Avainsana-arkisto: rukous

Rukous Suomen ja herätyksen puolesta

Kristuspäivä

Turun Kristuspäivän juuret löytyvät Sveitsistä, jossa Hanspeter Nüesch järjesti ensimmäisen Kristuspäivän vuonna 2004. Nüesch koki Jumalan puhuvan, että hengelliset virrat leviävät Sveitsin kautta Eurooppaan.

Kesäkuussa 2004 Sveitsissä Baselin stadionille kokoontui 45 000 kristittyä. Kaikista Sveitsin 2786 paikkakunnasta oli lipunkantaja paikalla. Lipunkantajat asettuivat stadionin nurmelle siten, että keskellä jäi risti. Rukoiltiin Sveitsin ja maailman puolesta.

Vuonna 2004 Turussa alkoi opiskelijoiden rukousliike, joka kokosi satoja nuoria. He kuulivat Sveitsin Kristuspäivästä ja siitä syttyi halu järjestää Suomessa jotain vastaavaa. Näky ei pitänyt sisällään vain yksittäistä rukoustapahtumaa vaan rukousryhmien synnyttämisen kaikkialle Suomeen. Näkyä vei eteenpäin Hannu Hatanpää yhdessä Kansan Raamattuseuran ja Agape Europen johtajien kanssa.

Kristuspäivä 2008 Turussa

Olin mukana Kristuspäivässä Turussa. Olin tuolloin töissä Tallinnassa, ja kokosin mukaan pikkubussin nuoria aikuisia. Olimme osa noin 10 000 rukoilijan joukkoa. Tapahtuma oli merkittävä rukouksen vuoksi, mutta siellä virolaisten ja suomalaisten välille syntyi ystävyys- ja yhteistyösuhteita. Turun Kristuspäivällä oli varmasti vaikutuksensa siihen, että vuonna 2012 Tallinnassa järjestettiin Kristuspäivä.

Kristuspäivä Tallinnassa 2012

Osallistuin Kristuspäivään 28.7.2012 Tallinnan A. Le Coq -jalkapallostadionilla. Tapahtuma kokosi tuhansia kristittyjä rukoilemaan ja kokemaan yhteyttä. Mukana oli kristittyjä eri kirkkokunnista, perinteisesti ja uusista seurakunnista. Kristuspäivän taustalla oli Viron Kirkkojen Neuvosto (Eesti Kirikute Nõukogu) ja Viron Evankelinen Allianssi. Virossa kristittyjen yhteys on vahvaa, ja Tallinnan Kristuspäivä lujitti sitä. Kristuspäivän viikolla Tallinnassa oli evankelioivia Heartbeat Tallinn -tempauksia.

Kristuspäivä Turussa 2017

Joulukuun 2. päivä olen menossa kolmatta kertaa Kristuspäivään. Turkuhalliin odotetaan täyttyvän rukoilijoista.

Kristuspäivän merkitys

Osallistun Kristuspäivään monesta syystä. Ensinnäkin siksi, että siellä rukoillaan. Toiseksi haluan tukea visiota rukousverkoston syntymiseksi Suomeen. Kolmanneksi haluan edistää kristittyjen yhteyttä valtakunnallisesti ja paikallistasolla. Neljänneksi haluan olla niiden kanssa, jotka rukoilevat herätyksen ja sielujen pelastuksen aikaa maahamme. Viidenneksi kunnioitan niitä, jotka ajassamme jaksavat järjestää tällaisia tapahtumia ja haluan siksi mennä paikalle. Kuudenneksi, Kristuspäivässä keskeisintä on – ihan päivän nimessä mainittuna – universumin kuningas. Hän yhdistää erilaiset kristityt yhteen rukoilemaan ”Isä Meidän”.

Rukouksessa

Rukous on kristityn elämäntapa, hengitystä. Se on myös ase pimeyden valtoja vastaan. Rukous ei ole vain valmistutumista taisteluun. Se on taistelua. Sen tietää, kun alkaa määrätietoisen rukouksen.

Kristuspäivän Facebook-sivulla on käynnissä 40 päivän rukouskampanja, jossa joka päivälle on omat rukousaiheensa. Esimerkiksi 28.10.2017 oli tällainen alla oleva rukousaihe.

Toivottavasti tavataan Kristuspäivässä!

rukous

40 päivää rukousta ennen Kristuspäivää

Opetuslasten tekeminen ja moninkertaistuminen

Elämän tarkoituksena moninkertaistuminen

Turun Varikkoyhteisön pastori Pyry Winter on kirjoittanut kolme blogikirjoitusta Jeesuksen tavasta tehdä opetuslapsia.

Jumalan maailmassa on luomisesta asti moninkertaistumisen periaate, jossa kasvit, eläimet ja ihmiset kantavat uutta elämää ja hedelmää lisääntyen laajasti lajinsa mukaan. Kristittyjenkin tehtävä on hengellinen moninkertaistuminen, jotta mahdollisimman moni tulisi uskoon ja eläisi Jumalan yhteydessä ja tekisi  taas uusia opetuslapsia.

Olemassaoleva ihmissuhdeverkosto

Pyry pohti ensin Jeesuksen ihmissuhteita ja kirjoitti: ”kaikki, mitä ja miten Jeesus toimi, perustui ihmissuhteisiin”. Jeesus hakeutui ainakin aluksi olemassaoleviin ihmissuhdeverkostoihin, joihin myös hänen ensimmäiset opetuslapsensa kuuluivat.

Jeesus vietti aikaa näiden ystäviensä, heidän ystäviensä ja perheidensä kanssa. Jeesuksen ystäviin kuuluivat muun muassa Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes. Poikien äiti oli luultavasti Salome, joka oli ehkä Jeesuksen äidin Marian sisko (”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar” Joh. 19:25). Sebedeuksen pojat olivat siis luultavasti Jeesuksen serkkuja. Toinen veljespari – Pietari ja Andreas – olivat varmaankin Sebedeuksen, Jaakobin ja Johanneksen yhtiökumppaneita kalastusalalla.

Meilläkin on jo ihmissuhdeverkostot olemassa, joita voimme käyttää evankeliumin viemiseen ja opetuslasten tekemiseen. Jeesus toimi ihmissuhdekeskeisesti.

Jumalallista ruokaa

Toisessa kirjoituksessa Pyry mainitsee kaksi Raamatun kohtaa. Ensin Johanneksen evankeliumin 4. luvusta, jossa Jeesus sanoo: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen” (4:34). Jeesus sanoo nämä sanat opetuslapsilleen Sykarin kaivolla, kun he olivat palanneet ruuanhakureissusta. Aiemmin Jeesus oli ollut nälkäinen ja väsynyt, mutta nyt hän on täynnä energiaa. Opetuslapset ihmettelivät, että kuka Jeesuksen on ruokkinut, kun hän on noin voimissaan. Jeesus oli kohdannut Sykarin kaivolla naisen, joka vakuuttui Jeesuksen messiaanisuudesta, ja nainen oli lähtenyt kylään kertomaan tuntemilleen ihmisille, ihmissuhdeverkostolleen, mitä oli tapahtunut.

Jeesus sanoi opetuslapsille, että hän on tullut jo ruokituksi Jumalan tahdon tekemisellä: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä” (4:32). ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen” (4:34). Jeesus oli kohdannut naisen, joka oppi tuntemaan hänessä messiaan ja joka lähti jakamaan sanomaa eteenpäin. Tämä taivaallisen isän tahdon tekeminen oli Jeesukselle ravitsevaa yliluonnollista ruokaa.

Pyry mainitsee myös Jeesuksen sanat niin sanotussa ylimmäispapillisessa rukouksessa Getsemanen puutarhassa juuri ennen vangitsemistaan ja kuolemaansa: ”Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni” (Joh. 17:4).

Jeesus sanoi saattaneensa päätökseen työn, jonka Isä antoi hänelle. Pyryn mielestä Jeesus ei puhu tässä sovituskuolemastaan vaan opetuslasten tekemisestä: ”Mistä työstä siis oikein voi olla kyse? Väitän, että lähettäjän työ on tehdä opetuslapsia, jotka tekevät opetuslapsia, jotka tekevät opetuslapsia. Jeesus on rakentanut liikehdinnän, jonka ensisijainen tarkoitus on viedä sanomaa rististä aina maan ääriin saakka! Ellei Jeesus olisi mennyt ristille ja kantanut meidän syntejämme, olisi opetuslasten tekeminen ollut yksinkertaisesti turhaa, sillä mitään, mitä tulisi viedä eteenpäin, ei olisi!”

Omista unelmista Jumalan unelmiin

Trilogian viimeisessä osassa Pyry kertoo Jeesuksen työn koskevan meitäkin. Jeesus käski rukoilla lisää työmiehiä, sillä maailmassa satoa on paljon (Luuk. 10:2). Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät” (Joh. 20:21). Lähetyskäsky löytyy kaikkien evankeliumien lopusta. Meidänkin ruokamme tulee olla se, että täytämme lähettäjämme tahdon ja viemme hänen työnsä päätökseen. Työn ytimessä on opetuslasten tekeminen.

Kasteteologian (Room. 6:1-4) perustalta Pyry sanoo, että meidän pitää kuolla omalle itsellemme, itsekkäille haluille ja itsekkäälle elämälle, tunnustaa syntimme ja pyytää Pyhän Hengen voimaa päivittäiseen kilvoitteluumme. Kasteessa meidät haudattiin ja me nousemme uudessa voimassa ylös. Uudesssa elämässä elämme uuden Herran alaisuudessa ja alamme haluta Lähettäjämme tahdon tekemistä.

Tämä tarkoittaa myös jokapäiväisen ristin kantamista. Pyry kysyy: ”Mikä on sinun ja minun risti elämässämme? Sen voisi sanoa yksinkertaisesti näin: Siinä kohden, missä sinun ja Jumalan tahto risteävät, siellä on sinun ristisi, jota Herra kutsuu sinua kantamaan – tekemään Jumalan tahdon.”

Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset uskoisivat Jeesukseen ja olisivat hänen opetuslapsiaan. Jumalan tahto on, että joku tekee heistä opetuslapsia. Tässä on tehtävää jokaiselle uskovalle. Kun valitsemme Jumalan tahdon mukaisen elämäntavan, tiedämme, että se on lopulta parasta meille itsellemme ja toisille.

Me korostamme maallikkoutta?!

Kirkossa ja hengellisissä järjestöissä puhutaan mallikoiden ja seurakuntalaisten merkityksestä. Monesti tämä on vain tyhjää puhetta, sillä maallikkoja, joita Raamattu kutsuu myös kuninkaalliseksi papistoksi, ei kohdella kuninkaallisina eikä pappeina. Liian usein heitä pidetään yleisönä, jotka tulevat katsomaan papin tai saarnaajan performanssia.

Kristityillä on tässä maailmassa monenlaisia kutsumuksia. Mainitsen tässä yhden suuren tehtävän.

Me korostamme kristittyjen vapaaehtoistyön merkitystä, mutta emme ole antaneet malleja ja työvälineitä kuninkaalliselle papistollemme sielujen voittamiseen, opetuslapseuttamiseen ja moninkertaistumiseen.

Näin olemme ottaneet heiltä pois tämän kutsumuksen ja ilon. Olemme muuttaneet kirkon tärkeimmän sotajoukon kokouskeskeisiksi istumakristityiksi. Sanankuulossa istumistakin tarvitaan, mutta Jeesus lähettää meidät maailman keskelle elämään ja palvelemaan.

Miten elämäni voi moninkertaistua?

Miten voisin olla Kristuksen soturi, opetuslapsi ja moninkertaistaja? Miten voisin olla opetuslapsi, joka tekee opetuslapsia, jotka taas tekevät opetuslapsia? Tässä muutama vinkki:

  • Sinulla on kutsumus tehdä opetuslapsia. Älä luovuta tätä oikeutta pois.
  • Sinä voit moninkertaistaa sen siunauksen, jonka olet itse saanut, jakamalla tietojasi ja kokemuksiasi toisille.
  • Sinun ei tarvitse lähteä kauas. Käytä olemassaolevaa ihmissuhdeverkoastoasi, josta etsit heidät, joiden kanssa voisit keskustella uskosta. Kysy, haluaisiko hän tulla kylään, jotta voisit kertoa, mitä usko sinulle merkitsee.
  • Älä lyö häntä hengen miekalla vaan tarjoa kuppi kuumaa. Kahvikuppi on parempi väline opetuslapseuttamisessa kuin kirves. Ystävällisyys ja nöyryys avaa ennakkoluulon lukitsemaa ovea.
  • Kysy, voisitko rukoilla hänen puolestaan. Onko hänellä jotain vaikeuksia tai sairautta, johon hän toivoisi saada taivaallista apua? Rukoile ytimekkäästi.
  • Ole hänelle lähimmäinen ja ystävä myös silloin, kun hän ei halua kuulla uskostasi.
  • Jos hän tulee uskoon, pyydä häntä tekemään toisille samaa, mitä sinä teit hänen kanssaan.
  • Jos hän johtaa jonkun uskoon, sinusta on tullut jo hengellinen isoisä tai isoäiti!
  • Myös uskovat tarvitsevat hengellisiä matkakumppaneita, joilta saavat ohjausta ja tukea. Ole vierelläkulkija ja rohkaisija.
  • Kaikissa keskusteluissa tutkikaa, mitä Raamattu sanoo.
  • Elämäsi voi kasvaa satakertaista hedelmää ikuisuuteen.

Ole siunattu ja suureksi siunaukseksi!

puhe Kansanlähetyspäivillä

Kuka on Kansanlähetyksen näky?

Täällä teltassa sekä radioiden ja tietokoneiden äärellä on monta sellaista, jotka olitte perustamassa Kansanlähetystä 50-vuotta sitten. Täällä on kaksi ensimmäistä pääsihteeriä, edeltäjäni Matti Väisänen ja Timo Rämä. Tällä on hallituksen puheenjohtajat Heimo Karhapää ja Tuomo Heikkilä. Ensimmäinen puheenjohtaja Eino J. Honkanen on jo päässyt kirkkauteen.

Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että opin nuorena tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajana. Jo pian sain myös vision maailmanlaajasta tehtävästä. Luin hengellistä kirjaa, jossa nuoret kristityt tulivat yhteen ja rukoilivat, että voisivat olla siunaukseksi pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Nuo miehet taisivat olla Billy Graham ja Navigaattorit järjestön perustaja Dawson Trotman. Ajattelin, että tuohan on hyvä rukous ja tein siitä omankin rukoukseni: haluan elää elämäni siten, että voisin olla siunaukseksi toisille ihmisille eikä vain omalla paikkakunnallani vaan koko Suomessa ja maailmassa.

RADIKAALI NÄKY

Maailmanlaaja näky oli myös niillä, jotka perustivat Kansanlähetyksen toukokuussa 1967. Näky oli suuri. Ja uskon, että Jumalan valtakunnassa näyn tuleekin olla suurempi kuin omat rahkeemme riittävät, sillä työ on Jumalan ja tehtävät inhimillisesti mahdottomia.

Perustamisen jälkeen vuonna 1968 lähetettiin ensimmäiset lähetystyöntekijät Keski-Aasiaan, Etiopiaan ja Japaniin. Suomeen syntyi piiriorganisaatio kolmessa vuodessa ja toimintaa oli pian kahdessa kolmasosassa seurakuntia. Nykyään olemme samoissa prosenteissa.

Vanha sanoma tuotiin moderneissa muodoissa. Järjestimme telttakokouksia, lähetimme nuoria pikkubusseilla ulkomaan aktioihin, veimme Raamattuja ja kirjallisuutta idän vainotulle kirkolle. Tästä olimme myös viranomaisten kuulusteltavana. Noin 50-vuotta sitten syntyi myös näky kristillisestä radioasemasta, joka perustetaan tänne Ryttylään. Kotimassa radio olisi vastavoimana Yleisradion uskonnollisille ohjelmille ja lyhytaaltoradio lähettäisi evankeliumia Aasian miljoonille. Visio oli vuosikymmeniä etuajassa.

Työtä on kuvannut ennakkoluulottomuuden lisäksi vastustus. Työtä on vaikeutettu, rahalla on yritetty muuttaa teologiaamme ja mainettamme mustattu. Suurimmat inhimilliset menetykset ovat olleet Eeva ja Erik Barendsenin, Seija Järvenpään ja Kaija Martinin marttyyrisurmat kohdemaissaan. Työssä on iloittu, mutta on myös paljon itketty. Olemme surreet myös omaa taitamattomuuttamme, vääriä sanoja ja asenteita. Mutta yhdessä kansanlähetysväkenä voimme todeta: Tähän asti on Herra meitä auttanut. Tarkemmin Kansanlähetyksen 50-vuotisesta historiasta kertoo juuri painosta tullut kuvapainotteinen juhlakirja, jota saa kirjamyynnistä.

TÄHÄN NÄKYYN OLI HELPPO LIITTYÄ

Tässä liikkeessä on hyvin erilaista väkeä, mielipiteiden runsautta, ajatusten moninaisuutta. Järjestömme kokosi syntyessään erilaisia liikkeitä ja ryhmiä, ja se näkyy työssämme. Meitä ei ole veistetty yhdestä puusta. Monenkirjavaa kansanlähetysväkeä on punonut yhteen samankaltainen näky.

Näyn ollessa vahva on ollut tilaa hengittää. Näyn muuttuessa tiukan yksityiskohtaiseksi raitis tila loppuu ja alamme rakentamaan raja-aitoja ystäviimme. Vahva Raamattuun perustuva evankelioimis- ja lähetysnäky on tuonut joustavuutta vanhan sanonnan mukaisesti: ”Pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikissa asioissa rakkaus”.

Tämä Raamatusta nouseva kansanlähetysnäky sytyttää minut yhä uudelleen. Näyn ytimessä ovat seuraavat asiat:

A) Lähetyskäsky lahjana ja vaatimuksena.

Kansanlähetys syntyi lähetysnäyn ympärille. Nuoret ja vanhemmat saivat herätyksessä Jumalan kutsun lähteä ja lähettää. Meillä on nyt 63 lähetystyöntekijää. Heidän tärkeän työnsä tekee mahdolliseksi suuri ystävien ja seurakuntien joukko.

Lähetystyö on Jumalan antama etuoikeus meille. Hän antaa meidän olla mukana historian tärkeimmässä tehtävässä. Lähetystyö on myös Jumalan vaatimus meille. Se on selvä käsky, joka vaatii kristikansalta myös uhrauksia. Lähetystyömme ytimessä on evankeliumin levittäminen Jeesuksesta ja ihmisten kutsuminen uskoon ja uskovien varustaminen.

Kun 26 vuotta sitten, opiskelin täällä Ryttylässä, kävelin näitä teitä ja rukoilin: Anna minun päästä kertomaan evankeliumia niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Pidän suurena etuoikeutena, että Jumala on johdattanut minut liikkeeseen ja joukkoon, jossa evankeliumikeskeinen lähetystyö on arvossa.

B) Herätyksen kaipuu.

Kansanlähetys pyrkii herätykseen. Herätyksessä yksittäinen ihminen löytää Jumalassa pelastuksen ja elämän tarkoituksen. Ihmiset täytyy herättää Jumalan valtakunnan totuuksille, sillä ilman herätystä ja uskoa Jeesukseen meidän ystäviämme, sukulaisiamme ja naapureitamme joutuu kadotukseen. Tälläkin viikolla olemme kuulleet onnettomuuksista, joissa kymmeniä on kuollut. Oliko heidät herätetty vai nukutettu? Kirkon ja järjestöjen tehtävä on herättää ihmisiä Jumalan, tulevan tuomion, taivaan ja kadotuksen totuuksien eteen. Herätä pitää jo tässä ajassa. Ikuisuudessa se on myöhästä. Moni suomalainen on nukutettu uneen ja kadotuksen tielle väittämällä, että ole huoleti sinuthan on kastettu se riittää. Tai on väitetty, että Jumalan armo lopulta pelastaa kaikki. Tai on vain vaiettu tuomiosta, kadotuksesta ja taivaasta, koska siihen ei uskota tai se tuntuu pahalta. Tunteemme tai vaitonaisuutemme ei poista itse asiaa.

Suuren lahjan löytäminen on tuonut halun auttaa muita. Herätyskristillisyyden kolme kulmakiveä ovat ihmisen radikaalin ja kadottavan syntisyyden korostaminen, Jeesuksen ihmeellinen sovitustyö jokaisen ihmisen puolesta sekä kutsu uskon vastaanottamiseksi. Herätyskristillisyyden varsinainen sanoma on Jumalan rakkaus ja iloinen sanoma Jeesuksesta. Kaikki raamatullinen kristillisyys on herätyskristillisyyttä, joka tähtää uskon syntymiseen. Koko kirkon toiminta kasteesta alkaen tähtää uskon syntymiseen ja siihen, että kaikki kirkon jäsenet ja muutkin uskoisivat Jeesukseen ja pääsisivät ikuiseen elämään.

C) Radikaali palvelu ja uhrialttius.

Kansanlähetyksessä alusta tähän päivään asti minua on innostanut halu tehdä tekoja, jotka muuttavat ihmisten maanpäällistä elämää ja ikuisuuskohtaloa. Monet ovat antaneet voimia, aikaa ja ammattitaitoaan kauttamme tehtävään työhön. Suurelle osalle palkka tullaan maksamaan vasta taivaassa.

Tänä kesänä olen lukenut vanhoja lähetyskirjoja sadan vuoden takaa, joissa puhuttiin suurista uhrauksista lähetystyön toteuttamiseksi. Näissä kirjoissa puhuttiin rohkeammin kuin nykyään omasta luopumisesta parempien päämäärien hyväksi. Niissä tultiin lähelle Jeesuksen sanoja, joka käskee meitä omasta elämästä luopumiseen ja ristin kantamiseen. Dietrich Bonhoeffer sanoi asian näin: Kun Kristus kutsuu ihmisen, hän kutsuu hänet kuolemaan.

Ihmettelen ja iloitsen siitä, että kansanlähetyksen ystävät ovat viime aikoina tehneet testamentteja ja paljon kuukausilahjoittamissopimuksia. Tämä on tärkeä lähetystehtävän toteuttamisen muoto.

Meidän tulee olla valmiita ristin kantamiseen. Jumalan sanan seuraaminen voi viedä kärsimykseen, rahojen menetykseen, kavereiden katoamiseen ja inhimilliseen epäonnistumiseen.

Mutta ristin kantaminen voi olla myös vapaaehtoista valintaa ja luopumista hyvistä asioista Jumalan ja lähimmäisten hyväksi. Moni on luopunut korkeammasta elintasosta, tavaroista ja elämästään Jumalan valtakunnan hyväksi.

D) Raamattu Jumalan ilmoituksena uskon ja työn perustana.

Työmme ja uskomme perustana on usko, että Jumala on puhunut meille Raamatussa. Raamatun jumalisuus perustuu Pyhän Hengen inspiraatioon. Raamatulla on itsessään arvovalta kirkossa. Raamatun tulkintamme on vajavaista, mutta luotamme Raamatun erehtymättömyyteen.

Kansanlähetyksen pahimmat uhkakuvat eivät liity ulkoisiin haasteisiin vaan omaan sisäiseen elämäämme järjestönä ja uskovina. Pahin huolemme järjestönä ei ole maallistuminen tai liberaalit vaikuttajat kirkossa vaan se, että emme enää itse tunne Raamattua emmekä usko, opeta ja elä sen mukaisesti.

Raamattu on armoväline, joka herättää ja vahvistaa uskoamme. Jos koemme uskossamme heikkoutta, emme ole ehkä ruokkineet itseämme tarpeeksi Raamatulla. Uskonelämän vahvistumiseksi tarvitsemme Jumalan sanaa.

Raamattu myös näyttää, mikä on Jumalan tahto, mitä kristityn tulee uskoa ja toimia. Se on ohje oikeaan ja pyhään elämään.

Paavali muistuttaa Timoteusta: ”Taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan” (1. Tim. 1:18-19).

Meidän on taisteltava yhdessä. Rukoiltava, opetettava ja autettava toisiamme, että säilytämme kristillisen uskon kaksi puolta: Ensinnäkin henkilökohtaisen uskon Jeesukseen. Tässä maailmassa siitä on mahdollista luopua, ja jotkut ovat luopuneet. Toiseksi kristillisen uskon sisällön, oikean opin. Siitäkin tässä maailmassa on helppo luopua ja omaksua Jumalan sanan vastakkaisia mielipiteitä. Molemmissa luopumuksista usko kokee Paavalin mainitseman haaksirikon. Säilytä sinäkin usko ja hyvä omatunto!

Kiitos teille, jotka olette taistelleet ja säilyttäneet uskon. Kiitän teitä, jotka olette perustaneet tämän järjestön. Ja kiitän teitä, jotka olette pitäneet sen elinvoimaisena. Usein Jumala on valinnut heikon ja pienen ihmisen tai ryhmän toteuttamaan tahtoansa ja olemaan todistaja. Se ei tarkoita, että nuo ihmiset olisivat olleet parempia, mutta he ovat suostuneet seuraamaan Jumalan tahtoa.

KANSANLÄHETYKSEN STRATEGIATYÖSKENTELYSTÄ

Hengellisen järjestön tulee säännöllisesti arvioida toimintaansa ja työmuotojaan. Kansanlähetyksen identiteettiin on kuulunut uusiutuminen ja uusien työmuotojen käyttö.

Ryhdyimme apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan vetämänä viime syksynä muovaamaan uutta strategiaa. Kävimme 17 kansanlähetyspiirissä ja Ruotsin suomenkielisessä Kansanlähetyksessä arvioimassa toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

Strategiaprosessi oli talven ja kevään aikana esillä kaikissa työntekijätapahtumissamme ja pyysimme siihen palautetta kirkkohallitukselta, yhteistyöjärjestöiltä sekä työntekijöiltämme kotimaassa ja ulkomailla. Työskentelyyn osallistui yhteensä 700 ihmistä. Tiiviin ja monipuolisen työskentelyn seurauksena syntyi Kansanlähetyksen uusi strategia, jonka Kansanlähetyksen liittohallitus hyväksyi kesäkuussa. Syntynyt ja hyväksytty strategia on koko kansanlähetysliikkeen strategia, joka koskee kaikkea työtämme täällä Ryttylässä, piirijärjestöissä ja lähetysalueilla.

Kansanlähetyksen visio

Kansanlähetyksen uusi visio on ilmaistu sanoilla:

Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

Uudessa visiossa näkyy kaksi tärkeää asiaa: Raamattu ja evankeliumin vieminen lähelle ja kauas. Kaikille tarkoittaa erityisesti niitä, jotka eivät ole sitä kuulleet.
Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille, kuvaa hyvin tavoitteitamme ja se pitää sisällään kolme Kansanlähetykselle tärkeää sanaa Raamattu, herätys ja lähetys. Tähän visioon sydämeni yhtyy täysillä: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille!

Kansanlähetyksen missio

Missiossa on neljä kohtaa:

  1. Luemme, opetamme ja noudatamme Jumalan sanaa.
  2. Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
  3. Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
  4. Varustamme yhteisöt ja uskovat toimimaan evankeliumin ja lähetystyön puolesta.

Missiossa korostuu Raamattu, uskovien yhteys, hengellisten ja diakonisten tarpeiden huomioiminen sekä Jumalan kansan mobilisointi. Näissä neljässä mission kohdassa on tehtävämme ydin.

Kansanlähetyksen arvot

Kansanlähetysliikkeen arvot uudessa strategiassa on määritelty seuraavasti:

  1. Uskollisuus,
  2. Perheystävällisyys,
  3. Palvelualttius,
  4. Laadukkuus ja
  5. Läpinäkyvyys.

Uskollisuus tarkoittaa ennen kaikkea uskollisuutta Raamatulle. Uskollisuus tarkoittaa myös herätyskristillisen pietistisen työnäkymme arvostamista. Identitettimme nousee luterilaisesta pietistisestä herätyskristillisyydestä.

Perheystävällisyys tarkoittaa perheiden, kaikkien sukupolvien, ottamista huomioon toiminnassamme. Tuemme avioliittoa.

Palvelualttius muistuttaa työmme diakonisesta ulottuvuudesta. Palvelemme sanoin ja teoin ja olemme valmiita antamaan oman elämämme alttiiksi toisten tähden. Kasvavien kirkkojen ja yhteisöjen arkeen kuuluu uskollisuus Raamatulle ja lähimmäisen auttaminen.

Laadukkuus kutsuu meitä arvostamaan työntekijöiden ja vastuunkantajien osaamista. Haluamme kehittää jatkuvasti toimintaamme.

Läpinäkyvyys kertoo, että olemme avoimesti sitä mitä olemme.

Edellä mainittujen mission, vision ja arvojen lisäksi meillä on operatiivista työtä varten laadittu tarkempi toimenpidesuunnitelma, johon olemme kirjanneet seuraavien vuosien käytännön askeleet vision toteuttamiseksi.

AJANKOHTAISIA ASIOITA

Seuraavaksi kaksi ajankohtaista asiaa. Eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi.

Avioliitto

Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista.Suomessa maaliskuun ensimmäinen päivä tuli voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisi vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä.

Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliitoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä.

Kirkko

Moni on kysynyt suhteestamme kirkkoon. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tärkein yhteistyökumppanimme. Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa.

Suomen seurakunnat ovat hyvin erilaisia. Suuri osa seurakunnasta haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Toisaalla paimenet sanovat, ettei voi tietää, onko Jumalaa olemassa, jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois.

Tiedostamme, että tässä maailmassa ei ole täydellistä seurakuntaa, yhteisöä eikä työntekijää. Mutta yhteisöt ja työntekijät suhtautuvat Jumalan ilmoitukseen eri tavoin. Jotkut pitävät Raamattua ihmisten mielipiteinä, meille se on ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa. Nykyaika tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia meillekin. Meidän on huolehdittava niistä uskovista, jotka sekavassa hengellisessä ajassa hakeutuvat meidän luoksemme.

Me järjestämme seurakuntien kanssa jumalanpalveluksia. Meillä ei pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on ollut kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille. Yksi konkreettinen askel on esimerkiksi avata koti toisille kristityille, jotta he tulevat yhteen rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Kristikansa tarvitsee tällaisia koteja.

Tärkeämpää kuin missä olemme, on se mitä olemme ja miten olemme. Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme, ja rohkeasti julistaa sanaa kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia.

Viime viikolla eräs äiti tuossa pihassa antoi tunnustusta Kansanlähetyksen työtä ja sanoi, että kiitos teidän perheleireille meidän lapsemme ovat vielä tänäänkin uskossa. Järjestämämme leirit ovat paikkoja, joissa lapset saavat raamattuopetusta ja tutustuvat toisten uskovien perheiden lapsiin. Tämä palaute meni sydämeen asti. Tänä aikana meidän pitää tukea erityisesti perheiden ja lasten kristillistä kasvua.

Tarvitsemme erilaisia yhteisöjä, pieniä ja suuria, jotta me itse ja lapsemme pysymme uskossa. Tärkeää on se, mitä olemme ja miten olemme eli miten huolehdimme niistä uskovista, jotka hakeutuvat luoksemme.

MITÄ ANNETTAVAA KANSANLÄHETYKSELLÄ ON?

Mitä annettavaa Kansanlähetyksellä on Suomen kristikunnan keskuudessa? Muun muassa lähetystyö, evankelioiminen, Jumalan sanan opetus, lapsityö, nuorisotyö ja perhetyö. Meillä on Kansanlähetysopisto, jossa on lukuvuoden kursseja ja viikonlopputapahtumia. Viime lukuvuosi oli Kansanlähetysopiston kaikkien vilkkain vuosi. Meillä on Uusi Tie –lehti, joka on todella tärkeä lehti herätyskristilliselle väelle. Tällainen lehti ei ole itsestään selvyys. Tilaamalla kannattaa tukea sen ilmestymistä.

Meillä on piirijärjestöt, joissa kotimaan työmme tapahtuu. Niissä tehdään yhteistyötä seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa sekä rakennetaan omaa itsenäistä työtä. Haluaisin, että Kansanlähetys olisi ajassamme kuin majakka joka valaisee yöllä. Valoa tarvitaan! Haluaisin, että olisimme kuin synnytyslaitos, jossa Jumalan valtakuntaan syntyy uusia jäseniä. Syntyneistä huolehtiminen vaatii vaivannäköä, siihen kuluu rahaa, ehkä yövalvomista ja tilanteita, joissa kalenterimme ja suunnitelmamme menevät uusiksi. Mutta uusista Jumalan lapsista tulee huolehtia. Meidän on oltava kuin ensiapuasema tai sairaala, sillä elämä on kovaa ja monet tarvitsevat tukea ja huolenpitoa. Moni teistä on lähipiirissä sitoutunut kaikkeen tähän. Se on liikkeemme vahvuus.

Olemme monessa mukana oleva liike. Laaja työmme on tuonut myös taloudellisia haasteita. Meillä ei ole suuria omaisuuksia vaan raha on laitettu evankeliumin työhön. Meillä on talous tiukalla. Nyt Kansanlähetyspäivillä voit tulla yhteisen työn taakse. Toivon, että moni tulee tänään Ilonkorjuu -lähetyskahvioon tai Suomi sydämellä -pisteelle tehden lujan päätöksen: Minä tulen uudella tavalla tähän työhön mukaan. Haluan antaa omastani tälle työlle. Erityisesti kuukausilahjoittajien merkitys on meille suuri. Kiitos kaikille teille, jotka olette antaneet omastanne yhteiseen työhön ja teille, jotka näiden päivien aikana haluatte tulla kantamaan työn hellettä ja taakkaa sekä iloitsemaan siitä, mitä Jumala tekee.

JEESUS KESKIPISTEENÄ!

Hyvät ystävät! Olen puhunut siitä, mikä on Kansanlähetyksen näky. Kysymys on tärkeä. Mutta vieläkin tärkeämpää on kysyä, kuka on Kansanlähetyksen näky? Silloin kaikki saa oikeat mittasuhteet ja suunnan.

Toimintamme keskipisteenä ei lopulta ole Suomen ja maailman evankelioiminen, ei yhteisöjen muodostaminen, ei kannanotot Raamatun puolesta kirkollisiin kiistoihin, ei eettiset ja moraaliset asiat eikä mikään hengellinen työ. Keskipisteenä on Jeesus. Pääasian tulee olla pääasiana ja pääasia on Jeesus Kristus.

Jeesus on universumin keskus. Hän oli ennen maailman luomista, hän tuli ihmiseksi minun ja sinun pelastuksen tähden, hän kantoi syntimme ristillä ja nousi kuolleista.

Tulin nuorena uskoon ja rakastuin Jeesukseen. Hän on niin hyvä. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin tarvitsen häntä vähintään yhtä paljon. Olen ollut kohta kuusi vuotta Kansanlähetysliikkeen johtaja. Yksi kuva tästä ajasta on pesukoneen kuivausrumpu, johon olen joutunut. Rumpu on käynyt kierroksilla ja poistanut rummussa olevasta esineestä turhia asioita. Minulla se on tarkoittanut sitä, että kuvitelma omista kyvyistä ja hyvyydestä on vähentynyt ja tarvitsen Jeesusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Siksi minä rakastan Jeesusta. Hän on ollut minulle hyvä. Hän antaa kaikki syntini anteeksi ja vakuuttaa rakkauttaan. Jeesus ei ole hylännyt minua. Hän antoi elämälle tarkoituksen. Hän kutsui hengelliseen työhön. Hän vain jakaa, antaa, tarjoilee ja lahjoittaa hyvyyttään. Jeesus antaa minun olla mukana yhdessä teidän kanssanne suurimmassa tehtävässä maan päällä: sielujen pelastamisessa eli helvetin tyhjentämisessä ja taivaan täyttämisessä. Ei ole suurempaa etuoikeutta ja elämäntarkoitusta. Jeesus antoi Pyhän Hengen lohduttamaan ja täyttämään minut.

Jeesus tulee takaisin ja hänen armostaan pääsen uuteen kotiin. Jos kuolen ennen hänen paluutaan, kuolen uskossa Jeesukseen ja tiedän lunastajani elävän ja nostavan minut kuolleista.

Jotkut viime vuonna mukana olevista ovat kuluneen 12 kuukauden aikana päässeet kotiin taivaaseen. Jotkut meistä pääsevät ennen seuraavia Kansanlähetyspäiviä. Ikuisuuden näkökulmasta avautuu Jeesuksen suuri merkitys. He ovat perillä Jeesuksen tähden!

Kansanlähetyksen näyn tulee olla Jeesus! Me puhumme Jeesuksesta, me odotamme hänen paluutaan, me odotamme näkevämme hänet tuomioistuimella puolustajanamme, me odotamme pääsevämme hänen valtakuntaansa.

Jeesuksen tulee asettaa Kansanlähetysnäky, ja hän on itsessään se näky. Näky jota katselemme, näky joka saa meidät elämään täysillä hänelle, näky joka vie meidät taivaaseen. Jeesus on Kansanlähetyksen ylin näky, jota nostamme korkealle ihmisten katsottavaksi ja omaksi pelastukseksi.


Polttopiste-puheeni Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 8.7.2017
Kuvassa juhlaväki kuuntelee kun kirkkoherra Jussi Kauranne puhuu. Kuva Marjaana Perttula.

kristittyjen vaino pohjois-afrikassa

Koptikristityt järkyttävien iskujen kautta kärsimysviikkoon

Isis iski palmusunnuntaina Egyptissä kahteen koptikirkkoon kesken jumalanpalveluksen. Seuraukset olivat järkyttävät: Ainakin 49 kuollutta ja satoja loukkaantuneita. Moni kristitty aloittaa hiljaisen viikon kärsimyksen tunnelmissa.

Kaksi vuotta sitten Isis surmasi Libyassa Välimeren rannalla 21 egyptiläistä koptikristittyjä. Tietojen mukaan surmattujen viimeisest sanat olivat: ”Herra Jeesus Kristus!” Katolinen piispa sanoi näistä koptikristityistä näin:

”Jeesuksen nimi oli viimeinen sana heidän huulillaan. Kuten alkukirkon marttyyrit, he antoivat elämänsä hänelle, joka ottaa heidät pian vastaan. Tämä nimi, kuiskattuna viime hetkellä, oli heidän marttyyriutensa sinetti.”

Kutsun rukoukseen Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kristittyjen puolesta. Kansanlähetyksessä olemme tehneet yhteistyötä Egyptin anglikaanikirkon kanssa, jonka piispa Mouneer Anis vieraili Jyväskylän Kansanlähetyspäivillä 2014. Olemme vahvasti mukana kristityille rohkaisua ja toivoa tuovan kristillisen satelliittitelevisioaseman SAT-7 työssä.

Palmusunnuntaina kuolleet siskomme ja veljemme ovat päässeet perille. Meillä matka jatkuu! Pidetään katse suunnattuna Herraan Jeesukseen Kristukseen rukoillen, että säilymme hänen ominaan loppuun saakka.


Jeesus sanoo:

”Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi” (Ilm 3:11).


rujkous Suomen puolesta

Rukousta kansamme puolesta

Katumuksen ja syntien tunnustamisen sekä paastonajan alun tuhkakeskiviikko on ohi. Me emme varmaan koskaan pysty ymmärtämään synnin kaikkia ulottuvuuksia. Vanha testamentti kertoo Jumalan hävittäneen synnin tähden kaupunkeja ja kansoja. Synti on tuonut monenlaista kirousta tekijälleen ja ympärilleen. Synti tekee meistä hengellisesti kuolleita ja johtaa ikuiseen kadotukseen. Synnin ja sen seurausten voittamiseksi Jumala tuli ihmiseksi. Jeesuksen nimi ja veri tuo voiton synnin verkoista ja seurauksista.

Minä ja me

Raamatussa ei ole esikuvia vain omien syntien tunnustamisesta. Nehemian ja Danielin kirjoissa kuvataan rukouksia, jossa tunnustetaan kansan synnit, jotka olivat vieneet kansan pakkosiirtolaisuuteen. Kun Jumala aloitti uutta, hän kutsui kansan rukoukseen ja syntien tunnustamiseen. Tuolloin ei osoiteltu toisten syntejä vaan sanottiin: Me olemme tehneet syntiä! Synniksi mainitaan se, ettemme noudattaneet Jumalan sanaa. Kansan syntien tunnustamisesta alkoi uusi parempi vaihe.

Missä ovat esirukoilijat tänään?

Aikoinaan Aabraham rukoili Sodoman ja Gomorran puolesta. Jumala lupasi pelastaa kaupungit, jos siellä olisi kourallinen hurskaita. Heitä ei löytynyt. Nämä kaksi kaupunkia liittyvät Uuden testamentin lopunajan profeetallisiin esikuviin. Rukoilijoita ja syntien tunnustajia kansan puolesta tarvitaan tänäänkin. Viime viikkoina olen havainnut rukouselämän vilkastumista maamme puolesta.

Perusta horjuu

Tuhkakeskiviikkona uusi avioliittolaki astui voimaan. Eduskunnan päätös surettaa monia. Myös minua. Suomi irtaantui yhdestä tärkeästä perustasta. Nyt on toimittava ja rukoiltava, että kirkko ja kristikunta pysyvät raamatullisessa miehen ja naisen välisessä avioliittokäsityksessä. Tilanne on vaikea. Joistakin tuomiokapituleista tulee kaavoja samaa sukupuolta olevien parien liiton siunaamiseksi, pappeja ohjeistetaan rukoilemaan liittojen puolesta ja kirkolliskokoukselle tulee aloite avioliittokäsityksen muuttamiseksi. Nämä eivät kuitenkaan muuta sitä, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja tällainen avioliitto on Jumalan asettama.

Ole uskollinen loppuun asti

Yhteiskunnan ja kristittyjen arvojen törmäys ei ole kirkon historiassa uusi asia. Se on haaste pysyä itse lujasti Jumalan sanassa ja tukea niitä, jotka eivät halua seurata ajan henkeä. Tämä ei ole helppoa yleisen mielipiteen puristuksessa ja kirkon kaaoksen keskellä.  Juuri nyt uskovien on pidettävä Raamattua lukien huolta uskonsa suunnasta ja sisällöstä ja hakeutua toisten kristittyjen yhteyteen perustamalla pienpiirejä, rukousryhmiä ja osallistumalla jumalanpalvelukseen. Ajan pauhussa moni tien kulkija on väsynyt. Siksi tarvitsemme toistemme rohkaisua ja päämäärän selvänä pitämistä. Rippikoulutodistuksessani oleva Raamatun lause on edelleen ajankohtainen: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun” (Ilm. 2:10).

Mika Tuovisen palstakirjoitus Uusi Tie -lehdessä 2.3.2017. Otsikot lisätty.

Jeesus ja tulevaisuus

Eteenpäin hyvässä seurassa

Vuosi 2016 siirtyy muistoihin. Kohokohtiin kuuluu muun muassa syksyn kiertueemme kansanlähetyspiireissä. Myös viidennen liikkeen johtajat vahvistivat yhteydenpitoa. Näiden liikkeiden identiteettiä ja vaikutusta ei voi rajata vain sitä edustaviin järjestöihin. Edustamamme hengellisyys on vahvaa paikallisseurakunnissa eri puolilla maatamme. Tämän hengellisen liikkeen vahvuus on uskovat kaupungeissa ja kylissä. Kiitos nimikkosopimuksen tehneille 228 seurakunnalle ja muillekin yhteistyötahoille, lähettäjärenkaille ja työn ystäville, jotka antamalla, rukoilemalla ja näky säteilemällä ovat ottaneet omistajuutta työssä. Kiitos voimiensa rajoilla rehkineille työntekijöille. Yksi suuri ihme on tämän vuoden aikana tapahtuneet maahanmuuttajien uskoontulot ja kasteet. Koskettavimpia hetkiä ovat olleet ne, kun olen pitänyt ehtoollisleipää kädessäni ja jakanut sen kristitylle, joka sai ensimmäisen ehtoollisensa.

Nyt meitä tarvitaan

Vuoteen on liittynyt myös vaikeita tilanteita. Emme ole nähneet hengellistä uudistusta, jota olemme rukoilleet. Kirkon yhtenäisyys horjuu, Raamatun arvovalta rapisee ja Jeesuksen ainutlaatuisuus hämärtyy. Mutta juuri nyt meitä tarvitaan! Moni on pettynyt kirkon horjuvaan avioliittokäsitykseen ja pohtii eroa kirkosta. Minä en aio erota siksi, että joku jossain vihkii samaa sukupuolta olevien liittoja vastoin Raamatun ja kirkon määräyksiä. Lähdemme uskonpuhdistuksen juhlavuoteen suurien haasteiden saattelemana. Rukoillemme ja toimimme seurakuntien ja kirkon hyväksi samalla omaa työtä vahvistaen uuden uskonpuhdistuksen puolesta, jossa keskeistä on Raamattu, usko, armo ja Jeesus. Emme saa jättää työtä kesken.

Vapahtajan näkökulmasta katsominen

Kiusaus siihen olisi suuri ellei minulla olisi voimanlähdettä. Myrskyjen ja vaikeuksien keskellä olen enemmän ja enemmän katsellut ja ihmetellyt Jeesusta. Hän on Vapahtaja, joka johtaa sieluni avaraan paikkaan. Ummehtuneiden kiistojen ja pahanpuhumisen keskelle hän tuo raittiin tuulahduksen. Hän auttaa näkemään koko Jumalan suunnitelman aikojen alusta ikuisuuteen asti, jolloin tämän hetken käytännölliset ja teologiset murheet tuntuvat pieniltä. Emme tiedä, mitä alkava vuosi tuo tullessaan. Mutta menemme sinne parhaassa seurassa, Jeesuksen kanssa.

Ilo tuntomerkkinä

Jouluevankeliumissa minua koskettavat erityisesti enkelin sanat: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Tämä kertoo kristinuskosta kaksi asiaa. Ensiksi kyse on ilosta! Ja vieläpä suuresta ilosta! Siitähän kirkko, kristityt ja Kansanlähetyskin maassamme tunnetaan! Toiseksi tämä ilo haluaa tulla jokaiseen tupaan ja valloittaa kaikkien sydämet. Paras joululahjani on sen, että pystyn sanomaan: Minullekin on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.


Palstakirjoitukseni vuoden 2016 viimeisessä Uusi Tie -lehdessä. Otsikot lisätty.

iltarukous uskonpuhdistaja Luther

Martti Lutherin iltarukous

Vähä katekismuksessa on Martti Lutherin ohjeet ”Miten perheenisän on opetettava väkeään siunaamaan itsensä aamuin illoin”.

Iltarukous on enemmän kuin hyvä tapa. Rukouksessa me todella puhumme Jumalalle, pyydämme häneltä asioita sekä kiitämme ja ylistämme häntä.

Tässä Lutherin ohje iltarukoukseksi:

Illalla maata mennessäsi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu:
”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.”
Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Jos haluat, lausu vielä seuraava pieni rukous:
”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet kuluneena päivänä minua armollisesti varjellut. Pyydän sinua: anna anteeksi kaikki syntini, joilla olen vääryyttä tehnyt, ja varjele minua armollisesti tulevana yönä. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”
Sitten nopeasti ja iloisin mielin levolle.

Uskontunnustus

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Isä meidän -rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.

ryttyla_syksy

Mika Tuovisen kirje ystäville – Lokakuu 2016

Tässä on otteita Mika Tuovisen rukouskirjeestä ystäville ja lähettäjille. Lue alkuperäinen rukouskirje pdf-muodossa. Siinä on mukana myös kuvat.

Kiitollisena!

Monesti mietin, miksi juuri minä olen kristitty ja kuulun pelastettujen joukkoon. Samalla monet ystävät ja sukulaiset elävät Jumalasta erossa. Olen syntynyt maahan, jonne Jumalan ainutlaatuinen ilmoitus Jeesuksesta on tuotu, ja jossa hänen sanaansa julistetaan ja Raamattu on kaikkien saatavilla. Satojen vuosien ajan täällä on kuultu evankeliumia, meillä on paljon kristillisiä kirkkoja ja järjestöjä. Olen kiitollinen kaikesta tästä! Miksi kysymykset jäävät Jumalan salaisuudeksi.

Piirivierailuja

Piirikierroksemme 17 maakunnallisessa kansanlähetyspiirissä jatkuvat. Olen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan ja aluekoordinaattori Anssi Savosen kanssa käynyt 10 piirissä ja marras-joulukuussa odottaa vielä 7 piiriä. Monien vaikeuksien ja kysymyksien keskellä meidät on vallannut Joosuan ja Kaalebin tavoin uskon henki. Yhteisellä työllämme ja Kansanlähetyksellä on hyvä tulevaisuus edessään! Kansanlähetyspiirit ovat erityisesti painottaneet yhteisöllisyyden ja raamattuopetuksen merkitystä. Vahvuuksista on noussut esille erityisesti halu rakentaa toiminta Jumalan sanan perustalle.

Opetuksia, saarnoja ja kirjoituksia

Työstäni suuri osa tapahtuu työhuoneessani palavereissa, puhelimessa, opetusten, saarnojen ja kirjoitusten valmistelussa. En halua olla vain hallinnollinen johtaja vaan kutsumukseni on evankeliumin viemisessä ja työntekijöiden rohkaisemisessa. Suuria hetkiä on päästä opettamaan Raamattua ja julistamaan evankeliumia. Sekä niille, jotka eivät vielä usko että myös väsyneille ja vaivatuille uskoville. Molemmat tarvitsevat sanomaa Jumalan täydellisestä rakkaudesta Jeesuksessa. Toivon, että pystyisin varaamaan valmisteluihin enemmän aikaa.

Suuria haasteita ja kysymyksiä

Yksi kuormittava asia on sen pohtiminen, miten tulee toimia uuden avioliittolain tullessa mahdollisesti voimaan 1.3.2017. Sekä kirkossa että järjestöissä tarvitaan viisautta. Arvostan niitä kirkon johtajia – kuten omaa piispaani Simo Peuraa – jotka odottavat papistonsa pysyvän kirkon nykyisessä Raamattuun perustuvassa avioliittokäsityksessä ja sen mukaisissa käytännön ratkaisuissa. Kansanlähetyksessä ja myös minulle asia on selvä. Sukupuolineutraalille avioliitolle eikä homoseksuaalisten suhteiden kirkolliselle siunaukselle ei löydy Raamatusta perusteluja. Samalla jokainen ihminen on Jumalalle rakas ja hän haluaa kaikille ihmisille hyvää ja pelastaa kaikki. Nyt pohdimme, miten toimia uudessa tilanteessa.

Yhteistyötä

Neljän vanhan herätysliikkeen – rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, herännäisyys ja evankelisuus – lisäksi maassamme vaikuttaa viidesläisyys, joka on 1900-luvulla syntynyttä luterilaista herätyskristillisyyttä. Kansanlähetyksen, Kylväjän, Opiskelija- ja Koululaislähetyksen ja Suomen Raamattuopiston johtajien kanssa olemme muutaman kerran kokoontuneet pohtimaan tulevaisuuden haasteita. Tarkoituksena ei ole yhdistää liikkeitämme, mutta samankaltaisen näyn omaavina yhteistyötä kannattaa tehdä. Yksi tärkeä asia on mielestäni viidesläisen luterilaisen herätyskristillisyyden teologian selvitystyö. Tällaista ei ole vielä tehty.

Olen mukana myös Suomen Teologisen Instituutin hallituksessa. STI kokoaa laajan joukon kirkon järjestöjä yhteen ja tukee erityisesti teologian opiskelijoita Helsingissä. Viikko sitten minut valittiin jatkokaudelle Suomen Evankelisen Allianssin hallitukseen. Tässäkin olen mielelläni mukana, sillä tuen kristittyjen yhteyttä. En tässäkään ajattele, että kaikkien kristittyjen tulisi liittyä yhteen (se on sitten Jumalan ihme taivaassa), mutta tarvitsemme kristittyinä toistemme tukea sekä Raamatusta nousevaa vaikuttamista yhteiskunnassamme ja kirkoissamme.

Kiitos kun olet lähettämässä!

Kiitos sinulle rukouksistasi ja taloudellisesta tuesta! Sinua kiitollisena ajatellen laitan tämän kirjeen matkaan.

Lähetyksen ja evankelioimisen terveisin Ryttylästä
Mika

Lue alkuperäinen rukouskirje pdf-muodossa kuvien kera.


Lahja Kansanlähetyksen ja Mikan työlle:

ystavakirje_maksuinfo


 

Mekane Yesus kirkko ja kansanlähetys

Rukoukseen Etiopian ja Mekane Yesus -kirkon puolesta

Kirjoitimme tänään kirjeen Etiopian Mekane Yesus -kirkon presidentti Wakseyoum Idosalle. Kiitimme presidenttiä siitä, että kirkon johto on huolehtinut myös Kansanlähetyksen Etiopiassa toimivien lähetystyöntekijöiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kerroimme myös rukoilevamme Etiopian kansan, viranomaisten, kirkkojen ja erityisesti Mekane Yesus -kirkon johdon puolesta.

Etiopian etniset jännitteet ovat purkautuneet väkivaltaisuuksiksi, joissa on kuollut satoja ihmisiä. Lokakuun 9. päivänä 2016 pääministeri Desalegn Haile Mariam julisti maahan kuuksi kuukautta kestävän hätätilan.

Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät ovat nyt pääkaupunki Addis Abebassa.

Työstämme Etiopiassa:

Rukoilethan Etiopian tilanteen puolesta. Muistathan rukouksin myös Kansanlähetyksen ja muiden järjestöjen lähetystyöntekijöitä Etiopiassa.

herätys ja rukous

Mika Tuovisen kirje ystäville – syyskuu 2016

Kirjoitin kirjeen ystäville ja työni tukijoille. Tässä joitakin kohtia siitä sekä alla linkki PDF-muotoiseen kirjeeseen, jonka voit ladata koneellesi.


Monella meistä on sama ongelma. Elämä täyttyy monenlaisesta kiireestä ja aktiviteetista eikä yhteydenpidolle Jumalan kanssa tahdo löytyä tarpeeksi aikaa. Monesti syynä on saamattomuus, laiskuus tai moni muu asia tuntuu tärkeämmältä. Ainakin minä huomaan oman syntisyyteni tässä helposti.
Tämä on huolestuttavaa, sillä herätysten historia korostaa rukouksen merkitystä. Eräs ystävä kirjoitti: ”Jälleen kerran Pyhä Henki muistuttaa, mikään työ ei saavuta päämääränsä ilman sen johtajien ja seuraajien antautunutta rukouselämää”.


Viikonloppuna olin Lapuan hiippakunnan lähetysseminaarissa. Erityisen puhuttelevaa oli tansanialaisen piispan Oscar Leman kuvaus kirkon kasvusta. Tansaniassa kasvun edistäjiä ovat muun muassa julkiset evankelioimiskokoukset, vahva raamatunopetus, monipuolinen jumalanpalveluselämä, jossa rukoillaan seurakuntalaisten puolesta, seurakuntalaisten tarpeista huolehtiminen, työn mahdollistava yhteiskunnan vakaus sekä Jeesuksen tuoma rauha ihmisten pelätessä pahoja henkiä. Jeesus on suurempi kuin paholainen ja kaikki pahuuden voimat!


Herätys on suuri tarpeemme Suomessakin. Joka päivä ikuisuuteen siirtyy paljon ainutlaatuisia ihmisiä, jotka eivät tunne Jeesusta. Kristillinen elämä kuihtuu, Raamatun tunteminen vähenee ja evankelioiminen surkastuu. Luin eilen illalla Walesin herätyksestä viime vuosisadan alussa. Herätyksen keskushahmona oli alle 30-vuotias Evan Roberts. Hänen saarnojensa keskiössä oli neljä asiaa:

  1. Tunnusta kaikki syntisi ja vastaanota anteeksianto Jeesuksen Kristuksen kautta.
  2. Siirrä elämässäsi syrjään sellaiset asiat, joiden kohdalla epäilet, ettei se ole Jumalan tahdon mukaista.
  3. Tottele Pyhää Henkeä.
  4. Tunnusta julkisesti Herraa Jeesusta Kristusta.

Herätykset ovat erilaisia. Jumalan antamat eivät ole yhden illan tunnekuohuja vaan jättävät jälkensä ihmisen koko elämän ajaksi. Ne vaikuttavat yhteiskunnassa ja kirkossa sukupolvienkin ajan. Tarvitsemme Jumalan antamaa herätystä ainakin seuraavista syistä: Pysymme vaikeana aikana itse uskossa loppuun asti, moni pelastuu löytäessään uskon Jeesukseen, seurakuntien elämä vahvistuu ja lähetystyö saa uuden innon.


Jokaisella kristityllä on etuoikeus olla mukana Jumalan valtakunnan tulemisessa. Olemme erilaisia ja toteutamme kutsumustamme eri tavoin ja eri paikoissa kuitenkin saman Jumalan palveluksessa. Minä haluan toimia sen puolesta, että monet voisivat pelastua ikuisesta kadotuksesta taivaaseen ja Jumalan nimi tulisi kunnioitetuksi.


Lue koko kirje tästä: Mika Tuovisen kirje ystäville syyskuussa 2016.
Tilaa kirje sähköpostiisi/Tule lähettäjäksi.
Laita kirje jakoon alla olevista napeista.