Avainsana-arkisto: Pyhä Henki

Jumalan voima ja Jeesuksen risti

Mistä löytyy Jumalan voima ja viisaus?

Tämä kirjoitus perustuu raamattutuntiini Ryttylässä Idäntyön päivillä 14.3.2015.Tekstinä on Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvut 1-2.

Paavali saapui Korintin kaupunkiin toisella lähetysmatkallaan vuonna 50. Siitä kertoo Apostolien tekojen 18. luku jakeissa 1-17. Hän tapasi siellä Akylaan ja Priskillan, ja perusti heidän kanssaan kristillisen seurakunnan. Paavali viipyi Korintissa ainakin puolitoista vuotta. Korintista hän siirtyi nykyisen Turkin länsirannikolla sijainneeseen Efeson kaupunkiin. Efeson rauniokaupunki sijaitsee nykyisen Izmirin eteläpuolella.

Kirjeet korinttilaisille

Paavali kirjoitti korinttilaisille useita kirjeitä. Kahdesta Raamatussa olevasta kirjeestä voidaan päätellä, että kirjeitä Korinttiin oli yhteensä ainakin neljä. Uudessa testamentissa niistä ovat säilyneet toinen ja neljäs ( ks. 1 Kor 5:9 ja 2 Kor 2:3 s. Näissä viitataan hävinneisiin kirjeisiin).

Ensimmäinen korinttilaiskirje on kirjoitettu Vähä-Aasiassa ilmeisesti keväällä 54 (tai 55).

Kirjeen teemoja ovat ristiriitaisuudet seurakunnassa, sukupuolimoraalin löysyys, kristillinen ja pakanallinen jumalanpalvelusateria, armolahjat ja ylösnousemususko.

Varsinaisia syitä kirjeen kirjoittamiseen kirjeestä löytyy kaksi. Ensimmäisessä luvussa Khloen väki kertoo, että Korintin seurakunta on riidoissa keskenään. Seurakunta on jakaantunut erilaisiin ryhmiin. Khloen väki kertoi myös muista vääristymistä seurakunnassa. Paavalin vastaukset Khloen perheväen esittämiin kysymyksiin löytyy luvuista 1-6.

Kun Paavali on kirjoittamassa kirjettä, Korintin seurakunnasta saapuu kolmihenkinen delegaatio Paavalin juttusille. Ryhmään kuuluvat Stefanas, Fortunatus ja Akaikos (1Kor 16:17). Uudet kristityt kyselevät opettajalta neuvoja. Kuuluuko seksi avioliittoon vai pitäisikö siitä pidättäytyä? Pitäisikö kristittyjen purkaa avioliitot? Onko nuorten naisten pysyttävä naimattomina? Voiko markkinoilta ostaa lihaa? Mitä Paavali ajattelet Pyhän Hengen lahjoista? Onko kaikkien puhuttava kielillä? Voisiko Apollos tulla avuksi Korinttiin? Anna neuvoja Jerusalemiin kerättävän kolehdin suhteen? Luvuissa 7-16 Paavali käsittelee näitä kysymyksiä.

Korintti

Korintti oli kirjeen kirjoittamisen aikana kukoistava kauppakaupunki. Satamakaupungin asukkaiden sukupuolimoraali oli kehno. Väitetään, että jossain jumalattaren temppelissä oli yli 1000 maksullista naista. Hillitöntä elämäntapaa kutsuttiin muuallakin sanonnalla ”elää korinttilaisesti”.

Tähän kaupunkiin Paavali tuli. Ja näitä henkilöltä hän halusi auttaa.

Kolmiyhteinen Jumala

Tässä opetuksessa en lue kokonaisuudessaan näitä kahta lukua. Valitsin täksi kerraksi ainakin itselleni uudenlaisen käsittelytavan.

Me uskomme kolmiyhteiseen Jumalan. On yksi Jumala, jossa on kolme persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuuden persoonilla on erilaiset tehtävät. Siksi pohdin ensin, mitä nämä kaksi Raamatun lukua kertovat kolminaisen Jumalan persoonista ja heidän tehtävistään.

Seuraavaksi käymme Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kaksi ensimmäistä lukua kolminaisuusopin näkökulmasta.

Mitä nämä luvut sanovat ISÄSTÄ?

Mitä sanotaan Jumalasta?

  • Jumalan omistaa seurakunnan (1:2) (Ei ole olemassa muuta todellista seurakuntaa kuin Jumalan seurakunta. Se koostuu eri aikoina, eri kansoista ja kielistä Jeesukseen uskovista. Kerran taivaassa vaan yksi Jumalan seurakunta. Kuuli joskus jutun Martti Lutherista. Uskonpuhdistuksen etenemisessä oli vaikeita aikoja. Luther murehti kirkon ja uskonpuhdistuksen tulevaisuuden vuoksi. Kerrotaan, että hän ei saanut stressin vuoksi unta. Lopulta hän sanoi: Jumala tämä on sinun kirkkosi, sinun työsi. Huolehdi sinä siitä. Minä menen nyt nukkumaan! Tämä on tärkeä oivallus taistelun ja vaivannäön keskellä: emme rakenna omaa seurakuntaa vaan Jumalan seurakuntaa!).
  • Jumala on armon ja rauhan lähde (1:3).
  • Jumala on kiitoksen kohde (1:4; 14).
  • Jumalan armo annetaan Jeesuksen kautta (1:4).
  • Jumala on uskollinen (1:9).
  • Jumalan voima tulee näkyviin ristin saarnassa (1:18).
  • Jumalan ”viekkaus” (1:19-21).
  • Jumala valmisti pelastuksen (1:19-31).
  • Jumalan viisaus ja voima on Kristus (1:24).
  • ”Jumalan hulluus” ja ”Jumalan heikkous” (1:25).
  • Jumalan valinta osuu heikkoon (1:26-28).
  • ”Jumalan todistus” (2:1).
  • Jumala lahjoittaa (2:12).

Mitä sanotaan JEESUKSESTA?

  • Jeesus kutsuu apostoleja (1:1).
  • Jeesuksessa uskovat pyhitetään (2:2).
  • Uskovat huutavat avuksi Jeesusta eri puolilla maailmaa (1:2).
  • Jeesus on armon ja rakkauden lähde (1:3). Armo on Jeesuksessa (1:4).
  • Jeesuksessa rikastutaan (1:5).
  • Jeesus tulee takaisin (1:8-9).
  • Uskova on Jeesuksen yhteydessä (1:9).
  • Jeesus on kaikille kristityille yhteinen 1:11-14.
  • Jeesus lähettää julistamaan evankeliumia (1:17).
  • Ristiinnaulittuna Jeesus on saarnan sisältö (1:23; 2:2).
  • Jeesus on Jumalan voima ja viisaus (1:24).
  • Jeesus on Jumalalta tullut viisaus, vanhurskaus, pyhitys ja lunastus (1:30).
  • Jeesus on viisaus, joka on edeltämäärätty ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, se oli kätkettyä, mutta nyt paljastettu (2:7).
  • Jeesus on kirkkauden Herra (2:8).

Mitä sanotaan PYHÄSTÄ HENGESTÄ?

  • Korinttilaisilta ei puutu missään armolahjassa (1:7).
  • Juutalaiset vaativat tunnustekoja (1:22), mutta me julistamme Kristusta.
  • Uskovat ovat saaneet Jumalan Pyhän Hengen ja Pyhän Hengen kautta Jumala ilmoittaa uskoville itsensä. Pyhä Henki opettaa meitä puhumaan jumalallista viisautta (2:11-).

Mitä teksti sanoo Paavalista?

  • Kutsuttu apostoli (1:1).
  • Kiittää Jumalaa (1:4).
  • Piti yhteyttä seurakuntaan (1:11).
  • Ei kokenut kutsumustaan kastajana vaan evankeliumin julistajana (1:17).
  • Saarnaa ristiinnaulittua Kristusta (1:23).
  • Paavalin kokemus evankeliumin julistamisesta oli tällainen (2:1-5) :

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

TEEMOJA TEKSTISTÄ

Jumalan voima

Jumalan voima tulee näkyviin ristissä ja inhimillisen heikkouden kautta. Paavalin mukaa Jeesus on Jumalan voima.

Jos etsimme Jumalan voimaa muualta kuin ristin sanomasta saatamme joutua harhaan.

”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1:18 – Vertaa Paavalin sanat roomalaiskirjeen alussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi” Room 1:16).

Kirjeen kahdessa ensimmäisessä luvussa Paavali hylkää näkemyksen, että Jumalan voima olisi ihmeissä tai viisaudessa (1:22). Paavali opetti, että puhe rististä on Jumalan voima (1:18). Siksi myös 2. luvun alun sanat on tulkittava tämän valossa: kun Paavali puhuu Jumala voimasta, hän puhuu ristin sanomasta. Ei tunnusteoista ja ihmeistä tässä yhteydessä, vaikka ne muuten ovatkin Paavalille tärkeitä:

”Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa,jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan” (2:4-5).

Viisaus Jumalan valtakunnassa

Paavalin mukaan ihmisen järki ei voi tavoittaa Jumalaa (1:18-30). Vaikka älyn ja järjen käyttö on suotavaa, synnin vuoksi nekin ovat sumentuneita.

Ihmisen järki tarvitsee kristillisen uskon ja etiikan kysymyksissä avukseen Jumalan ilmoituksen, Raamatun.
Kirkon tunnustuskirjoihin kuuluvassa Yksimielisyyden ohjeessa tämä todetaan näin:

”Ihmisen järjellä ja luonnollisella ymmärryksellä on tosin tallessa sammumaisillaan olevan kipinän verran tietoa Jumalan olemassaolosta ja (Room. 1:n mukaan) lain sisällöstä. Järki on silti perin tietämätön, sokea ja vääristynyt. Maailman älykkäimmät ja oppineimmatkaan ihmiset, jotka ehkä lukevat ja kuulevat evankeliumin Jumalan Pojasta ja lupauksen iankaikkisesta autuudesta, eivät omin kyvyin pysty sitä havaitsemaan, tajuamaan, ymmärtämään eivätkä uskomaan ja pitämään totena. Mitä uutterammin ja vakaammin he ponnistelevat käsittääkseen järjellään näitä hengellisiä asioita, sitä vähemmän he ymmärtävät ja uskovat. He pitävät tätä kaikkea vain hulluutena tai satuna, kunnes Pyhä Henki heitä valaisee ja opettaa.”

Jumala on antanut meille avuksi Raamatun. Tämän lisäksi myös Jeesus on Jumalan viisaus: ”Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi (1 Kor 1:30).

Risti

Paavali sanoo Jumalan voiman olevan Jeesuksen ristissä. Usein rististä puhutaan Jumalan rakkauden osoituksena. Se on toki sitäkin. Mutta risti on myös Jumalan lain, tuomion ja vihan osoitus.

Minut pysäytti nämä sanat luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa:

”Kristuksen, Jumalan Pojan, kärsimyksen ja kuoleman julistus on siis ankaraa ja järkyttävää Jumalan vihan saarnaamista ja ilmoittamista.”

Noissa sanoissa risti kuvataan Jumalan vihan osoituksena. Risti julistaa syntieni suuruutta ja Jumalan vihaa minua kohtaan.

Mutta tässä ei ole kaikki! Jeesuksen risti julistaa Jumalan rakkautta. Se on kuin ukkosenjohdatin, johon Jumalan viha kerran osui. Se ei osu enää minuun. Jumala kärsi itse oman vihansa, koska tiesi, että minä en kestäisi sitä ja joutuisin kantamaan sitä ikuisesti kadotuksessa. Voiko olla suurempaa rakkautta!

Jeesuksen ristissä näkyy Jumalan laki ja evankeliumi. Ristin vuoksi minäkin uskallan jättää oman hurskauden rakentelun ja luottaa täysillä Jeesuksen työhön. Pelastukseni ei ole sen varassa, miten onnistun, vaan miten Jeesus onnistui.

Tämän vuoksi Paavali julisti evankeliumia Jeesuksen rististä ja sanoi Jumalan voiman olevan tässä sanomassa.
Ristiä tarvittiin syntiemme vuoksi. Syntimme suuri ongelma on se, että se tekee meidät sokeaksi. Kapina Jumalan tahtoa vastaan sekä väärät teot muuttuva jokapäiväiseksi tottumukseksi ja se ei enää kauhistuta meitä. Se synnissä onkin kamalinta. Siihen paatuu ja se sokaisee. Kuitenkin juuri synnin tähden olemme Jumalan vihan kohteena ja matkalla kadotukseen.

Kolmiyhteinen Jumala tiesi ja tietää parhaiten mitä synti on, siksi hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi.
Jumalan maailmansuunnitelmassa ei ole mitään niin suurta kuin tämä. Meidän syntimme on sovitettu. Täydellinen anteeksianto on tarjolla.

  • Kun Jeesus syntyi enkeli sanoi Joosefille: sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa heidän synneistään.
  • Jeesuksen kuolema tapahtui syntien anteeksiantamiseksi.
  • Jeesus asetti ehtoollisen syntien anteeksiantamuksen ateriaksi.
  • Lähetyskäskysssä Luukkaan evankeliumissa Jeesus käski julistaa kaikille kansoille parannusta syntien anteeksisaamiseksi (Luuk 24:47).
  • Kun Paavali kertoi elämästään, hän sanoo, että hänen syntinsä pestiin pois Jeesuksen tähden (Apt 22:16).
  • Johannes kirjoittaa, että Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä (1 Joh 1:7).
  • Koko Vanhan testamentin jumalanpalveluskäytäntö ja uhrit perustuivat siihen, että uhrin veri toi anteeksiannon. Tämä oli vain esikuvaa Jeesuksesta.
  • Ilmestyskirjassa Johannes näkee valkopukuisten joukon taivaassa ja heistä sanotaan: He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Kristuksen veressä (Ilm 7:14).

Tämän vuoksi sana rististä on Jumalan voima! Jumala tekee ihmeitä ja tunnustekoja tänäänkin. Jossain sairas paranee ja ihminen saa muutaman vuoden lisäaikaa. Mutta vain yksi asia voi pelastaa helvetistä taivaaseen: Jeesuksen veri, joka vuosi ristillä syntien sovitukseksi. Siksi risti on kristillisen julistuksen keskipiste.

Paavalin lähetyssaarnan ytimessä oli Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

Jumalan valinta ja rakkaus

Jumalan rakkaus kohdistuu siihen, mikä ei ole itsessään mitään. Kun me rakastamme, haluamme rakkautemme kohteelta jotain hyvää itsellemme. Jumala rakastaa sellaista, jolta ei voi odottaa mitään hyvää.

Jumalan valinta on kohdistunut heikkoon, hulluuteen, vähäpätöisyyteen, halveksittuun ja siihen, mikä ei ole yhtään mitään (1:26-31).

Tämä Jumalan valinta ei kohdistu vain ihmisiin (hullut, heikot, vähäpätöiset, halveksitut, ne jotka eivät ole mitään ) vaan myös pelastuksen sisältöön (Jeesus) ja välineeseen (pelastusta ei tuo viisaus, ihmeet, merkit vaan ristin sanoma).

Paavali rukoilee (1:4-9)

Kirjeissään Paavali alkutervehdyksen jälkeen rukoilee seurakunnan puolesta (paitsi galatalaiskirjeessä). Se muistuttaa hengellisen työn tekijän asennetta ja tehtävää. Seurakunnasta ei huolehdita vain yleisön edessä ja ihmisten tapaamisissa vaan myös Jumalan kanssa seurakunnasta keskustellen.

Jumalan ikuinen pelastussuunnitelma etenee

Paavali sanoi saarnansa sisällöstä näin:

”Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme” (2:7).

Jumala on tehnyt jo ennen aikojen alkua pelastussuunnitelman meitä varten. Olemme mukana suuressa suunnitelmassa.

Tämä Jumalan salainen ja kätketty viisaus on Jeesus Kristus. Häntä me julistamme!

Kevin Vanhoozer on kuvannut Jumalan pelastussuunnitelmaa draaman avulla, jossa on viisi näytöstä.

  1. Luominen
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde
  3. Jeesus
  4. Jeesus lähetti Henkensä luomaan kirkon
  5. Eskhaton

Ensin kolmiyhteinen Jumala suunnittelee käsikirjoituksen pelastushistoriaa varten. Sitten hän luo maailman. Isä valmistelee Poikansa tuloa maailmaan. Tätä varten tarvitaan kansa. Siksi Jumala valitsee Aabrahamin. Jumala tekee liiton Israelin kanssa. Profeettojen kautta kerrotaan Jumalan saapumisesta kansansa keskelle. Jeesus tulee, elää täydellisen elämän, kuolee ristillä syntien sovitukseksi, nousee kuolleista, lähtee taivaaseen ja lähettää Pyhän Hengen. Nyt elämme kirkon aikakautta, jossa evankeliumi julistetaan kaikkialla maailmassa. Jumalan pelastussuunnitelman lopullinen huippu on vielä edessä: Jeesus tulee takaisin ja alkaa ikuisuus (eskhaton).

10 näkökulmaa lähetystyöhön

Raamattutuntini tekstiksi annettiin 1. korinttilaiskirjeen luvut 1-2. Tämän jälkeen oli alaotsikko ”Muutoksen tuulet lähetystyössä”. En käy tässä läpi lähetysteologisia muutoksia, mutta nostan 1. Korinttilaiskirjeen kahdesta ensimmäistä luvusta 10 näkökulmaa lähetystyöhön.

  1. Jumala kutsuu työntekijöitä, kuten hän kutsui Paavalin apostoliksi.
  2. Lähetystyön päämääränä on seurakunnan syntyminen. Paavali oli lähetysmatkallaan perustanut tämän Korintin seurakunnan.
  3. Jumalan seurakunnan elämässä on paljon vaikeuksia. Seurakunnan palveleminen on suostumista nöyryyteen ja vaivan kantamiseen. Kristillisessä seurakunnassakin näkee ihmisyyden koko kirjon. Jos haluaa helpon elämän, ei kannata ryhtyä seurakunnan paimeneksi!
  4. Lähetystyössä keskeistä on sananjulistus. Lähetyksen ja avustamisen suhdetta on pohdittu paljon. Usko ei ole koskaan yksin. Hyvät teot seuraavat evankeliumia. Hyvät teot ovat Jumalan rakkauden osoittamista. Silti Jumalan pelastussuunnitelmassa evankeliumilla on etusija.
  5. Evankeliumin ja sananjulistuksen keskuksena on Jeesuksen risti.
  6. Tuovatko ”Ihmeet ja merkit” herätyksen? Paavali on tässä toista mieltä. Hänen kauttaan tapahtui ihmeitä, hän käski tavoitella armolahjoja. Mutta kristillisen julistuksen keskipisteessä nämä ihmeet eivät saa olla. Keskus on varattu yhdelle asialle: Jeesukselle ja hänen ristilleen! Tämä on lähetyssaarnan ydin. Myös siksi, että tässä ristin sanomassa itsessään on yliluonnollinen voima, mitä ei ole missään muualla. Pyhä Henki yhtyy sanomaan Jeesuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta meidän syntiemme vuoksi.
  7. Seurakunta perustettiin aikansa syntisimpään kaupunkiin. Paavali ei pelännyt syntisten seuraa.
  8. Lähetyssaarnaaja pitää yhteyttä työtovereihinsa. Meillä on monesti kiire. Suomalaisen viidesläisen herätyskristillisyyden kansantauti on ollut viidesläinen juoksusairaus. Haluamme tehdä paljon, juosta ja mennä. Joskus tekemistä voi olla niin paljon, että ihmiset jäävät vähemmälle huomiolle. Joskus voi olla aika hiljentää vauhtia ja antaa aikaa lähimmäiselle. Paavali halusi olla yhteydessä seurakuntiin. Hän iloitsi ihmisistä. Hän varasi aikaa kirjoittamiseen ja yhteydenpitoon.
  9. Sananjulistajan tehtävään kuuluu rukous niiden puolesta joita palvellaan. Lähetystyö ei ole inhimillistä työtä. Se on Jumalan työtä, johon tarvitaan Jumalan työ- ja taisteluvälineitä. Rukous on yksi niistä.
  10. Lähetystyö ristin varjossa. Lähetystyössä tarvitaan ristinteologiaa. Ei siksi, että haluttaisiin muokata todellisuutta joksikin toiseksi vaan siksi, että todellisuus on ristinteologian todellisuutta. Monesti Jumalan palvelija tuntee itsensä heikoksi. Silloin hän saattaakin olla vahvimmillaan. Evankeliumin voima ei riipu sananjulistajan vahvuudesta vaan Sanan vahvuudesta. Voima ei ole ihmisen viisaudessa ja voimassa vaan välittämässämme sanomassa.
Kristillinen puhe ja saarna

Ajatuksia hyvästä kristillisestä puheesta

Sain kriittistä palautetta, koska työntekijämme saivat opetusta puhetaidosta. Pelättiin, että nytkö inhimilliset menetelmät syrjäyttävät Pyhän Hengen vaikutuksen.

Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”En tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan”, ”minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista” ja hieman myöhemmin ” kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa” (1 Kor 2).

Puhetaitoa tarvitaan

Paavali käyttää kirjeissään antiikin retoriikan keinoja, joista yksi on omien taitojen vähättely ja asioiden vastakkainasettelu. Näillä apuvälineillä hän korostaa Ristiinnaulitun merkitystä. Apostolien teoissa ja kirjeissään apostoli viritti puhetaitonsa liekkeihin kertoessaan ja opettaessaan Jeesuksesta.

Puhetaidon opettajamme Antti Mustakallio kertoi Jumalan arvostavan taitavaa puhetta. Mooses sai Jumalalta nuhteita väittäessään, ettei osaa puhua. Puhemieheksi valittiin Aaron. Kautta Vanhan testamentin Jumalan viestinviejät käyttävät monimuotoisia menetelmiä kuten runoja, draamaa ja saarnaamista sanoman välittämiseksi. Erilaiset tavat palvelevat sitä, että kansa voi kuulla korvillaan ja sydämillään: ”Näin sanoo Herra…”.

Pyhä Henki kristillisen puheen dynamo

Puhetaito on tärkeää. Kristillisen julistuksen varsinainen dynamo on kuitenkin Pyhä Henki. Apostolien teoissa Pyhän Hengen vaikutus näkyy rohkeana julistuksena ja lähetystyön tekemisenä. Paavali muuttuu suuresta teologista saarnamieheksi. Stefanus kuvataan todistajana, joka ei häpeä sanomaa Jeesuksesta kuolemankaan edessä. Pyhä Henki antaa rohkeuden ja voiman. Hengen täyteyttä tarvitsemme tänäänkin.

Persoonallisuus rohkeasti käyttöön

Jumalan ihmiseksi tuleminen, inkarnaatio, osoittaa Jumalan ja hänen voimansa sitoutuvan inhimilliseen. Näin myös puhujien ja todistajien toiminnassa. Pyhä Henki ei tee ihmisestä konetta, jolta katoaa kaikki persoonallisuus. Henki haikailee ottaa käyttöönsä koko temperamenttimme ja kaikki Jumalalta tulleet inhimilliset lahjamme. Huonossa puheessa puuttuu persoonallinen esitystapa eikä Pyhä Henki kirkasta Kristusta. Hyvässä puheessa löytyvät molemmat.

Rakkaus puhumisen motiivina

Kaiken puhumisen tulee tapahtua rakkaudessa. Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka pathos, ethos ja logos sekä kertomukset olisivat kohdallaan, mutta en rakastaisi kuulijoita, olisin vain kilisevä kulkunen.

Rukous puhujien puolesta

Rukoilethan kaikkien niiden puolesta, jotka Jumala on kutsunut todistajiksi. Meitä on helppo painaa alas ja arvostella. Mutta jos seurakunta tukisi meitä, rukoilisi meidän puolestamme ja auttaisi kaikkia meitä puhujia, jotta rakkaudella, kukin omalla tavallamme ja Pyhän Hengen voimassa voisimme välittää Jumalan sanaa ihmisten sydämiin. Uskon, että Jumala ja ihmisetkin iloitsevat, kun puhujamme puhkeavat kukkaan.


Kirjoitus  Uusi Tie -lehdessä 4/2015.

 

Jumalan rakkaus ja kristittyjen keskinäinen rakkaus

10 Raamatun paikkaa rakkaudesta

”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat… Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
– Jeesus, Matt. 5:44, 46

 

”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi’. Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.”
– Jeesus, Mark 12:30-31

 

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”
– Jeesus, Joh 3:16

 

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut-että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”
– Jeesus, Joh 13:34-35

 

”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.”
– Paavali, Room 5:5

 

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
– Paavali, 1 kor 13:1-7,13

 

”Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa.”
Paavali, 1. Kor. 16:14

 

”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.”
– Paavali, Gal. 5:22

 

”Vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi”.
– Paavali, Ef. 5:2

 

”Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.”
– Johannes, 1 Joh 4:10-11

Evankelista Matti Kari

Matti Kari – Suuren sydämen mies

Matti Karin kuolema hiljensi. Mutta jotain aion vielä sanoa. Nyt onkin hyvä aika koska tulevana sunnuntaina 11.1.2015 on Matin muistokonsertti Lakeuden Ristissä Seinäjoella.

Ensimmäinen muistoni Matista on vuodelta 1991.Tuolloin Jyväskylässä majoitimme kiertävää evankelistaa. Kiitokseksi sängyn viereen oli ilmestynyt pienet matot.

Evankelista ja matot! Siinä kaksi asiaa, jotka Matista tulevat ensin mieleen. Mutta milloin evankeliumi tuli Matin elämään?

Vuosi 1974 Nuoria uskoon Etelä-Pohjanmaalla

Evankelista Matti Kari

Lehtileike Uusi Tie -lehdestä 18.9.1974. Matti vasemmalla.

17 vuotta ennen tapaamistamme Matti oppi tuntemaan Vapahtajan. Uusi Tie -lehti kertoi 18.9.1974 Matin uskoontulosta ja ensimmäisistä askeleista evankelistana. Lappajärvellä ja Kortesjärvellä oli nuoria tullut uskoon. Matti Kari heidän joukossaan. Uusi Tie kertoo näin:

”Kortesjärveläinen myyntimies, Matti Kari, on 19 ikävuodestaan ehtinyt kokemaan monenlaista elämää. Aluksi kasvaminen uskovan äidin hoivissa ja ”vahvassa lapsenuskossa” 12 vuotiaaksi asti. Mutta uskovien kavereiden puute vei pian iältään vanhempien kavereiden seuraan. Nämä olivat ”kuningas alkoholin” palvelijoita, joiden seuraan 13-vuotias Matti joutui, ja jo parin vuoden perästä hän oli aktiivisin heistä.”

”Tanssipaikalle tuli uskovia nuoria todistamaan Jeesuksesta. Olin keskustelussa heidän kanssaan ja he kehottivat rukoilemaan pelastusta ja pyytämään Jeesusta elämääni. Seuraavana aamuna rukoilin: ”Jos Jumala sinä olet olemassa, niin pelasta minut.”
”Sen viikon aikana minun ei tarvinnut enää viinaa ottaa eikä tehnyt mieli mennä tansseihinkaan. Ne alkoivat tulla vastenmielisiksi. Viikon kuluttua menin uskovien nuorten tilaisuuteen. Siellä sain tunnustaa syntini ja rukoilla uskovan kanssa. Sinä iltana sain ottaa Jeesuksen vastaan. Oli sellainen tuntu, ettei nyt ole enää varaa siirtää tuonnemmaksi.”

”Kadun sitä, etten aikaisemmin etsinyt iloa Jeesuksen yhteydestä. Nyt olen nähnyt, kuinka Jeesus antaa yltäkylläisen elämän.”

”Kaksi viikkoa oli kulunut siitä, kun Matti Kari oli itse saanut iloita pelastumisestaan. Hän oli jälleen menossa tanssipaikalle, mutta nyt kertomaan Jeesuksesta entisille syntitovereille. Matti muistelee sinne menoaan taistelujen matkaksi. Hän pyysi esirukousta toisilta uskovilta nuorilta, jotka olivat samassa autossa. Matin kasvot loistivat vieläkin hänen tätä kertoessaan, miten hän autosta noustuaan koki todellisen Jumalan voiman. Hänen piti etsiä sieltä entiset kaverit heti käsille ja kertoa, mitä Jeesus on tehnyt hänelle.”

Tästä alkoi Matin työ evankelistana. Kutsu – ja kutsun antaja – kantoi Mattia loppuun asti.

Evankelistan jatkoaika

Matti Kari Kansanlähetyksen nuorisotyössä

Nuorisotyöntekijä Matti Kari

Matti Karille annettiin todistajan tehtävään 40 vuotta aikaa. Tuona aikana hän tapasi vaimonsa Annen ja perusti perheen. Matti myi mattoja ja kehui Jeesusta.

Syöpä yllätti elinvoimaisen miehen. Marraskuussa 2013 kuulimme, että leikkaus oli mennyt hyvin. Matti kertoi iloitsevansa ihmisten esirukouksista ja muistamisesta. Eteenpäin päivä kerrallaan!

Kesällä 2014 Jämsässä näin virkeän ja iloisen Matin. Hän kertoi kokemuksistaan sairauden aikana ja siitä, että toipuminen sujui hyvin. Matti oli saanut jatkoajan.

Tästä kuukauden kuluttua kuulin Evankelistojen yhteyspäivillä Seinäjoella, että Matti on joutunut sairaalaan. Syöpä tekee taas tuhojaan. Kävin katsomassa Mattia, juttelimme ja rukoilimme. Sain kuulla, että sairaalassakin Matti toteuttaa suurta kutsumustaan johdattaa ihmisiä Jeesuksen tuntemiseen. Omasta tilanteestaan Matti sanoi:”Kävi kuinka kävi, hyvin käy.”

Kävi niin, että Jumala antoi Matille paremmat tehtävät taivaassa. Matti siirtyi rakastamansa Herran luokse 14.9.2014.

Matti Karin muisto

Minulla on Matista hyviä muistoja. Tässä niistä muutama.

Evankelista Matti Karin valokuva

Evankelista
Kuva Philippe Gueissaz/SEKL

  1. Iloinen evankelista.
  2. Rakkaus kaikkia ihmisiä kohtaan.
  3. Kristittyjen yhteyden rakentaja. Yhdessä voimme enemmän!
  4. Jeesus keskipisteenä elämässä ja puheissa.
  5. Rukoilija ja sielunhoitaja.
  6. Pyhä Henki evankelistan polttoaineena toi vapauden: Matti hoitaa oman hommansa (kertoo Jeesuksesta) ja Henki omansa (herättää uskon).
  7. Rohkaisija ja ihmisten nostaja. Monesti koin viestin: Antaa palaa vaan poika täysillä eteenpäin!
  8. Varustaja, joka näki vaivaa, jotta evankelistoja olisi mahdollisimman monta. Yksi sydämenasia oli vuosittaiset Evankelistojen yhteyspäivät.
  9. Ei vaatimuksia – kaikki valmiina. Matti sanoi haluavansa johdattaa ”kädestäpitäen” toisia Jeesuksen luokse.
  10. Esikuva kristitystä ja evankelistasta. Kun Matti Kari on nyt poissa, kaipaan lisää karismattisuutta!
  11. Näky ei hämärtynyt lopussakaan. Matti oli uskollinen nuoruuden näylle loppuun asti: ”Saisinpa vielä johdattaa jonkun Jeesuksen tuntemiseen.”

Muistokonsertti Lakeuden Ristissä

Matti Karin muistokonsertti 11.1.2015 kello 17

Matti Karin muistokonsertti pidetään Lakeuden Ristissä Seinäjoella. Musiikkivastuuseen ovat lupautuneet Juha Tapio, Nina Åström, Jukka Leppilampi, Jaana Pöllänen, Pekka Simojoki ja JJouppi band.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tavataan sunnuntaina Seinäjoella!

Muistosi Matista

Evankelista Matti KariPidetään Matti Karin muisto kunniassa. Ja jatketaan samaa työtä, jotta taivas täyttyisi! Matti jo odottelee siellä. Mennään perässä ja viedään mahdollisimman paljon ihmisiä mukana!

Millaisia muistoja sinulla on Matista? Voit kirjoittaa niitä toistenkin luettavaksi kommenttiosioon. Kiitos!

Loppiainen ja lähetystyö

Loppiainen kertoo kaipauksesta Jumalan luokse

Jotkut syyttävät kristittyjä siitä, että haluamme käännyttää toisia kristityiksi. Haluamme tietenkin, että kaikki löytävät saman aarteen, minkä olemme omaksemme saaneet.

Loppiaisen miehiä, itämaan viisaita, ei tarvinnut ”käännyttää” mihinkään, mitä he eivät itse halunneet. He itse lähtivät ja etsivät. Heillä oli kaipaus ja Jumala johdatti heidät Jeesuksen luokse. Ensin he etsivät omassa viisaudessaan väärästä paikasta, Herodeksen luota. Jumalan sana kuitenkin johdatti heidät oikealle tielle Betlehemiin.

Jumalan sana johdattaa kaipaavat ja etsivät oikeaan paikkaan. Lähetystyön tehtävänä on auttaa usein hapuillen Jumalaa ikävöivä ihminen Kristuksen luokse.

Loppiainen antaa oikean näkökulman lähetystyöhön. Kertomus itämaan viisaista kuvaa ihmisten kaipausta Jumalan löytämiseen. Pelkkä kaipaus ei auta löytämään Jumalaa. Saattoi olla, että tietäjille Israelin lähiseudulla asuvina, Vanhan testamentin profeettojen ennustukset olivat tuttuja. Siksi he lähtivät tähden ilmaantuessa liikkeelle.

Uskon, että kukaan ei etsi Kristusta ellei Pyhä Henki häntä vedä. Jumalan Henki johdattaa Raamatun sanan ja seurakunnan kautta Jumalaa kaipaavat Kristuksen tuntemiseen. Armonvälineet – kaste, ehtoollinen ja Raamattu – välittävät Jumalan armoa kaikkien kansojen keskellä. Siksi teemme myös lähetystyötä.

Ihminen – Jumalan kuvaksi luotu

Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Siksi hän etsii Jumalaa kuten kukka kääntyy kohti aurinkoa. Tämä etsintä on hyvää, mutta ei riittävää. Ilman Jumalan erityistä ilmoitusta, Raamattua ja sen sanomaa, etsintä kääntyy yleensä epäjumalanpalvelemiseksi. Siksi hurskainkin jumalanpalvelus ja uskonnollisuus ilman Jeesusta suuntautuu hyvästä tarkoituksesta huolimatta väärään suuntaan.

En näe tätä ihmisen luontaista uskonnollisuutta eli Jumalan etsintää lähtökohtaisesti huonona asiana kuten nykyään monet näkevät. Mielestäni se kuuluu ihmisen luotuisuuteen. Tämä Jumalan etsintä on kuitenkin synnin vuoksi vääristynyt. Luomisen seurauksena ihmisellä on kuitenkin säilynyt jumalkaipuu, jota eri puolilla maailmaa yritetään täyttää eri tavoin. Kristittyinä tehtävämme on viedä evankeliumi Jeesuksesta kaikille kansoille: tässä on se ja hän, jota sydämesi on kaivannut.

Työmiehet ja tiedemiehet seimen äärellä

Jouluna kuulimme, miten paimenet lähtivät katsomaan Jeesus-lasta. Tässä työmiehet kokoontuivat seimen äärelle. Myöhemmin kaipuu toi myös korkea-arvoisia ja arvostettuja tiedemiehiä idästä Jeesuksen luokse. He näkivät kuninkaan, lankesivat polvilleen, antoivat lahjoja ja katosivat historiaaan. Taivaassa ehkä tavataan.

Jeesus on kaikkia kansoja ja kaikenlaisia ihmisiä varten. Myös sinua varten.

Annetaan sydämien kaipaukselle mahdollisuus todelliseen täyttymykseen.

Jumala on rakkaus

Rakastakaa ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni

Raamatussa on kaksi käskyä, jotka kertovat kristittyjen tehtävän ja toimintatavan. Rakkauden kaksoiskäsky (englanniksi the Great Commandment) on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja rakastaa kaikkia ihmisiä kuin itseään (Matteus 22:36-40). Lähetyskäsky (The Great Commission) on tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia (Matteus 28:18-20).

Näissä käskyissä on Jeesuksen antama tehtävä meille. Jeesus ei antanut tehtävänantoa vain sanoin. Hän antoi myös henkilökohtaisen mallin tästä. Jeesus rakasti Jumalaa, ihmisiä ja teki opetuslapsia.

Rakkaus motiivina, koko maailma missiona

Rakkauden kaksoiskäsky kertoo, mikä on motiivimme ja sydämemme asenne kun lähdemme toteuttamaan lähetyskäskyä eli tekemään opetuslapsia: rakkaus Jumalaan ja ihmisiin. Lähetyskäsky kertoo missiomme, toimintamme tarkoituksen: tehdä kaikki kansat opetuslapsiksi.

Rakkaus on kuin vesi: se pyrkii levittäytymään laajalle ja menemään aina mahdollisimman alas. Jumala haluaa käyttää meitä rakkauden lähettiläinä.

Meillä on suuri tehtävä. Opetuslasten tekeminen vaatii aikaa ja sitoutumista ihmisiin. Rakkaus saa tämänkin aikaan.

Jumalan rakkaus on lahja

Meillä ei ole tätä rakkautta itsessämme. Se on Jumalan lahja Pyhässä Hengessä. Kun Jumala täyttää meidät Pyhällä Hengellä, täytymme myös rakkaudella: ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu” (Room 5:5). Raamatun kehotus täyttyä jatkuvasti Pyhällä Hengellä (Ef 5:18) on ajankohtainen kaikille kristityille.

Rukous: ”Jumala täytä minut Pyhällä Hengelläsi. Aamen.”

*11 tapaa osoittaa rakkautta


Tämän tekstin lähtökohtana on ajatus, jonka luin Amazonista tilatusta kirjasta
4 Chair Discipling: Growing a Movement of Disciple-Makers. Kuvan lähde Flicr. Sama kirja poiki ajatuksen eiliseen blogitekstiini Jeesus vetäytyi usein rukoilemaan yksin. Jos sinua kiinnostaa opetuslasten tekeminen, tuohon kirjaan kannattaa tutustua. Minä luen näitä kirjoja tietokoneelta ilmaisen Kindle-lukusovelluksen kautta.

Rukous ja Kristuken paluu

Apua kiusauksessa

Luuk 4:1-13 Paholainen kiusaa Jeesusta – ja meitä.

Jeesus oli kastettu. Hän rukoili kasteen yhteydessä ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen (Luuk 3:21-22). Jeesus oli täynnä Pyhää Henkeä.

Tuntuu ihmeelliseltä, että Pyhä Henki johdatti hänet suuresta hengellisestä kokemuksesta erämaahan. Yksinäisyyteen, nälkään ja paholaisen kiusattavaksi. Ei tämä ole tuntematon tie Jumalan lapsille.

Jeesus rukoili ja paastosi 40 päivää. Paholainen kiusasi häntä ja yritti saada Jeesuksen tekemään syntiä. Syntisenä hän ei olisi voinut olla maailman pelastaja.

Paaston lopulla paholainen esitti Jeesukselle vielä kolme kiusausta. Nekin ovat tuttuja omasta elämästämme. Paholainen tarjoaa tarpeidemme täyttämistä, kunniaa ja rahaa sekä johtaa väärään hengellisyyteen, joka onkin Jumalan kiusaamista.

Kiusaukset olivat Jeesukselle todellisia kiusauksia. Hän oli luopunut oikeudestaan olla Jumalan vertainen (Fil 2:6). Hän tuli ihmisen kaltaiseksi (Fil 2:7). Oli mahdollista, että Jeesus olisi langennut paholaisen houkutuksiin.

Rukous ja Jumalan sanaan turvautuminen auttoivat Jeesusta kiusauksessa ja ”Paholainen jätti hänet joksikin aikaa rauhaan” (Luuk 4:13).

Mekin kohtaamme kiusauksia. Ne ovat suuria valinnan paikkoja, jotka osoittavat, ketä haluamme seurata. Kiusauksissa tarvitsemme päättäväisyyttä, rukousta ja Raamatun sanan voimaa. Omassa voimassa aina lankeamme. Perkele on voimakkaampi kuin me.

Jeesus ihmisenä on meille esimerkki. Pahaa voi vastustaa. Ja sitä pitää vastustaa, sillä pahan lupaukset, houkutukset ja tarjoukset johtavat aina ongelmiin ja tuhoon. Pakene tilanteesta, jossa kohtaat kiusauksia. Suuntaa ajatuksesi ja energiasi johonkin muuhun. Kiusauksissa on ajateltava ja rukoiltava Jeesusta, joka voi auttaa.

Ps. Lohdutuksen sana paholaisen pettämille: ”Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman” (1 Johanneksen kirje 2:1).

Jeesuksen rukous

Jeesus vetäytyi usein rukoilemaan yksin

Raamattu kertoo yli neljäkymmentä kertaa Jeesuksen vetäytyneen yksinäiseen paikkaan rukoilemaan. Tässä niistä muutama. Näin Jeesus rukoili ja näin se vaikutti hänen toimintaansa.

Kun Jeesus aloitti työnsä hän vietti neljäkymmentä päivää paastossa ja rukouksessa (Luuk 4:1-13)

1 Jeesus lähti Jordanilta Pyhää Henkeä täynnä. Hengen johdattamana hän kulki autiomaassa 2 neljäkymmentä päivää, ja Paholainen kiusasi häntä. Hän ei syönyt noina päivinä mitään, ja kun tämä aika oli kulunut, hänen tuli nälkä. 3 Silloin Paholainen sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske tämän kiven muuttua leiväksi.” 4 Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä.'” 5 Paholainen vei Jeesuksen korkealle paikalle, näytti hänelle yhdessä hetkessä kaikki maailman valtakunnat 6 ja sanoi: ”Kaiken tämän, koko maailman ja sen loiston minä annan sinun valtaasi, sillä se on annettu minun haltuuni ja minä voin antaa sen kenelle tahdon. 7 Jos kumarrat minua, tämä kaikki on sinun.” 8 Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.'”
9 Paholainen vei Jeesuksen Jerusalemiin, asetti hänet temppelimuurin harjalle ja sanoi: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas. 10 Onhan kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua. 11 He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'” 12 Jeesus vastasi: ”On myös sanottu: ’Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'”
13 Kiusattuaan näin Jeesusta kaikin tavoin Paholainen jätti hänet joksikin aikaa rauhaan.

Jeesus lopetti palvelutehtävänsä rukouksessa (Luuk 23:46-47)

46 Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.
47 Kun sadanpäällikkö näki, mitä tapahtui, hän antoi Jumalalle kunnian ja sanoi: ”Tämä mies oli todella viaton.”

Jeesuksen rukoillessa taivas aukeni ja Pyhä Henki tuli hänen päällensä (Luuk 3:21-22)

21 Paljon kansaa oli kastettu. Kun myös Jeesus oli kastettu, niin taivas aukeni hänen rukoillessaan 22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkysen kaltaisena. Ja taivaasta kuului ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.”

Rukoushetken jälkeen Jeesus käveli veden päällä (Matt 14:22-25)

22 Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä vastarannalle edeltäkäsin, sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. 23 Kun ihmiset olivat lähteneet, hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä. Illan tultua hän oli siellä yksin. 24 Vene oli jo hyvän matkan päässä rannasta ja ponnisteli aallokossa vastatuuleen.
25 Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin.

Rukouksen jälkeen Jeesus valitsi kaksitoista opetuslasta (Luuk 6:12-16).

12 Samoihin aikoihin Jeesus meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa. 13 Päivän koittaessa hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi. 14 Nämä olivat Simon, jolle hän antoi myös nimen Pietari, tämän veli Andreas, Jaakob ja Johannes, Filippus, Bartolomeus, 15 Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon, jota kutsuttiin Kiivailijaksi, 16 Juudas Jaakobin poika ja Juudas Iskariot, josta tuli kavaltaja.

Rukouksessa öljymäellä vietetyn yön jälkeen, Jeesus osoitti myötätuntoa aviorikoksen tehneelle naiselle (Joh 7:53 – 8:1-10)

7:53Kaikki lähtivät kotiinsa,
8:1 mutta Jeesus meni Öljymäelle. 2 Varhain aamulla hän tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä.
3 Kesken kaiken toivat lainopettajat ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen 4 ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa. 5 Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?” 6 He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä.
Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. 7 Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: ”Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.” 8 Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. 9 Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. 10 Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: ”Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?” 11 ”Ei, herra”, nainen vastasi. Jeesus sanoi: ”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.”

Rukouksessa Jeesus koki ristin kauhut (Matt 26:36-46)

36 Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: ”Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa.” 37 Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. 38 Hän sanoi heille: ”Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.” 39 Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”
40 Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: ”Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? 41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.”
42 Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: ”Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.” 43 Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään. 44 Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. 45 Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: ”Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. 46 Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä.”

Jeesukselle rukous oli voiman lähde kiusausten vastustamiseen (Matt 26:41)

41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.”

Rukous oli Jeesukselle avain Isän äänen kuulemiseen (Joh 12:49-50)

49 En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, 50 ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua.

Kuva Flickr ja tekstin lähteenä Amazonista ostettu Kindle -kirja, jota luen tietokoneellani Dann L Spader 4 Chair Discipling: Growing a Movement of Disciple-Makers (New Edition)

Apt 1:8

Te saatte voiman ja tulette olemaan todistajiani

”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka” (Apt 1:8).

Nämä Jeesuksen sanat Pyhästä Hengestä kertovat ainakin kolme asiaa:

  1. Jumala haluaa, että kaikkialla kerrotaan Jeesuksesta. Jumala rakastaa kaikkia kansoja, jokaista ihmistä, ja siksi heille on vietävä evankeliumi.
  2. Me olemme todistajia. Meidän tulee sekä kotimaassa että lähetyskentillä kertoa Jeesuksen suurista teoista ihmisten pelastamiseksi sekä kutsua heitä uskoon. Tässä on evankelioimisen ja lähetystyön ydin.
  3. Jumala antaa voiman tämän suuren tehtävän toteuttamiseen. Pyhä Henki toimii tavallisten ihmisten välityksellä. Pyhän Hengen voima on harvoin kokemus. Hengen voima on ennen kaikkea julistamassamme evankeliumissa, joka herättää uskon Jeesukseen.

Minä uskon Jeesukseen. Hän on tullut minuakin varten, kuollut puolestani, noussut ylös kuolleista, hallitsee taivaassa ja tulee pian takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hän on minun Herrani ja Vapahtajani.

Hänestä haluan kertoa toisillekin ja kutsua heitä pelastukseen ja Jumalan kansan jäseniksi. Tarvitsen Pyhän Hengen voimaa. Rukoukseni on: ”Täytä minut taas tänään Pyhällä Hengellä!”

Lähetystyön oikea kurssi säilytettävä myrskyssäkin

Työtoverini Juhani Koivisto pitää lähetysblogia.  Kaikkien lähetystyöstä kiinnostuneiden kannattaa laittaa osoite muistiin (kaikillekansoille.blogspot.fi). Eräässä tekstissä Juhani analysoi lähetystyötä tähän tapaan:

Maailmanlähetys voi säilyttää kurssinsa, jos sillä on:

1. Selvä trinitaarinen pohja Isan, ja Pojan ja Pyhän Hengen elämässä ja toiminnassa.
2. Raamatusta nouseva käsitys synnistä ja sen syyvyydestä. Tästä uskonpuhdistajat muistuttivat.
3. Kirkas käsitys Kristuksen ainutlaatuisuudesta ihmisen ainoana toivona.
4. Kirkas evankeliumi, jossa syntinen saa pelastuksen Jeesuksen sovitustyön tähden.
5. Evankeliumin sytyttämänä näky sen viemisestä lähelle ja kauas ja lähimmäisen auttamisesta eri tilanteissa.

Juuri näin!

Lähetystyön perusta on tärkeä. Kun se on kunnossa on hyvä miettiä, miten olen mukana lähetystyössä.