Avainsana-arkisto: Paavali

Millainen on hyvä puhe

Hyvä sanoma ja puhetaito

Vuosi 2015 on alkanut hienoissa merkeissä. Vuoden alussa Kansanlähetyksen työntekijät kokoontuivat Ryttylässä vuosittaiseen seminaariinsa. Meillä oli vieraana puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

Meille on annettu tärkeä viesti välitettäväksi koko maailmaan. Paras viesti tarvitsee tuekseen hyvät esittämistavat.

Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan”, ”minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista” ja hieman myöhemmin ” kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa” (1 Kor 2).

Paavali käyttää kirjeissään antiikin retoriikan keinoja, joista yksi on omien taitojen vähättely ja asioiden vastakkain asettelu, jotta sanoma Kristuksesta olisi keskipisteessä. Huomaamme Apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä, että apostoli viritti puhetaitonsa liekkeihin kertoessaan Jeesuksesta ja opastaessaan seurakuntia.

Evankeliumin on mahtava ilosanoma. Sen sisältö suunniteltiin jo ennen maailman luomista, sitä odotettiin tuhansia vuosia ja Jeesuksessa kaikki sai täyttymyksensä.

Viestikapula on nyt meillä. Sanoma on vietävä kaikkialle. Sanomaa ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta menetelmiä ja esitystapoja pitää aina muuttaa paremmiksi.

Mika Tuovisen ystäväkirjeestä.

Jumalan rakkaus ja kristittyjen keskinäinen rakkaus

10 Raamatun paikkaa rakkaudesta

”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat… Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
– Jeesus, Matt. 5:44, 46

 

”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi’. Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.”
– Jeesus, Mark 12:30-31

 

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”
– Jeesus, Joh 3:16

 

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut-että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”
– Jeesus, Joh 13:34-35

 

”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.”
– Paavali, Room 5:5

 

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
– Paavali, 1 kor 13:1-7,13

 

”Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa.”
Paavali, 1. Kor. 16:14

 

”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.”
– Paavali, Gal. 5:22

 

”Vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi”.
– Paavali, Ef. 5:2

 

”Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.”
– Johannes, 1 Joh 4:10-11

Jeesus meidän vanhurskautemme

”Sydäntäni hallitsee näet yksi ainoa opinkohta, usko Kristukseen” Lainauksia Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selityksestä

Muutama sitaatti Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selityksen esipuheesta:

Sydäntäni hallitsee näet yksi ainoa opinkohta, usko Kristukseen. Siitä, sen kautta ja takaisin siihen virtaa yötä päivää kaikki teologinen ajatteluni. Silti koen ymmärtäneeni tuosta niin korkeasta, laajasta ja syvästä viisaudesta ainoastaan joitakin heikkoja, vaivaisia alkeita, kuin sirpaleita.

*

Siksi minusta on noloa päästää julkisuuteen nämä puutteelliset ja jähmeät selitykseni suuren apostolin ja Jumalan valitun aseen kirjeeseen. Eräs seikka saa minut toisaalta häpeämään nolostumistani ja ajaa minua tähän hävyttömään röyhkeyteen. Tarkoitan sitä ääretöntä, hirmuista iljetystä ja kaiken pyhän häpäisemistä, joka Jumalan kirkossa on aina riehunut eikä vieläkään lakkaa raivoamasta. Sen kohteena on tämä ainoa vankkumaton kallio, josta käytämme nimitystä vanhurskauttamisoppi. Tämä opettaa, kuinka meidät on lunastettu vapaiksi synnistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta ja kuinka meille on lahjoitettu iankaikkinen elämä: vanhurskauttamista emme ole saaneet aikaan me itse, saati sitten tekomme, jotka merkitsevät vielä vähemmän, vaan apuun on rientänyt eräs ulkopuolinen. Hän on Jumalan ainutsyntyinen Poika, Jeesus Kristus.

*

Mutta näitä pyhän Paavalin kirjeen herättämiä ajatuksia ei sittenkään julkaista varsinaisesti torjumaan vastustajia vaan hyödyttämään meikäläisiä.

*

Minulla ei tosin ole esitettävänä mitään uutta ja tuntematonta, koskapa koko Paavali on nyttemmin Jumalan armosta teidän kaikkien vanha tuttunne. Syynä on iso ja ilmeinen vaara, josta joudun tämän tästä muistuttamaan: Perkele uhkaa hävittää uskon puhtaan opin ja tuoda takaisin oppeja, jotka koskevat tekoja ja ihmisten perinnäissääntöjä eli traditioita. Siksi on sangen hyödyllistä varjella oppia uskosta luennoimalla sitä julkisesti ja kuulemalla ahkerasti. Kuinka hyvin se tunnetaankin ja kuinka perusteellisesti sitä opiskellaankin, vielä ei ole heittänyt henkeään vastustajamme Perkele, joka alati kulkee ympärillä etsien tilaisuutta nielaista meidät. Elossa on vielä myös oma lihamme, itsekäs, turmeltunut luontomme. Kiusaukset käyvät kimppuumme ja koettelemukset ahdistavat meitä joka taholta. Siksi tätä oppia ei ikinä voi kylliksi käsitellä ja painaa mieleen. Jos opetus on lamassa ja oppi joutuu hukkaan, lamaantuu ja hukkuu samalla kaikki totuuden tunteminen. Mutta jos vanhurskauttamisoppi kukoistaa, menestyy kaikki hyvä: jumalanpelko, todellinen jumalanpalvelus, Jumalan kunnia, varma tieto eri elämänmuotojen arvosta ja kaikesta muustakin.

Lainaukset Martti Lutherin kirjasta Galatalaiskirjeen selitys.

Paavalin roomalaiskirje

54 roomalaiskirjeen ohjetta kristityille

Luin tänään Paavalin kirjettä roomalaisille. Paavali kirjoitti tämän kirjeen suurvallan pääkaupungissa olevalle seurakunnalle, jossa ei ollut vielä itse käynyt. Kaupunkiin oli syntynyt kristillinen seurakunta joitakin vuosia Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Luultavasti Roomasta kotoisin olevia juutalaisia oli kokoontunut helluntaijuhlille Jerusalemiin kun Pyhä Henki vuodatettiin. Tuolloin Pietarin saarnan kautta 3000 tuli uskoon ja heidät kastettiin. He olivat varmaan seurakunnan siemen Roomassakin.

Paavali esittelee kirjeessään kristillisen uskon perusteet. Hän myös haluaa Rooman seurakunnan sitoutuvan lähetystyöhön. Paavali halusi tehdä lähetystyötä siellä, missä Jeesusta ei tunneta. Hänellä oli tähtäimessä uusi alue: Espanja (15:23-24).

Roomalaiskirje on ollut kristikunnassa tärkeä. Martti Lutherin mukaan se on kaikkein puhtainta evankeliumia, joka kristityn olisi hyvä osata ulkoa. Muistan Matti Väisäsen hyvät roomalaiskirjeen luennot 24 vuoden takaa Ryttylän raamattukoulussa. Myöhemmin ostin kasetilla Kalevi Lehtisen opetukset roomalaiskirjeestä, joita kuuntelin monta kertaa. Suosittelen muillekin!

Kirjoitin listan, millaisia ohjeita Jumala Paavalin kautta antoi Rooman kristityille. Usein luemme innokkasti kirjeen alkupuolen oppia koskevia asioita. Samanlaista Jumalan sanaa on myös se, mitä sanotaan kristityn elämäntavasta tässä maailmassa. Tässä kokoamani 54 ohjetta seurakuntalaisille roomalaiskirjeen loppupuolen luvuista 12-15.

  1. Anna koko elämäsi pyhäksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi (12:1)
  2. Älä mukaudu tämän maailman menoon vaan arvioi, mikä on Jumalan tahto. Uudista elämäsi sen mukaan (12:2)
  3. Älä ajattele itsestäsi liikoja (12:3)
  4. Käytä armolahjojasi (12:4-8)
  5. Rakasta vilpittömästi (12:9)
  6. Vihaa pahaa ja pysy hyvässä (12:9)
  7. Osoita lämmintä veljesrakkautta, kunnioita toista (12:9)
  8. Älä ole veltto vaan innokas (12:11)
  9. Hengen tuli palamaan (12:11)
  10. Palvele Herraa (12:11)
  11. Toivo ja iloitse (12:12)
  12. Kestä ahdingossa (12:12)
  13. Rukoile hellittämättä (12:12)
  14. Auta puutteessa olevaa kristittyjä (12:13)
  15. Osoita vieraanvaraisuutta (12:13)
  16. Siunaa vainoojiasi. Älä kiroa (12:14)
  17. Iloitse iloitsevan kanssa. Itke itkevän kanssa (12:15)
  18. Pyri yksimielisyyteen (12:16)
  19. Älä luule, että olet muita parempi (12:16)
  20. Ole vähäosaisten tukena (12:16)
  21. Älä luulottele olevasi viisas (12:16)
  22. Älä maksa pahaa pahalla (12:17)
  23. Pyri siihen, mikä on kaikkien mielestä hyvää (12:17)
  24. Yritä elää kaikkien kanssa rauhassa (12:18)
  25. Älä ota oikeutta omiin käsiin. Luota Jumalan oikeuteen (12:19)
  26. Voita paha hyvää tekemällä (12:21)
  27. Kunnioita esivaltaa (13:1-5)
  28. Maksa verosi (13:6-7)
  29. Älkää olko velkaa (13:8)
  30. Rakastakaa toisianne (13:8-10)
  31. Herää unesta, päivä on koittanut (13:11-12)
  32. Hylkää pimeyden teot (13:12)
  33. Varustaudu valon aseisiin (13:12)
  34. Elä nuhteettomasti (13:13)
  35. Pukeudu Kristukseen (13:14)
  36. Ottakaa uskossa heikko joukkoonne seurakunnassa (14:1)
  37. Älkää kiistelkö mielipiteistä (14:1)
  38. Älä tuomitse Jumalan palvelijaa (14:4-13)
  39. Elä ja kuole Jumalaa varten (14:7-9)
  40. Valmistaudu tekemään tiliä Jumalalle (14:12)
  41. Älä kampita veljeäsi (14:13)
  42. Älä saata veljeä perikatoon tapojesi vuoksi (14:15)
  43. Rakenna rauhaa (14:19)
  44. Vahvista toisia kristittyjä (14:19)
  45. Älä hajota Jumalan työtä tapojesi tähden (14:20)
  46. Säilytä uskosi ja omatuntosi puhtaana Jumalan edessä (14:22-23)
  47. Kestä toisten vajavuutta seurakunnassa (15:1)
  48. Älä ole itsekeskeinen, ota toinen huomioon (15:1-32)
  49. Rakenna seurakunnan yksimielisyyttä (15:5-6)
  50. Hyväksy kaveri seurakunnassa (15:7)
  51. Anna täyttää itsesi ilolla, rauhalla ja runsaalla toivolla (15:13)
  52. Auta lähetystyöntekijää julistamaan evankeliumia (15:24)
  53. Auta Jerusalemin seurakunnan jäseniä (15:27)
  54. Tue hengellisiä johtajia heidän taistelussaan, rukoile heidän puolesta (15:30)
Kalevi Lehtinen armo jää

Kalevi Lehtinen: pyhä heikko

Kalevi Lehtinen kirjoitti lähettäjäkirjeitä, joista Päivi Häkkinen on koonnut Armo jää -kirjan. Sen sivuilta löytyy Kalevi, jonka itsekin sain tuntea. Tässä yksi Kalevi Lehtisen lausuma kirjan sivulta.

Paavali kutsuu samoja ihmisiä heikoiksi ja pyhiksi.
Eikö siinä ole ristiriita?
Ei, sillä jokainen Jumalan lapsi on puettu Kristuksen pyhyyteen,
joka on täydellinen.
Mutta Kristuksessa ollessaankin hän on edelleen oma itsensä, heikko.
Jumalan lapsi on pyhä, mutta heikko,
Kristuksessa täydellinen, ja omassa itsessään keskeneräinen loppuun saakka.
Ihminen voi olla heikko olematta pyhä,
mutta ei pyhä olematta heikko!

Antalya_IMG_0578

Mitä voisin tehdä, että hän kuulisi evankeliumin?

Olen käymässä Antalyan suurkaupungissa. Kävin tänään satamassa, josta varmaankin Paavali ja Barnabas  lähtivät purjehtimaan Antiokiaan (Apt 14:24-26).

Antalyan vanhakaupungin (Kaleici) katuja kävellessäni pohdin Paavalin toimintaa ja sitä, miksi niin helposti kadotamme Jumalan ja hänen antamansa tehtävän julistaa evankeliumia syntien anteeksiantamiseksi ja pelastukseksi kaikille kansoille. Puuhailemme muuta.

Ajattelin 71-vuotiasta taksikuskia, joka eilen sanoi uskontonsa olevan hänelle tärkeä. Hän osoitti sydäntään ja sanoi, että usko on täällä. Ja pienen kioskin viiksekästä myyjää, jolta joka päivä ostan vettä.

Ajattelin erään 33-vuotiaan miehen sanoja, jonka väitetään olevansa ihmiseksi tullut maailmankaikkeuden luoja ja Jumala. Hän sanoi, että hän on ainoa tie Isän luokse. Vain usko häneen pelastaa. Radikaali sanoma!

Ajattelin edessä olevaa viimeistä päivää, jolloin tuo viimeksi mainittu mies on tuomarina. Raamatun mukaan tuomiolle tulen myös minä, viiksekäs kioskin myyjä ja taksikuski. Kahdelle viimeiselle Vapahtaja ei ole vielä tuttu. Raamatun mukaan kadotus ja taivas on totta. Vain usko Jeesukseen pelastaa.

Ajattelin itseäni. Olen kiitollinen, että Suomessa olen kuullut sanoman Jeesuksesta. Uskon Jeesukseen. Olen saaanut lahjana pelastuksen. Mutta miksi sydämeni tuntee vain vähän surua niiden vuoksi, joilla ei ole mahdollisuutta kuulla. Mitä voisin tehdä enemmän?

”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon? Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.”
– Jeesus, Luukas 9:23-26

”Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.”
– Jeesus, Luukas 24:46-47..

Radikaali sanoma vaatii radikaalia elämäntapaa. Ja lähetysjohtajakin joutuu jatkuvasti pohtimaan, mitä Jeesuksen ainutlaatuisuus, lähetyskäsky ja lähetyskutsu tarkoittaa omassa elämässä.

Haluan olla mukana työssä, jossa Jeesuksen radikaali sanoma ainoasta Pelastajasta otetaan tosissaan. Sanoissa ja niiden mukaisissa teoissa.

Miten voin olla suuressa mukana?

Kristityillä on suuri tehtävä viedä evankeliumin sanoma kaikkialle maailmaan. Voit olla mukana muun muassa seuraavalla tavalla:

A. Liity lähetetyn työntekijän lähetysrenkaaseen, tue taloudellisesti, rukoile. Katso 11 tapaa olla mukana lähetystyössä.

B. Tilaa minulta ilmainen ystäväkirje sähköpostiisi laittamalla nimesi/nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi alla olevaan lomakkeeseen. Voit joka kirjeessä peruttaa kirjeen tulon linkkiä klikkaamalla. Lisää minusta voit lukea täältä.





New evangelization

Muutama näkökulma uuteen evankelioimiseen (New Evangelization)

Lueskelin mitä Ronald D. Witherup kertoo katolisen kirkon uudesta evankelioimisesta. Kirjan nimi on ”Saint Paul and the New Evangelization” eli ”Pyhä Paavali ja uusi evankeliointi”. Kirjan sai tilattua iPadiin parissa minuutissa Amazonilta. Maksoin sähköisestä kirjasta noin 10 dollaria.

Katolisella kirkolla on nyt evankelioinnissa iso vaihde päällä. He ovat löytäneet innon, jonka toivoisin välittyvän myös omaan kirkkoomme. Ehkä Kansanlähetyskin, joka haluaa olla evankelioimisliike, voisi oppia jotain uutta.

New evangelization

Kirja pohtii ”uudelleen evankelioinnin” (new evangelization) merkitystä. Noin 39 vuotta sitten, vuonna 1975 paavi Paavali VI julkaisi ensyklikan Evangelii nuntiandi. Siinä hän käytti ensimmäistä kertaa sana uusi evankelioiminen. Myöhemmin Johannes Paavali II käytti ensimmäisestä kertaa termiä “new evangelization” matkallaan kotimaassa Puolassa kesäkuussa 1979.

Johannes Paavali II oli ennen paaviksi valintaansa toiminut Krakovan arkkipiispana. Nyt hän piti messun tuon vanhan kotikaupungin uudessa lähiössä, Nova Hutassa, jonka kommunistit olivat rakentaneet ja jossa edistettiin Puolaan uutta ateistista ja kommunistista mallia. Aiemmin kommunistit olivat jo yrittäneet estää joulunvieton (1973) kaupungissa, mutta kielto ei onnistunut paikallisten ihmisten vastustuksen tähden. Paavi tuli vierailulle tilanteeseen, jossa valtion johto suhtautui uskoon vihamielisesti. Siellä paavi kehotti kristittyjä julistamaan uskoaan ja uudelleen evankelioimaan tässä uudessa kristinuskolle haasteellisessa tilanteessa.

Redemptoris Missio

Huomattavin uutta evankelioimista edistävä teko Johannes Paavali II-lla oli hänen ensyklikansa Redemptoris Missio (1990). Siinä paavi käsittelee kolmea ihmisryhmää. Ensiksi ovat ne, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia ja ovat evankeliumin ja lähetyksen kohteena. Toiseksi ovat ne, joka ovat vastaanottaneet kristillisen uskon ja elävät sitä todeksi. Kolmanneksi on ne, jotka ovat tämän ”uuden evankelioinnin” kohteena. He ovat ottaneet sanoman joskus vastaan, mutta muuttuneet penseiksi tai ehkä hylänneet sanoman kokonaan. Heidät täytyy sytyttää tuleen! Tässsä tarvitaan uutta evankeliointia, mikä oli tämän paavin ensyklikan Redemptoris Missio tavoite.

Mitä uusi evankeliointi ei ole?

Uudelleen evankeliointi ei ole uutta evankeliumin sanomaa. Evankeliumi on aina yksi ja sama kautta koko historian. Se on sama kaikkialla maailmassa. Uudelleen evankeliointi ei tarkoita vain uusia työmuotoja.

Kuusi näkökulmaa katolisen kirkon uudelleen evankelioimiseen

Uudelleen evankelioimisessa on kuusi näkökulmaa:

  1. Uusi evankeliointi on henkilökohtaista ja keskittyy Kristukseen. Se tähtää henkilökohtaisen uskon syntymiseen Jeesukseen Kristukseen. Evankelioimisen keskuksessa on persoona, Jeesus Kristus, joka maailman pelastajana kutsuu kaikkia yhteyteensä. Sekä Johannes Paavali II ja Benedictus XVI korostivat jatkuvasti uskoa henkilökohtaisena kohtaamisena ylösnousseen Herran kanssa. Evankeliointi ei ole vain kristillisen opin tai uskon totuuksien levittämistä. Siihen kuuluu kutsu henkilökohtaiseen uskonsuhteeseen Jeesuksen kanssa sekä suhde toisten uskovien, seurakunnan, kanssa.
  2. Uudelleen evankeliointi kutsuu kaikkia uskovia löytämään lähetysinnostuksen. Nyt kirkon ja kristittyjen tulee löytää sama into, joka oli luonteenomaista ensimmäisille kristityille kun he toimivat ja julistivat Pyhän Hengen voimassa. He halusivat jakaa evankeliumin totuutta kaikille ja joka paikassa. Paavi Benedictus XVI on uudelleen evankelioimisen yhteydessä puhunut myös pienten uskovien ryhmien puolesta (small groups of faithful, communidades de base). Nämä pienet ryhmät ovat tulleet tärkeiksi isoissa katolisissa seurakunnissa eri puolilla maailmaa. Jokaista katolista kutsutaan liittymään tähän uuteen lähetysinnostukseen.
  3. Uusi evankeliointi ei suuntaudu vain ulospäin vaan myös sisäänpäin. Koko kirkon toiminta on aina evankelioivaa, ulospäin suuntautunutta. Erityisesti se on ulospäin suuntautunutta siellä, missä Kristusta ei tunneta. Mutta uusi evankelioiminen on samalla sisäänpäin suuntautuvaa julistusta niille, jotka ovat jo tulleet tutuiksi kristinuskon sanoman ja Jeesuksen kanssa, mutta jotka eri syistä ovat jättäneet uskon tai muuttuneet välinpitämättömiksi. Uusi evankeliointi kohdistuu sekä uskoviin että ei-uskoviin.
  4. Uusi evankeliointi ei kohdistu vain yksilöihin vaan myös kulttuureihin. Se pyrkii johdattamaan modernia kulttuuria kosketukseen Jeesuksen Kristuksen kanssa ja mahdollistaa ihmisten kääntymisensä evankeliumin puoleen. Tämä on rohkea yritys. Se on enemmän kuin vain evankeliumin julistaminen yksilöille, mikä on kirkon tehtävä kaikkina aikoina. Kirkon tulee toimia tilanteessa, jossa maallistuminen ja kirkonvastaisuus leviävät. Täytyy löytää uudet tavat evankeliumin julistamiseen ja yhteiskunnan muuttumiseen, jotta Jumalan sana olisi arvossa ja yhteisöstä tulisi parempi yhteisö kaikille ihmisille. Yhteiskunnallista vaikuttamista on muun muassa paavin toiminta Twitterissä (2012) ja Facebookissa, joilla pyritään saamaan yhteyttä erityisesti nuoriin.
  5. Evankelioimisen tehtävä ei ole tarkoitettu vain lähetystyöntekijöille, papeille ja alan asiantuntijoilla vaan jokaiselle kristityille. Kaikkia kastettuja kutsutaan tekemään opetuslapsia (Matt 28:16-20). Uskon levittäminen kuuluu koko kirkolle. Kirkon tehtävä on kutsua kristityt elämään uskoaan todeksi elämän eri tilanteissa, kokemaan Kristuksen läsnäoloa ja olemaan evankelistoja omassa elämässään.
  6. Evankeliointi kutsuu ihmisiä prosessiin, jossa ihmiset sitoutuvat Herraan Jeesukseen siten, että heidän koko elämänsä muuttuu. Jo Paavi Paavali VI puhui täydellisestä prosessista (complex process) evankelioinnissa (Evangelii Nuntiandi 24). Tämähän on Paavalin ajatus. Hän puhui ”uudesta luomuksesta” niistä, jotka ovat Kristuksessa (2 Kor 5:17) ja toteaa myös, että ympärileikkaus ei ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus vaan uusi luomus (Gal 6:15). Uusi elämä Kristuksessa tuo muutokseen arkeen. Tähän kuuluu uudenlainen elämäntapa Jeesuksen yhteydessä sekä pyhään, Jumalan tahdon mukaiseen elämään pyrkiminen.

Tämä oli ensimmäinen kirja jonka luin katolisen kirkon uudesta evankelioimisen aallosta. Evankelioiminen tulee nousemaan tärkeämpään asemaan myös omassa luterilaisessa kirkossani. On valitettavaa, että evankelioimisen teologia on jäänyt taka-alalle vaikka suurin osa kansastamme ei tunne kristillisen uskon perusteita ja on vieraantunut seurakuntien toiminnasta. Miten kertoa Vapahtajasta siten, että ihmisisä herää halu seurata häntä?

Sydämen palon pitää olla ensin kertojassa.

Tulella on tapana tarttua.

*Tutustu kirjaan Saint Paul and the New Evangelization.

Luuk 15 Tuhlaajapoika vertaus

Jumala odottaa sinua! – Evankeliumi ja tuhlaajapoika

Jeesus antoi seurakunnalleen ja kirkolleen yhden tehtävän: viedä evankeliumi kaikkialle maailmaan.

Evankeliumi on sanoma voitosta
Muinoin maallisessa kielessä evankeliumi sanaa käytettiin voittosanoman tuomisesta. Kun omat joukot olivat voittaneet sotatantereella, tultiin kotikaupunkiin viestin kanssa: voitto on saatu. Teidän ei tarvitse pelätä, että vihollinen tulee hävittämään ja tappamaan teidät.

Samankaltainen näkemys on Jesajan kirjan 52. luvussa (52:7-10): ”Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askeleet. Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: Sinun Jumalasi on kuningas.”

Tässä evankeliumi on sanoma pelastuksesta ja voitosta. Rauha on tullut, vihollinen ei enää hävitä teitä. Hänellä ei ole valtaa teihin.

Evankeliumi Uudessa testamentissa
Kun tullaan Uuden testamentin puolelle, Johannes Kastajan kerrotaan saarnanneen evankeliumia. Kun Jeesus aloitti toimintansa, hän julisti evankeliumia.

Apostolien teoissa kerrotaan, että apostolit julistivat evankeliumia kielloista huolimatta. Näin tekivät myös kaikki kristityt.

Paavali sanoo kirjeissään:

”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle” (Room 1:16).

Paavali selvittää evankeliumin sisältöä kaikkein upeimmin ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille luvussa 15 (1 Kor 15:1-6). Evankeliumin sisältö on tämä:

3 Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi,
niin kuin oli kirjoitettu,
4 hänet haudattiin,
hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä,
niin kuin oli kirjoitettu,
5 ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.
6 Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois.

Viimeisen kerran sana evankeliumi mainitaan Ilmestyskirjan luvussa 14.

”Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille” (Ilm 14:6)

Tässä evankeliumin julistaminen viittaa lopun aikojen lähetystehtävään. Raamattu korostaa, että keskeisenä lähetystyössä on iankaikkisen evankeliumin julistaminen kaikille kansoille.

Huomaathan tässä kaksi asiaa: evankeliumia sanotaan iankaikkiseksi. Se muistuttaa, että se on suunniteltu jo ennen maailman luomista. Evankeliumi ei ole Jumalan yllätysveto ihmiskunnan tukalaksi käyneeseen tilanteeseen, eikä Jumalan hätäratkaisu vaan tarkoin harkittu suunnitelma, joka on tehty jo ennen maailman luomista.

Toiseksi se kuuluu kaikille kansoille ja jokaiselle ihmiselle, myös sinulle.

Monipuolinen evankeliumi

Mainitsen evankeliumista 6 asiaa. Nämä kaikki on tarkoitettu sinulle.

  1. Vain evankeliumi tuo minulle pelastuksen. Tässä maailmassa ei ole muuta lääkettä synnin ja kadotuksen ongelmaan kuin Jeesus. Minä tarvitsen evankeliumia enemmän kuin mitään muuta.
  2. Evankeliumin tähden Jumala lukee jumalattoman vanhurskaaksi. Tämä kuulostaa monimutkaiselta, mutta on tämä roomalaiskirjeessä oleva Paavalin opetus on tärkeää tajuta. Moni kristitty on masentunut ja luopunut uskosta, kun ei ole ymmärtänyt, että Jumalalle kelpaavaisuus on vanhurskaaksi lukemista eikä niinkään vanhurskaaksi tekemistä.
    Se, että jumalaton luetaan vanhurskaaksi muistuttaa, että evankeliumi ei ole hurskaita vaan jumalattomia, pahoja ja syntisiä varten. Paavali korostaa sanaa luetaan. Jumalaton luetaan vanhurskaaksi, kun hän uskoo. Se tarkoittaa, että minussa itsessäni ei tapahdu suurta muutosta kun uskon evankeliumin. Ratkaiseva muutos tapahtuu Jumalan luona taivaassa. Jumala näkee minut puhtaana ja pyhänä Kristuksen tähden. Minut luetaan vanhurskaaksi. Tärkeintä on se, mitä tapahtuu Jumalan sydämessä. Ei se, mitä tapahtuu omassa sydämessäni.
    Näin evankeliumi on myös vastaus omaan syntiini, mitä uskovana teen. Uskonpuhdistuksen tärkeä sanoma on, että uskova on samaan aikaan vanhurskas ja syntinen. Molemmat sanat ovat totta. Tämän ymmärtäminen pelastaa monen epätoivosta kun ajattelevat, voivatko he olla uskovia kun eivät pysty muuttumaan paremmiksi.Pelastus ei ole paremmaksi muuttumista vaan Kristukselle antautumista.
    Uskovana olen joutunut – tai saanut – omaksua suomalaisen herätyskristillisyyden vanhan ja lyhyen armonjärjestyksen, jossa on kaksi kohtaa: minä olen kadotettu syntinen, Kristus on syntisen auttaja.
  3. Evankeliumi auttaa näkemään todellisuuden paremmin.
    Varhaiset kirkkoisät käyttivät latinankielistä sanontaa ”credo ut ingelligam” – Uskon jotta ymmärtäisin. Uskon, että ymmärtäisin, millainen tämä maailma on. Uskon, sillä Jumalaan uskominen asettaa elämän palapelin palaset kohdalleen. Uskon sillä sen avulla näen, millainen Jumala on, mikä on ihmisen paikka maailmassa, mihin olemme matkalla. Jos en uskoisi, olisin keskellä pimeyttä ja tietämättömyyttä. Juuri usko antaa näkökyvyn. Uskon, jotta näen!
    Englantilainen filosofi C.S. Lewis on sanonut: ”En usko auringonnousuun siksi, että näen sen, vaan siksi, että sen valossa näen kaiken muuan.”
    Minä uskon Jeesukseen koska hänen valossaan näen muun. Ja jos elämässä tai maailmassa on jotain asioita, joita en ymmärrä, uskon saavani häneltä joskus vastauksen.
  4. Vain evankeliumin kautta Pyhä Henki tulee asumaan ihmiseen. Tämä Pyhä Henki tuo Jumalan rakkauden meidän sydämiimme.
    Kesällä kaksi Kansanlähetyksen työntekijää surmattiin. Pohdin paljon, mikä sai heidät jättämään turvallisen elämän ja lähtemään niiden luokse, jotka ovat suuressa aineellisessa ja hengellisessä hädässä? Ainoa vastaus minkä heidän puheistaan ja kirjeistään olen löytänyt, on tämä: Jumalan rakkaus ja evankeliumi. Evankeliumi tuo Jumalan rakkauden sydämeemme. Silloin elämäntapamme ja asenteemme muuttuu.
  5. Evankeliumi yhdistää erilaiset kristityt samaan uskoon ja yhteiseen toimintaan.
    Vain evankeliumi auttaa minut arvostamaan ja kunnioittamaan toisia kristittyjä. Jumalan valtakunta on laaja. Uskontunnustus on kristittyjen yhteinen. Isä meidän rukous ei kuulu vain minulle tai omalle ryhmälleni.
    Suomi on vaikeassa tilanteessa taloudellisesti. Vielä vaarallisempaa on alaspäin menevä hengellinen tilanne maassamme. Joka päivä ikuisuuteen siirtyy kaksi tai kolme bussilastillista ihmisiä. Moni ei ole valmistautunut viimeiselle matkalle lainkaan. Monille kadotus saattaa tulla täydellisenä yllätyksenä.
    Nyt meidän kristittyjen on rukoiltava ja toimittava yhdessä.
    Sinulle tämä voi olla yllätys, mutta ainakin minä olen saanut sen käsityksen, että taivaassa kaikki kristityt ovat samassa porukassa. Sinun on hyvä totutella siihen jo nyt.
  6. Evankeliumi vie meidät taivaaseen.
    Vain evankeliumi näyttää minulle tietä taivaaseen. Tämä maanpäällinen elämä on lyhyt. Olemme luotu suurempaa varten. Kuolema ei ole loppu. Evankeliumi ja sen uskominen avaa taivaan. Heikoinkin uskova pelastuu. Tässä on minun toivoni.
    Kaiken tämän valossa huomaan, että minä tarvitsen evankeliumia aina. Nyt ymmärrän tarvitsevani sitä paljon enemmän kuin silloin nuorena uskon löytäneenä.

Evankeliumin sanoma muistuttaa, että Jumala odottaa meitä. Kaikki on valmina.

Tuhlaajapoika ja tuhlaajaisä

Edellä kuvasin evankeliumia tavalla, jossa asiat järjestellään ja luokitellaan. Evankeliumi on paljon rikkaampi kuin vain nuo kuusi kohtaa.

On toisenlaisiakin tapoja todellisuuden kuvaamiseksi. Vanha testamentti käyttää kertomuksia. Yksi Jeesuksen tunnetuimpia kertomuksia oli tuhlaajapoika. Se kuvaa kertomuksena samaa evankeliumia, mitä minä äsken kuvasin kuuden kohdan luettelolla.

Poika pyysi isältä omaisuutensa ja lähti kaukaiselle maalle. Hän tuhlasi siellä kaiken ja joutui kärsimään vilua ja nälkää.

Kaukana tuhlaajapoika päättää palata isän luokse. Toki hän pohtii, ottaako isä häntä enää takaisin. Hän pahoitti isän mielen monta kertaa. Pyysi omaisuutensa. Ei pitänyt yhteyttä. Kulutti kaiken. Tulee tyhjätaskuna kotiin.

Jeesus sanoo, että kun poika oli vielä kaukana, Isä näki hänet ja juoksi vastaan.

*Missä sinä olet tänään? Oletko karkumatkalla? Olisiko aika palata kotiin?
*Missä Jumala on tänään? Hän katselee: Onko täällä joku joka haluaisi palata kotiin?

Jeesus sanoi, että kun poika oli vielä kaukana, Isä näki hänet ja juoksi vastaan. Ehkä koet olevasi kaukana Jumalan valtakunnasta.
Kukaan ei ole niin kaukana, ettei Jumalan rakastava silmä sinua näkisi. Hän näkee ja rakastaa ja juoksee vastaan.

Ryysyt, synnit, epäonnistumiset, valehtelut, aviorikkomukset, kateudet, alkoholi, perheen laiminlyönnit, äkkipikaisuus ja kaikki muu saattaa tulla sinun mieleesi ja pohdit, voiko hän rakastaa minua jos tietää minusta totuuden.

Hän tietää totuuden. Näkee missä kaukana olet. Hänen sydämensä heltyy. Tule takaisin! Etkö ole jo tarpeeksi viettänyt tuhlaajapojan elämää. Etkö haluaisi parempaa. Olet tervetullut kotiin.

Minua hämmästyttää se, että Isä ei hauku, väheksy eikä soimaa kotiinsa palaavaa poikaa. Poika odottaa ehkä kiviä ja kovia sanoja. Mutta ei yhtään moitteen sanaa. Päinvastoin. Nyt laitetaan suuret juhlat pystyyn.

”Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin. Pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa. Noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Syökäämme ja pitäkäämme ilojuhlaa, sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.”

Kolmas kertomus

Tuossa oli kaksi tapaa kuvata evankeliumia. Kaksi kertomusta: luettelo evankeliumin hienoudesta ja kertomus tuhlaajapojasta.

Kolmas kertomus on sinun kertomuksesi. Se on kertomus siitä, miten sinä vastaat evankeliumin kutsuun.

Olisiko tuhlaajapoika koskaan tullut Isän luokse kotiin, jos ei olisi menettänyt kaikkea?

Jumala vetää puoleensa hyvyydellään. Joku uskoo Jumalaan, koska elämässä on niin paljon hyviä asioita, joista pitää kiittää.

Jokaisen ihmisen elämäntilanne ja kertomus on erilainen. Tärkeintä on, että Jumala odottaa. Ja kun olemme vielä kaukana, hän kurottautuu ja ilahtuu. Ehkä nyt rakastamani ihminen palaa kotiin.

Silloin on taivaassa suuren juhlan aika.

Perustuu puheeseen Kontiolahden kirkossa Itä-Suomi rukoilee -tapahtumassa 4.10.2014