Avainsana-arkisto: taivas

Kansanlähetyksen lähetystyö

Lähettäjäpiirikirje 10/2019

Hyvä lähettäjäpiiriläiseni!

Täällä Ryttylässä puut ovat sanoneet jäähyväiset lehdilleen. Ikkunasta näkyvä koivu ja tammi ovat imeneet lehdistään ravinnon sisäänsä pärjätäkseen talven yli. Kun puu on kerännyt lehdestä tarvittavan ravinnon, lehti haurastuu ja sen oma painokin voi pudottaa sen maahan. Luonto osaa valmistautua vaikeisiin pimeisiin ja kylmiin hetkiin, ehkä aavistaen jo kevään.

Kuvaus sopii ihmiseenkin. Kevään ja kesän vaihe on kukoistavaa ja huoletonta. Jossain vaiheessa alkaa luopuminen. Monet ovat viisaita ja valmistautuvat viimeiselle matkalle. Kuolema ei ole loppu. Jumalan kansalla on sisässään Elämä, joka jatkuu Jumalan uudessa ja ikuisessa valtakunnassa.

Elämäni tarkoitus on lisätä tuon valtakunnan asukasmäärää!


Viimeisten viikkojen suuria kohokohtia olivat Keski- Suomen ja Satakunnan Kansanlähetyksien 50- vuotisjuhlat Jyväskylässä ja Porissa. Taas ihmettelin sitä intoa, jolla puoli vuosisataa sitten toimittiin herätyksen keskellä. Sellaiset ajat ovat Jumalan erityisiä suosion aikoja. Tuolloin myös nuoret ottivat vastuuta työstä.

Jos 20-vuotiaat pystyivät 1960- luvulla olemaan aktiivisia eturivin vaikuttajia ja johtajia, miksi he eivät pystyisi siihen tänään.

Annammeko heille muuta tehtävää kuin istua? Kristinusko oli alusta lähtien vahvasti nuorten vastuulla. Jeesus aloitti työn 30-vuotiaana, opetuslapsista nuorin Johannes oli ehkä meidän rippikoululaistemme ikäinen. Nuoret ovat monissa herätyksissä olleet vaikuttajia.

Mutta ei 50-vuotta sitten olisi tapahtunut paljoakaan, jos vanhempi ja kokeneempi väki ei olisi ollut nuorten rinnalla. Yhdessä eteenpäin!

”Olen ollut yhtenään matkoilla” (2. Kor. 11:26)

Evankeliumin asia on vaatinut aina matkustamista. Näin on ollut apostoli Paavalin päivistä meidän aikaamme asti. Olen käynyt edellä mainitsemissani juhlissa, seurakuntavierailuilla Vantaalla, Tuusulassa ja Liperissä. Onneksi Ryttylän lähetyskeskukseen on vain parin kilometrin matka: siellä olen ollut puhumassa Israel-päivillä ja Lähettien kotiväenpäivillä sekä jumalanpalveluksissa. Kauniaisissa pidimme vuosittaisen neljän järjestön (Kansanlähetys, Kylväjä, Suomen Raamattuopisto ja Opiskelija- ja koululaislähetys) retriitin. Seinäjoella kävin tervehtimässä piispaani Simo Peuraa.

Täällä Ryttylässä arkityön erityismaininnan nyt saa Kansanlähetyksen uuden lähetysteologian laatimisryhmä (Leif Nummela, Mattias Kaitainen, Juhani Koivisto, Vesa Ollilainen, Niilo Räsänen ja minä). Tämä on myös teologinen jaoksemme. Olemme useita kertoja pohtineet lähetystyön teologisia perusteita aikamme ilmiöiden valossa. Työ on edistynyt hyvin. Ensi kesänä pohdintojen hedelmä tulee julkisuuteen.

Lähetystyön teologinen arvionti on erittäin tärkeää oman järjestömme ja kirkkomme lähetystyön suunnan vuoksi. Teologia vaikuttaa käytännön ratkaisuihin. Myös silloin kuin se ei ole tietoista

Ihmisen rinnalla rakkauden lähettiläänä

Osallistuin lokakuussa Tampereella Suomen Lähetysneuvoston 100- vuotisjuhlaan. Lähetysneuvostossa on mukana yli 30 lähetysjärjestöä eri kirkkokunnista. Juhlapuheita ja esitelmiä tärkeämmäksi itselleni osoittautui suunnittelematon tapahtuma. Työtoverit pyysivät minua tekemään haastatteluja kadulle. Kysymykset lähtevät yleisistä uskontoon liittyvistä asioista ja päätyvät henkilökohtaisempiin. Minulla oli tähän vain hetki aikaa, mutta lähdin mukaan.

Heti alussa kohtasimme naisen, joka kertoi elämänsä olevan surkeassa jamassa. Hän koki itsensä mitättömäksi. Emme lähteneet haastattelussa pidemmälle, koska hänen piti pian lähteä. Kerroimme Jumalan rakastavan häntä, kerroimme, että hän on ainutlaatuinen ja arvokas. Samaan aikaan kuin puhuimme kyyneleet alkoivat juosta tämän naisen silmistä. Sitten kaveri haki hänet mukaansa ja kyseli mennessään: Miksi itket? Mitä ne meni sanomaan sinulle?

Tämä kohtaaminen kertoi minulle sellaisen rakkauden ja hyväksynnän tarpeesta, mitä moni etsii toisista ihmisistä. Aina pettyen. Paholainen on saanut painettua monet maan rakoon. Kristittyjen tehtävä on nostaa ja johdattaa syvimmän rakkauden, Jumalan, luokse.

Kuvittele mielessäsi jana, jonka päädyissä lukee mitättömyys ja arvokkuus. Jumala sijoittaa meidät täysin janan arvokas-päätyyn. Moni sijoittaa itsensä toiseen ääripäähän. Meidän pitää kuljettaa heidät sinne, missä näkevät itsensä Jumalan silmin. Levitetään evankeliumia ja Jumalan rakkautta. Ihmisten sydämissä sille on suuri tarve. Tämä kadun kohtaaminen puhutteli minua valtavasti.

Ystäväni!

Puusta putoavat lehdet kertovat syksystä. Ihmisten sydämessä oleva kaipaus Jumalasta. Kiitos, että olet kanssani viemässä parasta sanomaa!

Ole siunattu ja siunaukseksi,

Mika

Vielä joitakin kuvia

Edellä on otteita ystäväkirjeestäni. Kirjeessä on aina myös kuvia, ja laitan niitä tähänkin näkyviin. Olet tervetullut lähettäjärenkaaseeni. Voit ilmoittautua siihen netissä.

Näissä kuvissa:

  1. Työtoverini Salla Kurppa-Silvan ja Hanna-Mari Vuorisen kanssa Suomen Lähetysneuvoston juhlassa.
  2. Veijo Ollin kanssa tekemässä ohjelmaa Radio Deihin.
  3. Israel-päivien jumalanpalveluksen alttarilla risti ja menora.
  4. Lähetysherätystä Suomen Lähetysneuvoston 100-vuotisjuhlan päätösjuhlassa.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Totuus ja harha kristinuskossa

Totuus ja harha – väärät ja oikeat profeetat

Vapaina sunnuntaina käyn jumalanpalveluksissa Ryttylässä Kansanlähetyksen lähetyskeskuksessa (sunnuntaina klo 13.00-14.30). Syyskauden jumalanpalvelukset alkoivat tänään. Päivän teemana on Totuus ja harha. Saarnaajana toimi Japanin lähetystyöstä palannut Daniel Nummela.

Kirkkokäsikirja kertoo pyhästä lyhyesti:

”Kristitty joutuu elämässään kamppailemaan erottaakseen totuuden valheesta ja oikean väärästä. Jumalan tunteminen ja hänen tahtonsa kyseleminen ohjaavat häntä totuuteen.”

Päivän tekstit ovat todella pysäyttäviä. Tässä maailmassa – ja myös kristikunnassa – totuus ja harha kulkevat lomittain. Tekstit kertovat asian vakavuudesta. Ja Jeesuksen mukaan vaakalaudalla on myös ikuisuuskohtalomme: taivas ja kadotus.

Olemme vakavan aiheen äärellä.

Illan tullen vielä lueskelen ja pohdin lyhyesti päivän tekstejä.

Vanhan testamentin teksti – 5. Moos. 13:1-5

Mooses sanoi:
”Noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä, jotka minä annan teille. Älkää lisätkö niihin mitään älkääkä poistako niistä mitään.
Teidän keskuuteenne saattaa ilmestyä profeetta tai unennäkijä, joka lupaa tehdä ihmeen tai tunnusteon ja joka näin koettaa taivuttaa teidät palvelemaan vieraita ja teille outoja jumalia. Älkää kuunnelko sellaisen profeetan tai unennäkijän sanoja, vaikka hänen lupaamansa ihme tapahtuisikin. Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä näin saadakseen tietää, rakastatteko häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina palvelijoinaan.”

Tässä korostuu Raamatun sanan merkitys (käskyt). Pelkkä ulkonainen Jumalan sanan omistaminen, niiden lukeminen tai siteeraaminen tai niistä puhuminen ei riitä. Ne ovat kyllä hyviä asioita. Jumalan kansan tulee noudattaa Jumalan käskyjä.

Profetiat, unennäkijät ja ihmeiden tekijät saattavat olla Jumalan lähettämiä välineitä, joilla hän koettelee sitoutumistamme Jumalan sanaan, Raamattuun.

Jumalan rakastaminen on Hänen itsensä ja Hänen sanansa rakastamista ja sen tottelemista.

Epistolateksti – 1. Joh. 4:1-6

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.
Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Johannes kirjoittaa kristityille. Heidän ei tule olla sinisilmäisiä. Jo alkuseurakunnan aikana uskovien riesana olivat väärät henget, väärät profeetat ja antikristuksen henki.

Kristityt eivät saa uskoa kaikkia henkiä, kaikkia opettajia tai sanomia. Kaikki tulee koetella. Koettelun perustana kristikunnassa on perinteisesti nähty Jumalan sana. Jos opetus ja opettaja on Jumalan sanan vastainen, häntä ei tule kuunnella.

Tässä mainitaan erityisesti se, uskooko sananjulistaja Jeesuksen olevan ihmiseksi tullut Jumala.

Väärät profeetat ovat maailman suosiossa: ”maailma kuuntelee heitä”. Oikean profeetta ”kuuntelee meitä” eli apostoleja.  Tästä tunnetaan totuuden henki ja eksytyksen henki.

Päivän saarnaaja Daniel Nummela mainitsi, että Jumalan kansan keskellä juutalaisuudessa jo ennen pakkosiirtolaisuutta oli suuri joukko vääriä profeettoja, jotka olivat kansan ja uskonnollisen eliitin suosiossa. Oikeat profeetat olivat vähemmistössä. Suosio ei ole oikean opin takuu.

Evankeliumi – Matt. 7:15-23

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät.
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.
Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’
Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’”

Päivän varsinainen pommi on evankeliumissa. Tässäkin Jeesus varoittaa vääristä profeetoista. He näyttävät ulospäin olevan kelpo paimenia. Sisältä kuitenkin raatelevia susia. Jeesus käyttää rajua kieltä. Tämä kertoo asian vakavuudesta.

Mikä on tuo hedelmä? Onko se profeetan suusta tai kynästä tuleva oppi? Onko hyvää hedelmää Raamatun mukainen opetus, huonoa Jumalan sanan vähättely ja Jeesuksen mainitsema ”vääryyden tekeminen”? Onko hyvä hedelmä uusien uskovien syntyminen ja Jumalan sanan mukaisen elämän lisääntyminen? Väärän profeetan kautta tällaista ei synny. Hyvää hedelmää on muun muassa osallistuminen maailman evankelioimiseen ja lähetystyöhön (Matt. 28:18-20), toisten kristittyjen rakastaminen (Joh. 13:34-35), Jumalan rakastaminen yli kaiken ja lähimmäisen rakastaminen (Matt. 22:37-40) sekä Pyhän Hengen yhdeksänosainen hedelmä (Gal. 5:22). Hyvää hedelmää on sitoutuminen kaikkeen siihen, mihin Jeesus ja apostolit meitä kehoittavat.

Erityisesti radikaalisti Jeesus sanoo taivasten valtakuntaan pääsystä. Sinne ei pääse vain rukoilemalla tai sanomalla Jeesukselle ”Herra, Herra”. Jeesus on tässä tiukkana. Tarvitaan enemmän kuin vain suullinen sitoutuminen. Hän odottaa Jumalan tahdon tekemistä. Mistä tämä tahto löytyy? Meillä ei ole mitään muuta varmaa lähdettä kuin Jumalan sana, Raamattu.

Pelkkä ulkonainen tunnustautuminen kristityksi ja Jeesuksen seuraajaksi ei tässä riitä. Tarvitaan Jumalan sanan mukaista elämää. Kovaa tekstiä Jeesukselta! Meille usein sanotaan: Kun sinut on kastettu, olet pelastunut! Tai: Kun vain uskot Jeesukseen, kaikki on hyvin. Molemmat ovat tarpeen. Jeesus tässä puheessaan asettaa kovemman vaatimuksen!

Toinen kova sana tulee kristilliseen karismaattiseen kenttään. Jeesusta voidaan sanoa Herraksi, hänen nimessään voidaan profetoida, karkoittaa pahoja henkiä ja tehdä voimatekoja. Ja tällainen henkilö voi  lopulta olla kuitenkin Jumalan valtakunnan ulkopuolella!! Jeesus hylkää joukon tällaisia ihmisiä: En tunne teitä! Jeesus nimittää heitä vääryyden tekijöiksi.

En usko, että karismaattiset ilmiöt ovat tässä ongelmana. Nehän ovat Raamatussa hyvä ja tavoiteltava asia. Jeesus mainitsee kaksi asiaa näistä karismaatikoista. Jeesus ei lopulta tuntenut heitä omikseen. He käyttivät Jeesuksen nimeä voimatekoihin ja ihmisiin, mutta eivät olleet todellisia Jeesuksen seuraajia! Tällainenkin voi olla mahdollista!

Lähetystyöntekijämme ovat kertoneet myös eri uskontojen keskellä tapahtuvista ihmeistä. Ihmeet eivät itsessään todista, että Jumala toimii. Toisaalta on myönnettävä, että monet kristittyjen Jeesuksen nimessä tekemät ihmeet ovat johdattamassa ihmisiä evankeliumin kuuloon.

Toinen Jeesuksen moite koski näiden karismaatikkojen elämäntapaa: He olivat vääryydentekijöitä eli eivät halunneet elämässään toimia Jumalan sanan mukaisesti. Karismaattisenkin kristillisyyden tulee sitoutua Raamattuun, sen opetuksiin eikä luottaa siihen, että hengen ilmoitus, hyvät kokemukset, ylistyslaulut, hurmos ja Jumalan läheisyyden tunto, antavat luvan toimia vastoin Jumalan tahtoa.

Meillä on vaarana palvella muita jumalia kuin Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteistä Jumalaa. Näiden jumalten ääni löytyy usein yleisestä mielipiteestä tai kansan äänestä.

Kun valikoimme Jumalan sanasta vain itsellemme mieluisat kohdat ja hylkäämme muut, silloin emme palvele enää Raamatun ilmoittamaa Jumalaa vaan olemme tehneet itsestämme ja järjestämme itsellemme oman epäjumalan. Siihen jumalaan ei kannata paljoa luottaa nyt eikä viimeisenä päivänä.

On vain yksi varma totuuden lähde: Raamatun pyhät kirjoitukset.

Päivän rukous

Kirkkokäsikirjassa on jokaiselle sunnuntaille rukouksia. Tämän sunnuntain yksi rukous on tässä alla. Tämän sunnuntain tekstit ovat rajuja. Ne kertovat, mitä Jumala meiltä odottaa.  Tarvitsemme Jumalan armoa pelastuaksemme itse, tarvitsemme Jumalan armoa ja Raamatun sanan ohjausta, ettei meistä tule harhaopettajia ja vääriä profeettoja, jotka ohjaavat toisia harhaan ja kadotukseen. Rukoile kaikkien sananjulistajien puolesta!

Herramme ja Jumalamme.
Me olemme usein
yleisen mielipiteen vankeja.
Se, mitä ihmiset sanovat,
merkitsee meille enemmän kuin se,
mikä sinun sanasi mukaan
on totta ja oikeaa.
Avaa silmämme näkemään,
mikä elämässämme
on vastoin sinun tahtoasi.
Anna voima
mielesi mukaiseen elämäntapaan.
Tätä rukoilemme
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesus Kristus astui ylös taivaaseen

Helatorstain ihmeellinen sanoma – 19 vallankumouksellista asiaa

Helatorstaita vietetään 40 päivää Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen jälkeen. Se on Jeesuksen taivaaseen astumisen juhla. Jeesus meni sinne, mistä oli tullut. Kokosin tähän joitakin asioita Jeesuksen taivaaseen astumiseen liittyen.

1. Pelastushistoriallisen käänteen päivä

Jeesus on kolminaisen Jumalan persoonista se, jonka kautta koko universumi on luotu. Jumalan suunnitelman mukaan, hän syntyi ihmiseksi neitsyt Mariasta, eli hyvän ja synnittömän elämän, kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista. Helatorstaina Jeesus palasi taivaaseen, ja 10 päivän päästä helluntaina alkoi Pyhän Hengen aikakausi.

2. Taivaassa on nyt jotain uutta

Jeesus palasi taivaaseen erilaisena kuin sieltä lähtiessään. Kolmiyhteisessä Jumalassa tapahtui hämmästyttävä muutos: yksi persoonista on nyt taivaassa kirkastetussa ihmisruumiissa. Jeesuksen lihaksi tuleminen, inkarnaation ihme, jatkuu taivaassa. Siellä on nyt lihaa ja verta!

3. Jeesus meni valmistamaan uskoville taivaallisia asuntoja

Jeesus valmistautuu taivaassa siihen juhlapäivään kun uskovat kootaan hänen luokseen. Meitä odottaa taivaalliset asunnot: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta – enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen” (Joh. 14:2-3)

4. Jeesus on nyt ylipappi, joka rukoilee kansansa puolesta

Jeesus on puolustajamme ja hän rukoilee nyt Isän luona meidän puolestamme: ”Siksi hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan (Hepr. 7:25). Tämä on valtava ilo ja rohkaisu. Jeesus rukoilee puolestani, että pysyisin uskossa ja voisin kirkastaa Jumalaa elämälläni.

5. Seurakunnan elämän alku ilman Jeesuksen ruumiillista läsnäoloa

Jeesus kutsui apostolit seuraajikseen. Helatorstain jälkeen ennen helluntaita kerrotaan, että ainakin 120 henkeä oli koolla. He suunnittelivat seurakunnan elämää muun muassa valitsemalla uuden apostolin Juudaksen tilalle (Ap.t. 1). Helatorstaista alkoi aikakausi jolloin seurakunta (Kristuksen morsian) on erossa Jeesuksesta (sulhanen). Tämä aika päättyy Jeesuksen paluuseen ja Karitsan häihin (Ilm. 19:5-9).

6. Jeesus lupaa Pyhän Hengen

Helatorstaina Jeesus jälleen kerran muistutti lähettävänsä Pyhän Hengen opetuslapsille: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa sitä, minkä Isä on luvannut ja minkä olette minulta kuulleet. Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä pian näiden päivien jälkeen” (Ap.t. 1:4-5). Kymmenen päivän päästä helluntaina tämä toteutui.

7. Jeesus antaa taivaasta lahjoja kirkolleen

Efesolaiskirjeessä (4:7-16) kerrotaan, että ylösnoussut Jeesus antaa lahjoja seurakunnalleen. Lahjaksi mainitaan erityiset tehtävät seurakunnassa. Apostolien, profeettojen, evankelistojen, paimenien ja opettajien tehtävä on valmistaa koko seurakunta Kristuksen ruumiin (seurakunnan) rakentumiseen, ettemme ajelehtisi väärien oppien heiteltävinä vaan kasvaisimme totuudessa ja rakkaudessa Kristukseen.

8. Jeesus on kirkon pää

Jeesus on kirkon Herra. Seurakunta kuuluu hänelle ja seurakunnan tulee etsiä häntä, seurata häntä ja palvella häntä.  ”Jumala on alistanut kaiken hänen (Jeesuksen) jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle” (Ef. 1:22)

9. Jeesuksen kruunaamisen päivä

Helatorstaina Jeesus asetettiin taas jumalalliseen kunniaan. Hän istumisensa Jumalan oikealla puolella kuvaa hänen valtaansa. Hänelle on annettu kaikki valta (Matt. 28:18-20). Hän on universumin hallitsija ja ”Hänen valtaansa on alistettu enkelit, vallat ja voimat” (1. Piet. 3:22).

10. Lähetyskäskyn päivä

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus puhui monesti apostoleille lähetystehtävästä. Ylösnousseella oli oikeastaan vain yksi käsky: viekää evankeliumi kaikille kansoille, tehkää kaikista kansoista opetuslapsia, julistakaa syntien anteeksiantamusta, jotta pelastus tulisi kaikkien osaksi. Apostolien tekojen lähetyskäsky annettiin helatorstaina: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka (Ap.t. 1:8).

11. Taivaassa Jeesus seuraa lähetystyön etenemistä

Jeesus seuraa, miten lähetyskäsky toteutuu ja mitä hänen todistajilleen tapahtuu. Diakoni Stefanoksen kohtalo osoittaa, että lähetystehtävän täyttämiseen kuuluu myös kärsimys. Jeesus nousi ottamaan vastaan kirkon ensimmäistä marttyyria (Ap.t. 6).

12. Jeesus menee pois

Pääsiäisen ja helatorstain välisenä 40 päivän aikana Jeesus näyttäytyi usein opetuslapsille, hän tuli paikalle yllättäen ja poistui yllättäen. Jumala halusi osoittaa seurakunnalle, että tällaisten yllättävien vierailujen aika on ohi. Jeesus menee pystyvästi taivaaseen ja on siellä, kunnes palaa takaisin.

13. Jeesuksen paluun lupaus

Helatorstaina kaksi enkeliä sanoi Jeesuksen poistumista katseleville apostoleille, että samalla tavalla kun näette nyt Jeesuksen menevän, hän tulee takaisin (Ap.t. 1:9-11). Jeesus lähti todella pois ja hän todella palaa takaisin. Jeesuksen paluussa on yksi ero: Sitä eivät näe vain harvat vaan kaikki maailman asukkaat.

14. Jeesus lähti pois, mutta on läsnä

Uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Persoonat eroavat toistaan, heillä on erilaisia tehtäviä, mutta ovat silti sama yksi Jumala. Helatorstaina Isä otti Jeesuksen taivaaseen ja 10 päivän kuluttua Pyhä Henki lähetettiin maailmaan. Ei ole kolmea eri Jumalaa. Kirkkoisä Augustinuksen ajatus kolminaisen Jumalan jakamattomista teoista on tärkeä (”opera trinitatis ad extra indivisa sunt”). Kaikkialla, missä yksi Jumalan persoonista toimii, siellä on myös koko kolminainen Jumala. Siksi nyt Pyhän Hengen läsnäolon vuoksi voimme sanoa, että vaikka Jeesus on ruumiillisesti taivaassa, hän on kanssamme esimerkiksi ehtoollisessa ja julistetussa evankeliumissa.

15. Jeesus Kristus on nyt Herra

Helatorstain sanoma koskettaa kaikkia ihmisiä. Jeesus asetettiin asemaan, jonka jokainen ihminen tulee tunnustamaan: ”…Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava, että Jeesus Kristus on Herra – Isän Jumalan kunniaksi” (Fil 2: 9-11)

16. Taivaaseen astuminen on osoitus Jeesuksen ainutlaatuisuudesta

Ketään toista ei ole asetettu samanlaiseen asemaan kuin Jeesusta. Kukaan uskonnon perustaja, hurskas ihminen, valtionpäämies ja julkisuuden henkilö ei voi ostaa, ansaita tai saada samaa virkaa, tehtävää tai asemaa. Jeesus on täysin omaa luokkaansa.

17. Jumalan pelastussuunnitelma toteutuu

Taivaaseen astuminen on osa Jumalan ennen maailman luomista tehdystä pelastussuunnitelmasta. Sen jälkeen tuli helluntai, jolloin alkoi kirkon ja lähetystehtävän aikakausi. Tämä aikakausi päättyy Jeesuksen paluuseen. Pian alkaa ikuisuus (taivas ja kadotus). Mikään eikä kukaan voi estää Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista.

18. Helatorstai on huomioitu uskontunnustuksissa

Kristillisellä kirkolla on kolme tärkeää uskontunnustusta, jotka kaikki nostavat helatorstain tapahtuman kristillisen uskon keskiöön: Jeesus ”nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Apostolinen uskontunnustus), Jeesus ”nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua” (Nikean uskontunnustus), Jeesus on ”on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Athanasioksen uskontunnustus)

19. Teoriasta ylistykseksi

Emme vain muistele tapahtunutta. Helatorstai on päivä, joka kutsuu ylistämään elävää Jeesusta! Hän on Herra, joka istuu Jumalan oikealla puolella! Kristinusko ei ole vain tietoa, vaan ennen kaikkea elämää kolmiyhteisen Jumalan yhteydessä. Jokainen ihminen on luotu tähän yhteyteen ja Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi jokaisen pelastamiseksi. Elämämme syvin syy ja todellinen tarkoitus löytyy kun uskomme ja ylistämme kolmiyhteistä Jumalaa!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Epäilevä Tuomas - uskova Tuomas_Caravaggio

Tuomas: ”Minun Herrani ja Jumalani!” – 11 asiaa Jeesuksen ilmestymisestä

Johanneksen evankeliumissa (Joh. 20: 19-31) kerrotaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisestä opetuslapsille sekä lähetyskäskyn antamisesta. Neljässä evankeliumissa Jeesuksen puheiden perusteella kirkon perustehtävää ja lähetystyötä (missio) on painotettu eri näkökulmista.

Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.”
Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.”
Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”
Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

Tässä yksitoista ajatusta tämän sunnuntain saarnatekstin äärellä:

  1. Mission lähtökohta: Jeesus on ylösnoussut. Juutalaisten neuvoston miehet sanoivat: Meidän mielestämme tämä on väärä messias. Tapetaan hänet. Sen sijaan Jumala sanoo: Minun mielestäni tämä on oikea messias: Nostetaanpas hänet kuolleista.
  2. Missio on kolmiyhteisen Jumalan missio. Tässäkin tekstissä Isä, Poika ja Pyhä Henki toimivat yhdessä pelastustyössä.
  3. Mission malli: Isä lähetti Jeesuksen. Samalla tavoin Jeesus lähettää meidät. Jeesuksen lähettämisessä olennaista oli pyhä elämä, julistus, palvelu, rakkaus, kärsimys ja sitoutuminen Jumalan tahtoon.
  4. Mission jäljet ovat kärsimyksen jäljet. Jeesuksen viisi haavaa muistuttavat tehtävänantajasta ja meidän kärsimystiestämme. Lähetyksen teologia on ristin teologiaa.
  5. Mission tehtävä: Julistakaa syntejä anteeksi. Ja tarvittaessa kieltäkää anteeksianto.
  6. Mission päämäärä: Että meillä uskomalla Jeesukseen olisi Elämä.
  7. Kenenkään synnit ei ole automaattisesti anteeksiannettu eikä kenelläkään ole Jeesuksen mainitsemaa Elämää. Uskolla vapaudutaan synnistä ja saadaan Elämä Jumalan yhteydessä. Ilman uskoa Jeesukseen  ei-uskova elää helvetissäkin synnissä vailla mitään katumusta tai pelastuksen mahdollisuutta tai edes halua siihen, sillä hän on helvetissä Jumalan hylkäämä.
  8. Mission voima: Apostolit olivat omassa voimassa (eli heikkoudessa) lukkojen takana. Pyhä Henki antaa voiman toteuttaa lähetystyötä.
  9. Tuomaan kunnianpalautus. Jeesuksen ylösnousemuksen todistanut Tuomas ei ole epäilevä Tuomas vaan kirkkaan Kristus-todistuksen antava Tuomas: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Perimätiedon mukaan Tuomas vei evankeliumin Intiaan.
  10. Autuaat ne (me), jotka emme näe ja kuitenkin uskomme.
  11. Lähetystehtävää toteuttava kirkko ei saa unohtaa ristinnaulittua, joka seisoi opetuslasten edessä ja tarjoaa syntien anteeksiantamusta ja Elämää.
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Herätys ja Kansanlähetys

Osana herätysten historiaa

Suomi on ollut herätysten maa.

Herätys on Jumalan ja pelastuksen löytämisen erityistä aikaa.

Suomen hengellisistä herätyksistä on helppo poimia rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus eri muodoissaan, jotka ovat vaikuttaneeet vuosisatojen ajan. Vapaan kristillisyyden nousu on myös herätyksen seurausta. Lisäksi on ollut paikallisia herätyksiä, jotka eivät ole päässeet kirkkohistorian kirjoihin. 1900-luvulla nousi uudenlainen luterilainen herätyskristillisyys, jonka vaikuttajia olivat muun muassa Helena Konttinen ja Parikanniemisäätiö, Frans Hannula ja hannulan herätys, Urho Muroma ja Suomen ev.lut. Sisälähetyssäätiö (nykyisin Suomen Raamattuopisto), Frank Mangs ja Kansan Raamattuseura, Ylioppilaslähetys (nykyisin Opiskelija- ja Koululaislähetys), Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat sekä muita järjestöjä. Herätykset nivoutuvat aina ihmisten arkeen ja johonkin paikalliseen tilanteeseen ja usein paikallisen seurakunnan elämään.

Pietismi

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Sen juuret ovat edellä kuvatussa herätysliikemaastossa. Suurimmalle osalle Suomen herätyksistä yhteinen nimitys on pietismi, joka pyrki uudistamaan kirkkoa ja kristillistä elämää. Pietismi on monimuotoista, mutta sille on olennaista henkilökohtaisen uskonelämän korostus hartauskirjoja ja Raamattua lukemalla, kokoontuminen pieniin ryhmiin ja seuroihin, kristillisen rakkauden painottaminen, maallikkous, lähetystyö ja kutsu henkilökohtaiseen uskoon.

Aina tällaista herätyskristillisyyttä ei ole ymmärretty. Norjalainen teologi Carl Fredrik Wislöff (1908-2004) kertoo viidestä herätyksen ja herätysjulistuksen esteestä:

  1. Vakuuttelu, että pelkkä kaste riittää pelastukseeen ja henkilökohtaista uskoa ei tarvita.
  2. Väite, jonka mukaan kaikki pääsevät lopulta taivaaseen.
  3. Opetus, jossa usko keskittyy kokemuksiin eikä Jeesuksen ristiin.
  4. Julistus, joka ei ota huomioon synnin radikaalisuutta ja sen iankaikkista seurausta eli kadotusta.
  5. Toiminta, jossa Raamattua ei pidetä Jumalan sanana.

Tällaista herätyksiä turmelevia väitteitä kuulee vieläkin. Herätyskristillisyys opettaa juuri päinvastaista:

  • Kasteen lisäksi tarvitaan henkilökohtainen usko Jeesukseen.
  • Taivas ja kadotus ovat totta. Usko Jeesukseen avaa taivaan; muuten kohtalona on ikuinen kadotus.
  • Herätyksen ydin on Jumalan teossa meidän puolestamme Jeesuksen ristissä ja veressä.
  • Synti kadottaa, jos sitä ei saa anteeksi.
  • Raamattu on Pyhän Hengen johtamana syntynyt Jumalan todellinen sana ihmiskunnalle.

Zinzendorfilainen pietismi

Minulle tärkeää on herrnhutilainen pietismi, jonka suuri vaikuttaja oli Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760). Hän pyrki luomaan yhteyttä uskovien välille luterilaisen kirkon sisällä. Pietistit olivat aktiivisia seurakuntalaisia paikallisseurakunnassaan, jossa he kävivät jumalanpalveluksissa ja ehtoollisella. Jumalanpalvelusten lisäksi heillä oli omia kokoontumisia. Herrnhutilaisten pietistien painotuksina olivat muun muassa seuraavat asiat:

  • Jeesuksen veren korostus anteeksiantamuksen perustana. Pelastus otetaan vastaan uskolla.
  • Jeesus on yksityisen ja julkisen kristillisen elämän keskus.
  • Kristittyjen tulee rakastaa toisiaan.
  • Ihmiset halutaan johtaa henkilökohtaiseen uskoon.
  • Iloinen kristillisyys ja pelastusvarmuuden korostaminen. Jumala ei jätä meitä epävarmuuteen pelastuksen asiassa.
  • Kristityt kokoontuivat koteihin rukoilemaan ja lukemaan Raamattua yhdessä.
  • Evankeliumi tulee viedä kaikille kansoille; vahva lähetysnäky.

Tuossa on sydäntäni sytyttäviä kristillisyyden painotuksia. Minua innostaa  se, että olemme yksi osa herätysten historiaa. Juuremme ovat siinä monimuotoisessa joukossa, jotka haluavat rakastaa Jumalaa, arvostaa Raamattua, kasvaa uskossa ja päästä itse taivaaseen ja viedä sinne mahdollisimman paljon muita mukana.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron seuraavasta minua innostavasta asiasta työssäni. Tekstin pohjana on puheeni Mikä Kansanlähetyksessä innostaa.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Hidasta vauhtia

Olen päässyt kolme kertaa elämässäni peltipoliisin kuvattavaksi. Joka kerta tiellä varmaankin oli liikennemerkki, joka varoitti nopeuden mittauksesta.

Kuvatuksi tuleminen aina pännii, mutta poliisin automaattivalvonta pelastaa ihmishenkiä ja vähentää onnettomuuksia. Automaattivalvonnan arvioidaan pelastavan vuosittain 27 ihmisen hengen.

Kadotuksesta pelastumiseen tarvitaan jotain järeämpää. Kannattaa hidastaa vauhtia ja miettiä.

Kirkollisessa mediassa on ollut pientä puhetta helvetistä. Raamattu muistuttaa monesti, että kuoleman jälkeen tulee tuomio. Olisi ihme, jos Jumala ei muistuttaisi, sillä jokaisella on oikeus tietää tästä. Ainakin tuomio ja helvetti ovat asioita, jotka moni haluaisi unohtaa. Taivaan haluaisimme tietysti valita.

Jumala haluaa etukäteen kertoa meille, mitä tapahtuu. Aivan kuten liikennemerkki paljon vähäisemmästä peltipoliisista.

Helvetti kertoo Jumalan pyhyydestä ja syntiemme karmeudesta Jumalan edessä. Ensimmäistä emme ymmärrä ja jälkimmäiselle olemme sokeat.

Jokainen meistä on kerran Jumalan edessä tuomiolla. Raamattu kertoo, että tuona päivänä ihmiskunta jaetaan kahteen joukoon: pelastettuihin ja kadotettuihin. Raamattu kertoo myös pelastuksen mahdollisuudesta: Usko Jeesukseen pelastaa! Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu!

Kolme tärkeää asiaa

1. Kukaan ei voi paeta tuomiota ja ikuisuutta

”Jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle” (Hepr. 9:27).

2. Usko Jeesukseen pelastaa

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16).

3. Yleisestä tiedosta henkilökohtaiseksi uskoksi.

”Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?” He vastasivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi” (Ap.t. 16:30-31).


Kannattaa hidastaa, tarkastaa päämäärä ja tarvittaessa kääntyä.


Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Lähetystyö ja herätys

Jokaisen kristityn unohdettu etuoikeus

Evankeliumi on hyvä uutinen sille, jolle se ehtii ajoissa. Haluan olla sydämestäni mukana suuressa tehtävässä, joka tähtää siihen, että jokainen Jumalan yhteyteen tarkoitettu saisi ikuisen pelastuksen.

Jostain minulle käsittämättömästä syystä Jumala antoi meille kristityille suuren vastuun ja etuoikeuden viedä evankeliumi kaikille kansoille. Miksi kristinusko on ainutlaatuinen muihin uskontoihin verrattuna? Siksi että Jumala on tullut vain kerran ihmiseksi. Hän valmisteli tuloaan (siitä kertoo Vanha testamentti) ja Uusi testamentti kertoo, mitä ihmiseksi syntynyt Jumala teki ja opetti. Kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus antoi meille huikaisevan tehtävän: viedä evankeliumi kaikkialle! Kristinusko on ainutlaatuinen koska Jeesus on sitä.

Apostolit lähtivät liikkeelle. Viestikapula on annettu nyt meille. Jokaisen kristityn tulee katsoa:

*Tehtävän antajaan. Katso Jeesukseen! Jeesus antoi tehtävän, joka käsittää koko maailman. Hän antoi sanoman, joka löytyy Raamatusta ja jonka ydin on Jumalan suuret teot Jeesuksessa jokaista ihmistä varten. Tehtävän antaja lupasi myös Pyhän Hengen voiman.

*Kaikkia kansoja. Katso vaalenneita niittyjä! Jokaisella on oikeus kuulla Jeesuksesta. Maailmassa on viisi miljardia ainutlaatuista ihmistä – kuten minä ja sinä – jotka eivät ole vielä kristittyjä. Jos ja kun Jeesus on ainoa pelastaja, tämän pitäisi liikauttaa sydäntämme. Meillä on lääke ja pelastus hukkuvalle.

*Omia mahdollisuuksiani. Katso itseesi! Tutki elämääsi ja pohdi, mitä sinä voisit tehdä toisten hyväksi. Tarvitaan lähtijöitä ja lähettäjiä. Evankeliumi menee eteenpäin vain jos löytyy niitä, jotka sitoutuvat sen levittämiseen.

*Ikuisuutta. Katso kaikkea ikuisuuden näkökulmasta! Jokainen ihminen on ikuisuusolento. Taivas ja helvetti ovat totta. Jeesus korosti erityisesti jälkimmäisen kauheutta. Hän tuli maailmaan, jottei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän (vrt. Joh. 3:16). Katoaville ponnistuksilla voimme muuttaa ihmisten ikuisuuskohtaloita.

*Konkreettista askelta. Katso pientäkin askelta! Mikä on askel, jolla olet mukana maailman evankelioimisessa? Voisitko varata tietyn ajan vuorokaudesta rukoukseen lähetystehtävän toteuttamiseksi tai jonkun lähetystyöntekijän puolesta? Voisiko tukea taloudellisesti lähetystyöntekijää? Rukous ja tuki onnistuvat kun lähdet jonkun lähetystyöntekijän taustajoukkoihin. Ehkä Jumala kutsuu sinut lähetystyöhön tai lähetysinnostajaksi, jollaisia myös tarvitaan.

Suurimmassa mukana

Jos et vielä tiedä, miten olla suuressa tehtävässä mukana, tutustu suuressamukana.fi -sivustoon. Maailman mullistajalle siellä on paljon mahdollisuuksia. Monenko elämän – sekä tämänpuoleisen että tuonpuoleisen – mullistaja sinä voisit olla?

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Tuomiosunnuntai taivas ja kadotus

Kuolema ei erota kristittyä Jumalasta

Uusi Tie -lehdessä oli saapuvaan tuomiosunnuntaihin liittyvä kirjoitus. Matti Korhonen kysyy: Vielä suomalaiset uskovat viimeiseen tuomioon?

Aiemmin tässä kuussa julkaistu Ev.lut. kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan 18 prosenttia suomalaisista yhtyy ainakin osittain väitteeseen, että kuoleman jälkeen mennään joko taivaaseen tai helvettiin.

Minulta kysyttiin, mitä tämä herättää minussa. Ensinnäkin sen, että maassamme on opetettu Raamatun sanaa, sillä ilman kristillistä opetusta taivaan ja helvetin todellisuuteen ei uskottaisi tämänkään vertaa. Toiseksi, tämä pieni prosenttimäärä on kutsu opettaa Raamatun pohjalta selvemmin lopun aikoihin liittyviä teemoja taivaasta, kadotuksesta ja pelastuksesta.

Opetuksen pitää sitoutua Ramatun sanaan eikä  omaan mielikuvitukseen. Lisäksi keskeisenä tulee olla Jumalan kaikkia ihmisiä koskeva pelastustahto. Sanoin:

”On pysyttävä Raamatussa, ilmoitetussa sanassa. Tuomiosta on puhuttava selvästi, taivaasta toivoen ja kadotuksesta itkien. Kaikessa ihmettelemme Jeesuksessa ilmestynyttä Jumalan pelastavaa rakkautta. Lopunajan opetuksen keskipisteessä tulee olla Jeesus, jonka nimessä ja sovintoveressä kurjin ja syntisin saa omistaa täydellisen pelastuksen ja taivaan aarteet.”

Raamattu ei kerro kuoleman jälkeisestä elämästä kovin yksityiskohtaisesti. Kuitenkin riittävästi ymmärtääksemme, että Jeesus Kristus tulee takaisin, tuomiopäivä on tulossa, jossa jokainen maan päällä asunut ihminen on mukana, taivas ja kadotus on totta ja usko Jeesukseen pelastaa.

Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen kahdeksannessa luvussa uskoville:

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – Mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, ja istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme…. Olen varma siitä, etti kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voivat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä tieto. Kristuksella on valta tuomita kadotukseen, mutta ei hän tuomitse niitä, joiden vuoksi hän kuoli ja joiden  puolesta hän parhaillaankin rukoilee. Jeesus vie kaikki omansa taivaaseen. Uskovan ei tarvitse pelätä kuolemaakaan, sillä sekään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Päin vastoin! Silloin usko muuttuu näkemiseksi ja saamme olla ikuisesti Jumalan kanssa.


Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
Heräänkö helvetissä?
Lopun aikojen tulkintaa
Katso Jeesukseen ettet väsyisi ja menettäisi toivoasi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Mitä kuoleman jälkeen

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Tällä marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin kaksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvää viestiä. Juuri ilmestynyt kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015) kertoo suomalaisten käsityksiä kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Kysely paljasti, että suomalaisten enemmistö ei usko kuolemasta kristinuskon mukaisella tavalla. Puolet suomalaisista kertoi olevansa täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu”. Laskutavasta riippuen 10-15 prosenttia uskoi kristinuskon mukaisesti, että kuoleman jälkeen on taivas tai kadotus ja mahdollisesti jonkinlainen odotuksen välitila kuoleman ja lopullisen päämäärän välillä.

Toinen viesti koski kirkon korkeaa vaikuttajaa, jolta kysyttiin televisio-ohjelmassa: ”Kristinuskon mukaan elämämme jatkuu jossain kuoleman jälkeen. Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?” Vaikuttaja vastasi: ”En tiedä. Toivon, että se on jotain hyvää. Enempää en voi minä eikä kukaan muukaan sanoa. Siksi kyse onkin uskosta eikä tiedosta.” Tämän jälkeen keskusteltiin muutama minuutti muista asioista, mutta kun haastatteluaika oli loppumassa, toimittaja halusi vielä tarttua kysymykseen kuoleman jälkeisestä elämästä. Toimittaja kysyi: ”Kärtän sinulta vielä vastausta kuoleman jälkeiseen elämään. Uskotko sinä itse, että me menemme kuoleman jälkeen taivaaseen tai jonnekin?” Kirkon edustajan vastaus tähän oli: ”Uskon, että kuoleman jälkeen seuraa jotain, mutten tiedä mitä. Jeesuksen viimeiset sanat olivat: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Vain sen voimme tehdä. Sitten saamme nähdä.”

Moni olisi kaivannut selvempää lohdutuksen sanomaa juuri pyhäinpäivän edellä Jeesuksesta kuoleman voittajana. Kirkon edustaja ei tuonut esille Jeesuksen voittoa kuolemasta eikä kristinuskon opetusta taivaasta ja kadotuksesta vaikka niistä suoraan kysyttiin. Onneksi viittaus Jeesuksen rukoukseen ristillä toi jonkin verran toivon näkymää. Kunpa voisimme kaikki antaa henkemme Jumalan käsiin.

Kristinuskon keskeiset opetukset

Vaikka emme löydä Raamatusta tarkkaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, mitä kuolemassa ja heti sen jälkeen tapahtuu, meillä on riittävästi tietoa, että voimme opettaa jotain. Tässä keskeiset opetukset:

  • Kuolema ei ole kaiken loppu.
  • Jeesus ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti paholaisen ja kuoleman vallan.
  • Me odotamme Jeesusta Kristusta takaisin maan päälle.
  • Tulee päivä, jolloin kaikki kuolleet nousevat ruumiillisesti ylös.
  • Ihmiskunta kokoontuu viimeiselle tuomiolle, jossa tuomarina on Jeesus Kristus.
  • Tuomion seurauksena ihminen tuomitaan kadotukseen tai taivaaseen.
  • Jeesukseen uskova saa elää ikuisesti taivaassa Jumalan yhteydessä.
  • Usko Jeesukseen pelastaa.

Kuten kirkon nelivuotiskertomuksesta näkyy kirkko ei ole onnistunut välittämään viestiään kuoleman jälkeisestä elämästä ainakaan siten, että se olisi uskottu. Ja uskohan on lopulta Jumalan synnyttämä. Tilasto ei saa masentaa. Se on kutsu pitää esillä opetusta kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jeesuksesta elävänä kuoleman voittajana entistä useammin ja selvemmin.

Ei pidä luulla, että kansa tietää, mitä Raamattu opettaa. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan hengessä pitäisi ryhtyä siihen, mikä uskonpuhdistuksessa oli tärkeää: kristinuskon perusasioiden opettaminen systemaattisesti vaikkapa katekismusten avulla.

Kansanlähetyksen ohjelman näkemys

Kansanlähetyksen teologiaa ja toimintaa kuvaavassa Ohjelmassa kerrotaan: ”Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.”

Toivon näkökulma

Jeesus voitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta kuoleman. Tämä on toivon sanoma. Kun kristitty kuolee uskossa Jeesukseen, hän kuolee toivossa, että Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä tuomiolle, jossa hänelle luetaan vapauttava tuomio.

Paavali kirjoittaa, että me kristityt ”huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme” (2. Kor. 5:2). Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21) eikä se voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38-39).

Yksi kristinuskon menestyksen salaisuus alusta alkaen on ollut juuri siinä, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Jeesus on voittanut kuoleman ja tarjoaa syntien anteeksisaamisen kautta ikuista elämää jokaiselle. Tämä on tänäänkin kristinuskon ilon ja toivon sanoma, jonka pitää kaikua kirkkaana jokaiselle.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa

Lopun aikojen tulkintaa

Raamatun kuvaukset lopun ajoista kiinnostavat monia. Se on hyvä. Kirja on tarkoitettu luettavaksi ja tutkittavaksi.

Lopun aikoja voidaan tarkastella monesta vinkkelistä. Kansanlähetys on kirjoittanut pienen vihkosen Kansanlähetyksen Ohjelma, jossa lähetysherätysliike esittelee teologista ja toiminnallista visiotaan. Tällainen pieni ja monia asioita käsittelevä brosyyri on vain teemojen pintaraapaisu. Tässä Kansanlähetyksen ”viralllinen opetus lopun ajoista”:

Raamatun mukaan maailmanhistoria päättyy viimeisiin eli lopunajan tapahtumiin. Niihin kuuluvat muun muassa Jeesuksen toinen tuleminen, kaikkien kuolleiden ylösnousemus, viimeinen tuomio sekä uuden taivaan ja maan luominen. Ihmiskunnan viimeiset ajat alkoivat Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta ja päättyvät hänen toiseen tulemiseensa.

Jumalan sana kehottaa kristittyjä valvomaan ja odottamaan Jeesuksen paluuta. Kristuksen toisen tulemisen odotus on tunnusomaista elävälle kristillisyydelle. Kukaan muu kuin Isä Jumala ei tiedä, milloin Jeesus palaa.

Raamattu kertoo kuitenkin tapahtumista ja merkeistä, jotka edeltävät tuota hetkeä. Jumalan sanasta luopuminen ja harhaopit lisääntyvät, tulee luonnonmullistuksia, sotia ja nälänhätää. Kun antikristilliset voimat vahvistuvat, kristittyjä vainotaan, laittomuus pääsee valtaan ja rakkaus kylmenee. Samanaikaisesti evankeliumia julistetaan kaikkialla maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Jumalalla on myös erityinen Israelin kansaa koskeva suunnitelma (Room. 9-11).

Vanhasta testamentista alkaen Jumalan antoi lupauksia, jotka täyttyvät lopun aikana. Jumala saattaa pelastussuunnitelmansa päätökseen. Kristus kukistaa Saatanan vallan ja kaiken jumalattomuuden. Hän toteuttaa Jumalan iankaikkisen messiaanisen valtakunnan. Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.

Lopun aikoja voidaan tarkastella tällä tavoin suppeasti. Vielä suppeammin lopun ajat esiintyvät kristillisen kirkon vanhoissa uskontunnustuksissa. Apostolinen uskontunnustus kertoo:

  • Jeesus tulee taivaasta tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
  • Uskomme ruumiin ylösnousemisen.
  • Uskomme iankaikkisen elämän.

Nikaian uskontunnustus on hieman laajempi:

  • Jeesus ”on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”
  • Jeesuksen valtakunnalla ei ole loppua.
  • Me ”odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
  • Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Athanasioksen uskontunnustus kertoo tulevaisuuden tapahtumista näin:

  • ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.”
  • Jeesus on nyt taivaassa Isän oikealla puolella, mutta ”sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.”

Tämä oli pieni katsaus uskontunnusten opetuksiin lopun ajoista. Ne liittyvät perinteeseen, jossa sanotaan lyhyesti ydinasiat.

Eräs ydinasia on tämä: En odota lopun aikoja vaan Jeesusta Kristusta saapuvaksi. Jos minua kiinnostaa jokin lopunajan yksityiskohta tai yleensäkin lopun ajat enemmän kuin Jeesus, kristillisyyteni on väärissä urissa.

Yksityiskohtainen käsittely

Toinen tapa käsitellä lopun aikoja on tarkastella koko Raamatun opetusta niistä. Materiaalia löytyy paljon.

Kansanlähetyksen ensimmäinen pääsihteeri Matti Väisänen kirjoitti yli 300-sivuisen kirjan  Milloin messias tulee? Pelkkä sisällysluettelo osoittaa aiheen laajuutta.

  1. Eskatologisen kirjallisuuden tulkinta.
  2. Raamatun liittoteologia ja armotalouskaudet.
  3. Kysymys Israelista.
  4. Eskatologia Vanhassa testamentissa.
  5. Danielin kirjan tulkintaa.
  6. Evankeliuminen eskatologia.
  7. Uuden testamentin kirjeiden eskatologia.
  8. Ilmestyskirjan eskatologia.
  9. Eskatologisia koulukuntia.
  10. Kolmiyhteisen Jumalan vastustaja.
  11. Kuolema.
  12. Välitila.
  13. Kristuksen toinen tuleminen.
  14. Ylösnousemus.
  15. Tuhatvuotinen valtakunta.
  16. Viimeinen tuomio.
  17. Kadotus ja taivas.
  18. Jumalan valtakunta.

Matti Väisäsen kirjan kaltaisia on muitakin. Opuksissa pyritään lopun aikoihin liittyvän Raamatun opetuksen tarkkaan selitykseen.

Kaksi tapaa

On ainakin kaksi tapaa tutkia lopun aikoja. Yhdessä pitäydytään kiinni ytimestä, joka on kaikille kristityille yhteistä. Tämä on hyvä tapa.

Toinen tapa on tutkia tarkasti koko Raamatun lopun aikoja koskevia opetuksia ja profetioita sekä tulkita niitä. Tulkinnoissa kristityillä on erilaisia näkemyksiä. Tämäkin on hyvä tapa.

Minä ja lopun ajat

Raamattua ei ole kirjoitettu meille vain tiedon saamista varten vaan ennen kaikkea siksi, että ottaisimme vastaan pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa.

Emme ole lopun aikojen tapahtumissa vain ulkopuolisia tarkkailijoita. Olemme niissä itse mukana. Minä ja sinä – jos olemme elossa – näemme Jeesuksen takaisintulon. Jos olemme kuolleita, meidät herätetään ruumiillisesti ylös. Meidät viedään viimeiselle tuomiolle. Siellä selviää vietämmekö ikuisuutemme taivaassa tai kadotuksessa.

Jeesus kokoaa nyt väkeä taivasten valtakuntaan.

Pääsylippu on jo maksettu Golgatan ristillä. Sen saa lunastettua omakseen kun uskoo Jeesukseen Pelastajanaan.

Neljä hengellisen elämän tosiasiaa osoittavat lyhyesti tien uskoon.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa