Avainsana-arkisto: usko

joulu sanoma inkarnaatio kuva 123rf.com

”Olipa kerran” vai ”Tapahtui niinä päivinä”

Uudessa testamentissa Jeesuksen syntymäkertomus ei ala sanoilla ”Olipa kerran”. Se alkaa sanoilla ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo” (Matteus 1:1). Pian tämän jälkeen ovat sanat: ”Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin” (Matteus 1:18).

Siellä mainitaan Joosef, Maria, Herodes, tietäjät, ylipapit, lainopettajat, Vanhan testamentin profetiat, Arkelaos, Betlehem, Egypti ja Nasaret.

Luukkaan niin sanottu jouluevankeliumi sijoittaa myöskin Jeesuksen syntymisen historian: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana” (Luukas 2:1-2).

En usko joulun satuun. Uskon tietyissä paikassa tiettynä aikana ihmiseksi syntyneeseen Jumalaan. Hänen nimensä on Jeesus. Maailman valo ja toivo.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Anteeksiantaminen kristinusko

Anteeksiantamus

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuavain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 5 – ANTEEKSIANTAMUS

Raamattuavaimissa olen käsitellyt neljää teemaa: sovitus, lunastus, lepytys ja vanhurskaus. Tänään tärkeänä sanana on anteeksiantamus, joka päättää tämän sarjan.

Mainitsen siitä viisi asiaa.

1. Jumalan ei ole pakko antaa anteeksi meille.

Jumala olisi aivan hyvin voinut unohtaa meidät ja antaa mennä kadotukseen. Jumalan olisi voinut heittää meidät luotaan pois niin kuin rätin tai haravoida pois kuten puusta pudonneen lehden (Jes. 64:6-7). Me emme ole mitään anteeksiantoa ansainneet Jumalalta. Olemme ansainneet tuomion ja helvetin. Piste. Jumalan ei ole pakko antaa anteeksi.

2. Jumala päätti antaa anteeksi.

Jumala ei hylännyt meitä. Hän itse valmisti tien anteeksiantoon ja pelastukseen. Hän alkoi puhua uhreista. Hän määräsi Vanhan testamentin välityksellä jumalanpalvelusjärjestelmä huipentui uhreihin. Miljoonia eläinuhreja uhrattiin Jumalan vaatimuksesta.

Kun lopullinen uhri, Jeesus Kristus tuli, tapahtui ihmeiden ihme. Kaikki maailman synnit laitettiin hänen päällensä. Kun Jeesus kuoli Golgatalla Jerusalemin temppelin 10 senttiä paksu – heidän mielestään rikkoutumaton kaikkein pyhimmän peittävä kudos – repesi ja nyt kaikkein pyhimpään, jossa kerran vuodessa uhrattiin veri uhri, oli vapaa pääsy. Juutalainen historiatieto Talmudissa kertoo neljä vuosikymmentä myöhemmin, että noin vuonna 30 Jerusalemin temppelissä uhrit menettivät voimansa. Tämä voi viitata vain Jeesuksen ristinkuolemaan.

Hän lähetti Jeesuksen. Hänen ristinkuolema ja sovintoveri julistaa Jumalan halua antaa anteeksi.

3. Anteeksiantamus on kristinuskon ydintä.

Puhe syntien anteeksiannosta on kristinuskon kirkasta ydintä.

Kaikki kristinuskossa ja kirkossa tähtää syntien anteeksiantamuksen julistamiseen. Miksi? Koska synti erottaa meidät Jumalasta. Synti tuo ikuisen kadotuksen. Synnillä ei ole vanhenemispäivää. Se pysyy ja se on syyttämässä meitä.

On yksi, jolla sen saa pois. Jumalan anteeksiantamus. Siksi tämä on kirkon sanoma. Jeesus lähetti kirkon julistamaan parannusta syntien anteeksiantamukseksi kaikille kansoille.

Ehtoollinen vakuuttaa siitä. Siinä on Jeesuksen ruumis ja veri. Meidän ja meidän syntiemme edestä annettu ja vuodatettu.

Lähetyskäskyssä kirkko ja kristityt lähetetään julistamaan parannusta syntien anteeksiantamiseksi.

Emme tiedä, miksi Jumala valitsi ihmisten pelastamiseksi tällaisen tien. Mutta sen tiedän, että moni kirkossakin häpeää tätä ja yrittää muuttaa kristinuskon sanomaa joksikin toiseksi.

Veretön kristinusko on voimaton kristinusko. Se ei ole enää kristinuskoa. Veri puhdistaa, veri pelastaa, veri varjelee. Veri tuo anteeksiannon.

Tämä on evankeliumi, jossa on Jumalan voima pelastukseen.

4. Sinun ikuisuuteesi taivaassa tai kadotuksessa on riippuvainen siitä, onko syntisi annettu anteeksi.

Sinun syntisi erottaa sinut Jumalasta. Synnit eivät häviä itsestään. Mutta niiden tunnistaminen, puolustelemisen lakkaaminen ja Jeesukseen turvautuminen pelastaa ja tuo anteeksiannon.

Taivaan ja kadotuksen ero on se, että toisessa paikassa on ne, jotka saivat syntinsä anteeksi. Toisessa on ne, jotka eivät saaneet ja kärsivät syntiensä taakkaa.

5. Meillä velvollisuus antaa anteeksi kaikille ja kaikki.

Jumala on antanut meille anteeksi. Pelastanut meidät, joiden synnit olivat kuin likainen riepu ja kuivanut lehti.

Uskossa Jeesukseen saamme kaikki anteeksi. Kaikki tarkoittaa kaikkea. Mielestämme suuret ja pienet. Julkiset ja salaiset. Tänään tehdyt ja lapsena ja nuorena tehdyt. Tieten tahtoen tehdyt ja vahingossa tehdyt. Ne, jotka olivat vain yhden kerran ja ne jotka ovat riesana jatkuvasti. Ne, joita pyydän anteeksi kerran ja ne, joita pyydän miljoona kertaa. Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Piste.

Tiedän, että sinua kohtaan on tehty väärin. Sinua on loukattu. Sinulle on tehty todella vääriä asioita. Ehkä kannamme sisimmän tuskia päivittäin. Asia tulee mieleen jatkuvasti. Mitä rajummasta rikkomuksesta ja meitä loukkaavasta asiasta on kyse, sitä vahvemmin se on mielessä.

Jos Jumalan rakkaus meitä kohtaan on radikaalia, niin radikaalia on myös hänen vaatimuksensa meille: Anna kaikille anteeksi! Anna anteeksi! Se on vaikea tehtävä. Mutta se on kristityn kutsumus.

Pelastuksen kalliopohja

Tämän viikon Raamattuavaimissa olen käsitellyt pelastuksemme kalliopohjaa. Sen valossa on selvää, miksi apostolien julistuksena oli Jeesuksen risti. Siellä tapahtui sovitus, jossa syntimme syyllisyys poistettiin. Siellä tapahtui lunastus, jossa meidät ostettiin Jumalan valtakuntaan. Siellä tapahtui lepytys, jossa synnistä tuleva Jumalan pyhä viha sammui.

Jeesuksen ristinkuoleman perusteella jumalatonkin vanhurskautetaan kun hän uskoo Jeesukseen. Ristinkuoleman perusteella anteeksianto on mahdollinen.

Kristinusko on Jumalan tekoja meidän puolestamme

Kaikki tämä korostaa Jumalan rakkautta. Kristinusko on Jumalan tekoja meidän puolestamme.

Me tulemme niistä osalliseksi palaamalla luojamme luokse, tekemällä parannuksen ja uskomalla Jeesukseen.

”Jos syntisi on anteeksiannettu, olet pelastettu, tuntui miltä tuntui. Jos syntisi ovat anteeksi saamatta, et ole pelastettu, mitä sitten luuletkin kokeneesi.” (Carl Fr. Wislöff)


Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus
3. Lepytys
4. Vanhurskaus
5. Anteeksiantamus

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Sovitus kristinuskossa

Sovitus

Tämä on opetukseni Radio Dein Raamattuvain -ohjelmassa Pelastuksen perussanasto, jossa käsittelen viittä kristinuskon perussanaa.

PELASTUKSEN PERUSSANASTO 1 – SOVITUS

Sovitus on arkikielessä tuttu sana. Vaatekaupoissa on sovituskopit. Kenkäkaupassa voi sovittaa kenkiä ennen ostoa. Jos vaate ja kengät sopivat, voi vielä tehdä viimeisen arvioinnin, lähteekö ostos kassalle mukaan.

Myös rikoksia sovitetaan. Joku sovittaa rötöksiään linnassa.

Minulla on tietokoneissa laitteita, joita ei voi liitää koneeseen suoraan. Tarvitsen sovittimen tietokoneen ja laitteen väliin. Ulkomailla olen joskus pulassa kun en saa töpseliä ulkomaan erilaiseen pistorasiaan. Joudun turvautumaan adapteriin, sovittajaan.

Apostoli Paavali kirjoittaa sovituksesta toisen korinttilaiskirjeen 5. luvussa sovituksesta.

»Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta siis olemme lähettiläinä, kun näet Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.»

Ensin sanotaan, että Kristuksessa Jumala sovitti MAAILMAN itsensä kanssa. Maailma tässä tarkoittaa ihmisiä. Jeesuksen ristinkuolemalla koko maailma, kaikki ihmiset, sovitettiin. Tässä mielessä sovitus on jo tapahtunut. Maailma on sovitettu.

Toiseksi sanotaan, että Jumala sovitti maailman ITSENSÄ kanssa. Jumalakin on osapuolena: Maailma on sovitettu Jumalan kanssa. Sovituksessa Jumala itse tuli maailmaan ja sovitti maailman itsensä kanssa. Tämä korostaa Jumalan työtä. Ihminen ei tehnyt mitään sovituksen aikaansaamiseksi.

Kolmanneksi tämän perusteella Paavali kehottaa: Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Tämä tulee lähelle sitä ajatusta kun kaksi erilaista kappaletta yhdistetään toisiinsa jollain liittimellä. Usko Jeesukseen on se liitin, joka yhdistää ihmisen ja Jumalan toisiinsa.

Miksi sovitus?

Miksi tällaista sovitusta tarvittiin, jossa maailma ja Jumala sovitettiin? Meidän syntiemme tähden. Synti on erottanut meidät Jumalasta. Syntinen ihminen ja pyhä Jumala eivät enää sopineet yhteen. Tarvittiin velan maksu sekä sovituskappale, joka yhdistää kaksi osapuolta. Jeesus Kristus tuli sovittajaksi: Hän maksoi synnistä tulevan velan ja hän yhdistää ihmisen ja Jumalan.

Roomalaiskirjeen viidennessä luvussa Paavali kuvaa sovitusta näin: ”Silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovite- tuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta.” (5:10).

Voimme sanoa sovituksesta ainakin seuraavat asiat:

  1. Sovituksen vanhatestamentillinen esikuva liittyy suureen sovintopäivään.
    Kolmannen Mooseksen kirjan luvussa 16 kerrotaan suuren sovintopäivän määräyksistä. Kerran vuodessa suurena sovintopäivänä kansan eteen tuodaan kaksi pukkia. Ensimmäisen kannettavaksi asetetaan kansan synnit. Tämä pukki ajetaan autiomaahan. Toinen pukki teurastetaan ja uhrataan syntiuhrina. Ylipappi menee liitonmajaan ja pirskottaa verta kaikkien pyhimmässä liitonarkun kannelle ja eteen. Jumala lupaa: ”Sinä päivänä toimitetaan teidän syntienne sovitus ja te tulette jälleen Herran edessä puhtaiksi kaikista synneistänne” (3 Moos. 16:30). Tätä sovituksen liittymistä suureen sovintopäivään korostaa uudessa testamentissa erityisesti heprealaiskirje.
  2.  Jumala valmisti sovituksen.
    Sovitus on täysin Jumalan aloitteesta. Jumala suoritti sovituksen. Jumala tuli itse sovittajaksi Jeesuksessa. Vanhan testamentin esikuvat uhreista ja suuresta sovintopäivästä ovat esikuva lopullisesta sovituksesta, joka on Jeesus.
  3. Sovitusta tarvittiin synnin vuoksi tulevan rangaistuksen vuoksi.
    Synti vaatii aina sovitusta. Meidän syntimme eivät häviä itsestään tai vanhene. Mutta ne voidaan sovittaa. On kaksi paikkaa, jossa ne voidaan sovittaa: Jeesus sovittaa ne ristillä tai sinä sovitat ne kadotuksessa. Mutta on järjetöntä kärsiä rangaistus, koska joku toinen on sen jo kärsinyt puolestasi.
  4. Sovituksen väline on Jeesuksen kuolema ristillä.
    Jeesuksen veren kautta on sovitus saatu aikaan.
  5. Sovituksen osapuolet ovat ihminen ja Jumala.
    Jumala sovitti maailman itsensä kanssa.
  6. Sovitus on perusta sille, miksi kelpaamme Jumalalle.
    Jumala valitsi itse pelastuksen tien.
  7. Sovitus on jo tapahtunut.
    Jeesuksen ristinkuolemalla ansaitsema sovitus oli kertakaikkinen tapahtuma. Se ei toistu enää. Älä yritä sovittaa syntejäsi itse.
  8. Sovitus on täydellinen.
    Se koskee kaikkia syntejä ja kaikkia ihmisiä. Älä yritä lisätä siihen omia tekojasi.
  9. Jumalan jo tekemä sovitus tulee meidän osaksemme kun uskomme ja otamme sen vastaan.
  10. Sovitus on kutsu julistaa evankeliumia
    Kirkon tulee kutsua ihmisiä: Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Pelastuksen perussanasto:
1. Sovitus
2. Lunastus
3. Lepytys
4. Vanhurskaus

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Kansanlähetysnäky

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriitissä 2018

Kansanlähetyksen Vastuunkantajaretriittiä vietettiin taas syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna eli 7.-9.9.2018. En pysytynyt joidenkin neuvottelujen vuoksi olemaan koko aikaa retriitin ohjelmassa mukana. Tämä retriitti kokoaa edustajia kaikista 17 maakunnallisesta kansanlähetyspiiristä sekä Ruotsin suomenkielisestä Kansanlähetyksestä.

Tässä joitakin muistikuvia viisi päivää retriitin jälkeen sinulle luettavaksi.

Perjantai 7.9.2018 – Väki saapuu

Olin täynnä iloa kun melkein 300 työntekijää ja vastuunkantajaa alkoi iltapäivällä virrata Ryttylään Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen. Meillä on Etelä-Hämeen pienessä Ryttylän kylässä hyvä kansanlähetysliikkeen keskuspaikka, jossa on Kansanlähetyksen keskustoimisto, Kansanlähetysopisto sekä Uusi Tie Osakeyhtiön päämaja. Lähetyskeskuksen moderniin monitoimisaliin mahtuu yli 300 henkeä, ja ruokala toimii hyvin. Unelmana on vielä uusien majoitusrakennusten saaminen (ja 2,7 miljoonan euron rahoitus siihen). Tällä hetkellä majoituskapasiteetti on alle kaksi sataa henkeä.

Perjantaina en valitettavasti päässyt kuulemaan Vesa Ollilaisen opetusta Jeesuksen ainutlaatuisuudesta enkä kuulumisia maakunnallisista piirijärjestöistä.

Lauantai 8.9.2018 – Liittokokous & lähetystyön juhlaa

Lauantai olikin sitten hulinaa aamusta iltaan. Heti aamulla Kansanlähetyksen johtoryhmän kanssa vastasimme osallistujien tiukkoihin kirjallisiin kysymyksiin muun muassa uudelleen avioituneiden mahdollisuudesta työskennellä meillä sekä  naisen asemasta Kansanlähetyksessä. Meillä on työssä eronneita ja uudelleen avioituneita. Nämä asiat eivät aina ole helppoja, mutta ero ei ole ollut este työskennellä Kansanlähetyksessä. Suhtaudumme varauksella naisten pappeuteen, mutta esimerkiksi piirihallitusten ja liittohallituksen jäsenyydet ja puheenjohtajuudet ovat naisille avoinna.

Aamupäivällä pidin esityksen kansanlähetysnäystä. Jaoin työnäkymme kolmeen osaan:

  • toiminnalliseen näkyyn,
  • rakenteelliseen näkyyn ja
  • teologiseen näkyyn.

Puheeni kuvineen tulee pian tänne blogiin. Maltathan odottaa!

iltapäivällä oli Kansanlähetyksen korkeimman hallintoelimen Liittokokouksen aika. Kokouksessa käsittelimme tavanomaiset yhdistyksen asiat kuten toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Tänä vuonna tuli liittohallituksen puheenjohtajasta äänestys. Ennen äänestystä kandidaatit Tuomo Heikkilä ja Regina Leppänen vastailivat kysymyksiin. Vaalissa voittanut Tuomo Heikkilä jatkaa puheenjohtajana. Liittokokous valitsee myös liittohallituksen jäsenet. Liittohallitus kokoontuu 7 kertaa vuodessa. Joka vuosi kolme hallituksen jäsentä kahdestatoista on erovuorossa. Liittohallitukseen valittiin toiselle kaudelle Regina Leppänen ja Tuula Vainio-Syrjälä. Uudeksi jäseneksi liittohallitukseen valittiin teologian opiskelija Mattias Kaitainen, joka on liittohallituksen nuorin jäsen.

ilta päättyi Kansanlähetyksen lähetystyön 50-vuotisjuhlatilaisuuteen. Tässä juhlassa ei muuten ollut yhtään puhetta! Ei ihan tavallista kun meillä on kuin saavista kaatamalla puheen ammattilaisia ja veteraaneja. Johdin tilaisuutta aina sanavalmiin Anssi Savosen kanssa. Ainakin meillä oli kivaa, ja palautteesta päätellen toisillakin! Juhlassa oli lavalla kolme Kansanlähetyksen johtajaa, kun kyselin Matti Väisäseltä ja Timo Rämältä, mikä heidät sytytti lähetykselle. (Minä olin se kolmas johtaja.) Sain kysyttyä myös, mikä tilanne heidän johtajakaudella jäi mieleen erityisen vaikeana. Matti mainitse Kylväjän ja Sansan erkaantumisen Kansanlähetyksestä ja Timo Japanin suomalaisen koulun (Jasuko) lakkauttamisen. Olisin vielä kysynyt, mikä jäi positiivisena mieleen, mutta aika oli kortilla. Tämän jälkeen komensimme lavalle viiden työalueen/ työmuodon edustajat kertomaan työstä, joka alkoi vuonna 1968. Nämä alueet olivat:

  • Työ Japanissa
  • Työ Etiopiassa
  • Työ Keski-Aasiassa
  • Medialähetystyö (turkin kieleisten radio-ohjelmien kustantaminen)
  • Operaatiotyö (kesäaktiotyö Euroopassa)

Japanissa olemme perustaneet useita seurakuntia; Etiopiassa olemme olleet aloittamassa työtä, josta muodostui Mekane Yesus -kirkon  nykyinen Jimma Bethel synodi, Keski-Aasissa olemme tukeneet köyhää kansaa ja työntekijämme ovat vuodattaneet marttyyriveren. Turkinkielisten kansojen parissa työ jatkuu. Kesäaktiot ovat olleet usean vuoden tauolla. Minulle vuoden 1989 kesäaktio Italiassa oli tärkeä linkki Kansanlähetykseen. Kunpa aktiotyö syttyisi uudelleen!

Musiikissa meitä palveli Kipinät -lauluyhtye Satakunnasta sekä työntekijöistä paikan päällä koottu orkesteri Jarkko Haapasen johdolla. Kiitos teille!

Sunnuntai 9.9.2018 – Jeesus kanssamme

Aamu alkoi rukouksella ja Kansanlähetyksen uuden koulutusstrategian esittämisellä. Tässä kapellimestareina toimivat Teijo Peltola ja Niilo Räsänen.

Sitten olikin raamattutunnin aika. Leif Nummelan aiheena oli Jeesuksen sanat ”Minä olen teidän kanssanne”. Leif toi ensin esille taustaksi kaksi kristittyjen ryhmää, jotka tunnustuivat Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus ei ollut tyytyväinen heihin.

  • Vuorisaarnassa (Matt. 7) kuvattu uskovien ryhmä, jossa tapahtui suuria ihmeitä ja jotka  vakuuttivat, että Jeesus on Herra. Jeesus kuitenkin kutsui tätä joukkoa vääryyden ja laittomuuden tekijöiksi. Tämä saattaa viitata siihen, etteivät he noudattaneet Jumalan sanaa elämässään. He eivät päässeet Jumalan valtakuntaan. Jeesus varoittaa heistä seuraajiaan.
  • Ilmestyskirjassa kuvataan Laodikean seurakuntaa (Ilm. 3), joka oli ulkoisesti malliseurakunta. Talouskin oli hoidettu mallikkaasti. Mutta Jeesus seisoi oven väärällä puolella. Seurakunta voi olla rikas ja toimiva, mutta jättänyt tärkeimmän ulkopuolelle.

Leif viittasi myös heprealaiskirjeen kohtiin (esim. luku 4), joissa varoitettiin uskosta luopumisesta. Voiko uskosta luopua? Luterilainen teologia ei opeta niin sanottua ikuista pelastusta, jossa pelastusta ei voisi menettää. Pitäydymme luterilaisina Paavalin ja heprealaiskirjeen käsitykseen, että kaikki uskon tielle lähteneet (ja kastetut) eivät pääse perille taivaaseen. Siksi uskosta on huolehdittava ja pysyttävä Jeesuksen omana loppuun asti.

Tämän taustan jälkeen Leif pääsi varsinaiseen teemaansa: Miten Jeesus on meidän kanssamme? Hän painotti, että Jeesus on läsnä Raamatussa ja ehtoollisella. Jeesuksen läsnäolo elämässämme on avain myös kaikenlaiseen hengelliseen työhön ja vastuunkantamiseen. Ilman Jeesusta emme saa mitään pysyvää hedelmää aikaan. Jeesus sanoi: Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää. Jeesus meissä ja me Jeesuksessa! Siinä uskon ja palvelun salaisuus.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa toimitin lyhyesti uusien työntekijöiden ja tehtävämuutoksen läpikäyneiden tehtäväänasettamisen. Jumalanpalveluksessa Etelä-Saimaan kansanlähetyspiirin johtaja Antti Nironen saarnasi vahvasti ja voimakkaasti rahasta. Jeesus puhui rahasta todella paljon, ja Antti sai aikaan myllerrystä monen sydämessä kysellen, mikä on asenteemme rahaan samaan aikaan kun köyhyys ja siitä johtuva lapsikuolleisuus on maailmassa todellisuutta. Antti ei päästänyt meitä helpolla. Kukapa tykkää kun rahan epäjumaluutta elämässämme ravistellaan. Eräs lääke tähän epäjumalanpalvelukseen on omastaan antaminen.

Tällaisia muistoja viisi päivää retriitin jälkeen. Kiitollisena ajattelen ystäviä, joita tapasin. Tätä kirjoittaessa olen kiitollinen, koska

  • Jumala on antanut yhden tällaisen pienen Kansanlähetyksenkin syntyä toisten liikkeiden rinnalle Suomeen.
  • olemme nähneet työmme hedelmää kotimaassa ja lähetystyössä.
  • loma on alkanut!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
opetuslapseus ja lähetystyö

Suurempi tarkoitus

On hienoa olla kristitty, Jeesuksen seuraaja, lunastettu, vanhurskautettu, taivaskelpoinen, pyhä ja pelastettu.

Ei ole mitään suurempaa!

Tai oikeastaan on!

Ei ehkä suurempaa, mutta suuri lisä tuohon omaan pelastukseen.

Jokainen kristitty voi olla Jumalan työtoveri maailmassa.  Olen hengenpelastusoperaatiossa pelastamassa muita.

Meille kaikille kristityille on annettu maailmanhistorian suurin tehtävä: julistaa Jumalan sanaa kaikkialla  ja tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia. Kristityn silmissä on koko maailma.

Ensimmäinen – vain oma pelastus – on suostumista liian vähään. Jälkimmäinen – lähetyskäskyn toteuttaminen – antaa elämälle suuren tarkoituksen. Tässä maailman tärkeimmäissä tehtävässä haluan olla mukana. Kristitty, joka tyytyy vain omaan pelastumiseen, suostuu liian vähään.

Lähetyskäskyssä Markuksen evankeliumin mukaan on neljäosainen tehtävä:

”Menkää kaikkeen maaailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan pelastuu, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:15-16).

  1. Menkää!
  2. Julistakaa!
  3. Rohkaiskaa uskoon ja pelastukseen!
  4. Johtakaa kasteeseen ja seurakunnan yhteyteen!

Haluan elää elämäni Jeesuksen yhteydessä siten, että mahdollisimman moni ihminen pelastuisi ja eläisi elämänsä Jumalan tahtoa seuraten. Haluan, että elämälläni on ikuisuuden näkökulmasta merkitystä myös toisille.

Sinulla on yksi elämä. Mitä sinä haluat elämältäsi? Mitä tarkoitusta varten sinä elät?

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Minä ilmoitan teille suuren ilon

Jeesus tuo joulun ilon

Kävin tänä vuonna Galileassa. Vierailin muun muassa Nasaretissa, missä enkeli kertoi Marialle, että Maria tulee Pyhän Hengen vaikutuksesta raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle on annettava nimeksi Jeesus. Poika syntyi Betlehemissä, vietiin lapsena Egyptiin, mutta palasi Marian ja Joosefin kanssa Nasaretiin. Tuolla mäkisellä seudulla Jeesus kasvoi ja aloitti noin 30-vuotiaana julkisen saarna- ja parantamistoimensa.

Matkallani Israelissa kuvittelin, miten Jeesus käveli Galilean järven rantaa ja vieraili rantakaupungeissa Betsaidassa, Kapernaumissa, Korasinissa ja Magdalassa. Hän kutsui opetuslapsia, opetti ja teki ihmeitä. Ajattelin, että Jumala valitsi todella kauniin seudun Jeesuksen toimintaseuduksi.

Minulle tämä on muistutus, että evankeliumeissa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Jumala on puhunut sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ihan ymmärrettävillä sanoilla ihan oikeille ihmisille todellisessa tilanteessa. Kristinuskon perusta ei ole uskoa (vain) joihinkin hienoihin oppirakennelmiin ja teorioihin vaan ihan oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Jumala on todella vieraillut maailmassa.

Maailman Pelastajaa ei annettu jouluna ruhtinaiden palatsin, ylipapin virka-asunnon tai Jerusalemin yliopiston professoreiden kasvatettavaksi. Jostain syystä Jumala valitsi suureen tehtävään kokemattomat ja tavalliset ihmiset, Marian ja Joosefin. Ihmiskunnan suurin lahja annettiin nuoriin käsiin.

Minun joulunviettoni valtavin sanoma on enkelin sanat jouluevankeliumissa:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Tähän uskon ja tässä on elämäni perusta.

Olkoon joulusi siunattu ja syttyköön sydämessäsi joulun ilo!

Jeesus on syntynyt sinunkin pelastajaksi!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Maailman uskontotilanne

Uskonnollinen kartta muutoksessa

”Uskontojen merkitys kasvaa”.

”Uskontojen merkitys vähenee”.

Kumpi on totta Suomessa ja maailmalla?

Jokin aika siten  Sanansaattaja-lehdessä (43/2017) Martti Pyykönen vastasi näihin kysymyksiin.

Maailman väestöstä 80% kuuluu johonkin järjestäytyneeseen uskontoon. Mutta hengellisyys on varsinkin länsimaissa kanavoitunut osittain vanhojen kirkkojen ulkopuolelle. Usko on siirtynyt julkisen elämän sijasta yksityiselämän reviirille. Siksi uskonnollisuuden yhteiskunnallinen näkyvyys ja vaikuttavuus on maassamme hiipunut.

Suomessa uskontokuntiin kuulumattomia on noin neljännes väestöstä. Tilastoissa uskontokuntiin kuulumattomien joukkoon kuuluu kylläkin valtaosa Suomen muslimeista sekä suomalaiset hindut ja buddhalaiset.

Uskontokuntiin kuulumattomuus ei tarkoita uskonnollisuuden poissaoloa. Yhdysvaltalaistutkimus kertoi, että ne jotka sanoivat, ettei heillä ole uskonnollisia kytköksiä, rukoilevat ja uskovat enkeleihin. Uskonnollisuus on osa ihmisyyttä.

Kristityt ovat maailman suurin uskonnollinen ryhmä (33 %), sitten tulevat muslimit (24 %). Uskonnottomia on 11 %. Uskonnottomien määrä tulee vähenemään.

Euroopan uskonnollinen kartta

Kun Eurooppa jaetaan etelään, pohjoiseen, itään ja länteen, vuosien 1970 ja 2014 välinen ajanjakso osoittaa seuraavia tuloksia:

  • Eteläisessä Euroopassa uskontojen kannattajien määrä on vähentynyt 1,4 %.
  • Pohjois-Euroopassa lasku oli 9 %.
  • Länsi-Euroopassa uskontojen kannattajien määrä putosi 15 %.
  • Itä-Euroopassa uskontojen kannattajien määrä nousi 29 %.

Kristittyjen lukumäärä kasvaa kaikkialla maailmassa paitsi Euroopassa.

Uskonnot maailmassa

Uskontojen merkitys päivittäisessä elämässä

Ylläolevassa kuvassa kerrotaan, miten suurelle väestönosalle uskonto on tärkeää päivittäisessä elämässä.

Uskonnollisuus muutoksessa – kristinusko marginaaliin?

Tänä syksynä silmiini osui kaksi uutista uskonnollisuuden muuttumisesta Suomessa. Syyskuussa Yle raportoi päiväkodista, joka oli luopunut Opetushallituksen ohjetta seuraten ruokarukouksesta. Mutta tilalle oli tarve ottaa jotain muuta: ruokaloru. Tapa jää, sisältö muuttuu. Maassamme suurin osa on kristittyjä, ruokarukous kuuluu kulttuuriperintöömme, joten on vahinko, jos se poistuu kasvatuksesta.

Toisen uutisen luin seurakuntalainen.fi -sivulta: ”Pikkukirkot loppuvat päiväkodeista – hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat hiipineet tilalle”. Nimetön kirjoittaja aloittaa tekstinsä:

Sanomalehti Kaleva ja seurakuntalehti Rauhantervehdys uutisoivat 18. lokakuuta seurakunnan järjestämien pikkukirkkojen loppumisesta Oulussa. Uutinen ei sinänsä ole yllättävä, sen verran ponnekkaasti on kristillistä ainesta siivottu pois kouluista ja päiväkodeista. Samanaikaisesti, kaikessa hiljaisuudessa, ovat tilalle hiipineet hindulaisuus ja budhalaisuus jooga- ja mindfulnessharjoitusten muodossa. Keneltäkään ei ole kyselty lupia, ja vain muutama harva on asiasta älähtänyt (esim. Seppo Häkkinen, Seurakuntalainen 28.10.2015; Saara Kinnunen, Kotimaa24 15.10.2017).

Joku kaiketi nyt ajattelee, että eihän jooga- tai mindfulnessharjoitustuokio ole ollenkaan sama asia kuin pikkukirkko. No eipä kyllä olekaan! Siinä missä ehkä kerran kuukaudessa päiväkodissa kokoontuva pikkukirkko muistuttaa lähinnä koko talon laulutuokiota liikuntasalissa, jooga- tai mindfulnesshetki voi olla aivan erilainen osa lasten arkea päivittäin tai viikoittain.

Kirjoitus kuvaa uskonnollisuuden muutosta. Huomaamatta kristillisen kasvatuksen tilalle tulee uusia maailmankatsomuksia. Uskontoneutraalius on mahdoton yritys.

Uskonnollisuus jumalallisen yhteyden kaipuuna

Jokainen ihminen on luotu elämään Jumalan yhteydessä. Synti on katkaissut tämän yhteyden, mutta se ei leikannut ihmisen kaipuuta luonnolliseen tilaansa eli elämään Jumalan yhteydessä. Uskonnot osa Jumalan tavoittelua.

Jumala on tullut kerran ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Hän valmisteli ihmiseksi tuloaan jo ennen maailman perustamista, kertoi siitä Vanhan testamentin profeettojen kautta, ja hän syntyi neitsyt Mariasta ensimmäisenä jouluna.

Ihmisen uskonnollisuuteen ja hengelliseen janoon ratkaisu löytyy Jeesuksen Kristuksen tuntemisesta.

Kristinuskon mahdollisuus

Maailman uskonnollinen kartta muuttuu. Myös kristinuskon sisäinen dynamiikan tulee muuttua puolustelevasta ja anteeksipyytelevästä asenteesta rohkeampaan palveluun ja todistukseen.

Kristinusko lähti liikkeelle vaikeista oloista. Kristittyjä vainottiin ja usko haluttiin tuhota. Kristinusko menestyi, koska siinä yhdistyi kirkas sanoma pelastuksesta Jeesuksessa sekä kristittyjen uhrautuva palvelu.

Euroopassakin on vielä monia, jotka haluavat sanoa Jeesukselle kyllä!

Mutta kuulevatko kaikki kaipaavat kutsun kirkon moniäänisyyden ja monessapuuhailun keskeltä?

Kirkoilla ja kristityillä ei ole aihetta epätoivoon. Jumalan valtakunta tulee! Tehtävämme on vahvistaa Raamattuun perustuvaa identiteettiämme, pitää rohkeasti esillä Jeesusta, kutsua kaikkia hänen seuraajikseen ja opetuslapsikseen.

Kristitty, pää pystyyn ja pessimismi pois. Tämä päättyy hyvin!

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Raamattu ylin ohje

Kansanlähetyksen oppiperusta

Kansanlähetys perustettiin toukokuussa 1967. Se otti käyttöön saman oppiperustan, joka oli Ylioppilaslähetyksellä. Timo Junkkaala kertoi, että sen oppiperustan taustalla oli IFES:n oppiperusta, jota täydennettiin luterilaisittain painottuneella sakramenttiopilla. IFES on kansainvälinen opiskelijajärjestö International Fellowship of Evangelical Students. Kyseinen oppiperusta on sama useilla viidesläisillä järjestöillä.

Tein oppiperustaan liittyvät kuvat Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin, ja laitan ne myös tänne kotisivulle.

Oppiperustassa on johdanto ja seitsemän kohtaa.


Korostamme erityisesti seuraavaa: Pyhä Raamattu on meidän uskomme, elämämme ja opetuksemme ylin ohje ja sen mukaan kaikkea oppia on tutkittava ja arvosteltava. Ohjeenamme ovat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
Raamattu ylin ohje


1. Koko Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt ja on Jumalan sanana ehdoton totuus.
Raamattu Jumalan sana


2. Kolmiyhteinen Jumala on Sanallaan luonut maailmankaikkeuden. Historiassa tapahtuneessa syntiinlankeemuksessa ihminen saatanan houkutuksesta asettui vastustamaan Jumalan pyhää tahtoa, joutui eroon Hänen yhteydestään ja Hänen vihansa alaiseksi.
Lankeemuksen jälkeen ihmiset syntyvät synnin läpikotaisin turmelemina ja ovat luonnollisessa tilassaan saatanan orjia. Ihminen ei voi eikä tahdo rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään eikä pelastaa itseään tästä tilasta.
Synnin seuraukset


3. Rakkaudessaan Jumala lähetti ainoan Poikansa, joka syntyi neitsyt Mariasta todelliseksi ihmiseksi. Synnittömänä Kristus sovitti ristinkuolemallaan maailman Jumalan kanssa ja kantoi synnin, syyllisyyden ja rangaistuksen sekä valmisti syntisille vapahduksen synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Jumalan herättämä Kristus nousi kuolleista ruumiillisesti ja astui taivaaseen.
Jeesus kuoli ja nousi kuolleista


4. Kun ihminen ottaa uskossa vastaan Kristuksen omakohtaisena Vapahtajanaan, Jumala ei lue hänelle hänen syntejään, vaan antaa ne Kristuksen tähden anteeksi ja pukee hänet Kristuksen puhtauteen ja pyhyyteen: Jumala vanhurskauttaa ihmisen yksin armosta uskon kautta. Kun ihminen on uudestisyntynyt ja siirtynyt armotilaan, hän pysyy kuitenkin syntisenä ja tarvitsee uudistuvaa anteeksiantamusta Jeesuksen veressä ja yhä kokonaisempaa antautumista hänessä asuvan Pyhän Hengen hallintaan.
Usko Jeesukseen, herätys ja uudestisyntyminen


5. Kaste ja ehtoollinen, joissa armo tarjotaan, ovat Jumalan teko ja lahja uskon herättämiseksi ja vahvistamiseksi. Ilman uskoa sakramentteihin yhdistettyyn Jumalan sanaan sen lupaukset jäävät toteutumatta.
sakramentit kaste ja ehtoollinen


6. Jumalan seurakunta on kaikkien Pyhästä Hengestä syntyneiden uskovien yhteisö, jossa evankeliumia puhtaana julistetaan ja sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan. Kristuksen omat ovat yhtä Pyhässä Hengessä, joka tekee heidät Kristuksen todistajiksi ja lähimmäisen palvelijoiksi seurakunnan rakentamiseksi.
kristillinen seurakunta


7. Seurakunta odottaa Kristuksen toista tulemista. Viimeisellä tuomiolla uskovat saavat omistaa heille varatun iankaikkisen ilon ja epäuskoiset tuomitaan iankaikkiseen kadotukseen.
Jeesuksen toinen tuleminen ja tuomio

Lisää tietoa Kansanlähetyksestä: www.suuressamukana.fi

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Tallinnassa

Kirje ystäville elokuu 2017

Tervehdin sinua vaimoni kotikonnuilta Etelä-Pohjanmaan Soinista. Tämän sivun kuvat on kyllä Tallinnasta, jossa kävin päiväristeilyllä muistelemassa menneitä. Kumpaankin paikkaan on hyvä mennä ottamaan etäisyyttä työn haasteista. Haluan kuitenkin kirjoittaa tämän kirjeen sinulle. Kiitos yhteydenotoista viime kirjeen jälkeen sekä taloudellisesta tuesta työlleni. Molemmat ovat minulle tärkeitä.

Kansanlähetyksessä uudistamme ystäväkirjeiden lähettämistä. Tämä kirje tulee nyt toisen kerran uuden järjestelmämme kautta. Kokoamme palautetta, arvioimme, teemme vähemmällä enemmän ja haluamme palvella sekä työmme ystäviä että omia ystäviämme. Tämänkin kirjeen saajiin kuuluu sukulaisia ja ystäviä vuosikymmenten varrella. Tervetuloa myös uudet kirjeen saajat!

Näemme vaivaa koska uskomme

Apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle näkevänsä vaivaaa, koska uskoo elävään Jumalaan (1. Tim. 4:10). Olen ollut hengellisessä työssä yli 30 vuotta. Ensin vuosia vapaaehtoisena vaivannäkijänä sitten palkattuna kotimaassa sekä Virossa ja Saksassa. Olen iloinen näistä vuosista, joihin mahtuu suuri kirjo elämän eri värejä.

En voi kehua ansioillani, mutta kyllä sillä, että Jumala on kaiken keskellä ollut hyvä. Mieleeni tulee toisen vuosisadan marttyyri, Smyrnan (nykyinen Izmir) piispa Polykarpos, joka vangittiin ja pyydettiin kieltämään kristinusko. Polykarpos sanoi: ”Jo kahdeksankymmentä kuusi vuotta olen häntä palvellut, eikä hän ole tehnyt minulle mitään pahaa. Kuinka voisin pilkata kuningastani, joka on minut pelastanut?”

Minulle ei ole kertynyt noin paljoa vuosia, mutta annan saman tunnustuksen: Hän ei ole tehnyt minulle mitään pahaa. Hän on pelastanut minut ja kutsunut palvelukseensa. Molemmat ovat suurta armoa!

Työn saralta

Olin Kansanlähetyspäivien johtaja, joka aiheutti sen, etten ehtinyt kulkea paljoa juhlakentällä tapaamassa tuttuja. Hengelliseen antiin olen palannut vielä muutamaan otteeseen äänitteiden parissa. Osuvaa sanaa!

Elokuun alussa kotimaassa olevat lähetystyöntekijämme kokoontuivat Lähettipäiville. Lähettien tapaamiset toivat iloa, mutta samalla kevyesti kouristavan tunteen, että olisi hienoa olla heidän joukossaan. Työtä maailmalla on paljon.

Hallinnon osalta saimme viime viikolla valmiiksi toimintasuunnitelman ja talousarvion. Olemme muiden kristillisten järjestöjen kanssa samassa tilanteessa. Teemme paljon vähillä resursseilla ja varoilla.

Osallistuin Lahdessa Evankelistojen yhteyspäiville kuten viitenä aikaisempanakin vuotena. Osallistun viidestä syystä: 1. Siellä aina innostuu! 2. Tapaan ystäviä. 3. Se vahvistaa eri kirkosta tulevien kristittyjen yhteyttä. 4. Keskitytään ytimeen – Jeesukseen. 5. Muistutetaan kirkon tehtävästä julistaa evankeliumia.

Kiitos sinulle

Ystäväni Leif Nummela sanoi kerran, että hänen unelma-ammattinsa olisi se, että pankki palkkaisi hänet kiertämään ovelta ovelle kertomaan ihmisille, että heidän velkansa on annettu anteeksi. Mikä on parasta, mitä sinä olet saanut? Mikä on parasta mitä voit antaa? Mitä Jeesus on antanut? Hän on antanut minulle elämän tarkoituksen ja päämäärään tässä sekavassa maailmassa. Hän on antanut kaikki syntini anteeksi ja pelastanut minut kadotuksen tieltä taivaaseen. Kun tämä on parasta, mitä minä olemme lahjaksi saanut, eikö se silloin ole myös parasta, mitä voin jakaa eteenpäin. Meillä on paljon annettavaa tälle maailmalle!

Ole siunattu ja siunaukseksi, jotta taivassa olisi kerran mahdollisimman paljon kansaa! Kiitos myös rukouksistasi ja tuestasi!

Rakkaudella
Mika Tuovinen


Kylpylämatka Pärnuun

Jos haluat Pärnun kylpylämatkalle Viroa tuntevan ja sen kieltä hallitsevan oppaan
johdolla, niin nyt sellainen olisi mahdollista! Järjestän piirijohtaja Ari Malmin kanssa kylpylämatkan Pärnuun 26.11.-1.12.2017. Hinta 345 euroa. Lisätietoja netistä.

Rukousaiheita

”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti” (1. Tim. 2:1-2).

Kiitosaiheita

Pyysin edellisessä kirjeessä erityisesti rukousta Kansanlähetyspäivien puolesta. Päivät sujuivat hyvin ja sääkin suosi! Kiitos!

Kiitos Jumalalle kirkoista, seurakunnista ja suuresta määrästä hengellisiä kesäjuhlia!

Tervetuloa mukaan

Voit tilata Mikan ystäväkirjeen postitse tai sähköpostiisi. Työssä tarvitaan antajia, rukoilijoita ja näyn levittäjiä. Tästä löydät tietoja suuressamukana.fi -sivulta.

Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa
Jeesus kirkastusvuorella

20 asiaa kirkastusvuoren tapahtumasta

Sunnuntaiaamuna luin päivän evankeliumin (Mark. 9:2-8). Sen pohjalta muutamia kesälomalaisen kirkastussunnuntain ajatuksia päivän teemaan:

Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan.
    Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan.
    Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!” Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.

Tapahtumapaikkana oli ilmeisesti Taborin vuori Israelissa. Jeesus oli ottanut mukaansa kolme opetuslasta: Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen. Vuorella Jeesuksen kanssa keskustelivat Mooses ja Elia, joiden on katsottu edustavan Vanhan testamentin kahta pääsisältöä lakia ja profeettoja. Jumala antoi lain Mooseksen kautta; Eliaa pidetään suurimpana profeettana. Laki ja profeetat kertoivat Messiaan kärsimyksistä.

  1. Kirkastusvuorikokemus oli vain yksi pieni hetki Jeesuksen maanpäällisessä elämässä, jossa paljastui hänen jumaluutensa. Se oli kuin ystävien tervehdyskäynti kotoa.
  2. Miksi Jeesuksen koko elämä ei ollut tätä? Entä jos Betlehemin kehdossa vaipat olisivat loistaneet hohtavina. Ja vaatteet ja olemus koko Jeesuksen elämän ajan. Ehkä kaikki olisivat ymmärtäneet, että Jumala on keskellämme. Tai sitten ei.
  3. Jeesus vaihtoi jumalallisen kirkkauden ihmisen arkielämään samaistuen yhdeksi meistä.
  4. Jeesuksen persoonassa on kaksi puolta: alennustila ja kirkkaus. Alennustilassa näkyy Jeesuksen itselleen ottama ihmisyys; kirkkaudessa hänen jumalallinen valtansa.
  5. Jumala sanoo Jeesuksesta: ”Tämä on minun rakas poikani.” Kenestäkään toisesta ei ole tällaista todistusta.
  6. Mitä Jumala tekee rakkaalle pojalleen? Lähettää hänet kärsimään sinun ja minun vuokseni. Meidän täytyy olla todella surkeassa jamassa kun Jumala joutuu toimimaan näin.
  7. Toinen Jumalan sana: ”Kuulkaa häntä!”
  8. Kirkastusvuorikokemus oli erityinen juhla. Opetuslapsista vain kolme näki sen.
  9. Omista hengellisistä kokemuksista ei pidä tehdä sääntöä toisille. Opetuslasten ei kerrota vaatineen toisilta Jeesuksen seuraajilta samanlaista kokemusta.
  10. Tämän kokemuksen tarkoitus on vahvistaa kolmen opetuslapsen (ja meidän) uskoa, jotta he muistaisivat vaikeuksien tullessa, kuka Jeesus on. Tämän syvän kokemuksen jakaminen kuului opetuslapseuttamisprosessiin.
  11. Hengelliset kokemukset eivät ole kiellettyjä. Tämäkin oli Jumalan lahja.
  12. Minä uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen vaikka en kokisi ja näkisi mitään. Tämän uskon on herättänyt Jumalan sana.
  13. Siltikin käytämme liian vähän aikaa rukoukseen ja Jumalan läsnäolon etsimiseen. Ehkä siksi, ettemme ole kokeneet Jeesuksen yhteydessä Pietarin tavoin: Tässä on hyvä olla. Moni kokee laulaessaan Jumalalle ylistystä tätä samaa.
  14. Kristittyjen on hyvä Jeesuksen esimerkin mukaisesti vetäytyä yksinäisyyteen rukoilemaan.
  15. Pietari muisteli tätä kokemusta myöhemmin (2. Piet. 1). Hän kertoi kuulleensa Jumalan äänen, mutta käskee pitäytymään ennen kaikkea Raamatun ”profeetalliseen sanaan” ja ”pyhiin kirjoituksiin”.
  16. Kuusi päivää ennen kirkastusvuorta Jeesus kertoi opetuslapsilleen hänen omana tiensä ja kristittyjen tien olevan ristin kantamista.
  17. Kristillisten kokemusten tulee johtaa ytimen äärelle, ei siitä pois: Jeesus yksin!
  18. Mooses ja Elia olivat lähteneet tästä maailmasta sukupolvia sitten. Jumalan luona he olivat olleet hyvässä hoidossa ja tulivat tapaamaana Jeesusta.
  19. Mooses, Elia ja Jeesus keskustelivat Jeesuksen kuolemasta. Oltiin inkarnaation syvällisessä ytimessä.
  20. Maan päällä taivaallisessa kirkkaudessa oli kolme henkeä: Mooses, Elia ja Jeesus. Taivaassa kirkastetaan kaikki kristityt. Mahtaa se olla hieno päivä!
Jaa eteenpäin Facebookissa / Twitterissä / Google+ssa