Avainsana-arkisto: rakkaus

Levähtäkää vähän

Sielun salaista mannaa

Automatkalla kesälomalle koin harvinaisen hetken. Sanotaan tämän kesän säästä mitä tahansa, sinä päivänä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Hämmästelin kesän kauneutta. Miksi taivas piirtyy sinisenä eikä jonkun muun värisenä? Järvikin heijastaa kauniisti taivaallista valoa.

Kiitollisena jatkoin matkaa taideteosta ihmetellen. Jumala loi lumoavan maailman itseään ja meitä varten, jotta ihailisimme, nauttisimme ja kiittäisimme kauneudesta. Tämähän on luonnollista, sillä täydellinen rakkaus pyrkii antamaan rakkautensa kohteelle parasta ja kauneinta.

Joskus luulin, että Jumala loi ihmisen, koska hän tarvitsi jonkun, jota rakastaa. Olin tässä varmaan väärässä. Jumalalla on kolminaisuuden persoonissa itsessään rakkauden kohde. Toki Jumala rakastaa ihmisiä, mutta hän ei luonut ihmistä tyydyttämään läheisriippuvuuttaan. Jumala loi meidät vapaasta tahdostaan. Hän ei anna siunauksiaan odottaen vastapalvelua. Lue loppuun

Carl Olof Rosenius, kristittyjen yhteys ja herätys

Kristittyjen yhteys ja yhteistyö

”Me luterilaiset hankaamme taukoamatta ja kiillotamme aseitamme, seulomme ja tarkkailemme kaikkia otteitamme ja askeliamme emmekä harjoitusten takia koskaan ehdi aloittaa varsinaista sotaa, vaan pimeyden voimat saavat vapaasti toimia maassa. Mutta metodistit, jotka (niin haluan selittää sen) jatkuvien sotakokemustensa ja kahakkainsa takia eivät ehdi pitää kiväärejään ja miekkojaan niin kiiltävinä, aiheuttavat, silloin kun me harjoittelemme, suuria tappioita vihollisille, vaikkakin vain puunuijin.”

Nämä sanat kirjoitti ruotsalainen herätysliikejohtaja Carl Olof Rosenius (1816-1868).

Kesälomaillan lukemisena on tänään Aapeli Saarisalon kirja ”Rosenius – Evankelisen uskon mies”. Kirja ei ole vielä edes puolivälissä, mutta laitoin sen sivuun jakaakseni sinulle asian, joka minulle oli uusi. En tiennyt, että Roseniuksella oli erittäin vahva kristittyjen yhteyden ja yhteistyön painotus. Lue loppuun

Orthodox St. Herman of Alaska

Herman Alaskalainen

Tässä uusi tuttavuuteni: Herman Alaskalainen. Hän seisoi edessäni Helsingissä kulttuurikeskus Sofiassa Pyhän Viisauden kappelissa. Ja hänellä oli tärkeä sanoma!

Herman (1756-1836) hakeutui 17-vuotiaana Sarovskin luostariin, josta siirtyi myöhemmin kilvoittelemaan Valamon luostariin. Sieltä otti vuonna 1793 ensiaskeleensa ortodoksiseksi lähetystyöntekijäksi Venäjälle kuuluneeseen Alaskaan, Kodiakin saarelle.

Herman kutsuttiin kerran vierailulle Kodiakin satamaan saapuneeseen laivaan. Hän kysyi keskustelun aikana, mikä tuo suurimman onnen ihmiselle. Vastaukseksi tuli muun muassa rikkaus, korkea asema ja kaunis vaimo. Tähän Herman vastasi: Mikä voisikaan olla parempaa, korkeampaa, arvokkaampaa kuin rakastaa Herraa Jeesusta Kristusta, joka loi maailman ja joka kaunistaa, antaa elämää, ylläpitää, ravitsee ja rakastaa kaikkia, ja joka itsessään on rakkaus. Eikö meidän pitäisi rakastaa Jumalaa yli kaiken, asettaa toivomme häneen ja etsiä häntä?

Miten voin rakastaa Jumalaa?

Pyhittäjä_Herman_Alaskalainen_2Merimiesten mukaan tämä on selvää, mutta he kysyivät vielä, miten voisivat rakastaa Jumalaa. Herman vastasi: Minä, köyhä syntinen, olen yrittänyt opetella rakastamaan Jumalaa yli 40 vuotta, ja en voi sanoa, että rakastan häntä oikein. Kun rakastamme jotakuta, me aina muistelemme häntä, me haluamme miellyttää häntä jatkuvasti. Päivällä ja yöllä olemme kiinnostuneita hänestä. Mielemme ja sydämemme kiinnostuu rakkautemme kohteesta. Miten rakastat Jumalaa? Käännytkö usein hänen puoleensa? Muisteletko häntä aina? Rukoiletko aina häntä ja pidät hänen käskynsä?

Laivan miehistö myönsi, etteivät tee näin. Silloin Herman sanoi: Siksipä, teidän omaksi hyväksenne ja iloksenne, tehkäämme lupaus: tästä päivästä, tästä tunnista ja tästä minuutista, rakastakaamme Jumalaa yli kaiken ja tehkäämme hänen tahtonsa.

Tästä hetkestä lähtien

Tähän kauan sitten käytyyn keskusteluun liittyy Herman Alaskalaisen tärkeä sanoma. Ortodoksisen Hermanin sanoma on ajankohtainen myös minulle, luterilaisille. Sanomassa ei katsota menneeseen elämään ja eiliseen päivään vaan tähän hetkeen. Se on kutsu pysyvään, ikuiseen onneen ja iloon jokaiselle ihmiselle. Tästä hetkestä lähtien on syytä etsiä ja rakastaa Jumalaa yli kaiken.

Tavatessamme Hermanilla oli tämä tärkeä sanoma kädessään:

Tästä päivästä,
tästä hetkestä,
tästä minuutista,
rakastakaa Jumalaa
yli kaiken.

Joh 3:16

3:16 -päivä!

Tänään on 16. maaliskuuta. On siis 3:16 -päivä.

Rakastamani raamatunlause – Joh 3:16 – joka kertoo Jumalan hyvästä suunnitelmasta koko maailmaa ja jokaista ihmistä kohtaan on aihetta nostaa esiin.

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

  • Jumala on.
  • Jumala rakastaa.
  • Rakastaminen on parhaansa antamista.
  • Jumala antoi Poikansa, Jeesukseen.
  • Usko Jeesukeen pelastaa.
  • On olemassa ikuinen kadotus ja elämä.
  • Valitse elämä!
Kristillinen puhe ja saarna

Ajatuksia hyvästä kristillisestä puheesta

Sain kriittistä palautetta, koska työntekijämme saivat opetusta puhetaidosta. Pelättiin, että nytkö inhimilliset menetelmät syrjäyttävät Pyhän Hengen vaikutuksen.

Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”En tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan”, ”minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista” ja hieman myöhemmin ” kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa” (1 Kor 2).

Puhetaitoa tarvitaan

Paavali käyttää kirjeissään antiikin retoriikan keinoja, joista yksi on omien taitojen vähättely ja asioiden vastakkainasettelu. Näillä apuvälineillä hän korostaa Ristiinnaulitun merkitystä. Apostolien teoissa ja kirjeissään apostoli viritti puhetaitonsa liekkeihin kertoessaan ja opettaessaan Jeesuksesta.

Puhetaidon opettajamme Antti Mustakallio kertoi Jumalan arvostavan taitavaa puhetta. Mooses sai Jumalalta nuhteita väittäessään, ettei osaa puhua. Puhemieheksi valittiin Aaron. Kautta Vanhan testamentin Jumalan viestinviejät käyttävät monimuotoisia menetelmiä kuten runoja, draamaa ja saarnaamista sanoman välittämiseksi. Erilaiset tavat palvelevat sitä, että kansa voi kuulla korvillaan ja sydämillään: ”Näin sanoo Herra…”.

Pyhä Henki kristillisen puheen dynamo

Puhetaito on tärkeää. Kristillisen julistuksen varsinainen dynamo on kuitenkin Pyhä Henki. Apostolien teoissa Pyhän Hengen vaikutus näkyy rohkeana julistuksena ja lähetystyön tekemisenä. Paavali muuttuu suuresta teologista saarnamieheksi. Stefanus kuvataan todistajana, joka ei häpeä sanomaa Jeesuksesta kuolemankaan edessä. Pyhä Henki antaa rohkeuden ja voiman. Hengen täyteyttä tarvitsemme tänäänkin.

Persoonallisuus rohkeasti käyttöön

Jumalan ihmiseksi tuleminen, inkarnaatio, osoittaa Jumalan ja hänen voimansa sitoutuvan inhimilliseen. Näin myös puhujien ja todistajien toiminnassa. Pyhä Henki ei tee ihmisestä konetta, jolta katoaa kaikki persoonallisuus. Henki haikailee ottaa käyttöönsä koko temperamenttimme ja kaikki Jumalalta tulleet inhimilliset lahjamme. Huonossa puheessa puuttuu persoonallinen esitystapa eikä Pyhä Henki kirkasta Kristusta. Hyvässä puheessa löytyvät molemmat.

Rakkaus puhumisen motiivina

Kaiken puhumisen tulee tapahtua rakkaudessa. Vaikka puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka pathos, ethos ja logos sekä kertomukset olisivat kohdallaan, mutta en rakastaisi kuulijoita, olisin vain kilisevä kulkunen.

Rukous puhujien puolesta

Rukoilethan kaikkien niiden puolesta, jotka Jumala on kutsunut todistajiksi. Meitä on helppo painaa alas ja arvostella. Mutta jos seurakunta tukisi meitä, rukoilisi meidän puolestamme ja auttaisi kaikkia meitä puhujia, jotta rakkaudella, kukin omalla tavallamme ja Pyhän Hengen voimassa voisimme välittää Jumalan sanaa ihmisten sydämiin. Uskon, että Jumala ja ihmisetkin iloitsevat, kun puhujamme puhkeavat kukkaan.


Kirjoitus  Uusi Tie -lehdessä 4/2015.

 

Jumalan rakkaus ja kristittyjen keskinäinen rakkaus

10 Raamatun paikkaa rakkaudesta

”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat… Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
– Jeesus, Matt. 5:44, 46

 

”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi’. Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.”
– Jeesus, Mark 12:30-31

 

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”
– Jeesus, Joh 3:16

 

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut-että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”
– Jeesus, Joh 13:34-35

 

”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.”
– Paavali, Room 5:5

 

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
– Paavali, 1 kor 13:1-7,13

 

”Kaikki, mitä teette, tapahtukoon rakkaudessa.”
Paavali, 1. Kor. 16:14

 

”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.”
– Paavali, Gal. 5:22

 

”Vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi”.
– Paavali, Ef. 5:2

 

”Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.”
– Johannes, 1 Joh 4:10-11

Jumala on rakkaus

Vallankumouksellinen rakkaus

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.

Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.

Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

– Apostoli Paavali, 1 Kor 13.

Jos tuon rakkauden ylistyksen lukee vaatimuksena, ei pitkälle päästä. Tällaista rakkautta ei oman puseron alta löydy helposti.

Jos tuon voi lukea lupauksena siitä, mitä Jumala haluaa tehdä meissä, on  enemmän valoa. Onhan Jumalan rakkaus vuodatettu uskovien sydämeen Pyhän Hengen kautta (Room 5:5). Pyhä Henki haluaa vaikuttaa tuollaista rakkautta meissä ja meidän kauttamme. Kun täytymme Pyhällä Hengellä, täytymme rakkaudella. Silti usein rakkautemme jää varsin vajavaiseksi.

Jos tuon voi kuvata Jumalan ominaisuuksina (Jumala=rakkaus) ja lahjana meille, silloin sydän iloitsee. Tämä rakkaus ei ole riippuvainen tunteistani ja siitä, olenko rakastettava. Jumalan rakkaus on tuollaista minua ja sinua kohtaan! Täydellistä rakkautta!

Jokainen ihminen kaipaa rakkautta.

Ja Jumalaa.

 

Jumala on rakkaus

Rakastakaa ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni

Raamatussa on kaksi käskyä, jotka kertovat kristittyjen tehtävän ja toimintatavan. Rakkauden kaksoiskäsky (englanniksi the Great Commandment) on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja rakastaa kaikkia ihmisiä kuin itseään (Matteus 22:36-40). Lähetyskäsky (The Great Commission) on tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia (Matteus 28:18-20).

Näissä käskyissä on Jeesuksen antama tehtävä meille. Jeesus ei antanut tehtävänantoa vain sanoin. Hän antoi myös henkilökohtaisen mallin tästä. Jeesus rakasti Jumalaa, ihmisiä ja teki opetuslapsia.

Rakkaus motiivina, koko maailma missiona

Rakkauden kaksoiskäsky kertoo, mikä on motiivimme ja sydämemme asenne kun lähdemme toteuttamaan lähetyskäskyä eli tekemään opetuslapsia: rakkaus Jumalaan ja ihmisiin. Lähetyskäsky kertoo missiomme, toimintamme tarkoituksen: tehdä kaikki kansat opetuslapsiksi.

Rakkaus on kuin vesi: se pyrkii levittäytymään laajalle ja menemään aina mahdollisimman alas. Jumala haluaa käyttää meitä rakkauden lähettiläinä.

Meillä on suuri tehtävä. Opetuslasten tekeminen vaatii aikaa ja sitoutumista ihmisiin. Rakkaus saa tämänkin aikaan.

Jumalan rakkaus on lahja

Meillä ei ole tätä rakkautta itsessämme. Se on Jumalan lahja Pyhässä Hengessä. Kun Jumala täyttää meidät Pyhällä Hengellä, täytymme myös rakkaudella: ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu” (Room 5:5). Raamatun kehotus täyttyä jatkuvasti Pyhällä Hengellä (Ef 5:18) on ajankohtainen kaikille kristityille.

Rukous: ”Jumala täytä minut Pyhällä Hengelläsi. Aamen.”

*11 tapaa osoittaa rakkautta


Tämän tekstin lähtökohtana on ajatus, jonka luin Amazonista tilatusta kirjasta
4 Chair Discipling: Growing a Movement of Disciple-Makers. Kuvan lähde Flicr. Sama kirja poiki ajatuksen eiliseen blogitekstiini Jeesus vetäytyi usein rukoilemaan yksin. Jos sinua kiinnostaa opetuslasten tekeminen, tuohon kirjaan kannattaa tutustua. Minä luen näitä kirjoja tietokoneelta ilmaisen Kindle-lukusovelluksen kautta.

Jeesus-Betlehem-joulu-22497539_s

Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin

Haluan elää jouluni siten, että se myös tuntuu luissa ja ytimissä. Lämpöä kylmän puristuksessa, iloa arjen ajatusten lomassa ja joulukiireen keskellä rauhallista mieltä. Samalla tiedän, että joulun tulo ei ole riippuvainen tunteistani. Onneksi puhumme joulun sanomasta. Meidän mielenliikutuksista riippumatta on tapahtunut jotain, mikä luo todellisen joulun.

Hän, jonka luomisen jäljen näemme pimeällä yötaivaalla ja talvisen pihan kauneudessa, tuli itse vierailemaan maapallollansa. Jumala syntyi pieneksi lapseksi, kapaloitiin ihmisten tekemään vaatteeseen, kasvatettiin ja koulutettiin puusepäksi. Hän oli yksi meistä.

Joulun sanoma ihmiseksi syntyneestä Jumalasta on radikaali. Mutta radikaali on myös syy, miksi Jumalan täytyi tulla ihmiseksi. Koko ihmiskunta on synnin vuoksi matkalla pimeyteen. Ehkäpä Jumala ajatteli, että minun täytyy mennä luomieni joukkoon, jotta voisin pelastaa edes muutamia. Jumala ajatteli varmasti myös Sinua.

Immanuel – Jumala kanssamme

Enkeli sanoi Marialle, että syntyvä lapsi on ”Immanuel – Jumala meidän kanssamme”. Jeesus ei ole vain yleisesti meidän kanssamme vaan myös juuri sinun kanssasi.

Uskon, että Jumala antaa kansallemme uuden hengellisen herätyksen ajan, jolloin sadat tuhannet ihmiset eivät vain kuule yleisellä tasolla joulun sanomaa – ”Jumala meidän kanssamme” – vaan siitä tulee henkilökohtainen kokemus: Jumala on myös minun kanssani täällä missä olen.

Maassamme on paljon ihmisiä, jotka kaipaavat elämäänsä jotain enemmän. Syvä kaipaus kertoo, että on olemassa jotain muutakin muuta. Jano kertoo, että vettä on olemassa. Monet eivät pysty tässä maailmassa saamaan sielulleen rauhaa ja tyydytystä. Se kertoo siitä, että meidät on luotu toista maailmaa varten.

Taivas koskettaa maata

Jeesuksessa toisen maailman kosketus tuli Betlehemiin.

Nyt sama Jeesus haluaa koskettaa meidän elämäämme, järkeämme ja tunteitamme.

Hän tuli maailmaan ja haluaa olla meidän kanssamme, koska rakastaa meitä. Rakkaudessaan hän muistuttaa myös hengellisen todellisuuden olemassaolosta.

Toivotan sinulle siunattua joulua ja Jumalan radikaalin rakkauden kosketusta!

Seija Järvenpää Kaija Martin

Rakkauden vuoksi

Kahden ystäväni elämäntyötä kuvattiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Arvostaen ihailen Kaija Martinin ja Seija Järvenpään palvelutehtävää ja elämää. He ovat esikuvia monelle. Myös minulle.

He tekivät työtä, josta ei puhuttu  paljoa julkisuudessa. Joskus he kertoivat kärsivänsä siitä, että Suomessa muutamat seurakunnat ja seurakuntien päättäjät mitätöivät heidän ja työnantajansa työtä. Mutta silti toimintaa köyhien lähimmäisten hyväksi oli vaan jatkettava. Rakkauden vuoksi.

Kun surmatut Seija ja Kaija tuotiin kotimaahan, he saivat uskomattoman hienon vastaanoton lentokentällä. Pian myös valtakunnan radio ja televisio kertoivat sankarien kotiuttamisesta.

Minäkin itkin. Surusta. Mutta samalla kunnioituksesta, jota näille kahdelle osoitettiin.

Mietin, mahtoiko Vapahtajamme Jeesus Kristus nousta Jumalan oikealla puolella seisomaan tervehtiäkseen kahta Heratista saapuvaa ystäväänsä. ”Tervetuloa kotiin!”

*Seija ja Kaija haudattiin elokuun lopussa kotimaan multaan. Pidin siunauspuheen Seija Järvenpään hautajaisissa.