Avainsana-arkisto: toivo

Mitä kuoleman jälkeen

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Tällä marraskuun ensimmäisellä viikolla huomasin kaksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvää viestiä. Juuri ilmestynyt kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015) kertoo suomalaisten käsityksiä kuolemasta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Kysely paljasti, että suomalaisten enemmistö ei usko kuolemasta kristinuskon mukaisella tavalla. Puolet suomalaisista kertoi olevansa täysin samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: ”Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu”. Laskutavasta riippuen 10-15 prosenttia uskoi kristinuskon mukaisesti, että kuoleman jälkeen on taivas tai kadotus ja mahdollisesti jonkinlainen odotuksen välitila kuoleman ja lopullisen päämäärän välillä.

Toinen viesti koski kirkon korkeaa vaikuttajaa, jolta kysyttiin televisio-ohjelmassa: ”Kristinuskon mukaan elämämme jatkuu jossain kuoleman jälkeen. Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?” Vaikuttaja vastasi: ”En tiedä. Toivon, että se on jotain hyvää. Enempää en voi minä eikä kukaan muukaan sanoa. Siksi kyse onkin uskosta eikä tiedosta.” Tämän jälkeen keskusteltiin muutama minuutti muista asioista, mutta kun haastatteluaika oli loppumassa, toimittaja halusi vielä tarttua kysymykseen kuoleman jälkeisestä elämästä. Toimittaja kysyi: ”Kärtän sinulta vielä vastausta kuoleman jälkeiseen elämään. Uskotko sinä itse, että me menemme kuoleman jälkeen taivaaseen tai jonnekin?” Kirkon edustajan vastaus tähän oli: ”Uskon, että kuoleman jälkeen seuraa jotain, mutten tiedä mitä. Jeesuksen viimeiset sanat olivat: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Vain sen voimme tehdä. Sitten saamme nähdä.”

Moni olisi kaivannut selvempää lohdutuksen sanomaa juuri pyhäinpäivän edellä Jeesuksesta kuoleman voittajana. Kirkon edustaja ei tuonut esille Jeesuksen voittoa kuolemasta eikä kristinuskon opetusta taivaasta ja kadotuksesta vaikka niistä suoraan kysyttiin. Onneksi viittaus Jeesuksen rukoukseen ristillä toi jonkin verran toivon näkymää. Kunpa voisimme kaikki antaa henkemme Jumalan käsiin.

Kristinuskon keskeiset opetukset

Vaikka emme löydä Raamatusta tarkkaa yksityiskohtaista selvitystä siitä, mitä kuolemassa ja heti sen jälkeen tapahtuu, meillä on riittävästi tietoa, että voimme opettaa jotain. Tässä keskeiset opetukset:

  • Kuolema ei ole kaiken loppu.
  • Jeesus ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voitti paholaisen ja kuoleman vallan.
  • Me odotamme Jeesusta Kristusta takaisin maan päälle.
  • Tulee päivä, jolloin kaikki kuolleet nousevat ruumiillisesti ylös.
  • Ihmiskunta kokoontuu viimeiselle tuomiolle, jossa tuomarina on Jeesus Kristus.
  • Tuomion seurauksena ihminen tuomitaan kadotukseen tai taivaaseen.
  • Jeesukseen uskova saa elää ikuisesti taivaassa Jumalan yhteydessä.
  • Usko Jeesukseen pelastaa.

Kuten kirkon nelivuotiskertomuksesta näkyy kirkko ei ole onnistunut välittämään viestiään kuoleman jälkeisestä elämästä ainakaan siten, että se olisi uskottu. Ja uskohan on lopulta Jumalan synnyttämä. Tilasto ei saa masentaa. Se on kutsu pitää esillä opetusta kuoleman jälkeisestä elämästä ja Jeesuksesta elävänä kuoleman voittajana entistä useammin ja selvemmin.

Ei pidä luulla, että kansa tietää, mitä Raamattu opettaa. Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan hengessä pitäisi ryhtyä siihen, mikä uskonpuhdistuksessa oli tärkeää: kristinuskon perusasioiden opettaminen systemaattisesti vaikkapa katekismusten avulla.

Kansanlähetyksen ohjelman näkemys

Kansanlähetyksen teologiaa ja toimintaa kuvaavassa Ohjelmassa kerrotaan: ”Kaikki kuolleet herätetään viimeiselle tuomiolle. Epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen eli helvettiin. Jeesukseen Kristukseen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään eli taivaaseen. Jumalan luomassa uudessa taivaassa ja maassa Kristukseen uskovat näkevät hänet kasvoista kasvoihin ja elävät iankaikkisesti hänen kanssaan.”

Toivon näkökulma

Jeesus voitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta kuoleman. Tämä on toivon sanoma. Kun kristitty kuolee uskossa Jeesukseen, hän kuolee toivossa, että Jeesus herättää hänet viimeisenä päivänä tuomiolle, jossa hänelle luetaan vapauttava tuomio.

Paavali kirjoittaa, että me kristityt ”huokailemme ja kaipaamme päästä pukeutumaan taivaalliseen asuumme” (2. Kor. 5:2). Kristitylle kuolema on voitto (Fil. 1:21) eikä se voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta (Room. 8:38-39).

Yksi kristinuskon menestyksen salaisuus alusta alkaen on ollut juuri siinä, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Jeesus on voittanut kuoleman ja tarjoaa syntien anteeksisaamisen kautta ikuista elämää jokaiselle. Tämä on tänäänkin kristinuskon ilon ja toivon sanoma, jonka pitää kaikua kirkkaana jokaiselle.

Kajaanin kirkko

Ilojuhlaa Kajaanissa

Kajaani Missio on onnellisesti ohi. Kainuun Kansanlähetys on yksi Kansanlähetyksen 17 piirijärjestöstä. Heidän energiallaan järjestettiin 1.-4.10.2015 Kajaani Missio. Tällaiset tapahtumat liittyvät Kansanlähetyksen Suomi sydämellä -evankelioimisnäkyyn.

Olen juuri saapunut Kajaanista ja on aika raportoida päällimmäiset tunnelmat.

Kajaanin kirkossa oli torstaista sunnuntaihin missioillat, joiden aiheina oli usko (to), toivo (pe) ja rakkaus (su). Lauantai-iltana oli Nina Åströmin konsertti. Torstaista perjantaihin Kajaanin kouluja kiersi Riku Rinne. Perjantaina paikallisessa pizzeriassa tarjottiin 165 pizzaa nuorille. Riku piti pari pientä puhetta ja lauloi Sinä olet arvokas. Perjantaina oli myös tilaisuus varuskunnassa ja Donkkis Big Night –ilta lapsille Lehtikankaan kirkokssa. Viikon jokaisena päivänä Kansanlähetyksen lähetyskodilla Sammonkadulla oli päiväkahvit, hartaus ja avoimet ovet. Sunnuntaina puhuin vaimoni Annen kanssa vielä seurakunnan kahvikutsuilla Viinibaari MariaP:ssä. Mukana olivat myös muusikot Sari ja Leo Louhivaara, kirkkoherra Marko Miettinen, kappalainen Jyri Kitti, Jouni Haverinen, Jaana Raesalmi ja MariaP:ssä Simo ja Hannele Karjalainen. Radio Kajaus välitti viimeisen missioillan suorana Kainuuseen ja Lappiin.

Päällimmäinen tunne on ilo! Ilosanoma tarttui hyvin myös julistajaan. Ei ole mitään niin suurta kuin suostua Jumalan pelastavan työn kohteeksi. Vaikka Jumalan sanaan kuuluvatkin sanat ”Kyllä” ja ”Ei”, muistetaan että sanoman ydin ei ole äläsanoma vaan ilosanoma.

Toinen tunne on kiitollisuus. On oikeutettua olla sekä ilosanoman vastaanottaja että sen jakaja. Olen kiitollinen, että elämäntehtäväni on kutsua toisia pelastuksen tielle ja jakaa uskoville toivoa.

Kolmanneksi sydämessäni on odotus. Voisiko hengellinen herätys vielä koskettaa maatamme sillä tavoin, että ihmiset ymmärtäisivät ja kokisivat Jumalan pyhyyden ja lähtisivät etsimään häntä. Ja etsivä löytää! Koko Suomen uudelleenevankelioiminen on valtava etuoikeus ja haaste. Siihen ei pysty yksi kirkko eikä herätysliike. Jokainen tahollaan, joskus yhdessä, mutta aina yhteisessä hengessä.

Neljänneksi en halua olla ainoastaan sananjulistaja vaan ennen kaikkea Sanan julistaja. Inhimilliset sanat ja mielipiteet eivät paljoa auta, mutta jos pystyn tuomaan Jumalan sanoja ihmisille, ne voivat muuttaa paljon. Jopa ihmisen ikuisuuskohtalon.

Jumalalla on hyviä ajatuksia jokaista ihmistä kohtaan. Tuhlaajapojan paluussa Isä sanoi: ”Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa!”


Kansanlähetys tarjosi pizzaa ja sanaa.

Kansanlähetys tarjosi pizzaa ja sanaa.

Riku Rinne puhui Kajaanin kouluissa ja kirkossa.

Riku Rinne puhui Kajaanin kouluissa ja kirkossa.

Nina Åström lauloi lauantai-iltana.

Nina Åström lauloi lauantai-iltana.

hepr12_28-29


Lähetysjohtajan tukijoukkoihin!
 

Lue!Lokakuun ystäväkirjeessäni kirjoitan myös Kajaanin matkastani.


Kajaani_missio_usko_toivo_rakkaus

KAJAANI MISSIO * Usko * Toivo * Rakkaus *

Kajaanissa järjestetään Missio-seurakuntatapahtuma 1.-4.10.2015. Itse asiassa avaus on jo maanantaina, sillä maanantaista sunnuntaihin 28.9.-4.10. kello 12 tarjotaan päiväkahvit ja hartaushetki Kansanlähetyksen lähetyskodilla (Sammonkatu 5).

Torstai 1.10 kello 18 Usko

Tostain kirkkoillan aiheena on Usko. Kajaanin pääkirkossa menossa mukana Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen, aluekkoordinaattori Anne Tuovinen, kirkoherra Marko Miettinen. Musiikista vastaa Sari ja Leo Louhivaara.

Illalla kello 20.30 on pizzailta nuorille Lorilla (Kajaanin linja-autoasemalla, Sammonkatu 14). Pizzan lisäksi elämän leipää tarjoilee Riku Rinne.

Perjantai 2.10 kello 18 Toivo

Perjantaina Kajaanin kirkossa toivonjakajina ovat Anne ja Mika Tuovinen sekä Riku Rinne.

Samaan aikaan kello 18-20 on Lehtikankaan seurakuntatalolla Donkkis Big Night -toimintailta.

Lauantai 3.10. kello 18 konsertti

Nina Åström tulee vierailulle Kajaanin kirkkoon. Mukana myös pastori Jyri Kitti.

Kello 10-14 Kansanlähetyksessä (Sammonkatu 5) ja päiväkoti Pikku Karitsassa (Koulukatu 3) on avoimet ovet.

Sunnuntai 4.10. kello 18 rakkaus

Sunnuntai-illan kirkkoillan teemana on rakkaus. Mukana ovat Mika Tuovinen, Jouni Haverinen ja Jaana Raesalmi.

Iltapäivällä kello 15 on iltapäiväkahvit Viinibaari Maria P:ssä (Kauppakatu 36). Mukana Anne ja Mika Tuovinen sekä Hannele ja Simo Karjalainen.

Kansanlähetyksen evankelioimistyö

Suomi sydämellä

Kansanlähetyksen suuri tehtävä on jo 48 vuoden ajan julistaa hyviä uutisia Jumalan rakkaudesta sekä kutsua ihmisiä uskomaan evankeliumi omalle kohdalle. Meillä on ollut vahvaa lähetystyötä yli kymmenessä maassa. Kotimaassamme kristillisen uskon tuntemus ja kristittyjen määrä vähenee. Siksi haluamme panostaa enemmän Suomen uudelleenevankeliointiin. Se onnistuu parhaiten kun saamme kristityt liikkeelle kertomaan uskotaan ja kutsumaan ystäviään sananjulistuksen pariin. Esimerkiksi tällaiseen missiotilaisuuteen.

Raamatun sanoma

Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi” (Apt. 16:31).

”Meidät on pelastettu, se on varma toivomme” (Room 8:24).

”Siinä on rakkaus — ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi” (1 Joh. 4:10).

”Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus” (1 Kor. 13:13).

Toivottavasti tavataan Kajaanissa! Rukoilethan tapahtuman puolesta. Rukoukseni on, että missiossa jotkut voisivat löytää Jeesuksen ja pelastuksen sekä missioon tulevien uskonliekki ja elämäninto saisivat uutta tulta.


Jumala on rakkaus

Vallankumouksellinen rakkaus

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.

Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.

Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

– Apostoli Paavali, 1 Kor 13.

Jos tuon rakkauden ylistyksen lukee vaatimuksena, ei pitkälle päästä. Tällaista rakkautta ei oman puseron alta löydy helposti.

Jos tuon voi lukea lupauksena siitä, mitä Jumala haluaa tehdä meissä, on  enemmän valoa. Onhan Jumalan rakkaus vuodatettu uskovien sydämeen Pyhän Hengen kautta (Room 5:5). Pyhä Henki haluaa vaikuttaa tuollaista rakkautta meissä ja meidän kauttamme. Kun täytymme Pyhällä Hengellä, täytymme rakkaudella. Silti usein rakkautemme jää varsin vajavaiseksi.

Jos tuon voi kuvata Jumalan ominaisuuksina (Jumala=rakkaus) ja lahjana meille, silloin sydän iloitsee. Tämä rakkaus ei ole riippuvainen tunteistani ja siitä, olenko rakastettava. Jumalan rakkaus on tuollaista minua ja sinua kohtaan! Täydellistä rakkautta!

Jokainen ihminen kaipaa rakkautta.

Ja Jumalaa.

 

Älä menetä rohkeuttasi!

Ystäväni, työtoverini Kai Niemelä kirjoittaa Kohtaamisia Jumalan kanssa -blogia, jota itsekin lueskelen.

Tänään Kaitsun blogin lähtökohtana ovat sanat Jeremian kirjassa: ”Älä menetä rohkeuttasi, kansani! Älä säiky huhuja, joita liikkuu kaikkialla maassa. Pysy lujana” (Jer. 51:46). Todella ajankohtainen sana kristityille meidänkin aikanamme. Blogin kirjoittaja jatkaa:

Media pursuaa viestejä siitä, kuinka kristillisellä uskolla ei ole enää tarttumapintaa yhteiskunnassamme tai kuinka epäuskottavia Raamatun totuudet ovat. Näitä juttuja on kuultu aiemminkin, joten älä säiky, vaan pysy lujana. Sepittipä media mitä hyvänsä, Jeesus antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka tekee kaikin voimin hyvää (Tiit. 2:14). Jeesus Kristus on edelleen ainoa tie Isän luokse (Joh. 14:6). Ihmiset kaipaavat edelleen päästä vapauteen syyllisyydestä ja riippuvuuksista. Jeesus tuo edelleen elämän sinne, missä Hänet otetaan vastaan (Joh. 1:12; 10:10). Julistetaan siis rohkeasti Jeesusta Kristusta sanoin, teoin ja tunnusmerkein.

Älä menetä rohkeuttasi!

Tänä iltana nämä Jeremian kirjan sanat ja Kaitsun teksti puhuttelivat ja rohkaisivat. Evankeliumin työssä on monenlaisia esteitä, vastuksia ja hidasteita.  Niitä löytyy oman sydämen lisäksi kirkosta ja sen ulkopuolelta. Eihän tässä mitään uutta ole. Eteenpäin vaan rohkeasti Kristuksen kanssa. Matkalla palvellen Jumalan kansaa ja niitä, jotka eivät ole vielä Vapahtajaa löytäneet.

Älä menetä rohkeuttasi ja toivoasi. Matkalla on monenlaista vaikeutta. Väsymys ja epätoivo iskee. Oma raadollisuus ja syntisyys kulkee epämiellyttävänä matkakumppanina.

Mutta Kristuksen omina kuljemme eteenpäin kotia ja voittoa kohti. Eteenpäin siis kaatumisista huolimatta!

Kannattaa muuten laittaa tämä Kai Niemelän blogi lukulistalle!

Toivon Jumala toivottomassa maailmassa

”Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo” (Room 15:13).

Jumala on toivon Jumala. Tämä määritelmä Jumalasta on tärkeä nykyään. Toivo perustuu käsitykseen Jumalan suunnittelemasta maailmanhistoriasta.

Koska on Jumala, toivo käsitteenä on mahdollinen.

Ehkä jo se, että me kykenemme toivomaan jotain, odottamaan jotain parempaa, kertoo siitä, että olemme luodut jotain parempaa varten.

Toivo kertoo siitä, että on jotain vielä saavuttamatonta, jotain mitä haen saavuttamaan sydämeni janon. Tässä vajavaisessa maailmassa on jotain, joka ei täytä sydämen ja sielun kaipausta.

Täydellisessä maailmassa toivoa ei enää tarvita.

Toivon kanssa matkalla

Toivo on tämän hetken matkakumppani.

Silti tämä kumppani katoaa helposti. Pessimismi valtaa helposti. Pelkäämme sotaa, tauteja ja onnettomuuksia. Monien toivo katoaa omien taloudellisten huolien taakse, toiset pelkäävät koko talousjärjestelmän romahtamista. Läheisten elämäntilanne sumentaa joiltakin toivon. Monilla yksinäisyys sumentaa elämän värit.

Toivonsa kadottanut Eurooppa?

Luin analyysin, jossa sanottiin, että Eurooppa on muuttumassa monien yksinäisten vanhusten kodiksi. Maanosassamme on mitattu maailmanhistorian alhaisimmat syntyvyysluvut. Lapsia ei haluta koska ei nähdä toivoa tulevista sukupolvista. Moni näkee itsensä sukupolvien ketjun viimeisenä lenkkinä. Toivottomuus valtaa alaa.

Voisi sanoa näin: mitä etäämmäksi yhteiskuntamme luisuu persoonallisen Jumalan tuntemisesta ja Raamatun sanan kunnioittamisesta, sitä vähemmän toivoa esiintyy.

Jumala on toivon Jumala. Siksi myös meidän maallamme ja maanosallamme on tulevaisuuden mahdollisuus. Jumalan antama herätys on nostanut kansakuntia ja kirkkoja ennenkin näkemään elämän tarkoituksen ja merkityksen.

Koska tämän maailman tapahtumat menevät Jumalan suunnitelmien mukaisesti, meillä on toivoa.

Onko meillä toivoa?

Moni katsoo tulevaisuutta toivottomuuden valtaamana. He pelkäävät, että me itse hävitämme maapallon. Moni ajattelee, että aika ja toivo käyvät vähiin.

Kun Raamattu kertoo maailmastamme ja tulevaisuudesta, siellä on aina toivon näköala. Eskatologia, viimeisiä aikoja koskevat opetukset, maailmankaikkeuden lopputapahtumat kuvataan realistisesti, rajuinkin kielikuvin, mutta kaiken keskellä on Jumalan kansan toivo.

Jumala antaa toivon

Toivon antaa se, että tämä historia on Jumalan historiaa. Jumalan suunnitelma etenee vaikka ihmiset yrittäisivät sitä estää ja panna Jumalan viralta. Jumalan kansan toivo on se, että olemme voittajan puolella.

Meillä kristityillä on paljon annettavaa toivottomuuteen vaipuvalle ihmiskunnalle. Kristityn luontoisetu muihin ihmisiin on siinä, että tiedämme, mitä on edessä ja kuka hallitsee maailmankaikkeutta.

Meillä on toivoa tuottava Jumala.