksi – eli 40 prosenttia – lähetettiin lähetystyöhön. Pyhä Henki haluaa johdattaa hengelliset yhteisöt aina maailman evankelioimiseen.

Pyhän Hengen teot

Apostolien tekoja kutsutaan myös Pyhän Hengen teoiksi. Kirja kertoo, miten Pyhä Henki johti seurakuntaa ja erityisesti Paavalia lähetystyössä.

Tässä kolmannessatoista luvussa Pyhä Henki käski erottaa kaksi seurakunnan työntekijää, Barnabaksen ja Saulin, lähetystyöhön. Samankaltainen Hengen toiminta näkyy muuallakin Apostolien teoissa.

Ensimmäisessä luvussa on Jeesuksen sanat: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani” (Ap.t. 1:8).

Toisessa luvussa kerrotaan Pyhän Hengen vuodattamisesta: ”He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi” (Ap.t. 2:4).

Neljännessä luvussa on seurakunnan rukous kun viranomaiset kieltävät julistamasta evankeliumia. Koko seurakunta rukoili yhdessä: ”Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä.” Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.” (4:29-31).

Kahdeksannessa luvussa Pyhä Henki sanoi Filippukselle: Mene Etiopialaisen hoviherran luokse. Pian Filippus julisti evankeliumia hoviherralle, joka tuli uskoon ja kastettiin.

Kymmenennessä luvussa Pyhä Henki sanoi Pietarille: Kolme miestä tulee hakemaan sinua, mene heidän luokseen. Siellä Pietari julisti ja Pyhä Henki vuodatettiin pakanoiden päälle Korneliuksen kodissa.

Kuudennessatoista luvussa Paavali julisti Turkin alueella. Mutta yhtäkkiä Pyhä Henki esti julistamasta sanaa siellä. Tämän jälkeen hän näki Pyhän Hengen antamassa näyssä makedonialaisen miehen, joka johti siihen, että evankeliumi tuotiin Eurooppaan.

Lähetystyöntekijä Pyhän Hengen voimassa

Hyvät lähetystyöhön siunattavat! Lähetystyössä ei ole kyse siitä, mitä te teette ja te saatte aikaan. Kyseessä on paljon suurempi missio. Jumala haluaa, että kaikissa kansoissa kuuluu evankeliumi Jeesuksesta.

Teidän tehtävänne on olla uskollisia Jumalan sanalle, ja sille kutsulle, minkä olette saaneet ja mihin taas tänään sitoudutte Jumalan ja tämän juhlakansan edessä.

Me rukoilemme teille Pyhän Hengen täyteyttä ja johdatusta. Apostolien teot ja kirkon historia todistaa, että Henki johdattaa välillä toisin kun mitä me olemme ajatelleet.

Julistakaa evankeliumia

Mutta Henki johtaa aina siihen, että evankeliumia Jeesuksesta tavalla tai toisella viedään eteenpäin. Mitä evankeliumi on?

Se on sanoma, mitä ei löydy mistään tämän maailman uskonnosta eikä maailmankatsomuksesta. Evankeliumi on Jeesus Kristus. Evankeliumi on Jeesuksen teot Golgatalla meidän puolestamme.

Miksi Pyhä Henki johtaa julistamaan evankeliumia Jeesuksesta?

Miksi Pyhä Henki johtaa teitä, lähetystyöntekijät, julistamaan evankeliumia? Tähän on ainakin kaksi syytä.

Teidät lähetetään matkaan, jotta voisitte auttaa kadotukseen matkalla olevia löytämään pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa. Teidän tehtävänne on todistaa kirkkaasti Jeesuksesta, Pyhän Hengen tehtävä on johtaa uskoon. Maailmassa ei ole hienompaa kutsumusta.

Toiseksi te julistatte evankeliumia Jumalan kunnian vuoksi. Vaikka yksikään ei ota sanomaa vastaan, sitä tulee julistaa, jotta ihmiset ja henkivallat kuulisivat, näkisivät ja ymmärtäisivät Jumalan rakkauden ja kunnian. Evankeliumin julistaminen on Jumalan ylistämistä. Emme ylistä Jumalaa vain laulamalla ylistyslauluja. Suurta ylistystä on Jumalan suurten tekojen kertominen. Ylistäkää Jumalaa kertomalla Jeesuksen elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja veren voimasta!

Jokaisen kristityn maailmanlaaja etuoikeus: lähtijä ja lähettäjä

Lähetystyössä on alusta alkaen tarvittu sekä lähtijöitä että lähettäjiä. Antiokiassa Pyhä Henki kutsui sekä lähtemään että lähettämään.

Jokaisella kristityllä on maailmanlaaja vastuu. Tässä on meidän työmaamme.
Lähtijän tehtävä on olla uskollinen kutsumukselleen. Meidän lähettäjien tehtävä on olla uskollinen omassamme.

Suomessa ja maailmalla evankeliumin julistajia on vähän siitä syystä, että on vähän lähettäjiä.

Paavali ja Barnabas esikuvana lähetystyöntekijälle

Hyvät lähetystyöntekijämme! Ottakaa Paavali ja Barnabas esikuvaksenne. Julistakaa Kristusta, perustakaa seurakuntia, tukekaa olemassa olevia seurakuntia ja kristittyjen ryhmiä. Tehkää työnne hyvin ja olkaa innokkaita. Muistakaa arvostaa myös niitä, jotka lähettävät teidät matkaan. Pitäkää hyvää yhteyttä nimikkoseurakuntiin, lähettäviin kansanlähetyspiireihin ja yksittäisiin lähettäjiin muun muassa rukouskirjeitä kirjoittamalla. He mahdollistavat teidän palvelemisenne.

Rukous ja raha lähetystyössä

Hyvät lähettäjät! Tänään siunaamme uudelle työkaudelle 33 rukouskohdetta, joista 16 on aikuisia ja 17 lapsia. Haluamme erottaa heidät siihen työhön, johon Jumala on heidät kutsunut. Rukoilkaa näiden lähetystyöntekijöiden puolesta. Lähetystyön kulut ovat säännöllisiä, tarvitsemme myös säännöllistä tukea heille. Lähettäjät, teitä tarvitaan, sillä tätä työtä ei tehdä näiden lähetystyöntekijöiden erinomaisilla kyvyillä. Lähetystyö on hengellistä sodankäyntiä, jossa rukous on yksi tärkeä osa.

Hyvä juhlakansa! Ottakaa nämä aikuiset ja lapset omaan sydämeenne!

Mika Tuovisen puhe lähettien matkaan siunaamisessa Kansanlähetyspäivillä 3.7.2016. Kuva Philippe Gueissaz.

Evankelista Kalevi Lehtinen kirjoitus

Kalevi Lehtinen: Taistelu on alkanut!

Kun Kalevi Lehtinen kirjoitti toukokuussa 2011 Uusi Tie -lehteen kolumnin ”Kovat ajat”, muistan ajatelleeni, että nyt tunnettu evankelista avaa sydämestään sellaisia tuntoja, joita hän ei tavallisesti puheissaan ota kantaa.

Lehtinen aloittaa kolumninsa näin:

”Nuoruuteni virsikirjassa oli osasto Kovat ajat. Uudessa virsikirjassa sitä ei ole. Tekee mieli suositella sen palauttamista, sillä Kristuksen seurakunnalla ja erityisesti luterilaisella kansankirkollamme ovat nyt kovat ajat.

En muista elämästäni enkä edes Suomen historiasta aikaa,  jolloin media ja yleinen mielipide olisivat suhtautuneet Kristuksen seuraamiseen, Raamattuun, uskoontuloon, seksiin, avioliittoon, luomiseen ja evankeliumin totuusarvoon niin nurjasti kuin tänään. Taistelu on alkanut!”

Lehtisen mukaan näkymätön, hajuton ja mauton kristillisyys hyväksytään. Mutta jos väitämme, että ”Jeesus on totta, syttyy sota”.

”Kun kerrot todella uskovasi, että Jeesus sovitti meidät Jumalan kanssa ja jokainen, joka uskoo häneen, pääsee taivaaseen, huomaat olevasi äärifundamentalisti. Puhumattakaan siitä, että hänen kuolleista nousemisensa ja taivaseen astumisensa olisi historiallinen fakta, jonka varaan voi rakentaa elämänsä ja maailmankatsomuksensa!”

Mitä tällaisessa tilanteessa kristityn tulee tehdä. Lehtinen kyselee:

  • Mennä paniikkiin ja paeta? Ei!
  • Mukautua? Ei!
  • Eristäytyä ghettoon? Ei!
  • Taistella väkivallan avulla? Ei!
  • Juonitella kulissien takana? Ei!

Lehtinen toteaa tilanteestamme:

”Itse asiassa tämä on jokseenkin normaali Kristuksen seurakunnan tilanne maailmassa. Nyt ei meillä sentään vangita, ruoskita tai tapeta Jeesuksen tähden.”

Evankelistana Kalevi Lehtinen näkee tällaisessa tilantessa yhden tien eteenpäin: Kristuksen evankeliumi.

Lehtinen kutsuu seuraamaan Jeesuksen esimerkkiä, joka pani likoon kaikkensa.  Myös Paavali on esikuvana meille: hänelle tärkeintä oli julistaa evankeliumia Jumalan armosta.

Tässä viimeiseksi jääneessä Uusi Tie -lehden kolumnissaan Kalevi Lehtinen lainaa Paavalin sanoja, jotka mielestäni sopivat myös Kaleviin:

”Eloon jäääämiseni ei minulle kuitenkaan merkitse mitään sen rinnalla, että pääsen matkani päähän ja saatan loppuun Herralta Jeesukselta saamani palvelutehtävän: julistaa evankeliumia Jumalan armosta.” (Ap.t. 20:24).

Kalevi Lehtinen kuoli kaksi kuukautta kolumin ilmestymisen jälkeen heinäkuussa 2011. Meillä taistelu evankeliumin ja uskon puolesta jatkuu. Miten? Sekä hyvinä että pahoina aikoina kirkon ja kristittyjen tehtävä on opettaa Raamattua ja julistaa ainutlaatuista evankeliumia Jeesuksesta.


 

_Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14_6).

Jeesus – ainoa tie Jumalan tuntemiseen

Erään saarnani jälkeen kotimaahan jo palannut lähetystyöntekijä sanoi: ”Minäkin uskoin nuorena, että Jeesus on ainoa tie Jumalan luo”.

Minä olen tuon uskon säilyttänyt. Uskon, että ihminen voi pelastua vain uskomalla Jeesukseen. En löydä Raamatusta perusteita sille, että oppisimme tuntemaan Jumalan ja pelastua kadotuksesta taivaaseen muutoin kuin uskomalla Jeesukseen.

  • Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi. Se tapahtui Jeesuksessa Kristuksessa.
  • Jumala on vain Jeesuksessa sovittanut ihmisten synnit ja avannut tien Jumalan luokse.
  • Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani (Joh. 14:6).
  • Pietari saarnasi: Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa nimessä (Apt 4:12).
  • Paavali saarnasi Ateenassa pakanajumalien keskellä: Näen, että palvelette monia jumalia. Jumala ei kuitenkaan enää siedä tietämättömyyttä. Hän vaatii kaikkia kaikkialla tekemään parannuksen, sillä tuomiopäivä on tulossa (Apt. 17).
  • Johannes näki ilmestyksessä suuren joukon valkeissa vaatteissa. He olivat koottu kaikista kansoista. Heitä yhdisti se, että he olivat pesseet vaatteensa Karitsan veressä (Ilm. 7).

Jos uskot, että Jeesus on ainoa tie Jumalan tuntemiseen, mitä teet sen hyväksi, että kaikki voivat kuulla evankeliumin ja pelastua?

Pixabay_PublicDomanPictures_old-2079

Peili saarnaajalle – autanko vai estänkö ihmisiä uskoon?

Luen juuri kolmatta kertaa Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Martti Luther oli Wittenbergin yliopiston teologian professori ja hän luennoin yksinomaan raamatun tekstejä.

Luther käsitteli Galatalaiskirjettä luennoissaan muutamaan otteeseen, mutta vasta syksyllä 1531 pitämissään luennoissa hän katsoi esittäneensä kirjeen keskeisen asian, opin syntisen vanhurskauttamisesta, sillä tavalla, että siitä on apua jälkipolville. Galatalaiskirjeen selitys on koottu Lutherin luentojen pohjalta vuonna 1535.

Peili saarnaajalle

Selittäessään jaetta 1:4 Luther kirjoitti sanat, jotka pysäyttivät minut. Minun tehtäväni kristittynä ja pappina on auttaa ihmisiä Kristuksen tuntemiseen.

Luther asettelee sanoja väärästä julistuksesta ja väärästä vanhurskaudesta tavalla, jotka laittoivat itseni rukoilemaan, että voisin olla oikea Jumalan palvelija, oikea opettaja, joka auttaa ihmisiä Kristuksen vanhurskauteen ja sielun pelastukseen. Tämä on toki ollut rukoukseni vuosien ja vuosikymmenten ajan.

Mutta nämä Lutherin sanat ovat hyvä peili, joita haluan silloin tällöin mietiskellä, etten minä joka muille saarnaan, joutuisi itse kerran hylätyksi (1. Kor. 9:27) enkä olisi estänyt muita uskomaan ja pelastumaan.

Omalla viisaudellasi sinä peität Kristuksen viisauden ja tuntemuksen; väärällä opetuksella sinä estät ihmisiä pääsemästä armoon ja Kristuksen osallisuuteen.

Sinä kehut ja julistat omaa vanhurskauttasi ja pyhyyttäsi, mutta Kristuksen vanhurskauden, joka yksin voi tehdä meidät vanhurskaiksi ja eläviksi, sinä mitä pontevimmin torjut ja tuomitset muka vääränä ja perkeleellisenä.

Kyvykkyydelläsi sinä hävität Kristuksen valtakuntaa, sinä käytät sitä väärin hävittääksesi evankeliumin juurineen, vainotaksesi ja surmataksesi Kristuksen palvelijoita ja tuhotaksesi kaikki heidän kuulijansa.

Niinpä se sinun viisautesi, joka on ilman Kristusta, on kaksinkertaista typeryyttä, sinun vanhurskautesi on kaksinkertaista syntiä ja jumalattomuutta: se ei tunne Kristuksen viisautta eikä vanhurskautta vaan herjaa ja vainoaa sitä.

Siitä syystä Paavali aivan oikein nimittää maailmaa pahaksi; se on pahimmillaan silloin kun se on parhaimmillaan.

Uskonnollisissa, viisaissa ja oppineissa ihmisissä maailma näyttää parhaat puolensa, mutta juuri heissä se on kaksin verroin paha.

En viitsi puhuakaan lihallisista paheista, joita maailma on täynnä, sellaisista kuin aviorikos, haureus, ahneus, varkaus, murha, kateus ja viha; vähäisiä ne ovat edellisiin verrattuna.

Valkoinen Perkele, joka tekeytyy valon enkeliksi, on se varsinainen Perkele.

-Martti Lutherin sanat Galatalaiskirjeen selityksessä (1:4).

Pixabay_OthnielALV_interlocking-hands-769472

Kristittynä lopun aikana (2. Tim. 3:1-4:8)

Kristittynä eläminen lopun aikoina

– 5 Raamattuavain radio-ohjelma tammikuussa 2016 Radio Dein kautta.

1. Vaikeita aikoja

Raamatun kuvaukset lopun ajoista pelottavat monia. Joidenkin raamatunselittäjien kuvaukset pelottavat vielä enemmän. Iho nousee kananlihalle ja pohdin, miten minun käy. Kestääkö uskoni? Teenkö vääriä valintoja? Pääsenkö varmasti perille?

Kun Raamattu kertoo lopunajoista kristityille, tarkoitus ei ole pelotella kristittyjä. Lopun ajoista puhutaan rohkaisevaan sävyyn. Olemme matkalla kotiin.

Tämän viikon raamattuavaimissa käsittelen Paavalin viimeiseksi  jäänyttä kirjettä, Paavalin toista kirjettä Timoteukselle. Erityisesti haluan selvittää, mitä Paavali opettaa tässä kirjeessä lopun ajoista ja siitä, miten kristityn tulee elää Jeesuksen ylösnousemuksen ja paluun välisenä aikana eli lopun aikoina.

Paavali käsittelee lopun aikoja tai kuten hän itse sanoo ”viimeisiä päiviä” kolmannen luvun alusta neljännen luvun kahdeksanteen jakeeseen. Poimin näistä jakeista viisi teemaa meille rohkaisuksi.

Juuri niin, rohkaisuksi! Uusi testamentti puhuessaan kristityille rohkaisee ja antaa toivoa. Lopun ajoista puhuminen ei ole pelottelua. Tosin niille, jotka eivät usko kolmiyhteiseen Jumalaan, lopun aikojen kuvaus ei ole rohkaisusi vaan todistukseksi ja kuvaukseksi heitä lähestyvästä Jumalan vihasta ja ikuisesta kadotuksesta. Lue loppuun

pixabay_Witizia_landscape-398500_640

Kristittynä eläminen lopun aikana

Olin äänessä Radio Dein aamun Raamattuavaimissa. Näissä lyhyissä opetuksessa aiheeni oli kristittynä eläminen lopun aikana. Käsittemäni Raamatun teksti oli 2. Tim. 3:1-4:8.

Inspiraatiota tämän teeman valitsemiseen antoi D.A. Carsonin äskettäin ilmestynyt kirjanen.

Lopun aikojen tutkiminen, eskatologia, on tärkeä osa kristillistä teologiaa. Tässä yksi Paavalin näkökulma lopun aikoihin.

1. Vaikeita aikoja (2. Tim. 3:1-9)

Kuvaukset lopun ajoista pelottavat monia. Raamattu haluaa kuitenkin rohkaista kristittyjä puhumalla siitä, mitä on edessämme. Paavali haluaa kertoa myös sen, että lopun aikoina ihmisten pahuus lisääntyy ja seurakuntaan tulee vääriä opettajia. Tämä ei tule siis kristitylle yllätyksenä.

2. Esikuvia (2. Tim. 3:10-13)

Jokainen meistä tarvitsee hyviä esikuvia, jotka kärsimyksien ja vaivojenkin keskellä ovat pysyneet Jumalalle ja hänen ilmoitukselleen Raamatussa uskollisena. Esikuvat auttavat kristittyjä seuraamaan samaa tietä. Paavali pyytää, että Timoteus seuraisi Paavalin elämää ja uskoa.

3. Raamattu oppaana lopun aikana (2. Tim. 3:14-17)

Meidän omat kokemuksemme, mielipiteemme ja ajatuksemme vievät meidät helposti kristinuskon ymmärtämisessä sivuraiteille. Raamattu on Jumalan vaikutuksesta syntynyt ja kertoo meille, miten elää ja uskoa lopun aikoina. Se on samaan aikaan sekä kompassi joka näyttää suuntaa että matkaeväs, joka antaa voimia mennä loppuun asti.

4. Julista evankeliumia (2. Tim. 4:1-5)

Paavali ei kehota lopun ajan kristittyä piiloutumaan ja vaikenemaan. Päinvastoin, nyt on julistettava evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Tarvitaan rohkeutta, sillä lopun aikoina ihmiset eivät halua kuulla totuutta vaan sanomaa, joka tukee heidän pahuuttaan tai välinpitämättömyyttään.

5. Pidä päämäärä selkeänä (2. Tim. 4:6-8)

Paavali odotti kuolemaansa. Se oli hänelle voittopalkinnon saamisen hetki. Palkintoja ei jaeta alussa vaan lopussa. Jokainen ihminen on luotu Jumalan tuntemista ja taivasta varten. Elämä ei voi saavuttaa täydellisyyttään vielä tässä ajassa eikä ilman uskoa Jeesukseen.

Toimenpide-ehdotuksia

Jumalan voima ja Jeesuksen risti

Mistä löytyy Jumalan voima ja viisaus?

Tämä kirjoitus perustuu raamattutuntiini Ryttylässä Idäntyön päivillä 14.3.2015.Tekstinä on Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvut 1-2.

Paavali saapui Korintin kaupunkiin toisella lähetysmatkallaan vuonna 50. Siitä kertoo Apostolien tekojen 18. luku jakeissa 1-17. Hän tapasi siellä Akylaan ja Priskillan, ja perusti heidän kanssaan kristillisen seurakunnan. Paavali viipyi Korintissa ainakin puolitoista vuotta. Korintista hän siirtyi nykyisen Turkin länsirannikolla sijainneeseen Efeson kaupunkiin. Efeson rauniokaupunki sijaitsee nykyisen Izmirin eteläpuolella.

Kirjeet korinttilaisille

Paavali kirjoitti korinttilaisille useita kirjeitä. Kahdesta Raamatussa olevasta kirjeestä voidaan päätellä, että kirjeitä Korinttiin oli yhteensä ainakin neljä. Uudessa testamentissa niistä ovat säilyneet toinen ja neljäs ( ks. 1 Kor 5:9 ja 2 Kor 2:3 s. Näissä viitataan hävinneisiin kirjeisiin).

Ensimmäinen korinttilaiskirje on kirjoitettu Vähä-Aasiassa ilmeisesti keväällä 54 (tai 55).

Kirjeen teemoja ovat ristiriitaisuudet seurakunnassa, sukupuolimoraalin löysyys, kristillinen ja pakanallinen jumalanpalvelusateria, armolahjat ja ylösnousemususko.

Varsinaisia syitä kirjeen kirjoittamiseen kirjeestä löytyy kaksi. Ensimmäisessä luvussa Khloen väki kertoo, että Korintin seurakunta on riidoissa keskenään. Seurakunta on jakaantunut erilaisiin ryhmiin. Khloen väki kertoi myös muista vääristymistä seurakunnassa. Paavalin vastaukset Khloen perheväen esittämiin kysymyksiin löytyy luvuista 1-6.

Kun Paavali on kirjoittamassa kirjettä, Korintin seurakunnasta saapuu kolmihenkinen delegaatio Paavalin juttusille. Ryhmään kuuluvat Stefanas, Fortunatus ja Akaikos (1Kor 16:17). Uudet kristityt kyselevät opettajalta neuvoja. Kuuluuko seksi avioliittoon vai pitäisikö siitä pidättäytyä? Pitäisikö kristittyjen purkaa avioliitot? Onko nuorten naisten pysyttävä naimattomina? Voiko markkinoilta ostaa lihaa? Mitä Paavali ajattelet Pyhän Hengen lahjoista? Onko kaikkien puhuttava kielillä? Voisiko Apollos tulla avuksi Korinttiin? Anna neuvoja Jerusalemiin kerättävän kolehdin suhteen? Luvuissa 7-16 Paavali käsittelee näitä kysymyksiä.

Korintti

Korintti oli kirjeen kirjoittamisen aikana kukoistava kauppakaupunki. Satamakaupungin asukkaiden sukupuolimoraali oli kehno. Väitetään, että jossain jumalattaren temppelissä oli yli 1000 maksullista naista. Hillitöntä elämäntapaa kutsuttiin muuallakin sanonnalla ”elää korinttilaisesti”.

Tähän kaupunkiin Paavali tuli. Ja näitä henkilöltä hän halusi auttaa.

Kolmiyhteinen Jumala

Tässä opetuksessa en lue kokonaisuudessaan näitä kahta lukua. Valitsin täksi kerraksi ainakin itselleni uudenlaisen käsittelytavan.

Me uskomme kolmiyhteiseen Jumalan. On yksi Jumala, jossa on kolme persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuuden persoonilla on erilaiset tehtävät. Siksi pohdin ensin, mitä nämä kaksi Raamatun lukua kertovat kolminaisen Jumalan persoonista ja heidän tehtävistään.

Seuraavaksi käymme Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kaksi ensimmäistä lukua kolminaisuusopin näkökulmasta.

Mitä nämä luvut sanovat ISÄSTÄ?

Mitä sanotaan Jumalasta?

  • Jumalan omistaa seurakunnan (1:2) (Ei ole olemassa muuta todellista seurakuntaa kuin Jumalan seurakunta. Se koostuu eri aikoina, eri kansoista ja kielistä Jeesukseen uskovista. Kerran taivaassa vaan yksi Jumalan seurakunta. Kuuli joskus jutun Martti Lutherista. Uskonpuhdistuksen etenemisessä oli vaikeita aikoja. Luther murehti kirkon ja uskonpuhdistuksen tulevaisuuden vuoksi. Kerrotaan, että hän ei saanut stressin vuoksi unta. Lopulta hän sanoi: Jumala tämä on sinun kirkkosi, sinun työsi. Huolehdi sinä siitä. Minä menen nyt nukkumaan! Tämä on tärkeä oivallus taistelun ja vaivannäön keskellä: emme rakenna omaa seurakuntaa vaan Jumalan seurakuntaa!).
  • Jumala on armon ja rauhan lähde (1:3).
  • Jumala on kiitoksen kohde (1:4; 14).
  • Jumalan armo annetaan Jeesuksen kautta (1:4).
  • Jumala on uskollinen (1:9).
  • Jumalan voima tulee näkyviin ristin saarnassa (1:18).
  • Jumalan ”viekkaus” (1:19-21).
  • Jumala valmisti pelastuksen (1:19-31).
  • Jumalan viisaus ja voima on Kristus (1:24).
  • ”Jumalan hulluus” ja ”Jumalan heikkous” (1:25).
  • Jumalan valinta osuu heikkoon (1:26-28).
  • ”Jumalan todistus” (2:1).
  • Jumala lahjoittaa (2:12).

Mitä sanotaan JEESUKSESTA?

  • Jeesus kutsuu apostoleja (1:1).
  • Jeesuksessa uskovat pyhitetään (2:2).
  • Uskovat huutavat avuksi Jeesusta eri puolilla maailmaa (1:2).
  • Jeesus on armon ja rakkauden lähde (1:3). Armo on Jeesuksessa (1:4).
  • Jeesuksessa rikastutaan (1:5).
  • Jeesus tulee takaisin (1:8-9).
  • Uskova on Jeesuksen yhteydessä (1:9).
  • Jeesus on kaikille kristityille yhteinen 1:11-14.
  • Jeesus lähettää julistamaan evankeliumia (1:17).
  • Ristiinnaulittuna Jeesus on saarnan sisältö (1:23; 2:2).
  • Jeesus on Jumalan voima ja viisaus (1:24).
  • Jeesus on Jumalalta tullut viisaus, vanhurskaus, pyhitys ja lunastus (1:30).
  • Jeesus on viisaus, joka on edeltämäärätty ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, se oli kätkettyä, mutta nyt paljastettu (2:7).
  • Jeesus on kirkkauden Herra (2:8).

Mitä sanotaan PYHÄSTÄ HENGESTÄ?

  • Korinttilaisilta ei puutu missään armolahjassa (1:7).
  • Juutalaiset vaativat tunnustekoja (1:22), mutta me julistamme Kristusta.
  • Uskovat ovat saaneet Jumalan Pyhän Hengen ja Pyhän Hengen kautta Jumala ilmoittaa uskoville itsensä. Pyhä Henki opettaa meitä puhumaan jumalallista viisautta (2:11-).

Mitä teksti sanoo Paavalista?

  • Kutsuttu apostoli (1:1).
  • Kiittää Jumalaa (1:4).
  • Piti yhteyttä seurakuntaan (1:11).
  • Ei kokenut kutsumustaan kastajana vaan evankeliumin julistajana (1:17).
  • Saarnaa ristiinnaulittua Kristusta (1:23).
  • Paavalin kokemus evankeliumin julistamisesta oli tällainen (2:1-5) :

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

TEEMOJA TEKSTISTÄ

Jumalan voima

Jumalan voima tulee näkyviin ristissä ja inhimillisen heikkouden kautta. Paavalin mukaa Jeesus on Jumalan voima.

Jos etsimme Jumalan voimaa muualta kuin ristin sanomasta saatamme joutua harhaan.

”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1:18 – Vertaa Paavalin sanat roomalaiskirjeen alussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi” Room 1:16).

Kirjeen kahdessa ensimmäisessä luvussa Paavali hylkää näkemyksen, että Jumalan voima olisi ihmeissä tai viisaudessa (1:22). Paavali opetti, että puhe rististä on Jumalan voima (1:18). Siksi myös 2. luvun alun sanat on tulkittava tämän valossa: kun Paavali puhuu Jumala voimasta, hän puhuu ristin sanomasta. Ei tunnusteoista ja ihmeistä tässä yhteydessä, vaikka ne muuten ovatkin Paavalille tärkeitä:

”Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa,jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan” (2:4-5).

Viisaus Jumalan valtakunnassa

Paavalin mukaan ihmisen järki ei voi tavoittaa Jumalaa (1:18-30). Vaikka älyn ja järjen käyttö on suotavaa, synnin vuoksi nekin ovat sumentuneita.

Ihmisen järki tarvitsee kristillisen uskon ja etiikan kysymyksissä avukseen Jumalan ilmoituksen, Raamatun.
Kirkon tunnustuskirjoihin kuuluvassa Yksimielisyyden ohjeessa tämä todetaan näin:

”Ihmisen järjellä ja luonnollisella ymmärryksellä on tosin tallessa sammumaisillaan olevan kipinän verran tietoa Jumalan olemassaolosta ja (Room. 1:n mukaan) lain sisällöstä. Järki on silti perin tietämätön, sokea ja vääristynyt. Maailman älykkäimmät ja oppineimmatkaan ihmiset, jotka ehkä lukevat ja kuulevat evankeliumin Jumalan Pojasta ja lupauksen iankaikkisesta autuudesta, eivät omin kyvyin pysty sitä havaitsemaan, tajuamaan, ymmärtämään eivätkä uskomaan ja pitämään totena. Mitä uutterammin ja vakaammin he ponnistelevat käsittääkseen järjellään näitä hengellisiä asioita, sitä vähemmän he ymmärtävät ja uskovat. He pitävät tätä kaikkea vain hulluutena tai satuna, kunnes Pyhä Henki heitä valaisee ja opettaa.”

Jumala on antanut meille avuksi Raamatun. Tämän lisäksi myös Jeesus on Jumalan viisaus: ”Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi (1 Kor 1:30).

Risti

Paavali sanoo Jumalan voiman olevan Jeesuksen ristissä. Usein rististä puhutaan Jumalan rakkauden osoituksena. Se on toki sitäkin. Mutta risti on myös Jumalan lain, tuomion ja vihan osoitus.

Minut pysäytti nämä sanat luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa:

”Kristuksen, Jumalan Pojan, kärsimyksen ja kuoleman julistus on siis ankaraa ja järkyttävää Jumalan vihan saarnaamista ja ilmoittamista.”

Noissa sanoissa risti kuvataan Jumalan vihan osoituksena. Risti julistaa syntieni suuruutta ja Jumalan vihaa minua kohtaan.

Mutta tässä ei ole kaikki! Jeesuksen risti julistaa Jumalan rakkautta. Se on kuin ukkosenjohdatin, johon Jumalan viha kerran osui. Se ei osu enää minuun. Jumala kärsi itse oman vihansa, koska tiesi, että minä en kestäisi sitä ja joutuisin kantamaan sitä ikuisesti kadotuksessa. Voiko olla suurempaa rakkautta!

Jeesuksen ristissä näkyy Jumalan laki ja evankeliumi. Ristin vuoksi minäkin uskallan jättää oman hurskauden rakentelun ja luottaa täysillä Jeesuksen työhön. Pelastukseni ei ole sen varassa, miten onnistun, vaan miten Jeesus onnistui.

Tämän vuoksi Paavali julisti evankeliumia Jeesuksen rististä ja sanoi Jumalan voiman olevan tässä sanomassa.
Ristiä tarvittiin syntiemme vuoksi. Syntimme suuri ongelma on se, että se tekee meidät sokeaksi. Kapina Jumalan tahtoa vastaan sekä väärät teot muuttuva jokapäiväiseksi tottumukseksi ja se ei enää kauhistuta meitä. Se synnissä onkin kamalinta. Siihen paatuu ja se sokaisee. Kuitenkin juuri synnin tähden olemme Jumalan vihan kohteena ja matkalla kadotukseen.

Kolmiyhteinen Jumala tiesi ja tietää parhaiten mitä synti on, siksi hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi.
Jumalan maailmansuunnitelmassa ei ole mitään niin suurta kuin tämä. Meidän syntimme on sovitettu. Täydellinen anteeksianto on tarjolla.

  • Kun Jeesus syntyi enkeli sanoi Joosefille: sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa heidän synneistään.
  • Jeesuksen kuolema tapahtui syntien anteeksiantamiseksi.
  • Jeesus asetti ehtoollisen syntien anteeksiantamuksen ateriaksi.
  • Lähetyskäskysssä Luukkaan evankeliumissa Jeesus käski julistaa kaikille kansoille parannusta syntien anteeksisaamiseksi (Luuk 24:47).
  • Kun Paavali kertoi elämästään, hän sanoo, että hänen syntinsä pestiin pois Jeesuksen tähden (Apt 22:16).
  • Johannes kirjoittaa, että Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä (1 Joh 1:7).
  • Koko Vanhan testamentin jumalanpalveluskäytäntö ja uhrit perustuivat siihen, että uhrin veri toi anteeksiannon. Tämä oli vain esikuvaa Jeesuksesta.
  • Ilmestyskirjassa Johannes näkee valkopukuisten joukon taivaassa ja heistä sanotaan: He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Kristuksen veressä (Ilm 7:14).

Tämän vuoksi sana rististä on Jumalan voima! Jumala tekee ihmeitä ja tunnustekoja tänäänkin. Jossain sairas paranee ja ihminen saa muutaman vuoden lisäaikaa. Mutta vain yksi asia voi pelastaa helvetistä taivaaseen: Jeesuksen veri, joka vuosi ristillä syntien sovitukseksi. Siksi risti on kristillisen julistuksen keskipiste.

Paavalin lähetyssaarnan ytimessä oli Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

Jumalan valinta ja rakkaus

Jumalan rakkaus kohdistuu siihen, mikä ei ole itsessään mitään. Kun me rakastamme, haluamme rakkautemme kohteelta jotain hyvää itsellemme. Jumala rakastaa sellaista, jolta ei voi odottaa mitään hyvää.

Jumalan valinta on kohdistunut heikkoon, hulluuteen, vähäpätöisyyteen, halveksittuun ja siihen, mikä ei ole yhtään mitään (1:26-31).

Tämä Jumalan valinta ei kohdistu vain ihmisiin (hullut, heikot, vähäpätöiset, halveksitut, ne jotka eivät ole mitään ) vaan myös pelastuksen sisältöön (Jeesus) ja välineeseen (pelastusta ei tuo viisaus, ihmeet, merkit vaan ristin sanoma).

Paavali rukoilee (1:4-9)

Kirjeissään Paavali alkutervehdyksen jälkeen rukoilee seurakunnan puolesta (paitsi galatalaiskirjeessä). Se muistuttaa hengellisen työn tekijän asennetta ja tehtävää. Seurakunnasta ei huolehdita vain yleisön edessä ja ihmisten tapaamisissa vaan myös Jumalan kanssa seurakunnasta keskustellen.

Jumalan ikuinen pelastussuunnitelma etenee

Paavali sanoi saarnansa sisällöstä näin:

”Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme” (2:7).

Jumala on tehnyt jo ennen aikojen alkua pelastussuunnitelman meitä varten. Olemme mukana suuressa suunnitelmassa.

Tämä Jumalan salainen ja kätketty viisaus on Jeesus Kristus. Häntä me julistamme!

Kevin Vanhoozer on kuvannut Jumalan pelastussuunnitelmaa draaman avulla, jossa on viisi näytöstä.

  1. Luominen
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde
  3. Jeesus
  4. Jeesus lähetti Henkensä luomaan kirkon
  5. Eskhaton

Ensin kolmiyhteinen Jumala suunnittelee käsikirjoituksen pelastushistoriaa varten. Sitten hän luo maailman. Isä valmistelee Poikansa tuloa maailmaan. Tätä varten tarvitaan kansa. Siksi Jumala valitsee Aabrahamin. Jumala tekee liiton Israelin kanssa. Profeettojen kautta kerrotaan Jumalan saapumisesta kansansa keskelle. Jeesus tulee, elää täydellisen elämän, kuolee ristillä syntien sovitukseksi, nousee kuolleista, lähtee taivaaseen ja lähettää Pyhän Hengen. Nyt elämme kirkon aikakautta, jossa evankeliumi julistetaan kaikkialla maailmassa. Jumalan pelastussuunnitelman lopullinen huippu on vielä edessä: Jeesus tulee takaisin ja alkaa ikuisuus (eskhaton).

10 näkökulmaa lähetystyöhön

Raamattutuntini tekstiksi annettiin 1. korinttilaiskirjeen luvut 1-2. Tämän jälkeen oli alaotsikko ”Muutoksen tuulet lähetystyössä”. En käy tässä läpi lähetysteologisia muutoksia, mutta nostan 1. Korinttilaiskirjeen kahdesta ensimmäistä luvusta 10 näkökulmaa lähetystyöhön.

  1. Jumala kutsuu työntekijöitä, kuten hän kutsui Paavalin apostoliksi.
  2. Lähetystyön päämääränä on seurakunnan syntyminen. Paavali oli lähetysmatkallaan perustanut tämän Korintin seurakunnan.
  3. Jumalan seurakunnan elämässä on paljon vaikeuksia. Seurakunnan palveleminen on suostumista nöyryyteen ja vaivan kantamiseen. Kristillisessä seurakunnassakin näkee ihmisyyden koko kirjon. Jos haluaa helpon elämän, ei kannata ryhtyä seurakunnan paimeneksi!
  4. Lähetystyössä keskeistä on sananjulistus. Lähetyksen ja avustamisen suhdetta on pohdittu paljon. Usko ei ole koskaan yksin. Hyvät teot seuraavat evankeliumia. Hyvät teot ovat Jumalan rakkauden osoittamista. Silti Jumalan pelastussuunnitelmassa evankeliumilla on etusija.
  5. Evankeliumin ja sananjulistuksen keskuksena on Jeesuksen risti.
  6. Tuovatko ”Ihmeet ja merkit” herätyksen? Paavali on tässä toista mieltä. Hänen kauttaan tapahtui ihmeitä, hän käski tavoitella armolahjoja. Mutta kristillisen julistuksen keskipisteessä nämä ihmeet eivät saa olla. Keskus on varattu yhdelle asialle: Jeesukselle ja hänen ristilleen! Tämä on lähetyssaarnan ydin. Myös siksi, että tässä ristin sanomassa itsessään on yliluonnollinen voima, mitä ei ole missään muualla. Pyhä Henki yhtyy sanomaan Jeesuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta meidän syntiemme vuoksi.
  7. Seurakunta perustettiin aikansa syntisimpään kaupunkiin. Paavali ei pelännyt syntisten seuraa.
  8. Lähetyssaarnaaja pitää yhteyttä työtovereihinsa. Meillä on monesti kiire. Suomalaisen viidesläisen herätyskristillisyyden kansantauti on ollut viidesläinen juoksusairaus. Haluamme tehdä paljon, juosta ja mennä. Joskus tekemistä voi olla niin paljon, että ihmiset jäävät vähemmälle huomiolle. Joskus voi olla aika hiljentää vauhtia ja antaa aikaa lähimmäiselle. Paavali halusi olla yhteydessä seurakuntiin. Hän iloitsi ihmisistä. Hän varasi aikaa kirjoittamiseen ja yhteydenpitoon.
  9. Sananjulistajan tehtävään kuuluu rukous niiden puolesta joita palvellaan. Lähetystyö ei ole inhimillistä työtä. Se on Jumalan työtä, johon tarvitaan Jumalan työ- ja taisteluvälineitä. Rukous on yksi niistä.
  10. Lähetystyö ristin varjossa. Lähetystyössä tarvitaan ristinteologiaa. Ei siksi, että haluttaisiin muokata todellisuutta joksikin toiseksi vaan siksi, että todellisuus on ristinteologian todellisuutta. Monesti Jumalan palvelija tuntee itsensä heikoksi. Silloin hän saattaakin olla vahvimmillaan. Evankeliumin voima ei riipu sananjulistajan vahvuudesta vaan Sanan vahvuudesta. Voima ei ole ihmisen viisaudessa ja voimassa vaan välittämässämme sanomassa.
Millainen on hyvä puhe

Hyvä sanoma ja puhetaito

Vuosi 2015 on alkanut hienoissa merkeissä. Vuoden alussa Kansanlähetyksen työntekijät kokoontuivat Ryttylässä vuosittaiseen seminaariinsa. Meillä oli vieraana puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

Meille on annettu tärkeä viesti välitettäväksi koko maailmaan. Paras viesti tarvitsee tuekseen hyvät esittämistavat.

Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan”, ”minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista” ja hieman myöhemmin ” kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa” (1 Kor 2).

Paavali käyttää kirjeissään antiikin retoriikan keinoja, joista yksi on omien taitojen vähättely ja asioiden vastakkain asettelu, jotta sanoma Kristuksesta olisi keskipisteessä. Huomaamme Apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä, että apostoli viritti puhetaitonsa liekkeihin kertoessaan Jeesuksesta ja opastaessaan seurakuntia.

Evankeliumin on mahtava ilosanoma. Sen sisältö suunniteltiin jo ennen maailman luomista, sitä odotettiin tuhansia vuosia ja Jeesuksessa kaikki sai täyttymyksensä.

Viestikapula on nyt meillä. Sanoma on vietävä kaikkialle. Sanomaa ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta menetelmiä ja esitystapoja pitää aina muuttaa paremmiksi.

Mika Tuovisen ystäväkirjeestä.