Avainsana-arkisto: seurakunta

Kansanlähetyksen liittokokous

Lähettäjäpiirikirje syyskuu 2017

Yllä olevassa kuvassa todistan, että Kansanlähetyksen vastuunkantajaretriitin liittohallitusvaalin laatikot ovat tyhjät vaalia varten. Kuvasta kiitos Philippe Gueissazille.

Kyseessä on hallinnollisesti vuoden tärkein tapahtumamme Kansanlähetyksessä. Toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksytään samoin toimintasuunnitelma ja talousarvioraami seuraavalla vuodelle. Lisäksi keskustelemme piirijärjestöistä tulleiden vastuunkantajien kanssa työstämme.

Tällä kertaa retriittimme oli erityisen innostava. Uusi identiteettidokumenttimme, visiomme, missiomme ja arvomme saivat innostuneen vastaanoton. Saimme aikaan paperin, joka sytyttää muutakin kuin takkaa!

Sydäntä ilahduttaa nelisanainen näkymme: Raamattu rakkaaksi – evankeliumi kaikille. Siinä se on hyvin ilmaistu! Näky, jonka hyväksi minäkin teen kanssanne työtä.

Arkea ja juhlaa

Kevään aikana vierailin Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlien tiimoilta 13 kansanlähetyspiirissä. Se sopii, sillä tykkään kiertää.

Syksyn neljän piirin urakka alkoi Joensuusta. Kiitos Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen väki, että sain viettää aikaa kanssanne. Kotiin saavuttuani kroppa oli väsy, mutta sielu jubileerasi! Tällä kertaa saimme nauttia myös ghanalaisista sävelmistä Narrow-Wayn laulamana. Mikä riemu!!

Johtamiseen on liittynyt paljon neuvotteluja kirkkohallituksessa, Suomen Teologisessa Instituutissa ja viidesläisten järjestöjen välillä (erityisesti nyt Kansanlähetys, Kylväjä, Opiskelija- ja koululaislähetys ja Suomen Raamattuopisto).  Keskustoimistossa uusimme käytäntöjämme, muun muassa monilta näkymättömissä olevia talousasioita, tilikarttoja ja muuta, jotka ovat välttämättömiä päivittää. Hallintomme on oltava ketterää, jotta voimme toteuttaa missiotamme tehokkaasti.

Ilmestyskirjan sanomaa: Minä tiedän!

Olen nyt lukenut erityisesti Raamatun viimeistä kirjaa. Ilmestyskirja on kirjoitettu rohkaisuksi vaikeuksien keskelle. Erityisesti minua ovat puhutelleet siellä olevat Jeesuksen viestit seurakunnille, joissa Jeesus kertoo näkevänsä seurakuntien tilanteet. Hän sanoo monta kertaa: ”Minä tiedän”. Minä tiedän, mitä sinulle kuuluu, missä sinä olet, mitä olet kokenut. Herra tietää sinunkin elämäsi tilanteet. Hän tietää ja kutsuu aina lähelleen!

Mahtuipa syyskuun alkuun pieni lomajaksokin (vaikka se kutistuikin viikosta kolmeen päivään). Joskus sitten syksyn aikana jatketaan lomaa

Ilmestyskirja kutsuu uskollisuuteen Jumalan sanalle ja todistukselle

Uskollisuus on Raamatussa Jumalan ominaisuus. Varsinkin Psalmeissa ylistetään Jumalan uskollisuutta kymmeniä kertoja. Uskollisuus on myös Jumalan käsky kansalleen. Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa: ”Pysykää uskollisesti tässä liitossa” (1. Moos. 17:19). Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani.” (Joh. 8:31).

Löysin Ilmestyskirjasta sanan ”uskollinen” kaksi kertaa. Se kuvaa Jeesuksen seuraajia. Luvussa 12 kerrotaan lohikäärmeestä (Perkele), joka lähtee taistelemaan niitä vastaan” jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle” (12:7).

Perkele haluaa hävittää seurakunnan ja kristillisen sanoman. Hän hyökkää niitä kohtaan, jotka ovat ”uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle”. Tässä taistelussa meitä kutsutaan uskollisuuteen Jumalan sanalle ja todistukselle Jeesuksesta.

Luvussa 17 kuvataan antikristillistä petoa ja 10 kuningasta, jotka ”käyvät taisteluun Karitsaa vastaan, mutta Karitsa voittaa heidät”. ”Hänen kanssaan saavat voiton hänen uskollisensa, kaikki kutsutut ja valitut” (17:14). Peto kuvaa valtaa ja ideologiaa, joka taistelee Jumalan valtakuntaa vastaan. Jeesus voittaa nämä vallat. Jeesuksen seuraajista käytetään: hänen uskollisensa, kutsutut ja valitut. Jumala kutsuu meitä uskollisuuteen!

Voittajan puolella!

Jo nuoresta asti minulle ovat olleet tärkeitä Jeesuksen sanat: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun” (Ilm. 2:19).

Olemme kristittyinä voittajan puolella. Se on hyvä pohja elämälle! Kiitos myös rukouksistasi ja tuestasi!

Rakkaudella
Mika


Voit liittyä lähettäjärenkaaseeni suuressamukana.fi -sivulla. Saat lähettäjäpiirin kirjeen kerran kuukaudessa sähköpostiisi tai kirjeenä. Kirjeessä enemmän kuulumisia ja kuvia.

Ilmestyskirjan sanoma

Seitsemän sanomaa seurakunnalle

Viime sunnuntaina Radio Dein Raamattubuffet-ohjelmassa oli saarnani Ilmestyskirjassa olevasta Jeesuksen sanomasta Laodikean seurakunnalle (Ilm. 3:14-19, pyhäpäivän teema luterilaisessa kirkossa oli Jeesus, pahan vallan voittaja).

Johanneksen Ilmestyksen toisessa ja kolmannessa luvussa on Jeesuksen sanoma seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle, jotka sijaitsivat nykyisen Turkin alueella. Tässä saarnani loppu.

* * *

”Mikä voisi olla Jeesuksen, seitsemän Ilmestyskirjan seurakunnan ja erityisesti Laodikean viesti meille Suomen kristikunnassa?

Tässä uskonpuhdistuksen juhlavuoteen sopien seitsemän teesiä kirkolle ja meille jokaiselle kristitylle.

  1. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva. Myös uskosta luopunut ja väärien oppien valtaama seurakunta kuuluu Jeesukselle, sillä se on perustettu kirkastamaan ja kunnioittamaan häntä. Ilmestyskirjassa Jeesus huomio myös luopumuksen vallassa olevat seurakunnat. Samalla kun hän uhkaa oksentaa ne lopullisesti ulos, hän kutsuu niitä parannukseen. Luopumuksessa oleva seurakunta on Jeesukselle rakas, sillä hän rakastaa ihmisiä, jotka kuuluvat siihen seurakuntaan. Jeesus on erittäin kiinnostunut seurakuntansa ja kirkkonsa elämästä.
  2. Kuoleman ja luopumuksen keskellä seurakunnalla on vielä toivoa. Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että uskollisten joukko seurakunnan keskellä esti seurakuntia lopullisesta kuolemasta. Suolan tehtävä on estää pilaantumista. Sitä ei tarvita hirveästi.
  3. Jeesus haluaa lohduttaa kärsimyksen ja vaikeuksien keskellä taistelevaa kristikuntaa. Siksi ilmestyskirjan on kirjoitettu. Jeesus tietää missä olet ja mitä käyt lävitse elämässäsi.
  4. Kirkolla ja kristityllä on vihollisensa. Yhteiskunnan paine pyrkii kesyttämään kristinuskon ja kristittyjen radikaaliuden. Väärät opit ja opettajat kirkon sisäisen voiman. Taustalla on kaikessa paholaisen työ. Kaikki opetus tulee koetella ja luopua väärästä.
  5. Jeesus kutsuu seurakuntia parannukseen. Ilmestyskirjeessä se on usein alkuun palaamista. Jeesus kehottaa muistelemaan sitä, mistä kaikki sai alkunsa. Muistele sinäkin uskonelämäsi alkuvaiheita. Kirkon uudistuminen ei ole uusien oppien omaksumista vaan palaamista juurille.
  6. Ilmestyskirjan kirjeet muistuttavat, että hyvä aloitus uskonelämässä ei tarkoita vielä voittoa. Voittopalkinto annetaan lopussa. Kun näemme maaliviivan ja voittopalkinnon, saamme lisää intoa. Muista sinäkin lopullista päämäärääsi ja Jeesuksen paluuta.
  7. Ilmestyskirjassa ja kristittyjen eteen halutaan piirtää suuri Jeesus. Hän on verellään ostanut itselleen kristityt ja seurakunnan. Hän on kuningas ja hallitsija. Hän on uskomme keskus nyt ja ikuisesti. Häneen me uskomme, häntä tarvitsemme, häntä kehumme, hänen luokseen kutsumme, häntä seuraamme ja häntä odotamme.”

* * *

pixabay_geralt_qualification-76737

Ilmestyskirjan 7 seurakunnan sanoma – 5. Voittajajoukkueessa

5. VOITTAJAJOUKKUEESSA

Kaikissa Ilmestyskirjan seitsemässä seurakuntakirjeessä on sama rakenne. Ne kaikki päättyvät voittajille annettuihin lupauksiin.

Voittaja on se, joka uskoo Jeesukseen, pysyy hänessä ja elää hänen tahtonsa mukaan sekä kuolee uskossa Vapahtajaan. Voittaja on se, joka säilytti uskonsa.

Jeesuksen seurakunnille osoitetut sanat ”se, joka voittaa” saattaa sisältää vihjeen siitä tosiasiasta, että seurakunnassa ei välttämättä kaikki ole voittajien puolella. Seurakunnan paimenten, työntekijöiden ja seurakuntalaisten on tuettava toisten uskonelämää, jotta omissa seurakunnissamme kaikki olisivat näitä voittajia.

Ikuisuuden näkökulmasta mikään muu ei ole niin tärkeää kuin olla yksi voittajista. Häviäjän osa on kauhistuttava. Mutta mitä Jeesus lupaa voittajalle?

Voittaja saa syödä elämän puusta

Ensin mainitaan, että se, joka voittaa saa syödä elämän puusta Jumalan paratiisissa (2:7). Elämän puu mainitaan jo Raamatun alun paratiisikuvauksessa. Tämä puu mainitaan neljä kertaa Ilmestyskirjassa (2:7; 22:2,14,19). Elämän puu viittaa Jumalan alkuperäisen luomisteon palautukseen, jonka synti pilasi. Aadamin ja Eevan eivät saaneet paratiisissa syödä elämän puusta, mutta taivaassa se on sallittu.

Saattaa olla, että elämän puu viittaa myös Jeesuksen ristiin. Myös se on nähty elämän puuna, jossa hänen vuodatettu verensä tuo terveyden kansoille.

Voittaja ei joudu kadotukseen

Toiseksi Jeesus sanoo, että voittaja ei joudu kadotukseen. ”Siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa” (2:11).

Voittaja saa kätkettyä mannaa ja valkoisen kiven

Kolmanneksi voittaja saa ”kätkettyä mannaa ja valkoisenkiven, ja siihen kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja” (2:17). Tässä voittajille luvataan kaksi asiaa: kätketty manna ja valkoinen kivi. Manna kuvaa taivaallista ruokaa. Valkoinen kivi lienee urheilukilpailussa voittajille annettu marmorinen kivilaatta, johon oli voittajan nimi kirjoitettu. Tämä kuvaa sitä, että pelastus on henkilökohtaista. Jos olet voittaja, juuri sinun nimesi huomioidaan taivaassa ja saat palkinnoksi tällaisen kiven. Tähän kiveen kirjoitetaan sinusta uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sinä.

Voittaja saa hallita kansoja

Neljänneksi voittajalle luvataan hallitsijan tehtävä. ”Sille, joka voittaa, sille, joka loppuun asti noudattaa Jumalan tahtoa, minä annan vallan hallita kansoja. Hän paimentaa niitä rautaisella sauvalla, lyö pirstoiksi kuin saviastioita. Hän saa saman vallan, jonka minä olen Isältäni saanut; minä annan hänelle aamutähden” (2:26-28). Voittaja ei kuulu hallittaviin vaan hallitsijoihin. Tässä ei tarkkaan kerrota, miten voittajat hallitsevat ja keitä ovat ne kansat, joita he hallitsevat.

Voittaja saa aamutähden

Viidenneksi voittaja saa aamutähden (28). Aamutähti voi viitata taas Jeesukseen (katso 22:16). Mutta aamutähtenä loistava Venus on myös antiikin symboli kaikkivaltiudesta. Se oli keisarin legioonien merkki, jonka voimalla he halusivat hallita kansoja. Voittajille annettava aamutähti viittaa siten edelliseen eli kansojen hallintaan.

Voittaja saa valkeat vaatteet ja hänen nimensä pysyy elämän kirjassa

Kuudenneksi voittajalle luvataan valkeat täydellinen ja ikuisesti kestävä Jumalalle kelpaavaisuus. ”Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä” (3:5).

Voittaja saa voitonseppeleeksi elämän

Seitsemänneksi voittaja saa voitonseppeleen. Tästä kertoo raamatunlause, joka on myös rippikoulutodistuksessani: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän (2:10). Jeesus sanoo saman asian toisessa kirjeessä näin: ”Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi” (3:11),

Voittajasta tulee pylväs ja häneen kirjoitetaan Jumalan ja Jerusalemin nimi

Kahdeksanneksi Jeesus lupaa voittajalle tämän: ”Siitä, joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni” (3:12).

Kuulutko voittajajoukkueeseen?

Kuulutko sinä voittajien joukkoon, jolle nämä lupaukset kuuluvat? Pelastus on aina henkilökohtaista. Pelastus, syntien anteeksiantaminen ja Jumalan lahjat tulevat meille, kun uskomme Jeesuksen.

Jumala haluaa, että jokainen suomalainen pelastuisi. Miten se onnistuu? Jos et vielä tunne Jeesusta, niin ehkä nyt on oikea aika liittyä hänen seuraansa. Jeesus seisoo ja on seissyt jo kauan sydämesi ovella, kolkuttaa siellä. Kolkutus tarkoittaa, että hän haluaa tulla elämääsi. Kun kuulet Jumalan kutsun, sinulla on kaksi mahdollisuutta: suljet korvasi kolkutukselta tai menet avaamaan.

Kun avaat, Jeesus todella tulee elämääsi salatulla, mutta todellisella tavalla ja sinusta tulee kristitty, Jeesuksen ystävä. Sinut on otettu voittajien matkaseuraan. Tie on alkanut kohti taivasta. Joka on uskollinen ja vaeltaa loppuun asti saa voitonseppeleen.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

Tässä sarjassa on viisi Raamattuavain-ohjelmaa Radio Deissä toukokuussa 2016.

1. Taivas avautuu
2. Jeesus – kirkon ja universumin Herra
3. Moitteita seurakunnalle
4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle
5. Voittajajoukkueessa (tämä artikkeli)

Jeesus Kristus Johanneksen Ilmestys

Ilmestyskirjan 7 seurakunnan sanoma – 4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle

4 KIITOSTA JA LOHDUTUSTA SEURAKUNNALLE

Johanneksen Ilmestyskirjan luvuissa kaksi ja kolme kuvataan, kuinka Jeesus näkee kristittyjen ja seurakuntien elämän. Seitsemän seurakuntaa saivat nuhteita, mutta myös kiitosta. Nyt Raamattuavaimissa katson, millaista kiitosta ja lohdutusta kirkon Herra antaa seurakunnilleen.

Seitsemän seurakuntakirjeen suuri sanoma on, että Jeesus kulkee seurakuntien keskellä niitä rohkaisten ja kehottaen. Tarkoituksena on, että seurakunnat toisivat Jumalan valtakunnan todellisuutta maailmaan, jossa heitä vainotaan ja vihataan.

Millaiset asiat saavat seurakunnan Herran kiitoksen kaksituhatta vuotta sitten ja luulenpa, että myös tänään.

Efeson seurakunta

Jeesus kiittää Efeson seurakuntaa vaikeuksien keskellä vaivannäkemisestä ja kestävyydestä (2:2). Seurakuntalaiset eivät voi sietää ”pahoja ihmisiä” (2:2).

Seurakunta on koetellut väärät apostolit (2:2), joita jo tuolloin oli matkasaarnaajina liikkeellä käyttäen seurakuntien ja kristittyjen alttiutta puhujien vastaanottamisessa. Jeesus kiitti Efeson seurakuntaa siitä, etteivät uskoneet kaikkia opettajia vaan tutkivat heidän sanomansa kristillisen opin valossa.

Toisen kerran kestävyys mainitaan Jeesuksen nimen tunnustamisen yhteydessä (2:3). Vainot eivät hiljentäneet Efeson seurakuntalaisten todistusta Herrasta.

Smyrnan seurakunta

Smyrnan seurakunnalle Jeesus sanoo: ”Minä tiedän sinun ahdinkosi ja köyhyytesi” (2:9). Smyrnan kristityt olivat vainojen vuoksi joutuneet sivuun tämän rikkaan kaupungin liike-elämästä. Tämä toi mukaan ulkonaisen köyhyyden. Jeesuksen silmissä nämä köyhät olivat kuitenkin rikkaita.

Jeesus sanoi näkevänsä myös herjaukset, joita kristityt kohtasivat (2:9). Jeesus varustaa seurakuntaa kärsimykseen: ”Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään” (2:10). Jeesus sanoo, että vaino kestää kymmenen päivää, mikä ehkä viittaa lyhyeen ajanjaksoon tai siihen, että Jeesus tietää vainotun seurakuntansa tilan ja vainojen keston.

Jeesuksella ei ollut Smyrnan seurakunnalle yhtään moitteen sanaa. Jeesus rohkaisi heitä sanomalla, että tiesi seurakunnan köyhyyden, näki heihin kohdistuvat herjaukset ja tulevat kärsimykset.

Pergamonin seurakunta

Kolmas seurakunta on Pergamonin seurakunta. Seurakunta toimi yhteisössä, jossa pakanalliset kultit kukoistivat ja keisaria palveltiin Jumalana. Jeesus sanoi, että juuri tässä kaupungissa on saatanan valtaistuin. Tämä saattaa liittyä siihen, että Pergamoniin rakennettiin ensimmäinen Rooman valtakunnan keisarinpalvontaan liittyvä temppeli. Kaikki vaadittiin tunnustamaan keisari jumalaksi ja osoittamaan hänelle jumalallista kunniaa. Mutta tännekin oli syntynyt kristillinen seurakunta.

Pergamonin vaikeissa oloissa seurakuntalaiset eivät olleet kieltäneet uskoa Jeesukseen (2:13). Vainot olivat johtaneet kristittyjen tappamiseen ja tässä mainitaan eräs Antipas, joka kuuluu kolmen Uudessa testamentissa uskonsa tähden surmatun joukkoon. Kaksi muuta ovat Stefanus ja Johanneksen veli Jaakob.

Jeesus sanoo taas tuntevansa seurakunnan ja kristittyjen teot. Minä tiedän sinun tekosi, rakkautesi, uskosi, palvelumielesi ja kestävyytesi (2:19).

Filadelfian seurakunta

Filadelfian seurakunta on Smyrnan ohella toinen, joka ei saanut lainkaan nuhteita osakseen. He saavat kiitosta siitä, että vähäisillä voimillaan he ovat uskoneet Jumalan sanaan eivätkä ole kieltäneet Jeesuksen nimeä (3:8). Jeesus ei arvioi seurakuntaa ulkoisen mahtavuuden vaan Jumalan sanasta kiinnipitämisen perusteella.

Jeesus korostaa vielä sitä, että seurakuntalaiset ovat ”tarkoin seuranneet sanaa” toiminnassaan.

Jeesus sanoo avanneensa seurakunnalle avoimen oven, jota kukaan ei voi sulkea. Uudessa testamentissa avoin ovi tarkoittaa yleensä mahdollisuuksia evankeliumin julistamiseen ja lähetystyöhön. Syy, miksi Jeesus on avannut oven, on se, että he vähäisistä voimistaan huolimatta uskoneet Jumalan sanaan eivätkä ole kieltäneet Jeesuksen nimeä (3:8). Pienikin seurakunta, jos se on uskollinen Jumalan sanalle, voi tehdä paljon.

Jeesus mainitsee vähäisillä voimilla eteenpäin menevästä Filadelfian seurakunnasta neljä hyvää asiaa: He ovat uskoneet Jumalan sanan, he ovat tarkoin seuranneet Jumalan sanaa, he eivät ole kieltäneet Jeesuksen nimeä ja ovat kestäneet vaikeuksissa.

Laodikean seurakunta

Ilmestyskirjan kirjeistä viimeisenä mainitaan Laodikean seurakunta, mutta he eivät saa yhtään kiitoksen sanaa osakseen. He saavat kyllä lupauksen. Jeesus voi tulla seurakunnan keskelle, jos suostuvat päästämään hänet sisälle.

Lopuksi

Kristikansan ei pidä koskaan pelätä ulkonaisia vaikeuksia. Kaikissa olosuhteissa meidän tulee rohkeasti julistaa Jeesusta ja auttaa ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Jumalan sanaa, Raamattua, on luettava, opetettava ja opiskeltava, sillä se pitää meidät oikealla tiellä myös vaikeina aikoina.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

Tässä sarjassa on viisi Raamattuavain-ohjelmaa Radio Deissä toukokuussa 2016.

1. Taivas avautuu
2. Jeesus – kirkon ja universumin Herra
3. Moitteita seurakunnalle
4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle (tämä artikkeli)
5. Voittajajoukkueessa

Ilmetyskirja - nuhteita seurakunnalle

Ilmestyskirjan 7 seurakunnan sanoma – 3. Moitteita seurakunnalle

3 MOITTEITA SEURAKUNNALLE

Tämän viikon Raamattuavaimissa tutkin Uuden testamentin viimeisen kirjan eli Ilmestyskirjan kolmea ensimmäistä lukua. Ensimmäisen luvussa pääasiana oli Jeesuksen Kristuksen kuvaaminen.

Toisessa ja kolmannessa luvussa on Jeesuksen kirjeet seitsemälle Vähän-Aasian seurakunnalle Efesoon, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan. Seurakuntia oli tuolla alueella enemmänkin. Nämä seurakunnat sijaitsevat tuon ajan merkittävän postitien varrella ja ne ovat maantieteellisessä järjestyksessä tietä kulkiessa.

Alkukirkon tilanne nähdään joskus ihannetilana, johon on pyrittävä. Kirjeet paljastavat, että ei se ihan niin ollut. Seurakunnassa on aina ollut vaikeuksia. Elävä kristillisyys elää nytkin taistelun keskellä.

Jeesus antaa seurakunnille moitteita ja kehuja. Tänään tutustumme moitteisiin. Ne on osoitettu ensimmäisen vuosisadan lopun todellisille seurakunnille, mutta niillä on vakava sanoma myös meille

Ensi ajan rakkaudesta luopuminen (2:4)

Efeson seurakuntaa Jeesus kuvaa kestäväksi, vaivaa näkeväksi, opillisesti hyväksi ja evankeliumia julistavaksi. Nämä ovat hyviä asioita. Mutta seurakunta saa yhden nuhteen: ”Mutta sitä en sinussa hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta” (Ilm. 2:4).

Mitä tämä ensi ajan rakkaudesta luopuminen tarkoittaa? Ehkäpä kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, että uskon elämän alkuinnostus ja rakkaus Jumalaan on kuihtunut.

Jumala-suhdetta ei kuvaa enää palava rakkaus. Toiseksi se voi tarkoittaa kristittyjen keskinäistä rakkautta. Vaikeuksissa kristityt olivat menettäneet rakkautensa toisiin. Jeesus evankeliumeissa sanoi kristittyjen keskinäisen rakkauden olevan todistukseksi maailmalle.

Kumman tahansa kylmyyden kristitty löytää sydämestään, siitä on tehtävä parannus. Rakasta täysillä Jumalaa ja jokaista kristittyä!

Väärien oppien suvaitseminen (Bileam, 2:14, Iisebel 2:20)

Seitsemän seurakunnan kirjeissä mainitaan kaksi harhaoppia, joita kutsutaan Bileamin ja Iisebelin opeiksi.

Bileamin oppi

Pergamonissa oli sekalainen seurakunta. Siellä oli niitä, jotka tunnustivat Jeesuksen nimeä ja pysyivät oikeassa opissa. Mutta seurakunnassa oli myös niitä, joka kannattivat ”Bileamin oppia”.

Vanhan testamentin Bileam tiesi, että Israelin kansan kohtalo riippuu Jumalan siunauksesta. Jos hän saisi kansan toimimaan Jumalan tahtoa vastaan, niin kansa menettäisi siunauksensa. Siksi Bileam houkutteli israelilaisia uskottomuuteen Jumalan tahdolle. Neljännessä Mooseksen kirjassa kerrotaan näin: Kun israelilaiset olivat asettuneet Sittimiin, Israelin miehet luopuivat Herrasta ja alkoivat elää moabilaisnaisten kanssa. Naiset kutsuivat heitä omien jumaliensa uhrijuhliin, ja miehet söivät uhrilihaa ja kumarsivat heidän jumaliaan.” (4. Moos. 25:1-2). Bileamin oppia on se, että Jumalan seurakunta tekee kompromisseja pakanuuden ja Jumalan sanan vastaisten asioiden kanssa.

Iisebelin oppi

Tyatiran seurakunnassa kannatettiin puolestaan Iisebelin oppia. Vanhassa testamentissa kuningas Aahabin vaimo Iisebel johti kansaa pakanalliseen epäjumalanpalvelukseen ja haureuteen.

Jeesus oli kutsunut Tyatiran seurakunnan Iisebeliä monesti parannukseen, mutta hän ei luopunut väärästä toiminnastaan ja opetuksestaan. Siksi häntä ja hänen seuraajiaan kohtaa rangaistus.

Jeesus huomauttaa, että kaikki Tyatiran seurakuntalaiset eivät olleet omaksuneet Iisebelin harhaoppia. Jeesus tosin nuhtelee siitä, että vaikka he eivät Iisebelin oppia omaksuneet, he suvaitsivat sitä seurakunnassa.

Vaikka seurakunta tai kirkko joutuisi vahingollisten oppien valtaamaksi, meidän tulee olla Raamatun sanalle ja totuudelle uskollinen siinäkin tilanteessa.

Herää!

Sardeen seurakuntakin saa moitteita. Seurakunta kyllä toimi ja oli elävien kirjoissa, mutta Jeesuksen silmissä se on kuolemassa. Toiminta ehkä pyöri aktiivisesti, mutta hengellinen elämä oli lopahtanut. Mutta Jeesus näki sielläkin toivoa: jäljellä vielä jotain, mikä ei ole täysin kuollutta. Kuolleen seurakunnan keskellä oli uskollisten joukko.

Lääkkeeksi Jeesus antaa ohjeen: ”Muista kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus” (3). Tässäkin parannuksen teko tarkoittaa paluuta alkuun. Tämä on tärkeä sana myös meille Suomessa. Moni on nuorena kokenut herätyksen ja tullut uskoon. Elämän huolet ja kiireet ovat ajaneet Jumalan tuntemisen ohitse. Aikaa ei riitä enää osallistua seurakunnan toimintaa, rukoukseen eikä Raamatun lukemiseen. Uskonelämä alkaa muistuttaa Sardeen seurakunnan tilaa. Lohdutuksena tässä on se, että Jeesus kutsuu heräämään ja palaamaan takaisin luokseen.

Laodikean seurakunnalle

Laodikean seurakunta ei saa Jeesukselta lainkaan kiitosta. Moitteista ensimmäisenä mainitaan tämä: ”Sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani” (3:15-16). Tämä vesivertauskuva liittynee tuon seudun vesitilanteeseen. Viereisessä Hierapoliksen kaupungissa kuumia lähteitä käytettiin terveydenhoitoon. Veden tullessa Laodikeaan se oli jo haaleaa ja ei kelvannut enää kylpyläkäyttöön eikä edes juotavaksi. Muualta lähteistä saatu kylmä vesi oli virkistävää, mutta Laodikeassa ei näitä virkistäviä lähteitäkäkän ollut.

Laodikean kaupunki rikas pankkikaupunki. Se oli kehitetty silmäsairauksia parantavia voiteita. Kaupunki oli myös vaateteollisuudestaan tunnettu.

Jeesus sanoi seurakunnan arvioivan tilansa väärin. He kerskuivat rikkaudellaan, näkökyvyllään ja vaatteillaan. Jeesuksen mielestä heillä ei ollut näistä mitään. Ei rahaa, ei näkökykyä eikä vaatteita.

Juuri tälle Laodikean seurakunnalle, jota kuvataan kaikkien kauheimmalla tavalla, annetaan mielestäni hienoin lupaus. Jeesus sanoo: Minä seison ovella ja kolkutan, joka avaa oven, minä tulen hänen luokseen. Tämä on lupaus myös meille.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

Tässä sarjassa on viisi Raamattuavain-ohjelmaa Radio Deissä toukokuussa 2016.

1. Taivas avautuu
2. Jeesus – kirkon ja universumin Herra
3. Moitteita seurakunnalle (tämä artikkeli)
4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle
5. Voittajajoukkueessa

Ilmestyskirjan sanoma

Ilmestyskirjan 7 seurakunnan sanoma – 1. Taivas avautuu

1. TAIVAS AVAUTUU

Viime aikoina olen lukenut Uuden testamentin ainoaa profeetallista kirjaa, Johanneksen ilmestystä. Tämän viikon raamattuavaimissa käsittelen Ilmestyskirjan kolmea ensimmäistä lukua, jossa Jeesus ilmestyy Johannekselle Patmos-saarella ja lähettää viestin Vähän-Aasian seitsemälle seurakunnalle. Jos mahdollista, ota Raamattu esille ja lue näitä kolmea lukua.

Ilmestyskirjan profetioiden tulkinnassa on otettava huomioon ainakin neljä asiaa.

  • Ensin on huomioitava kielen ja sisällön vahva liittyminen Vanhan testamenttiin. Jotkut tutkijat ovat löytäneet Ilmestyskirjasta 500 lainausta Vanhasta testamentista!
  • Toinen tärkeä asia on Ilmestyskirjan yhteys kirjoitushetken kirkkohistoriaan ja poliittiseen historiaan, erityisesti kristittyjen vainoihin.
  • Kolmas Ilmestyskirjan tulkinnan näkökulma on se, että se puhuttelee meitä tässä ja nyt. Meidän on kuultava sen sanoma itsellemme.
  • Neljänneksi ilmestyskirjan sanoma katsoo tulevaisuuteen ja maailmanhistorian loppuun.

Toisenlainen sunnuntai

Johannes oli Patmos-saarella vankina Jumalan sanan julistamisen vuoksi. Eräänä sunnuntaina Pyhä Henki valtasi Johanneksen, ja hän kuuli äänen, joka käski häntä kirjoittamaan kirjeet seitsemälle seurakunnalle Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan.

Kun Johannes kääntyi katsomaan, kuka hänelle puhuu, hän näki Jeesuksen. Jeesus saneli kirjeitä seurakunnille ja Johanneksen tehtävä oli olla kirjurina.

Kuka Johannes?

Kyseessä lienee sama Johannes, joka on kirjoittanut evankeliumin ja kolme kirjettä Uuteen testamenttiin. Hän oli ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”.

Ilmestyskirjan alku kuvaa Johannesta ”Jumalan palvelijaksi”, jolla on ”sama ahdinko”, ”valtakunta” ja ”kestävyys” kuin tuon ajan vainotuilla kristityillä, joille koko ilmestyskirja sekä sen alun seitsemän kirjettä on kirjoitettu.

Kenelle kirje on osoitettu?

Kenelle Ilmestyskirjan alun kirjeet on osoitettu? Ne on kirjoitettu todellisille seurakunnille nykyisen Turkin länsi-osissa. Lisäksi jokaisen kirjeen lopussa ovat sanat: joka kuulee, kuulkoon, mitä henki sanoo seurakunnille. Tämä tarkoittaa, että nämä kirjeet ovat tarkoitettu kaikkien aikojen kaikkia seurakuntia ja kristittyjä varten, jotta kuulisimme mitä seurakunnan Herra, Jeesus Kristus meille haluaa sanoa.

Seitsemän kirjeen rakenne samanlainen kaikissa

Nämä seitsemän kirjettä voidaan jakaa seitsemään osaan.

  1. Ensin kaikissa kirjeissä on Jeesuksen käsky kirjoittaa seurakunnan enkelille.
  2. Toiseksi on Jeesuksen kuvaus itsestään. Kuvauksessa mainitaan Jeesuksesta asiat, jotka on todettu jo ensimmäisessä luvussa.
  3. Kolmanneksi Jeesus kiittää seurakuntaa niiden hyvistä teoista.
  4. Neljänneksi Jeesus nuhtelee seurakuntaa joistakin heidän synneistänsä.
  5. Viidenneksi on kutsu parannukseen, johon liittyy joko rohkaisun tai tuomion sana.
  6. Kuudenneksi on kehotus ottaa sanoma todesta.
  7. Seitsemänneksi kirjeissä on lupaus voittajille.

Tästä kaavasta on pieniä vaihteluja. Joistakin kirjeistä puuttuu Jeesuksen kiitokset ja joistakin kutsu parannukseen.

Kirjeiden jako kolmeen ryhmään

Kirjeet seitsemälle seurakunnille voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

  • Ensimmäiseen kuuluvat ensimmäinen ja viimeinen seurakunta, Efeso ja Laodikea. Ne olivat vaarassa menettää identiteettinsä kristillisenä seurakuntana.
  • Toisessa ryhmässä on kaksi seurakuntaa, Smyrna ja Filadelfia, jotka ovat vaikeuksien ja vainojen keskellä osoittautuneet uskollisiksi Jeesukselle. Näille kahdelle seurakunnalle ei ole kutsua parannuksen tekemiseen.
  • Kolmannen ryhmän – kolme keskimmäistä seurakuntaa Pergamon, Tyatira ja Sardes ovat seurakuntia, joissa jotkut kristityt ovat pysyneet uskollisina Jumalan sanalle ja evankeliumille, mutta osa seurakuntalaisista on joutunut harhaan.

Sanoma myös Suomen kristikansalle

Ilmestyskirjalla on sanoma myös Suomen kirkoille ja kristikansalle. Jeesus näkee tilanteemme. Hän kutsuu seurakuntia ja kristittyjä vielä parannukseen. Kun kuulemme kutsun, olemme vakavan asian esillä. Vaarana on se, että Herra hylkää meidät.

Ilmestyskirjan kirjeet kertovat, että osa kristikunnasta on oikealla ja osa väärällä tiellä. Mutta Jeesus rakastaa sekä kirkkoaan että kaikkia kristittyjä ja odottaa loppuun asti heidän paluutaan.

Samalla Ilmestyskirje rohkaisee vaikeissa tilanteissa olevia kristittyjä. Heille näytetään kuvauksia perille päässeistä ja voittaneesta kirkosta.

Kristillinen kirkko ei ole vain inhimillinen organisaatio, jonka elämän enemmistö päättää. Seurakunta on Jeesukselle kuuluva, häntä julistava ja edustava pelastuksen yhteisö maailmassa.

Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa

Tässä sarjassa on viisi Raamattuavain-ohjelmaa Radio Deissä toukokuussa 2016.

1. Taivas avautuu (Tämä artikkeli)
2. Jeesus – kirkon ja universumin Herra
3. Moitteita seurakunnalle
4. Kiitosta ja lohdutusta seurakunnalle
5. Voittajajoukkueessa

Jeesus ruokkii 5000 miestä

Kirkon kaksi tehtävää: Tule ja mene

Tänään on paastonajan keskelle sijoitettu leipäsunnuntai. Evankeliumissa (Joh. 6:1-15) Jeesus kysyy Filippukselta ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?”

Andreas vastaa: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?” Jeesuksen siunaamana ja opetuslasten jakamana ne riittivät 5000 ihmiselle.

Jeesus – elämän leipä

Jeesus on elämän leipä. ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan” (Joh. 6:35). Jeesus puhuu hengellisestä janosta ja nälästä, joka jokaisessa Jumalan luomassa ihmisessä on. Sitä yritetään ravita eri tavoin, mutta vain Jeesuksen luokse tuleminen antaa sielulle ruokaa, joka ravitsee pysyvästi.

Kirkolla ja kristityillä on kaksi suurta tehtävää

Kristillisellä kirkolla on Jumalan lähettiläänä tässä maailmassa kaksi suurta tehtävää:

  1. Ensiksi kirkon ja kristittyjen tehtävä on tulla Jeesuksen luokse ja elää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä, ylistää häntä ja elää lähellä häntä.
  2. Toinen tehtävä on viedä evankeliumi kaikille kansoille ja tehdä heistä Jeesuksen opetuslapsia.

Kaikki muu kirkon toiminta on tätä päätehtävää tukevaa.

  • Ensimmäisessä kristityt tarvitsevat seurakunnan yhteyttä, ehtoollista, rukousta ja Raamatun tutkimista yksin ja yhdessä. Meidän tulee kasvaa Jumalan tuntemisessa.
  • Toisessa – evankelioimisessa ja lähetystyössä – tarvitaan epäitsekästä mieltä, rukousta, rakkautta ja Pyhän Hengen täyteyttä. Tässä tarvitaan näyn kirkastamista, jotta lähetyskäskyn mukainen kirkon tehtävä näkyisi kirkon, seurakuntien ja kristittyjen päätöksissä ja toiminnassa.

Jokainen kristitty on kutsuttu molempiin tehtäviin. Toteutamme niitä eri tavoin kutsumuksemme mukaan.

Kunnia olla suuressa mukana!

Maan päällä ei ole hienompaa tehtävää ja suurempaa kunniaa kuin olla tässä kaikessa mukana.

Ehkä koet ettei sinulla ole paljoa eväitä tämän suuren tehtävän edessä. Anna se, mitä sinulla on Jeesukselle, joka voi siunata antamasi riittämään tuhansille.

Voit olla suuressa tehtävässä mukaan muun muassa seuraavilla tavoilla:

 

Kirkkokahvi

Raamattuopetusta Joensuussa – pullatkin loppuivat kirkossa

Minulla oli eilen hieno päivä Joensuussa. Aamulla saarnasin Pyhäselän kirkossa kanaanilaisen naisen uskosta. Hänen uskonsa oli suurta, koska se oli uskoa Jeesukseen. Kirkonmenojen jälkeen siirryimme seurakuntatalolle seuroihin. Seurakunnan ja kirkkoherra Ville Ojalan kanssa vietetystä hetkestä jäi kiitollinen muisto.

Piirihallituksessa

Iltapäivällä osallistuin Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen piirihallituksen kokoukseen, jossa hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus. Tämä kertomus jätti kuvan hyvin aktiivisesta toiminnasta, jossa lähetystyö nähdään keskuksena. Kiitos teille!

Herätys, Raamattu ja Pyhä Henki

Kirkossa on puhuttu vuosikausia siitä, että tänne pohjoiseen pitäisi saada työntekijöitä Afrikan kasvavista kirkoista. Pohjois-Karjalan Kansanlähetys on palkannut piirijohtajaksi tansanialaisen teologian tohtori Gerson Mgayan. Gerson sanoi, että monet kristityt täällä Suomessa odottavat herätystä, mutta harvat ovat valmiita tekemään jotain herätyksen tulemiseksi. Gerson korosti viikonloppuna kahta asiaa: Raamatun lukemista ja tutkimista sekä Pyhän Hengen voimaa. Hän on aloittanut Joensuun Noljakan kirkossa Pyhän Hengen seminaarit.

Elämänleipää ja kahvipullaa

Illalla opetin Kansanlähetyksen Leipäsunnuntaissa Jeesuksen kuoleman salaisuudesta ja ylösnousemuksen voimasta. Tästä Raamatun suuresta salaisuudesta ja minunkin pelastukseni perustasta opetin kiitollisin mielin. Toinen ilonaihe oli vähän yli sadan hengen väkimäärä. Se tarkoitti sitä, että piirihallituksen puheenjohtajan vaimo joutui lähteä hakemaan pullatäydennystä kotoa. Pullakuljetuksen saavuttua kirkon pihassa ei ollut enää parkkipaikkoja vapaana.

Suomi sydämellä

Kolmas ilonaihe on huomata taas miten eri puolilla Suomea seurakunnat ja uskovat julistavat uskollisesti evankeliumia ja opettavat Raamattua. Tämä työ näkyy harvoin valtakunnan medioissa, mutta uskon Jumalan arvostavan sitä, kun hänen Poikansa nimeä korotetaan ja ihmisiä kutsutaan ikuisen elämän tielle.

Linkkejä:
Tilaa Mika Tuovisen sähköpostiviesti
Tutustu Kansanlähetyksen kotimaassa toimiviin työntekijöihin.
Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöitä

pixabay_Witizia_landscape-398500_640

Kristittynä eläminen lopun aikana

Olin äänessä Radio Dein aamun Raamattuavaimissa. Näissä lyhyissä opetuksessa aiheeni oli kristittynä eläminen lopun aikana. Käsittemäni Raamatun teksti oli 2. Tim. 3:1-4:8.

Inspiraatiota tämän teeman valitsemiseen antoi D.A. Carsonin äskettäin ilmestynyt kirjanen.

Lopun aikojen tutkiminen, eskatologia, on tärkeä osa kristillistä teologiaa. Tässä yksi Paavalin näkökulma lopun aikoihin.

1. Vaikeita aikoja (2. Tim. 3:1-9)

Kuvaukset lopun ajoista pelottavat monia. Raamattu haluaa kuitenkin rohkaista kristittyjä puhumalla siitä, mitä on edessämme. Paavali haluaa kertoa myös sen, että lopun aikoina ihmisten pahuus lisääntyy ja seurakuntaan tulee vääriä opettajia. Tämä ei tule siis kristitylle yllätyksenä.

2. Esikuvia (2. Tim. 3:10-13)

Jokainen meistä tarvitsee hyviä esikuvia, jotka kärsimyksien ja vaivojenkin keskellä ovat pysyneet Jumalalle ja hänen ilmoitukselleen Raamatussa uskollisena. Esikuvat auttavat kristittyjä seuraamaan samaa tietä. Paavali pyytää, että Timoteus seuraisi Paavalin elämää ja uskoa.

3. Raamattu oppaana lopun aikana (2. Tim. 3:14-17)

Meidän omat kokemuksemme, mielipiteemme ja ajatuksemme vievät meidät helposti kristinuskon ymmärtämisessä sivuraiteille. Raamattu on Jumalan vaikutuksesta syntynyt ja kertoo meille, miten elää ja uskoa lopun aikoina. Se on samaan aikaan sekä kompassi joka näyttää suuntaa että matkaeväs, joka antaa voimia mennä loppuun asti.

4. Julista evankeliumia (2. Tim. 4:1-5)

Paavali ei kehota lopun ajan kristittyä piiloutumaan ja vaikenemaan. Päinvastoin, nyt on julistettava evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Tarvitaan rohkeutta, sillä lopun aikoina ihmiset eivät halua kuulla totuutta vaan sanomaa, joka tukee heidän pahuuttaan tai välinpitämättömyyttään.

5. Pidä päämäärä selkeänä (2. Tim. 4:6-8)

Paavali odotti kuolemaansa. Se oli hänelle voittopalkinnon saamisen hetki. Palkintoja ei jaeta alussa vaan lopussa. Jokainen ihminen on luotu Jumalan tuntemista ja taivasta varten. Elämä ei voi saavuttaa täydellisyyttään vielä tässä ajassa eikä ilman uskoa Jeesukseen.

Toimenpide-ehdotuksia

Kirkon aarre

Kirkon todellinen aarre

Välillä murehdin rahojen riittävyyttä Kansanlähetyksen työssä. Emme ole koonneet omaisuutta varastoihin ja pankkitileille vaan laittaneet ne evankeliumin työhön kotimaassa ja ulkomailla.

Kirkon omaisuus

Kirkon todellinen aarre on kuitenkin jotain muuta kuin maallinen mammona. Kirkon suurin aarre on pyhä evankeliumi.

Yliopiston latinankielen tunnilta mieleeni on jäänyt lause:

”Verus thesaurus ecclesiae est sacrosanctum evangelium gloriae et gratiae dei.“

Tämä lause kuuluu Martti Lutherin 95 teesin joukkoon, jotka hän naulasi Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517. Suomeksi tämä 62. teesi kuuluu: Seurakunnan todellinen aarre on Jumalan armon ja kunnian kaikkein pyhin evankeliumi.

Evankeliumi on kirkon todellinen aarre! Ja se on tarkoitettu käytettäväksi.

Aarre näkyville!

Jos kirkko tai seurakunta ei kutsu ihmisiä Jeesuksen luokse, se panttaa suurinta aarrettaan.Tämä aarre loistaa selvimmin vasta silloin kun sitä julistetaan. Silloin se pääsee toimimaan ja pelastamaan kuulijoitaan.

Niin kuin leivästä ei ole hyötyä jos sitä ei syödä, tästä evankeliumista ei ole hyötyä jos sitä ei uskota omalle kohdalle.

Kultaa ja hopeaa!?

Joskus keskiajalla eräs mies tapasi paavin. Paavi näytti aarteitaan ja sanoi:

Katsopas miten paljon meillä on aarteita! Me emme enää voi sanoa kuten Pietari: „Hopeaa ja kultaa minulla ei ole!“ (Apt 3:6).

Mies vastasi paaville:

Ette kyllä voi myöskään enää sanoa kuten Pietari: „Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja kävele!“

Keskity evankeliumiin

Vain evankeliumin sanoma Jeesuksesta voi pelastaa ihmisen. Ei ole ihme, että Paavali halusi keskittyä viisauden ja ihmeiden sijasta evankeliumiin Jeesuksesta ja hänen ristinkuolemasta (1. Kor 1-2).

Sanoma Jeesuksesta, hänen ristinkuolemastaan ja ylösnousemuksestaan on evankeliumi. Sen varaan laitan uskoni ja ikuisuuteni. Sitä sanomaa haluan kertoa eteenpäin. Se on elämäntehtäväni. Tehtävä tuo monille ikuisen elämän.


ps. Voit antaa lahjan Kansanlähetyksen työlle netissä. Kiitos kun olet suuressa mukana!