Avainsana-arkisto: rakkaus

Kaija Martin ja Seija Järvenpää kutsumus

Rakkauden tähden annettu elämä

Muistan 24.7.2014 tapahtumat oikein hyvin. Siitä on tänään neljä vuotta. Aamulla sain tiedon kahden avustustyöntekijämme kuolemasta. Seija Järvenpää ja Kaija Martin oli ammuttu autoon Heratissa Afganistanissa. Kutsuin työpaikalla kriisiorganisaation koolle. Sanomalehdissä alkoi spekulaatio kuolemantapauksista, ja vähitellen medialle oli selvää, että kyseessä on Kansanlähetyksen työntekijät. Pian olin pääuutislähetyksissä kommentoimassa tapahtunutta. Kirjoitimme useita lehdistötiedotteita.

Kaija ja Seija tekivät avustustyötä Afganistanissa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. He eivät halunneet itselleen suurta nimeä ja korkeaa asemaa. Rakkaus Jumalaan ja lähimmäisiin oli syy heidän lähtöönsä ihmisten auttajaksi.

Afganistanissa ei muuten ole yhtään kirkkorakennusta. Kristittyjä on vähän ja he joutuvat toimimaan salassa.

Mitä on tapahtunut viime vuosien aikana? Tuhannet kotimaansa jättäneet afgaanit on löytänyt uskon Jeesukseen. Me voimme puhua herätyksestä. Timo Keskitalo toteaa: ”Afgaanien parissa on meneillään herätys, jollaista ei ole islamin piirissä koskaan aikaisemmin nähty”. Evankeliumi jatkaa leviämistään.

Siunauspuheessani Seija Järvenpään hautajaisissa sanoin:

”Olen usein katsellut Seijan ja hänen ystävänsä Kaijan kuvia. Silloin rukoilen: Jumala, anna minullekin enemmän tuollaista rakkautta.

Seija rakasti niin paljon, että oli valmis antamaan elämänsä. Seijan muisto kysyy: Mitä minä olen valmis antamaan tai tekemään niiden puolesta, joilta puuttuu maallinen ja iankaikkinen toivo. Seija luopui kaikesta. Lopulta elämästäänkin.”

Seija ja Kaija, teidän elämänne puhuu meille voimakkaasti vielä rajankin takaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetyspäivät Ryttylässä

Nykyhetken viisi haastetta

Pidin Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018 puheen, jonka päätin viiteen haasteeseen. Tässä ne pienin muokkauksin ja lisäyksin myös tänne blogiini.

1. Ole aikamme myllerrysten keskellä uskollinen Jumalan sanalle!

Uskon, että elämmme lopun aikaa, jota Jeesus kuvasi puheessaan (Matt. 24). Hän kertoi lopunajan merkeistä mullistuksista luonnossa, hämmennyksestä yhteiskunnassa ja luopumuksesta kirkossa. Yksi lopunajan merkki on innostava: Evankeliumi julistetaan kaikille kansoille ennen Jeesuksen paluuta (Matt. 24:!4). Elämme nyt juuri tällaista aikaa.

”Nyt kysytään pyhiltä kestävyyttä ja uskoa” (Ilm. 13:10).  

2. Sitoudu uudelleen lähetystehtävän toteuttamiseen!

Jumala antoi meille mahtavan tehtävän: Evankeliumi Jeesuksesta viedään kaikkeen maailmaa. Sitoudu lähetystehtävän täyttämiseen. Kysy Jumalalta paikkasi, miten voit rakkauden teoin ja evankeliumia kertomalla olla mukana historian suurimmassa projektissa: Tämän maailman evankelioimisessa.

”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille” (Mark. 16:15).

3. Ota Suomi sydämellesi!

Kaikki Suomen suuret liikkeet ovat syntyneet herätyksen vaikutuksesta. Raamattu ei missään lupaa herätyksiä, mutta Jumala antaa niitä.

Todellinen herätys on aina lopulta Jumalan työtä, mutta Jumala käyttää herätyksissä inhimillisiä välikappaleita, usein yhteiskunnallista murrosta ja aina evankeliumin julistamista.

Mitä meidän on tehtävä? Rukoile läheistesi ja kansamme puolesta. Rukoile kirkkojen ja järjestöjen puolesta. Minun rukoukseni on, että kristityt yhdessä eri kirkoissa omasta traditiostaan käsin löytäisivät yhteisen innostavan vision ja strategian Suomen evankelioimiseksi. Siinä jokainen kristitty, järjestö ja kirkko voi olla mukana. Ehkä unelmoin liikaa toivoessani, että jonain päivänä Suomessa rukoilevaiset, heränneet, evankeliset, lestadiolaiset ja viidesläiset Kansanlähetyksessä, Kylväjässä. Sansassa, Opkossa, Raamattuopistolla, Kansan Raamattuseurassa ja kaikki muutkin luterilaiset lähetyshiippakuntalaiset ja muut sekä hellutailaiset, vapaakirkkoiset, ortodoksit ja katoliset, baptistit ja kaikki muut kristityt voisimme antaa yhteisen todistuksen Jeesuksesta.

Tiedämme, mitkä asiat meitä erottaa ja helposti menemme poteroihimme. Mutta meitä yhdistää sama evankeliumi, sama pelastus ja sama Jeesus. Unelmani ja rukoukseni on, että jokainen tässä maassa kokisi Jumalan rakkauden ja eläisi yhteydessä luojaansa ja lunastajaansa. Lähetys ja evankelioiminen yhdistää kristittyjä.

Pelkään, että vasta taivaassa katsoessamme yhdessä ympärillemme voivottelemme sitä, että hylkäsimme yhteisen todistuksen antamisen kansallemme, kun oli sen aika. Miksi läheisemme ei ole täällä? Miksi kaikki eivät ole täällä? Ehkä se on se yksi viimeinen itku, kuten Leif Nummela viime vuoden Kansanlähetyspäivillä sanoi. Tarvitsemme nyt Suomen pelastumiseksi yhteistä evankelioimisen näkyä.

”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä” (Joh. 15:12).

4. Fokusoi hengellinen näkökykysi!

Älä kiinnitä mieltäsi uskovien tai kirkon tai järjestön vajavaisuuteen. Raamattu sanoo ”kiinnittäkää mielenne Jeesukseen.” (Hepr. 3:1). Me näemme sen, mihin katselemme. Mihin suuntaamme mielemme, se valtaa meidät. Vallatkoon meidät ja ajatuksemme Herramme Jeesus Kristus! Jos kiinnität kaiken huomiosi aikamme aaltoihin, vajoat syvyyteen. Katso Jeesukseen, joka nostaa ja kantaa ja saapuu pian takaisin.

”Ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen” (Fil. 4:8).

5. Suostu rakastetuksi ja lunastetuksi!

Sinä olet Jeesukselle rakas, olet sovitettu, olet rakastettu, olet lunastettu, kalliisti ostettu ja uskossa Jeesukseen olet täysin vanhurskas. Sinun edestäsi ja syntiesi puolesta on vuodatettu maailmanhistorian kallein hinta, Jeesuksen Kristuksen pyhä veri. Älä väheksy itseäsi. Tämä on se, mitä haluan teroittaa sinulle tänään, sillä moni uskova on väsynyt, uupunut, epätietoinen, ahdistunut. Jeesus näkee sinut ja hän rakastaa sinua. Tästä sanomasta elämme itse ja tätä julistamme maailmalle.

”Kristuksen veressä meillä on lunastus” (Ef. 1:7).


Mika Tuovinen Kansanlähetyspäivillä 7.7.2018. Tekstiä saa jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa ja siteerata toisissa blogeissa ja internetissä. Kun käytät blogeissa ja uutisissa lainauksia, laita linkki näkymään tälle sivustolle. Ole siunattu ja siunaukseksi!

 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Evankelista Grahamin suosio

10 asiaa Billy Grahamin menestyksen takaa

Nuorena kristittynä löysin kirjaston hyllyiltä evankelista Billy Grahamin kirjoja. Ne avasivat oven uuteen maailmaan ja tämän saarnamiehen toimintaan. Kirjat koskettivat siksi, että ymmärsin omankin elämäntehtävän liittyvän evankeliumin julistamiseen. Ihmettelin, miten joku voi olla noin suosittu pastori.

Billy Graham (7.11.1918-21.2.2018) kuuluu merkittävimpiin maailmanlaajan kirkon vaikuttajiin.

Olisiko jotain, mitä voisimme oppia hänestä? Kun olen vuosien varrella lukenut ja kuullut hänestä, nousee mieleeni nämä kymmenen asiaa.

1. Saarnaajan tehtävä on julistaa Jumalan sanaa

Billy Graham kertoo, että alkoi hengellisten taistelujen ja epäilyjen jälkeen käyttää enemmän Raamattua julistuksessaan – sanomalla puheissaan kymmeniä kertoja ”Raamattu sanoo…” ja siteeraamalla Jumalan sanaa – työhön tuli uudenlainen voima. Saarnaajan voima ei ole hänen omissa vaan Jumalan sanoissa. Jumala siunaa oman sanansa. Graham kertoo, että kotona ja majapaikoissaan hän asetti aina Raamatun paikkaan, jossa näkisi sen usein voidakseen lukea sieltä muutamia jakeita tai lukuja; tai viettää tunti tai kaksi Raamatun äärellä. Graham sanoi, ettei halua luopua päivittäisestä ravinnostaan.

2. Rukouksen merkitys

Billy Grahamin lähellä olevat kertovat, että hän rukoili paljon yksin ja toisten kanssa. Uran alkuvaiheessa lääkäri oli huolissaan Grahamin polvien kestävyydestä polvirukousten tähden. Grahamin missioiden valmistamisessa rukouksella on tärkeä osa ja niissä pyrittiin saamaan paljon rukoilijoita tapahtumien taakse. Julkinen esiintyminen saa voimansa sisäisestä hengellisestä elämästä. Evankeliumin julistaja keskustelee paljon työnantajansa kanssa.

3. Rakkaus kaikkia kristittyjä kohtaan

Graham teki yhteistyötä hyvin monenlaisten kristittyjen ja kirkkojen kanssa. Hän ei ollut vielä 31-vuotiaana noussut kuuluisuuteen kun hän vuonna 1948 laati läheisten työtovereittensa kanssa ”Modeston manifestin”, jossa he lupasivat tehdä yhteistyötä kaikkien kristittyjen kanssa, jotka haluavat tulla mukaan järjestön evankelioimistyöhön. Evankelioimisessa paikalliset seurakunnat ovat tärkeitä. Billy Graham pidättäytyi arvostelemasta kristittyjä ja kirkkoja.

4. Evankeliumin kuuleminen on kaikkien ihmisoikeus

Graham halusi viedä Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mahdollisimman monelle. Kaikkien tulee kuulla evankeliumia ja saada mahdollisuus pelastukseen. Graham julisti evankeliumia melkein 215 miljoonalle ihmiselle yli 185 maassa. Lisäksi hän saavutti moninkertaiset joukot radion, television ja kirjallisuuden avulla. Jokaisen sukupolven on kuultava Jumalan pelastusteoista Jeesuksessa. Näky vei hänet myös rautaesiripun taakse. Hän lähti arvostelusta huolimatta julistamaan evankeliumia Neuvostoliittoon: Kuka kertoo heille evankeliumin, jos me emme mene. Virolaiset ystäväni ovat kertoneet, että Grahamin vierailu Tallinnassa 1984 oli heille vaikeana aikana merkittävä rohkaisu.

5. Evankeliumin keskuksessa on Jeesus ja hänen ristinkuolemansa

Grahamin puheet kääntyvät jossain vaiheessa Jeesuksen Kristuksen persoonaan ja hänen ristinkuolemaansa. Erään saarnan jälkeen Graham oli masentunut, sillä mitään tulosta  ei näkynyt. Hänen työtoverinsa antoi palautetta: Tänään sinä et saarnannut rististä, Jeesuksen kuolemasta ja verestä. Voima on tässä sanomassa. Graham ei saanut nukuttua seuraavana yönä. Hän teki päätöksen, ettei saarnaa enää koskaan siten, että Jeesuksen sovituskuoleman merkitys jää jollekin epäselväksi.

6. Evankeliumin julistamiseen kuuluu kutsu sen vastaanottamiseen

Graham lopetti saarnansa antamalla kuulijoille mahdollisuuden vastata Jumalan kutsuun. Merkkinä tästä oli astuminen kokoussalin etuosaan tai stadionin nurmelle, jossa rukoillaan uskoontulon puolesta sekä keskustellaan sielunhoitajan kanssa. Sielunhoitaja ottaa yhteystiedot, ja seurakunnasta otetaan pian yhteyttä kutsuun vastanneeseen. Evankeliumin julistamiseen on jo Uudesta testamentista alkaen liittynyt kutsu sen uskomiseen ja vastaanottamiseen.

7. Uskollisuus tehtävässä

Jumala kutsui Billy Grahamin evankelistaksi. Hän sai uransa aikana ehdotuksia ryhtyä filmitähdeksi, suurlähettilääksi ja presidentiksi. Hän väitti kuitenkin, että Jumala on kutsunut hänet evankelistaksi julistaman sanomaa Jumalan rakkaudesta, joka ilmeni siinä, että hän lähetti poikansa maailmaan. NBC televisiokanava kysyi, miten Graham haluaa tulla muistetuksi. Hän vastasi: ”Toivon, että ihmiset sanovat, että hän oli uskollinen. Että hän oli uskollinen sanomalleen koko elämänsä ajan.”

8. Rohkeus ja into toimia evankeliumin puolesta

Billy Graham oli toiminnan mies. Hänen ideastaan syntyi merkittävä Christianity Today -lehti, hänen järjestönsä tuotti elokuvia, kirjoja ja lehtiartikkeleita. Graham aloitti Lausannen-liikkeen, jota hän piti yhtänä merkittävimmistä saavutuksistaan. Graham alkoi tehdä yhteistyötä katolisten ja ortodoksien kanssa, vaikka moni vastusti sitä. Hän lähti saarnaaman Pohjois-Koreaan ja Neuvostoliittoon, vaikka monet pitivät sitä huonoa ajatuksena. Hän kutsui kolme kertaa tuhansia evankelistoja kaikkialta maailmasta Amsterdamiin. Evankeliumin vuoksi – jotta sukupolvemme aikana kaikki voisivat kuulla evankeliumin – oli saarnattava ja toimittava.

9. Nöyryys

Billy Grahamin lähellä olleet kuvaavat häntä nöyräksi. Hän oli presidenttien ja julkisuuden henkilöiden ystävä, mutta hän kohtasi tavallisia kansalaisia kunnioituksella. Keskusteluissa hän halusi kuulla, miten toisilla menee ja oppia heiltä.  Graham kertoi, että taivaassa hän aikoo kysyä Jumalalta, miksi ihmeessä sinä valitsit minut. Hän sanoi usein, että mikään hänen saavutuksistaan ei ole hänen ansiotaan; kaikki on Jumalan työtä. Hän piti itseään vain maalaispoikasaarnaajana, joka seurasi, mitä Jumala saa aikaan.

10. Toisten tukeminen

Billy Graham loi nimeään kantavan evankelioimisjärjestön (BGEA – Billy Graham Evangelistic Association) lähinnä raha-asioiden läpinäkyvyyden tähden. Järjestönsä avulla Graham koulutti kristittyjä ja toisia evankelistoja. Hän rohkaisi monia julistajia aloittamaan evankelioimistyön; muun muassa muassa Bill Brightia perustamaan Campus Crusade for Christ -järjestön ja antoi siihen varoja. Graham tiesi, että vaikka työtä on paljon, hän ei voi itse tehdä paljoakaan. Siksi hän rohkaisi toisia evankelistoja työssään järjestämällä Amsterdamissa kolme kertaa maailmanlaajan kiertävien evankelistojen kongressin. Graham ei pelännyt toisten menestystä.

”Minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää” (Jeesus, Joh. 15:16)

Jäähyväispuhessaan Jeesus kehotti kristittyjä lähtemään liikkeelle ja kantamaan hedelmää Jumalan valtakuntaan. Kun tuotamme runsaasti hedelmää, Jumalan kirkkaus tulee maailmalle julki.

Billy Graham on muokannut länsimaista – ja erityisesti yhdysvaltalaista – kristillisyyttä ja evankelikaalisuutta näköisekseen. Hän on monille esikuva uskollisesta Herran palvelijasta. Nyt hän on siirtynyt Herransa luo. Mutta hänen hedelmänsä pysyy. Minullakin on monia ystäviä, jotka kertovat tulleensa uskoon Billy Grahamin julistuksen kautta. Monet ovat myös saaneet kutsun Jumalan valtakunnan työhön hänen kauttaan.

Maailma on muuttunut paljon kahden tuhannen vuoden aikana. Mutta ihmisen syntiongelma pysyy, ja johtaa kadotukseen. Jumalan ratkaisu myös pysyy muutoin muuttuvassa maailmassa: Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa Jeesuksen kuolemaan, ettei yksikään joka uskoo häneen, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tässä on evankelistan sanoman ydin.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kolmas joulupäivä - apostoli Johannes

Jumala sana tuli ihmiseksi – 3. joulupäivän sanoma

Kolmas joulupäivä on apostoli Johanneksen päivä. Ensimmäinen joulupäivistä kertoi Jeesuksen syntymästä, toinen Stefanoksen kuolemasta, kolmas Johanneksesta ja neljäs on Betlehemin viattomien lasten päivä, jotka Herodes surmasi luulleen saavansa Jeesuksen hengiltä.

Johanneksen sijoittaminen joulunpyhiin johtunee siitä, että Johanneksen evankeliumin alku julistaa Sanan lihaksituloa, inkarnaatiota.

Alussa loi & Alussa oli

Raamattu alkaa sanoilla ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan”. Johanneksen evankeliumin alku menee ajassa kauemmaksi, aikaan ennen luomista: ”Alussa oli sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Vähän myöhemmin Johannes jatkaa: ”Tämä sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.”

Tässä on joulun evankeliumi Johanneksen mukaan. Ennen luomista ollut Jumalan sana, Jeesus, tuli ihmiseksi. Kirjeessään Johannes kertoo, että hän oli Jeesuksen elämän silminnäkijä: Hän katseli ja käsin kosketti Jeesusta, elämän sanaa.

Jeesus kutsui Johanneksen

Johannes varmasti muisti päivän, jolloin Jeesus kutsui hänet jättämään kalastajan tehtävät. Jeesus oli juuri aiemmin kutsunut kaksi veljestä Pietarin ja Andreaan, seuraavaksi Jeesus saapui Jaakobin ja Johanneksen luo, jotka olivat korjailemassa isänsä verkkoja Galilean järven rannalla. Jeesuksen kutsun kuullessaan he jättivät välittömästi verkot ja lähtivät Jeesuksen seuraan. Siinä tapahtui vallankumouksellinen elämänmuutos.

Joh 3:16 – Rakkaus joulun taustalla

Johanneksen taltioima niin sanottu pienoisevankeliumi, Joh. 3:16, kuvaa joulun sanomaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Kun kolmiyhteisestä Jumalasta yksi persoona tuli ihmiseksi, Jumalassa tapahtui pysyvä muutos. Siitä alkaen jumaluudessa – Pojassa – on myös ihmisyys edustettuna. Taivaassa Jumalassa on nyt jotain enemmän kuin ennen inkarnaatiota.

Jeesuksen lähettämisen perusta on rakkaus. Meidän tilanteemme syntiemme vuoksi on kauhea: me joudumme kadotukseen ikuiseksi ajaksi. Mutta juuri siksi Jumala antoi Pojan, Jeesuksen pelastajaksi. Jokainen Jeesukseen uskova pelastuu ja saa ikuisen elämän.

Jumalan työtovereina, jotta maailma uskoisi

Eikä Jumala vain anna meille ikuista elämää vaan kutsuu jokaisen työtoverikseen jakamaan sanomaa elämästä ja pelastuksesta toisille. Tämä on jokaisen uskovan suuri etuoikeus.

Kalastaja-Johanneksesta tuli teologi ja evankelista. Hän kirjoitti evankeliumin, kolme kirjettä ja Ilmestyskirjan. Johannes kirjoitti evankeliuminsa, jotta Jeesuksen elämä herättäisi uskon: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (20:31).

Lupaus koskee minua ja sinua.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristittyjen yhteys

Edessä tärkeitä päiviä

Arkkipiispanvaalissa on lähdetty lämmittelykierroksilta kilpailuun. Vaikka vierastankin avaimenreikäteologiaa, jossa kokonaisuutta arvioidaan hyvin kapeakatseisesti, niin tällä kertaa yksittäinen asia eli avioliittokäsitys tulee olemaan merkittävä asia vaaleissa. Ainakin joku siellä puolustaa miehen ja naisen välistä avioliittoa loppuun saakka. Hyvä! Toivottavasti keskusteluissa päästään kuulemaan ehdokkaiden uskonkäsityksiä ja myös näkemystä, miten Suomi valloitetaan Kristukselle ja lähetystyö laitetaan uuteen nousuun.

Tuossahan on kirkon ydintehtävä. Hyvä sanoma on vietävä jokaiselle siten, että hänessä voi herätä henkilökohtainen usko pelastukseksi. Tämä näky on ollut myös Kansanlähetyksessä alusta alkaen. Ensimmäinen pääsihteeri Matti Väisänen kirjoitti, miten hän nuorena pappina Imatralla otti työnäykseen tämän: ”Otin tavoitteeksi jokaisen imatralaisen (n. 37 000 asukasta) asettamisen sillä tavalla kasvokkain ylösnousseen Jeesuksen kanssa, että jokainen heistä joutuisi tietoisesti ja täysin vastuullisesti sanomaan Kristukselle ”kyllä” tai ”ei”.”  Tuossa on hyvä ja ajankohtainen näky ja rukous meille kaikille omilla paikkakunnillamme.

Olin lauantaina Kristuspäivässä. Haluan antaa tukeni sille, että joku jaksaa hengellisen matalapaineen aikana nostaa rukouksen merkitystä ja koota uskovia eri ryhmistä ja kirkoista yhteen. Minua ei innosta tapahtuma vaan sitä seuraava rukousherätys. Raamatussa on kertomuksia siitä, miten Jumala etsii rukoilijoita kaupunkien ja kansojen puolesta. Jumala voi armahtaa ja antaa kaupungeille ja kansoille jatkoaikaa rukoilijoiden tähden. Hesekielin kirjassa Jumala etsi miestä, joka seisoisi muurinaukossa kansan puolesta, mutta hän ei löytänyt (Hes 22:30-31). Jesajan kirjassa Jumala ihmetteli, että kukaan ei halunnut nousta maassa vallitsevaa pahuutta vastaan (Jes. 59:15-16). Löytyykö heitä Suomesta? Toisen maailmansodan aikana presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti suomalaisia rukoilemaan kansamme puolesta Turun tuomiokirkon kello kahdentoista lyöntien aikaan. Kansamme suurmiehet ja naiset saattavat tilinteon päivänä löytyä rukoilevista torpista ja kodeista.

Monien kirkkokuntien ehtoollispöydät ovat suljettuja. Opillinen yksimielisyys puuttuu. Kristittyjen keskellä on luopumista Raamatusta. Kirkkojen välillä ja sisällä on hyvää keskustelua totuudesta, mutta myös riitelyä ja pahan puhumista toisista lunastetuista. Keskinäinen rakkaus ei kukoista siten, että maailma tunnistaisi kristityt sellaiseksi joukoksi, että olisi hyvä kuulua heidän joukkoonsa. Kaiken tämän valossa arkkipiispanvaalipäivääkin ihmeellisempi on se päivä, kun Jumala kokoaa kansansa yhteen, susi ja karitsa ovat sovussa, ja samoin täällä riidoissa olleet kristityt. Jeesus yhdistää vasta taivaassa. Meniköhän kaikki ihan niin kuin piti.

– Kirjoitukseni Uusi Tie -lehdessä 7.12.2017

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Raamattu ylin ohje

Kansanlähetyksen oppiperusta

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Se otti käyttöön saman oppiperustan, joka oli Ylioppilaslähetyksellä. Timo Junkkaala kertoi, että sen oppiperustan taustalla oli IFES:n oppiperusta, jota täydennettiin luterilaisittain painottuneella sakramenttiopilla. IFES on kansainvälinen opiskelijajärjestö International Fellowship of Evangelical Students. Kyseinen oppiperusta on sama useilla viidesläisillä järjestöillä.

Tein oppiperustaan liittyvät kuvat Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin, ja laitan ne myös tänne kotisivulle.

Oppiperustassa on johdanto ja seitsemän kohtaa.


Korostamme erityisesti seuraavaa: Pyhä Raamattu on meidän uskomme, elämämme ja opetuksemme ylin ohje ja sen mukaan kaikkea oppia on tutkittava ja arvosteltava. Ohjeenamme ovat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
Raamattu ylin ohje


1. Koko Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt ja on Jumalan sanana ehdoton totuus.
Raamattu Jumalan sana


2. Kolmiyhteinen Jumala on Sanallaan luonut maailmankaikkeuden. Historiassa tapahtuneessa syntiinlankeemuksessa ihminen saatanan houkutuksesta asettui vastustamaan Jumalan pyhää tahtoa, joutui eroon Hänen yhteydestään ja Hänen vihansa alaiseksi.
Lankeemuksen jälkeen ihmiset syntyvät synnin läpikotaisin turmelemina ja ovat luonnollisessa tilassaan saatanan orjia. Ihminen ei voi eikä tahdo rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään eikä pelastaa itseään tästä tilasta.
Synnin seuraukset


3. Rakkaudessaan Jumala lähetti ainoan Poikansa, joka syntyi neitsyt Mariasta todelliseksi ihmiseksi. Synnittömänä Kristus sovitti ristinkuolemallaan maailman Jumalan kanssa ja kantoi synnin, syyllisyyden ja rangaistuksen sekä valmisti syntisille vapahduksen synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Jumalan herättämä Kristus nousi kuolleista ruumiillisesti ja astui taivaaseen.
Jeesus kuoli ja nousi kuolleista


4. Kun ihminen ottaa uskossa vastaan Kristuksen omakohtaisena Vapahtajanaan, Jumala ei lue hänelle hänen syntejään, vaan antaa ne Kristuksen tähden anteeksi ja pukee hänet Kristuksen puhtauteen ja pyhyyteen: Jumala vanhurskauttaa ihmisen yksin armosta uskon kautta. Kun ihminen on uudestisyntynyt ja siirtynyt armotilaan, hän pysyy kuitenkin syntisenä ja tarvitsee uudistuvaa anteeksiantamusta Jeesuksen veressä ja yhä kokonaisempaa antautumista hänessä asuvan Pyhän Hengen hallintaan.
Usko Jeesukseen, herätys ja uudestisyntyminen


5. Kaste ja ehtoollinen, joissa armo tarjotaan, ovat Jumalan teko ja lahja uskon herättämiseksi ja vahvistamiseksi. Ilman uskoa sakramentteihin yhdistettyyn Jumalan sanaan sen lupaukset jäävät toteutumatta.
sakramentit kaste ja ehtoollinen


6. Jumalan seurakunta on kaikkien Pyhästä Hengestä syntyneiden uskovien yhteisö, jossa evankeliumia puhtaana julistetaan ja sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan. Kristuksen omat ovat yhtä Pyhässä Hengessä, joka tekee heidät Kristuksen todistajiksi ja lähimmäisen palvelijoiksi seurakunnan rakentamiseksi.
kristillinen seurakunta


7. Seurakunta odottaa Kristuksen toista tulemista. Viimeisellä tuomiolla uskovat saavat omistaa heille varatun iankaikkisen ilon ja epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen.
Jeesuksen toinen tuleminen ja tuomio

Lisää tietoa Kansanlähetyksestä: www.suuressamukana.fi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Herätys ja Kansanlähetys

Osana herätysten historiaa

Suomi on ollut herätysten maa.

Herätys on Jumalan ja pelastuksen löytämisen erityistä aikaa.

Suomen hengellisistä herätyksistä on helppo poimia rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus eri muodoissaan, jotka ovat vaikuttaneeet vuosisatojen ajan. Vapaan kristillisyyden nousu on myös herätyksen seurausta. Lisäksi on ollut paikallisia herätyksiä, jotka eivät ole päässeet kirkkohistorian kirjoihin. 1900-luvulla nousi uudenlainen luterilainen herätyskristillisyys, jonka vaikuttajia olivat muun muassa Helena Konttinen ja Parikanniemisäätiö, Frans Hannula ja hannulan herätys, Urho Muroma ja Suomen ev.lut. Sisälähetyssäätiö (nykyisin Suomen Raamattuopisto), Frank Mangs ja Kansan Raamattuseura, Ylioppilaslähetys (nykyisin Opiskelija- ja Koululaislähetys), Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat sekä muita järjestöjä. Herätykset nivoutuvat aina ihmisten arkeen ja johonkin paikalliseen tilanteeseen ja usein paikallisen seurakunnan elämään.

Pietismi

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Sen juuret ovat edellä kuvatussa herätysliikemaastossa. Suurimmalle osalle Suomen herätyksistä yhteinen nimitys on pietismi, joka pyrki uudistamaan kirkkoa ja kristillistä elämää. Pietismi on monimuotoista, mutta sille on olennaista henkilökohtaisen uskonelämän korostus hartauskirjoja ja Raamattua lukemalla, kokoontuminen pieniin ryhmiin ja seuroihin, kristillisen rakkauden painottaminen, maallikkous, lähetystyö ja kutsu henkilökohtaiseen uskoon.

Aina tällaista herätyskristillisyyttä ei ole ymmärretty. Norjalainen teologi Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) kertoo viidestä herätyksen ja herätysjulistuksen esteestä:

  1. Vakuuttelu, että pelkkä kaste riittää pelastukseeen ja henkilökohtaista uskoa ei tarvita.
  2. Väite, jonka mukaan kaikki pääsevät lopulta taivaaseen.
  3. Opetus, jossa usko keskittyy kokemuksiin eikä Jeesuksen ristiin.
  4. Julistus, joka ei ota huomioon synnin radikaalisuutta ja sen iankaikkista seurausta eli kadotusta.
  5. Toiminta, jossa Raamattua ei pidetä Jumalan sanana.

Tällaista herätyksiä turmelevia väitteitä kuulee vieläkin. Herätyskristillisyys opettaa juuri päinvastaista:

  • Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen.
  • Taivas ja kadotus ovat totta. Usko Jeesukseen avaa taivaan; muuten kohtalona on ikuinen kadotus.
  • Herätyksen ydin on Jumalan teossa meidän puolestamme Jeesuksen ristissä ja veressä.
  • Synti kadottaa, jos sitä ei saa anteeksi.
  • Raamattu on Pyhän Hengen johtamana syntynyt Jumalan todellinen sana ihmiskunnalle.

Zinzendorfilainen pietismi

Minulle tärkeää on herrnhutilainen pietismi, jonka suuri vaikuttaja oli Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760). Hän pyrki luomaan yhteyttä uskovien välille luterilaisen kirkon sisällä. Pietistit olivat aktiivisia seurakuntalaisia paikallisseurakunnassaan, jossa he kävivät jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella. Jumalanpalvelusten lisäksi heillä oli omia kokoontumisia. Herrnhutilaisten pietistien painotuksina olivat muun muassa seuraavat asiat:

  • Jeesuksen veren korostus anteeksiantamuksen perustana. Pelastus otetaan vastaan uskolla.
  • Jeesus on yksityisen ja julkisen kristillisen elämän keskus.
  • Kristittyjen tulee rakastaa toisiaan.
  • Ihmiset halutaan johtaa henkilökohtaiseen uskoon.
  • Iloinen kristillisyys ja pelastusvarmuuden korostaminen. Jumala ei jätä meitä epävarmuuteen pelastuksen asiassa.
  • Kristityt kokoontuivat koteihin rukoilemaan ja lukemaan Raamattua yhdessä.
  • Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille; vahva lähetysnäky.

Tuossa on sydäntäni sytyttäviä kristillisyyden painotuksia. Minua innostaa  se, että olemme yksi osa herätysten historiaa. Juuremme ovat siinä monimuotoisessa joukossa, jotka haluavat rakastaa Jumalaa, arvostaa Raamattua, kasvaa uskossa ja päästä itse taivaaseen ja viedä sinne mahdollisimman paljon muita mukana.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron seuraavasta minua innostavasta asiasta työssäni. Tekstin pohjana on puheeni Mikä Kansanlähetyksessä innostaa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Hidasta vauhtia

Olen päässyt kolme kertaa elämässäni peltipoliisin kuvattavaksi. Joka kerta tiellä varmaankin oli liikennemerkki, joka varoitti nopeuden mittauksesta.

Kuvatuksi tuleminen aina pännii, mutta poliisin automaattivalvonta pelastaa ihmishenkiä ja vähentää onnettomuuksia. Automaattivalvonnan arvioidaan pelastavan vuosittain 27 ihmisen hengen.

Kadotuksesta pelastumiseen tarvitaan jotain järeämpää. Kannattaa hidastaa vauhtia ja miettiä.

Kirkollisessa mediassa on ollut pientä puhetta helvetistä. Raamattu muistuttaa monesti, että kuoleman jälkeen tulee tuomio. Olisi ihme, jos Jumala ei muistuttaisi, sillä jokaisella on oikeus tietää tästä. Ainakin tuomio ja helvetti ovat asioita, jotka moni haluaisi unohtaa. Taivaan haluaisimme tietysti valita.

Jumala haluaa etukäteen kertoa meille, mitä tapahtuu. Aivan kuten liikennemerkki paljon vähäisemmästä peltipoliisista.

Helvetti kertoo Jumalan pyhyydestä ja syntiemme karmeudesta Jumalan edessä. Ensimmäistä emme ymmärrä ja jälkimmäiselle olemme sokeat.

Jokainen meistä on kerran Jumalan edessä tuomiolla. Raamattu kertoo, että tuona päivänä ihmiskunta jaetaan kahteen joukoon: pelastettuihin ja kadotettuihin. Raamattu kertoo myös pelastuksen mahdollisuudesta: Usko Jeesukseen pelastaa! Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu!

Kolme tärkeää asiaa

1. Kukaan ei voi paeta tuomiota ja ikuisuutta

”Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle” (Hepr. 9:27).

2. Usko Jeesukseen pelastaa

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16).

3. Yleisestä tiedosta henkilökohtaiseksi uskoksi.

”Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?” He vastasivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi” (Ap.t. 16:30-31).


Kannattaa hidastaa, tarkastaa päämäärä ja tarvittaessa kääntyä.


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
hengellinen näky

5 kiitosaihetta ja 5 unelmaa

Nyt ensimmäistä päivää 50-vuotiaana kirjoitan viidestä kiitollisuutta tuovasta asiasta elämässäni ja työssäni. Sen jälkeen viisi tulevaisuuden unelmaa. Olen kiitollinen tätä kirjoittaessani.

Viisi kiitosaihetta

1. Jumala.

Olen saanut olla kolmiyhteisen Jumalan pelastavien ja pyhittävien tekojen kohde. Välillä aina kysyn, miksi uskon lahja on avautunut ja annettu juuri minulle. En tietenkään voi ymmärtää Jumalan tekoja ja olemusta, mutta hän on säteily, jonka valossa näen itseni, tämän elämän ja ikuisuuden kirkkaammin.

2. Raamattu.

Jumalan rakkaus näkyy puheena. Raamattu on minulle sekä informaation että armon väline. Lahja, joka ohjaa oikeaan elämään ja jossa itsessään on jumalallinen voima. Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa jo nuoresta sellaisessa joukossa, jossa arvostettiin, luettiin, opiskeltiin ulkoa ja opetettiin Raamattua.

3. Kristittyjen yhteys.

Jumala on johdattanut tielleni luterilaisia, körttejä, lestadiolaisia, evankelisia, rukoilevaisia, viidesläisiä, katolisia, ortodokseja, baptisteja, helluntailaisia, vapaakirkollisia, metodisteja, karismaatikkoja ja karismoja karttavia, suomalaisia ja ulkomaisia uskovia, liturgikkoja ja kaavoista pois pyrkiviä, säilyttäjiä ja jakavia, mölyäviä ja hiljaisia, hyvin monimuotoisia kristittyjä. Haluan rakastaa teitä kaikkia, sisaret ja veljet Jeesuksessa!

4. Jumalan johdatus.

Sain sisäisen kutsun evankeliumin kuriiriksi nuorena. Matkalla on ollut monta risteystä, joista oli valittava aina yksi tie. En olisi osannut kuvitella, että vietän 50-vuotisjuhliani arvostamani lähetysherätysliikkeen johtajana. Raamatun lupaus Jumalan johdatuksesta, kun kuljemme rukoillen, on ollut minulle tärkeä. Tässä on kaksi asiaa: ole liikkeellä ja rukoile. Jumala on ohjaimissa.

5. Jumalattoman vanhurskauttaminen.

Viiden vuosikymmenen ikäisenä en ole vielä saavuttanut täydellisyyttä! Olen monta kertaa antanut pahalle lähtöpassit sydämessäni, mutta aina se palaa takaisin kuin bumerangi. Minua lohduttaa Roomalaiskirjeen ajatus, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, joka uskoo häneen (4:5). Vanhurskauttaminen on Jumalalle kelpaamista. Minutkin kelpuutetaan.

Viisi tulevaisuuden unelmaa

1. Kirkko herää ja uudistuu.

Rakas kirkko kokee hengellisen uudistuksen ja herätyksen ajan. Siihen liittyy vahva raamattuopetus, uskoontulojen runsaus ja kyky kantaa evankeliumiin ja Raamattuun sitoutumisen ristiä.

2. Hengelliset johtajat nousevat.

Nousee uusi sukupolvi, joka pystyy omaani paremmin kirkastamaan Jumalaa ja evankelioimaan tämän maan ja sitoutumaan koko maailman valloittamiseen evankeliumilla ja Jumalan rakkaudella.

3. Lähetystuli leimahtaa.

Lasten, nuorten ja vanhojen sydämessä syttyy uudenlainen lähetystuli. Lähetysherätys näkyy kirkkojen ja järjestöjen vahvistuvana lähetystyönä. Jokainen uskova on rukouksin, taloudellisesti ja toisia kannustaen täysillä tehtävässä mukana. Lähetyskentillä saadaan apua ja seurakuntia perustetaan. Kansojen keskeltä nousee runsaampi Jumalan kiitos!

4. Jumalan rakkaus valloittaa.

Kristityt tunnetaan Jeesuksen seuraajiksi keskinäisestä rakkaudesta. Rakkaus, hengen hedelmistä ensimmäinen antaa kirkossa tilaa hengittää, muuttaa asenteita ja vetää ihmisiä puoleensa. Rakkaus sitoutuu myös Jumalan sanaan.

5. Maallikkojen armeija nousee ylös.

Suomen kylissä ja kaupungeissa kristityistä koostuva Kuninkaallinen papisto sanoo: ”Nyt riittää! Tästä hommasta ei tule mitään, jos se on vain palkattujen taakoitettujen työntekijöiden harteilla! Kristus tulee kohta ja meillä on paljon tehtävää!” Kristityt ottavat uudenlaisen vastuun todistajina, puhujina, kotikokouksien pitäjinä, sielunhoitajina, ihmisten vierelläkulkijana, lähetystyöhön lähettäjänä, rukoilijoina ja rohkaisijoina.

Kai sitä saa unelmoida ja sen hyväksi tehdä työtä! Myös 50-vuotiaana ja siitä eteenpäin.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristittyjen yhteys

Tuo toinen kristitty on siskoni ja veljeni

Katolisen kirkon kardinaali väittää, että Jeesus ei tulekaan takaisin? Luin kirjoituksen, jossa katolinen kardinaali Giorgio Salvadore (oikeasti kardinaalien joukosta ei löydy Giorgio Salvadore nimistä kaveria) kertoi, että Jeesus Kristus oli humalassa väittäessään, että tulee vielä takaisin maan päälle. Uutisen mukaan Jeesus ei tule lainkaan takaisin. Tämä pilasivulta napattu valeuutinen innosti joitakin kristittyjä tuomitsemaan tuon olemattoman kardinaalin olemattomien sanojen takia maailman suurimman kirkon.

Näkyykö kristittyjen välinen rakkaus?

Tapaus osoitti, että olemme todella herkkiä tuomitsemaan toisia kristittyjä hatarin perustein. Herramme Jeesuksen mukaan hänen seuraajansa tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta.

Jumalan perheessä yksittäisillä kristityillä, herätysliikkeillä, seurakunnilla ja kirkoilla on erilaisia mielipiteitä ja käyttäytymistapoja. Aivan kuten kaikissa perheissä. Jumalan perhe koostuu siihen uudestisyntyneistä ihmisistä, joilla on sama isä ja jotka yhdessä rukoilevat: ”Isä meidän”. Tätä rukousta lausuu suurempi joukko kuin vain oma porukkani.

Jumala rakastaa koko perhettään

Jumalan perheessä on myös paljon vajavaisuutta ja raihnautta. Jotkut perheenjäsenet vahingoittavat itseään ja toisia väärillä valinnoilla, sanoilla, opetuksilla ja toiminnalla. Perheenjäsenet saattavat olla riidoissa ja pitää mykkäkoulua. Mutta tällaisen joukon puolesta Kristus vuodatti verensä ja yhdisti henkilökohtaisen uskon kautta itseensä ja toisiimme.

Jos Jumala rakastaa toista kristittyä, minunkin pitäisi tehdä samoin.

Ei toinen kristitty ole siskoni tai veljeni siksi, että hän on niin onnistunut, oikeaoppinen ja hyvä. Hän on sitä siksi, että meillä on sama isä.

Rakkauden, yhteyden ja totuuden yhdistäminen

Jumalan Pyhän Henki haluaa yhdistää Jumalan perhettä keskinäiseen rakkauteen ja kunnioitukseen. Pyhä Henki on myös totuuden henki ja siksi ohjaa meitä arvioimaan opetustamme ja elämäämme, jotta toimisimme ja eläisimme Raamatun sanan mukaisesti.

Rakkauden, yhteyden ja totuuden yhdistäminen ei ole aina helppoa. Lisäksi kateus saattaa vaikuttaa ettemme halua toisille menestystä vaan ennemminkin estää heidän elämäänsä ja työtänsä.

Pyhä Henki haluaa johtaa meitä yhdessä valloittamaan tätä maailmaa Jeesukselle. Elämme kriisitilanteessa, jossa liian moni on menossa ikuiseen kadotukseen. Yksikin on liikaa. Hukkuvien sielujen pelastaminen voisi tuoda ainakin joitakin hengenpelastuspaatteja yhteistyöhön.

Sitoudun rakastamaan siskoani ja veljeäni

Haluan sitoutua toisten kristittyjen rakastamiseen ja kunnioittamiseen. Erityisen tietoista sitoutumista tarvitsen niiden kristittyjen kohdalla, jotka toimivat ja opettavat mielestäni väärällä tavalla. Rakkaus ja kunnioittaminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä. Vaikeistakin asioista on puhuttava. Mutta toinen Jeesukseen uskova ei ole viholliseni vaan siskoni ja veljeni.


 

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa