Avainsana-arkisto: rukous

Kristillinen lähetystyö Euroopassa

10 askelta lähetystehtävän toteuttamiseen Euroopassa

Eteeni tuli joitakin tutkimustuloksia, jotka vahvistavat, että Eurooppa on muuttumassa lähetyskentäksi. Mitä meidän tulisi nyt nyt tehdä? Ei ainakaan heittää hanskoja naulaan. Tilanne on kutsu toimia maanosamme hyväksi.

HOLLANTI. Uutinen kertoi, että viidennes Hollannin kirkkorakennuksista ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Suurin osa Hollannin 6900 rekisteröidyistä kirkkorakennuksesta on protestanttisia ja katolisia kirkkoja, näistä 1400 on nyt uudessä käytössä. Näistä kirkoista noin 30 % on muutettu asunnoiksi, 20 % toimii kulttuurisessa ja/tai sosiaalisessa käytössä ja 15 % kirkoista on muutettu toimisto- tai liikerakennuksiksi.

ESPANJA. Espanjassa katoliseksi mieltää itsensä 69 %. Heistä noin viidennes harjoittaa uskontoaan säännöllisesti. Ateisteja kansasta on 11 %, ei-uskovia tai neutraaleja 8 %, agnostikkoja 8 %, muuhun uskontoon kuuluvia 3 %. Ateistien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2006. Huolestuttavaa on, että nuorista (18-24 vuotiaista) yli puolet (53 %) sanoo olevansa ateisti, agnostikko tai uskonnoton. Tästä ikäluokasta vain 6,7 % toteuttaa katolista uskoaan.

ISO-BRITANNIA. Vain yksi prosentti 18-24 vuotiaista sanoo kuuluvansa Englannin anglikaaniseen kirkkoon. Kaikista uskonnollisin ikäryhmä on yli 75-vuotiaat, mutta heistäkin vain joka kolmas sanoo kuuluvansa Englannin kirkkoon.

SAKSA. Saksassa julkaistiin juuri uskontotilasto, joka osoitti kirkkoihin kuulumisen vähenevän. Kirkkoihin kuuluu noin 56 % Saksan asukkaista. Saksan evankeliseen kirkkoon 25,5 %, katoliseen kirkkoon 27,8 ja muihin kirkkoihin 2,9 %. Uskontokuntiin kuulumattomia ja muiden uskontojen kannattajia on 43,8 %. Pian tässä uskonpuhdistuksen ja monen herätysliikkeen synnyttäneessä maassa kristittyjä on alle puolet asukasluvusta.

Mitä tulee tehdä?

Kirkkojen ja kristittyjen pitää nähdä oma maanosamme lähetystyön kohteena. Tässä tärkeää on muun muassa:

  1. Emme saa hävetä sanomaa Jeesuksesta ja elämästä hän yhteydessään.
  2. Vahvistetaan kirkkoina, järjestöinä ja kristittyinä omaa identiteettiämme.
  3. Opimme olemaan sanomamme kanssa selkä suorana myös vähemmistössä ja tarvittaessa kärsimään uskomme tähden.
  4. Tutkimme, mihin eurooppalaiset uskovat ja miksi he ovat kääntäneet selkänsä Jeesukselle ja kristinuskolle
  5. Meidän tulee rohkeasti julistaa evankeliumia ja kristillistä uskoa sekä elämäntapaa, joka on ennenkin muuttanut ja uudistanut eurooppalaista kulttuuria.
  6. Muutokseen pitää saada koko kristikunta mukaan. Jokaisella kristityllä on tehtävä Euroopan uudelleen evankelioimisessa. Tärkeää on arjen elämä Jumalan tahdon mukaan, todistus omasta uskosta sekä rukous läheisten ja koko Euroopan puolesta.
  7. Tutustu Euroopan lähetyshaasteeseen ja pidä sitä esillä.
  8. Lähetämme työntekijöitä tukemaan Euroopan kirkkoja ja kristillisiä järjestöjä. Emme saa kuitenkaan unohtaa lähetystyötä alueilla, joissa on vielä vähemmän kristittyjä kuin täällä.
  9. Tutkitaan herätyksen ja kirkon uudistumisen historiaa Euroopassa ja pohditaan, mitkä ovat olleet tärkeitä palasia. Tutkitaan myös sitä, miten kasvavat yhteisöt toimivat juuri nyt ja opitaan toisilta.
  10. Valtavaan lähetyshaasteeseen vastaaminen edellyttää kristittyjen yhteistyöstä.

Lue lisää Euroopan lähetyshaasteesta:


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Vanhurskautemme on Kristus

Lähettäjäpiirikirje 3/2019

Katson työhuoneeni ikkunasta Ryttylän rauhallista peltoa. Vain lumihiutaleet liukuvat leijaillen hiljaisuudessa. Vastakohtaisuus viikon takaiseen miljoonakaupungin mekkalaan on täydellinen. Minareetin kutsu herätti aamulla, väentungoksessa ei päässyt kunnolla eteenpäin ja autoja piti väistellä kuin pujottelija. Olen kiitollinen kotimaasta, luonnon puhtaudesta ja hiljaisuudesta. Ja juuri nyt jopa tästä lumisateesta.

Kiitollisuutta lisää myös se, että ensi kertaa vuosikausiin asumme koko perhe kotimaassa. Tyttäret vaikuttavat nyt Jyväskylässä ja Lahdessa. On ollut upeaa viettää aikaa yhdessä. Vaimon kanssa olemme kasvattaneet juuria Etelä-Hämeen Ryttylän maaperään jo 8 vuoden ajan. Emme ole asuneet avioliittomme aikana yhdessäkään kahdestakymmenestä asunnostamme näin kauaa. Hyvä saavutus! Nuorempana olimme kuin muuttolinnut. Ne tietävät, milloin on lähdettävä liikkeelle, ja sitten lähtevät. Vauhtia on kyllä riittänyt, vaikka kotipesä onkin ollut kiinteä!

Kohtaamisia ja yllätyksiä

Minusta on kiva olla ihmisten kanssa. Välillä kuitenkin tarvitsen yksinäisyyttä ja rauhaa. Työ tuo mukanaan uusia ihmissuhteita. Tapasin kirkon pastorin, joka kertoi sadoista lapsista, joille hän saa opettaa koulussa ja kirkossa Raamattua! Monin paikoin ovet ovat auki työhön. Minut kutsuttiin vierailulle esikoislestadiolaisten rukoushuoneelle. Tavallisena sunnuntaina noin 1000 henkeä osallistuu seuroihin. Kysyin kuinka monta palkattua työntekijää herätysliikkeellä on. Vastaus oli: ”Ei yhtään!” Jumalan valtakunta menee eteenpäin monella tavalla!

Se on täytetty!

Sain kutsun saarnata Ryttylässä naistenpäivillä. Jeesus kertoi, että opetuslasten on lähdettävä matkalle Galileasta Jerusalemiin: ”Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet”. Löysin tekstistä uutta. En ole aiemmin pysähtynyt pohtimaan Jeesuksen ajatusta, miten hänessä profeettojen kirjoitukset toteutuvat. Kun luin saarnatekstin Uuden testamentin alkukielellä kreikaksi, huomasin, että sana ”on käyvä toteen” on telesthesetai. Se vei ajatukseni Johanneksen evankeliumin viimeisiin sanoihin ristillä. Jeesus sanoi: ”Se on täytetty!” (19:28,30). Kreikaksi tetelestai. Ennen ristiä Jeesus sanoi, että profeettojen kirjoitukset täytetään, ristillä Jeesus sanoi: ”Se on täytetty!”

Mikä Golgatan tapahtumissa täytettiin? Näiden kahden raamatunkohdan valossa täytettiin
kaikki Vanhassa Testamentissa ennustetut profetiat Jeesuksen kärsimyksistä. ”Se on täytetty”,  viittaa profetioiden yksityiskohtiin. Toki Jeesus toteutti monta muutakin tehtävää ristillä.

Siellä tapahtui sovitus, lunastus, lepytys ja monet muut asiat. Tämä oli universumin historian
yksi keskuspiste. Sen suuruutta emme varmaan koskaan tule täysin ymmärtämään. (Jeesuksen ensimmäisessä tulemuksessa kirjoitukset toteutuivat tarkasti yksityiskohtia myöten. Uskon, että näin tapahtuu myös Jeesuksen toisessa tulemuksessa.)

Jeesus Jumalan kärsivänä palvelijana kuoli, jotta ennustukset täyttyisivät yksityiskohtiaan myöten. Jeesus ei ollut valmis uhraamaan itseään ja tulla häväistyksi minkä asian vuoksi tahansa. Oli yksi asia, minkä vuoksi hän oli valmis. Jumalan sanan täyttäminen.

Tulevaa

Työni tapahtuu pitkälti Kansanlähetyksen päämajassa Ryttylässä. Siihen sisältyy suunnittelua, pohdintaa ja päättämistä sekä välillä kirjoittamista ja opettamista. Toisinaan käyn neuvotteluja työntekijöidemme ja yhteistyökumppaneiden kanssa ulkomailla. Myös matkat Suomessa ovat tärkeitä. Niitä teen mielelläni. Usein vaan koen, etten ehdi valmistautua kaikkeen toivomallani tavalla. Työnkuva on kuin tilkkutäkki, jota aina paraikaa ommellaan. Ei ole samanlaisia työpäiviä. Tässä joitakin tulevia menoja:

  • 24.3. klo 10 saarna Heinolan kirkossa sekä lähetystilaisuus.
  • 24.3. klo 14.30 Hämeen Kansanlähetyksen 50-juhlat Tampereen Lähetyskodilla.
  • 31.3. Kokkola.
  • 5.-7.4. T urku. Kolmen Kansanlähetyksen maakunnallisen piirijärjestön tapaaminen.
  • 7.4. klo 10 saarna Kaarinan kirkossa.
  • 10.-19.4. Unkari ja Romania. Kansanlähetyksen Itä-Euroopan kirjallisuustyöhön tutustumista, kristittyjen tapaamista, seurakuntavierailuja, nuortentapahtuma ja yhteyksien luomista.

Sain juuri tiedon entisen lähetystyöntekijämme kuolemasta. Vaikka vietettiin jo eläkepäiviä, kuolema tuli yllättäen vieraaksi. Raamattu lupaa: ”Autuaita ne, jotka tästä lähtien kuolevat Herran omina. He ovat autuaita, sanoo Henki. He saavat levätä vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä” (llm 14:13). On hienoa elää jo nyt Jumalan yhteydessä. Paras odottaa meitä Herran luona. Sinne matkaamme, ja kutsumme mukaan mahdollisimman monia muitakin!


Ps. Aika hyvä sanoma!

Vanhurskautemme on KristusMartti Luther teki suuren löytönsä epätoivon keskellä: Pyhä Jumala vanhurskauttaa jumalattoman kun tämä uskoo Jeesukseen. Vanhurskauttaminen tarkoittaa Jumalalle kelpaavaa. Tämä on valtava sanoma niille, jotka epätoivossaan yrittävät tehdä itsestään parempia, että kelpaisivat Jumalalle. Hyvä sanoma niille, jotka ovat pettyneitä omaan hyvyyteensä myös uskovana. Ilo niille, jotka sydämestään löytävät jumalattomuutta ja syntiä. Uskon perusta ei ole meissä tai tunteissamme. Jeesuksen risti ja veri on perustus. Usko Jeesukseen tekee kaikenlaiset ihmiset vanhurskaiksi eli Jumalalle kelpaaviksi. Joka ei usko, ei ole vanhurskas eikä pelastuva. Uskova on.

Rohkaisuksi rukoukseen

  • ”Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan” (Jaakob 5:16).
  • Rukouksessa vietetty aika ei ole koskaan tuhlattua aikaa.
  • Rukous ei ole vain valmistumista suuriin ja tärkeisiin tekoihin. Rukous on suuri ja tärkeä teko.

Tule mukaan

Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
2/2019
1/2019
12/2018
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 34775.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristus Jumalan kirkkauden säteily

10 asiaa kynttilänpäivän evankeliumista (Lk. 2:22-33)

Aamuhartaudekseni luin tämän sunnuntain evankeliumin, jossa Maria ja Joosef ovat vieneet Jeesus-vauvan Jerusalemin temppeliin. Siellä hurskas Simeon näkee Jeesuksen ja kiittää rukoilleen:

”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut.
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,
jonka olet kaikille kansoille valmistanut:
valon, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Tästä voin löytää ainakin 10 asiaa

  1. Kun olemme kohdanneet Jeesuksen, olemme valmiita lähtemään ikuisuuteen. Meillekin tulee joskus tuo ”nyt” -hetki.
  2. Jeesus on pelastaja, jota tarvitsemme Jumalan edessä tuonpuoleisuudessa.
  3. Uskon keskipisteenä on Jeesus. Simeon ei puhunut omasta hurskaudestaan tai teoistaan.
  4. Kun uskon keskipisteenä on Jeesus, se voi herättää tällaisen varman kiitosrukouksen.
  5. Kun Jumala lupaa jotain, hän pitää lupauksensa: ”niin kuin olet luvannut”
  6. Valo ja kirkkaus kuvaavat vaikutusta, jonka Jeesus tuo poistaen hengellisen pimeyden.
  7. Lähetystyön kaksi haaraa: pakanakansat ja juutalaiset. Jeesus on kaikkia varten.
  8. Pelastuksen henkilökohtaisuus: ”Minun silmäni ovat nähneet”.
  9. Pelastuksen universaalisuus: Tämä pelastus on kaikkia varten. Julistamme Kristusta ja kutsumme kaikkia pelastukseen.
  10. Kyseessä on rukous. Kiitä Jumalaa Pelastajasta ja pelastuksesta.

Tämä kynttilänpäivän teksti on minulle tärkeä. Huomasin, että olen kirjoittanut tästä evankeliumin kohdasta tänne aiemminkin kolme vuotta sitten:

Uskossa tärkeää Jumalan lupaukset, Jeesus-keskeisyys, kaikillekuuluvuus ja Jeesus-keskeisyys.
11 asiaa Jeesuksen ja Simeonin kohtaamisesta.

Usko näkee sen, mitä epäusko ei ymmärrä. Jeesus oli alle kahden kuukauden ikäinen tavallisen oloinen lapsi. Simeon näki hänessä Jumalan pojan ja pelastajan, samalla kuin suurin osa ei kiinnittänyt Jeesukseen mitään huomiota.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystehtävän toteuttaminen

Kaikki kansat – lähetysherätys

Puhuin Kansanlähetyksen järjestämässä Missioforumissa 27.1.2019 aiheesta ”Kaikki kansat – lähetysherätys”. Jaan pyynnöstä puhettani varten kirjoittamani ajatukset, vaikka itse puhe menikin vähän toisella tavalla. Kyseessä on siis puhe, ei esitelmä.

Jumala on kiinnostunut kansoista

Missiofoorumimme teemana on kaikki kansat. Nämä kaksi sanaa on Raamatun keskus Aabrahamista Ilmestyskirjaan. Jumala antoi Aabrahamille lupauksen: Sinun siemenessäsi kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Me tiedämme, että tämä siemen on messiaaninen ennustus ja viittaa Jeesukseen. Tässä on lupaus. Ilmestyskirja kertoo lopputuloksen:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Kaikki kansat, sukukunnat ja kielet! Tässä on sen lähetystyön hedelmä, johon me olemme sitoutuneet ja johon saamme päivittäin uudelleen sitoutua.

Tehkää kaikki kansat opetuslapsiksi

Kaikkia kansoja ei ole vielä saavutettu. Taivaassa ei voi vielä olla ihmisiä kaikista sukukunnista. Monet kansat ovat tavoittamatta, koska ne ovat vaikeita tavoittaa. Niitä ei ole tavoitettu, koska olemme valinneet muita päämääriä.

Jumalan maailmansuunnitelma toteutuu varmasti

Lähetystyön peruslähtökohtana on, että Jumalan valtakunta tulee varmasti. Jumala on tehnyt maailmansuunnitelman, joka toteutuu. Jumalan maailmansuunnitelmassa lähetystyöllä on tärkeä tehtävä. Ja siten myös meillä jokaisella on tärkeä osa.

Jumalan valtakunnan tulemista ja Jumalan maailmanhistoriaa on esitetty monella tavalla. Minulle kaikkein puhuttelevin yksinkertaisuudessaan on ollut amerikkalaisen teologin Kevin Vanhoozerin näkemys viidestä maailmanhistorian jaksosta. Taustalla on ajatus, että Jumala on käsikirjoittanut maailman historian juonen jo etukäteen aivan kuin käsikirjoittaja kirjoittaa teatteriesityksen tai elokuvan juonen kulun. Ensin on ollut käsikirjoitus, sitten katsotaan, miten asia etenee käytännössä.

Vanhoozer hahmottaa historian jumalallisena draamana, jossa on viisi näytöstä:

  1. Luominen.
  2. Jumalan ja Israelin välinen suhde.
  3. Jeesuksen syntymä, elämä, kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.
  4. Kirkon ja Pyhän Hengen aikakausi.
  5. Eskhaton – loppu.

maailmanhistoria - kristinuskon näkökulma

Ikuisuudessa Isä valmistelee Pojan lähettämistä luomaansa maailmaan. Hänen tuloansa varten Jumala valitsee Aabrahamin ja Israelin kansan, jonka keskelle Jumala lähettää profeettoja kertomaan, kuka on tulossa. Jeesus sikiää Pyhästä Hengestä ja syntyy neitsyt Mariasta, elää ja kuolee syntiemme sovitukseksi. Isä herättää Pojan kuolleista ja ottaa luokseen taivaaseen. Nyt on kirkon aikakausi, jossa Pyhä Henki lähettää kirkon maailmaan julistamaan ja palvelemaan. Historian huipennus, Jeesuksen paluu, tuomio ja ikuisuus on vielä edessä.

Elämme nyt lähetyksen aikaa. Jumala kokoaa itselleen kansaa eri puolilta maailmaa.

Lähetystyöllekin on rajattu aika. Se alkoi ensimmäisenä helluntaina ja päättyy Jumalan valitsemana päivänä.

Nyt on lähetystyön aika! Se on juuri nyt! Meidän pitää sitoutua siihen nyt! Kohta on liian myöhäistä ja armonaika päättyy.

Oma kokemus lähetystyöstä ja kutsu lähetystyöhön

Lähetystyö on minulle elämänkutsumus. Tehtävät ja asuinpaikat ovat vuosien varrella vaihtuneet usein, mutta missio ei ole vaihtunut. Elämäni missio on palvella Jumalaa ja sitoutua lähetystehtävän toteuttamiseen. Kutsumukseni on se, että mahdollisimman moni löytää elämän Jeesuksessa. Kutsumukseni on haastaa Jumalan kansaa, myös sinua, sitoutumaan uudella innolla lähetystehtävän toteutumiseksi.

Kutsumuksen muotoutumisvaiheessa teini-ikäisenä luin kirjan (en enää muista, mikä kirja oli kyseessä), jossa joukko hengellisiä vaikuttajia olivat kokoontuneet Sveitsiin rukoilemaan. Vuorella he – joukossa taisi olla ainakin Navigaattoreiden perustaja Dawson Trotman ja evankelista Billy Graham – he rukoilivat, että voisivat olla siunauksena kaikissa maanosissa. Ajattelin, että tuossapa on hieno rukous. Aloin rukoilla samalla tavalla. Uskon, että se on jokaiselle kristitylle hyvä rukous, sillä Jumalan sydämellä on jokainen ihminen, kaikki kansat ja jokainen maa ja maanosa.

Jumala oli jo tuolloin antanut sydämeeni varmuuden siitä, että minun elämäntehtäväni liittyy lähetystyöhön. Kysymys oli vain siinä, missä tuota lähetystehtävää tulee toteuttaa. Tuolloin luin paljon lähetyskirjoja. Aina kun olin jonkun kirjan lukenut, ajattelin, että minäkin haluaisin olla juuri tuolla töissä.

Lähetystyön kaksi ikkunaa

Erityisesti kaksi lähetyksen ikkunaa on ollut sydämelläni yli 30 vuoden ajan. Ensinnäkin 10/40 -ikkuna. Tämä lähetysteologinen alue käsittelee alueet, joissa evankeliumia on julistettu hyvin vähän. Erityisesti islamilaisen maailman haaste on sydämelläni.

Toinen ikkuna on 40/70 -ikkuna, joka kertoo Euroopan ja Venäjän lähetyshaasteesta. Tällä alueella on evankeliumia julistettu satojen vuosien ajan, joillakin alueilla melkein 2000 vuoden ajan. Raamattu on käännetty pääkielille. Mutta kirkot menettävät vaikutustaan, evankeliumin sanoma ja Raamatun opetus hämärtyy ja suuri osa kirkon työntekijöistä sanoo, ettei usko enää Raamatun mukaisesti. Eurooppalainen kristillisyys on kriisissä.

Lähetystyö 10/40 ja 40/70 ikkunat

Nämä kaksi ikkunaa ovat tärkeitä minun kutsumuksessani. Ja koen, että Jumala kutsuu minua rukoilemaan ja toimimaan erityisesti näillä alueilla. En voi olla fyysisesti kuin yhdessä paikassa kerrallaan, mutta voin rukoilla työntekijöiden puolesta ja kansojen puolesta. Voin antaa varoja työhön. Voin levittää lähetystietoisuutta ja -innostusta.

Nämä kaksi ikkunaa (10/40 ja 40/70) ovat lähetyskutsumukseni kaksi tärkeää ikkunaa.

Suomi on lähetysherätysten maa

Suomen lähetyspanos on ollut asukaslukuun verrattuna suuri. Pidän tätä Jumalan siunauksena. Ensimmäinen tunnettu suomalainen lähetystyöntekijä löytyy 1200-luvulta Virosta. Hänen nimensä on Pietari Kaukovalta, joka toimi katolisen kirkon lähetystyöntekijänä. On luontevaa, että kirkko oli ottanut palvelukseen henkilön, joka pystyi kommunikoimaan rahvaalle. Herrnhutilainen pietistinen herätys vaikutti maassamme 1700-luvulta alkaen ja ensimmäinen luterilainen lähetystyöntekijä oli Mattias Nyberg, joka lähti 1756 Etelä-Amerikan Surinamiin. Tämä kirvesmies kuoli vain viiden kuukauden työuran jälkeen. Oliko uhraus turha? Jumala päättää sen. En usko, että se oli.

Suomen 1800-luvun kansanherätyksissä oli vahva lähetysvire. Kalajoen käräjillä 1838-1839 tuomitut saivat sakkoja seurojen pitämisestä sekä varojen keräämisestä lähetystyölle. Viisi pappia ja 70 maallikkoa tuomittiin koviin sakkoihin. He antoivat suuren uhrin evankeliumin puolesta.

Olemme täällä Kansanlähetyksen päämajassa. 1960-luvulla oli Suomessa herätyksen aikaa.

Lauantai-iltana 11.7.1964 Ylioppilaslähetys järjesti Lahdessa lähetyskokouksen nuorille. Kokous oli merkittävä uudessa lähetysinnostuksessa. Illassa yhtenä puhujana oli  Martti Haataja, Lähetysseuran Taiwanin lähetti. Puheen loppupuolella Haataja sanoi:

”Vastuu, joka sinulla tänä iltana on, on suuri, sen tähden, että sinun on lähdettävä, jos sinä tahdot Herran tiellä kulkea eteenpäin. Kyllä Herra sulun panee, kun sinä sanot, että ”tässä olen, lähetä minut”. Hän lähettää sinut joko Formosalle tai Amerikkaan tai panee sinut tuonne Taka-Hikiälle. Mutta ole Herran kädessä. Sinä vanhempi, joka et voi lähteä. Sinun tehtäväsi on rukoilla esiin ne, jotka lähtevät, uhrata, ei sitä kymmenpennistä venyttäen, niin että se tulee soikeaksi. Mikä uhri se semmoinen on? Ei sillä lailla, vaan todella uhrata. Anna kymmenyksesi Herralle. Herra on luvannut Malakian kirjassa: ”Katso minä avaan taivaan akkunat ja vuodatan sinulle siunausta ylenpalttisesti.”

Tämän jälkeen kokouksessa tapahtui yllättävä asia. Muutama vanhempi, jo opintonsa päättänyt, nousi ylös ja pari heistä käytti spontaanin puheenvuoron. He kertoivat, miten puhe oli vaikuttanut heihin, ja he olivat valmiita tottelemaan lähetyskäskyä. Tänä jälkeen alttarille tuli toista sataa nuorta.

Monet saivat tuona iltana 11.7.1964 lähetyskutsun. Tuo päivä on merkittävä suomalaisessa lähetyshistoriassa. Ilta oli tärkeä myös siksi, että pian tarvittiin uusi lähetyskanava, ja kaksi ja puoli vuotta myöhemmin syntyi Kansanlähetys.

Lähetystyö ja herätys Kansanlähetyksen alkuaikana

Lähetystyö on saanut polttoaineensa herätyksestä. Jumalan antama herätys on maassamme synnyttänyt vahvaa lähetystyötä.

Menneinä vuosisatoina ja vuosikymmeninä monet ovat sitoutuneet lähetystehtävään tosissaan.

Tarvitaan uusia soidunkantajia. Uusia lähtijöitä ja lähtijöitä.

Tarvitaan niitä, jotka yrittävät saada Jumalan kansaa liikkeelle kadotettujen vuoksi.

Ongelma maailman evankelioimisessa ei ole evankeliumissa vaan meissä. Monet kirkkomme lähetysjärjestöt ovat taloudellisissa ongelmissa.

Lähetystehtävä kirkon uudistajana – 5 asiaa

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline.

Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta – tämä ydin – usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle

Maailmassa on vähintään 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta katsottuna on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija.

Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme.

Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle:

”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssa palvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen

Eräs tärkeä lähetystyöhön osallistumisen tapa on antaa omista varoista Jumalalle – eli uhrata Jumalalle varoja. Kyse on todellakin uhrista.

Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi hän kuvaa Jeesuksen kuolemaa meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Jeesuksen uhrin lisäksi Paavali kuvaa filippiläisten lahjaa Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Hyväntuoksuisen uhrin. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat. Uutta on se, että näitä on myös kotimaantyöntekijöillä, myös minulla. Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.

Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi:

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14).

Lähetystehtävä on eskatologinen merkki. Se muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme.

Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan

Tuntuu, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Samaan aikaan sitoutuminen Raamatun mukaiseen kristittynä elämiseen ja maailman evankelioimiseen vähenee. Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus. Ehkäpä uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, antamiseen, evankelioimiseen, vaikuttamiseen ja toimimiseen evankeliumin puolesta tuo motivaatiota ja iloa elämään.

Voisimmeko Jumalan kunniaksi tehdä vielä enemmän? Vaivannäkö Kristuksen tähden ei ole uhraus vaan etuoikeus.

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille —  minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

herätys ja lähetystyö

Kennedy Space Center -vierailu

Kävin pari viikkoa sitten Floridassa Kennedy Space Centerissä. Tuolta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta lähtevät USAn raketit ja astronautit avaruuteen. Tarina alkoi kylmän sodan ajalta, kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat maapallon ja avaruuden herruudesta.

Vuonna 1962 presidentti John F. Kennedy puhui avaruuden valloituksesta ja kuuhun menemisestä. Hän kutsui kansan vaaralliseen ja suureen seikkailuun. Presidentin mukaan toimeen ei ryhdytä siksi, että tehtävä on helppo vaan koska se on vaikea. Noin 400 000 työntekijää palkattiin, parhaat ammattilaiset yritettiin saada mukaan, miljardeja dollareita kulutettiin. Tavoite on saada mies kuuhun ja samalla yliote Neuvostoliitosta, joka edellisenä vuotena oli lähettänyt Juri Gagarinin kosmokseen.

(video Kennedy Moon Speech, 50 sekuntia alusta)

Johtajat ovat piirtäneet suuria näkyjä. Ja niihin on sitouduttu. Ihmisen lähettäminen kuuhun on pieni tehtävä sen rinnalla, mitä universumin Herra Jeesus Kristus antoi tehtäväksemme: Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille. Kirkkoina ja kristittyinä tehtävämme ei ole lähettää ihmisiä kuuhun vaan Jumalan valtakuntaan.

Raamatun mukaan ihminen on erossa Jumalasta ja matkalla kadotukseen ilman uskoa Jeesukseen. Evankeliumi on saatava kaikkien ihmisten lähelle sillä tavoin, että he voivat ottaa sen vastaan.

Oletko sinä valmis sitoutumaan uudelleen tähän tehtävään?

Rohkenetko sanoa: Jumala, missä vain minua tarvitaan, olen valmis lähtemään! Olen valmis antamaan kaikkeni sen vuoksi, että evankeliumi voi saavuttaa uusia ihmisiä! Olen valmis toimintaan! Jo riittää istuminen ja aina vain samoista asioista kuuleminen ja pään nyökyttely, nyt on aika toimia. Mitä sinä olet valmis uhraamaan Jeesuksen puolesta?

Selkeästi määrätty näky lähetyskäskyissä – lähetyskäskyt tiivistävät lähetyksen ytimen

Lähetystyöstä on hyvin monenlaisia käsityksiä.

Sekä Vanhassa että Uudesta testamentissa on monia perusteita, joiden avulla kristikunta löytää lähetystyön välttämättömyyden. Lähetystyötä voidaan perustella synnin ja pelastuksen todellisuuksien kautta, maailman hädän avulla, vastuullisuudella, auttamisella ja monilla muilla tavoin.

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että meillä on Jeesuksen suorat lähetyskäskyt. Ilman niitä olisi vaara, että lähetystyön alle upotetaan paljon tavaraa, joka lähetystyöhön ei kuulu.

  • Matteus korostaa kaikkien kansojen tekemistä opetuslapsiksi. Tässä kaste ja opetus on tärkeitä.
  • Markus korostaa evankeliumin julistamista kaikille luoduilla
  • Luukas korostaa syntien anteeksiantamisen julistamista ja Pyhän Hengen voimaa.
  • Johannes korostaa lähetyksen toteuttamistapaa, jossa Jeesuksen esimerkki on tärkeä.
  • Apostolien teot korostaa kaikkeen maailmaan menemistä ja Pyhän Hengen voimaa.

Raamatun lähetyskäskyt

Lähetyskäskyt auttavat pitämään lähetyksen ytimen kirkkaana!

(video – Jeesus-filmi – lähetyskäskyn osuus)

Lähetysherätys on juuri nyt!

Muutos maailman uskontotilanteessa ja lähetyksen toteuttajissa. Elämme lähetysherätyksen aikaa juuri nyt!

Hyvin pitkään kristinuskon ajateltiin olevan länsimaisen uskonto. Kristittyjen enemmistö asui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tällä vuosikymmenillä Afrikka ja Latinalainen-Amerikka ohittivat Euroopan kristittyjen määrässä.

Euroopassa on nyt noin 550 miljoonaa kristittyä. Lukumäärä pienenee neljällä miljoonalla eli vajaalla prosentilla vuodessa. Etelä-Amerikassa on vähän yli 600 miljoonaa kristittyä. Kasvuvauhti on noin prosentti eli 6 miljoonaa uutta kristittyä vuodessa. Afrikassa on eniten kristittyjä noin 620 miljoonaa. Kristittyjen määrä kasvaa vuodessa 17 miljoonalla eli melkein kolmella prosentilla.

Maailmassa on tällä hetkellä vahva lähetysherätys. Sen moottori ei ole Euroopassa vaan Aasiassa,

Evankeliumi menee vauhdilla eteenpäin, mutta myös väkiluku kasvaa.

Yhä vähemmän on kansoja, joiden parissa evankeliumia ei ole julistettu. Kohta kaikki kansat on saavutettu.

Nimet marmoritaululla

Tuolla (Kansanlähetyksen lähetyskeskuksen) viereisen talon kappelin seinällä meillä on neljän marttyyrin nimet marmoritaululla. Työntekijämme kuolivat palveluksessa Afganistanissa. Joitakin vuosia sitten, emme tienneet montakaan kristittyä afgaania. Nyt saamme kokea maailmanhistorian suurinta historiaa afgaanien keskuudessa. Ja me saamme olla tässä työssä mukana. Uskon, että kärsimyksellä ja herätyksellä on yhteys.

kristinusko ja martyyrius

Meillä on täällä Suomessa mahdollisuus kuulla evankeliumi monta kertaa viikossa ja jopa päivässä. Minä olen viisikymmentä yksi vuotias. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, kun saavuttavat tämän iän. Jos sitä koskaan saavuttavat.

On aika herätä ja sitoutua uudelleen lähetystehtävään!

Onko sinun tehtäväsi olla lähtijä vai lähettäjä?


Mitä voin tehdä?

  • Rukoile ja kysy Jumalalta paikkaasi.
  • Lue lähetystyöstä.
  • Ota yhteyttä lähetysjärjestöön. Suomen ev.lut. kirkossa on useita lähetysjärjestöjä, joista yksi on Kansanlähetys. Muilla kirkkokunnilla ja seurakunnilla on omat lähetyskanavansa.
  • Liity jonkun lähetystyöntekijän lähettäjäksi. Sitä kautta voit seurata, mitä lähetystyön arjessa tapahtuu. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä.
  • Olet tervetullut myös minun lähettäjäkseni. Kirjoitan kerran kuukaudessa kirjeen, jossa lähetystyöllä on vahva asema.
  • Ota askeleita lähetystehtävän toteuttamiseksi.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
herätys ja lähetystyö

Lähetystehtävä kirkon uudistajana

Monet rukoilevat kirkon uudistusta ja uutta hengellisen herätyksen aikaa Suomeen. Se on hyvä rukous.

Puheessani Kansanlähetyksen Missioforumissa 27.1.2019 mainitsin viisi asiaa, jotka voivat auttaa lähetystehtävän toteuttamisessa ja kirkon uudistumisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että lähetystyöhön sitoutuminen voi olla kirkon uudistuksen väline. Mainitsen tässä viisi asiaa, miten olemme uudistamassa kirkkoa sitoutumalla lähetykseen.

1. Lähetystyö auttaa kirkastamaan kristinuskon ydintä.

Tämä ydin, sanoma kolmiyhteisestä Jumalasta, hänen persoonastaan, tahdostaan, Jeesuksen pelastustyöstä, henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä, kristittynä elämisestä Jumalan tahdon mukaan, Jeesuksen paluusta, tuomiosta, taivaasta ja kadotuksesta usein katoaa kaiken muun alle. Aivan kuin maailman energiatarvetta on ratkaistu keskittymällä atomin ytimeen, kirkko saa todellista ydinvoimaa kun joudumme ja saamme yhä uudelleen kaivautua kristinuskon perusteisiin. Lähetystyössä on jatkuvasti kysyttävä, mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen verrattuna muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Lähetystyöntekijöillä tulee olla vastauksia näihin. Myös lähetystyössä lähettäjinä toimivat tarvitsevat vastauksia. Yksi vastaus on se, että Jumala on vain kerran tullut ihmiseksi ja ilmoittanut Raamatussa tahtonsa. Kristinuskon ytimen löytäminen ja sen julistaminen vapauttaa voimaa ja energiaa myös lähettävälle kirkolle.

2. Lähetystyö luo yhteyttä uskovien keskelle.

Maailmassa on ainakin 30 000 erilaista kirkkokuntaa. Kristityt ovat jakautuneet moniin ryhmiin ja tämä jakautuminen valitettavasti jatkuu. Mitään yhtä tai edes muutamaa maailmankirkkoa emme tänne saa. Teologisesta näkökulmasta ja Jumalan todellisuudesta on vain yksi Jumalan kansa. Lähetystehtävä on ollut ekumeenisen liikkeen ja kristittyjen yhteyden edelläkulkija. Maailman evankelioimisen tehtävä on niin suuri, että kristittyinä tarvitsemme toisiamme. Yhteys – koinonia – on Jumalan tahto. Se on myös todistus maailmalle: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut — että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Tehtävä on niin suuri, että meidän ei pidä alkaa löydä kanssapalvelijoitamme. Minä olen luterilainen, mutta olen sitoutunut rakastamaan koko Jumalan kansaa, myös niitä, joiden kanssa olen eri mieltä uskosta ja toimintatavoista. Rakkaus ja lähetystehtävän suuruus vaatii sitä. Meidän täytyy tehdä työtä yhdessä.

3. Lähetystyö antaa mahdollisuuden Jumalan palvelemiseen.

Voimme palvella Jumalaa monin tavoin. Eräs tapa on antaa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Raamattu käyttää rahan antamista sanaa uhraaminen. Kyse on todellakin uhrista. Apostoli Paavali mainitsee kirjeissään kaksi uhria. Ensiksi Paavali kuvailee Jeesuksen kuolemaa ristillä meidän puolestamme ”lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:12). Vanhassa testamentissa uhreihin liittyi Jumalaan asti ulottuva tuoksu. Toinen Paavalin mainitsema uhri on filippiläisten antama rahalahja Paavalille lähetystehtävän toteuttamiseksi. Tätä rahauhria kuvaan samankaltaisin sanoin kuin Jeesuksen uhria ristillä: ”Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri” (Fil. 4:18). Paavali kuvaa sekä Jeesuksen ainutlaatuisen lahjan että seurakuntalaisten lahjan lähetystehtävän toteuttamiseksi samankaltaisin sanoin. Kun annamme varoja lähetystyön toteuttamiseksi, se on uhrilahja Jumalalle. Antaminen on meidän jumalanpalvelustamme sekä yhteisissä kokoontumisissa että arjessamme.

Kun annamme lähetystyöhön, annatte ennen kaikkea Jumalalle. Tämä on hyväntuoksuinen uhri. Antaminen on Jumalalle antamista. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöillä ja kotimaantyöntekijöillä on lähettäjärenkaat (myös minulla). Me kaikki tarvitsemme esirukoilijoita ja varoja työhön. Me tarvitsemme lähettäjiä.Antaminen on jumalanpalvelemista. Uskon, että antaminen lähetystyölle ja kaikelle Jumalan valtakunnan työlle elävöittää kristikuntaa.

4. Lähetystyö muistuttaa vastuustamme elämässä.

Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta. Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). Lähetystehtävä on eskatologinen merkki, joka muistuttaa lopusta. Siitä lopusta, jolloin me olemme Herramme edessä ja vastaamme viimeisellä tuomiolla siitä, miten olemme käyttäneet elämämme. Mihin olemme sijoittaneet aikamme, voimavaramme, rahamme? Lähetystyö muistuttaa Kristuksen paluusta, ja se taas kutsuu arvioimaan elämäntapaamme. Lähetystyö on Jeesuksen paluun nopeuttamista.

5. Lähetystyö tuo iloa kristitylle ja kristikuntaan.

Aina välillä näyttää, että kristikunnassa apatia valtaa alaa ja ilo poistuu. Vähenee myös sitoutuminen maailman evankelioimiseen.  Ehkä ensimmäinen on jälkimmäisen seuraus.  Voisiko uusi sitoutuminen rukoukseen, rakastamiseen, evankelioimiseen, antamiseen, lähetykseen ja todistamiseen tuoda uutta intoa ja iloa elämään?

Evankeliumi on ilosanoma ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin sisältönsä puolesta kun se kertoo, miten Jumala pelastaa meidät kun uskomme Jeesukseen. Toiseksi evankeliumi tuo iloa kun levitämme sitä. Johannes kirjoitti ensimmäisen kirjeensä alussa:

”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta — ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille — minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.” (1. Joh. 1:1-4).

Tule mukaan lähetystehtävän toteuttamiseen

Lähetystyön päämäärä on se, että kaikissa kansoissa ylistetään kolmiyhteistä Jumalaa, Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Sanoma Jeesuksesta on vietävä kaikkien ulottuville ja kaikista kansoista tulee tehdä Jeesuksen opetuslapsia. Uskon ja kasteen kautta tulee perustaa seurakuntia kaikkialle.

Tähän tehtävään osallistuminen on jokaisen kristityn etuoikeus. Voit ottaa yhteyttä vaikka lähetysjärjestöihin, jotka tarvitsevat lähetystyöhön lähtijöitä ja lähettäjiä, jotka rukoilevat ja antavat varoja työn toteuttamiseen.

Pian lähetystyön aika päättyy. Sen hedelmä on kerrottu meille etukäteen. Tämä innostaa ainakin minua:

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta” (Ilm. 7:9-10).

Tule mukaan muuttamaan maailmaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
joulu kirje

Lähettäjäpiirikirje 12/2018

Olen kirjoittanut tällä viikolla suuren kasan joulukortteja, jotka lähtevät rakkaudella matkaan. Ja lämmöllä ajattelen myös sinua tämän kirjeen saaja! Kiitos yhteistyöstä, tuesta ja rukouksista vuonna 2018!

Työmarkkinoilla tämä adventinaika on täyttynyt suuresti Kansanlähetyksen ensi vuoden talousarvion sekä rakenteiden ja toiminnan suunnitelusta. Huippuhetki oli päästä mukaan ja saarnata itsenäisyyspäivänä Vaasassa Suomalaisessa messussa. Toinen mielenkiintoinen juttu oli opettaa Kansanlähetysopiston Apologialinjalla kristinuskon vaikutuksesta kreikkalais- roomalaiseen kulttuuriin ensimmäisinä vuosisatoina. Kyllä Jeesuksen syntymä ja hänen seuraajiensa toiminta muutti yhteiskuntaa tuolloinkin paremmaksi paikaksi. Ihmisten arvostus ja moraali kokivat Jeesuksen opetuksen tähden nousun uudelle tasolle.

Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja

Tänä vuonna olemme juhlineet Kansanlähetyksen läheystyötä. Järjestö perustettiin 1967. Ensimmäiset lähetystyöntekijät lähtivät 1968. Puolen vuosisadan aikana evankeliumia on julistettu, seurakuntia tuettu ja perustettu sekä ihmisiä autettu kymmenissä maissa. On ollut lähtijöitä ja lähettäjiä. Vieläkin moni sitoutuu vanhaan tunnussanaan ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja!

Kansanlähetyksen työ Japanissa 50-vuotta

Lensin marraskuun lopulla Japaniin. Ensimmäinen työtehtävä oli juosta varoja Koben teologisen seminaarin hyväksi. Olin jalkavaivan tähden ollut pari kuukautta juoksematta, mutta uskalsin ottaa ensi askeleita. Sain koottua joitakin satoja euroja tulevien pappien kouluttamiseen. Kiitos sponsoreille!

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon (tämä on yksi Japanin luterilaisista kirkoista) johtajien ja työntekijöiden kanssa iloitsimme yhteisestä työtä. Kansanlähetys on perustanut kuusi olemassaolevaa seurakuntaa. Kolme niistä sijaistsee Shikokun saarella. Pääsin käymään näissäkin. Erityisesti ilahdutti seurakuntalaisten todistukset suomalaisista lähetystyöntekijöistä, jotka olivat ohjanneet heidät pelastukseen Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta. Työntekijöidemme ja suomalaisen lähetyskansan uhrivalmius on kantanut hedelmää.

Evankeliumi tuotiin Japaniin 1500-luvulla. Alussa monet kääntyivät uskoon, mutta 1614 tuli kristinuskon kieltävä laki. Kirkot ja luostarit tuhottiin, kristittyjä pyydettiin kieltämään uskonsa, heitä kidutettiin ja surmattiin, joitakin ajettiin maanpakoon. Kristinusko oli kiellettyä ja vainottua yli 200 vuoden ajan. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi vapaammat tuulet. Nyt kristittyjä on noin yksi prosentti japanilaisista.

Japanissa tarvitaan vieläkin työntekijöitä. Vaikka maassa on nyt ulkoinen vapaus uskoa ja tehdä työtä, monille on vaikeaa kääntyä kristityksi. Evankeliumin ymmärtäminen voi olla ongelmana, mutta kun se on ymmärretty nousee kysymys vanhojen kristinuskoon sopimattomien uskonnollis-kulttuuristen tapojen noudattaminen. Nämä ovat usein yhteisöllisiä ja siksi niistä luopuminen on vaikeaa.

Siunaukseksi kaikkialla maailmassa

Matkallani muistin nuoruuteni rukouksen. Olin lukenut kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit-järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa. Jumala kuulee tällaisiakin rukouksia!

Paras aika vuodesta

Joulun aika on monelle parasta aikaa vuodesta. Joillekin se voi olla toki kauheintakin, sillä siihen liittyy niin paljon odotuksia täydellisestä joulun harmoniasta. Mutta joulun sanoma ei riipu meidän valmistautumisesta jouluun eikä lahjojemme määrästä. Jumala valmisteli joulun antamalla parhaan lahjansa Jeesuksen Kristuksen meidän jokaisen pelastajaksi. Minulle tämä yksi lahja on hyvän joulun perusta.

Sinullekin on syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus!

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys


Tässä on osa lähettäjäpiirikirjeestäni. Lisää tekstiä ja kuvia löytyy kirjeestä, jonka lähetän lähettäjäpiirilleni kuukausittain.

VANHAT KIRJEET. Vanhoja ystäväkirjeitäni löytyy täältä:
11/2018
10/2018
9/2018
8/2018
7/2018
6/2018
5/2018
3-4/2018
Lokakuu 2017
Syyskuu 2017
Elokuu 2017
Lokakuu 2016
Syyskuu 2016
Elokuu 2016
Maaliskuu 2016
1/2016
Joulukuu 2015
4/2015
Elokuu 2015

Liity tästä Mika Tuovisen lähettäjärenkaaseen.

Ole Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen työtoverina. Voit rukoilla ja lahjoittaa hänen työnsä mahdollistamiseksi. Olemme kiitollisia kaikista rukouksista ja lahjoituksista! Lahjoitustiedot:
Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034 52.
Mikan viite: 6200 34773.
Keräysluvat: sekl.fi/maksuinfo

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Bekele_Shanko_CGM_Campus_Crusade_CCC

Herätyksen perusta ja seuraus Etiopiassa

Tapasin Puolan Krakovassa etiopialaisen Bekele Shankon. Pyysin kiireiseltä johtajalta haastatteluaikaa, ja hän löysi kalenteristaan ajan aamiaisen yhteyteen kello 7.

Bekele Shanko toimii Global Church Movements -liikkeen johtajana. Kahdeksan vuotta sitten liike asetti tavoitteekseen synnyttää vuoteen 2020 mennessä 5 000 000 uutta seurakuntaa tai muuta uskovien yhteisöä. Maailmassa on noin 5 miljardia ei-kristittyä, ja jokaista tuhatta ihmistä kohden pyritään luomaan yksi yhteisö. Näin on määritelty tuo viiden miljoonan yhteisön tavoite. Yhteistyökumppaneiden avulla yli miljoona yhteisöä on jo syntynyt. Halusin selvittää, mitä on suuren näyn taustalla.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Mikä motivoi sinua kristillisen järjestön johtajana lähtemään aamuisin töihin?

Bekele Shanko: Minua motivoi Jumalan rakkaus ja armo. Tulen rikkinäisestä perheestä Etiopiasta. Synnyin maaseutukylässä 50 vuotta sitten. Tuolloin meidän keskellämme ei ollut kirkkoja eikä ketään, joka tunsi Jeesuksen henkilökohtaisesti. Ihmiset palvoivat puita, kiviä, kuuta ja aurinkoa. Isäni toimi noitatohtorina. Elämämme oli jatkuvaa taistelua pahojen henkien vaatimusten täyttämiseksi.

Sitten isälleni ilmestyi kaksi enkeliä, jotka puhuivat Jumalasta. Jonkin ajan kuluttua kaksi miestä tuli puhumaan isälleni siitä, miten Jumala rakastaa meitä ja lähetti Jeesuksen kuolemaan syntiemme tähden. Isäni, äitini, sisareni ja minä tulimme uskoon. Isäni oli lukutaidoton. Uskoon tullessa Jumala teki ihmeen ja avasi hänen silmänsä siten, että hän pystyi lukemaan Raamattua. Kun isäni sai käteensä jonkun muun kirjan, hän ei osannut lukea sitä. Isäni toimi evankelistana 37 vuoden ajan Etiopiassa ja oli väkevä työkalu Jumalan käytössä. Jumala pelasti isäni, äitini ja minut ja antoi meille toivon. Tämä motivoi minua nousemaan vuoteesta joka päivä palvelemaan Jumalaa.

Johdat Global Church Movements -järjestöä. Millainen työnäky teillä on?

Global Church Movements (GCM) on osa Campus Crusade for Christ -järjestöä. Teemme määrätietoista yhteistyötä kirkkojen ja lähetysjärjestöjen kanssa tarkoituksenamme perustaa seurakuntia. Pidämme tärkeänä yhteistyötä kirkkojen kanssa, jotta seurakunnat osallistuisivat lähetyskäskyn toteuttamiseen. Teemme työtä myös kirkon yhteyden hyväksi.

Aloitimme kahdeksan vuotta sitten. Minulla oli hyvin pieni tiimi ja rukoilimme, että Jumala näyttäisi, mitä meidän tulee tehdä. Silloin ymmärsin maailman tarpeen. Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä, ja heistä vain noin 2,3 miljardia on kristittyjä. Enemmistö maailman ihmisistä ei ole vielä kokenut Jumalan rakkautta.

Näkymme on perustaa jokaista 1000 ihmistä kohden seurakunta tai muu uskovien yhteisö. Haluamme, että nämä yhteisöt ovat moninkertaistuvia opetuslapseuttavia yhteisöjä, jotka tekevät opetuslapsia, jotka puolestaan tekevät opetuslapsia. Rukoilemme, että näkisimme olemassa olevien seurakuntien lisäksi vielä 5 miljoonaa uutta seurakuntaa tai uskonyhteisöä. Aloitimme kahdeksan vuotta sitten, ja nyt olemme nähneet yli miljoonan uuden seurakunnan aloittavan toimintansa.

Kristinusko kasvaa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa-Amerikassa. Mikä on näkynne Euroopan kohdalla?

Jumala on käyttänyt Eurooppaa. Eurooppa on ollut kristinuskon keskus ja täältä on lähtenyt paljon lähetystyöntekijöitä jakamaan hyviä uutisia.

Esimerkiksi Etiopiassa olemme saaneet paljon siunausta eurooppalaisilta lähetysjärjestöiltä muun muassa Englannista, Suomesta, Ruotsista ja Saksasta. Ensimmäisen evankelisen kirkon Etiopiaan perustivat ruotsalaiset noin 125 vuotta sitten.

Maailma on saanut paljon eurooppalaisilta, mutta nyt kirkon tilastot ja työ ovat laskusuunnassa. Rukoilen herätystä Eurooppaan. Jumala tekeekin uutta Euroopassa. Monet kirkon johtajat rukoilevat tosissaan maansa ja maanosansa puolesta.

Minun näkyni Euroopan kirkoista on, että kirkot työskentelevät yhdessä toisiaan rakastaen.
Jeesus rukoili, että olisimme yhtä. Yhdessä toimien olemme myös vahvempia. Haluamme tukea olemassa olevien kirkkojen uudistumista. Näkyni on, että Euroopassa perustetaan myös monia uusia yhteisöjä. Jumalahan lähettää nyt Eurooppaan ihmisiä sellaisista maista, joissa he eivät voi kuulla evankeliumia.

Tämä on minun visioni ja uskon, että Jumala tekee tämän.

Millainen voisi olla jokaisen kristityn tehtävä osana tämän näyn toteuttamista?

Kaikilla kristityillä on tehtävä ja kutsumus jakaa Jumalan rakkautta toisille. Sitä ei saa jättää vain pappien ja evankelistojen tehtäväksi. Emme voi piilotella hyvää uutisia.

Jumala loi jokaisen ihmisen kuvakseen ja hän rakastaa kaikkia. Jumala lähetti poikansa Jeesuksen kuolemaan puolestamme. Meillä kaikilla ihmisillä on tehtävä kertoa tästä kaikille. Meidän ei kuitenkaan tule vain puhua, vaan meidän tulee elää elämää, joka heijastaa Jeesusta. Kun ihmiset näkevät Jeesuksen meissä, he kiinnostuvat elämästä Jumalan yhteydessä.

Jokaisen kristityn tulee rakastaa kaikkia kirkkoja – ei vain omaa seurakuntaansa tai kirkkokuntaansa vaan koko Jumalan seurakuntaa.

Minua on puhutellut tämä Apostolien tekojen kohta: ”Palveltuaan omana aikanaan Jumalan suunnitelmaa Daavid nukkui pois” (Apt. 13:36; Bekele lainaa jaetta englanniksi: ”Kun Daavid oli palvellut Jumalan suunnitelmaa oman sukupolvensa aikana, hän nukkui pois”).

Elämme vain kerran tässä maailmassa. Jumala on asettanut meidät tänne juuri tätä sukupolvea varten. Tämä on meidän sukupolvemme. Nyt jokaisen tulisi tehdä jotain Herralle.

Tämä on minun rohkaisuni, rukoukseni ja sanomani kaikille kristityille. Olemme saaneet kokea Jumalan rakkautta. Nyt olemme maan suola ja annamme toivoa ja elämää toisille.

Tapasin muutama päivä sitten toisen etiopialaisen Wondimu Mathewosin. Hän mainitsi, että Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvuun on kolme syytä: 1) Jumalan suosio, 2) Jokainen uskova on evankelista ja 3) Pyhän Hengen työ. Jotenkin Jumalan suosio tuntuu olevan Etiopian maan ja Etiopian kristikunnan päällä, koska kirkko kasvaa ja lähetätte lähetystyöntekijöitä. Mistä tämä johtuu?

Wondimu on ystäväni. Olen samaa mieltä näistä kolmesta kasvun syystä. Lisäisin siihen vielä muutaman asian.

Etiopian kirkko, erityisesti evankelinen kirkko, kasvoi 1970-luvulla. Kun vuonna 1974 tapahtui kommunistinen vallankumous, kirkkojen elämä muuttui vaikeaksi. Emme saaneet kokoontua vapaasti. Melkein kaikki seurakunnat suljettiin ja vainot alkoivat.

Mutta vainojen Jumala kutsui meidät olemaan maanalainen kirkko, jossa rukouksesta tuli tärkein asia. Me rukoilimme Jumalaa muuttamaan Etiopian kristittyjen tilanteen. Kaikkialla oli koko yön kestäviä rukoustapaamisia.

Muistan, että kommunistivallan aikana 17-vuotiaana lukiolaisena menimme joka viikko koko yöksi rukoilemaan. Rukoilimme lakkaamatta 8 tai 10 tuntia.  Jumala puhui meille ja koimme Pyhän Hengen voiman. Saimme intoa ja motivaatiota. Tästä rukousherätyksestä versoi kirkon nykyinen menestys Etiopiassa.

Noina kommunismin vuosina Jumala yhdisti kirkkoaan Etiopiassa. Kirkot suljettiin ja kokoonnuttiin kodeissa. Tuona aikana tärkein kysymys minulle ei ollut se, mihin kirkkokuntaan kuulun vaan se, olenko Jumalan lapsi ja kristitty.

Jos tuohon aikaan halusi olla kristitty, piti olla valmis kuolemaan uskon puolesta. Meille tuolloin toisen kristityn näkeminen oli kuin Jeesuksen näkemistä. Koimme valtavaa rakkautta toisia uskovia kohtaan ja intoa rukoilla toistemme kanssa ja opiskella Raamattua. Näin Jumala valmisti vahvan pohjan kristityille Etiopiassa kristittyjen yhteyden ja rukouksen voiman kautta.

Jumala myös lupasi, että hän nostaa monia etiopialaisia palvelemaan lähetystyössä maailman ääriin asti ja kertomaan hyvää uutista Jeesuksesta. Kommunistisen vainon vuoksi ja joistakin muista syistä kuten työpaikkojen etsimisen vuoksi Jumala on lähettänyt etiopialaisia kristittyjä kaikkialle maailmaan. Kaikkialla he kertovat uskostaan ja Jeesuksesta.

Kiitin Bekele Shankoa haastattelusta ja jatkoimme aamiaispöydässä keskustelua muun muassa Kansanlähetyksen lähetystyöstä Etiopiassa. Hän ilmaisi kiitollisuutensa siitä, että olemme lähettäneet työntekijöitä hänen kotimaahansa. Työtä on vielä paljon sekä Suomessa että Etiopiassa.

Voisivatko meidänkin sydämemme syttyä samalla tavoin kuin Etiopiassa on tapahtunut?Etiopiassa ulkoisena tekijänä herätystä kiihdytti kirkon kokema vaino ja yhteiskunnallinen ahdinko. Se ajoi kristityt yhteiseen rukoukseen ja toistensa rakastamiseen.  Bekelen mielestä se on perustana tämän hetken vahvalle evankelioimis- ja lähetysnäylle.

Lue myös Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtaja Wondimu Mathewosin haastattelu, jossa hän kertoo kirkkonsa kasvun syistä ja lähetysnäystä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Siunattua uutta vuotta!

Kiitollisena uuteen vuoteen 2018

Armon vuosi 2017 on takana. Armoahan se on, kun on saanut elää viisikymppiseksi. Annen kanssa asumme Ryttylässä, lapset ovat maailmalla.

Tänä vuonna kiersin kaikissa Suomen maakunnissa Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlien merkeissä. Työni parhaita puolia on vanhojen ja uusien ystävien tapaaminen eri puolilla satavuotiasta Suomeamme.

Vuosi ei ollut helppo. Alkuvuosi meni keuhkokuumeen kourissa, loppuvuonna vaivasi Kansanlähetyksen taloushuolet. Työtä on tehty ja lomia siirtyy aina vaan seuraaviin vuosiin. Tänä vuonna olen oppinut pitämään laiminlyödyistä vapaapäivistä ja lomista kirjaa. Ikä tekee tehtävänsä.

Minulle on antanut energiaa yli 30 vuoden ajan kutsumus evankeliumin puolesta. Nuorena tein paljon vapaaehtoistyötä, ensimmäinen työpaikkani oli Pohjois-Savon Kansanlähetyksen nuorisosihteerinä. Sen jälkeen oli yli 15 vuoden jakso lähetystyössä Virossa ja Saksassa. Nyt olen ollut kuusi vuotta Kansanlähetyksen johtajana. Monet vaiheet eivät ole tappaneet nuoruuden näkyäni: Haluan toimia sen puolesta, että monet kuulevat Jeesuksesta ja ottavat hänet vastaan pelastajanaan. Minulle tärkeää on rohkaista Jumalan kansaa evankeliumin työhön sekä kaikkien kristittyjen yhteys. Toki iän, kokemuksen ja työtehtävien moneus on tuonut uusia vivahteita tuohon näkyyn, mutta sen ydin on säilynyt.

Minua innostaa työ, jossa nähdään sekä Suomen, Euroopan ja koko maailman hengelliset tarpeet. Vuoden 2017 aikana lähetystyöntekijämme ovat vieneet hyvää uutista Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa. Tänä jouluna on niitä, jotka viettivät ensimmäistä kertaa joulua Jeesukseen uskovana! Upeaa!!

Tärkeää minulle on ollut myös tuttujen ja tuntemattomien ihmisten rukoustuki. Silmät kostuvat, kun joku tulee sanomaan, että hän rukoilee puolestani. Se antaa voimaa ja rohkeutta mennä eteenpäin. Kiitos myös kuukausilahjoittajille ja muille, jotka mahdollistavat osaltaan taloudellisesti työtäni. Tänä vuonna vahvistin yhteydenpitoa lähettäjäpiiriini ja tulen pitämään jatkossa enemmän yhteyttä. Tähän jaloon joukkoon mahtuu vielä!

Kirjoitin tämän viestin vuoden lopulla kiittääkseni sinua, joka olet eri tavoin ja eri puolilla ollut Jumalan valtakunnan rakentamisessa. ”Teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa”.

Ole suuresti siunattu ja siunaukseksi myös vuonna 2018!

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Ps. Jos haluat tulla lähettäjäpiiriini, voit liittyä joukkoon suuressamukana.fi -sivulla.Tai laita minulle tekstiviesti 044 550 5899. Tervetuloa mukaan muuttamaan maailmaa!

Nuo pienenpienet kuvat ylhäällä: Minun 50-vuotisjuhlani, Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlakiertuelaisen yösyöminen jollain huoltoasemalla (minä, Pekka Simojoki, Leif Nummela, Sami Asp), Kansanlähetyspäivien päätösjuhlassa annan ristin Gerson Mgayalle ja joulun kunniaksi laitoin työpaikalla viimeisenä toimistopäivänä tonttulakin päähän! Ensi vuonna kirjeessäni lähettäjäpiirille uusia kuvia!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kristittyjen yhteys

Edessä tärkeitä päiviä

Arkkipiispanvaalissa on lähdetty lämmittelykierroksilta kilpailuun. Vaikka vierastankin avaimenreikäteologiaa, jossa kokonaisuutta arvioidaan hyvin kapeakatseisesti, niin tällä kertaa yksittäinen asia eli avioliittokäsitys tulee olemaan merkittävä asia vaaleissa. Ainakin joku siellä puolustaa miehen ja naisen välistä avioliittoa loppuun saakka. Hyvä! Toivottavasti keskusteluissa päästään kuulemaan ehdokkaiden uskonkäsityksiä ja myös näkemystä, miten Suomi valloitetaan Kristukselle ja lähetystyö laitetaan uuteen nousuun.

Tuossahan on kirkon ydintehtävä. Hyvä sanoma on vietävä jokaiselle siten, että hänessä voi herätä henkilökohtainen usko pelastukseksi. Tämä näky on ollut myös Kansanlähetyksessä alusta alkaen. Ensimmäinen pääsihteeri Matti Väisänen kirjoitti, miten hän nuorena pappina Imatralla otti työnäykseen tämän: ”Otin tavoitteeksi jokaisen imatralaisen (n. 37 000 asukasta) asettamisen sillä tavalla kasvokkain ylösnousseen Jeesuksen kanssa, että jokainen heistä joutuisi tietoisesti ja täysin vastuullisesti sanomaan Kristukselle ”kyllä” tai ”ei”.”  Tuossa on hyvä ja ajankohtainen näky ja rukous meille kaikille omilla paikkakunnillamme.

Olin lauantaina Kristuspäivässä. Haluan antaa tukeni sille, että joku jaksaa hengellisen matalapaineen aikana nostaa rukouksen merkitystä ja koota uskovia eri ryhmistä ja kirkoista yhteen. Minua ei innosta tapahtuma vaan sitä seuraava rukousherätys. Raamatussa on kertomuksia siitä, miten Jumala etsii rukoilijoita kaupunkien ja kansojen puolesta. Jumala voi armahtaa ja antaa kaupungeille ja kansoille jatkoaikaa rukoilijoiden tähden. Hesekielin kirjassa Jumala etsi miestä, joka seisoisi muurinaukossa kansan puolesta, mutta hän ei löytänyt (Hes 22:30-31). Jesajan kirjassa Jumala ihmetteli, että kukaan ei halunnut nousta maassa vallitsevaa pahuutta vastaan (Jes. 59:15-16). Löytyykö heitä Suomesta? Toisen maailmansodan aikana presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti suomalaisia rukoilemaan kansamme puolesta Turun tuomiokirkon kello kahdentoista lyöntien aikaan. Kansamme suurmiehet ja naiset saattavat tilinteon päivänä löytyä rukoilevista torpista ja kodeista.

Monien kirkkokuntien ehtoollispöydät ovat suljettuja. Opillinen yksimielisyys puuttuu. Kristittyjen keskellä on luopumista Raamatusta. Kirkkojen välillä ja sisällä on hyvää keskustelua totuudesta, mutta myös riitelyä ja pahan puhumista toisista lunastetuista. Keskinäinen rakkaus ei kukoista siten, että maailma tunnistaisi kristityt sellaiseksi joukoksi, että olisi hyvä kuulua heidän joukkoonsa. Kaiken tämän valossa arkkipiispanvaalipäivääkin ihmeellisempi on se päivä, kun Jumala kokoaa kansansa yhteen, susi ja karitsa ovat sovussa, ja samoin täällä riidoissa olleet kristityt. Jeesus yhdistää vasta taivaassa. Meniköhän kaikki ihan niin kuin piti.

– Kirjoitukseni Uusi Tie -lehdessä 7.12.2017

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
rukouspäivä Turussa

Miksi osallistun Kristuspäivään? Tässä 7 syytä

Kristuspäivä tulee! Olen mukana. Miksi? Tässä 7 syytä.

  1. Siellä rukoillaan.
  2. Tahdon tukea visiota rukousverkostojen syntymiseksi Suomeen.
  3. Haluan edistää kristittyjen yhteyttä valtakunnallisesti ja paikallistasolla.
  4. Jospa tämän kautta kristittyjen välinen rakkaus kasvaisi. ”Katsokaa kuinka he rakastavat toisiaan”.
  5. Kaipaan olla niiden kanssa, jotka rukoilevat herätyksen ja sielujen pelastuksen aikaa maahamme.
  6. Kunnioitan niitä kristittyjä, jotka raskaassa ajassamme jaksavat järjestää tällaisia tapahtumia, ja haluan siksi mennä paikalle.
  7. Kristuspäivässä keskeisintä on – ihan päivän nimessä mainittuna – universumin kuningas Jeesus Kristus. Hän yhdistää erilaiset kristityt yhteen rukoilemaan ”Isä Meidän”.

Toivottavasti tavataan Kristuspäivässä Turussa 2.12.2017.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa