Avainsana-arkisto: profetia

Rukous herätyksen puolesta

Herätyksen kaipuu

Herätyksiä on kahdenlaisia. Minä-keskeinen herätys etsii itselle hyvää oloa, menestystä, profetioita, ihmeitä ja siunauksia. Jeesus-keskeinen herätys korostaa Jeesuksen ristiä ja sovitusta, josta nousee halu koko elämänsä alttiiksi paneminen toisten hyväksi. Painotus ratkaisee.

Herätyksiä on kahdenlaisia. Sielullinen herätys nostattaa tunteen (ehkä pidemmäksikin) hetkeksi pintaan, mutta laantuu pian jättäen sisimpään suuren hengellisen tyhjyyden. Jumalan antama herätys jättää pysyvän jäljen, jonka hedelmä kestää vaikeuksienkin keskellä. Ensin mainittu herätys saattaa kestää illan, jälkimmäinen sukupolvien ajan. Sisältö ratkaisee.

Herätyksiä on kahdenlaisia. On henkilökohtainen herätys, jossa joku tajuaa tarvitsevansa Jumalaa ja löytää uskon Jeesukseen. Sitten on paikkakuntakohtainen tai kansallinen herätys, jossa näitä Jumalaa etsiviä on paljon. Ensimmäinen johtaa jälkimmäiseen.

Rukous ja todistus

Herätys syntyy kun Jumalan Pyhä Henki pääsee puhuttelemaan. Kaikissa herätyksissä historiassa yhteistä on rukous ja Jumalan sanan rohkea julistus, jossa on kutsuttu ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Jo kirkon ensimmäisen saarnan jälkeen helluntaina kansa kysyi saarnan jälkeen: Mitä meidän on tehtävä? Kirkon ja herätysjulistuksen tulee tähdätä tähän: Mitä minun on tehtävä? Jokaisen on tehtävä parannus.

Herätyksen vastamyrkkkyä

Herätys, herätysjulistus ja ihmisten uskoon johdattaminen on helppo tukahduttaa. Mainitsen tässä kolme asiaa, joilla se kirkossa onnistuu.

Ensiksi kasteen yksipuoleinen korostaminen. Luterilaisessa kirkossa sakramentit ovat tärkeitä. Tähän on hyvät perusteet Raamatussa. Mutta jos väitetään, että kasteen lisäksi tietoista uskoa Jeesukseen ei tarvita tai kastettua ei saa kutsua uskoon, herätys tukahdutetaan. Tässä yksi keino tuhota herätys.

Toinen myrkky herätykselle on väite, että kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Tämä on täysin vastoin Raamatun opetusta. Raamattu puhuu kadotuksesta, jonne joutuu ihan oikeita ihmisiä. Tämä on hyvin selvä luterilaisen kirkon oppi. Synnin tähden me olemme matkalla kadotukseen. Pelastus voidaan saada vain kääntymällä ja uskomalla Jeesukseen. Jos harhaoppi ihmisen hyvyydestä ja kaikkien pelastumisesta leviää julistajien ja pappien keskellä, silloin heiltä on turha odottaa raamatullista kutsua kääntymykseen ja uskoon.

Kolmas herätyksen este on toisenlainen. Saarnoissa pidetään keskiössä tunnehuumaa, parantumisia ja ihmeitä. Ihmisiä ei johdeta Jeesuksen ristin luokse vaan erilaisten kokemuksen yhteyteen. Jotkut lupaavat hengellistä voimaa, rauhaa ja iloa. Näissä saattaa syntyä yhden illan herätyksiä kun tunteet ovat pinnassa. Aamulla se on poissa ja pahimmillaan vain hengellinen tyhjyys. Pysyvä herätys syntyy siellä, missä joku löytää kalliopohjan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä. Ne herätykset kestävät sukupolvelta toiselle. Ne kestävät myös vaikeuksien ja vainojen keskellä. Raamatullisessa herätyksessä etsitään pelastusta ja Jeesusta.

Jokaisen on herättävä

Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan ja ikuisuuden todellisuuteen. Jostain kumman syystä Raamatun suorat sanat uskoontulon ja parannuksen tekemisen välttämättömyydestä sekä helvetin todellisuudesta lakaistaan usein maton alle. Se on väärin! Suuri osa suomalaisista on matkalla kadotukseen! Meidän uskovien on herättävä tällekin totuudelle ja tehtävä voitavamme, jotta voisimme auttaa ihmisiä pelastumaan.

Nykyisin puhumme enemmän kadotukseen menevistä kuin kadotukseen meneville. Jos tähän tulee muutos, ehkäpä herätyksen tuulet koskettavat maatamme.

Pyhä Henki herätyksen sytyttäjänä

Vain Jumala voi synnyttää meissä näyn, halun ja innon toimia evankeliumin puolesta lähimmäisen hyväksi. Tarvitsemme Pyhä Hengen voimaa. Pyhä Henki sai opetuslapset liikkeelle. Pyhä Henki on ollut kirkon ja kristittyjen liikuttaja 2000 vuoden ajan. Jeesus lupasi: Kun Pyhä Henki tulee teihin, te tulette olemaan minun todistajiani (Ap.t. 1:8).

Rukous herätyksen puolesta ei sisällä vain rukousta ihmisten pelastumiseksi. Rukoile myös, että Jumala täyttää sinut sekä toiset kristityt Hengellään. Erityisesti meidät papit ja hengellisessä työssä olevat. Jumalan Pyhän Hengen täyteydessä on avain.

Mahdollisimman monta – taivas täyteen

Minua innostaa kansanlähetysnäyssä se, että tarkoituksemme on auttaa mahdollisimman monta ihmistä henkilökohtaiseen uskoon. Teemme sen, jotta he pelastuisivat ikuisesta kadotuksesta taivaaseen. Rukoilemme herätystä, jotta Jumalan nimeä kirkastettaisiin ja taivas täyttyisi.

Herätysliikkeen tehtävä on herättää ja pitää hereillä.


Tämä on osa Mika Tuovisen puhetta Mikä Kansanlähetyksessä innostaa? Muut sarjaan kuuluvat kirjoitukset ovat:

1. Osana herätysten historiaa
2. Jumala onkin puhetaitoinen

Kirkon tehtävä maailmassa

Kirkon kaksi tehtävää

Mikä on kirkon tehtävä? Tähän vastaa Englannin anglikaanikirkon Canterburyn arkkipiispa Justin Welby tässä lyhyessä vähän yli minuutin pituisessa videossa.

Arkkipiispa Welbyn mukaan kirkolla on kaksi suurta tehtävää:

  1. Kirkon tehtävä on ylistää Jumalaa Jeesuksessa.
  2. Kirkon tehtävä on tehdä opetuslapsia.

Katso Canterburyn arkkipiispan lyhyt video:


Videon tekstityksen saa näkyviin klikkaamalla ruudun alareunassa olevaa tekstitysnäppäintä ja valitsemalla kieleksi suomi. Sama teksti on tässä:

Aloitan sanomalla vain kaksi perustavaa asiaa kirkosta.

Ensiksi kirkko on olemassa, jotta se ylistäisi Jumalaa Jeesuksessa Kristuksessa.

Toiseksi kirkko on olemassa, jotta se tekisi uusia Jeesuksen opetuslapsia.
Kaikki muu on somistetta. Jotkut niistä voivat olla tarpeellisia, hyödyllisiä tai ihania koristeita. Mutta ne ovat silti koristeita.

Kun puhun opetuslasten tekemisestä en puhu vain sanoista vaan myös teoista. Palaamme siihen myöhemmin.

Paras päätös minkä jokainen voi tehdä missä elämänvaiheessa ja elämäntilanteessa tahansa, ketä tahansa he ovat, missä tahansa he ovat ja mitä tahansa he ovat, on tulla Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi.Ihminen ei voi tehdä parempaa päätöstä tässä elämässä. Ei kukaan ihminen.

Julistakaa evankeliumia

Aiemmin tänä vuonna Englannin kirkon papit saivat Justin Welbyltä ja Yorkin arkkipiispa John Sentamulta viestin, jossa kehotettiin rukoilemaan kansan evankelioimisen puolesta. Kirjoitin siitä blogiin, ja tämä lyhyt kirjoitus on suosituimpia tekstejä blogissani. Se kertonee siitä, että monet kristityt kaipavat kirkon johdolta tällaisia viestejä. Moni iloitsi siitä, vaikka se tulikin toisen kirkon päämieheltä. Lue arkkipiispojen kehotus.

Moni kaipaa ja rukoilee herätystä Suomeen. Sitä on odotettu ja profetoitu. Rukous herätyksen ja kansamme puolesta on tärkeää. On hyvä rukoilla omien sukulaisten ja ystävien puolesta.

Rukoilijoiden lisäksi tarvitsemme liikkeellelähtöä evankeliumin kanssa kansan keskelle.

Arkkipiispa sanoi tärkeimmän: Paras päätös, minkä ihminen voi tehdä on tulla Jeesuksen opetuslapseksi.

Ilmestyskirjan sanoma

Ilmestyskirjan 7 seurakunnan sanoma – 1. Taivas avautuu

1. TAIVAS AVAUTUU

Viime aikoina olen lukenut Uuden testamentin ainoaa profeetallista kirjaa, Johanneksen ilmestystä. Tämän viikon raamattuavaimissa käsittelen Ilmestyskirjan kolmea ensimmäistä lukua, jossa Jeesus ilmestyy Johannekselle Patmos-saarella ja lähettää viestin Vähän-Aasian seitsemälle seurakunnalle. Jos mahdollista, ota Raamattu esille ja lue näitä kolmea lukua.

Ilmestyskirjan profetioiden tulkinnassa on otettava huomioon ainakin neljä asiaa.

  • Ensin on huomioitava kielen ja sisällön vahva liittyminen Vanhan testamenttiin. Jotkut tutkijat ovat löytäneet Ilmestyskirjasta 500 lainausta Vanhasta testamentista!
  • Toinen tärkeä asia on Ilmestyskirjan yhteys kirjoitushetken kirkkohistoriaan ja poliittiseen historiaan, erityisesti kristittyjen vainoihin.
  • Kolmas Ilmestyskirjan tulkinnan näkökulma on se, että se puhuttelee meitä tässä ja nyt. Meidän on kuultava sen sanoma itsellemme.
  • Neljänneksi ilmestyskirjan sanoma katsoo tulevaisuuteen ja maailmanhistorian loppuun.

Toisenlainen sunnuntai

Johannes oli Patmos-saarella vankina Jumalan sanan julistamisen vuoksi. Eräänä sunnuntaina Pyhä Henki valtasi Johanneksen, ja hän kuuli äänen, joka käski häntä kirjoittamaan kirjeet seitsemälle seurakunnalle Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan.

Kun Johannes kääntyi katsomaan, kuka hänelle puhuu, hän näki Jeesuksen. Jeesus saneli kirjeitä seurakunnille ja Johanneksen tehtävä oli olla kirjurina.

Kuka Johannes?

Kyseessä lienee sama Johannes, joka on kirjoittanut evankeliumin ja kolme kirjettä Uuteen testamenttiin. Hän oli ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”.

Ilmestyskirjan alku kuvaa Johannesta ”Jumalan palvelijaksi”, jolla on ”sama ahdinko”, ”valtakunta” ja ”kestävyys” kuin tuon ajan vainotuilla kristityillä, joille koko ilmestyskirja sekä sen alun seitsemän kirjettä on kirjoitettu.

Kenelle kirje on osoitettu?

Kenelle Ilmestyskirjan alun kirjeet on osoitettu? Ne on kirjoitettu todellisille seurakunnille nykyisen Turkin länsi-osissa. Lisäksi jokaisen kirjeen lopussa ovat sanat: joka kuulee, kuulkoon, mitä henki sanoo seurakunnille. Tämä tarkoittaa, että nämä kirjeet ovat tarkoitettu kaikkien aikojen kaikkia seurakuntia ja kristittyjä varten, jotta kuulisimme mitä seurakunnan Herra, Jeesus Kristus meille haluaa sanoa.

Seitsemän kirjeen rakenne samanlainen kaikissa

Nämä seitsemän kirjettä voidaan jakaa seitsemään osaan.

  1. Ensin kaikissa kirjeissä on Jeesuksen käsky kirjoittaa seurakunnan enkelille.
  2. Toiseksi on Jeesuksen kuvaus itsestään. Kuvauksessa mainitaan Jeesuksesta asiat, jotka on todettu jo ensimmäisessä luvussa.
  3. Kolmanneksi Jeesus kiittää seurakuntaa niiden hyvistä teoista.
  4. Neljänneksi Jeesus nuhtelee seurakuntaa joistakin heidän synneistänsä.
  5. Viidenneksi on kutsu parannukseen, johon liittyy joko rohkaisun tai tuomion sana.
  6. Kuudenneksi on kehotus ottaa sanoma todesta.
  7. Seitsemänneksi kirjeissä on lupaus voittajille.

Tästä kaavasta on pieniä vaihteluja. Joistakin kirjeistä puuttuu Jeesuksen kiitokset ja joistakin kutsu parannukseen.

Kirjeiden jako kolmeen ryhmään

Kirjeet seitsemälle seurakunnille voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

  • Ensimmäiseen kuuluvat ensimmäinen ja viimeinen seurakunta, Efeso ja Laodikea. Ne olivat vaarassa menettää identiteettinsä kristillisenä seurakuntana.
  • Toisessa ryhmässä on kaksi seurakuntaa, Smyrna ja Filadelfia, jotka ovat vaikeuksien ja vainojen keskellä osoittautuneet uskollisiksi Jeesukselle. Näille kahdelle seurakunnalle ei ole kutsua parannuksen tekemiseen.
  • Kolmannen ryhmän – kolme keskimmäistä seurakuntaa Pergamon, Tyatira ja Sardes ovat seurakuntia, joissa jotkut kristityt ovat pysyneet uskollisina Jumalan sanalle ja evankeliumille, mutta osa seurakuntalaisista on joutunut harhaan.

Sanoma myös Suomen kristikansalle

Ilmestyskirjalla on sanoma myös Suomen kirkoille ja kristikansalle. Jeesus näkee tilanteemme. Hän kutsuu seurakuntia ja kristittyjä vielä parannukseen. Kun kuulemme kutsun, olemme vakavan asian esillä. Vaarana on se, että Herra hylkää meidät.

Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että osa kristikunnasta on oikealla ja osa väärällä tiellä. Mutta Jeesus rakastaa sekä kirkkoaan että kaikkia kristittyjä ja odottaa loppuun asti heidän paluutaan.

Samalla Ilmestyskirje rohkaisee vaikeissa tilanteissa olevia kristittyjä. Heille näytetään kuvauksia perille päässeistä ja voittaneesta kirkosta.

Kristillinen kirkko ei ole vain inhimillinen organisaatio, jonka elämän enemmistö päättää. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva, häntä julistava ja edustava pelastuksen yhteisö maailmassa.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

Tässä sarjassa on viisi Raamattuavain-ohjelmaa Radio Deissä toukokuussa 2016.

1. Taivas avautuu (Tämä artikkeli)
2. Jeesus – kirkon ja universumin Herra
3. Moitteita seurakunnalle
4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle
5. Voittajajoukkueessa

Milloin herätys tulee?

Hengellinen herätys

Onko hengellinen herätys alkanut Suomessa?  Vai onko edessä päinvastainen ilmiö eli uskosta luopuminen?

Heinäkuussa 2014 pidin Jyväskylän Kansanlähetyspäivillä puheen, jonka teemana olivat Raamattu, herätys ja lähetys. Tässä pohdin vielä herätyksen olemusta tuon puheeni valossa.

Herätys puheenaiheena

Nykyään puhutaan paljon herätyksestä. Jopa niin paljon, että herätykseen liittyvät rukous ja evankelioiminen uhkaavat jäädä taka-alalle. Hyvä herätyksestä on puhua, mutta kun Jeesus antoi kirkolle tehtävän, hän ei antanut tehtäväksi rukoilla herätystä vaan julistaa evankeliumia ihmisten pelastukseksi.

Kyllä herätystä voi silti rukoilla. Mutta kannattaa rukoilla sitä, että kristikansan sydämen silmät aukeavat näkemään Jumalan ja ihmisen sekä ikuisuuden oikein. Herätys tulee silloin kun uskovissa syntyy hätä kadotukseen menevistä sieluista ja uskomattomat näkevät oman surkean tilansa ja etsivät Jeesukselta apua.

Herätyksen tulemisesta on profetioita ja näkyjä. Sanomat voivat olla joko Jumalasta tai ilmentävät ihmisten hyviä toiveita. Tulevaisuudesta kertovia profetioita voidaan arvioida silloin kun nähdään, toteutuuko profetia vai ei.

Internetissä välitetään paljon sanomia, että herätys on juuri nyt alkanut. Tätä herätystä hehkutetaan, jotta saadaan mainosta omalle järjestölle, seurakunnalle ja kertojalle itselleen. On ollut paljon pikaherätyksiä, jotka ovat haihtuneet kun aurinko on aamulla noussut.

Jumalan antama herätys jättää pysyvän jäljen

Suomen yli 200-vuotinen herätysten historia osoittaa, että Jumalan antama herätys jättää pysyvän hedelmän. Kansanherätykset muuttivat kylien, kaupunkien ja kirkon elämää siten, että vaikutus näkyy kymmenien tai satojen vuosien päähän.

Tällainen herätys synnytti herätys- ja lähetysliikkeitä, joita maassamme ovat muun muassa rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus vaikuttavat. Näiden herätysliikkeiden lisäksi on ollut herätyksiä, jotka ovat synnyttäneet vapaita seurakuntia. Niin sanottu viides herätysliike syntyi 1900-luvulla ja siihen kuuluvat muun muassa Suomen Raamattuopisto, Kansan Raamattuseura, Opiskelija- ja koululaislähetys, Kansanlähetys ja Kylväjä. Jumalan antaman herätyksen siunaus kestää sukupolvelta toiselle.

Ainakin kolmenlaista herätystä

On ainakin kolmenlaista herätystä. Ensimmäisessä ihminen ymmärtää Jumalan vaikutuksesta, että hänen syntinsä kadottaa hänet. Siksi hän turvautuu Jumalaa ja etsii syntien anteeksiantamusta ja pelastusta.

Toisessa herätyksessä kristitty huomaa toisten ihmisten kadotetun tilan. Usko ei olekaan vain sitä, että minä itse pelastun, vaan minun on tehtävä jotain, että ystäväkin pelastuu. Vähitellen hän herää myös lähetystyölle. Evankeliumi on vietävä niillekin, jotka eivät ole sitä kuulleet, jotta heilläkin olisi mahdollisuus pelastukseen.

Kolmannessa herätyksessä silmämme avautuvat Jumalan pyhyydelle. Kristitty näkee että Jumala on kaikki kaikessa. Kun ymmärrämme hänen pyhyytensä, huomaamme oman pienuutemme. Emme ole itsessämme minkään arvoisia emmekä voi vaatia Jumalalta mitään. Tässä herätyksessä Jumalasta tulee tärkein. Silloin kristitty ei ajattele, mitä muut sanovat minusta vaan mitä Jumala sanoo minusta ja teoistani. Maailman ja ihmisten pelko muuttuu Jumalan peloksi.

Herätys ja evankelioiminen

Herätys ja evankelioiminen liittyvät yhteen. Evankelioiminen on hyvän sanoman kertomista siitä, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä ja haluaa heidät yhteyteensä. Tähän kertomiseen liittyy myös kutsu ottaa Jeesus vastaan omana Herra ja Vapahtajana.

Elämme Suomessa evankelioimistyön kriisiä. Evankelioiminen on yritetty jättää muutamalle ammattievankelistalle. Aikoinaan Urho Muroma, Niilo Yli-Vainio ja Kalevi Lehtinen pystyivät olemaan vaan yhdellä paikkakunnalla kerrallaan. Vaikka tänään Ilkka Puhakka ja Marko Selkomaa vetäisivät kirkkosaleja täyteen, suurin osa ihmisistä on kirkkosalien ulkopuolella. Evankelioimiskokouksia ja herätysjulistajia tarvitaan, mutta ne eivät ole ratkaisu evankelioimisen ja herätyksen puuttumisen ongelmaan.

Jumalan kansan liikkellelähtö

Olen töissä lähetysherätysliikkeessä, jonka alkuaikojen periaate oli, että vastuu kunkin alueen evankelioimisesta kuuluu sen paikkakunnan kristityille. Jos oman paikkakunnan uskovat eivät herää oman paikkakunnan hengelliselle tilalle ja evankelioimiselle, kuka sitten heräisi.

Näe oma paikkakuntasi, kyläsi tai kaupunkisi, Jumalan antamana lähetystehtävänä sinulle. Kokoa uskovia yhteen rukoilemaan ja toimimaan. Esimerkiksi kotikokoukset on yksi keino tehdä jotain, jotta ei-uskovia saataisiin evankeliumin äärelle. Näin päästään alkuun. Älä odota, että joku muu toimii vaan ota itse asia hoitaaksesi.

Herätys on Jumalan teko – Evankeliumista todistaminen on meidän tekomme

Me emme pysty synnyttämään herätystä. Siksi on tärkeätä muistaa, että Jeesus ei käskenyt meitä tuottamaan herätystä vaan julistaa evankeliumia. Vain evankeliumi voi synnyttää liikehdinnän, jota kutsutaan herätykseksi. Yksilön kohdalla herätys on sitä, kun hän tulee uskoon. Kirkossa ja yhteiskunnassa puhumme herätyksestä silloin kun uskoon tulee paljon ihmisiä.

Kun rukoilemme herätystä, rukousvastaus saattaa olla se, että itse astumme ulos mukavuusvyöhykkeeltämme ja kerromme Jeesuksesta toisille tai viemme heitä  sanan kuuloon.

Minä rukoilen herätystä. Ja toimin herätyksen hyväksi. Uskon, että Jumala haluaa antaa herätyksen, sillä hän haluaa, että jokainen ihminen pelastuisi. Jumala ei halua kenenkään joutuvan kadotukseen. Siksi herätys on Jumalan tahto. Miksi sitten kaikki eivät usko ja miksi herätystä ei ole, on salaisuus, johon vain Jumala tietää vastauksen.

Emme voi tuottaa itse herätystä. Emme voi myöskään määrätä, missä herätys tulee ja millä tavalla se tulee. Mutta uskon vahvasti että herätys kulkee Golgatan kautta. Minulle tärkeintä on, että Jumalan nimi tulee kunnioitetuksi ja ihmiset lähtevät seuraamaan Jeesusta.

Meidän pitää keskittyä omaan tehtäväämme. Kertoa evankeliumia Jeesuksesta. Evankeliumi on Jumalan voima. Voima, joka voi tuoda herätyksen. Nostetaan Jeesus korkealle, jotta ihmiset voisivat uskoa häneen.