Avainsana-arkisto: Pyhä Henki

puhe Kansanlähetyspäivillä

Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Täällä teltassa sekä radioiden ja tietokoneiden äärellä on monta sellaista, jotka olitte perustamassa Kansanlähetystä 50-vuotta sitten. Täällä on kaksi ensimmäistä pääsihteeriä, edeltäjäni Matti Väisänen ja Timo Rämä. Tällä on hallituksen puheenjohtajat Heimo Karhapää ja Tuomo Heikkilä. Ensimmäinen puheenjohtaja Eino J. Honkanen on jo päässyt kirkkauteen.

Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että opin nuorena tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana. Jo pian sain myös vision maailmanlaajasta tehtävästä. Luin hengellistä kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa.

RADIKAALI NÄKY

Maailmanlaaja näky oli myös niillä, jotka perustivat Kansanlähetyksen toukokuussa 1967. Näky oli suuri. Ja uskon, että Jumalan valtakunnassa näyn tuleekin olla suurempi kuin omat rahkeemme riittävät, sillä työ on Jumalan ja tehtävät inhimillisesti mahdottomia.

Perustamisen jälkeen vuonna 1968 lähetettiin ensimmäiset lähetystyöntekijät Keski-Aasiaan, Etiopiaan ja Japaniin. Suomeen syntyi piiriorganisaatio kolmessa vuodessa ja toimintaa oli pian kahdessa kolmasosassa seurakuntia. Nykyään olemme samoissa prosenteissa.

Vanha sanoma tuotiin moderneissa muodoissa. Järjestimme telttakokouksia, lähetimme nuoria pikkubusseilla ulkomaan aktioihin, veimme Raamattuja ja kirjallisuutta idän vainotulle kirkolle. Tästä olimme myös viranomaisten kuulusteltavana. Noin 50-vuotta sitten syntyi myös näky kristillisestä radioasemasta, joka perustetaan tänne Ryttylään. Kotimassa radio olisi vastavoimana Yleisradion uskonnollisille ohjelmille ja lyhytaaltoradio lähettäisi evankeliumia Aasian miljoonille. Visio oli vuosikymmeniä etuajassa.

Työtä on kuvannut ennakkoluulottomuuden lisäksi vastustus. Työtä on vaikeutettu, rahalla on yritetty muuttaa teologiaamme ja mainettamme mustattu. Suurimmat inhimilliset menetykset ovat olleet Eeva ja Erik Barendsenin, Seija Järvenpään ja Kaija Martinin marttyyrisurmat kohdemaissaan. Työssä on iloittu, mutta on myös paljon itketty. Olemme surreet myös omaa taitamattomuuttamme, vääriä sanoja ja asenteita. Mutta yhdessä kansanlähetysväkenä voimme todeta: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Tarkemmin Kansanlähetyksen 50-vuotisesta historiasta kertoo juuri painosta tullut kuvapainotteinen juhlakirja, jota saa kirjamyynnistä.

TÄHÄN NÄKYYN OLI HELPPO LIITTYÄ

Tässä liikkeessä on hyvin erilaista väkeä, mielipiteiden runsautta, ajatusten moninaisuutta. Järjestömme kokosi syntyessään erilaisia liikkeitä ja ryhmiä, ja se näkyy työssämme. Meitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Monenkirjavaa kansanlähetysväkeä on punonut yhteen samankaltainen näky.

Näyn ollessa vahva on ollut tilaa hengittää. Näyn muuttuessa tiukan yksityiskohtaiseksi raitis tila loppuu ja alamme rakentamaan raja-aitoja ystäviimme. Vahva Raamattuun perustuva evankelioimis- ja lähetysnäky on tuonut joustavuutta vanhan sanonnan mukaisesti: ”Pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikissa asioissa rakkaus”.

Tämä Raamatusta nouseva kansanlähetysnäky sytyttää minut yhä uudelleen. Näyn ytimessä ovat seuraavat asiat:

A) Lähetyskäsky lahjana ja vaatimuksena.

Kansanlähetys syntyi lähetysnäyn ympärille. Nuoret ja vanhemmat saivat herätyksessä Jumalan kutsun lähteä ja lähettää. Meillä on nyt 63 lähetystyöntekijää. Heidän tärkeän työnsä tekee mahdolliseksi suuri ystävien ja seurakuntien joukko.

Lähetystyö on Jumalan antama etuoikeus meille. Hän antaa meidän olla mukana historian tärkeimmässä tehtävässä. Lähetystyö on myös Jumalan vaatimus meille. Se on selvä käsky, joka vaatii kristikansalta myös uhrauksia. Lähetystyömme ytimessä on evankeliumin levittäminen Jeesuksesta ja ihmisten kutsuminen uskoon ja uskovien varustaminen.

Kun 26 vuotta sitten, opiskelin täällä Ryttylässä, kävelin näitä teitä ja rukoilin: Anna minun päästä kertomaan evankeliumia niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Pidän suurena etuoikeutena, että Jumala on johdattanut minut liikkeeseen ja joukkoon, jossa evankeliumikeskeinen lähetystyö on arvossa.

B) Herätyksen kaipuu.

Kansanlähetys pyrkii herätykseen. Herätyksessä yksittäinen ihminen löytää Jumalassa pelastuksen ja elämän tarkoituksen. Ihmiset täytyy herättää Jumalan valtakunnan totuuksille, sillä ilman herätystä ja uskoa Jeesukseen meidän ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme joutuu kadotukseen. Tälläkin viikolla olemme kuulleet onnettomuuksista, joissa kymmeniä on kuollut. Oliko heidät herätetty vai nukutettu? Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan, tulevan tuomion, taivaan ja kadotuksen totuuksien eteen. Herätä pitää jo tässä ajassa. Ikuisuudessa se on myöhästä. Moni suomalainen on nukutettu uneen ja kadotuksen tielle väittämällä, että ole huoleti sinuthan on kastettu se riittää. Tai on väitetty, että Jumalan armo lopulta pelastaa kaikki. Tai on vain vaiettu tuomiosta, kadotuksesta ja taivaasta, koska siihen ei uskota tai se tuntuu pahalta. Tunteemme tai vaitonaisuutemme ei poista itse asiaa.

Suuren lahjan löytäminen on tuonut halun auttaa muita. Herätyskristillisyyden kolme kulmakiveä ovat ihmisen radikaalin ja kadottavan syntisyyden korostaminen, Jeesuksen ihmeellinen sovitustyö jokaisen ihmisen puolesta sekä kutsu uskon vastaanottamiseksi. Herätyskristillisyyden varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus ja iloinen sanoma Jeesuksesta. Kaikki raamatullinen kristillisyys on herätyskristillisyyttä, joka tähtää uskon syntymiseen. Koko kirkon toiminta kasteesta alkaen tähtää uskon syntymiseen ja siihen, että kaikki kirkon jäsenet ja muutkin uskoisivat Jeesukseen ja pääsisivät ikuiseen elämään.

C) Radikaali palvelu ja uhrialttius.

Kansanlähetyksessä alusta tähän päivään asti minua on innostanut halu tehdä tekoja, jotka muuttavat ihmisten maanpäällistä elämää ja ikuisuuskohtaloa. Monet ovat antaneet voimia, aikaa ja ammattitaitoaan kauttamme tehtävään työhön. Suurelle osalle palkka tullaan maksamaan vasta taivaassa.

Tänä kesänä olen lukenut vanhoja lähetyskirjoja sadan vuoden takaa, joissa puhuttiin suurista uhrauksista lähetystyön toteuttamiseksi. Näissä kirjoissa puhuttiin rohkeammin kuin nykyään omasta luopumisesta parempien päämäärien hyväksi. Niissä tultiin lähelle Jeesuksen sanoja, joka käskee meitä omasta elämästä luopumiseen ja ristin kantamiseen. Dietrich Bonhoeffer sanoi asian näin: Kun Kristus kutsuu ihmisen, hän kutsuu hänet kuolemaan.

Ihmettelen ja iloitsen siitä, että kansanlähetyksen ystävät ovat viime aikoina tehneet testamentteja ja paljon kuukausilahjoittamissopimuksia. Tämä on tärkeä lähetystehtävän toteuttamisen muoto.

Meidän tulee olla valmiita ristin kantamiseen. Jumalan sanan seuraaminen voi viedä kärsimykseen, rahojen menetykseen, kavereiden katoamiseen ja inhimilliseen epäonnistumiseen.

Mutta ristin kantaminen voi olla myös vapaaehtoista valintaa ja luopumista hyvistä asioista Jumalan ja lähimmäisten hyväksi. Moni on luopunut korkeammasta elintasosta, tavaroista ja elämästään Jumalan valtakunnan hyväksi.

D) Raamattu Jumalan ilmoituksena uskon ja työn perustana.

Työmme ja uskomme perustana on usko, että Jumala on puhunut meille Raamatussa. Raamatun jumalisuus perustuu Pyhän Hengen inspiraatioon. Raamatulla on itsessään arvovalta kirkossa. Raamatun tulkintamme on vajavaista, mutta luotamme Raamatun erehtymättömyyteen.

Kansanlähetyksen pahimmat uhkakuvat eivät liity ulkoisiin haasteisiin vaan omaan sisäiseen elämäämme järjestönä ja uskovina. Pahin huolemme järjestönä ei ole maallistuminen tai liberaalit vaikuttajat kirkossa vaan se, että emme enää itse tunne Raamattua emmekä usko, opeta ja elä sen mukaisesti.

Raamattu on armoväline, joka herättää ja vahvistaa uskoamme. Jos koemme uskossamme heikkoutta, emme ole ehkä ruokkineet itseämme tarpeeksi Raamatulla. Uskonelämän vahvistumiseksi tarvitsemme Jumalan sanaa.

Raamattu myös näyttää, mikä on Jumalan tahto, mitä kristityn tulee uskoa ja toimia. Se on ohje oikeaan ja pyhään elämään.

Paavali muistuttaa Timoteusta: ”Taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan” (1. Tim. 1:18-19).

Meidän on taisteltava yhdessä. Rukoiltava, opetettava ja autettava toisiamme, että säilytämme kristillisen uskon kaksi puolta: Ensinnäkin henkilökohtaisen uskon Jeesukseen. Tässä maailmassa siitä on mahdollista luopua, ja jotkut ovat luopuneet. Toiseksi kristillisen uskon sisällön, oikean opin. Siitäkin tässä maailmassa on helppo luopua ja omaksua Jumalan sanan vastakkaisia mielipiteitä. Molemmissa luopumuksista usko kokee Paavalin mainitseman haaksirikon. Säilytä sinäkin usko ja hyvä omatunto!

Kiitos teille, jotka olette taistelleet ja säilyttäneet uskon. Kiitän teitä, jotka olette perustaneet tämän järjestön. Ja kiitän teitä, jotka olette pitäneet sen elinvoimaisena. Usein Jumala on valinnut heikon ja pienen ihmisen tai ryhmän toteuttamaan tahtoansa ja olemaan todistaja. Se ei tarkoita, että nuo ihmiset olisivat olleet parempia, mutta he ovat suostuneet seuraamaan Jumalan tahtoa.

KANSANLÄHETYKSEN STRATEGIATYÖSKENTELYSTÄ

Hengellisen järjestön tulee säännöllisesti arvioida toimintaansa ja työmuotojaan. Kansanlähetyksen identiteettiin on kuulunut uusiutuminen ja uusien työmuotojen käyttö.

Ryhdyimme apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan vetämänä viime syksynä muovaamaan uutta strategiaa. Kävimme 17 kansanlähetyspiirissä ja Ruotsin suomenkielisessä Kansanlähetyksessä arvioimassa toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Strategiaprosessi oli talven ja kevään aikana esillä kaikissa työntekijätapahtumissamme ja pyysimme siihen palautetta kirkkohallitukselta, yhteistyöjärjestöiltä sekä työntekijöiltämme kotimaassa ja ulkomailla. Työskentelyyn osallistui yhteensä 700 ihmistä. Tiiviin ja monipuolisen työskentelyn seurauksena syntyi Kansanlähetyksen uusi strategia, jonka Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa. Syntynyt ja hyväksytty strategia on koko kansanlähetysliikkeen strategia, joka koskee kaikkea työtämme täällä Ryttylässä, piirijärjestöissä ja lähetysalueilla.

Kansanlähetyksen visio

Kansanlähetyksen uusi visio on ilmaistu sanoilla:

Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

Uudessa visiossa näkyy kaksi tärkeää asiaa: Raamattu ja evankeliumin vieminen lähelle ja kauas. Kaikille tarkoittaa erityisesti niitä, jotka eivät ole sitä kuulleet.
Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille, kuvaa hyvin tavoitteitamme ja se pitää sisällään kolme Kansanlähetykselle tärkeää sanaa Raamattu, herätys ja lähetys. Tähän visioon sydämeni yhtyy täysillä: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille!

Kansanlähetyksen missio

Missiossa on neljä kohtaa:

  1. Luemme, opetamme ja noudatamme Jumalan sanaa.
  2. Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
  3. Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
  4. Varustamme yhteisöt ja uskovat toimimaan evankeliumin ja lähetystyön puolesta.

Missiossa korostuu Raamattu, uskovien yhteys, hengellisten ja diakonisten tarpeiden huomioiminen sekä Jumalan kansan mobilisointi. Näissä neljässä mission kohdassa on tehtävämme ydin.

Kansanlähetyksen arvot

Kansanlähetysliikkeen arvot uudessa strategiassa on määritelty seuraavasti:

  1. Uskollisuus,
  2. Perheystävällisyys,
  3. Palvelualttius,
  4. Laadukkuus ja
  5. Läpinäkyvyys.

Uskollisuus tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta Raamatulle. Uskollisuus tarkoittaa myös herätyskristillisen pietistisen työnäkymme arvostamista. Identitettimme nousee luterilaisesta pietistisestä herätyskristillisyydestä.

Perheystävällisyys tarkoittaa perheiden, kaikkien sukupolvien, ottamista huomioon toiminnassamme. Tuemme avioliittoa.

Palvelualttius muistuttaa työmme diakonisesta ulottuvuudesta. Palvelemme sanoin ja teoin ja olemme valmiita antamaan oman elämämme alttiiksi toisten tähden. Kasvavien kirkkojen ja yhteisöjen arkeen kuuluu uskollisuus Raamatulle ja lähimmäisen auttaminen.

Laadukkuus kutsuu meitä arvostamaan työntekijöiden ja vastuunkantajien osaamista. Haluamme kehittää jatkuvasti toimintaamme.

Läpinäkyvyys kertoo, että olemme avoimesti sitä mitä olemme.

Edellä mainittujen mission, vision ja arvojen lisäksi meillä on operatiivista työtä varten laadittu tarkempi toimenpidesuunnitelma, johon olemme kirjanneet seuraavien vuosien käytännön askeleet vision toteuttamiseksi.

AJANKOHTAISIA ASIOITA

Seuraavaksi kaksi ajankohtaista asiaa. Eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi.

Avioliitto

Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista.Suomessa maaliskuun ensimmäinen päivä tuli voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä.

Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliitoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä.

Kirkko

Moni on kysynyt suhteestamme kirkkoon. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tärkein yhteistyökumppanimme. Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa.

Suomen seurakunnat ovat hyvin erilaisia. Suuri osa seurakunnasta haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Toisaalla paimenet sanovat, ettei voi tietää, onko Jumalaa olemassa, jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois.

Tiedostamme, että tässä maailmassa ei ole täydellistä seurakuntaa, yhteisöä eikä työntekijää. Mutta yhteisöt ja työntekijät suhtautuvat Jumalan ilmoitukseen eri tavoin. Jotkut pitävät Raamattua ihmisten mielipiteinä, meille se on ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa. Nykyaika tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia meillekin. Meidän on huolehdittava niistä uskovista, jotka sekavassa hengellisessä ajassa hakeutuvat meidän luoksemme.

Me järjestämme seurakuntien kanssa jumalanpalveluksia. Meillä ei pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on ollut kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille. Yksi konkreettinen askel on esimerkiksi avata koti toisille kristityille, jotta he tulevat yhteen rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Kristikansa tarvitsee tällaisia koteja.

Tärkeämpää kuin missä olemme, on se mitä olemme ja miten olemme. Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme, ja rohkeasti julistaa sanaa kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia.

Viime viikolla eräs äiti tuossa pihassa antoi tunnustusta Kansanlähetyksen työtä ja sanoi, että kiitos teidän perheleireille meidän lapsemme ovat vielä tänäänkin uskossa. Järjestämämme leirit ovat paikkoja, joissa lapset saavat raamattuopetusta ja tutustuvat toisten uskovien perheiden lapsiin. Tämä palaute meni sydämeen asti. Tänä aikana meidän pitää tukea erityisesti perheiden ja lasten kristillistä kasvua.

Tarvitsemme erilaisia yhteisöjä, pieniä ja suuria, jotta me itse ja lapsemme pysymme uskossa. Tärkeää on se, mitä olemme ja miten olemme eli miten huolehdimme niistä uskovista, jotka hakeutuvat luoksemme.

MITÄ ANNETTAVAA KANSANLÄHETYKSELLÄ ON?

Mitä annettavaa Kansanlähetyksellä on Suomen kristikunnan keskuudessa? Muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, Jumalan sanan opetus, lapsityö, nuorisotyö ja perhetyö. Meillä on Kansanlähetysopisto, jossa on lukuvuoden kursseja ja viikonlopputapahtumia. Viime lukuvuosi oli Kansanlähetysopiston kaikkien vilkkain vuosi. Meillä on Uusi Tie –lehti, joka on todella tärkeä lehti herätyskristilliselle väelle. Tällainen lehti ei ole itsestään selvyys. Tilaamalla kannattaa tukea sen ilmestymistä.

Meillä on piirijärjestöt, joissa kotimaan työmme tapahtuu. Niissä tehdään yhteistyötä seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa sekä rakennetaan omaa itsenäistä työtä. Haluaisin, että Kansanlähetys olisi ajassamme kuin majakka joka valaisee yöllä. Valoa tarvitaan! Haluaisin, että olisimme kuin synnytyslaitos, jossa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Syntyneistä huolehtiminen vaatii vaivannäköä, siihen kuluu rahaa, ehkä yövalvomista ja tilanteita, joissa kalenterimme ja suunnitelmamme menevät uusiksi. Mutta uusista Jumalan lapsista tulee huolehtia. Meidän on oltava kuin ensiapuasema tai sairaala, sillä elämä on kovaa ja monet tarvitsevat tukea ja huolenpitoa. Moni teistä on lähipiirissä sitoutunut kaikkeen tähän. Se on liikkeemme vahvuus.

Olemme monessa mukana oleva liike. Laaja työmme on tuonut myös taloudellisia haasteita. Meillä ei ole suuria omaisuuksia vaan raha on laitettu evankeliumin työhön. Meillä on talous tiukalla. Nyt Kansanlähetyspäivillä voit tulla yhteisen työn taakse. Toivon, että moni tulee tänään Ilonkorjuu -lähetyskahvioon tai Suomi sydämellä -pisteelle tehden lujan päätöksen: Minä tulen uudella tavalla tähän työhön mukaan. Haluan antaa omastani tälle työlle. Erityisesti kuukausilahjoittajien merkitys on meille suuri. Kiitos kaikille teille, jotka olette antaneet omastanne yhteiseen työhön ja teille, jotka näiden päivien aikana haluatte tulla kantamaan työn hellettä ja taakkaa sekä iloitsemaan siitä, mitä Jumala tekee.

JEESUS KESKIPISTEENÄ!

Hyvät ystävät! Olen puhunut siitä, mikä on Kansanlähetyksen näky. Kysymys on tärkeä. Mutta vieläkin tärkeämpää on kysyä, kuka on Kansanlähetyksen näky? Silloin kaikki saa oikeat mittasuhteet ja suunnan.

Toimintamme keskipisteenä ei lopulta ole Suomen ja maailman evankelioiminen, ei yhteisöjen muodostaminen, ei kannanotot Raamatun puolesta kirkollisiin kiistoihin, ei eettiset ja moraaliset asiat eikä mikään hengellinen työ. Keskipisteenä on Jeesus. Pääasian tulee olla pääasiana ja pääasia on Jeesus Kristus.

Jeesus on universumin keskus. Hän oli ennen maailman luomista, hän tuli ihmiseksi minun ja sinun pelastuksen tähden, hän kantoi syntimme ristillä ja nousi kuolleista.

Tulin nuorena uskoon ja rakastuin Jeesukseen. Hän on niin hyvä. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin tarvitsen häntä vähintään yhtä paljon. Olen ollut kohta kuusi vuotta Kansanlähetysliikkeen johtaja. Yksi kuva tästä ajasta on pesukoneen kuivausrumpu, johon olen joutunut. Rumpu on käynyt kierroksilla ja poistanut rummussa olevasta esineestä turhia asioita. Minulla se on tarkoittanut sitä, että kuvitelma omista kyvyistä ja hyvyydestä on vähentynyt ja tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi minä rakastan Jeesusta. Hän on ollut minulle hyvä. Hän antaa kaikki syntini anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Jeesus ei ole hylännyt minua. Hän antoi elämälle tarkoituksen. Hän kutsui hengelliseen työhön. Hän vain jakaa, antaa, tarjoilee ja lahjoittaa hyvyyttään. Jeesus antaa minun olla mukana yhdessä teidän kanssanne suurimmassa tehtävässä maan päällä: sielujen pelastamisessa eli helvetin tyhjentämisessä ja taivaan täyttämisessä. Ei ole suurempaa etuoikeutta ja elämäntarkoitusta. Jeesus antoi Pyhän Hengen lohduttamaan ja täyttämään minut.

Jeesus tulee takaisin ja hänen armostaan pääsen uuteen kotiin. Jos kuolen ennen hänen paluutaan, kuolen uskossa Jeesukseen ja tiedän lunastajani elävän ja nostavan minut kuolleista.

Jotkut viime vuonna mukana olevista ovat kuluneen 12 kuukauden aikana päässeet kotiin taivaaseen. Jotkut meistä pääsevät ennen seuraavia Kansanlähetyspäiviä. Ikuisuuden näkökulmasta avautuu Jeesuksen suuri merkitys. He ovat perillä Jeesuksen tähden!

Kansanlähetyksen näyn tulee olla Jeesus! Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.


Polttopiste-puheeni Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 8.7.2017
Kuvassa juhlaväki kuuntelee kun kirkkoherra Jussi Kauranne puhuu. Kuva Marjaana Perttula.

Lähetystyö ja herätys

Jokaisen kristityn unohdettu etuoikeus

Evankeliumi on hyvä uutinen sille, jolle se ehtii ajoissa. Haluan olla sydämestäni mukana suuressa tehtävässä, joka tähtää siihen, että jokainen Jumalan yhteyteen tarkoitettu saisi ikuisen pelastuksen.

Jostain minulle käsittämättömästä syystä Jumala antoi meille kristityille suuren vastuun ja etuoikeuden viedä evankeliumi kaikille kansoille. Miksi kristinusko on ainutlaatuinen muihin uskontoihin verrattuna? Siksi että Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi. Hän valmisteli tuloaan (siitä kertoo Vanha testamentti) ja Uusi testamentti kertoo, mitä ihmiseksi syntynyt Jumala teki ja opetti. Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi meille huikaisevan tehtävän: viedä evankeliumi kaikkialle! Kristinusko on ainutlaatuinen koska Jeesus on sitä.

Apostolit lähtivät liikkeelle. Viestikapula on annettu nyt meille. Jokaisen kristityn tulee katsoa:

*Tehtävän antajaan. Katso Jeesukseen! Jeesus antoi tehtävän, joka käsittää koko maailman. Hän antoi sanoman, joka löytyy Raamatusta ja jonka ydin on Jumalan suuret teot Jeesuksessa jokaista ihmistä varten. Tehtävän antaja lupasi myös Pyhän Hengen voiman.

*Kaikkia kansoja. Katso vaalenneita niittyjä! Jokaisella on oikeus kuulla Jeesuksesta. Maailmassa on viisi miljardia ainutlaatuista ihmistä – kuten minä ja sinä – jotka eivät ole vielä kristittyjä. Jos ja kun Jeesus on ainoa pelastaja, tämän pitäisi liikauttaa sydäntämme. Meillä on lääke ja pelastus hukkuvalle.

*Omia mahdollisuuksiani. Katso itseesi! Tutki elämääsi ja pohdi, mitä sinä voisit tehdä toisten hyväksi. Tarvitaan lähtijöitä ja lähettäjiä. Evankeliumi menee eteenpäin vain jos löytyy niitä, jotka sitoutuvat sen levittämiseen.

*Ikuisuutta. Katso kaikkea ikuisuuden näkökulmasta! Jokainen ihminen on ikuisuusolento. Taivas ja helvetti ovat totta. Jeesus korosti erityisesti jälkimmäisen kauheutta. Hän tuli maailmaan, jottei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän (vrt. Joh. 3:16). Katoaville ponnistuksilla voimme muuttaa ihmisten ikuisuuskohtaloita.

*Konkreettista askelta. Katso pientäkin askelta! Mikä on askel, jolla olet mukana maailman evankelioimisessa? Voisitko varata tietyn ajan vuorokaudesta rukoukseen lähetystehtävän toteuttamiseksi tai jonkun lähetystyöntekijän puolesta? Voisiko tukea taloudellisesti lähetystyöntekijää? Rukous ja tuki onnistuvat kun lähdet jonkun lähetystyöntekijän taustajoukkoihin. Ehkä Jumala kutsuu sinut lähetystyöhön tai lähetysinnostajaksi, jollaisia myös tarvitaan.

Suurimmassa mukana

Jos et vielä tiedä, miten olla suuressa tehtävässä mukana, tutustu suuressamukana.fi -sivustoon. Maailman mullistajalle siellä on paljon mahdollisuuksia. Monenko elämän – sekä tämänpuoleisen että tuonpuoleisen – mullistaja sinä voisit olla?

herätys ja rukous

Mika Tuovisen kirje ystäville – syyskuu 2016

Kirjoitin kirjeen ystäville ja työni tukijoille. Tässä joitakin kohtia siitä sekä alla linkki PDF-muotoiseen kirjeeseen, jonka voit ladata koneellesi.


Monella meistä on sama ongelma. Elämä täyttyy monenlaisesta kiireestä ja aktiviteetista eikä yhteydenpidolle Jumalan kanssa tahdo löytyä tarpeeksi aikaa. Monesti syynä on saamattomuus, laiskuus tai moni muu asia tuntuu tärkeämmältä. Ainakin minä huomaan oman syntisyyteni tässä helposti.
Tämä on huolestuttavaa, sillä herätysten historia korostaa rukouksen merkitystä. Eräs ystävä kirjoitti: ”Jälleen kerran Pyhä Henki muistuttaa, mikään työ ei saavuta päämääränsä ilman sen johtajien ja seuraajien antautunutta rukouselämää”.


Viikonloppuna olin Lapuan hiippakunnan lähetysseminaarissa. Erityisen puhuttelevaa oli tansanialaisen piispan Oscar Leman kuvaus kirkon kasvusta. Tansaniassa kasvun edistäjiä ovat muun muassa julkiset evankelioimiskokoukset, vahva raamatunopetus, monipuolinen jumalanpalveluselämä, jossa rukoillaan seurakuntalaisten puolesta, seurakuntalaisten tarpeista huolehtiminen, työn mahdollistava yhteiskunnan vakaus sekä Jeesuksen tuoma rauha ihmisten pelätessä pahoja henkiä. Jeesus on suurempi kuin paholainen ja kaikki pahuuden voimat!


Herätys on suuri tarpeemme Suomessakin. Joka päivä ikuisuuteen siirtyy paljon ainutlaatuisia ihmisiä, jotka eivät tunne Jeesusta. Kristillinen elämä kuihtuu, Raamatun tunteminen vähenee ja evankelioiminen surkastuu. Luin eilen illalla Walesin herätyksestä viime vuosisadan alussa. Herätyksen keskushahmona oli alle 30-vuotias Evan Roberts. Hänen saarnojensa keskiössä oli neljä asiaa:

  1. Tunnusta kaikki syntisi ja vastaanota anteeksianto Jeesuksen Kristuksen kautta.
  2. Siirrä elämässäsi syrjään sellaiset asiat, joiden kohdalla epäilet, ettei se ole Jumalan tahdon mukaista.
  3. Tottele Pyhää Henkeä.
  4. Tunnusta julkisesti Herraa Jeesusta Kristusta.

Herätykset ovat erilaisia. Jumalan antamat eivät ole yhden illan tunnekuohuja vaan jättävät jälkensä ihmisen koko elämän ajaksi. Ne vaikuttavat yhteiskunnassa ja kirkossa sukupolvienkin ajan. Tarvitsemme Jumalan antamaa herätystä ainakin seuraavista syistä: Pysymme vaikeana aikana itse uskossa loppuun asti, moni pelastuu löytäessään uskon Jeesukseen, seurakuntien elämä vahvistuu ja lähetystyö saa uuden innon.


Jokaisella kristityllä on etuoikeus olla mukana Jumalan valtakunnan tulemisessa. Olemme erilaisia ja toteutamme kutsumustamme eri tavoin ja eri paikoissa kuitenkin saman Jumalan palveluksessa. Minä haluan toimia sen puolesta, että monet voisivat pelastua ikuisesta kadotuksesta taivaaseen ja Jumalan nimi tulisi kunnioitetuksi.


Lue koko kirje tästä: Mika Tuovisen kirje ystäville syyskuussa 2016.
Tilaa kirje sähköpostiisi/Tule lähettäjäksi.
Laita kirje jakoon alla olevista napeista.


Kansanlähetyksen lähetystyö

Lähtekää Pyhän Hengen voimassa

”Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul. Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: ”Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.” Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan” (Ap.t. 13:1-3).

Antiokian seurakunta toimi aktiivisesti, kasvoi ja menestyi. Kun seurakunnan johtajat, profeetat ja opettajat, palvelivat Herraa ja paastosivat, Jumalan Pyhä Henki puhui heille: ”Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut”.

Viidestä nimeltä mainitusta työntekijästä kaksi – eli 40 prosenttia – lähetettiin lähetystyöhön. Pyhä Henki haluaa johdattaa hengelliset yhteisöt aina maailman evankelioimiseen.

Pyhän Hengen teot

Apostolien tekoja kutsutaan myös Pyhän Hengen teoiksi. Kirja kertoo, miten Pyhä Henki johti seurakuntaa ja erityisesti Paavalia lähetystyössä.

Tässä kolmannessatoista luvussa Pyhä Henki käski erottaa kaksi seurakunnan työntekijää, Barnabaksen ja Saulin, lähetystyöhön. Samankaltainen Hengen toiminta näkyy muuallakin Apostolien teoissa.

Ensimmäisessä luvussa on Jeesuksen sanat: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani” (Ap.t. 1:8).

Toisessa luvussa kerrotaan Pyhän Hengen vuodattamisesta: ”He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi” (Ap.t. 2:4).

Neljännessä luvussa on seurakunnan rukous kun viranomaiset kieltävät julistamasta evankeliumia. Koko seurakunta rukoili yhdessä: ”Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä.” Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.” (4:29-31).

Kahdeksannessa luvussa Pyhä Henki sanoi Filippukselle: Mene Etiopialaisen hoviherran luokse. Pian Filippus julisti evankeliumia hoviherralle, joka tuli uskoon ja kastettiin.

Kymmenennessä luvussa Pyhä Henki sanoi Pietarille: Kolme miestä tulee hakemaan sinua, mene heidän luokseen. Siellä Pietari julisti ja Pyhä Henki vuodatettiin pakanoiden päälle Korneliuksen kodissa.

Kuudennessatoista luvussa Paavali julisti Turkin alueella. Mutta yhtäkkiä Pyhä Henki esti julistamasta sanaa siellä. Tämän jälkeen hän näki Pyhän Hengen antamassa näyssä makedonialaisen miehen, joka johti siihen, että evankeliumi tuotiin Eurooppaan.

Lähetystyöntekijä Pyhän Hengen voimassa

Hyvät lähetystyöhön siunattavat! Lähetystyössä ei ole kyse siitä, mitä te teette ja te saatte aikaan. Kyseessä on paljon suurempi missio. Jumala haluaa, että kaikissa kansoissa kuuluu evankeliumi Jeesuksesta.

Teidän tehtävänne on olla uskollisia Jumalan sanalle, ja sille kutsulle, minkä olette saaneet ja mihin taas tänään sitoudutte Jumalan ja tämän juhlakansan edessä.

Me rukoilemme teille Pyhän Hengen täyteyttä ja johdatusta. Apostolien teot ja kirkon historia todistaa, että Henki johdattaa välillä toisin kun mitä me olemme ajatelleet.

Julistakaa evankeliumia

Mutta Henki johtaa aina siihen, että evankeliumia Jeesuksesta tavalla tai toisella viedään eteenpäin. Mitä evankeliumi on?

Se on sanoma, mitä ei löydy mistään tämän maailman uskonnosta eikä maailmankatsomuksesta. Evankeliumi on Jeesus Kristus. Evankeliumi on Jeesuksen teot Golgatalla meidän puolestamme.

Miksi Pyhä Henki johtaa julistamaan evankeliumia Jeesuksesta?

Miksi Pyhä Henki johtaa teitä, lähetystyöntekijät, julistamaan evankeliumia? Tähän on ainakin kaksi syytä.

Teidät lähetetään matkaan, jotta voisitte auttaa kadotukseen matkalla olevia löytämään pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa. Teidän tehtävänne on todistaa kirkkaasti Jeesuksesta, Pyhän Hengen tehtävä on johtaa uskoon. Maailmassa ei ole hienompaa kutsumusta.

Toiseksi te julistatte evankeliumia Jumalan kunnian vuoksi. Vaikka yksikään ei ota sanomaa vastaan, sitä tulee julistaa, jotta ihmiset ja henkivallat kuulisivat, näkisivät ja ymmärtäisivät Jumalan rakkauden ja kunnian. Evankeliumin julistaminen on Jumalan ylistämistä. Emme ylistä Jumalaa vain laulamalla ylistyslauluja. Suurta ylistystä on Jumalan suurten tekojen kertominen. Ylistäkää Jumalaa kertomalla Jeesuksen elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja veren voimasta!

Jokaisen kristityn maailmanlaaja etuoikeus: lähtijä ja lähettäjä

Lähetystyössä on alusta alkaen tarvittu sekä lähtijöitä että lähettäjiä. Antiokiassa Pyhä Henki kutsui sekä lähtemään että lähettämään.

Jokaisella kristityllä on maailmanlaaja vastuu. Tässä on meidän työmaamme.
Lähtijän tehtävä on olla uskollinen kutsumukselleen. Meidän lähettäjien tehtävä on olla uskollinen omassamme.

Suomessa ja maailmalla evankeliumin julistajia on vähän siitä syystä, että on vähän lähettäjiä.

Paavali ja Barnabas esikuvana lähetystyöntekijälle

Hyvät lähetystyöntekijämme! Ottakaa Paavali ja Barnabas esikuvaksenne. Julistakaa Kristusta, perustakaa seurakuntia, tukekaa olemassa olevia seurakuntia ja kristittyjen ryhmiä. Tehkää työnne hyvin ja olkaa innokkaita. Muistakaa arvostaa myös niitä, jotka lähettävät teidät matkaan. Pitäkää hyvää yhteyttä nimikkoseurakuntiin, lähettäviin kansanlähetyspiireihin ja yksittäisiin lähettäjiin muun muassa rukouskirjeitä kirjoittamalla. He mahdollistavat teidän palvelemisenne.

Rukous ja raha lähetystyössä

Hyvät lähettäjät! Tänään siunaamme uudelle työkaudelle 33 rukouskohdetta, joista 16 on aikuisia ja 17 lapsia. Haluamme erottaa heidät siihen työhön, johon Jumala on heidät kutsunut. Rukoilkaa näiden lähetystyöntekijöiden puolesta. Lähetystyön kulut ovat säännöllisiä, tarvitsemme myös säännöllistä tukea heille. Lähettäjät, teitä tarvitaan, sillä tätä työtä ei tehdä näiden lähetystyöntekijöiden erinomaisilla kyvyillä. Lähetystyö on hengellistä sodankäyntiä, jossa rukous on yksi tärkeä osa.

Hyvä juhlakansa! Ottakaa nämä aikuiset ja lapset omaan sydämeenne!

Mika Tuovisen puhe lähettien matkaan siunaamisessa Kansanlähetyspäivillä 3.7.2016. Kuva Philippe Gueissaz.

Miksi uskon Jumalaan

Uskoni on kiitollista ihmettelyä ja Jumalan rakkauden kohteena olemista

Kristityt yhdessä ry:n Aalloilla-lehti lähetti kysymyksiä, joihin vastasin siten kun alla olevassa kuvassa lukee.

Otsikko jo kertoo tärkeimmän: Uskoni on kiitollista ihmettelyä ja Jumalan rakkauden kohteena olemista.

Näinhän se on.

C.S. Lewis sanoi joskus: ”En usko auringonnousuun siksi, että näen sen, vaan siksi, että sen valossa näen kaiken muun.” Usko kolmiyhteiseen Jumalaan – Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen – on antanut rikkaan elämän nyt ja lupauksen ikuisesta elämästä tämän jälkeen.

Jumala on osoittanut rakkauttaan monella tavalla: hän teki jo ennen maailman luomista suunnitelman minun pelastamiseksi, hän kertoi etukäteen tästä pelastuksesta Vanhan testamentin pyhien suulla, hän tuli ihmiseksi Jeesuksessa, kuoli syntieni sovitukseksi, lähetti Pyhän Hengen pitämään minut oikealla tiellä, antoi Raamatun ohjeeksi, perusti seurakunnan tuekseni ja hän antoi toivon lupauksia tulevaisuudesta.

Olen kiitollinen kristitty!

Niin kuin varmaan kaikki muutkin!

Tässä kaksi nostoa jutusta:

Mistä unelmoit, kun ajattelet Suomea?

-Lapsemme, nuoremme ja vanhuksemme saisivat elää turvallisessa yhteiskunnassa, jossa Jumalan sana ja kristilliset arvot ovat kunniassa. Unelmoin siitä, että Suomi-neito kumartuisi Kristuksen eteen häneltä pelastusta ja apua pyytäen ja suuren siunauksen saaden.

Minä uskon, koska…?

-…minut on luotu uskomaan. Olen löytänyt suuren ilon, onnen, rauhan, rakkauden Jumalassa. Uskon, koska Jumalan ote minusta on ollut vahvempi kuin minun otteeni Jumalasta. Uskoni on kiitollista ihmettelyä ja Jumalan rakkauden kohteena olemista.

Kry_Mika_Tuovinen_kiitollista_ihmettelyä


 

Uudestisyntyminen Jeesus ja Nikodemos

Fariseus Jeesuksen ovella

Puhuin sunnuntaina Vaasassa Kansanlähetyksen Kohtaamispaikassa aiheesta Syntymän ihme, joka viittaa Jeesuksen ja Nikodemoksen keskusteluun (Joh. 3:1-15).

En muista, milloin olisin viimeksi kuullut saarnan uudestisyntymisestä. Enpä ole itsekään saarnoissani käyttänyt usein juuri tätä sanaa. Sen sijaan käytän usein muita sanoja kuvaamaan uskon alkua kuten uskoontulo, armon löytäminen, parannuksen tekeminen tai kääntyminen.

Teidän täytyy syntyä uudesti ylhäältä

Itse asia – uudestisyntyminen – on äärimmäisen tärkeä. Kukaan meistä ei pääse näiden Jeesuksen sanojen mukaan Jumalan valtakuntaan ilman uudestisyntymistä. Jeesus sanoo: ”Teidän täytyy syntyä uudesti.”

Nikodemos Jeesuksen luona

Nikodemos soitti Jeesuksen ovikelloa ja sai luvan astua sisään. Hän oli kuullut Jeesuksen tekemistä ihmeistä ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”

Jeesuksen vastaus on todella kummallinen.

Jeesus ei ala keskustelemaan itsestään tai ihmeistään. Hän sanoo: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.”

Aika tyrmäävä vastaus Jeesukselta: Nikodemos, älä pohdi tällaisia asioita. Aseta ensin sydämesi oikeaan asemaan Jumalan edessä. Sinun tulee syntyä uudesti ylhäältä. Sitten sinä opit tuntemaan, olenko minä todella Jumalasta vai en. Nikodemos, jos sinä et synny uudesti ylhäältä, sinä et pääse Jumalan valtakuntaan, vaikka oletkin Jumalan pyhiin salaisuuksiin syventynyt fariseus ja juutalaisten neuvoston, sanhedrinin jäsen. Sinun tulee syntyä uudesti ylhäältä!

Ei ihme, että Nikodemokselta menee pasmat sekaisin: ”Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?”

Jeesus ei puhunut siitä, että menemme äidin kohtuun takaisin ja synnymme uudelleen. Tässä on puhe hengellisestä syntymästä, jonka saa aikaan Pyhä Henki.

Onko uudestisyntyminen välttämätöntä?

Onko uudestisyntyminen välttämätöntä? Jeesuksen sanojen perusteella tässä ei ole epäselvyyttä. Se on välttämätöntä vaikka suuri osa kristinuskon vaikutuspiirissä ei sitä tiedä.

Hengellinen kokemus

Olen jutellut kymmenien ihmisten kanssa, jotka sanovat: ”Muistan sen illan siellä seuroissa tai kokouksessa. Siellä kysyttiin, kuka haluaa antaa elämänsä Jeesukselle? Nostin käteni merkiksi, että haluan seurata Jeesusta.” Tällaiset tärkeät hetket muistetaan vuosikymmenien jälkeen. Eräs ystäväni sanoi: ”Halusin nuorena poikana antaa elämäni Jeesukselle. Hengellisessä kokouksessa nostin käteni, kun kysyttiin, kuka haluaa tulla uskoon. Kättä nostaessa en tuntenut juuri mitään enkä suuria kokemuksia senkään jälkeen. Mutta vähän ajan päästä äiti kysyi: mitä sinulle on tapahtunut. Hän oli tajunnut, että poikaan oli tullut uusi elämä.”

Pyhä Henki saa aikaan sen, mihin ihminen ei pysty

Kun minä synnyin tähän maailmaan pitkäperjantaina vuonna 1967, en pystynyt tekemään mitään syntymäni hyväksi. Myös uudestisyntyminen on Jumalan teko. Vain Jumala voi saada aikaan uuden syntymän ihmeen. Isälläni ja äidilläni oli osuutensa, mutta ilman antamaa uuden elämän ihmettä minua ei olisi tässä.

Jumala luo meidät. Vanhemmat antavat meille elämän alkuun liittyvät ainesosat. Jumala antaa ihmeen tapahtua.

Armonväline tuo armon

Hengellisessä syntymässä on siemenet, joista Pyhä Henki herättää uutta elämää. Meillä on kastevesi, ehtoollisleipä ja Raamattu. Jumala voi näitä käyttämällä herättää uuden elämän meissä. Pyhä Henki uudestisynnyttää meidät käyttämällä siihen Jumalan antamia välineitä.

Uudestisyntyminen ei tapahdu vain yhdellä tavalla. Kirkkomme opetuksessa todetaan, että kaste uudestisynnyttää. Samoin siitä kokemuksesta kun joku löytää uskon, käytetään sanaa uudestisyntyminen.

Uudestisyntymän ajankohta/ajankohdat

Jotkut väittävät, että koska ihminen voi syntyä tähän maailmaan vain kerran, uudestisyntyminen voi tapahtua vain kerran. Tässä Jumalan yliluonnollista Pyhän Hengen toimintaa verrataan inhimilliseen todellisuuteen. Meillä on Raamatussa esimerkkejä toisesta tapahtumasta, kuolemasta, jonka pitäisi tapahtua vain kerran, mutta Jumala on herättänyt henkilöitä kuolleista ja he kuolevatkin kaksi kertaa. Teoriassa ihminen voi kuolla usean kerran, jos Jumala herättää hänet henkiin.

Me voimme myös hengellisessä mielessä syntyä uudesti monta kertaa. Tämä siksi, että kysymyksessä on vertauskuvallinen sana. Jotain uutta syttyy sydämessä.

Ihmisen hengellinen elämä voi kuolla. Silloin uskon on synnyttävä uudelleen Jumalan sanan vaikutuksesta.

Sanoma, joka uudestisynnyttää

Jeesus kertoi Nikodemokselle vaskikäärmeestä, joka erämaassa nostettiin kepin päähän. Erämaassa Israelin 40-vuotisen vaelluksen aikana oli myrkkykäärmeitä, joiden pisto oli kuolettava. Mutta ne, jotka katsoivat vaskikäärmeeseen parantuivat.

Jeesus sanoo, että ihmisen poika nostetaan ylös, ja jokainen, joka katsoo häneen pelastuu. Korkealle nostettu vaskikäärme on esikuva Jeesuksesta.

Jeesuksen ja Nikodemoksen keskustelu alkoi ihmeteoista, se johti uudestisyntymiseen ja päättyi siihen, minkä vuoksi uudestisyntyminen on mahdollista, kuvaukseen Jeesuksen ristiltä.

Muistiko Nikodemos nämä sanat Golgatalla?

Jeesus halusi, että Nikodemos kuulee ja ymmärtää nämä sanat, jotta hän muutamia kuukausia myöhemmin Golgatalla Jeesusta katsoessa muistaisi tämän, uskoisi ja pelastuisi.

Sanoma Jeesuksen kuolemasta meidän tähtemme uudestisynnyttää uuden hengellisen elämän meissä.

Vaatimus ja lupaus

”Sinun täytyy syntyä uudesti ylhäältä” on toki vaatimus. Mutta se voidaan nähdä myös lupauksena: taivaaseen pääsee se, jolle on syntynyt uusi hengellinen elämä. Siihen on kutsuttu kasteessa, ehtoollisessa, jumalanpalveluksissa, seuroissa ja eri puolilla, missä Jumalan sanaa on julistettu. Tärkeintä on, että tätä hengellistä elämää ei ole päästetty kuolemaan, vaan elämme juuri nyt Jumalan yhteydessä. Uskoa etsiville tässä on yksi neljän askeleen apuneuvo.

Te saatte voiman ja olette minun todistajiani

Heikoista väkeviä sotureita

Oriveden kirkossa saarnatuolin taustalla oli teksti ”Te saatte voiman”. Nämä Jeesuksen sanat viittaavat helluntaina vuodatettuun Pyhään Henkeen.

Ajatukseni liikkuivat heprealaiskirjeen 11.lukuun, jossa kerrotaan uskon sankareista. Joidenkin uskon sankarien elämä oli inhimillisesti katsottuna menestyksekästä. Mutta luvussa mainitaan myös niitä, jotka joutuivat uskon vuoksi kärsimään ja menettämään paljon.

He olivat heikkoja…heistä tuli väkeviä sotureita

Näihin molempiin ryhmiin liittyvät sanat: ”He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita” (11:34). Uskossaan vahvat ovat olleet monesti itsessään heikkoja. Mutta kun Jumala antaa Pyhän Hengen voiman, heistä/meistä tulee väkeviä sotureita. Tällaisia väkeviä Jumalan sotureita tarvitaan. Mutta tätä väkevyyttä ei mitata inhimillisillä vaan taivaallisilla mittareilla.

Hengen voimaa

Tarvitsemme Pyhän Hengen voimaa tarvitaan evankeliumin julistamisessa, todistamisessa ja Jumalan tahdon mukaan elämisessä. Joskus Pyhän Hengen voimaa ilmenee erityisesti siellä, missä elämän monien huolien ja pettymysten keskellä usko horjahtelee ja epätoivo valtaa sydämen, mutta Pyhän Hengen vaikutuksesta usko ei kiinnity omiin tekoihin ja ansoihin vaan Golgatan ristiin ja Jeesukseen.

Pyhä Henki kirkastaa Kristusta

Tarvitsemme Jumalan voimaa. Hengen voima voi näkyä evankeliumia seuraavina suurina ihmeinä, armolahjojen rikkaassa käytössä ja evankeliumin menestyksenä. Voima voi näkyä myös siinä, että elämän ahdistuksissa suuntaamme katseemme Jeesukseen ja jatkamme taivastien kulkua. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta.

pixabay_bykst_hand-1106917_640

Meillä on erilaisia armolahjoja

Saarna Radio Dein Raamattubuffet-ohjelmassa 17.1.2016

Room. 12: 6–16 / Jeesus ilmoittaa jumalallisen voimansa

Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Se, jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa. Palvelutehtävän saanut palvelkoon, opetustehtävän saanut opettakoon, rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.
Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa. Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle.

Armo kaiken lähtökohtana

Paavali kirjoitti: ”Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja”. Voimme tutkia armoa teoreettisesti sekä pitää siitä paljon raamattutunteja. Minulle armo ei ole vain teoriaa vaan se on muuttunut vuosien varrella tärkeäksi uskoni kulmakiveksi. Mitä kauemmin olen ollut uskossa, sitä enemmän tarvitsen armoa.

Luulin joskus, että kun kasvan uskossa, rukoilen runsaasti, ahmin Raamattua, sitten alan pikku hiljaa tekemään Jumalan valtakunnan urotöitä omilla hengellisillä lihaksillani. Ajattelin, että teen vähemmän syntiä ja häiritsen siis vähemmän Jeesusta syntien anteeksiantajana. Tarvitsen siis vähemmän armoa.

Totuus on ollut toinen. Tarvitsen armoa enemmän ja enemmän. Ja suurta onkin suostua Jumalan armollisen työn kohteeksi. Ensin Jumalan suuresta armosta minä näin Jeesuksessa oman pelastajani. Sitten Jumalan armo vaihtoi katselusuuntaa. Armo alkoi näyttää totuutta itsestäni. Armon vuoksi uskallan myöntää oman syntisyyteni ja pahuuteni. Myös se, että olen pappi ja hengellisessä työssä on Jumalan armoa. Jumala on antanut sisäisen kutsun ja halun tähän työhön. Paavali kirjoitti, että armosta kristitty saa myös erilaisia armolahjoja.

Armosta lahjaksi

Tuossa suomenkielisessä sanassa armolahja on kaksi osaa. Molemmat viittaavat samaan. Armo kertoo, että saan jotain ilman ansiotani. Lahja viittaa siihen, että antaja on joku toinen; minulla on lahjan vastaanottajan rooli. Armolahjojen antaja on Jumala, siksi niitä ei tarvitse pelätä. Hyvä Jumala ei anna lapsilleen huonoja ja vaarallisia lahjoja.

Saarnatekstissämme roomalaiskirjeen 12. luvusta on kaksi osaa. Ensin Paavali kehottaa käyttämään seitsemää armolahjaa. Toiseksi hän antaa napakoita ohjeita kristilliseen elämään.

Seitsemän armolahjaa

Paavali mainitsee tässä seitsemän armolahjaa: profetoiminen, palveleminen, opettaminen, rohkaiseminen, antaminen, johtaminen ja köyhien auttaminen.

Profetoiminen

Profetoiminen on Raamatussa monipuolinen lahja. Se on yleensä Jumalan rakentavaa, rohkaisevaa ja kehottavaa puhetta koko seurakunnalle tai yksittäiselle ihmiselle, jotta näemme itsemme ja tilanteemme Jumalan sanan valossa oikein. Profetia voi liittyä myös tulevaisuuden tapahtumien kertomiseen. Kaikki oikeat profeetat ja profetiat ovat Raamatun sanan kanssa yhteensopivia.

Palveleminen

Palveleminen mainitaan tässä armolahjana. Lahjan saanut näkee muita selvemmin ympärillään tilanteet, missä pitää tarttua käytännön tehtäviin ja tekee sen iloiten.

Opettaminen

Opettamisen armolahjan saanut kykenee opettamaan siten, että toiset saavat hengellistä ravintoa, saavat lisää tietoa ja uusia näkökulmia Jumalan sanaan sekä halun toteuttaa sitä arjessaan. Opettamisen armolahjan saaneen tulee itse opiskella jatkuvasti Jumalan sanaa.

Rohkaiseminen

Rohkaisemisen armolahjan omaava kykenee kehottamaan ja innostamaan hihojen käärimiseen ja toimintaan. Sielunhoidossa lahjan saanut rohkaisee kestämään vaikeuksia ja luottamaan Jumalaan.

Antaminen

Antamisen armolahjan saanut antaa iloiten aikaa, voimia ja varoja Jumalan valtakunnan työhön. Lahjan saanut antaa myös silloin kun se vaatii häneltä uhrautumista ja tuo epämukavuutta.

Johtaminen

Johtamisen armolahjan saanut pystyy ohjaamaan ihmisiä, työyhteisöjä ja joukkoja Jumalan antamia tavoitteita kohti. Hän saa myös vapaaehtoiset toimimaan oikeiden tavoitteiden hyväksi.

Köyhien auttaminen

Köyhien auttamisen armolahjan saaneen veri vetää hyljeksittyjen, vähäosaisten ja köyhien seuraan. Hän kulkee kärsivän rinnalla.

Puhe ja palvelu

Paavalin mainitsemista armolahjoista kolme liittyi puhumiseen ja neljä käytännön työhön. Jumalan valtakunnan perinteisin etenemismuoto jo luomisesta alkaen on ollut puhe. Mutta Jumala antaa myös armolahjoja joilla toisten ihmisten jokapäiväinen elämä helpottuu. Eräs raamatunopettaja sanoi, että on olemassa vessanputsaajan armolahja. Joku kuulija loukkaantui tästä. Opettaja sanoi: ”Menepäs käymään Venäjällä. Silloin toivoisit, että seurakunnassa olisi yksi kielilläpuhuja vähemmän ja yksi vessansiivooja enemmän.”

Armolahjat ja kutsumus

Raamattu kehottaa tavoitteleman ja rukoilemaan armolahjoja. Oma kutsumuksemme ja armolahjamme löytyy usein sieltä, missä näemme jonkin suuren tarpeen. Kun Jumala on avannut meidän silmämme näkemään oman tehtävämme, saatamme ihmetellä ja arvostella muita, jotka eivät ymmärrä juuri tätä tärkeää asiaa samalla tavalla. Meidän tulee oivaltaa, että tässä on minun tehtäväni. Muilla on omat askareensa.

Ohjeita kaikille kristityille

Jumala antaa uskoville erilaisia armolahjoja. Seuraavaksi Paavali luettelee pitkän listan asioita, jotka kuuluvat kaikkien kristittyjen arkielämään. Ne tekevät minkä tahansa yhteisön kukoistavaksi ja vetovoimaiseksi. Meidänkin aikamme ihmiset kaipaavat tulla huomioiduksi ja rakastetuksi.

  1. Tässä päivän saarnatekstin opetuksista vielä koottuna kymmenen jumalallista ohjetta.
  2. Käytä armolahjojasi. Ja rohkaise muita niiden käyttämiseen. Monet kristityt ovat arkoja ja ujoja oman lahjansa käyttämiseen.
  3. Ole kestävä ahdingossa, vaivassa ja vainoissa. Syntiinlankeemuksen jälkeinen aika on Jumalan kansalle monien vaikeuksien ja jopa vainojen aikaa. Silloinkin Jumalan kansa todistaa sekä sanoin että elämällään.
  4. Siunatkaa vastustajia ja vainoajia. Kun sinä kohtaat niitä jotka vastustavat kristittyjä ja evankeliumin levittämistä, rukoile heidän puolestaan ja siunaa heitä.
  5. Päätä rakastaa kaikkia ihmisiä ja kaikkia kristittyjä. Eivät perheenjäsenet ole kaikesta samaa mieltä. Joskus sisko tai veli tekee tai sanoo jotain häntä itseään, toisia tai perhettä vahingoittavaa. Vaikeudet voivat vahvistaa perheen yhteyttä. Osoita lämmintä veljesrakkautta, kunnioita toisia kristittyä. Kunnioita heitä myös silloin, kun he antavat palautetta, että itse olet toiminut väärin.
  6. Ole innokas hyvän tekemisessä. Katso ympärillesi ja pohdi kenet voisit tänään yllättää hyvällä teolla.
  7. Anna hengen tulen palaa. Ole esikuva Raamatun tutkimisessa, rukouksessa ja kristittynä elämisessä. Tuli luo lämpöä, valoa ja turvaa ympärilleen. Ole tällainen tuli, joka vetää ihmisiä kylmästä ja pimeästä luokseen lämmittelemään ja sytyttää heidät samankaltaisiksi.
  8. Valitse palveleminen elämänasenteeksi. Joskus sopimuksia tehdessä etsitään ratkaisua, jossa molemmat voittavat. Silloin saatetaan käyttää englanninkielistä sanaparia: win-win. Kun palvelemme Jumalan mielenlaadulla, emme etsi tällaista win-win tilannetta, vaan palvelemme toisia vaikka itse emme saisi mitään. Tämäkin on radikaalia kristillistä rakkautta!
  9. Älä pidä itseäsi muita parempana. Näet monenlaisia ihmisiä, ehkä asetat heitä heidän ulkonäkönsä, työnsä, opiskelujensa, älykkyytensä, mielipiteittensä vuoksi lokeroihin. Jeesus ei vetäytynyt pois hyljeksittyjen luota ja tällä tavoin pitänyt itseään muita parempana.
  10. Mene lähelle toisia. Saarnatekstissä annetuissa käytännön elämän ohjeissa kehotetaan menemään niin lähelle toisia, että voimme iloita iloitsevien kanssa ja itkeä itkevien kanssa. Me kristityt olemme monesti niin kiireisiä ja itsekkäitä, että meillä ei ole aikaa tutustua toisiin. Siksi myös evankeliumi ei mene toivotulla tavalla eteenpäin. Jospa meillä olisi aikaa ja voimia tutustua, ystävystyä ja jakaa elämäämme, itkeä ja nauraa toisten kanssa.

Armo on kaiken lähtökohta. Usko Jeesukseen tuo Jumalan armon elämäämme. Jeesus on kuolemallaan ja verellään hoitanut sinun asiasi kuntoon Jumalan edessä. Usko Jeesukseen välittää sinulle koko pelastuksen, syntien anteeksiantamisen, täydellisen Jumalalle kelpaavuuden ja pääsyn taivaaseen. Ota se vastaan, ettei se jää kohdaltasi turhaksi.

Kaikki edellä mainittu on Pyhän Hengen vaikutuksen tulosta. Kristikunta Suomessa ei kaipaa vain puhujapöntöissä loistavia esiintyjiä vaan joukkoliikettä, jossa tämänkaltainen rohkea lähelle ihmistä menevä kristillisyys vaikuttaa kirkoissa ja sen seinien ulkopuolella. Tarvitaan niitä, joilla on aikaa olla ihmisten kanssa ja tuoda sinne teoillaan helpotusta ja rakkautta sekä todistus pelastavasta evankeliumista.

Aamen.

Tämä saarnani tuli Radio Dein Raamattubuffet ohjelmassa 17.1.2016. Saarna on kuunneltavissa avaimia.net -sivulla, jossa on paljon raamattuopetusta, puheita ja saarnoja.

Jumalan voima ja Jeesuksen risti

Mistä löytyy Jumalan voima ja viisaus?

Tämä kirjoitus perustuu raamattutuntiini Ryttylässä Idäntyön päivillä 14.3.2015.Tekstinä on Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvut 1-2.

Paavali saapui Korintin kaupunkiin toisella lähetysmatkallaan vuonna 50. Siitä kertoo Apostolien tekojen 18. luku jakeissa 1-17. Hän tapasi siellä Akylaan ja Priskillan, ja perusti heidän kanssaan kristillisen seurakunnan. Paavali viipyi Korintissa ainakin puolitoista vuotta. Korintista hän siirtyi nykyisen Turkin länsirannikolla sijainneeseen Efeson kaupunkiin. Efeson rauniokaupunki sijaitsee nykyisen Izmirin eteläpuolella.

Kirjeet korinttilaisille

Paavali kirjoitti korinttilaisille useita kirjeitä. Kahdesta Raamatussa olevasta kirjeestä voidaan päätellä, että kirjeitä Korinttiin oli yhteensä ainakin neljä. Uudessa testamentissa niistä ovat säilyneet toinen ja neljäs ( ks. 1 Kor 5:9 ja 2 Kor 2:3 s. Näissä viitataan hävinneisiin kirjeisiin).

Ensimmäinen korinttilaiskirje on kirjoitettu Vähä-Aasiassa ilmeisesti keväällä 54 (tai 55).

Kirjeen teemoja ovat ristiriitaisuudet seurakunnassa, sukupuolimoraalin löysyys, kristillinen ja pakanallinen jumalanpalvelusateria, armolahjat ja ylösnousemususko.

Varsinaisia syitä kirjeen kirjoittamiseen kirjeestä löytyy kaksi. Ensimmäisessä luvussa Khloen väki kertoo, että Korintin seurakunta on riidoissa keskenään. Seurakunta on jakaantunut erilaisiin ryhmiin. Khloen väki kertoi myös muista vääristymistä seurakunnassa. Paavalin vastaukset Khloen perheväen esittämiin kysymyksiin löytyy luvuista 1-6.

Kun Paavali on kirjoittamassa kirjettä, Korintin seurakunnasta saapuu kolmihenkinen delegaatio Paavalin juttusille. Ryhmään kuuluvat Stefanas, Fortunatus ja Akaikos (1Kor 16:17). Uudet kristityt kyselevät opettajalta neuvoja. Kuuluuko seksi avioliittoon vai pitäisikö siitä pidättäytyä? Pitäisikö kristittyjen purkaa avioliitot? Onko nuorten naisten pysyttävä naimattomina? Voiko markkinoilta ostaa lihaa? Mitä Paavali ajattelet Pyhän Hengen lahjoista? Onko kaikkien puhuttava kielillä? Voisiko Apollos tulla avuksi Korinttiin? Anna neuvoja Jerusalemiin kerättävän kolehdin suhteen? Luvuissa 7-16 Paavali käsittelee näitä kysymyksiä.

Korintti

Korintti oli kirjeen kirjoittamisen aikana kukoistava kauppakaupunki. Satamakaupungin asukkaiden sukupuolimoraali oli kehno. Väitetään, että jossain jumalattaren temppelissä oli yli 1000 maksullista naista. Hillitöntä elämäntapaa kutsuttiin muuallakin sanonnalla ”elää korinttilaisesti”.

Tähän kaupunkiin Paavali tuli. Ja näitä henkilöltä hän halusi auttaa.

Kolmiyhteinen Jumala

Tässä opetuksessa en lue kokonaisuudessaan näitä kahta lukua. Valitsin täksi kerraksi ainakin itselleni uudenlaisen käsittelytavan.

Me uskomme kolmiyhteiseen Jumalan. On yksi Jumala, jossa on kolme persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuuden persoonilla on erilaiset tehtävät. Siksi pohdin ensin, mitä nämä kaksi Raamatun lukua kertovat kolminaisen Jumalan persoonista ja heidän tehtävistään.

Seuraavaksi käymme Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kaksi ensimmäistä lukua kolminaisuusopin näkökulmasta.

Mitä nämä luvut sanovat ISÄSTÄ?

Mitä sanotaan Jumalasta?

  • Jumalan omistaa seurakunnan (1:2) (Ei ole olemassa muuta todellista seurakuntaa kuin Jumalan seurakunta. Se koostuu eri aikoina, eri kansoista ja kielistä Jeesukseen uskovista. Kerran taivaassa vaan yksi Jumalan seurakunta. Kuuli joskus jutun Martti Lutherista. Uskonpuhdistuksen etenemisessä oli vaikeita aikoja. Luther murehti kirkon ja uskonpuhdistuksen tulevaisuuden vuoksi. Kerrotaan, että hän ei saanut stressin vuoksi unta. Lopulta hän sanoi: Jumala tämä on sinun kirkkosi, sinun työsi. Huolehdi sinä siitä. Minä menen nyt nukkumaan! Tämä on tärkeä oivallus taistelun ja vaivannäön keskellä: emme rakenna omaa seurakuntaa vaan Jumalan seurakuntaa!).
  • Jumala on armon ja rauhan lähde (1:3).
  • Jumala on kiitoksen kohde (1:4; 14).
  • Jumalan armo annetaan Jeesuksen kautta (1:4).
  • Jumala on uskollinen (1:9).
  • Jumalan voima tulee näkyviin ristin saarnassa (1:18).
  • Jumalan ”viekkaus” (1:19-21).
  • Jumala valmisti pelastuksen (1:19-31).
  • Jumalan viisaus ja voima on Kristus (1:24).
  • ”Jumalan hulluus” ja ”Jumalan heikkous” (1:25).
  • Jumalan valinta osuu heikkoon (1:26-28).
  • ”Jumalan todistus” (2:1).
  • Jumala lahjoittaa (2:12).

Mitä sanotaan JEESUKSESTA?

  • Jeesus kutsuu apostoleja (1:1).
  • Jeesuksessa uskovat pyhitetään (2:2).
  • Uskovat huutavat avuksi Jeesusta eri puolilla maailmaa (1:2).
  • Jeesus on armon ja rakkauden lähde (1:3). Armo on Jeesuksessa (1:4).
  • Jeesuksessa rikastutaan (1:5).
  • Jeesus tulee takaisin (1:8-9).
  • Uskova on Jeesuksen yhteydessä (1:9).
  • Jeesus on kaikille kristityille yhteinen 1:11-14.
  • Jeesus lähettää julistamaan evankeliumia (1:17).
  • Ristiinnaulittuna Jeesus on saarnan sisältö (1:23; 2:2).
  • Jeesus on Jumalan voima ja viisaus (1:24).
  • Jeesus on Jumalalta tullut viisaus, vanhurskaus, pyhitys ja lunastus (1:30).
  • Jeesus on viisaus, joka on edeltämäärätty ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, se oli kätkettyä, mutta nyt paljastettu (2:7).
  • Jeesus on kirkkauden Herra (2:8).

Mitä sanotaan PYHÄSTÄ HENGESTÄ?

  • Korinttilaisilta ei puutu missään armolahjassa (1:7).
  • Juutalaiset vaativat tunnustekoja (1:22), mutta me julistamme Kristusta.
  • Uskovat ovat saaneet Jumalan Pyhän Hengen ja Pyhän Hengen kautta Jumala ilmoittaa uskoville itsensä. Pyhä Henki opettaa meitä puhumaan jumalallista viisautta (2:11-).

Mitä teksti sanoo Paavalista?

  • Kutsuttu apostoli (1:1).
  • Kiittää Jumalaa (1:4).
  • Piti yhteyttä seurakuntaan (1:11).
  • Ei kokenut kutsumustaan kastajana vaan evankeliumin julistajana (1:17).
  • Saarnaa ristiinnaulittua Kristusta (1:23).
  • Paavalin kokemus evankeliumin julistamisesta oli tällainen (2:1-5) :

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

TEEMOJA TEKSTISTÄ

Jumalan voima

Jumalan voima tulee näkyviin ristissä ja inhimillisen heikkouden kautta. Paavalin mukaa Jeesus on Jumalan voima.

Jos etsimme Jumalan voimaa muualta kuin ristin sanomasta saatamme joutua harhaan.

”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1:18 – Vertaa Paavalin sanat roomalaiskirjeen alussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi” Room 1:16).

Kirjeen kahdessa ensimmäisessä luvussa Paavali hylkää näkemyksen, että Jumalan voima olisi ihmeissä tai viisaudessa (1:22). Paavali opetti, että puhe rististä on Jumalan voima (1:18). Siksi myös 2. luvun alun sanat on tulkittava tämän valossa: kun Paavali puhuu Jumala voimasta, hän puhuu ristin sanomasta. Ei tunnusteoista ja ihmeistä tässä yhteydessä, vaikka ne muuten ovatkin Paavalille tärkeitä:

”Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa,jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan” (2:4-5).

Viisaus Jumalan valtakunnassa

Paavalin mukaan ihmisen järki ei voi tavoittaa Jumalaa (1:18-30). Vaikka älyn ja järjen käyttö on suotavaa, synnin vuoksi nekin ovat sumentuneita.

Ihmisen järki tarvitsee kristillisen uskon ja etiikan kysymyksissä avukseen Jumalan ilmoituksen, Raamatun.
Kirkon tunnustuskirjoihin kuuluvassa Yksimielisyyden ohjeessa tämä todetaan näin:

”Ihmisen järjellä ja luonnollisella ymmärryksellä on tosin tallessa sammumaisillaan olevan kipinän verran tietoa Jumalan olemassaolosta ja (Room. 1:n mukaan) lain sisällöstä. Järki on silti perin tietämätön, sokea ja vääristynyt. Maailman älykkäimmät ja oppineimmatkaan ihmiset, jotka ehkä lukevat ja kuulevat evankeliumin Jumalan Pojasta ja lupauksen iankaikkisesta autuudesta, eivät omin kyvyin pysty sitä havaitsemaan, tajuamaan, ymmärtämään eivätkä uskomaan ja pitämään totena. Mitä uutterammin ja vakaammin he ponnistelevat käsittääkseen järjellään näitä hengellisiä asioita, sitä vähemmän he ymmärtävät ja uskovat. He pitävät tätä kaikkea vain hulluutena tai satuna, kunnes Pyhä Henki heitä valaisee ja opettaa.”

Jumala on antanut meille avuksi Raamatun. Tämän lisäksi myös Jeesus on Jumalan viisaus: ”Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi (1 Kor 1:30).

Risti

Paavali sanoo Jumalan voiman olevan Jeesuksen ristissä. Usein rististä puhutaan Jumalan rakkauden osoituksena. Se on toki sitäkin. Mutta risti on myös Jumalan lain, tuomion ja vihan osoitus.

Minut pysäytti nämä sanat luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa:

”Kristuksen, Jumalan Pojan, kärsimyksen ja kuoleman julistus on siis ankaraa ja järkyttävää Jumalan vihan saarnaamista ja ilmoittamista.”

Noissa sanoissa risti kuvataan Jumalan vihan osoituksena. Risti julistaa syntieni suuruutta ja Jumalan vihaa minua kohtaan.

Mutta tässä ei ole kaikki! Jeesuksen risti julistaa Jumalan rakkautta. Se on kuin ukkosenjohdatin, johon Jumalan viha kerran osui. Se ei osu enää minuun. Jumala kärsi itse oman vihansa, koska tiesi, että minä en kestäisi sitä ja joutuisin kantamaan sitä ikuisesti kadotuksessa. Voiko olla suurempaa rakkautta!

Jeesuksen ristissä näkyy Jumalan laki ja evankeliumi. Ristin vuoksi minäkin uskallan jättää oman hurskauden rakentelun ja luottaa täysillä Jeesuksen työhön. Pelastukseni ei ole sen varassa, miten onnistun, vaan miten Jeesus onnistui.

Tämän vuoksi Paavali julisti evankeliumia Jeesuksen rististä ja sanoi Jumalan voiman olevan tässä sanomassa.
Ristiä tarvittiin syntiemme vuoksi. Syntimme suuri ongelma on se, että se tekee meidät sokeaksi. Kapina Jumalan tahtoa vastaan sekä väärät teot muuttuva jokapäiväiseksi tottumukseksi ja se ei enää kauhistuta meitä. Se synnissä onkin kamalinta. Siihen paatuu ja se sokaisee. Kuitenkin juuri synnin tähden olemme Jumalan vihan kohteena ja matkalla kadotukseen.

Kolmiyhteinen Jumala tiesi ja tietää parhaiten mitä synti on, siksi hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi.
Jumalan maailmansuunnitelmassa ei ole mitään niin suurta kuin tämä. Meidän syntimme on sovitettu. Täydellinen anteeksianto on tarjolla.

  • Kun Jeesus syntyi enkeli sanoi Joosefille: sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa heidän synneistään.
  • Jeesuksen kuolema tapahtui syntien anteeksiantamiseksi.
  • Jeesus asetti ehtoollisen syntien anteeksiantamuksen ateriaksi.
  • Lähetyskäskysssä Luukkaan evankeliumissa Jeesus käski julistaa kaikille kansoille parannusta syntien anteeksisaamiseksi (Luuk 24:47).
  • Kun Paavali kertoi elämästään, hän sanoo, että hänen syntinsä pestiin pois Jeesuksen tähden (Apt 22:16).
  • Johannes kirjoittaa, että Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä (1 Joh 1:7).
  • Koko Vanhan testamentin jumalanpalveluskäytäntö ja uhrit perustuivat siihen, että uhrin veri toi anteeksiannon. Tämä oli vain esikuvaa Jeesuksesta.
  • Ilmestyskirjassa Johannes näkee valkopukuisten joukon taivaassa ja heistä sanotaan: He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Kristuksen veressä (Ilm 7:14).

Tämän vuoksi sana rististä on Jumalan voima! Jumala tekee ihmeitä ja tunnustekoja tänäänkin. Jossain sairas paranee ja ihminen saa muutaman vuoden lisäaikaa. Mutta vain yksi asia voi pelastaa helvetistä taivaaseen: Jeesuksen veri, joka vuosi ristillä syntien sovitukseksi. Siksi risti on kristillisen julistuksen keskipiste.

Paavalin lähetyssaarnan ytimessä oli Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

Jumalan valinta ja rakkaus

Jumalan rakkaus kohdistuu siihen, mikä ei ole itsessään mitään. Kun me rakastamme, haluamme rakkautemme kohteelta jotain hyvää itsellemme. Jumala rakastaa sellaista, jolta ei voi odottaa mitään hyvää.

Jumalan valinta on kohdistunut heikkoon, hulluuteen, vähäpätöisyyteen, halveksittuun ja siihen, mikä ei ole yhtään mitään (1:26-31).

Tämä Jumalan valinta ei kohdistu vain ihmisiin (hullut, heikot, vähäpätöiset, halveksitut, ne jotka eivät ole mitään ) vaan myös pelastuksen sisältöön (Jeesus) ja välineeseen (pelastusta ei tuo viisaus, ihmeet, merkit vaan ristin sanoma).

Paavali rukoilee (1:4-9)

Kirjeissään Paavali alkutervehdyksen jälkeen rukoilee seurakunnan puolesta (paitsi galatalaiskirjeessä). Se muistuttaa hengellisen työn tekijän asennetta ja tehtävää. Seurakunnasta ei huolehdita vain yleisön edessä ja ihmisten tapaamisissa vaan myös Jumalan kanssa seurakunnasta keskustellen.

Jumalan ikuinen pelastussuunnitelma etenee

Paavali sanoi saarnansa sisällöstä näin:

”Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme” (2:7).

Jumala on tehnyt jo ennen aikojen alkua pelastussuunnitelman meitä varten. Olemme mukana suuressa suunnitelmassa.

Tämä Jumalan salainen ja kätketty viisaus on Jeesus Kristus. Häntä me julistamme!

Kevin Vanhoozer on kuvannut Jumalan pelastussuunnitelmaa draaman avulla, jossa on viisi näytöstä.

  1. Luominen
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde
  3. Jeesus
  4. Jeesus lähetti Henkensä luomaan kirkon
  5. Eskhaton

Ensin kolmiyhteinen Jumala suunnittelee käsikirjoituksen pelastushistoriaa varten. Sitten hän luo maailman. Isä valmistelee Poikansa tuloa maailmaan. Tätä varten tarvitaan kansa. Siksi Jumala valitsee Aabrahamin. Jumala tekee liiton Israelin kanssa. Profeettojen kautta kerrotaan Jumalan saapumisesta kansansa keskelle. Jeesus tulee, elää täydellisen elämän, kuolee ristillä syntien sovitukseksi, nousee kuolleista, lähtee taivaaseen ja lähettää Pyhän Hengen. Nyt elämme kirkon aikakautta, jossa evankeliumi julistetaan kaikkialla maailmassa. Jumalan pelastussuunnitelman lopullinen huippu on vielä edessä: Jeesus tulee takaisin ja alkaa ikuisuus (eskhaton).

10 näkökulmaa lähetystyöhön

Raamattutuntini tekstiksi annettiin 1. korinttilaiskirjeen luvut 1-2. Tämän jälkeen oli alaotsikko ”Muutoksen tuulet lähetystyössä”. En käy tässä läpi lähetysteologisia muutoksia, mutta nostan 1. Korinttilaiskirjeen kahdesta ensimmäistä luvusta 10 näkökulmaa lähetystyöhön.

  1. Jumala kutsuu työntekijöitä, kuten hän kutsui Paavalin apostoliksi.
  2. Lähetystyön päämääränä on seurakunnan syntyminen. Paavali oli lähetysmatkallaan perustanut tämän Korintin seurakunnan.
  3. Jumalan seurakunnan elämässä on paljon vaikeuksia. Seurakunnan palveleminen on suostumista nöyryyteen ja vaivan kantamiseen. Kristillisessä seurakunnassakin näkee ihmisyyden koko kirjon. Jos haluaa helpon elämän, ei kannata ryhtyä seurakunnan paimeneksi!
  4. Lähetystyössä keskeistä on sananjulistus. Lähetyksen ja avustamisen suhdetta on pohdittu paljon. Usko ei ole koskaan yksin. Hyvät teot seuraavat evankeliumia. Hyvät teot ovat Jumalan rakkauden osoittamista. Silti Jumalan pelastussuunnitelmassa evankeliumilla on etusija.
  5. Evankeliumin ja sananjulistuksen keskuksena on Jeesuksen risti.
  6. Tuovatko ”Ihmeet ja merkit” herätyksen? Paavali on tässä toista mieltä. Hänen kauttaan tapahtui ihmeitä, hän käski tavoitella armolahjoja. Mutta kristillisen julistuksen keskipisteessä nämä ihmeet eivät saa olla. Keskus on varattu yhdelle asialle: Jeesukselle ja hänen ristilleen! Tämä on lähetyssaarnan ydin. Myös siksi, että tässä ristin sanomassa itsessään on yliluonnollinen voima, mitä ei ole missään muualla. Pyhä Henki yhtyy sanomaan Jeesuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta meidän syntiemme vuoksi.
  7. Seurakunta perustettiin aikansa syntisimpään kaupunkiin. Paavali ei pelännyt syntisten seuraa.
  8. Lähetyssaarnaaja pitää yhteyttä työtovereihinsa. Meillä on monesti kiire. Suomalaisen viidesläisen herätyskristillisyyden kansantauti on ollut viidesläinen juoksusairaus. Haluamme tehdä paljon, juosta ja mennä. Joskus tekemistä voi olla niin paljon, että ihmiset jäävät vähemmälle huomiolle. Joskus voi olla aika hiljentää vauhtia ja antaa aikaa lähimmäiselle. Paavali halusi olla yhteydessä seurakuntiin. Hän iloitsi ihmisistä. Hän varasi aikaa kirjoittamiseen ja yhteydenpitoon.
  9. Sananjulistajan tehtävään kuuluu rukous niiden puolesta joita palvellaan. Lähetystyö ei ole inhimillistä työtä. Se on Jumalan työtä, johon tarvitaan Jumalan työ- ja taisteluvälineitä. Rukous on yksi niistä.
  10. Lähetystyö ristin varjossa. Lähetystyössä tarvitaan ristinteologiaa. Ei siksi, että haluttaisiin muokata todellisuutta joksikin toiseksi vaan siksi, että todellisuus on ristinteologian todellisuutta. Monesti Jumalan palvelija tuntee itsensä heikoksi. Silloin hän saattaakin olla vahvimmillaan. Evankeliumin voima ei riipu sananjulistajan vahvuudesta vaan Sanan vahvuudesta. Voima ei ole ihmisen viisaudessa ja voimassa vaan välittämässämme sanomassa.
Kristillinen puhe ja saarna

Ajatuksia hyvästä kristillisestä puheesta

Sain kriittistä palautetta, koska työntekijämme saivat opetusta puhetaidosta. Pelättiin, että nytkö inhimilliset menetelmät syrjäyttävät Pyhän Hengen vaikutuksen.

Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”En tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan”, ”minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista” ja hieman myöhemmin ” kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa” (1 Kor 2).

Puhetaitoa tarvitaan

Paavali käyttää kirjeissään antiikin retoriikan keinoja, joista yksi on omien taitojen vähättely ja asioiden vastakkainasettelu. Näillä apuvälineillä hän korostaa Ristiinnaulitun merkitystä. Apostolien teoissa ja kirjeissään apostoli viritti puhetaitonsa liekkeihin kertoessaan ja opettaessaan Jeesuksesta.

Puhetaidon opettajamme Antti Mustakallio kertoi Jumalan arvostavan taitavaa puhetta. Mooses sai Jumalalta nuhteita väittäessään, ettei osaa puhua. Puhemieheksi valittiin Aaron. Kautta Vanhan testamentin Jumalan viestinviejät käyttävät monimuotoisia menetelmiä kuten runoja, draamaa ja saarnaamista sanoman välittämiseksi. Erilaiset tavat palvelevat sitä, että kansa voi kuulla korvillaan ja sydämillään: ”Näin sanoo Herra…”.

Pyhä Henki kristillisen puheen dynamo

Puhetaito on tärkeää. Kristillisen julistuksen varsinainen dynamo on kuitenkin Pyhä Henki. Apostolien teoissa Pyhän Hengen vaikutus näkyy rohkeana julistuksena ja lähetystyön tekemisenä. Paavali muuttuu suuresta teologista saarnamieheksi. Stefanus kuvataan todistajana, joka ei häpeä sanomaa Jeesuksesta kuolemankaan edessä. Pyhä Henki antaa rohkeuden ja voiman. Hengen täyteyttä tarvitsemme tänäänkin.

Persoonallisuus rohkeasti käyttöön

Jumalan ihmiseksi tuleminen, inkarnaatio, osoittaa Jumalan ja hänen voimansa sitoutuvan inhimilliseen. Näin myös puhujien ja todistajien toiminnassa. Pyhä Henki ei tee ihmisestä konetta, jolta katoaa kaikki persoonallisuus. Henki haikailee ottaa käyttöönsä koko temperamenttimme ja kaikki Jumalalta tulleet inhimilliset lahjamme. Huonossa puheessa puuttuu persoonallinen esitystapa eikä Pyhä Henki kirkasta Kristusta. Hyvässä puheessa löytyvät molemmat.

Rakkaus puhumisen motiivina

Kaiken puhumisen tulee tapahtua rakkaudessa. Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka pathos, ethos ja logos sekä kertomukset olisivat kohdallaan, mutta en rakastaisi kuulijoita, olisin vain kilisevä kulkunen.

Rukous puhujien puolesta

Rukoilethan kaikkien niiden puolesta, jotka Jumala on kutsunut todistajiksi. Meitä on helppo painaa alas ja arvostella. Mutta jos seurakunta tukisi meitä, rukoilisi meidän puolestamme ja auttaisi kaikkia meitä puhujia, jotta rakkaudella, kukin omalla tavallamme ja Pyhän Hengen voimassa voisimme välittää Jumalan sanaa ihmisten sydämiin. Uskon, että Jumala ja ihmisetkin iloitsevat, kun puhujamme puhkeavat kukkaan.


Kirjoitus  Uusi Tie -lehdessä 4/2015.